Impact Brief. Digitaalisuus vaikuttaa koko kansantalouteen. Brief No. 7/2017. Digitaalisuuden mahdollisuudet laajenevat koko ajan

Transkriptio

1 Impact Brief Brief No. 7/2017 Digitaalisuus vaikuttaa koko Jari Hyvärinen, Tekes Digitalisaatio on tällä hetkellä suurin muutostrendi, joka vaikuttaa läpileikkavasti. Se muuttaa kansalaisten palvelujen tarjontaa niin terveydenhuollossa, pankkiasioinnissa, vapaa-ajan palveluissa sekä teollisuudessa eri prosessien uudistamisessa ja palvelumuotoilussa. Tekes on ollut mukana kehittämässä yritysten ja tutkijoiden kanssa digitaalisaation eri muotoja. Tässä Impact Briefissä on tehty yhteenveto digitalisaation hyödyntämisestä cleantech-, terveys- ja AR/VR-aloilla. Kaikista näistä aloista löytyy mielenkiintoisia esimerkkejä, joissa digitalisaatio on merkittävä tekijä Suomen kansantalouden kehityksessä ja yritysten menestymisessä globaaleilla markkinoilla. N Digitaalisuus muuttaa koko kansantaloutta Digitaalisuuden mahdollisuudet laajenevat koko ajan Digitaalisuuden hyödyntäminen on Suomelle erityisen tärkeää luvun alusta alkaen elektroniikkateollisuus nousi Suomen menestystekijäksi. Pitkäaikainen panostus on johtanut muun muassa pelialan sekä IT-alan palveluviennin kasvuun. Digitalisaation käyttöönotto myös muilla aloilla on tärkeää, jotta kansainvälisen talouden potentiaali saadaan hyödynnettyä Suomen innovaatioympäristössä. Esimerkiksi pk-yritysten tulisi hyödyntää digitalisaatiota tehokkaammin teollisissa prosesseissa ja palvelualalla on vielä paljon tehtävää, jotta digitalisaation tuomaa arvonlisää saadaan nostettua. Erityisen tärkeää digitalisaatio on terveysalalla ja cleantechissä. Terveysalalla tuottavuutta voitaisiin kasvattaa tietojärjestelmiä yhdenmukaistamalla ja sisällyttämällä digitalisaatiota nykyisiin palvelumalleihin. Cleantechissä Suomella on lukuisia mahdollisuuksia, koska olemme kehittäneet oman ympäristömme suojelemiseksi luonnonvaroja säästäviä ratkaisuja jo vuosikymmenten ajan. Informaatioteknologian alalla on edelleen lukuisia hyödyntämismahdollisuuksi, joista yksi on lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) ja virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR). Augmented Reality yhdistää käyttäjän todellisuutta ja viruaalimaailmaa ja Virtual Reality vastaavasti kytkee ihmisen kokonaan virtuaaliympäristöön. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja

2 Case 1. Digitalisaatio on selkeä kilpailuetu cleantech-alalla Suomella on tarvittavat resurssit sekä monipuolista cleantechiin ja digitalisaatioon liittyvää huippuosaamista Viimeisen kymmenen vuoden aikana cleantechin globaalit markkinat ovat kasvaneet useita muita aloja nopeammin ja kasvun arvioidaan jatkuvan. Samalla yhä useamman yrityksen tavoite on tuottaa markkinoille tuotteita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Näin ollen cleantech kattokäsitteenä dilutoituu ja kilpailu cleantech-alalla kovenee. Suomi on ollut kansainvälisesti yksi cleantechin edelläkävijöistä ja Suomessa on arviolta yli 3000 cleantech ratkaisuja tarjoavaa yritystä. Iso osa suomalaisista merkittävistä isoista kansainvälisistä teollisuusyrityksistä on luokiteltavissa cleantech alan yrityksiksi, vaikka selkeää rajanvetoa cleantechin ja muun liiketoiminnan välille ei aina pysty tekemään. Noin 10 suurinta cleantech -yritystä kattavat suurimman osan alan viennistä. Digitalisaatio vauhdittaa cleantechin älykkäiden ratkaisujen käyttöönottoa, mahdollistaa resurssien ja toimintatapojen tehokkaan optimoimisen sekä potentiaalisten ratkaisujen nopean skaalaamisen globaalisti. Digitalisaation saattelemana uusissa cleantech-ratkaisuissa etenkin kuluttajien, esineiden internetin (IoT) ja big datan roolit korostuvat. Suomessa on vahva historia erityisesti metsiin ja vesiin sekä säähän liittyvän tiedon keräämisestä ja hyödyntämisestä. Ympäristö- ja luonnonvaratiedon ja sitä tuottavan analytiikan painoarvo kasvaa, kun tietoa on mahdollista kerätä enemmän ja analysoida paremmin. Tekes on määrätietoisesti panostanut cleantechiin Tekes on panostanut cleantechin, biotalouden ja energia-alan innovaatiotoimintaan määrätietoisesti koko olemassaolonsa ajan. Tekes on viime strategiakausiensa aikana selkeästi määritellyt cleantechin osa-alueita painopistealueikseen ja kohdentanut tälle alueelle ohjelmia. Cleantech Finlandin vuonna 2014 tekemän kyselyn mukaan suurin osa (78 %) cleantech-yritysten julkisesta rahoituksesta tulee Tekesistä. Vuosina Tekesin rahoittamiin cleantech-projekteihin osallistui 1432 yritystä, jonka voidaan arvioida edustavan noin puolta alan yrityksistä Suomessa. Vuonna 2014 lähes puolet Tekesin 570 miljoonan euron budjetista suuntautui cleantechiin kytkeytyneille alueille, erityisesti energiatehokkuuteen. Cleantechin ja digitalisaation rajapinnoilla toimivat yritykset ovat olleet laajasti mukana Tekesin ohjelmissa. Tekesin tilaamassa cleantech-vauikuttavuuspolussa tarkasteltiin 11 case -yritystä, jotka olivat olleet mukana yhteensä 23 eri Tekesin cleantechiin ja digitalisaatioon liittyvissä ohjelmassa.

3 Kuva 1. Tekesin rooli digitalisaatiota hyödyntävissä cleantech yrityksissä kansainvälisillä markkinoilla Cleantechin ja digitalisaation rajapinnalla kansainvälisen menestyksen tärkeimpinä ehtoina ovat asiakkaat, referenssit ja oikeat kumppanit. Asiakas on löydettävä kohdemarkkinoilta heti ja asiakkaan kanssa kehitetään tuotetta yhdessä. Tekesin rahoituksen avulla erityisesti pienemmät yritykset ovat pystyneet palkkaamaan kriittisiä henkilöitä ja osaamista kohdemarkkinoille tai kohdemarkkinoilta. Tämä on varmistanut sen, että yrityksellä on ollut paremmat edellytykset olla lähellä asiakasta. Johtavat suomalaiset cleantech-yritykset hyödyntävät jo digitalisaatiota Isot kansainvälisesti menestyneet cleantech-yrityksemme ovat usein kilpailijoita aiemmin tarttuneet digitalisaation murrokseen ja kääntäneet sen strategiseksi edukseen. Selvityksessäkin tarkastelluista yrityksistä hyvä esimerkki on Ponsse, joka toi ensimmäisenä metsäkonevalmistajana maailmassa PC-pohjaisen mittalaitejärjestelmän markkinoille jo 90-luvulla ja on sen jälkeen ollut alansa edelläkävijä digitalisaation hyödyntämisessä cleantech-liiketoiminnan tukena. Esineiden internetiä ja Big Dataa kansainvälisen kasvun perustana hyödyntäviä nopeasti kasvaneita cleantech-yritysten esimerkkejä ovat Eniram tarjoten energiasäästöratkaisuja meriliikenteeseen sekä Enevo optimointiratkaisuja jätehuoltoon. Selvityksessä katettuja muita menestysesimerkkejä olivat Aidon, Arbonaut, Beneq, EHP Tekniikka, Netcycler, Oilon, Vaisala ja Valopaa. Digitalisaatiota hyödyntävät cleantech-yritykset tekevät strategisessa kasvuvaiheessa monia asioita yhtä aikaa. Samalla hetkellä on nopeasti löydettävä ja hoidettava kansainväliset kumppanit, asiakkaat, pilotointi, referenssit, tuotekehitys ja tuotanto sekä rahoitus. Etenkin digitaalisuutta hyödyntävät yritykset ovat born global ja toimivat jo tuotekehitysvaiheessa asiakkaiden kanssa ulkomailla. Näissä yrityksissä on yhä hankalampaa suunnitella TKIhankkeita irrallaan esimerkiksi uusien asiakkuuksien rakentamisesta.

4 Case 2. Sairaaloiden toiminta digitalisoituu Digitaalisen sairaalan ja terveydenhuollon prosessien kehittämisen taustalla on voimakas systeeminen muutos koskien niin terveydenhuollon digitalisoitumista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta (sote-uudistus). Digitalisoituvalla sairaalalla on rajapintoja paitsi innovaatio-, elinkeino- ja terveyspolitiikan rajapinnoilla, myös esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoministeriön hallinnonalojen kanssa. Suomessa on vuonna 2016 yhteistyössä eri hallinnonalojen ja terveysalan toimijoiden kesken päivitetty Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian tiekartta. Tanska edelläkävijä - Suomella hyvät lähtökohdat digitaalisten terveyspalveluiden ja - teknologian globaaleilla markkinoilla Tanskaa pidetään terveysalan digitalisoinnin edelläkävijänä Suomeen verrattuna. Tanskassa on kehitetty digitaalista terveydenhoitoa julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyössä jo vuosien ajan, minkä taustana on esimerkiksi kansallinen eri hallinnonalojen yhteinen digitaalinen strategia sekä digitaalinen hyvinvointistrategia. Suomella on useita vahvuuksia terveysalan digitaalisten palveluiden globaalin kysynnän kasvuun vastaamisessa kuten korkeatasoinen lääketieteellinen tutkimus ja osaamispohja, korkeatasoinen IT-osaaminen, digitaaliset väestötason terveystiedon rekisterit, julkinen terveydenhuolto ja yliopistosairaaloiden verkosto sekä hyvä maine luotettavana ja korruptoitumattomana yhteistyömaana. Terveysteknologia onkin yksi nopeimmin kasvavista korkean teknologian aloista Suomessa. Yritysten määrää on tarkasti vaikea arvioida, koska digisairaalaa ja terveydenhuollon prosesseja kehittävät yritykset toimivat useiden alojen välisellä rajapinnalla. Valtaosa alan yrityksistä Suomessa on pk-yrityksiä, mutta samanaikaisesti myös muilla aloilla kuten esimerkiksi IT- ja vakuutusalalla perinteisesti toimineet suuryritykset ovat laajentaneet toimintaansa terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Tekes mukana digitalisoituvassa terveydenhuollossa Tekesin pitkäjänteinen ohjelmatoiminta terveys- ja IT-aloilla 2000-luvulla sekä muu TKI-rahoitus ovat luoneet perustan myös digitalisoituvan sairaalan osaamispohjan vahvistamiselle sekä innovaatioekosysteemille. Jo päättyneiden ohjelmien Tekesin rahoitusosuus on ollut yhteensä yli 300 milj. euroa 2000-luvulla liittyen digisairaalan teemaan. Aiemmin on arvioitu, että muun kuin Tekesin ohjelmien kautta tulleen Tekesin rahoituksen volyymi terveysalan yrityksille on 2000-luvulla ollut selvästi suurempi kuin ohjelmarahoitus. Viime vuosina Tekes on panostanut voimakkaasti innovaatioekosysteemin edistämiseen esimerkiksi solmimalla yhteistyösopimuksen digitaalisen terveydenhoidon ekosysteemin kehittämisestä Suomessa. Innovaatioekosysteemit ovat avainasemassa, jotta voidaan saavuttaa Tekesin perimmäiset vaikuttavuustavoitteet edelläkävijämaana. Digitalisoituvan sairaalan kehittäminen on vahvasti riippuvainen sairaaloista kokeilu- ja pilotointialustoina ja suuryritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä, joka avaa väylät edelleen globaaleille markkinoille.

5 Tekesin vaikuttavuus korostuu perinteisenä innovaatiotoiminnan ja yhteistyön rahoittajana ja aktivoijana. Vaikuttavuuspoluista vahvimpia ovat osaamispohjan vahvistaminen ja tutkimus- ja innovaatioyhteistyön uusien muotojen edistäminen. Kuva 2. Digitalisoituvan sairaalan vaikuttavuuspolku Tekesin vaikuttavuus korostuu innovaatioekosysteemin edistämisessä Case 3. Lisätyllä ja virtuaalisella todellisuudella on lukuisia käyttökohteita AR/VR-alalla on monia käyttökohteita ja ala kasvaa nopeasti Virtuaali- ja lisätyn todellisuuden (AR/VR) sovellusten taustalla olevien teknologioiden viimeaikaisen kehityksen myötä ala on alkanut lunastaa siihen kohdistettuja odotuksia. AR/VR-alan kehitys on vielä alkutekijöissään, mutta ala kasvaa nopeasti. Kansainvälisten AR/VR-markkinoiden kooksi on arvioitu tällä hetkellä noin 5 miljardia euroa. Ennusteiden mukaan markkinoiden koko kasvaa jopa 150 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. 1 Samalla yhä useampi yritys tulee hyödyntämään AR/VR-teknologioita liiketoiminnassaan, vaikka varsinaisia AR/VR-teknologioihin ja niiden kehittämiseen keskittyviä yrityksiä tulisi olemaan edelleenkin suhteellisen vähän. AR/VR-teknologiat tulevat monien arvioiden mukaan muuttamaan liiketoiminnan tekemisen tapoja samaan tapaan kuin internetin yleistyminen 2000-luvun vaihteessa. 2 Suomessa on vielä suhteellisen vähän yksinomaan AR/VR-alan teknologioihin tai sovelluksiin keskittyviä yrityksiä. Karkeasti yritystä toimii AR/VR-teknologian parissa. Tämä luku pitää sisällään kuitenkin varsin laajan joukon erilaisia yrityksiä, joista useimmille AR/VR-teknologia ei ole liiketoiminnan ydinaluetta. Yli puolet näistä yrityksistä on sijoittunut pääkaupunkiseudulle, mutta myös Tampereella ja Perustuen tehtyihin yritys- ja asiantuntijahaastatteluihin.

6 Oulussa on molemmissa noin kymmenen yrityksen AR/VR-yrityskeskittymät. Yksinomaan AR/VR-teknologiaan keskittyviä yrityksiä on Suomessa vain muutamia. Pienestä yritysjoukosta huolimatta Suomessa on kuitenkin verrattain paljon AR/VR-alalle hyödyllistä kansainvälistä huippuosaamista mm. Nokian peruja olevan optiikka-, ohjelmistoteknologia- ja käyttöjärjestelmäosaamisen sekä vahvan pelialan yrityskeskittymän ansiosta. Suomessa oleva, erityisesti pelialan ja optiikan, erityisosaaminen houkuttelee myös ulkomaisia investointeja ja osaamista maahan. Hyvä esimerkki tästä on se, että yhdysvaltalainen Magic Leap joka on kenties AR/VR-alan kansainvälisesti lupaavin startup perusti tytäryhtiön Suomeen syksyllä Suomen yleisesti tunnettujen vahvuuksien, kuten maan yleisesti korkean koulutustason, lisäksi muita Suomen vahvuuksia ovat alan osaajien tiivis ekosysteemi ja verkostoitumismahdollisuudet sekä muutamien yritysten menestystarinat. Haasteet puolestaan ovat samat kuin monilla muillakin aloilla: syrjäinen sijainti ydinmarkkinoista, kansainvälisten osaajien houkuttelemisen vaikeus, pienet kotimarkkinat sekä alan vähäinen paikallinen tutkimus ja koulutus. Tekesin rooli Lisätyn ja virtuaalisen todellisuuden kehittämisessä AR/VR-ala on ollut Tekesin strategisena kohteena jo pidempään, ja Tekes on panostanut AR/VR-alaan sekä suorasti että epäsuorasti. Digitalisaatio on ollut läpileikkaavana teemana Tekesin strategioissa jo useiden vuosien ajan, ja AR/VRalan yrityksiä on ollut mukana useissa eri ohjelmissa (esim. Verso, Tila, Skene). Ensimmäisen kerran AR/VR on mainittu erikseen Tekesin vuoden 2011 strategiassa, ja vuonna 2016 julkaistussa Reboot Finland -toimenpideohjelmassa AR/VR on mainittu yhtenä avainteknologioista. Tekes on osallistunut AR/VR-alan kehitykseen sekä omien ohjelmiensa että yrityksille suunnatun rahoituksen kautta. Tekes on vuodesta 2010 lähtien rahoittanut suoraan AR/VR-teknologiaan liittyvää yritysten tuotekehitystä noin 10 miljoonalla eurolla. AR/VR-alan innovaatioekosysteemin näkökulmasta euromääräisesti suurempi panostus on tapahtunut AR/VR-alan taustalla oleviin ja mahdollistaviin teknologioihin (esim. ohjelmistoteknologia, peliala, 3D-mallinnus, jne.). Lisäksi Tekes on rahoittanut alaan liittyviä tutkimusprojekteja. Esimerkiksi vuosina käynnissä olleen Tila-ohjelman yksi painopisteistä oli virtuaalitilat, johon liittyi useita AR/VR-projekteja. Tekesillä on kampanja AR/VRteemasta ja sen yhteydessä on tehty kattavampi selvitys AR/VR-alasta. Tekesin rooli on vahva nuorten ja pienten yritysten tuote- ja palvelukehityksessä Pitkäjänteinen rahoitus erityisesti alan nuorten ja pienten yritysten tuotekehitykseen on epäilemättä ollut tärkein Tekesin vaikutusmekanismi AR/VRalalla. Osa tästä rahoituksesta on kohdistunut yrityksille tai hankkeisiin, jotka ovat sittemmin lakanneet olemasta tai eivät vielä ole saavuttaneet läpimurtoa. Rahoitus on kuitenkin auttanut rakentamaan laajempaa osaamispohjaa ja sitä kautta AR/VR-alan ekosysteemiä. Tekesin roolia AR/VR-alalla tuleekin siksi tarkastella laajemmin kuin vain nykyisiä yrityksiä ja niiden kasvua analysoimalla.

7 Kuva 3. Tekesin rooli AR/VR-ekosysteemin kehittämisessä. 3 Rahoituksen lisäksi Tekesin ohjelmat ovat osaltaan edistäneet AR/VR-alan yritysten välistä yhteistyötä ja tiedon leviämistä, vaikka verkostoitumisen edistämisessä Tekesiä suurempi rooli onkin ollut alan toimijoita yhdistävillä järjestöillä, Finnish Virtual Reality Associationilla (FIVR) ja VR Finlandilla. Verkostoitumisen ja yhteistyön rakentamisen merkitys korostuu todennäköisesti vielä jatkossa, jotta osaaminen saadaan leviämään muille aloille ja ekosysteemiin saadaan lisää uusia toimijoita. Yrityshaastatteluissa nousi esiin myös se, että pelialalla Tekes on varsin tunnettu ja luotettu toimija, ja sen mukanaolo yrityksen taustalla auttaa vakuuttamaan ulkomaisia sijoittajia ja näin auttaa yrityksiä hankkimaan lisärahoitusta. Lähteet: Tekes cleantech-yritysten kansainvälisen kasvun tukena kilpailuetuna digitalisaatio, Tekes Impact Brief No. 1/ Mari Hjelt, Lauri Larvus ja Susanna Sepponen, Gaia Consulting Tekesin vaikutukset lisätyn ja virtuaalitodellisuuden innovaatioekosysteemin rakentamiseen, Tekes Impact Brief No. 4/ Vesa Salminen, Julia Wiikeri, Kimmo Halme, Valtteri Härmälä, 4FRONT Tekesin vaikutukset digitalisoituvan sairaalan kehittämisessä: Disruptiivinen muutos neljän eri polun yhteisvaikutuksena, Tekes Impact Brief No. 5/ Katri Haila, Ramboll Management Consulting, Mikko Valtakari, MDI 3 Lähde: 4FRONT. Vaikutusmekanismien osalta soveltaen: Tempo Economics (2016). Strategisten tutkimusavausten ennakoivan vaikuttavuusarvioinnin malli.