Valtter Luoto. Pyhien yhteys

Transkriptio

1 Pyhien yhteys

2

3 Valtter Luoto Pyhien yhteys

4 2006 Valtter Luoto ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN (PDF), ISBN (Sid.) Sivunvalmistus Aikamedia Oy Tämä sähkökirja on tuotettu Aikamedia Oy:n vuonna 2006 julkaisemasta painetusta teoksesta. Sähkökirjan tuotanto: Aikamedia Oy Teoksen sähköinen jakelu ja osittainenkin kopiointi muuhun kuin lain sallimaan yksityiseen käyttöön ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa on korvaus- ja rangaistusvastuun uhalla kielletty.

5 Minä uskon Pyhään Henkeen pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän

6

7 Sisältö Lukijalle Ensimmäinen osa: Pyhien yhteys I Seurakunta Jumalan suunnitelmissa Pyhä ja yhteinen 2. Uuden testamentin käyttämiä kuvia seurakunnasta 3. Seurakunta on tärkeä Jumalalle 4. Seurakunta yhteytenä 5. Seurakunta muuttuvassa ajassa II Raamatullinen seurakunta totta vai utopiaa? Mitä on raamatullisuus? 2. Välähdyksiä raamatullisen seurakunnan elämästä 3. Raamatullisen seurakunnan inhimillinen puoli III Pyhien yhteys Raamatullisen ajan uskovia kutsutaan pyhiksi 2. Mitä odotan seurakunnalta, ja mitä seurakunta odottaa minulta 3. Ymmärrämmekö toisiamme? 4. Onko seurakunnan kynnys tarpeeksi matala? IV Seurakunnan järjestäytyminen Erilaisia organisaatiomalleja 2. Vanhimmat Vanhassa testamentissa 3. Vanhimmat Uudessa testamentissa 4. Seurakunnan vanhimman tehtävät 5. Ei yhden miehen valtaa, vaan vanhimmisto

8 V Seurakunnalliset toimitukset Kaste perustuu Jeesuksen käskyyn 2. Apostolien kastekäytäntö opettaa meitä 3. Kasteen merkitys 4. Kasteen muoto 5. Ehtoollisen asettaminen 6. Ehtoollisen merkitys 7. Siunauksen malja VI Seurakunnan tämän päivän missio Helluntaiseurakunnan olemassaolon oikeus 2. Jeesuksen seurakunnalle antama tehtävä 3. Pyhä papisto 4. Terve seurakunta Toinen osa: Syntien anteeksiantaminen ja pelastus I Mitä pelastus on ja mitä se vaikuttaa? Mitä pelastus sisältää ja miten se saadaan? 2. Pelastusta edeltävät asiat 3. Kalvinismi 4. Arminiolaisuus II Pelastuksen henkilökohtainen (subjektiivinen) puoli Jumalan kutsu 2. Kääntyminen 3. Parannus 4. Usko 5. Uudestisyntyminen III Pelastuksen yleiset (objektiiviset) näkökohdat Yhteys Kristukseen 2. Yhteyden erilaisia selityksiä 3. Kristusyhteyden seuraamuksia 4. Vanhurskauttaminen 5. Usko ja teot 6. Synnin pitkäaikaiset seuraamukset 7. Lapseksi ottaminen IV Pelastuksen jatkuminen alun jälkeen Pyhitys ja kristillinen elämä 2. Lain asema 3. Pelastuksen kestävyys 4. Kirkastuminen eli kruunaus

9 Kolmas osa: Näkymätön maailma ja iankaikkinen elämä I Näkyvä ja näkymätön luomakunta Jumala on luonut sekä näkyvät että näkymättömät 2. Jumala hallitsee koko luomakuntaa 3. Näkymättömästä voidaan tietää vain Jumalan ilmoituksen avulla 4. Näkymätön on vaarassa unohtua tai sitä korostetaan liikaa II Enkelit Taivaan joukot 2. Raamatun käyttämiä nimityksiä enkeleistä 3. Erilaisia enkeliolentoja 4. Enkelien tehtävät III Saatana ja pahat henget Pahan alkuperä 2. Saatana 3. Saatanan toimintatapoja 4. Pahat henget 5. Mitä pahat henget tekevät? 6. Uskova ja pahat henget IV Lopullinen voitto pahasta ja iankaikkinen elämä Pahan lopullinen tuomio 2. Ruumiin ylösnousemus 3. Taivas ja iankaikkinen elämä Epilogi Liitteet Kirjallisuutta...317

10

11 Lukijalle Edellisessä kirjassani Pientä puhetta suuresta Jumalasta johdatin lukijaani pohdintoihin Apostolisen uskontunnustuksen alkuosan äärellä. Siinä aihepiiri liikkui Jumalan olemuksessa ja hänen kolmen persoonansa toiminnassa. Saamani palaute on rohkaissut minua jatkamaan uskontunnustuksen pohdintaa. Tässä kirjassani Pyhien yhteys kuljemme uskontunnustuksen loppuosan tapahtumissa. Tarkastelemme seurakunnan merkitystä ja toimintaa, ihmisen pelastumista Jumalan suunnitelmien mukaan ja hänen lopullista päämääräänsä. Nimi Pyhien yhteys tulee suoraan uskontunnustuksesta, ja sillä haluan kuvata yhteyttä, joka kristillisen seurakunnan jäsenillä on toisiinsa ja seurakunnan päähän, Jeesukseen Kristukseen. Samalla sen merkitys laajenee kuvaamaan myös sitä yhteyttä, joka uskon ja uudestisyntymisen kautta syntyy näkyväisen, ajallisen maailman ja näkymättömän, iankaikkisen maailman välille. Teksti on edellisen kirjan tavoin pohtivaa ja osin rönsyilevää. Kirjaa ei ole tarkoitettu systemaattisen teologian oppikirjaksi, vaikka se sisältää annoksen teologiaakin. Enemmänkin on tarkoi- 11

12 Lukijalle tukseni antaa lukijalle Raamatun sanan pohjalta ajatusvirikkeitä uskontunnustuksen loppuosan teemoista. Toivottavasti ajatukset voivat koitua lukijalle myös rohkaisuksi. Lainaan jälleen toisten hyviä ajatuksia, mutta tarkoitukseni on tuoda esille lähinnä maamme helluntaiseurakuntien opetusta kirjan teemoista. Kirjan luonteen tähden sallin ajatusten ja aiheiden joskus kulkea kauaskin varsinaisesta teemastaan. Toivottavasti lukija voi kokea sen vain rikkautena. Erityisesti olen antanut aiheen laajentua puhuessani näkymättömän maailman todellisuudesta, enkeleistä ja hengistä. Vaikka puhun myös pahojen henkien vaikutuksista, toivon, että kirjani positiivinen sanoma pahan lopullisesta tuomiosta ja Jumalan lapsia odottavasta ylösnousemuksen kirkkaudesta jäisi päällimmäisenä lukijan mieleen. Puhuessani uskovan päämäärästä, iankaikkisesta elämästä, en ole lähtenyt tarkastelemaan eskatologista opetusta lopunajoista kokonaisuudessaan enkä arvioi Jeesuksen tulemukseen liittyviä merkkejä ja ennustuksia. Niistä asioista on olemassa omaa kirjallisuuttaan. Olen pitäytynyt enemmänkin kulkemaan vain ihmisen mukana tätä Jumalan hänelle suunnittelemaa tietä. Edellisen kirjani tavoin en ole tätäkään kirjaa varustanut viitteillä, joista kaikki lainaukset olisivat jäljitettävissä. Myönnän, että se olisi niitä lukijoita palveleva, jotka haluavat enemmän perehtyä esitettyihin ajatuksiin, mutta olen tällä ratkaisulla halunnut korostaa kirjan vapaasti pohtivaa luonnetta ja ajatellut tekstin luettavuutta samalla kun olen halunnut välttää tieteellisen tutkielman 12

13 Lukijalle vaikutelmaa. Kirjan lopussa olen luetellut sellaiset tärkeimmät kirjat, joista olen saanut ajatuksia tämän kirjan teemoihin. Olen merkinnyt tekstiin runsaasti raamatunkohtia ja toivon, ettei niiden runsaus häiritse lukijaa. Rohkaisen lukijaa lukemaan myös niitä jaksoja Raamatusta, joita en ole tekstin liiallisen laajentumisen tähden voinut kirjoittaa tähän kokonaisuudessaan. Vahvin vaikutus on viime kädessä aina Jumalan sanalla. Tiukasti rajatun tutkielman sijaan Pyhien yhteys on uskontunnustuksen teemojen synnyttämän henkilökohtaisen pohdinnan ohella kristinuskon perusasioiden julistusta. Toiveeni on tekstin kautta saada kontaktia lukijoihin. Toivon kuitenkin, ettei lukija kokisi julistavassa tyylissä pakonomaista paatosta vaan kohtaisi siinä avointa ja rehellistä pohdintaa ja kyselyä, mikä voisi johtaa uskon vahvistukseen. Valtter Luoto 13

14

15 Ensimmäinen osa Pyhien yhteys pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden

16

17 I Seurakunta Jumalan suunnitelmissa 1. Pyhä ja yhteinen Apostolisessa uskontunnustuksessa määritellään seurakunta sanoilla pyhä ja yhteinen. Nämä sanat sisältävät suuren totuuden Jumalan suunnitelmasta. Helluntaiseurakuntien tunnustuksessa sanotaan sama asia sanoilla: Kaikki uskovat kaikkialla ja kaikkina aikoina kuuluvat yhteen ja yhteiseen seurakuntaan. Apostolista uskontunnustusta laajemmassa Nikaian-Konstantinopolin tunnustuksessa asia ilmaistaan sanoilla: Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen seurakunnan. Roomalaiskatolisen kirkon suomennoksen mukaan sama kohta kuuluu: (Uskon) yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon. Nämä sanat ovat saaneet niin suuria teologisia latauksia, että on vaikeaa päästä edes sanoista yhteisymmärrykseen. Viimeisimmässä tekstiuudistuksessa pyrittiin myös luterilaisessa käännöksessä ottamaan käyttöön sanat katolinen ja kirkko, mutta pitkän keskustelun jälkeen palattiin entiseen muotoon. 17

18 Pyhien yhteys Kreikan ilmaisun (kath holou) mukaan termi katolinen tarkoittaa varsinaisesti kokonaisuuteen viitaten, ja sen latinankielinen muoto (catholicus) merkitsee universaali, yleinen. Sana katolinen liitetään kuitenkin niin vahvasti roomalaiskatoliseen kirkkoon, että sen käyttö alkuperäisessä merkityksessään on tullut muissa yhteyksissä ongelmalliseksi. Uusi testamentti käyttää seurakunnasta tavallisesti kreikankielen sanaa ekklesia. Se on Vanhan testamentin tekstien kreikantajien (Septuaginta) valinta heprean sanan qahal käännökseksi. Joskus Septuaginta käyttää myös samassa merkityksessä sanaa synagoge. Heprean qahal tarkoittaa kokoontunutta joukkoa ja Vt: ssa usein koko Israelin kansaa. Nämä sanat on joskus vanhassa käännöksessä käännetty sanalla seurakunta. Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit (Ps. 74:2, v. 38 käännös). Uusi käännös sanoo saman kohdan: Muista kansaasi, jonka kauan sitten itsellesi ostit. Myös kreikan sana ekklesia (kahdesta sanasta: ulos ja kutsua) on alun perin ollut aivan maallinen sana tarkoittaen yksinkertaisesti koolle kutsuttua kokousta. Sitä käytettiin jo Kreikan kaupunkivaltioiden demokraattisista kokouksista. Jokaisella kansalaisella oli noissa kokouksissa puheoikeus yhteisistä asioista. Uusi testamenttikin käyttää sanaa myös yleisessä merkityksessä. Ja he huusivat, mikä mitäkin; sillä kokous oli sekasortoinen (Ap.t. 19:32, v. 38 käännös). Uusi käännös käyttää kokous-sanan sijaan verbi-ilmaisua oli kokoonnuttu. Tästä merkityksestä sanalle tuli 18

19 Seurakunta Jumalan suunnitelmissa kristittyjen yhteisössä merkitys koolle kutsuttu Jumalan kansa. Sanaa käytettiin sekä paikallisesta seurakunnasta että koko maailmanlaajuisesta seurakunnasta. Seurakunta-sanan rinnalla tai sen synonyyminä maailmalla eri kielissä käytetään sanaa kirkko. Suomalaisen luterilaisen sanankäytön mukaan kirkolla tarkoitetaan koko Kristuksen ruumista, kun taas seurakunnalla tarkoitetaan aina vain paikallista seurakuntaa. Suomen historiassa sana kirkko on liitetty varhaisemman suomalaisen luterilaisen yhtenäiskulttuurin tähden yleisessä kielenkäytössä miltei yksinomaan luterilaiseen kirkkoon, vaikka maassamme on useita muitakin kirkkoja. Luterilaiset ovat tottuneet puhumaan vain yleisesti Suomen kirkosta, jolla tarkoitetaan kuitenkin vain evankelis-luterilaista kirkkoa eikä suinkaan kaikkia maamme kristittyjä. Piispa Yrjö Sariola toteaa tämän uskontunnustusta käsittelevässä kirjassaan seuraavasti: Itse käytän uuden testamentin ekkleesia sanan vastineena kirkkoa. Kun on kysymys Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta, puhun kirkostamme. Seurakunta-sanaa käytän paikallisseurakunnasta. Tämä on yritys selventää sanojen käyttöä, mutta se jää kuitenkin edelleen muiden kirkkojen kannalta nykyisessä muuttuneessa ajassa sekaannusta aiheuttavaksi. Juuri sanan vahvasta luterilaisesta latauksesta johtuen helluntaiherätys vapaamuotoisena herätysliikkeenä on perinteisesti vierastanut sen käyttöä. Tämä on meidän suomalaisten oma kielellinen ongelmamme, jolla ei ole sen syvällisempää syytä. Muissa kielissä ei helluntailaisillakaan 19

20 Pyhien yhteys tätä ongelmaa ole synnytetty (pingstkyrka, pfingstkirche, pentecostal church). Sana kirkko tulee kreikan Herraa tarkoittavasta sanasta kyrios. Siitä muoto kyriakos tarkoittaa Herralle kuuluvaa. Kirkko-sanan merkitys on siis Herralle kuuluva, hänen omaisuuskansansa. Kun helluntaiseurakuntien keskuudessa on virinnyt viime vuosina uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymishanke, otti vuonna 2002 perustettu uskonnollinen yhdyskunta nimekseen Suomen Helluntaikirkko, joka on aiheuttanut juuri edellä mainituista syistä keskustelua ja arvostelua. Kullekin kirkkokunnalle ja herätysliikkeelle tahtoo tulla oma käyttösanastonsa, joka tuntuu sekä tutulta että ainoalta oikealta. Keskustelussa Pietarin kanssa Jeesus lausui sanat, jotka ovat Jumalan seurakunta-ajatuksen perustuksena. Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita (Matt. 16:17-18). Vanha käännös käyttää tässä kreikan alkutekstin mukaisesti sanaa seurakunta: ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani. Uutta raamatunkäännöstä tehtäessä sanojen kirkko ja seurakunta käyttö aiheutti paljon keskustelua. Ensin alkuun komitea otti sen kannan, että kaikkialla, missä puhuttiin koko Kristuksen ruumiista, käytettiin sanaa kirkko kokonaiskirkkoa tarkoittaen. Sanaa seurakunta käytettiin vain paikallisen seurakunnan yhteydessä. Herätin asiasta keskustelua. En tehnyt sitä vain helluntailaisen käytännön tähden, vaan vetosin Ut:n käytäntöön. Ut käyttää 20