Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

15

16 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu

17 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoenlinna Siltakatu JOENSUU Teksti Eira Varis ja Pia Pitkänen Kansi Taitto Laura Jussila Kuvat Jarno Artika/Karelia Expert Oy Tekstin viimeistely Satu Reinikainen 3

18 Sisältö Johdanto Pohjois-Karjalan kehitysnäkymät ja tavoitteet POKAT ohjelman hanketoteuma vuosina Esimerkkejä hyvistä maakuntaohjelma POKAT 2017 toteuttaneista hankkeista tai toimenpiteistä POKAT 2021 kehittämistavoitteet vuosille Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö Saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet Kansalliset ja kansainväliset verkostot Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne Elinkeinoelämän kilpailukyky Metsäbiotalous Teknologiateollisuus Kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta Matkailu Ruuan tuotanto Älykkään erikoistumisen valinnat Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki Koulutus ja osaaminen Hyvinvointi ja osallisuus Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat Turvallisuus Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Seutukaupungit soveltamisen mestarit (SEUTU-ohjelma) Lieksa Ohjelmien yhteensovitus EU-rahoitus Pohjois-Karjalan AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -rahoitus Vuoksen vesienhoitosuunnitelma Rahoitusnäkymät Kestävää kasvua ja työtä rakenne rahasto- ohjelma: Pohjois- Karjalan rahoitus suunnitelman linjaukset Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueiden neuvotteluesitykset Saavutettavuus Laajakaistarakentamisen jatkuvuuden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Itä-Suomen perusväyläpidon rahoituksen nosto

19 7.2 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen näkemys Suomen koheesiopolitiikan neuvottelutavoitteiden valmisteluun Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet Elinvoima- ja kaupunkipolitiikka sekä osaamisrakenteet Liikennejärjestelmän kehittäminen Hallinnon kehittäminen, kokeilut ja alueellistaminen Liite 1 POKAT-maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet Liite 2 Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelma

20 POKAT 2017 ja POKAT maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelma Maakuntahallitus Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Johdanto Maakunnan liiton johdolla laaditaan kahden vuoden välein maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma. Sen hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä (ALKE-laki 7/2014, 33 ). Toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhteistyössä ELY-keskusten, muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Maakuntien liittojen johdolla valmistellaan parhaillaan uusia maakuntaohjelmia. Nykyiset toimeenpanosuunnitelmat on laadittu syksyllä 2016 ja ne koskevat vuosia Maakunnat voivat halutessaan tarkistaa toimeenpanosuunnitelmia jo vuonna 2018 voimaantulevan maakuntaohjelman mukaisiksi. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma käynnistää vuoden 2017 lopulla hyväksyttävän uuden maakuntaohjelma POKAT 2021 toteutuksen. Käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus tulee muuttamaan myös aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän. Toimeenpanosuunnitelmaa tullaan hyödyntämään myös uuden aluekehityslain mukaisissa ministeriöiden kanssa käytävissä aluekehittämisen keskusteluissa, joista ensimmäiset pidetään vuoden 2018 alussa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää rahoitussuunnitelman, joka sisältää arviot muun muassa alueen päätettävissä olevasta kansallisen ja EU:n rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. EU:n ja sitä vastaavan valtion vastinrahan arviot tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. Toimenpidesuunnitelma sisältää keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista (esimerkiksi kasvusopimukset). Lisäksi kuvataan hallituksen kilpailukykykärkihankkeeseen kuuluvien Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoituksen käyttöä vuosina Maakuntien tekemät suunnitelmat ennakoiden rakennemuutoksen toimista sisällytetään myös valmisteltavaan toteuttamissuunnitelmaan ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. 6

21 Maakuntaohjelman toteuttamisen seurannan, toiminnan linjausten tarkentamisen ja tiedon välityksen kannalta Pohjois-Karjalan maakunnan liitossa on laadittu rahoitussuunnitelman lisäksi myös sanallinen kuvaus maakuntaohjelman toimeenpanemiseksi. Asiakirja sisältää: Pohjois-Karjalan kehitysnäkymät ja tavoitteet, maakuntaohjelma POKAT 2017 hanketoteuman vuosina , maakuntaohjelma POKAT 2021 kehittämistavoitteet painopisteittäin vuosille , ohjelmien yhteensovituksen, rahoitusnäkymät, rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman linjaukset sekä rahoitustaulukon vuodelle 2018 ja arvion vuodelle 2019, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen neuvotteluesitykset vuosille ja Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet vuosille Toimeenpanosuunnitelmaa koskeva SOVA-lain mukainen vaikutusten arviointi on tehty POKAT 2017 ja POKAT 2021 maakuntaohjelmien laadintojen yhteydessä. 7

22 1 Pohjois-Karjalan kehitysnäkymät ja tavoitteet Pohjois-Karjalan talouskehitys on ollut suurimman osan kuluvaa vuosikymmentä vahvempaa kuin maassa keskimäärin. Välillä kehityskuva heikkeni, mutta yleisten talousnäkymien kohentumisen myötä luottamus tulevaan kehitykseen on jälleen vahvistunut myös Pohjois-Karjalassa. Vaikka Suomen talouskasvu luo uskoa, se toisaalta maakunnan korkeaan työttömyyteen yhdistettynä aiheuttaa myös huolta mm. muuttoliikkeen tulevaan kehitykseen ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyen. Muuttoliike onkin jo osoittanut merkkejä kehityskuvan heikentymisestä. Seuraavassa keskitytään viime vuoden ja kuluvan vuoden aluekehitykseen. Pidemmän aikavälin kehitystä kuvataan eri teemoihin ryhmiteltyjen indikaattoreiden avulla liitetaulukossa (POKAT 2017 maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet). Luvut kertovat, että maakuntaohjelmassa asetetuista tavoitteista ollaan jäämässä jälkeen. Ero on selvä erityisesti työttömyyden osalta. Pohjois-Karjalan väkiluku laskee, vuonna 2016 asukasluku pieneni 670 hengellä. Väestön väheneminen on viime vuosina johtunut luonnollisesta väestönmuutoksesta: kuolleiden määrä on ylittänyt syntyneiden määrän, ja ero on entisestään suurentunut kun syntyneiden määrä on laskenut ja kuolleiden määrä kasvanut. Vuonna 2016 syntyneiden määrä oli tilastohistorian pienin (1 420 henkeä) ja kuolleiden määrä (2 051) puolestaan suurin. Vuoden 2017 tammi heinäkuun luvut olivat vielä edellisvuottakin heikompia. Pohjois-Karjalan kokonaisnettomuutto painui vuonna 2016 seitsemän muuttovoittovuoden jälkeen 28 hengen verran tappiolliseksi. Vuosien muuttovoiton taustalla oli vuotuinen, luokkaa henkeä oleva nettosiirtolaisuus. Vuonna 2016 nettosiirtolaisuus oli 484 henkeä eikä se aivan riittänyt kompensoimaan maan sisäistä muuttotappiota (512 henkeä). Kuluvana vuonna muuttoliikeluvut ovat edelleen heikentyneet. Erityisesti tähän on vaikuttanut kasvanut maan sisäinen lähtömuutto. Kaikkiaan maakunnan väkiluku väheni vuoden 2017 tammi heinäkuussa hengellä, väestötappio oli lähes kaksinkertainen vuoden 2016 vastaavaan ajankohtaan verrattuna (-560). Vaikka opiskelijoiden muutto tulee parantamaan tilannetta syksyllä, kehityskuva näyttää heikentyneen. Vuoden 2015 joulukuusta lähtien työttömien osuus työvoimasta on ollut Pohjois-Karjalassa maan korkein. Heinäkuun lopulla työttömien osuus oli 17,9 %. Luku oli peräti 5,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin valtakunnallisesti ja 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin toiseksi heikoimmassa maakunnassa Lapissa. Työttömien suuresta määrästä huolimatta kehityksessä on myönteisiä piirteitä: laskussa ovat sekä työttömien kokonaismäärä että nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys. Sen sijaan pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvussa, vaikka koko maan tasolla tämä trendi on jo kääntynyt. Aktivointipalveluissa on jatkuvasti henkeä, peräti 6 7 % työvoimasta. Näin ollen ns. laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olevien määrä oli esimerkiksi vuoden 2016 lopulla noin henkeä. Haasteellisen tilanteen hyvä puoli on, että työvoiman kysynnän kasvaessa tarjolla pitäisi olla runsaasti osaavaa työvoimaa. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa korkean työttömyyden ohella väestön ikääntyminen ja työvoiman eläköityminen ovat merkittäviä haasteita. Työikäisen väestön määrä vähenee selvästi muuta Suomea nopeammin, joten osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuksen osuvuus ovat keskeisiä haasteita, joihin on vastattava, ettei kasvu tyrehdy osaajapulaan, jota jo nykyisessä tilanteessa esiintyy tietyissä ammattiryhmissä ja jopa kokonaisilla aloilla (teknologiateollisuus). Toinen uhkakuva josta siis näyttää jo olevan merkkejä on, että voimistuva kasvu muualla maassa kiihdyttää poismuuttoa maakunnasta. Vuosikymmenen alkua leimannut suhteellisen hyvä yrityssektorin vire heikkeni vuoden 2014 lopulla kun yritysten liikevaihto kääntyi laskuun. Vuonna 2015 liikevaihto säilyi jotakuinkin edellisvuoden tasolla, mutta palasi jälleen kasvu-uralle vuoden 2016 toisella neljänneksellä. Kasvu jatkui myös 8

23 kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Koko vuoden osalta Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon kehitys (+2,3 %) jäi prosentin kymmenyksen koko maan tasolla tapahtuneesta kasvusta. Aivan kaikki yksittäiset toimialat eivät vielä kasvuun yltäneet, mutta kehitys oli laaja-alaista. Tasavahvoja lukuja kertyi kaikilta päätoimialoilta, sekä teollisuudesta, rakentamisesta, kaupasta että palveluista. Liikevaihdon kasvu jatkui vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä vahvana, joskin hieman pienemmin luvuin kuin valtakunnallisesti. Maakunnan teknologiateollisuusvetoinen vienti vetää edelleen hyvin. Viennin merkitys Pohjois-Karjalan teollisuuden kehityksessä on suuri, sillä yli puolet teollisuustuotannosta menee vientiin. Vienti on kasvanut taantumankin vuosina, joskin vuonna 2016 viennin kasvu jäi 2,5 prosenttiin eli selvästi vuoden 2015 kasvusta (+8,6 %). Kehitys oli kuitenkin edelleen koko maata (-0,1 %) vahvempaa ja näkymät rohkaisevia. Koulutusta koskevat määrärahaleikkaukset ovat viime vuosina näkyneet merkittävällä tavalla myös Pohjois-Karjalassa, onhan koulutussektorin painoarvo maakunnassa suuri. Toisaalta koulutusjärjestelmä on haasteiden myötä trimmattu entistäkin tehokkaammaksi ja Pohjois-Karjala on säilyttänyt asemansa vahvana koulutusmaakuntana. Yliopistokoulutuksen osalta asema on edelleen vahvistumassa, sillä Itä-Suomen yliopiston päätös opettajankoulutuksen lakkauttamisesta Savonlinnassa merkitsee toimintojen vahvistumista ja opiskelijamäärän kasvua Joensuussa. Päätöksen aluetaloudellinen merkitys on suuri, sillä se merkitsee rakennusinvestointien (toimitilat ja asuinrakennukset) lisäksi myös palvelukysynnän kasvua. Käynnissä olevia merkittäviä rakennushankkeita ovat mm. Joensuun toriparkin ja Raatekankaan eritasoliittymän rakentaminen. Uusi oikeus- ja poliisitalo otetaan käyttöön tänä syksynä. Asuinrakentaminen Joensuussa ja lähialueilla on vilkasta, ja kotitalouksien luottamuksen kasvu piristää asuntomarkkinoita. Kaupungissa on myös merkittäviä puurakentamiskohteita, mm. Suomen korkein puukerrostalo on saanut rakennusluvan. Joensuun asema kasvukeskuksena ja OKL-ratkaisu merkitsevät sitä, että edessä ovat vilkkaat vuodet. Merkittäviä rakennushankkeita on meneillään tai vireillä myös muualla maakunnassa. Pielisen Karjalan biotalousinvestoinnit ovat toteutuessaan aluetalousvaikutuksiltaan huomattavia. Biotaloudessa on uutta kasvupotentiaalia myös muualla maakunnassa. Nykyiset Joensuu Pieksämäki ja Joensuu Nurmes junayhteydet säilyttävä päätös henkilöjunaliikenteen velvoiteliikenteestä saatiin kesällä. Tällä kertaa päätös saatiin kerralla kahdeksi vuodeksi eli vuoden 2019 loppuun asti ulottuen. Venäläisten rajanylittäjien määrän pieneneminen Niiralassa hidastui vuoden 2016 edetessä ja vuoden lopulla venäläisten määrä kääntyi jo kasvuun, joka on jatkunut kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Myös tax free -kaupan arvo kääntyi kasvuun viime vuoden lopulla ja nyt venäläisten ostosmatkailu on jo selvässä kasvussa, vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden muutos oli +68 %. Pohjois-Karjalan kuntien käyttötalouden tilanne on saavuttanut viime vuosina koko maata. Kuntatalouden tilannetta osoittava vuosikate on aiemmasta poiketen ollut koko maata parempi. Huomioitavaa kuitenkin on, että taso on saatu koko maata selvästi kireämmällä kunnallisverotuksen tasolla. Pohjois-Karjalan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,78 vuodelle 2017 on lähes yhden prosenttiyksikön koko maan tasoa korkeampi ja maakuntatasolla verotus on seitsemänneksi kireintä. Kaiken kaikkiaan lähtökohdat Pohjois-Karjalan menestymiselle ovat hyvät. Tulevaisuuden uskoa luovat mm. maakunnan monipuolinen toimialarakenne ja monet vahvuusalat (mm. turvallisuus/lukitusala, metsä- ja metsäkonealat, bioenergia, nanoteknologia, fotoniikka, metalli-, muovi- ja komposiittialat, ICT, ympäristöala, elintarvikeala, kaivostoiminta ja palvelukeskustoiminta), laaja osaamispohja, rakentamisen vahva vire ja viennin kehitys. Se, että kasvu on valtakunnallisestikin laajenemassa kotimaisen kysynnän kasvusta vientiin, lupaa hyvää myös pohjoiskarjalaisille vientiyrityksille. 9

24 Vahvistuneesta noususuhdanteesta huolimatta pk-yritysbarometri sai syksyllä 2017 suhdannenäkymien osalta arvon +20, luku oli sama kuin vuotta aiemmin ja Kainuun ohella maakunnista heikoin (koko maa: +38). Monista hyvistä merkeistä huolimatta nyt ollaan eräänlaisessa vedenjakajatilanteessa: maakunnan kehityspotentiaali ja kansainvälisen talouden mahdollisuudet on pystyttävä hyödyntämään ja ne on muutettava työpaikoiksi niin, ettei Suomen talouskasvun elpyminen syö maakunnalta kasvun eväitä. 10

25 2 POKAT 2017 ohjelman hanketoteuma vuosina POKAT 2017 ohjelmaa on toteutettu mennessä yhteensä 236 EU-rahoitteisella kehittämishankkeella, joiden kokonaisrahoitus on 85 miljoonaa euroa. Yrityshankkeita on ollut 128 kappaletta (EAKR, ESR) ja niiden kokonaisrahoitus on ollut 21,8 miljoonaa euroa. Maaseuturahaston yritystuet olivat v ,8 miljoonaa euroa. Kaikki rahoituslähteet (alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen) ja hanketyypit (kehittämis- ja yrityshankkeet) huomioiden maakuntaohjelmaa on toteutettu hankkeella, joiden yhteenlaskettu kokonaisrahoitus on 186,4 miljoonaa euroa. Tekstin POKAT 2017 hanketoteuman vertailussa on kuitenkin keskitytty selkeyden vuoksi vain EU-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin. Vertailuissa jokaiselle painopisteelle on laskettu jaoteltu kokonaisrahoitus, jossa on huomioitu se, että sama hanke toteuttaa usein useampaa maakuntaohjelman painopistettä (yhteydet, rajapinnat). Enimmillään yksittäinen hanke on merkitty yhdeksään painopisteeseen. Kokonaisrahoituksen summa on saatu jakamalla yksittäisen hankkeen budjetti kaikkien niiden painopisteiden kesken joita se toteuttaa. Analyysissä on huomioitu seitsemän EU-rahoitusohjelmaa, joista neljä on kansainvälistä eli kilpailun kautta tulevaa rahoitusta. Nämä eivät kata kaikkea maakuntaan tulevaa kv-hankerahoitusta, sillä mukana ovat vain Pohjoinen Periferia ja Arktinen -ohjelman, Interreg Itämeren alueen - ohjelman, Interreg Europe -ohjelman, seitsemän puiteohjelman ja Horizon ohjelmien hankkeet. Esimerkiksi maakunnan Erasmus + ja Life + -ohjelmien hankkeet puuttuvat vertailusta. Hankemääriä vertaillessa kv-rahoitteiset hankkeita on 20 % kaikista hankkeista, mutta niiden Pohjois- Karjalan osioiden budjetit muodostavat 24 % EU-rahoitteisten kehittämishankkeiden kokonaisrahoituksesta. Karelia CBC -ohjelma käynnistyi vuonna 2017 ja avasi viisi hakukierrosta: mikrohankehakukierrokset toimintalinjoilta elinkeino ja ympäristö sekä kehittämishankehaut toimintalinjoilta elinkeino, kulttuuri ja ympäristö. Hakukierroksille jätettiin 112 hankehakemusta, joiden yhteen lasketut budjetit olivat yli 46 miljoonaa euroa. Rahoitusta oli jaossa reilut 15 miljoonaa euroa. Pohjoiskarjalaiset toimijat olivat erityisen aktiivisia hankkeiden hakijoita. Suomen puoleisista hankepartnereista suurin osa (53 %) oli Pohjois-Karjalasta. Ohjelman seurantakomitea päättää rahoitettavat hankkeet kuluvan vuoden aikana, ja hankkeiden kanssa käynnistetään sopimusneuvottelut heti päätösten teon jälkeen. Hankkeet voivat käynnistyä, kun Suomi ja 11

26 Venäjä ovat ratifioineet ohjelman rahoitussopimuksen. Tavoite on, että Suomi ja Venäjä ratifioivat rahoitussopimuksen vuoden loppuun mennessä ja hankkeet käynnistyvät heti vuoden 2018 alussa. Ohjelman käynnistyminen viivästyi maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. EU-rahoitteisissa kehittämishankkeissa ei ole tapahtunut suurta muutosta, kärjessä on odotetusti metsä-energiatuotanto ja toisena teknologiateollisuus. Näissä kahdessa teemassa hyödynnetään myös monipuolisimmin eri rahoituslähteitä ja niissä on selkeästi eniten kansainvälisiä hankkeita. Kolmanneksi on noussut hanketeemoiltaan biotalous teemaa myötäilevä Ympäristö ja viidenneksi myös biotalouteen liittyvä resurssiviisaus. Budjetiltaan suurin hanke on Horizon ohjelman rahoittama teknologiat ja materiaalit painopisteen hanke ja pienin ESR-rahoitteinen hyvinvointihanke. EU-hankkeen keskimääräinen kokonaisbudjetti on n euroa. POKAT 2017 ohjelma läpileikkaavien teemojen (Kansainvälisyyden vahvistaminen, Yritystoiminnan kilpailukyvyn tukeminen ja Osaamisen vahvistaminen) hankkeilla on yhteyksiä lähes jokaiseen rahoitettuun hankkeeseen, joka nostaa niiden suhteellisen rahoitusosuuden suureksi. Vertailussa on kuitenkin keskitytty varsinaisiin toimialoihin. Älykäs erikoistuminen on vahvistuva konsepti ja EU-politiikan trendi sekä komissiossa, eurooppalaisilla alueilla että EU-jäsenmaissa. Euroopan komissio esittää älykkään erikoistumisen toimintamallia myös tulevan rahoitus- ja rakennerahastokauden prioriteetiksi. Älykkään erikoistumisen valinnoissa metsäbiotalous on selkeä ykkönen. 73 % ÄES valintoihin kohdistuvasta rahoituksesta ohjautuu metsäbiotaloudelle. Teknologiat ja materiaalit osion osuus on 25 %. Venäjä-osaamisen pientä osuutta selittää Karelia CBC -ohjelman hankepäätösten lykkäytyminen vuodelle

27 AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) on Sipilän hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -kärkihankkeen toimenpide, johon on Suomessa käytössä 30 miljoonaa euroa rahoitusta vuosille Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen kasvusopimuksiin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kasvusopimusta toteutetaan osana kansallista kaupunkiseutujen kasvupolitiikkaa. Kasvusopimusten tavoitteena on elinkeinoelämän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Joensuun kasvusopimuksen kärkiteema on metsäbiotalous ja kasvua haetaan erityisesti kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä kehittämällä. Joensuun kaupungin lisäksi kasvusopimusta toteuttavat Karelia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Euroopan Metsäinstituutti EFI, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Luonnonvarakeskus. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) ohjelman ennakoidun rakennemuutoksen hankkeet ovat suunnattu alueen omista tarpeista nouseviin kokeiluihin ja uusiin avauksiin. Hankkeita on toteutettu koko maakunnan alueella ja ne liittyvät vahvasti elinkeinoelämästä nouseviin haasteisiin. Hankkeilla pyritään käynnistämään laajempia muutosprosesseja ja avaamaan uusia kehittämissuuntia ketterillä kokeiluilla. 13

28 Rahoitetut hankkeet (jaottelu POKAT 2017 mukainen) LUVUT ON LASKETTU PAINOTETULLA RAHOITUKSELLA eli summa on saatu jakamalla yksittäisen hankkeen budjetti kaikkien niiden painopisteiden kesken joita se toteuttaa. POKAT 2017 painopiste Painotettu rahoitus EU-ohjelmien hankkeet AIKO ohjelman rahoitus Maakunnan kehittä-misraha Pohjois-Karjalan Tulevaisuus-rahasto 1. LISÄÄ ELINVOIMAA KEHITTÄMISEN TOIMINNALINEN YDIN 1.1 Älykkään erikoistumisen valinnat Metsäbiotalous Teknologia ja materiaalit Venäjä osaaminen Yritystoiminnan kilpailukyvyn tukeminen Osaamisen vahvistaminen Kansainvälisyyden vahvistaminen 1.5. Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Resurssiviisaus TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYISET ELINKEINOT 2.1. Hyvinvointituotanto Metsä- ja energiatuotanto Teknologiateollisuus Ruuan tuotanto Kivenjalostus ja kaivannaistoiminta Matkailu- ja luovat alat Matkailu Luovat alat (sis. Elokuvatuotannot)

29 3. HYVINVOINNIN PERUSTA TOIMINTAYMPÄRISTÖN RAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN 3.1. Koulutus- ja tutkimus Liikennejärjestelmä Palvelut Kulttuuri Ympäristö Erityisteemat 4.1. Paikallinen kehittäminen * Nuorten erityishuomioiminen Maakunnan vetovoima ja tunnettuus * lisäksi Pohjois-Karjalassa on rahoitettu Leader-ohjelmalla kolmen toimintaryhmän alueelle hankkeita seuraavasti (tilanne , hankepäätösten teko alkoi v. 2016): Päätöksiä yhteensä 126 kpl, joista 91 kehittämishanketta, 7 teemahanketta ja 28 yrityshanketta Kokonaisrahoitus 5,1 milj., rahoitusta sidottu 85,4 % Vuonna 2017 sidottavaa rahoitusta on yhteensä 4,2 milj.. Hankkeita tulee n. 100 kpl/v, joista yrityshankkeita on noin kolmannes. 2.1 Esimerkkejä hyvistä maakuntaohjelma POKAT 2017 toteuttaneista hankkeista tai toimenpiteistä Saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet Pohjois-Karjalassa on toteutettu tai käynnissä useita liikenteeseen ja logistiikkaan liittyviä hankkeita. TenTacle -hankkeella pyritään parantamaan erityisesti alueen maantie ja rautatieyhteyksiä Scan- Med ydinkäytävälle ja lisäämään sitä kautta alueen vetovoimaa ja kasvua. Lisäksi on selvitetty henkilöliikenteen mahdollisuuksia rautatiellä Nurmeksen ja Kontiomäen välillä ja siitä edelleen Pohjois- Pohjanmaalle. Pohjois-Karjalasta on Saimaan syväväylän ja kanavan kautta suora vesiyhteys Itämerelle. EMMAhankkeella on lisätty yleistä tietoisuutta sisävesikuljetuksista sekä koostettu parhaita käytäntöjä Itämeren alueen sisävesikuljetuksista, nimetty hallinnollisia ja fyysisiä esteitä sekä tuotettu runsaasti faktatietoa liikennemuodosta. Hankkeessa on myös aktiivisesti verkostoiduttu kansallisesti ja kansainvälisesti sisävesiliikenteen toimijaverkostoihin. Niirala Portti Itään ja länteen -hankkeella on kehitetty Niiralan rajanylityspaikan vaikutusalueelle kaupan, logistiikan ja teollisuuden aloille uutta yritystoimintaa, liiketoimintamalleja ja toimintaympäristöä sekä Niiralan kautta kulkevan henkilö- ja tavaraliikenteen mahdollisuuksia sekä 15

30 lisätty Niiralan rajanylityspaikan tunnettuutta sujuvana rajanylityspaikkana Suomen ja Venäjän välillä. Huippunopean laajakaistan rakentamista on edistetty useilla eri hankkeilla ja tällä hetkellä huippunopeaa valokuituverkkoa on jo rakennettu Pohjois-Karjalassa valtion ja kuntien tuella Kontiolahdella, Liperissä ja Outokummussa osalle alueista. Juuan, Lieksan, Nurmeksen alueet on rakennettu lähes koko kunnan kattavana sekä Ilomantsin, Rääkkylän ja Valtimon alueet koko kunnan kattavana. Kansainvälinen toiminta Pohjois-Karjalasta johdettujen kansainvälisen TKI-toiminnan rahoitusohjelman (Horizon 2020) hankkeiden määrä on noussut tällä maakuntaohjelmakaudella, kuten myös ylipäänsä pohjoiskarjalaisten toimijoiden osallistumiset kansainväliseen hanketoimintaan. Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat saaneet erittäin kilpailtua ERC (European Research Council) rahoitusta. ERC-ohjelma rahoittaa uraauurtavaa, korkeatasoista perustutkimusta. ERC Advanced Grant -rahoitus on suunnattu tieteellisesti edistyneille tutkijoille ja ERC Starting Grant -rahoitus lupaaville tutkijanuran alkuvaiheessa oleville tutkijoille. Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Niiralan alueen kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi Karjalan logistisena keskuksena ja kauppapaikkana valmistui Niirala Master Plan 2025 ja sen toteutus käynnistyi. Karjalan silkkitieksi nimetyn säännöllisen rautatiekuljetusreitin Kiinasta Venäjän ja Niiralan kautta Suomen halki Skandinaviaan ja takaisin suunnittelu käynnistyi yhteistyössä Suomen ja Venäjän tullien ja rautatieyhtiöiden kanssa. Värtsilän rajanylityspaikalta Sortavalaan johtavan tien kuntoon saadaan pitkällisen edunvalvonnan jälkeen parannusta, kun tieosuuden hallinta siirtyi tasavallalta federaatiolle. Venäläisten matkailu kääntyi hienoiseen nousuun loppuvuodesta 2016 ruplan kurssin vahvistumisen myötä. Matkailua kehitettiin ottamalla käyttöön matkailuyrityksille ja matkailijoille tarkoitettu uusi sähköinen palvelualusta Visitkarelia.fi / Visitkarelia.ru-sivustoilla. Joensuun ja Petroskoin välinen linja-autovuoro muuttui jokapäiväiseksi, mikä helpotti lyhyidenkin ostos- ym. matkojen tekemistä rajan yli. Metsäbiotalous Pohjois-Karjalassa on vireillä useita metsäbiotalouteen liittyviä investointihankkeita. Itävaltalaisen perheyhtiön Binderholzin tulo maakuntaan on palkittu Pohjois-Karjalan Puumiesteko -palkinnolla. Joensuun ensimmäinen korkea puukerrostalo valmistui Penttilään ja suunnitteilla on Suomen korkein puukerrostalo. Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ovat kukin kehittäneet biotaloutta tukevaa koulutusta, tutkimusta ja kokeilutoimintaa. Metsäbiotalouden asiantuntijaorganisaatiot yhdessä ovat käynnistäneet Green Hub - toiminnan, jossa alueen metsäalan asiantuntijat, tutkijat ja kehittäjät vastaavat yritysten kohtaamiin haasteisiin. Pohjois-Karjalaa ja Joensuun seutua kehitetään edelleen Euroopan metsäpääkaupunkina. Pohjois-Karjalan kolmestatoista kunnasta yhdeksän on sitoutunut tavoittelemaan 80 % kasvihuonekaasupäästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Julkisella sektorilla kehitetään hankintaprosesseja vastaamaan elinkeinoelämän tarpeisiin tarjoamalla muun muassa referenssikohteita vähähiilisille ratkaisuille. Pohjois-Karjalan metsäbiotalouteen liittyviä strategisia linjauksia kirkastetaan huomioiden samalla maakunnan ilmasto- ja energiatavoitteet. Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden kehittämishankkeissa painopiste on viime vuosina ollut kansainvälistymistä ja kasvua tukevissa toiminnoissa. Lisäksi on tuettu erityisesti ICT -toimialan kasvuedellytyksiä ja 16

31 myös täysin uuden, osaamisperusteisen liiketoiminnan syntymistä esimerkiksi yrityshautomotoimintojen kautta. Digitalisaatioon liittyen on käynnissä toimenpiteitä mm. metsäsektorin ja koulutusosaamisen yhdistämiseksi ICT ratkaisuihin. Kiertotaloutta ja teollisia symbiooseja on tarkastelu teollisuusyritysten näkökulmasta ja pyritty löytämään materiaali-ja energiatehokkaita ratkaisuja. Uusiin teollisiin alueisiin liittyen tehdään parhaillaan mm. teknologiapilotteja, joissa kiertotalouden näkökulmat yhdistyvät uudenlaisiin palveluihin ja tuotteisiin. Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ovat luoneet demonstraatioympäristöjä, joissa voidaan testata mm. tarkkuustekniikan ja metallin ruiskuvalun mahdollisuuksia tuotekehityksessä. Koulutus- ja osaaminen Keski-Karjalassa on saatu hyviä kokemuksia osaamisen kehittämisestä ja sitä kautta työelämään kiinni pääsystä ESR-rahoitteisella mestari-kisälli -mallilla. Se perustuu oppimiseen oikeissa työtehtävissä sekä jokaisen kisällin henkilökohtaisen tarpeen mukaiseen lisäkoulutukseen. Kisällit työskentelevät työparina kokeneen työntekijän, mestarin kanssa. Mallin avulla työnteko mahdollisuuksia avautuu työttömille ja yritykset saavat tarpeisiinsa sopivia työntekijöitä. Hyvinvointi ja osallisuus Pohjois-Karjalassa on ollut useita keskeisiä hankkeita, joissa on edistetty osallisuutta, digitalisaatiota, lapsiperheiden elämää sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Joensuun KAKEhanke on kansalaistoimijalähtöinen kaupungin kehittämishanke, jossa tuetaan ja edistetään sosiaalista osallisuutta ja työelämävalmiuksia sekä kehitetään asuinympäristöä Joensuun kantakaupungin alueella. Isämies elämässä -hankkeessa tuetaan ja motivoidaan miehiä sitoutumaan vanhemmuuteen. Hanke on järjestänyt isämiehille ja lapsille toimintaa, koulutuksia, kehittänyt neuvoloiden perhevalmennuksia sekä tehnyt miesten vanhemmuutta tukevaa yhteistyötä yritysten kanssa. Ohjaamo 2.0 -hanke auttaa nuoria, yrityksiä ja työelämää kohtaamaan ja luomaan joustavia reittejä koulutukseen ja työhön. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen toimintamalli, joka rakentuu monialaisesti ja hallinnollisesti peruspalveluista ja yhteistyöverkostosta. Ohjaamo tarjoaa tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea eri elämäntilanteissa. Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat (IkäOTe) -hankkeessa tutkittiin ja kokeiltiin turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä teknologisia ratkaisuja ikääntyvien ja muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi. Hankkeessa kokeiltiin lääkeautomaattia, ovisensoria ja paikannuslaitteita sekä vuorovaikutusteknologioista kuvapuhelinta ja kehitettiin muistelupeli. Pielispaja työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen työpajatoiminnan avulla Lieksassa -hankkeessa vahvistettiin pitkään työttöminä olleiden sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä. Asiakasta kannustettiin osatutkintojen ja täsmäkoulutusten sekä ammatillisten perustutkintojen suorittamiseen. Viranomaisyhteistyötä tiivistettiin, järjestettiin työmahdollisuuksia, työkokeiluja ja palkkatukityötä kolmannelle sektorille sekä avoimille työmarkkinoille. 17

32 3 POKAT 2021 kehittämistavoitteet vuosille Maakuntaohjelma ohjaa alueen kehittämistä Maakuntaohjelma on lakisääteinen aluekehitysohjelma, joka on huomioitava viranomaistoiminnassa. Siinä esitetään maakunnan erityispiirteisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat alueen kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelma laaditaan neljäksi vuodeksi. POKAT 2021 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman tavoitevuodet ovat Alueiden kehittäminen on laaja-alaista ja monitasoista toimintaa, joka perustuu eri toimijoiden yhteisiin tavoitteisiin ja vuorovaikutukseen. Se sisältää sekä laajan, yhteiskunnallisen päätöksenteon aluevaikutuksia arvioivan näkökulman, että erityisesti aluekehittämiseen suunnatut toimet ja resurssien käytön. Lähtökohtana on kansalaisten hyvän elämän ja yritysten menestyksen edellytysten parantaminen. Maakuntaohjelma sovittaa ja kokoaa yhteen Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen EU-tason, kansallisen tason, ylimaakunnallisen tason, maakunnallisen tason ja seutukunnallisen, kunnallisen ja paikallisen tason strategiat. Maakuntaohjelmassa pyritään fokusointiin sen monialaisesta perusluonteesta huolimatta. Konkreettiset toimenpiteet sopivat parhaiten maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan ja alakohtaisiin erillisstrategioihin ja toimintaohjelmiin. 18

33 POKAT maakuntaohjelman painopisteet Alueiden kehittämisen painopisteet ovat keskeisiä tavoitteita alueiden uudistumisen ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Maakuntaohjelmassa kuvataan, kuinka painopisteitä toteutetaan alueen lähtökohdista. Valtakunnallisissa alueiden kehittämisen tavoitteissa painopisteiksi on linjattu: elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta uudistumisella kasvua ja hyvinvointia kumppanuuksilla POKAT 2021 on määritelty, mitä edellä mainitut painopisteet tarkoittavat Pohjois-Karjalan kannalta. Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta tarkoittaa Pohjois-Karjalassa kilpailukykyistä ja vetovoimaista toimintaympäristöä. Se tarkoittaa hyvää saavutettavuutta, toimivia liikenneväyliä ja - yhteyksiä. Kaupunkialueiden, kaupunkiseutujen, maaseutualueiden ja harvaan asuttujen alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja ne otetaan kehittämisen lähtökohdiksi. Ihmisten asuin- ja elinympäristö on viihtyisä ja turvallinen. Pohjois-Karjalassa toimitaan aktiivisesti eri verkostoissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Uudistumisella kasvua tarkoittaa Pohjois-Karjalassa monipuolista, kestävää ja työllistävää elinkeinorakennetta. Elinkeino- ja yrityselämän kilpailukyvyn vahvistaminen on siinä keskeisin elementti. Erityisesti siinä keskitytään nk. älykkään erikoistumisen valintoihin, mutta monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistamista ei unohdeta. Toimintatapana on resurssiviisaus eli luonnonvaroja käytetään kestävällä tavalla tehokkaasti ja tuetaan kiertotaloutta. Toimintaympäristön kehittämisellä ja elinkeinoelämän kasvulla pyritään asukkaiden hyvinvointiin sujuvaan arkeen. Koulutuksen taso on korkea, tarvittavaa osaamista vahvistetaan. Hyvinvointipalvelut on kunnossa ja ihmisten aktiivista osallistumisesta hyvinvoinnin rakentamiseen tuetaan. Pohjoiskarjalaista kulttuuria arvostetaan ja maakunnalla on vahva identiteetti. Turvallisuus eri tasoilla on osa ihmisten hyvinvointia ja sujuvaa arkea. Nämä ulottuvuudet turvataan kumppanuuksilla ja yhteistyöllä. 19

34 3.1 Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö Saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet Maakunnan saavutettavuus on yksi sen elinkeinojen ja muun kehityksen keskeinen lähtökohta. Kilpailukyvyn ja kaiken fyysisen toiminnan perustana on toimiva liikennejärjestelmä. Pohjois-Karjalan kaltaisen maakunnan kannalta erityisesti ajallinen saavutettavuus tärkeimmille yhteistyö ja liiketoiminta-alueille/alueilta ovat tärkeitä. Toimiva liikennejärjestelmä, siihen kuuluvat joukkoliikenne, maantie- ja rautatieyhteydet ja vesistöreitit, lentoliikenteen palvelutaso sekä ajantasaiset tietoliikenneyhteydet ovat edellytyksenä maakunnan kehittymiselle. Erityisen tärkeää on kytkeä yritystoiminnan tarpeet liikennejärjestelmän suunnitteluun hyvissä ajoin. Maantieliikenteessä on käynnissä Raatekankaan eritasoliittymän parantaminen valtatiellä 6 Joensuussa, millä poistetaan Joensuun kaupunkiseudun merkittävin liikenteellinen pullonkaula. Maantieliikenteessä isojen hankkeiden edistämisen lisäksi pyritään jatkossa vaikuttamaan erityisesti perustienpidon rahoituksen kasvuun ja kohdentamaan hankkeita elinkeinoelämän kannalta tärkeille maanteille. Karjalan radan osalta Liikennevirastossa on meneillään selvitys, jossa selvitetään Karjalan radan nopeusnoston vaatimat toimenpiteet ja lasketaan niille kustannusarvio. Pelkillä tasoristeysten ei saavuteta asetettua nopeudennosto tavoitetta. Joensuun ratapihahanke pyritään käynnistämään Kuhasalontien uuden ratasillan rakentamisella. Joensuun asemanseutua kehitetään ja ensimmäiset rakennustyöt käynnistyvät uusien opiskelija-asuntojen rakentamisella. Saimaan sisävesiliikenteen kilpailukyvyn parantamista edistetään voimakkaasti. Liikennöintikautta pyritään parantamaan mm. kehittämällä jäänmurtoa Saimaan alueella ja peruskorjaamalla Saimaan kanavan sulkuja. Jatkossa pyritään myös saamaan rahoitusta Saimaan kanavan sulkujen pidentämiselle ja vedenpinnan nostolle, mikä mahdollistaisi isomman aluskoon ja parantaisi liikennöinnin kannattavuutta. Uusia liikennepalveluita erityisesti haja-asutusalueen julkisen liikenteen kehittämiseksi edistetään käynnistyneellä MAMBA-hankkeella. Joensuun kaupunkiseudulla edistetään aktiivisesti kävelyn ja pyöräilyn asemaa mm. keskustan liikennejärjestelyillä ja pyöräilystrategian aktiivisella toteuttamisella. 20

35 Tavoitteet ja vuosien toimenpiteet: Tietoliikenne Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Joukkoliikenne Öljyvapaan liikenteen edistäminen Pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnittelutyö Ylläpitää ja kehittää tasa-arvoisesti nopeasti kehittyvien ja lisääntyvien tietoliikenne-, puhelin-, digitelevisio- ja radioverkkoyhteyksien saatavuutta koko maakunnassa Vaikutetaan perustienpidon rahoituksen kasvuun Vt 23 parantaminen välillä Viinijärvi Varkaus parantaminen Karjalan radan parantaminen nopealle liikenteelle soveltuvaksi, tasoristeysten poistaminen välillä Kitee Imatra, Joensuu Parikkala, lisäksi radan turvalaitteiden ja ratageometrian parantaminen sekä meluntorjunta Joensuun lentoaseman vuorotarjonnan turvaaminen Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen ja vedenpinnan nosto Joensuun ratapihan ja asemanseudun kehittäminen Lentoaseman palvelutason kehittäminen. Liikennöintikauden pidentäminen Saimaan kanavassa 11 kuukauteen ja Saimaan sisäisessä liikenteessä ympärivuotiseksi Uusien digitaalisten toimintamallien käyttöönotto, tavoitteena yhtenäiset aikatauluja lippujärjestelmät ja haja-asutusalueiden julkisen liikenteen kehittäminen Uusien liikennepalveluiden syntyminen Joukkoliikenteen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämien kaupunkiseuduilla Vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon laajentumisen edistäminen maakunnassa, tärkeää on kuntien ja muiden julkisten toimijoiden olla etujoukoissa ottamassa käyttöön esim. sähkö ja biokaasukäyttöisiä ajoneuvoja Yhteysverkot Alemman tason tieverkon kunnon turvaaminen Kansainväliset yhteydet Poikittaisten (itä länsisuuntaisten) liikenneyhteyksien kehittäminen Vt 9 Onkamo Niirala välin parantaminen, 1. vaihe väli Lahdenperä Niirala Koko rataverkon liikennöitävyys tavarankuljetuksen kannalta turvattava (Ilomantsin rata, Nurmes Kontiomäki). Satamien ja niihin liittyvien palveluiden kehittäminen. Joensuun asemanseudun kehittäminen maakunnalliseksi liikenteen solmupisteeksi ja osaksi valtakunnallista solmupisteverkostoa Ympäristöystävällisten kuljetusketjujen (vesiliikenne, rautatieliikenne) parantaminen elinkeinoelämän kuljetuksissa Maakuntien välisten sekä seudullisten toimintamallien säilyttäminen ja kehittäminen liikennejärjestelmä- ja liikenneturvallisuustyössä. 21

36 Vt 6 Puhoksen liittymän parantaminen Joensuu Nurmes - henkilöjunaliikenteen jatkamisen turvaamisesta Matkaketjujen sujuvoittaminen erityisesti matkailuliikenteen kehittämiseksi LNG:n / LBG:n käytön ja muiden ympäristöystävällisten käyttövoimien mahdollisuuksien selvittäminen vesiliikenteen, raskaan maantieliikenteen ja rautateiden dieselvetureiden polttoaineena. Vt9 Jyrin liittymän parantaminen Ylämyllyn kohdalla Junaliikenteen palvelutason säilyttäminen Nurmes Joensuu välillä ja liikenteen kehittäminen Joensuu Varkaus Pieksämäki välillä huomioiden erityisesti Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden tarpeet Vt 9 Joensuu Kuopio parantaminen (suunnitteluvalmiuden nosto). Ylämyllyn risteysalueen eritasoistamishanke 22

37 3.1.2 Kansalliset ja kansainväliset verkostot Aluekehittämiseen liittyviä hallinnollisia verkostoja on lukuisa määrä. Aluekehityslainsäädäntö määrää kuntapohjaisten maakuntaliittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maakuntien yhteistoiminta-alueista. Käynnissä oleva maakuntauudistus, jonka mukaisesti Suomessa aloittaa uusi hallinnollinen taso 18 maakuntaa vuoden 2020 alusta tuonee toivon mukaan selkeyttä aluehallintoon. Missä määrin yhteistyö eri maakuntien välillä jatkuu ja miten se määräytyy, pitäisi riippua maakuntien vapaaehtoisuudesta. Tähän alueiden historialliset yhteneväisyydet, järkevä toiminnallisuus ja kulttuurinen tausta luovat luontevan pohjan. Kansainvälisyys on kehittämistoiminnan perusarvo ja kansainvälistä toimintaa pitäisi löytyä jokaiselta toiminnan tasolta osana normaalia toimintaa. Kansainvälisyys tuottaa lisäarvoa toimintaan, mutta itsessään se ei nykyisessä toimintaympäristössä ole enää toiminnan erillinen lisäosa. Kansainvälistyminen lähtee kotikansainvälistymisestä matalalla kynnyksellä tarjottujen mahdollisuuksien kautta. Kaikessa kansainvälisessä toiminnassa tarvitaan riittävää rohkeutta ja kunnianhimoa, jonka perustana on myös yleinen Suomi-brändin vahvistaminen. Pohjois-Karjalalle kansainvälisyys on maakunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman perusta. Saavutettavuustalouden keskeiset tekijät, logistiikkajärjestelmä ja toimintaympäristö, ovat entistä keskeisempi tekijä alueen kestävälle kehitykselle ja kasvulle. Kansainvälisessä toimintaympäristössä alueen ja sen toimijoiden tulee olla myös ketteriä ja muutosherkkiä nopeita ennakoimaan ja hyödyntämään tulevat trendit mutta myös samalla varautumaan äkillisiin muutoksiin. Tähän tarvitaan oman asiantuntijuuden kasvattamista, mutta yhtä lailla tehokasta verkostoitumista maailmanluokan tiedon ja osaamisen lähteille. 23

38 Tavoitteet ja vuosien toimenpiteet: Huippuosaamisen kansainvälisyys (TKI) Huippuosaamisen yhteistyöalustat ja verkostot Elinkeinoelämän kansainvälisyys Rahoitus(ohjelmat) kv-toiminnan mahdollistajina nyt ja tulevaisuudessa Hyödynnetään olemassa olevaa tietoa ja osaamista sekä ennakoidaan tulevat TKI toiminnan kansainvälistymisen kehittämissuunnat Ymmärretään yhteistyön merkitys kaikilla tasoilla TKI toiminnan kehittämisessä ja alueen brändäämisessä Luodaan kv-tasolla kilpailukykyinen toimintaympäristö, joka mahdollistaa kokeilut ja muuntamisen eri kohderyhmien käyttöön Tarjotaan lisätukea innovaatiotoiminnalle ja sisällytetään siihen myös kokemus- ja palveluinnovaatiot sekä uudet toimintamallit Kehitetään ja kansainvälistetään älykkään erikoistumisen valintojen ja maakunnan vahvuuksien yhteistyöalustojen toimintoja Lisätään kuntien aktiivisuutta kokeilu- ja investointialustoina Luodaan eri alojen toimijoiden yhteisiä toiminta-alustoja Tunnistetaan kv-hankkeiden kautta syntyvät yhteistyöalustat ja hyödynnetään niitä myös muussa toiminnassa Selvitetään uusien yhteistyöalueiden mahdollisuudet (Arktinen alue, kasvavat ja kehittyvät markkinat esim. Latinalainen Amerikka ja Kiina) Helpotetaan markkinoillepääsyä ja tarjotaan yrityksille tietoa mahdollisuuksista ja markkinapotentiaalista Kannustetaan rahoituksella TKI toimijoita ja elinkeinoelämää lisäämään yhteistyötä Pyritään luomaan selkeät ja helpot rahoitustyökalut yritysten kansainvälistymistarpeisiin Tehdään yhteistyötä kv-markkinointi- ja myyntiosaamisessa Lisätään yrityskummitoimintaa ja yrityskulttuurituntemusta ja otetaan käyttöön hiljaisen tiedon verkostot ja kokemus (esim. liiketoiminnan harmaat pantterit) Hyödynnetään kv-toiminnassa ja hyödynnetään maakunnan kv-väestön osaamista ja kykyä toimia esim. toimintakulttuuritulkkeina Hyödynnetään monipuolisesti älykkään erikoistumisen valintoja ja maakunnan erityispiirteitä tukeva rahoitus kehittämisprosessin eri vaiheissa Vaikutetaan aktiivisesti rahoitusohjelmien & haku-kierrosten sisältöihin Otetaan kokeilukulttuuri /pilotti-hankkeet entistä vahvemmin mukaan kvhanketoimintaan Lisätään monitoimijaisia ja maakunnasta johdettuja kv-hankkeita Tehdään kv-rahoitus houkuttelevaksi erityisesti yrityksille Kaupallistetaan hanketuloksia entistä nopeammin ja lisätään hankkeiden välistä viestintää 24

39 Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Venäjän läheisyys nähdään Pohjois-Karjalassa merkittävänä mahdollisuutena. Pitkäaikaiset kauppasuhteet, yritysten ja muiden Venäjä-toimijoiden laajaalainen Venäjä-osaaminen ja ihmisten luonteva arkinen kanssakäyminen rajan yli ovat vahvuuksia, jotka luovat vankan pohjan kehittää rajanylittävää yhteistyötä eri sektoreilla. Venäjä-toiminnot liittyvät maakuntaohjelman painopisteisiin, niin toimintaympäristön kehittämiseen, elinkeinorakenteen vahvistamiseen kuin arjen hyvinvointiin. Venäjän läheisyyden hyödyntämisen tärkeimpiä kehittämistavoitteita on kasvattaa Venäjä-liiketoimintaa, lisätä rajaliikennettä, vahvistaa toimijoiden Venäjä-asiantuntemusta ja osaamiskeskittymiä sekä lisätä arjen hyvinvointia ja vuorovaikutusta kantaväestön ja Venäjältä muuttaneiden välillä. Venäjä-liiketoimintojen vahvistamiseksi on tärkeä saada uusia yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä mukaan Venäjä-kauppaan ja auttaa yrityksiä luomaan uusia kauppasuhteita sekä Karjalan tasavaltaan että myös muihin potentiaalisiin Venäjän alueisiin. Rajaliikenteen lisäämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiksi valtatie 9:llä Onkamo Niirala yhteysvälin tiesuunnittelua tulee jatkaa ja tehdä edunvalvontaa valtiovallan suuntaan hankkeen rahoittamiseksi väyläverkon kehittämishankkeena. Rajaliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi rajaviranomaisten riittävät toimintaresurssit on varmistettava. Rautateitse tapahtuvia konttikuljetuksia Niiralan kautta pyritään kasvattaman edistämällä Karjalan silkkitieksi nimetyn säännöllisen rautatieyhteyden käynnistämistä Kiinasta Venäjän ja Pohjois-Karjalan kautta aina Pohjois-Norjaan asti. Samalla jatketaan Niiralan kehittämistä ja markkinointia Karjalan logistisena keskuksena ja houkuttelevana kauppapaikkana Niirala Masterplan aluekehityssuunnitelman mukaisesti. Pohjois-Karjalan matkailun markkinoinnissa Venäjä on edelleen yksi tärkeimmistä kohdemaista. Pohjois-Karjalan yhtenäistä markkinointia Venäjä-asiantuntemuksen HUBina terävöitetään yritysten ja TKI-rahoituksen houkuttelemiseksi Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan venäjänkielisten ja kantaväestön arjen vuorovaikutusta ja kohtaamisia pyritään lisäämään tavoitteena parempi arjen hyvinvointi ja ennakkoluukojen vähentäminen. Panostetaan lasten ja nuorten rajanylittävään vuorovaikutukseen ja heidän kiinnostuksensa lisäämiseen naapurimaan kieltä ja kulttuuria kohtaan. 25

40 Tavoitteet ja vuosien toimenpiteet: Venäjä-liiketoiminnan kasvattaminen Rajaliikenteen lisääminen Venäjä-asiantuntemuksen ja osaamiskeskittymien vahvistaminen Arjen hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen lisääminen yritysten Venäjä-liiketoimintaosaamisen vahvistaminen investointien houkutteleminen maakuntaan rajanylittävä tuotannollinen yhteistyö yritysten maakunnallisten ja valtakunnallisten Venäjä-palveluiden yhteistyön kehittäminen suomalaisten ja venäläisten yritysten ja viranomaisten yhteistyön lisääminen tietouden lisääminen Venäjän eri alueiden tarjoamista mahdollisuuksista nuorten rajanylittävän yrittäjyysyhteistyön kehittäminen tukiorganisaatiot vahvemmin yritysten tukena rajanylitysten (ihmiset, tavarat) sujuvuuden turvaaminen rajalle johtavien kulkuväylien parantaminen konttijunakuljetusten lisääminen Niiralan kautta maakunnan tapahtumatarjonnan lisääminen ja räätälöinti venäläisille matkailijoille ja heidän viipymän kasvattaminen kaupan ja logistiikan palveluiden parantaminen julkisten liikenneyhteyksien parantaminen viisumikäytäntöjen helpottaminen Pohjois-Karjalan Venäjä-osaamisen ja -asiantuntemuksen profiloiminen kansallisesti ja kansainvälisesti yritysten, tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä järjestöjen vuorovaikutuksen lisääminen tutkimuksen tulosten hyödyntäminen toimijoiden kehittämis- ja strategiatyössä Venäjä- ja rajaosaamisen vahvistaminen Venäjä-osaamispolun vahvistaminen esikoulusta yliopistoon asti Venäjältä muuttaneiden osaamisen hyödyntäminen ja työllistymisen tukeminen maahanmuuttajien osallistamisen tukeminen yhteiskunnan jäseninä suomalaisten venäjän kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan osaaminen venäjänkielisten monikielisyyden ja äidinkielen tukeminen venäjänkielisten maahanmuuttajien ja kantaväestön kohtaamisten lisääminen lasten ja nuorten rajanylittävän vuorovaikutuksen lisääminen 26

41 3.2 Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne Elinkeinoelämän kilpailukyky Metsäbiotalous Metsäbiotalous, uusiutuvan energian tuotanto sekä cleantech-ratkaisut ovat globaaliin ilmastonmuutokseen vastaamisessa keskeisiä sektoreita. Suomella on tavoitteena olla vähähiilinen ja energiatehokas yhteiskunta, jossa hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja ja kierrätettäviä materiaaleja. Biotaloudella on merkittävä rooli fossiilisten energialähteiden ja materiaalien korvaamisessa uusiutuvilla. Ala tarjoaa merkittävän liiketoimintapotentiaalin ja mahdollisuuden uusien ratkaisujen kehittämiselle ja käyttöönottoon. Keskeistä sektorin kehittymiseksi on kotimaisten referenssien mahdollistaminen innovaatioille ja uusille tuotteille. Maakunnassa toimeenpannaan syksyllä 2017 valmistunutta tiekarttaa öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Tämä tarkoittaa metsäperäisten raaka-aineiden laajempaa hyödyntämistä ja jalostusarvon kasvattamista, asumisen yhdyskuntarakenteen kehittämistä sekä liikenteen uusiutuvien vaihtoehtojen käyttöönottoa. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa huomioidaan nykyistä vahvemmin elinkeinoelämälähtöisyys. Uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan muun muassa panostamalla hajautettuun energiantuotantoon (esim. bioenergia, aurinkoenergia, hybridijärjestelmät) keskitetyin ja kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Uusia biotuotteita ja vähähiilistä teknologiaa pilotoidaan ja otetaan käyttöön julkisen sektorin toimiessa edelläkävijänä. Kiertotalous ja sivuvirtojen hyödyntäminen avaavat uusia mahdollisuuksia. Metsäalan, teknologiateollisuuden ja fotoniikan rajapinnoilta, teollisista symbiooseista ja innovaatiotoiminnasta löytyvät mahdollisuudet Pohjois-Karjalan menestymiselle. Metsäteknologia ja -teollisuus sekä puunkorjuu säilyttävät keskeisen aseman Pohjois-Karjalan biotaloussektorilla. Kestävä metsänhoito ja metsätiedon osaaminen ovat Pohjois-Karjalan vahvuuksia. Elinympäristöjen tila, ekosysteemipalvelut ja luontomatkailu ovat kaikessa toiminnassa alueelle tärkeitä. 27

42 Tavoitteet ja vuosien toimenpiteet: Metsäbiotalouden liiketoiminnan kehittäminen Metsien kestävä hyödyntäminen ja käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Vähähiilisen energiantuotannon ja energiatehokkuuden edistäminen Teollisten symbioosien kehittäminen Rajapintaratkaisujen hyödyntäminen Puun jalostusarvon kasvattaminen ja tuotannon monipuolistaminen nykyisten vahvuuksien rinnalla Metsäperäisten raaka-aineiden laajempi hyödyntäminen ja tuotteistaminen Hajautetun biojalostuksen edistäminen Pitkälle jalostettujen tuotteiden vientiin panostaminen Biotalouden laitteiden ja koneiden valmistaminen Monipuolisen puurakentamisen edistäminen ja koulutuksen kehittäminen Tuotesuunnittelutoimintojen kehittäminen Puunkorjuun menetelmien, logistiikan ja liiketoimintaolosuhteiden kehittäminen Kotimaisen puun kilpailukyvyn turvaaminen Kasvavan ja kestävän metsien käytön mahdollistaminen kehittämällä metsänhoitotoimenpiteitä metsien elinvoimaisuuden ja hiilensidonnan varmistamiseksi Metsävaratietojen tehokas ja monipuolinen käyttö Ekosysteemipalvelujen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Elinympäristöjen hyvän tilan ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen Hajautetun, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiantuotannon edistäminen Hybridiratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto Rakennusten ja prosessien energiatehokkuuden parantaminen Liikenteen uusiutuvien polttoaineiden tuotanto ja vaihtoehtoisten käyttövoimien hyödyntäminen Referenssikohteiden ja -alustojen mahdollistaminen Kiertotaloudesta uutta näkökulmaa ja liiketoimintaa Sivuvirtojen potentiaalin hyödyntäminen mm. uusien tuotteiden osalta Raaka-aineiden, materiaalien ja ravinteiden kierrättäminen Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen, hukan minimointi Toimijoiden välisten symbioosien sekä tarvittavien palvelualustojen kehittäminen Metsä-, fotoniikka- cleantech- ja ICT-osaamisen ja - ratkaisujen yhdistäminen Rajapintojen tunnistaminen ja hyödyntäminen mm. energia-, liikenne-, kiertotalousja biotaloussektoreilla Luontomatkailun mahdollisuuksien huomioiminen osana metsäbiotaloutta Digitalisaation monipuolinen hyödyntäminen 28

43 Teknologiateollisuus Pohjois-Karjalan teknologiateollisuudessa kansainvälinen kauppa ja liiketoiminta ovat merkittävässä roolissa, yli puolet alan liikevaihdosta (n. 1,2 miljardia euroa) tulee vientitoiminnan kautta. Perinteisesti vahvimpia aloja ovat olleet koneiden ja laitteiden valmistus sekä metallituotteiden valmistus. Maakunnan kokonaisviennistä 44 % tulee teknologiateollisuuden kautta, joten alaa voidaan oikeutetusti kutsua yhdeksi maakunnan kivijaloista. Kasvu on ollut erityisen vahvaa metalliteollisuudessa ja useissa alan yrityksissä onkin käynnissä tai käynnistymässä mittavia investointeja. Työvoiman saatavuus uhkaa muodostua kapasiteetin täysimääräisen käyttöönoton esteeksi. Kasvun edelleen jatkuessa työvoiman saatavuus muodostunee todelliseksi ongelmaksi erityisesti Joensuun ulkopuolella. Teollisuuden ammattityövoimasta käydään yhä enemmän kilpailua alueiden kesken ja erityisesti Etelä-ja Länsi-Suomi houkuttelevat osaajia. Elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyön vahvistaminen, teknologiateollisuuden imagon nostaminen ja joustavat tavat yrityksissä oppimiseen ovat keinoja, joilla teollisuuden osaavan työvoiman saantia pitkällä tähtäimellä voidaan parantaa. Lisäksi on kehitettävä paikallisia tapoja sitouttaa osaavia nuoria ja koulusta valmistuneita teknologiateollisuusyrityksiin. Myös kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden ja maisteriopiskelijoiden kiinnittymistä alueen yrityksiin tulisi vahvistaa. Teknologiateollisuuden toimialan keskeisimpiä tavoitteita on turvata ja kehittää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä ja toimintavalmiuksia vientitoiminnoissa. Kansainvälistymistä tukevat mm. vahva liiketoimintaosaaminen, verkostot ja korkean jalostusasteen tuotteet. Toimialan pitkän aikavälin kehittymisen kannalta on tärkeää, että alan yritykset panostavat myös tuotekehitykseen ja innovaatiotoimintaan, jossa maakunta on selvästi maan keskitasoa jäljessä. Tässä tulisi hyödyntää tutkimus- ja koulutuslaitosten osaamista ja luoda matalan kynnyksen toimintamalleja, jossa yritykset pystyvät saamaan uusinta tietoa, tekemään demonstraatioita ja hyödyntämään korkealuokkaista tutkimusinfrastruktuuria. Kasvun tukena tarvitaan myös selkeä harppaus digitalisaation mahdollisuuksien nopeassa käyttöönotossa. Tämä voi tarkoittaa esim. automaatio- ja robotiikkaratkaisuja, teollisen internetin hyödyntämistä ja muita digitaalisia malleja. Teollisuusyrityksessä uusi toimintalogiikka merkitsee teknologiapanostusten lisäksi esimerkiksi palveluorganisaation uudistamista ja palveluliiketoiminnan innovaatioita. 29

44 Tavoitteet ja vuosien toimenpiteet: Yritysten kansainvälistyminen ja vientiyritysten kasvattaminen Yritysten uusiutumiskyvyn vahvistaminen ja digitaaliset ratkaisut Osaavan työvoiman saannin turvaaminen Uudet tuoteinnovaatiot ja osaamisen yhdistäminen Vahvistetaan pk-yritysten vientitaitoja Autetaan yrityksiä tunnistamaan kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia ja kehitetään markkinointia Edistetään arvoverkostojen ja strategisten kumppanuuksien syntymistä Tuetaan kasvuhaluisten yritysten verkostoja ja vertaissparrausta Houkutellaan systemaattisesti kv-investointeja alueelle ja viestitään alueen yritysten osaamisesta Tuetaan yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittymistä digitalisaation avulla Kehitetään yritysten valmiuksia siirtyä alihankinnasta omiin tuotteisiin ja palveluliiketoimintaan Kehitetään yritysten strategista osaamista ja johtamista Kannustetaan yrityksiä TKI toimintaan ja erilaisten tuki-instrumenttien (esim. innovaatioseteli) käyttöön Edistetään omistajanvaihdoksia Toimitaan aktiivisesti uuden yritystoiminnan aikaansaamiseksi (ml. start upit ) Tiivistetään koulutuksen ja teollisuuden yhteistyötä Pilotoidaan uusia yhteistyömalleja ja joustavaa yrityksissä oppimista Laajennetaan yritysten digitalisaatiovalmiuksia perus- ja täydennyskoulutuksen kautta Parannetaan teknologiateollisuuden imagoa ja houkuttelevuutta Luodaan joustavia tapoja työvoiman yhteiskäytölle yrityksissä Toteutetaan koulutuksen ennakointia, erityisesti laadullisesta näkökulmasta Vahvistetaan osaamisalojen rajapinnoilla tapahtuvaa innovaatiotyötä (esim. biotalous ja fotoniikka) Luodaan tehokkaita toimintamalleja koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöhön ja osaamisen siirtoon Kehitetään alueen TKI infrastruktuurin helppoa hyödyntämistä innovaatiotoiminnassa Hyödynnetään ICT- sovelluksia ja ratkaisuja (esim. opetusteknologia, koulutusvienti) Verkostoidutaan kansallisesti ja kansainvälisesti parhaiden toimijoiden kanssa Kehitetään yrityshautomotoimintoja ja luodaan mahdollisuuksia spinn-off yritysten synnylle 30

45 Kivenjalostus- ja kaivannaistoiminta Pohjois-Karjala on mineraalivaroiltaan rikas, geologisesti, taloudellisesti ja poliittisesti vakaa alue, josta on hyvät liikenneyhteydet ja jossa vallitsee hyvä yhteiskuntamoraali. Vuonna 2016 Suomi oli investointien houkuttelevuudessa 5. sijalla maailmassa ja Euroopassa ykkösenä. Pohjois-Karjala oli malminetsinnän kärkialueita. Maakunnalla on hyvät edellytykset kehittää kaivannaisalaansa. Kaivannaisalan osaamiskärjet sekä tutkimus- ja innovaatiovahvuudet erityisesti mineralogisen prosessoinnin ja analytiikan sekä biopohjaisten kaivannaisten osalta ovat niin korkealla tasolla että ne on sisällytetty osaksi älykkään erikoistumisen valintoja. Maakuntaa koskevan geologisen tiedon päivittäminen ja saatavuuden turvaaminen Maakunnan kehittäminen kivija kaivannaisalan operatiivisen koulutuksen alueeksi verkottumalla muiden alueiden kanssa Kalliokiviaineksen, rakennuskiven ja teollisuusmineraalien tuotannon laajentaminen Biopohjaisten kaivannaisten tutkimus ja jalostaminen sekä pohjavesivarantojen ja geotermisten resurssien kestävä hyödyntäminen Kaivannaistoiminnan sosiaalisen- ja ympäristötutkimuksen tulosten käyttöönotto ja kaivannaisalan julkisuuskuvan parantaminen Parannetaan tutkimuksen ja opetuksen toimintaympäristöjä. Osallistutaan kaivoskoulutuksen valtakunnantason suunnitteluun ja organisoimiseen Tuetaan rakennuskiven louhinnan ja jalostuksen lisäämistä Tuetaan teknisen hiilen ja muun biokaivannaisiin perustuvan tuotannon tutkimusta ja kehittämistä Tuetaan ympäristöasioiden ja sosiaalisen toimiluvan kannalta hyvien käytäntöjen soveltamista kaivannaistoiminnassa Lisätään maakunnan maankamaran tuntemusta ja päivitetään tietoutta mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämismahdollisuuksista. Käynnistetään kaivannaisalan koulutuksen kehittäminen kaikilla koulutustasoilla. Tuetaan teollisuusmineraalien ja vuolukiven käytön lisäämistä ja tehostamista palvelevia selvityksiä Selvitetään pohjavesivarantojen sijainti, määrä ja kestävä hyödynnettävyys Tuetaan toimenpiteitä, jotka edistävät oikean käsityksen luomista kaivannaistoiminnasta Tuetaan uusien malminetsintämenetelmien tutkimusta ja käyttöönottoa mukaan lukien erityisesti pintaan puhkeamattomat esiintymät Toteutetaan kansalaistason kivikoulutusohjelma Tuetaan kalliokiviaineksen louhintaa, jalostusta ja käytön lisäämistä. Tuetaan maankamaran geotermisten ominaisuuksien tutkimista ja kestävää hyödyntämistä Tuetaan kaivannaistoiminnan julkisuuskuvan parantamista Optimoidaan alan teollisuuden tarvitsema tutkimus teollisuu- 31

46 den, tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja kehittämisviranomaisten yhteistyönä Matkailu Matkailu on globaali kasvuala. Matkailun megatrendit suosivat nyt ja myös tulevaisuudessa Suomea ja Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset vastata niihin. Maakunnan matkailun palvelukapasiteetti on kuitenkin yhä kansallisesti vertailtuna pientä ja hajanaista sekä kansainvälinen matkailu on nojannut liikaa Venäjän markkinoihin. Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset ovat pysytelleet pitkään vajaassa yöpymisessä. Toimialan kehittämisessä tuleekin laittaa omat rivit kuntoon, löytää uusia toimintamalleja ja resursseja. Merkittävä osa matkailuun kohdistuvista kehittämisresursseista vuosina keskitettiin Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma hankekokonaisuuden kautta matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamiseen sekä kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin edistämiseen. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n ja seudullisten kehittämisyhtiöiden toteuttama hanke on lisännyt hankkeeseen osallistuneiden matkailuyritysten valmiuksia toimia kansainvälisillä markkinoilla. Lisäksi hankkeen järjestämät media- ja matkanjärjestäjävierailut ovat tuoneet maakunnalle kansainvälistä näkyvyyttä ja uusia kumppanuuksia. Erityisesti sveitsiläisen matkanjärjestäjä Kontiki Reisenin kanssa solmittu yhteistyösopimus, jonka valmisteluun myös Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma osallistui, on vaikuttanut positiivisesti maakunnan kansainvälisen matkailun kehitykseen. Tämän hankkeen ohella maakunnan vetovoimaa ja matkailua ovat tukeneet useat valtakunnalliset ja alueelliset urheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin teemoihin liittyvät suurtapahtumat, joiden sijoittumista Pohjois-Karjalaan on tuettu. Esimerkiksi ampumahiihdon MM-kisat 2015 ja Maailmancup 2016 ovat tuoneet maakuntaan matkailijoita ja merkittäviä talousvaikutuksia. Edellisen ohjelmakauden aikana matkailun yhteistyötä Itä-Suomen muiden maakuntien kanssa on kehitetty aktiivisesti. Tämän seurauksena Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien sekä Visit Finlandin yhteistyö on tiivistynyt, joka näkyy Lakeland-matkailualueen yhteismarkkinoinnissa ja yhteisten toimenpiteiden toteutuksessa. Maakunnan matkailutoiminnan kehittäminen on käynnistynyt Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n liikeidean ja omistajuuden uudistamisella. Tavoitteena on organisoida maakunnallinen matkailumarkkinointi, myynti- ja kehittäminen mahdollisemman tuloksekkaalla tavalla. Kehittäminen jatkuu tulevien vuosien aikana ja uudistuminen edellyttää toimenpiteitä ja yhteistä tahtotilaa koko maakunnalliselta toimialalta. Tämän työn ohella vahvistetaan Visit Finlandin sekä Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä Lakeland Finland matkailualueen brändäämisessä ja tunnetuksi tekemisessä. Visit Finland ja Lakeland-maakunnat osallistuvat Euroopan matkailukomission ETC:n markkinointikampanjaan, jonka toiminnat keskittyvät Kiinaan EU-Kiina matkailuvuoden 2018 puitteissa 32

47 Matkailukeskittymien sekä kansainvälisen kilpailukyvyn ja tuotetarjonnan vahvistaminen Matkailumarkkinoinnin ja -myynnin tehostaminen Tapahtumamatkailun kehittäminen Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen Lisätään matkailukeskittymien ja maakunnan vetovoimaa uusien investointien kautta. Matkailun kehittämisrahoitusta ohjataan painotetusti matkailukeskittymien sekä kansainvälisille markkinoille soveltuvia tuotteita omaavien yritysten majoitus- ja palvelukapasiteetteja kasvattaviin sekä infrastruktuuria kehittäviin investointeihin (erityisesti reitistöt). Tuetaan matkailukeskittymien ja alueen kansainvälistä kilpailukykyä parantavien kehittämistoimenpiteiden toteutumista paikalliset vahvuudet huomioiden. Hyödynnetään Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelmassa saavutettuja tuloksia ja hyviksi todettuja toimintamalleja. Tuetaan maaseutumatkailun palveluinvestointeja ja kehittymistä, kun se kytkeytyy Pohjois-Karjalan imagon mukaiseen tuotekehitykseen ja markkinointiin (the Most Authentic Finnish Karelia). Edistetään yritysverkostojen syntymistä ja yritysten välistä yhteistyötä mm. markkinointiin, hankintoihin ja tuotekehitykseen liittyen. Lisäksi edistetään yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, jolla varmistetaan työelämän ja koulutuksen kohtaanto. Vahvistetaan jo olemassa olevia kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin kumppanuuksia sekä haetaan uusia destinaatiotason kumppanuuksia. Muodostetaan Lakeland Finlandista kansainvälisesti tunnettu matkailualue ja brändi yhteistyössä Visit Finlandin sekä Pohjois-Savon, Etelä- Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien kanssa. Resursoidaan Visitkarelia.fi - portaalin jatkokehitystyötä sekä markkinointia. Varmistetaan maakunnan matkailutoimijoiden menestys ja kilpailukyky näkyvällä läsnäololla matkailun sähköisen markkinoinnin ja myynnin keskeisissä kanavissa. Tuetaan matkailun sähköisten myynti- ja markkinointityökalujen käytön lisäämiseen ja tehostamiseen suunnattuja yrityskohtaisia kehittämis- ja koulutustoimenpiteitä. Tuetaan lisäksi matkailuyrittäjien kielitaitoa ja palveluosaamista kehittävää koulutusta sekä sosiaalisen median käyttöä ja muuta digiosaamista Brändätään Pohjois- Karjalaa erinomaisen osaavana ja iloisena tapahtumaalueena ja nostetaan säännöllisesti toistuvia laadukkaita tapahtumiamme matkailukeskittymien ja koko maakunnan imagotuotteiksi. Tavoitellaan suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti liikunnan, urheilun, kulttuurin ja hyvinvoinnin teemoihin liittyviä merkittäviä tapahtumia ja muita valtakunnallisia suurtapahtumia. Tuetaan jo olemassa olevien ja menestyneiden valtakunnallisten tapahtumien tuotekehitystä, kehittämisinvestointeja ja markkinointia. Lisätään Pohjois-Karjalan matkailun kansainvälistä vetovoimaa uusiin kysyntätrendeihin suunnattujen tuotteistamis-, markkinointi- ja myyntitoimenpiteiden avulla sekä tuetaan jo olemassa olevien kansainvälisten tuotteiden markkinoille pääsyä ja tuotekehitystä. Hyödynnetään molemmin puolin Suomen ja Venäjän rajaa tarjottavia matkailupalveluita erottuvuus- ja kilpailutekijänä. Kehitetään luonnon virkistyskäyttöön ja hyvinvointimatkailuun liittyviä matkailutuotteita (esimerkiksi luontokuvaus, villieläinten katselu, kalastus, melonta, pyöräily, suunnistus). Tuotteistetaan ja markkinoidaan matkailijoille suunnattuja paikalliseen kulttuuriin, elämäntapaan ja ruokakulttuuriin perustuvia tuotteita (esimerkiksi karjalainen kulttuuri, Kolin karelianismi, sotahistoria ja käsityöperinteet). Kehitetään matkailullisesti tärkeiden ulkoilureitistöjen ylläpitoa Metsähallituksen ulkopuolisilla alueilla. 33

48 Ruuan tuotanto Pohjois-Karjala on vahva elintarvikemaakunta, joka tunnetaan myös perinteikkäästä ruokakulttuurista. Maakuntamme on valtakunnan kärkitasoa erityisesti luomutuotannossa. Pohjois-Karjalan peltopinta-ala vuonna 2016 oli noin hehtaaria, josta luomutuotannossa oli neljäsosa eli noin hehtaaria. Vastaava luomu- % on valtakunnallisesti vain 11 %. Tulevaisuudessa valveutuneet kuluttajat vaativat puhdasta, alkuperältään jäljiteltävissä olevaa luomusertifioitua ruokaa. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kaupallisen potentiaalin hyödyntäminen korostuu ravinnon tuotannossa niin pelloilla kuin metsissä. Perinteisen peltoviljelyn ohella Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset profiloitua elintarvikkeiden luomutuotannossa metsien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden puoliviljelyyn. Esimerkkejä metsien puoliviljelystä ovat sienet, yrtit ja marjat. Maito-, ruoan tuotanto, tuotekehitys ja valmistus, keskeiset toimenpiteet vuosille : Metsien suunnitelmallisen elintarvike- ja terveystuotetuotannon kehittäminen ja teollisiin symbiooseihin perustuvan valkuaisainetuotannon kasvattaminen maakunnassa. Maitotilojen vähenemisen katkaisu ja maidontuotannon määrän pitäminen korkealla: uusien yrittäjien etsiminen lopettavien tilalle maakunnan ulkopuoleltakin mm. alueen erinomaisia tuotantoedellytyksiä markkinoimalla ja edistämällä tilakauppoja. Tuotekehitys maidonjalostusteollisuudessa, erityisesti omien brändien luominen. Erityinen painotus luomutuotantoon, missä tärkeää ovat luomukoulutus ja markkinointi. Toimenpiteiden painottaminen niille alueille/kuntiin, missä alan yrittäminen ja osaaminen on vahvinta ja yrittäminen ammattimaisinta; ongelmakohtien paikantaminen ja ratkaiseminen. Rehuntuotantoon erikoituvien ja jo erikoistuneiden yrittäjien osaamisen kehittäminen. Ravinteiden kierrätyksen tehostaminen väkilannoitekustannusten säästämiseksi/poistamiseksi. Yrittäjien lyhyen ja pitkän tähtäimen jaksamiseen panostaminen. 34

49 Uusien innovatiivisten elintarvikkeiden tuotannon tukeminen Elintarvikealan kasvuyritysten tukeminen Markkinoinnin, jakelulogistiikan ja verkostojen kehittäminen Maitotalouden edellytysten kehittäminen Kasvavien elintarvikemarkkinoiden hyödyntäminen ja panostukset jalostukseen Tuotannollisten investointien kasvattaminen jalostusarvoa lisäämällä, erikoistumalla ja lisäarvotuotteita kehittämällä Lähi- ja luomuruuan sekä terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuotannon kasvattaminen sekä kotimaisen kalan parempi hyödyntäminen Kehitetään metsissä tuotettavien elintarvikkeiden puoliviljelyä ja pyritään luomuun. Esimerkkejä metsien puoliviljelystä ovat sienet, yrtit, marjat. Minikarjan kasvatus= hyönteisten tuotanto ruuaksi ja rehuksi Uusien teknologioiden hyödyntäminen jalostuksessa ja koko arvoketjussa Osaavan työvoiman saaminen ja osaamisen kehittämismahdollisuudet turvataan sekä vastataan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan osaamistarpeisiin Lihantuotannon taso säilytetään ja jatkojalostusta kehitetään Vahvistetaan yritysten liiketoimintaosaamista ja kannustetaan uusien liiketoimintamallien käyttöön Mahdollistetaan tarpeenmukaisten ja laadukkaiden neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluiden saatavuus Nostetaan alan houkuttelevuutta ajatellen uusia opiskelijoita, työntekijöitä ja yrittäjiä Aktivoidaan alan yritykset hyödyntämään erilaisia yhteistoimintatapoja sekä hake- Edistetään toimijoiden verkostoitumista logistiikka-, markkinointi- ja tuotantoetujen saavuttamiseksi Edistetään etenkin asiakas- tai teknologialähtöisiä liiketoiminta-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyöverkostoja Vahvistetaan yritysten markkinointi-, myynti- ja asiakaspalveluosaamista niin vähittäiskaupan kuin viennin sektoreilla Turvataan alan kannalta tarpeellisten liikenneyhteyksien ja muun infrastruktuurin kunnossa pitäminen Hyödynnetään kiertotalous ja yritysten Katkaistaan maitotilojen määrän vuosia jatkunut väheneminen Pyritään lisäämään maidontuotantoa ja pyrkimään 150 milj. litran vuositavoitteeseen Kannustetaan yrityksiä elintarvikkeiden jalostusarvon nostoon ja verkostoitumiseen laaja-alaisesti Panostetaan ulkomaan viennin ohella kotimarkkinoihin Kohdennetaan kehittämisrahoitusta vientija markkinointihankkeisiin, jotka suuntautuvat uusille kasvaville markkina-alueille Aasiaan, Venäjälle tai Itä-Eurooppaan Edistetään uusimman tutkimustiedon ja teknologian hyödyntämistä liiketoiminnassa, jalostusarvon kasvattamisessa ja lisäarvotuotteiden kehittämisessä Tuetaan elintarviketuotannon erikoistumista Elintarvikkeiden jalostajien raaka-aineen saatavuuden varmistaminen ja laadun kohottaminen hankintaketjussa Kohdennetaan kehittämisrahoitusta tuotekehitys- ja teknologiakokeilupilotteihin sekä verkostojen yhteisiin investointeihin Edistetään luomu-, luonnontuote- ja lähiruokatuotantoverkostojen, sertifioinnin ja jalostusarvoketjujen syntymistä ja vahvistumista Tuetaan luomun, lähiruoan ja järvikalan käyttöä ja vahvistetaan sen markkinaa kaikilla sektoreilla Vahvistetaan luonnonvaraisten kalakantojen uusiutumisen toimenpiteitä, kotimaisen kalan pyyntiä, kiertovesiviljelyä ja jatkojalostusta Vahvistaen tuodaan esiin pohjoiskarjalaista ruokamaakuntaidentiteettiä toimijakentän voimin Vahvistetaan lainsäädännöllistä osaamista sekä elintarvikkeiden laatu- ja jäljitettävyysketjun toimivuutta 35

50 maan ja hyödyntämään uusinta markkinamahdollisuusja teknologiatietoa väliset synergiat voimavarana Panostetaan kasviproteiinien ja muiden terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tuottamiseen Älykkään erikoistumisen valinnat Älykäs erikoistuminen on taloudelliseen muutokseen tähtäävä lähestymistapa, jolla maakunnan elinkeinoelämän ja tutkimuksen osaamista yhdistellään alueen menestysedellytysten parantamiseksi. Yksittäisen vahvojen toimialojen sijaan tärkeää on tarkastella eri aloilla olevaa huippuosaamista, jota voidaan hyödyntää laajasti tai yhdistää uusilla tavoilla. Oleellista on myös keskittää tarkasteltu niihin aloihin ja teemoihin, joissa on globaalia markkinakysyntää. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen ytimen muodostavat kaksi osaamiskokonaisuutta 1. Metsäbiotalouden uudet ratkaisut 2. Teknologiat ja materiaalit kasvun mahdollistajina 36

51 Osaamiskokonaisuudet ovat alueen innovaatiokärkiä, joita on tarkastelu laajempien muutostekijöiden, eli temaattisten toimenpidekokonaisuuksien kautta. Näitä ovat teollinen uudistuminen, ketterä innovaatiotoiminta, julkinen sektori kokeilu- ja kasvualustana sekä huippuosaamisen verkostot ja kumppanuudet. Muutostekijät tuovat mahdollisuuksia mutta samalla myös uusiutumishaasteita osaamiseen pohjautuvan kansainvälisen liiketoiminnan synnyttämiseksi. Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen toimeenpanossa tavoitellaan alueen elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyötä ja konkreettisia toimenpiteitä, joiden kautta alueen yrityksillä on mahdollisuus kehittyä ja hyödyntää maksimaalisesti alueen osaamista ja verkostoja. Erityisen tärkeinä tavoitteina ovat liikevaihdon ja viennin kehitys kärkialoilla, sekä uuden osaamisperusteisen yritystoiminnan syntyminen. Toimenpiteiden tulee systemaattisesti aktivoida yrityksiä mukaan TKI-toimintaan ja luoda yhteinen tavoitetila sekä toimintamallit, joihin elinkeinoelämä pystyy sitoutumaan. Julkisten toimijoiden (esim. tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinoyhtiöt) merkitystä ja asemaa TKI-toiminnan moottorina tulee vahvistaa. Maakunnan kannalta on ratkaisevaa, että laadukasta ja elinkeinoelämän kannalta merkityksellistä tutkimustoimintaa ja kansainvälisiä verkostoja pystytään tuomaan myös yritysten käyttöön. Tavoitteena tulee olla dynaaminen, yrittäjähenkinen ekosysteemi, joka tukee kasvupyrkimyksiä ja uusien avauksien kokeiluja. 3.3 Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki Koulutus ja osaaminen Korkeatasoinen, monipuolinen ja kansainvälinen koulutus on yksi maakunnan keskeisiä vetovoimatekijöitä. Vahvat koulutusorganisaatiot ja niihin kytkeytyvä tutkimustoiminta muodostavat maakunnan aluekehityksen keskeisen henkisen pääomaperustan. Maakunnan koulutustarjonnan kattavuus, laadukkuus ja monipuolisuus ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna kilpailukykyinen. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto on menestynyt hyvin useassa kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Pohjois-Karjala on merkittävä koulutusmaakunta. Monipuolisen ja kattavan koulutuksen sekä vahvojen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden merkitys on maakunnan menestyksessä keskeinen. Ammatillisen koulutuksen reformi muuttaa koulutusten toteuttamistapaa vuoden 2018 alusta. Lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistetään uudeksi laiksi, jossa lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Uudistuksella lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja yksilöllisiä opintopolkuja sekä puretaan sääntelyä. Itä-Suomen yliopisto keskittää opettajan koulutuksen Joensuun kampukselle syksyllä 2018, joka merkitsee n. 170 opiskelijapaikan vuosittaista lisäystä. Koulutuksen keskittäminen Joensuuhun vahvistaa kasvatustieteen opetusta ja tutkimusta maakunnassa. 37

52 Laadukas ja merkittävä koulutusmaakunta Pohjois-Karjalassa pidetään korkeaa koulutus- ja sivistystasoa kehittämisen kulmakivenä ja maakunta on jatkossakin kokoaan merkittävämpi koulutusmaakunta Koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän vahva kumppanuus Koulutuksen, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä on vahva vuorovaikutus Pohjois-Karjalassa, kansallisesti ja kansainvälisesti Elinikäinen oppiminen ja osallistuminen Jatkuva oppiminen, aktiivinen osallistuminen ja osaamisen kehittäminen ovat toiminnallisia pohjoiskarjalaisia kehittämisen elementtejä Varmistetaan laadukas ja vetovoimainen koulutus ja monipuolinen koulutustarjonta tukemalla koulutusorganisaatioita niiden strategioiden toteuttamisessa Tuetaan Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen ja pedagogisen osaamisen kehittämistä huipputasolle Lisätään koulutusorganisaatioiden huippuosaamisen koulutusvientiä ja edistetään niiden kansainvälistymistä Tuetaan kuntia vahvistamaan asukkaidensa koulutustasoa elinvoimatekijänä Integroidaan OKMn hallinnonalan tavoitteet maakuntauudistukseen keskeisenä osana aluekehittämistä Vahvistetaan koulutusorganisaatioiden roolia ja vaikuttavuutta Pohjois-Karjalan kehittämisen painopistealueilla ja uusissa avauksissa Käytetään eri aikavälien ennakointia läpikäyvänä elementtinä koulutuksen ja työelämän välillä Vahvistetaan työn ja osaamisen kohtaamista koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä työja elinkeinoelämän tiiviillä yhteistoiminnalla ja vuorovaikutuksella o Tuetaan työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, esim. Mestari-Kisälli -mallin mukaista toimintaa Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus kouluttamalla osaajia maakunnan ja myös muiden alueiden työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin Turvataan koulutuksen kattavuus yhteistyörakenteilla Tuetaan ja vahvistetaan innovaatioympäristöjen ja osaamiskeskittymien kehittämistä. Edistetään maakunnan omia vahvuuksia tukevaa huippututkimusta ja kehitystyötä (älykäs erikoistuminen) Kehitetään maakunnan väestön elinikäisen oppimisen edellytyksiä vahvistamalla elinikäistä ohjausta, verkostomaisia toimintatapoja ja oppimisen digitalisaatiota Aktivoidaan ihmisiä ja yhteisöjä omaehtoiseen osallistumiseen ja itsensä kehittämiseen ja turvataan siihen riittävät edellytykset Tunnistetaan työelämän muuttuvia osaamistarpeita ja vastataan niihin sujuvasti 38

53 3.3.2 Hyvinvointi ja osallisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksilöön, perheisiin, yhteisöihin, väestöön, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen järjestämiseen kohdentuvaa toimintaa, jonka avulla parannetaan väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä vähennetään eroja väestöryhmien välillä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältää edistävän toiminnan eli promootion sekä ehkäisevän toiminnan eli prevention. Osallisuus on yksilöllinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus sekä elinvoimaisen maakunnan olemassaolon edellytys. Keskeistä osallisuudessa on luottamus toisiin, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. Osallisuuden kokemus luo hyvinvointia, ja se on syrjäytymisen vastavoima. Osallisuus toteutuu vuorovaikutuksessa. Hyvien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien avulla tuetaan ihmisten omia voimavaroja sekä kiinnittymistä ja luottamusta yhteiskuntaan. Alueen elinvoiman synnyttävät asukkaiden ja eri toimijoiden kohtaamiset ja rohkeat uudet kokeilut. Toimitaan vuorovaikutteisessa ja osallisuutta edistävässä yhteistyössä uudistuvan maakuntahallinnon suunnittelussa, kehittämisessä ja käynnistämisessä. Hyödynnetään Siun soten ja muiden alueiden kokemuksia maakuntauudistuksessa ja tehdään tulevasta toimintatavasta entistä parempi. Varmistetaan tavoitteellinen ja pitkäjänteinen maakunnan hyvinvointia, osallisuutta ja elinvoimaturvaava kehittämistoiminta sekä ymmärretään niiden väliset kytkennät. Hyvinvoivat ja terveet kuntalaiset Asukaslähtöiset hyvinvointipalvelut ja niitä tukeva hyvinvointiyrittäjyys Korkeatasoinen ja laaja-alainen osaaminen Viihtyisä ja turvallinen asuin- ja elinympäristö Aktiviinen ja osallinen kansalainen Uudistuvien rakenteiden keskinäinen yhteistyö kuntalaisten parhaaksi Osallisuutta mahdollistava varhainen tuki ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointityö läpileikkaavana kuntien ja maakunnan toiminnassa Kansainvälinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Syrjäytymisen ehkäiseminen, terveys-erojen ja pitkäaikaistyöttömyyden kaventaminen Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen Yhdenvertaiset ja kustannustehokkaat ja saavutettavat hyvinvointipalvelut sekä innovatiivinen kokeilukulttuuri Yritys ja yhtiömuotoisen sekä järjestöjen palvelutoiminnan kehittäminen Hyvinvointialan liiketoiminta- ja hankintaosaamisen sekä markkinoinnin kehittäminen Hyvinvointialan vetovoimaisuuden vahvistaminen ja hyvinvointijohtamiseen panostaminen Koulutustarpeiden ja uuden osaamisen ennakointi sekä tiedolla johtamisen kehittäminen Asukaslähtöisten hyvinvointiteknologian ja innovaatio-osaamisen edistäminen Vaikutusten ja vaikuttavuuden osaamisen arvioinnin kehittäminen Monialainen, kansainvälinen sekä koulutusasteet ylittävä yhteistyö uuden osaamisen mahdollistamiseksi hyvinvoinnin ja palvelurakenteen huomioiminen kaavoituksessa Itsenäisen asumisen ratkaisut ja tuki sekä uudet yhteisölliset asumismuodot Monipuoliset ja asukaslähtöiset harrastusmahdollisuudet Esteettömyys ja esteettisyys asuin- ja elinympäristössä Ympäristö ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä Riittävät ja monipuoliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, elinvoimainen yhdistystoiminta Selkeä ja helposti saatavilla oleva tieto sekä digiosallisuus Elinikäinen osallisuus erityisryhmien tarpeet huomioiden Yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja paikallisen aktiivisuuden vahvistaminen Yhdistysten, kansalaistoiminnan, yritysten, maakunnan, kuntien ja seurakuntien toimiva yhteistyö ja kumppanuus 39

54 3.3.3 Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat Kulttuurin ja luovien alojen painopisteeseen luetaan tässä ohjelmassa sellainen kulttuuritoiminta, joka toteuttaa maakuntaohjelman tavoitteita kasvun, elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin saavuttamisessa. Kulttuuritoiminnan ytimessä ovat kulttuuritradition siirtyminen sukupolvelta toiselle, taiteen tuottamisen ja vastaanottamisen aikaansaama elämys sekä henkisen kasvun ja itseilmaisun tarpeet. Hyvinvoinnin ja viihtyvyyden perusasioita on tunne kuulumisesta johonkin ihmisjoukkoon, maantieteelliseen ja kulttuuriseen alueeseen sekä niiden jatkumoon. Nämä identiteetin osatekijät eivät ole mutkattomia ja itsestään selviä. Identiteetti elää ja muuntautuu suhteessa sen rakenneosiin ja tarkastelukulmaan, mikä identiteetin määrittelyissä ja vaalimisessa on otettava huomioon. Luovien alojen kokonaisuudesta tähän painopisteeseen kuuluu pääasiassa taiteelliseen työhön ja kulttuuriperintöön perustuva tuotannollinen toiminta. Muilta osin luovat alat sijoittuvat nykyisen hallitusohjelman linjausten mukaisesti horisontaalisesti osaksi yrittäjyyden ja työllisyyden kehittämistä niihin kuuluvia kasvun ja kansainvälistymisen tukimuotoja hyödyntäen. Palveluinnovaatioille perustuva nykykulttuurin tuotanto, levitys ja vastaanotto Karjalaiseen kulttuuriperintöön ja nykyaikaiseen monikulttuurisuuteen perustuva vahva alueellinen identiteetti. Luovien alojen yritystoiminta ja vahva tapahtumatuotanto Vetovoimainen ja kilpailukykyinen elokuva- ja musiikkituotantoalue kulttuurituotannon toimintamallien ja rakenteiden kehittäminen niin, että kunnat voivat täydentää kulttuuripalvelujaan järjestöjen ja kulttuuriyritysten vahvistaminen kulttuurin tuottamisessa kulttuurin tuottajien ja kuluttajien laaja verkottuminen kulttuuritarjonnan luomiseksi ja kansainvälistymisen edistämiseksi koulutus- ja muiden laitosten maakuntaan ulottuva opetus- ja tutkimustyö lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen huomioiminen ja vahvistaminen uudenlaisten kulttuuripalvelujen tuottaminen kantaväestön ja maahanmuuttajien yhteistyönä kulttuuripalveluiden kehittäminen osana hyvinvoinnin kehittämistä itärajan ylittävän yhteisen kulttuurialueen tunnistaminen, vahvistaminen ja tunnetuksi tekeminen kulttuurimaisemien ja kulttuurihistoriallisten paikkojen säilyttäminen, hoito ja soveltaminen nykyaikaisiin käyttötarpeisiin karjalaisen kulttuuriperinteen uudenlaisten sovellutusten, palvelujen ja tuotteiden kehittäminen ja esiintuominen paikkakuntakohtaisten kulttuuripiirteiden ja -harrastusten esiin nostaminen monikulttuurisuuteen kohdistuva koulutus- ja tutkimustyö taiteelliseen työhön ja kulttuuriperintöön liittyvän yritystoiminnan kehittäminen digitalisaation hyödyntäminen kulttuurin tuottamisessa ja kuluttamisessa sisältöjen tuottaminen matkailu- ja hyvinvointipalveluihin sekä maakunnan markkinointiin tapahtumien vaatiman infrastruktuurin kehittäminen maakunnan markkinoiminen valtakunnallisten ja kansainvälisten tapahtumien alueena. elokuvatuotannon fyysisten edellytysten vahvistaminen ja ajanmukaistaminen maakunnan voimallinen markkinoiminen elokuvatuotantoalueena av-koulutuksen kehittäminen av-tuotannon erityisalojen profiloiminen ja edistäminen 40

55 3.3.4 Turvallisuus Turvallisuus on monitahoinen käsite, joka jaotellaan yleensä kolmeen eri turvallisuuden tasoon: yksilön turvallisuus, kansallinen turvallisuus sekä kansainvälinen turvallisuus. Käsitteet ovat toisistaan riippuvaisia ja turvallisuuden muutos yhdellä tasolla vaikuttaa myös toiseen tasoon. Perustuslaki turvaa yksilön perusoikeudet, muun muassa oikeusturvan. Perinteinen eurooppalainen, laajakäsitystä turvallisuuskäsitys sisältää poliittisten ja sotilaallisten kysymysten ohella ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen sekä taloudellisen vapauden, sosiaalisen vastuun ja keskinäisen solidaarisuus ympäristön suojelemiseksi. Poliittisella turvallisuudella tarkoitetaan valtion ja hallinnon toimintakykyä sekä valtion toiminnan oikeutusta. Taloudellisella turvallisuudella tarkoitetaan mahdollisuutta päästä tärkeille markkinoille ja resursseille. Ympäristöturvallisuus edellyttää ympäristötekijät huomioon ottavaa elämäntapaa ja tuotantotapoja. Toisaalta vähenevät luonnonvarat ja tuhoutunut elinympäristö voivat vaikuttaa myös valtioiden ulkoiseen turvallisuuteen. Monialainen ja monitoimijainen yhteistyö yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseksi Poliisi- ja pelastuspalvelujen toimintaedellytysten turvaaminen Rajavalvonnan toimintaedellytysten turvaaminen Hyvinvointi terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus Syrjäytymisen ehkäiseminen osallisuuden lisääminen Arjen turvallisuus palvelujen saatavuus Tietoturvallisuus Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Resursseille pääsyn turvaaminen Markkinoillepääsyn turvaaminen Tietoturvallisuus, erityisesti teollisen internetin osalta Ympäristöturvallisuus Tuotantotavat Elämäntavat 41

56 3.4 Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Pohjois-Karjalan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma eli varautumissuunnitelma on osa Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanoa. Ennakoivassa rakennemuutoksessa keskeisessä roolissa ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. Tavoitteena Pohjois-Karjalassa on rakennemuutoksen vauhdittaminen niin, että elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen luo työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Tämä edellyttää alueen aktiivista ja dynaamista uudistamista sekä resurssien ja kehittämistoimien uudelleen kohdentamista rakennemuutoksen vauhdittamisen kannalta keskeisiin asioihin. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmassa on analysoitu Pohjois-Karjalan kykyä sopeutua rakennemuutoksiin. Maakunnan kärkialoittain on tarkasteltu niiden uusiutumiskykyä, tulevaisuudennäkymiä ja keskeisiä keinoja vauhdittaa alan uudistumista, kasvua ja rakennemuutosta. Monipuolinen toimialarakenne parantaa Pohjois-Karjalan kykyä sopeutua äkillisiin rakennemuutoksiin. Yksittäisten iskujen sijasta aluetaloudelle uhkana voikin olla joko yleinen syvä taantuma tai useamman tuotannollisen alan yhtäaikainen kriisi. Äkillisen rakennemuutoksen kannalta metsäbiotalous ja teknologiateollisuus ovat merkittävyydeltään niin isoja, että vaikeudet näillä aloilla näkyvät koko maakunnan aluetaloudessa. Äkilliseen rakennemuutokseen voitaisiin ajautua yksittäisten isojen tuotannollisten yritysten joko sopeuttaessa tuotantoaan, lopettaessa tai siirtäessä tuotantonsa muualle. Näillä mahdollisilla työpaikkamenetyksillä voi olla seudullisesti tai paikallisesti merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Tällaisia aluetalouden kannalta merkittäviä yrityksiä on erityisesti metsäteollisuudessa, metalliteollisuudessa, muoviteollisuudessa ja kaivannaisteollisuudessa. Ehkä akuuteimmat haasteet ovat kiviteollisuudessa ja raaka-aineiden hintojen laskun myötä kaivannaisalalla. Alkutuotannon (maa- ja metsätalous) työpaikat tullevat jatkossakin vähenemään, tämä koskettaa erityisesti maatalous-pitäjiä. Metsäenergian puolella akuutti huoli on halvasta öljystä johtuva metsäenergian kilpailu-kyky ja mahdolliset vaikutukset korjuuketjulle. Rajamaakuntana Venäjän tilanteen kehitys näkyy niin tuotannollisten alojen viennissä kuin kaupan ja matkailun kehityksessä. Venäläisten matkailijoiden määrä on pudonnut. Tärkeää onkin laajentaa asiakaskuntaa ja markkinointia kansainvälisesti, näin ei olla yhden markkinan varassa. Palvelujen kehitys on sidoksissa alueen yleisempään, erityisesti vientialojen, kehitykseen. Tässäkin mielessä teollisuuden toimintaedellytysten parantamista ja vientiponnisteluja on tärkeää jatkaa. Teollisuuden säilymiselle ja kehittymiselle maakunnassa avaintekijöitä ovat osaava työvoima, hyvä toimintaympäristö, saavutettavuus, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen sekä erityisesti luonnonvarapuolella raaka-aineen saatavuuden turvaaminen. Mahdolliset koulutuksen leikkaukset voivat huonosti toteutettuna johtaa maakunnan elinkeinoelämän kannalta erittäin vaikeisiin tilanteisiin 2020-luvulla. Tämä elinkeinoelämää palvelevan osaavan työvoiman saatavuus on avaintekijä pohjoiskarjalaisten yritysten pitkän tähtäimen kilpailukyvylle. Toinen elinkeinoelämän kannalta kriittinen kysymys on saavutettavuus ja toimiva infrastruktuuri. Tämä näkyy monella tavalla: Kattavat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat tänä päivänä välttämättömyys elinkeinoelämälle. Biotalouden kilpailukyvylle alemman asteen tieverkosto on keskeinen. Tuotteiden saaminen markkinoille edellyttää kilpailukykyistä logistiikkaa niin teillä, rauta- 42

57 teillä kuin vesillä. Globaalissa taloudessa lentoyhteydet ovat ratkaisevan tärkeitä asiakaskontaktien luomisessa, niillä on myös matkailulle ratkaiseva merkitys. Saavutettavuuden parantaminen onkin keskeisiä toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa elinkeinoelämän kilpailukykyyn. Pohjois-Karjalan teollisuus on hyvin alihankintapainotteista ja erityisesti metalliteollisuuden investointihyödykkeet herkkiä suhdannevaihteluille. Lamansietokykyä voitaisiin lisätä luomalla omia tuotteita, kehittämällä tuotantoprosesseja ja lisäämällä palveluliiketoimintaa. Tärkeää on hakea kasvua kansainvälisestä liiketoiminnasta. Olennaista rakennemuutokseen varautumisessa on, että elinkeino- ja osaamisrakenne pidetään monipuolisena ja kilpailukykyisenä sekä panostetaan erityisesti nouseviin tulevaisuuden kasvualoihin. Edelläkävijyys voidaan saavuttaa maakunnan älykkään erikoistumisen teemoissa (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit ja Venäjä-osaaminen) sekä aktiivisella ja ennakkoluulottomalla kehittämisotteella (esimerkiksi Siun sote, öljyvapaa maakunta, digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen). Alueelliset innovaatiot ja kokeilut eli AIKO-rahoituksen hankkeista päättää Pohjois-Karjalan maakuntaliitto maakuntaohjelman ja tämän ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman perusteella. Määräraha toimii siemenrahoituksena merkittävien kehittämisavausten nopeassa liikkeelle lähdössä sekä mittaluokaltaan huomattavien kehitysprosessien käynnistämisessä ja vauhdittamisessa. Joensuun kasvusopimuksen tavoitteena on Joensuun elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimuksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista ja toimenpiteet kohdennetaan selkeästi muutamiin selkeisiin kehittämisen kärkiin. Joensuun seudun kärkiteema on metsäbiotalous, joka perustuu alueen osaamiseen sekä elinkeinoelämän vahvuuksiin ja tukee hallituksen kärkihankkeita. Teeman kasvua haetaan erityisesti kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä kehittämällä. Kaupunkiseudun tavoitteet perustuvat alueen osaamiskeskittymien elinkeinoelämän ja korkeakoulujen osaamiseen ja tukevat hallituksen kärkihankkeita. Tavoitteena on kasvu elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön hyödyntämisen kautta. Innovaatioiden kaupallistamiseen, yritysten kansainvälistymiseen ja ulkomaisten investointien houkutteluun kytkeytyvissä kehittämistoimissa tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. Hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Kaupunkien, kaupunkien omistamien liikelaitosten ja kuntayhtymien investoinnit sekä maankäytön suunnittelu tarjoavat merkittävän mahdollisuuden, jonka avulla voidaan edistää myös yritysten uusien tuotteiden ja palvelujen referenssikohteita. Joensuun kaupunki edistää osaltaan innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankintoja ja kehittää hankintojen strategista johtamista. Joensuun tavoitteena on toteuttaa joka 5. hankinta innovatiivisesti vuonna 2018 sekä tarjota kaikki merkittävät rakennusinvestoinnit kehittämis- ja demonstraatioalustoiksi. Maahanmuuton osalta Joensuu nostaa pakolaisten vastaanottokiintiön 150:een vuodessa, kehittää alkuvaiheen kotouttamiskäytäntöjä ja tukee laajassa yhteistyössä tehokasta siirtymää koulutuspoluille, yrittäjyyteen ja työelämään. AIKO ohjelman (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) kautta tuleva rahoitus ennakoivan rakennemuutoksen toimille on n euroa vuonna

58 3.5 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Kasvusopimuksen tavoitteena on Joensuun elinkeinoelämän kasvun, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sopimuksella tuetaan hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista ja toimenpiteet kohdennetaan selkeästi muutamiin selkeisiin kehittämisen kärkiin. Joensuun seudun kärkiteema on metsäbiotalous, joka perustuu alueen osaamiseen sekä elinkeinoelämän vahvuuksiin ja tukee hallituksen kärkihankkeita. Teeman kasvua haetaan erityisesti kansainvälisiä liiketoimintaedellytyksiä kehittämällä. Kaupunkiseudun tavoitteet perustuvat alueen osaamiskeskittymien elinkeinoelämän ja korkeakoulujen osaamiseen ja tukevat hallituksen kärkihankkeita. Tavoitteena on kasvu elinkeinoelämän ja korkeakoulujen välisen yhteistyön hyödyntämisen kautta. Innovaatioiden kaupallistamiseen, yritysten kansainvälistymiseen ja ulkomaisten investointien houkutteluun kytkeytyvissä kehittämistoimissa tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. Hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Kaupunkien, kaupunkien omistamien liikelaitosten ja kuntayhtymien investoinnit sekä maankäytön suunnittelu tarjoavat merkittävän mahdollisuuden, jonka avulla voidaan edistää myös yritysten uusien tuotteiden ja palvelujen referenssikohteita. Joensuun kaupunki edistää osaltaan innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankintoja ja kehittää hankintojen strategista johtamista. Joensuun tavoitteena on toteuttaa joka 5. hankinta innovatiivisesti vuonna 2018 sekä tarjota kaikki merkittävät rakennusinvestoinnit kehittämis- ja demonstraatioalustoiksi. Maahanmuuton osalta Joensuu nostaa pakolaisten vastaanottokiintiön 150:een vuodessa, kehittää alkuvaiheen kotouttamiskäytäntöjä ja tukee laajassa yhteistyössä tehokasta siirtymää koulutuspoluille, yrittäjyyteen ja työelämään. Alueen metsäbiotalousteeman liiketoimintakärkien yritysten kasvun ja kansainvälistymisedellytysten parantamiseksi sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kolmen liiketoimintaekosysteemin muodostamisesta: Uudistuvat metsäbiomassan arvoketjut Puhdas hajautettu energiatuotanto Biotalouden digitalisaatio ja uusi palveluliiketoiminta Lisäksi kehitetään innovaatio-hub-osaajayhteisöä sekä Forest & Photonics &More -kokonaisuutta, ja hyödynnetään Oasis Start-up Centeriä biotalouden kansallisena kasvualustana. Metsäbiotalouteen kytkeytyviä fotoniikan ja oppimisen digitalisaation keskittymiä vahvistetaan. Kaupunki laatii strategian ja tavoitteet innovatiivisten julkisten hankintojen edistämiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan kaupungin omista lähtökohdistaan laatiman mittariston avulla. Seurattavat tavoitealueet ovat: Hankintojen strategisen johtamisen kehittyminen Markkinoiden avaaminen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luominen yrityksille Innovaatioiden ja T&K-toiminnan hankinta o 1. Symmetrinen kaupunkikeskusta -hanke o 2. Green Park älykäs yrityspuisto o 3. Koulu- ja päiväkotirakentaminen Innovatiivisten hankintamenettelyjen soveltaminen 44

59 Työ- ja elinkeinoministeriö tukevat yhdessä Tekesin kanssa innovatiivisten julkisten hankintojen valmennusta (INKA- ja Huippuostajat-ohjelma) sekä ympäristöministeriö yhdessä Motiva Oy:n kanssa kestävien hankintojen osaamisen ja toimintamallien kehittämistä. Maahanmuuttajat Kaupunki luo yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa sellaisia elinkeinoelämän ja yrittäjyyden toimintamalleja, jotka mahdollistavat maahanmuuttajien osaamisen monipuolisen hyödyntämisen yritysten syntymisessä, kasvamisessa, kansainvälistymisessä ja viennin edistämisessä. Maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelukokonaisuutta kehitetään erityisesti neuvontaa ja ohjausta oikealle koulutus-, työllistymis- ja yrittäjyyspolulle. Kaupunki lisää työssä oppimisen mahdollisuuksia alueellaan vakituisesti asuville maahanmuuttajille, kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osalta yhteistyössä yliopistojen kanssa opinnäytetöiden ja harjoitteluiden kytkemiseksi alueen yrityksiin ja työelämään. Työ- ja elinkeinoministeriö tulee osaltaan sopimuskauden aikana järjestämään tilaisuuksia, joissa esitellään suurimpien kaupunkien hyviä käytäntöjä maahanmuuttajien osaamisen hyödyntämiseksi. Resurssiviisaus ja hiilineutraalisuus Joensuun kaupunki edistää yhdyskuntasuunnittelussa, investoinneissa sekä hankinnoissa hiilineutraalisuutta ja resurssitehokkuutta ja huomioi teemat mm. Symmetrinen kaupunki -hankkeen toteutuksessa ja omissa toimitilainvestoinneissaan. AIKO-ohjelman määräraha Joensuun kasvusopimuksen toimien toteuttamiseen on vuonna 2018 arviolta euroa. 3.6 Seutukaupungit soveltamisen mestarit (SEUTU-ohjelma) Lieksa Seutukaupunkeja ovat kaupungit, jotka ovat seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuskaupunkeja, mutta eivät ole maakuntien keskuksia. Seutukaupungit muodostavat omien seutujensa kanssa yhteyden suurten kaupunkiseutujen ja harvaan asutun maaseudun välillä. Ohjelmassa on kaksi strategista teemaa: Elinkeinoelämän ekosysteemin päivitys (pitkäjänteistä toimintaympäristön kehittämistä) Bioklusterin kehitysloikka (Seutukaupunkien kärkisektorin boostaus nopeilla kokeiluilla ja piloteilla Näitä teemoja lähestytään erityisesti kolmen uudistumisen välineen kautta. Välineitä ovat: digitaalisuus palvelumuotoilu kiertotalous Tunnistetuissa uudistamisen välineissä seutukaupunkien nykyinen tilanne vaihtelee suuresti. Ohjelma kanavoi osaamista näissä välineissä seutukaupunkien välillä ja seutukaupunkien ulkopuolelta. Strategisissa teemoissa on paikallinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen taso. 45

60 Toiminta rakentuu kahden päätoimenpidekokonaisuuden alle: 1. Verkoston koordinointi, kehittäminen ja aktivointi 2. Kokeilujen ja pilottien käynnistäminen Ohjelman rahoitus haetaan puoliksi TEM:ltä AIKO teemaverkostorahoituksesta ja puoliksi seutukaupungeilta. Omarahoitusosuus on seutukaupunkia kohden maksimissaan euroa. 46

61 4 Ohjelmien yhteensovitus 4.1 EU-rahoitus EU:n rakennerahasto-ohjelma EU:n ohjelmakaudella koko Suomessa toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Ohjelmassa on kaksi alueellista suunnitelmaa: Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma sekä Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. Alueellinen suunnitelma tarkentaa valtakunnallisen rakennerahasto-ohjelman toteutusta huomioiden alueen erityispiirteet ja painotukset. Maakuntalähtöinen toteutus pohjautuu maakuntaohjelmaan, jonka tueksi tehdään toimeenpanosuunnitelmat ja niihin liittyvät EU:n rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelmat. Rahoitussuunnitelma sisältää esityksen siitä, miten rakennerahastovarat käytetään maakunnassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 ja sen toimenpiteet perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen. Pohjois-Karjalassa maaseutuohjelman toteutus on linjattua asiakirjassa Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille Kehittämistoimia suunnataan viiteen painopistealueeseen: luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen, kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat, yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisen osallisuuden lisääminen, osaamisen vahvistaminen ja uusiutumisen edistäminen sekä asuminen työ- ja vapaa-aika. Maaseutuohjelman LEADER-osiota toteutetaan Pohjois-Karjalassa kolmen LEADER-toimintaryhmän strategian mukaisesti. Joensuun seudun LEADER strategian Väylä sujuvaan arkeen painopisteet ovat ympäristö, yhteisöt ja yhteistyö, ja yrittäjyys. Vaara-Karjalan LEADER-strategian Vasiten vastavirtaan painopisteet ovat hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt, elinvoiman yritystoiminta, luonnonvarat ja kestävä kehitys sekä alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö. Keski- Karjalan Jetinan strategian Rohkeasti eteenpäin painopisteet ovat viihtyisä asuinympäristö ja vilkas yhdistystoiminta, rajaseudun rohkeat yrittäjät, ympäristö ja luonto sekä osaamisen edistäminen. Karelia CBC -ohjelma Rajan ylittävää yhteistyötä jatketaan ohjelmakaudella Karelia CBC -ohjelmalla. Ohjelman ydinalueen muodostavat Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat sekä Karjalan tasavalta. Ohjelma käynnistyi vuonna Karelia CBC -ohjelman tavoitteena on tehdä ohjelma-alueesta houkutteleva ihmisille elää ja työskennellä sekä yrityksille sijoittua ja toimia. Ohjelmalla on neljä toimintalinjaa: Toimintalinjan 1 Kasvava rajanylittävä yhteistyö tavoitteena on rajanylittävän yritysyhteistyön kehittäminen ja uusien työmahdollisuuksien luominen alueelle. Toimintalinja 2 Houkutteleva kulttuuriympäristö tukee kestävien ja monipuolisten kulttuuripalveluiden kehittämistä. Toimintalinja 3 Puhdas ja miellyttävä elinympäristö keskittyy alueen asuin- ja työympäristön parantamiseen. 47

62 Toimintalinjalta 4 Toimivat rajanylitykset rahoitetaan suuria investointihankkeita, joilla pyritään poistamaan pullonkauloja ohjelma-alueen kansainvälisiltä rajanylityspaikoilta sekä parantamaan niiden turvallisuutta. Rahoitus ohjelmakaudella koostuu EU-rahoituksesta (21,50 milj. euroa) sekä Suomen (10,75 milj. euroa) ja Venäjän (10,75 milj. euroa) kansallisesta vastinrahoituksesta. Julkisen tuen kokonaissumma on 43 milj. euroa. EU:n erillisohjelmat EU-rahoituksen voi jakaa karkeasti kahtia alueilta jaettavaan rakennerahasto-ohjelma rahoitukseen (Kestävää kasvua ja työtä) ja suoraan EU-rahoitukseen. Suora EU-rahoitus on ylimääräistä, osaamisen ja aktiivisuuden kautta alueille tulevaa. Suoraan EU-rahoitukseen voidaan katsoa kuuluvan niin erillisohjelmat, Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmat kuin rajan ylittävän yhteistyön ohjelmat. Toisin kuin rakennerahastoissa, näiden ohjelmien rahoituspotti on kasvanut jokaisella ohjelmakaudella. Pohjois-Karjala on ollut aktiivinen maakunta alueen ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa, mutta aihealan osaaminen on yhä henkilöitynyttä ja usean eri rahoituslähteen hyödyntäminen harvinaisempaa. Positiivista on, että toiminnassa on mukana toimijoita myös Joensuun seudun ulkopuolelta, mutta silti kv-hankerahoitusta hyödyntää vain osa maakunnan toimijoista. Ohjelmakauden lähestyessä puoliväliä, erillisohjelmissa ja Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmissa on tulossa hyödynnettäväksi useita moniteemaisia rahoitushakuja maakunnan kehittämisen painopistealoilta. 4.2 Pohjois-Karjalan AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) rahoitus Pääministeri Sipilän hallitus tukee alueiden vahvuuksiin perustuvaa kilpailukyvyn vahvistamista ja päämääränä on saada erilaiset voimavarat hyödynnettyä kasvun ja työllisyyden varmistamiseksi. AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kokeilut) on Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -nimisen kärkihankkeen toimenpide, johon on Suomessa käytössä 30 miljoonaa euroa rahoitusta vuosille Noin puolet rahoituksesta käytetään kaupunkien, kasvukäytävien ja teemaverkostojen kasvusopimuksiin ja toinen puoli maakuntien ennakoidun rakennemuutoksen toimiin. AIKO-rahoituksen myöntämisen pohjana on maakunnassa laadittu ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma, joka on osa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa. AIKOrahat jakaa maakuntaliitto, joka tekee rahoituspäätökset yksittäisille hankkeille. Maakuntaliiton tulee rahoittaa hanke, jos se on sopimuksen ja lain mukainen. Pohjois-Karjalassa AIKO-rahoituksella haetaan ratkaisuja seuraaviin: 1) Edelläkävijyyden vahvistaminen Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen teemoissa Biotalouden kasvupaketin toteutuksen vauhdittaminen Teknologia ja materiaalit: Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen maakunnan kärkialoilla Innovatiiviset ja digitaaliset palvelut Venäjä: Haastavasta markkinatilanteesta johtuvat uudet avaukset Esimerkiksi uusien kv. markkinoiden avaamiseksi 2) Ennakoivaa rakennemuutosta vauhdittavat avaukset maakunnan kärkialoilla 48

63 3) Maakunnan uudet, merkittävät kehittämisavaukset a) investointien vauhdittamiseksi b) tulevaisuuden osaamisrakenteiden luomiseksi c) kansainvälistymisen vauhdittamiseksi (ml. kv-hankkeiden valmistelurahoitus) d) vetovoiman lisäämiseksi (investoinnit, osaava työvoima, matkailu, kansainvälisesti) e) saavutettavuuden parantamiseksi 4.3 Vuoksen vesienhoitosuunnitelma Vuoksen vesienhoitosuunnitelman toimenpiteitä toteutetaan ja edistetään eri sektoreilla maakunnan toimijoiden yhteistyönä. Pohjois-Karjalassa on muiden maakuntien tapaan menossa vesienhoitosuunnitelman toimeenpano-ohjelman tarkistaminen vuosille Haja-asutuksen päästöt vesiin vähenevät erityisesti jätevesiviemäröintien, mutta myös kiinteistökohtaisten jätevesien puhdistusratkaisujen ansiosta. Valtion rooli vesistöjen kunnostushankkeiden toteuttajana pienenee, joten kunnostuksiin tarvitaan monia toimijoita, yhteistyötä ja rahoituspohjan laajentamista. Aktiivisia yhteisöjä vesienhoitoon muodostetaan. Viimeisimpinä on perustettu Pro Höytiäinen. Erityisesti Pielisjoen Ala-Koitajoen reitillä ja Lieksanjoen alaosissa parannetaan erilaisin toimenpitein vaeltavien järvilohen ja järvitaimenen elinolosuhteita. Mainitut joet kuuluvat Kansallisen kalatiestrategian avainkohteiden joukkoon. Mainittujen jokien koskialueita on kunnostettu ja työ jatkuu. Ala-Koitajoen virtaaman lisäyksen vaikutuksia järvilohikantaan seurataan eri tahojen yhteistyönä. Alustavat havainnot ovat olleet hyvin rohkaisevia. Kalateiden rakentaminen ei ole juuri nyt ajankohtaista, sillä tätä ennen kaikki panokset tulee käyttää uhanalaisen järvilohen kannan elvyttämiseen. Kasvavana uhkana on nähty salakalastus, mikä verottaa erityisen vaarallisesti kudulle nousevan saimaanlohen kantaa. Kalankulkua helpottavia toimenpiteitä esitetään hoitoalueella yhteensä 17 vesimuodostumalle tai reitille. Ala-Koitajoen kaltaisia kunnostustoimia vaelluskalojen elinympäristöjen kohentamiseksi esitetään yhteensä 30 jokimuodostumaan ja pienvesille. Kalatalouskäyttöön liittyvä yleissuunnittelu edesauttaa tulevien toimenpiteiden hahmottamista. Mm. emokalapyyntiin liittyvät rakenteet edistäisivät kantojen hoidon tuloksellisuutta. Lisäksi, kalastuksen säätelyn onnistumisella on suuri merkitys toimenpiteiden tuloksellisuuden kannalta. Järvilohi on Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakuntakala. Useissa Vuoksen vesienhoitoalueen vesistöissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä. Vesienhoitosuunnitelmassa esitetään 32 järvikunnostuksen kohdetta eri puolille hoitoaluetta ja erityisesti rehevöitymisen vaivaamille kohteille. Lintuvesikunnostuksia tai niiden selvityksiä on tarkoitus kohdistaa 10 vesimuodostumaan. Neljälle järvelle on esitetty säännöstelyjen kehittämistä vedenlaadun kohentamiseksi. Lisäksi tunnistetaan 13 tulvariskialuetta asutuksen lähialueelta. Ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta kriittisiä ovat etenkin intensiivisen maatalouden kuormittamat, mutta myös ihmistoimintojen kuormittamat tai muokkaamat vesimuodostumat. Jotta lyhyen toteutuskauden aikana saavutetaan mahdollisimman hyvä lopputulos, tulee toteutukseen panostaa voimakkaasti. Vesienhoitosuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat 238 miljoonaa euroa. Tästä 206 miljoonaa on muun lainsäädännön perusteella toteutettavia ns. perustoimenpiteitä ja 32 miljoonaa euroa vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. 49

64 5 Rahoitusnäkymät Maakuntaohjelma on luonteensa vuoksi laaja kokonaisuus. Rahoitusta maakuntaohjelman toteuttamiseen tulee nk. suppean aluepolitiikan avulla, kuten eri ministeriöiden aluekehitysmomenttien, EU:n rakennerahasto-ohjelmien ja Maaseutuohjelman kautta. Tämä rahoitus on luonteeltaan kehittämisrahoitusta. Karelia CBC -ohjelman rahoitusta ei ole esitetty maakunnittain, koska ohjelmalle ei ole maakunnittaista budjettia. Toinen kansallinen rahoituksen lähde on ns. suuren aluepolitiikan kautta tuleva rahoitus. Tällaisia ovat mm. valtionosuudet ja suuret infrastruktuuri-investoinnit. Näiden saamiseksi Pohjois- Karjalaan tarvitaan alueellista edunvalvontaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa laaditaan vuosittain Vaikuttamisen kärjet niminen hankeluettelo, jossa on koottu ajankohtaiset hankkeet, joihin tarvitaan valtion rahoitusta. EU-rakennerahastorahoitusta on käytettävissä Pohjois-Karjalassa vuonna 2018 EAKR:n osalta 21,9 milj. euroa ja ESR:n osalta 9,8 milj. euroa. Lisäksi kansallisen julkisen rahoituksen (kuntarahoitus + muu julkinen) osuus on n. 4,5 milj. euroa. Maaseuturahaston kehittämistoimintaan tuleva rahoitus on vuositasolla arvioitu olevan Pohjois-Karjalassa noin 6,2 miljoonaa euroa. AIKO (Alueelliset innovaatiot ja kilpailukyky) ohjelman rahoitus päättyy tämänhetkisen tiedon mukaan vuoden 2018 lopussa. Vuodelle 2018 rahoituksesta n euroa on kohdistettu Ennakoivan rakennemuutoksen toimiin ja n Joensuun kasvusopimuksen toteuttamiseen. Pohjois-Karjalassa on aktivoitu ja pyritään jatkossakin aktivoimaan entistä enemmän EU:n suorien rahoituslähteiden käyttöä alueen kehittämisen tukemiseksi. Innovaatioympäristön ja yritysten innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi on myös tärkeää aktiivisesti hyödyntää entistä enemmän kansallista Tekesin rahoitusta. Tekes rahoituksen toteuma vuosina on kuvattu alla olevassa taulukossa. Pohjois-Karjalan TEKES rahoitus vuosina Hankkeita yhteensä: 156 kpl Avustus % Laina % EAKR rahoitus % Yhteensä

65 6 Kestävää kasvua ja työtä rakenne rahasto- ohjelma: Pohjois-Karjalan rahoitus suunnitelman linjaukset Rakennerahasto-ohjelmalla tavoitellaan Pohjois-Karjalan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamista. Tavoitteena on erityisesti työllisyyden edistäminen, ohjelman tärkeimpien tuloskehysindikaattoreiden (uudet työpaikat, uudet t&k&i-työpaikat) saavuttaminen, vähähiilisyyden edistäminen ja älykkään erikoistumisen valintojen tukeminen. Rahoituksen ohjaamisessa on kolme pääperiaatetta: 1. EAKR:n ja ESR:n rahoitusten yhteensovittaminen Molempien rahastojen toimenpiteillä tuetaan osaamisen, työllisyyden, kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrityksissä täydentäen hallitusohjelman kärkihankkeita. Pyritään muodostamaan nk. hankepareja huomioiden hankehakijoiden hallinnollisen taakan keventäminen. 2. Rakennerahastojen kumppanuus Euroopan maaseuturahaston kanssa ELY-keskuksen linjausten mukaisesti mikro- ja pk-yritystoimintaa Pohjois-Karjalassa tuetaan muualla kuin Joensuun keskusta-alueella maaseuturahaston varoin. Samalla tavoin tulee maaseuturahaston rahoitusta hyödyntää rakennerahastojen kanssa toisiaan täydentäen ja päällekkäisyydet välttäen Suomen kumppanuussopimuksen mukaisesti. Tämä vaatii rahoittajaviranomaisilta saumatonta yhteistyötä. 3. Rakennerahastohankkeet lähtölaukaisijana pääsyyn EU:n erillisohjelmien ja kansallisen TE- KES-rahoituksen piiriin Erityisesti huippualojen TKI-toiminnassa tulee hyödyntää alueen ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet. Rakennerahastovarat voivat toimia kehittämis- ja investointiprosessien käynnistäjinä. Yllä olevia periaatteita sovelletaan rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoilla hankevalinnoissa. Rahoitussuunnitelman painopiste toimintalinjalla 1 (EAKR) on uusien yritysten käynnistyminen ja pk-yritysten uuden liiketoiminnan kehittäminen. Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvukykyisten aloittavien ja kehittyvien yritysten kehittämishankkeisiin, kun yritys kehittää merkittävästi tuotantoaan, kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita kasvaville markkinoille. Rahoitus kohdistetaan innovatiivista osaamista edustaviin ja/tai kasvupotentiaalia omaaviin aloittaviin ja toimiviin yrityksiin. Rahoitusta osoitetaan myös yritysten kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin, sekä yritystoiminnan kannalta tärkeisiin liikenne- ja infrastruktuurihankkeisiin. Energiatehokkuuden edistäminen on toimintalinjalla läpikäyvänä elementtinä. Painopisteenä toimintalinjalla 2 (EAKR) on maakunnalliset Älykkään erikoistumisen valinnat (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit) tutkimus-, osaamis- ja innovaatio-keskittymien kehittämisessä. TKI-toiminnan lähtökohtana on quattro-helix malli, jossa kehittämistarpeet nousevat myös elinkeinoelämän, julkishallinnon, tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan yhteistoiminnasta. Erityisenä painopisteenä on uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen sekä kiertotalouden kehittäminen. Toimintalinjan 3 (ESR) painopisteenä on nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen avoimille työmarkkinoille. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi kehitetään yritysten uudistumista ja kilpailukykyä, muun muassa digitaalisuutta hyödyntäen, sekä yritysten ja yritysverkostojen johtamista ja työn organisointia. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämisessä painotetaan työelämän ulkopuolella 51

66 olevien ja työttömien miesten työllistymistä sekä yrittäjinä toimivien naisten osaamisen kehittämistä. Toimintalinjassa 4 (ESR) parannetaan siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevia palveluita painopisteenä tulevaisuudessa työllistävät alat. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamisen painopisteenä on alueen yritysten erilaisista liiketoimintaketjuista ja prosesseista lähtevät osaamistarpeet. Toimintalinjalla 5 (ESR) painopisteenä on pitkäaikaistyöttömien elämänhallinnan sekä työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen. Rahoitusta suunnataan myös kansalaistoimintalähtöiseen kehittämiseen Joensuun kaupunkialueella. Valtakunnallisiin kehittämisteemoihin osallistuminen Itä-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus. Ohjelmakauden alussa valtakunnalliset teemat ovat tavoittaneet heikosti itäsuomalaisia toimijoita niin hankkeiden toteuttajina kuin kohderyhmänä. Aidon valtakunnallisen osallistumisen varmistamiseksi viestintää ja alueelle suuntautuvaa aktivointityötä tulisi lisätä. Koordinaatiohankkeiden ohjauksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota aitoon alueidenväliseen yhteistyöhön ja toimintamallien siirtämiseen. Itä-Suomessa tavoitellaan ESR:n hankkeiden suuntaamista nuorisotakuuseen, työelämän uudistamiseen liittyvien teemojen sekä työvoiman kansainvälistä liikkumista tukevien teemojen hyödyntämiseen. Näissä teemoissa alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Itä-Suomi osallistuu aktiivisesti alueen toimijoiden aktivointiin ja toimenpiteiden tuloksellisuuden varmistamiseen. Rahoituksessa tulee kiinnittää huomiota aitoon kehittämistarpeeseen ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Tulevan maakuntauudistuksen huomioiminen hankkeiden rahoituksen koordinaatiossa tulisi huomioida ajoissa. Rahoitushakujen järjestämisessä tulisi laajasti hyödyntää alueiden osaamista ja aktivointimahdollisuuksia. 52

67 7 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueiden neuvotteluesitykset Saavutettavuus Laajakaistarakentamisen jatkuvuuden varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Valtakunnallinen Nopea laajakaista -hanke Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja on välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan asutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentamisen tukeminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi, joka maksaa julkisen tuen takaisin valtiolle rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä myös kunnille. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat hankkeen päättyminen vuoden 2019 loppuun mennessä, tukirahojen riittämättömyys sekä erittäin kireä toteutusaikataulu. Kaupalliset teleyritykset ovat osoittaneet vain vähäistä kiinnostusta rakentamaan tavoitteiden mukaista laajakaistaverkkoa edes taajamiin saatikka harvaan asutuille seuduille. Teleyritysten investoinnit kiinteään verkkoon ovat vuonna 2016 laskeneet 33 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna, matkaviestinverkon investoinnit puolestaan kasvoivat 9 prosenttia. Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi ajautui entistä kauemmaksi muista Pohjoismaista. Suomessa tehtiin vuonna 2016 aineellisia investointeja kiinteään laajakaista- ja puhelinverkkoon sekä matkaviestinverkkoon noin 77 euroa asukasta kohden, kun Ruotsissa summa oli noin kaksinkertainen ja Norjassa peräti 213 euroa. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamista. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen. Kuntien vastuiden lisääminen ei kuitenkaan ole yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeen tarvetta lisää se, että toteutettu 4G-verkko ei ole kaikilta osin täyttänyt ennakko-odotuksia, eikä tulevaisuuden 5G-verkot toimi ilman kattavaa valokuituverkkoa. Uusi laajakaistastrategia ja tavoite vuosiksi 2025 ja 2030 Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt käynnistää syksyllä 2017 kansallisen laajakaistastrategian valmistelun. Työhön on välttämätöntä ottaa maakunnat mukaan, jotta saadaan varmistettua alueiden tuntemus strategian laadintaan. Strategiassa asetetaan Suomen laajakaistatavoite vuosiksi 2025 ja 2030 sekä keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Siinä määritellään myös tavoitteet laajakaistan kattavuudesta ja nopeudesta. Samalla vastataan osaltaan EU:n laajakaistatavoitteisiin. EU on esittänyt vuoden 2025 tavoitetasoksi, että kaikkialla EU:ssa tulisi olla saatavilla 100 megabitin yhteydet, joiden nopeus on mahdollista nostaa 1 gigabittiin. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 laadituissa ohjelmissa 315 milj. euroa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta nyt useat kunnat ovat lähteneet tai ilmaisseet halukkuuden osallistua hankkeeseen. Toukokuussa 2017 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 181,4 milj. 53

68 euron edestä eli vasta reilu puolet aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Lisäksi osa jo aiemmin hyväksytyistä hankkeista on peruuntunut mm. hakijoiden rahoitusvaikeuksien myötä ja niihin ollaan etsimässä uutta toteutusvaihtoa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavia toimenpiteitä hankkeen edistämiseksi: a) Tuetun laajakaistarakentamisen jatkaminen ja rahoituksen turvaaminen EU:n laajakaistatavoitteiden saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon rakentamiseksi on päätettävä tuetun laajakaistarakentamisen jatkamisesta vähintään vuoden 2030 loppuun saakka. Jatkoaika on välttämätön tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtion talousarviossa tulee turvata valtion tukirahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavilla operaattoreilla olisi varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeen jatkovaihetta ja verkon rakentamisen vauhdittamista varten tulisivat tuet tulla jatkossa pelkästään valtiolta, koska kaikilla kunnilla taloudellinen tilanne ei mahdollista nykyisen kuntaosuusprosentin mukaisen tuen myöntämistä ja siksi hanke ei myöskään voi saada valtiontukea. Näiden kuntien asukkaat jäävät siten eriarvoiseen asemaan. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistayhteyksien rakentamiseksi. c) Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on välttämätöntä. Tuen myöntämisessä tulee poistaa jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä jatkossa tukikelpoiseen rakentamiseen. Tukikelvottomiksi tulee määritellä vain ne alueet, joilla jo tarjotaan asiakkaalle saakka edistyksellisiä viestintäpalveluita kohtuulliseen hintaan. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma sekä kustannusarvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2025 mennessä karkeasti arvioituna 100 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä tarpeelliset tarkistukset loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen sekä voimaan tulleet laajakaistatukilain muutokset markkinaehtoisiin alueiden ja tilaajajohdon tukikelpoisuuteen. 54

69 Laajakaistapalveluja koskevan yleispalveluvelvoitteen muuttaminen Yleispalveluliittymän tiedonsiirron vähimmäisnopeus on tällä hetkellä 2 Mbit/s, joka on määritelty liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Yleispalveluvelvoitteen tulee asetuksen mukaan myös seurata tietoliikenneyhteyksien yleistä kehitystä. Tämä vähimmäisnopeus tulee nostaa vähintään 10 Mbit/s mahdollisimman pian, koska Viestintäviraston jo vuoden 2015 tilaston mukaan suurimmalla osalla tiedonsiirtoliittymien käyttäjistä on jo yli 10Mbit/s yhteys käytössään. Myös kuulo- ja puhevammaisten henkilöiden liittymien tulee seurata nopeudeltaan yleistä kehitystä. Yleispalveludirektiivin mukaan palveluiden tulee olla saatavilla maantieteellisestä sijainnista riippumatta, kansallisesti saatavuutta ei tule rajoittaa pelkästään virallisesti määriteltyyn vakinaiseen asuin- tai sijaintipaikkaan. Laajakaistaliittymän lähtevälle liikenteelle tulee ehdottomasti asettaa myös nopeusvaatimus ja maksimiviive tiedonsiirrolle (kuten kuulo- ja puhevammaisten laajakaistaliittymälle on asetettu), sillä nykyiset sähköiset palvelut asettavat vaatimuksia myös lähtevän liikenteen nopeudelle ja tiedonsiirron viiveelle Itä-Suomen perusväyläpidon rahoituksen nosto Itä-Suomessa tuotetaan yhä enemmän raaka- aineita ja jalostettuja tuotteita omaan käyttöön, muualle Suomeen sekä vientiin. Itä-Suomen vahvuutena ovat runsaat puuvarannot, jotka ovat kasvattaneet merkitystään metsä- ja bioenergiainvestointien lisääntyessä. Puun uudenlaiset hyödyntämistavat sekä jalostuslaitokset lisäävät varsinkin paikallista liikennettä puunhankintaalueilla. Elintarviketuotannon osalta Itä-Suomella on valtakunnallisten markkinoiden lisäksi merkittävää vientiä Venäjälle. Maatalouden kehittymisen ja tehostumisen myötä maatalouden suuryksiköitä syntyy kauemmas pää- väyliltä. Kaivokset laajentavat toimintaansa ja raaka- aineita sekä jalostettuja tuotteita kuljetetaan vesi-, rauta- ja maanteitse jalostuslaitoksille sekä satamiin. Maito-, raakapuu- ja bioenergia- sekä kaivoskuljetukset ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät vähäliikenteistä verkkoa, jonka kunto on viime vuosina heikentynyt hälyttävästi. Nykyisen hallituskauden perusväylänpidon lisärahoituksella ja korjausvelkaohjelmalla on saatu hillittyä liikenneverkon korjausvelan kasvua ja korjattua joitakin pahempia puutteita myös alempi asteisella verkolla. Liikenneverkon kunnon turvaamiseksi myös tulevaisuudessa tarvitaan perusväylänpidon rahoituksen pysyvää nostamista. 7.2 Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen näkemys Suomen koheesiopolitiikan neuvottelutavoitteiden valmisteluun Suomen tavoiteltava parempaa saantoa EU:n koheesiopolitiikassa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ovat erittäin huolissaan koheesiopolitiikan linjausten valmistelusta Suomessa. Valtioneuvoston kanslia (VNK) toimitti keväällä eduskunnalle muistionsa Vaikuttaminen EU:n tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen Valtioneuvoston valmistelun lähtökohtana on, että Suomen nettomaksuasema ei saa heikentyä, mikä on myös hallitusohjelman sinänsä perusteltu kirjaus. Valtioneuvoston kanslia muistiossa esitetty kehityspolku Suomen nettomaksuaseman lieventämiseksi on Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien mielestä näköalaton ja unohtaa sisällölliset tarpeet EU:n koheesiorahoituksen kohdentamiseksi Suomeen. VNK:n muistiossa linjataan tavoitteeksi unionin kokonaisbudjetin pienentäminen Brexit-ratkaisun myötä ja myös koheesiorahoituksen osuuden alentaminen. Näiden seurauksena olisi Suomen koheesiorahoitussaannon 55

70 automaattinen aleneminen. Lisäksi Suomi olisi tukemassa uusien kustannuserien kuten maahanmuutto ja puolustusyhteistyö - sisällyttämistä EU-budjettiin, osin koheesiopolitiikan sisälle. Suomen maakunnat ovat aktiivisesti tuoneet esiin näkemyksiään Suomen EU-politiikan linjauksista, joihin on sisältynyt selkä tarve jatkaa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa. Eduskunnan talousvaliokunta on myös lausunnossaan VNK:n muistiosta edellyttänyt Suomelta kunnianhimoisempaa koheesiopolitiikkaa ja korkeamman rahoitussaannon asettamista neuvottelutavoitteeksi. Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous korostaa Suomen neuvottelutavoitteiden valmistelussa seuraavaa: 1. Koheesiopolitiikka on EU:n keskeinen taloudellisen kasvun instrumentti. VNK:n muistioon sisältyvä vaatimus EU:n koheesiovarojen supistamisesta olisi ristiriidassa hallitusohjelman EU-tavoitteiden ja hallituksen kasvutavoitteiden kanssa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat muistuttavat, että leikkaukset kohdistuisivat Suomessa raskaimmin Itäja Pohjois-Suomeen, jonka erityishaasteisiin EU on koheesiorahoitusta painottanut ja jota Suomen hallitus tulevan kauden koheesiotavoitteissaan edelleen painottaa. Maakunnat korostavat, että Suomen nettomaksuasemaa voidaan ja pitää parantaa Suomen saantoa kasvattamalla, ei vain EU-budjettia leikkaamalla. Suomen tulee asettaa neuvottelutavoitteensa siten, että Suomessa maakuntien rakennerahastorahoituksen saanto ei ainakaan alene nykyisestä. Maakunnat kannattavat edelleen koheesiopolitiikan ulottamista EU:n kaikille alueille. Tämä edellyttää EU:lta vahvaa ja aluelähtöistä koheesiopolitiikkaa. 2. VNK:n muistion linjaukset koheesiopolitiikan uudistamisesta talouskasvua ja työllisyyttä tukevaan suuntaan, koheesiomaiden perinteisten infrahankkeiden vähentäminen, sääntelyn ja hallinnollisen taakan keventäminen nettomaksajamaissa sekä omarahoitusosuuden kasvattaminen ovat hyviä tavoitteita. Maakuntien mielestä uudistukset tulee kuitenkin kirjata niin, että viesti on yksiselitteinen ja selkeä: rahoituksen saannon painopistettä tulee siirtää suurimmilta nettosaajilta nettomaksajamaiden suuntaan, omarahoitusosuutta tulee kasvattaa korkeimman tukitason koheesiomaissa, ja hallinnollista taakkaa tulee keventää asiansa hyvin hoitavissa jäsenmaissa. Kun Suomi tavoittelee EU-budjetin alentamista Brexitin seurauksena, tämä tulee kytkeä em. tavalla toteutettavaan EU:n budjettirakenteen uudistukseen sekä yksittäisille jäsenmaille myönnettyjen jäsenmaksualennusten purkamiseen. 3. VNK:n muistiossa todetaan Suomen syrjäinen sijainti, harva asutus ja pitkät etäisyydet, ja tavoitteeksi asetetaan Itä- ja Pohjois-Suomelle erittäin tärkeän pohjoisen harvan asutuksen tuen jatkaminen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat korostavat, että kun pohjoisten alueiden geopoliittinen ja taloudellinen merkitys Euroopassa kasvaa, koheesiopolitiikkaa tulee fokusoida entistä vahvemmin tukemaan pohjoisten alueiden kehityspotentiaalin hyödyntämistä ja EU:n sisäisen ja ulkoisen saavutettavuuden parantamista. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat teettivät yhdessä Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueiden kanssa OECD:llä tutkimuksen Euroopan pohjoisten alueiden kehityspotentiaalista ja -haasteista. Maaliskuussa 2017 julkaistu tutkimus korostaa mm. luonnonvarojen, luontoarvojen, arktisuuden, osaamisen, toimivien rakenteiden ja Venäjä-yhteistyön tarjoamaa kehityspotentiaalia. OECD toteaa koheesiopolitiikan keinojen, kuten älykkään erikoistumisen, sopivan juuri tämän kaltaisille alueille, joilla se myös tuottaa parhaiten tuloksia. Erityisen merkittäväksi koheesiopolitiikan keinojen kohdentamisen harvaan 56

71 asutuille alueille tekee se, että kotimainen innovaatiorahoitus keskittyy entistä selvemmin pääkaupunkiseudulle ja muille suurimmille keskusseuduille. Sekä OECD tutkimuksessaan että EU-komissio linjauksissaan korostavat EU:n koheesiorahoituksen kytkemistä kansalliseen aluekehittämiseen, jotta rahoituksen vaikuttavuus paranee. EU edellyttää jäsenmailta myös rakenteellisia muutoksia mm. hallinnon tehostamiseksi. Maakunnat esittävät, että Suomen EU-politiikan linjauksissa huomioidaan vahvasti maakuntauudistus, joka mahdollistaa EU-rahoituksen vahvemman kytkennän aluelähtöiseen kehittämiseen sekä eri rahastojen ja kansallisten toimien integroidun toimeenpanon maakunnassa. 4. VNK:n raportissa tuodaan esille Suomen tavoite ulko- ja sisärajayhteistyön vahvistamisesta. Tavoite on tärkeä Suomelle, jolla on EU:n pisin ulkoraja Venäjän kanssa. Venäjän kauppa on kääntynyt kasvuun ruplan kurssin ja Ukrainan kriisistä seuranneiden talouspakotteiden aiheuttaman laskun jälkeen. Venäjällä on Suomen rajamaakuntien kehitykseen aina merkittäviä taloudellisia, kulttuurisia ja sosiaalisia vaikutuksia, ja maakuntien toteuttaman rajayhteistyön ja arktisen ulottuvuuden tulee näkyä vahvasti tulevassa koheesiopolitiikassa. 5. Suomi on tukenut uusien kustannuserien, kuten maahanmuuton ja puolustusyhteistyön, sisällyttämistä EU-budjettiin. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat eivät kannata maahanmuuton lisäkustannusten esittämistä kirjattavaksi koheesiopolitiikan sisälle. Maakuntien mielestä EU:n tulee edistää maahanmuuttoon (pakolaiset) liittyviä tavoitteita asettamalla ehdollisuuksia EU:n talousarviovarojen myöntämiseen niille jäsenmaille, jotka eivät riittävästi toteuta unionin yhteisiä linjauksia. Maahanmuuttokysymyksiä ja pakolaisongelmaa ei saa nostaa koheesiopolitiikan allokaatiokriteeriksi. Koheesiorahaa ei myöskään tulisi suunnata kuin ääritapauksissa äkillisiin tarpeisiin laittoman maahanmuuton hoitamiseen. 57

72 8 Pohjois-Karjalan strategiset vaikuttamisen kärkihankkeet 8.1 Elinvoima- ja kaupunkipolitiikka sekä osaamisrakenteet Pohjois-Karjalan Biotalouden kasvupaketti Investoinnit liikkeelle Lieksan Kevätniemen biojalostamon (GFN Oy) investointien toteuttaminen Nurmeksen vihreän energian teollisuusalueen sahan, biodieseltehtaan ja puuhiilitehtaan sekä kuuden muun Nurmes Biofund I:n rahoittaman investoinnin toteuttaminen Ilomantsin teknisen hiilen tehtaan (Vapo) toteuttaminen Kiteen Puhoksen alueen teolliset investoinnit Joensuun Green Park -teollisuuspuiston kehittäminen biotalouden teknologiateollisuuden kansalliseksi lippulaivaksi Metsä- ja biotalousyritysten investoinnit tuotantovolyymin ja jalostusasteen merkittävään nostamiseen sekä innovaatioihin Metsäbiotalouden huippuosaamiskeskittymän vahvistaminen Euroopan metsäinstituutin (EFI) globaalin toiminnan ja Suomen Joensuun päämajatoimintojen kehittäminen Itä-Suomen yliopiston (UEF) kehittäminen Suomen ja Euroopan metsä- ja puuyliopistoksi, merkittävä kehitysloikka monitieteisen metsiin ja puuhun liittyvän biotalouden tutkimuksessa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen kehittäminen ja vahvistaminen Joensuussa osana huippuosaamiskeskittymää Karelia-ammattikorkeakoulun Sirkkalan Energiapuiston vahvistaminen kansallisena kärkitutkimusinfrastruktuurina biotalouden alalla Joensuun kaupungin kasvusopimus Kärkiteema metsäbiotalouteen sekä nousevaan teemaan oppimisympäristöt ja oppimisen digitalisaatio liittyvät kehitystoimenpiteet, fotoniikan hyödyntäminen metsäbiotaloudessa Yli hallituskausien menevä pitkäjänteisyys kaupunkien kasvupolitiikassa jatko-kausi vuoden 2018 jälkeen Pohjois-Karjala opettajakoulutuksen ja pedagogisen osaamisen huippumaakunnaksi Itä-Suomen yliopiston (UEF) opettajakoulutuksen ja pedagogisen osaamisen vahvistaminen, oppimisen digitalisaatio ja koulutusvienti Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen aseman ja rakenteiden vahvistaminen Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämispaikkana. 8.2 Liikennejärjestelmän kehittäminen Ratainfrastruktuurin ja junaliikenteen kehittäminen Joensuun ratapihahankkeen toteuttaminen ja asemanseudun kehittäminen ( ratapihan starttiraha 4 milj. Kuhasalontien ylikulkusillan uudistamiseen) 58

73 Karjalan radan parantaminen ja nopeudennosto Joensuu Imatra rataosuudella (ml. tasoristeysten poisto Kitee Imatra välillä) Joensuu Varkaus Pieksämäki sekä Joensuu Lieksa Nurmes yhteysvälien henkilöjunaliikenteen kehittäminen, velvoiteliikenteen jatkuminen vuonna 2018 Maantieyhteyksien ja rajaliikenteen kehittäminen Valtatien 23 parantaminen kokonaisuudessaan tiesuunnitelman mukaisesti välillä (Varkaus) Karvio Viinijärvi Valtatien 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen ja Niirala Värtsilän kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi Vartiala), suunnitteluvalmiuden nosto Valtatien 6 perusparantaminen Joensuun ja Imatran välillä, suunnitteluvalmiuden nosto, nopeana toimenpiteenä valtatien ja kantatien 71 liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt Puhoksen kohdalla Kiteellä Niirala Värtsilän kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen osana logistista käytävää Joensuun lentoliikenteen palvelutason parantaminen Maakunnan saavutettavuudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle välttämättömien lentoyhteyksien palvelutason kehittäminen Helsinki Vantaalle ja maailmalle Vesiliikenteen kehittäminen Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 12 metrillä ja vedenpinnan nosto 10 cm:llä 8.3 Hallinnon kehittäminen, kokeilut ja alueellistaminen Maakuntahallinnon uudistaminen ja SOTE-uudistus Maakuntauudistus Valtioneuvosto on päättänyt 18 maakunnasta, jotka perustetaan alkaen monitoimialaisiksi. Pohjois-Karjalassa on tahtotila ja valmiudet toimia edelläkävijänä valtakunnallisessa maakuntauudistuksessa. Maakunnan esiselvitys- ja valmistelutyö on edennyt ripeästi ja hyvässä yhteistyöhengessä. Pidämme tärkeänä uudistuksen toteutumista ja etenemistä esitetyssä aikataulussa, sillä uudistuksella on mahdollista saavuttaa monia merkittäviä synergiaetuja kokoamalla toimintoja uusiin maakuntiin. Maakunnan itsehallinto ja aito mahdollisuus päättää omaa maakuntaa koskevista asioista on turvattava vahvan valtionohjauksen sijaan. Maakunnan tehtävien hoitamiseksi tarvitaan myös riittävä yleiskatteellinen rahoitus. Aluekehityksen rahoitusvälineet on koottava maakuntiin (ml. rakennerahastot), ja samalla on turvattava Tekesin, Finpron ja Finnveran asiantuntijapalvelujen saatavuus kaikissa maakunnissa. Maakunnalla on oltava vahva rooli ja päätäntävalta myös liikenne- ja ympäristöasioiden hoidossa. Pohjois- Karjala tarjoutuu pilottialueeksi ja kokeilujen alustaksi maakuntahallinnon tehtävien sekä yhteisten tukipalvelujen ja ohjauksen kehittämisessä. Lisäksi kokeiluvalmiutta löytyy uuden kunnan tehtäviin (mm. työllisyys) liittyen. 59

74 SOTE-uudistus Pohjois-Karjalan kuntien ja Heinäveden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä keskussairaala ovat vuoden 2017 alusta alkaen osana Siun sote -kuntayhtymää. Siun soteen kuuluvat myös Pohjois-Karjalan pelastuslaitos ja ympäristöterveydenhuolto. Siun soten lähtökohtana ovat olleet laadukkaiden, yhdenvertaisten ja yksilöllisiin tarpeisiin vastaavien palvelujen turvaaminen kustannustehokkaasti koko Siun soten toiminta-alueen asukkaalle. Sote-uudistuksen valtakunnalliset linjaukset ja niiden toimeenpano (mm. valinnanvapauslainsäädäntö ja yhtiöittämisvaatimukset) tulee muotoilla siten, että ne mahdollistavat joustavasti maakunnissa vakiintuneiden laajaan toimijoiden tahtotilaan, yhteistyöhön ja paikalliseen toimintaympäristöön perustuvat toimintatavat. Uusilla maakunnilla tulee olla oikeus omalla poliittisella päätöksenteollaan linjata palvelujen tuottamista sen sijaan, että valtio velvoittaisi lainsäädännöllä kaikki alueet samaan muottiin koko maassa. Julkisten hallintotehtävien sijoittaminen Pohjois-Karjalaan - alueellistaminen Tuomioistuinviraston perustaminen Joensuuhun Pohjois-Karjalan tehokkaiden maakunnallisten toimintatapojen (talous ja hallinto, ICT, hankintatoimi, palvelukeskukset) hyödyntäminen maakuntauudistuksessa valtakunnallisesti - mahdollisten keskitettävien tukipalvelutehtävien sijoittaminen Joensuuhun Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimintojen vahvistaminen ja monipuolistaminen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen GTK:n mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa Kansaneläkelaitoksen paikasta riippumattomat toiminnot (KELA:n Pohjois-Karjalan vakuutuspiirin ja Lieksan yhteyskeskuksen vahvistaminen uusilla tehtävillä) 60

75 Liite 1 POKAT-maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet POKAT MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET (1/3), LUONNOS Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita, '*Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle '^ Tuorein luku on ennakkotieto POKAT 2017 MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET Muuttoliike ja väestö Pohjois-Karjala väkiluku*^ Suomi väkiluku Pohjois-Karjala väestön muutos*^ Suomi väestön muutos Pohjois-Karjala nettomuutto maassamuuton osalta^ Suomi nettomuutto maassamuuton osalta Pohjois-Karjala nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä)^ -0,37-0,22-0,07-0,18-0,18-0,23-0,13-0,17-0,31 Suomi nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) Pohjois-Karjala nettomuutto maahanmuuton osalta^ Suomi nettomuutto maahanmuuton osalta Pohjois-Karjala nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä)^ 0,24 0,25 0,24 0,27 0,24 0,26 0,26 0,17 0,29 Suomi nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,29 0,27 0,26 0,31 0,32 0,33 0,29 0,23 0,31 Pohjois-Karjala luonnollinen väestönkasvu^ Suomi luonnollinen väestönkasvu Pohjois-Karjala luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä)^ -0,23-0,12-0,23-0,06-0,16-0,20-0,24-0,29-0,38 Suomi luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä) 0,20 0,20 0,19 0,17 0,14 0,12 0,09 0,05-0,02 Pohjois-Karjala vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 29,1 29,7 30,8 32,0 33,4 34,9 36,4 37,9 39,2 Suomi vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 25,2 25,6 26,5 27,7 28,9 30,2 31,3 32,4 33,2 Kilpailukyky Pohjois-Karjala arvonlisäys asukasta kohden (käyvin hinnoin)*^ (31 500) Suomi arvonlisäys asukasta kohden (käyvin hinnoin)*^ Pohjois-Karjala liikevaihdon kasvu 1,7-17,4 18,4 9,2-3,1 2,4 0,6 0,4 2,3 Suomi liikevaihdon kasvu 6,4-16,2 9,3 7,8 1,7-2,1-0,1-0,9 2,4 Pohjois-Karjala aloittaneet yritykset Suomi aloittaneet yritykset Pohjois-Karjala lopettaneet yritykset Suomi lopettaneet yritykset Pohjois-Karjala kasvuyritysten määrä (Toimiala Online; 3-vuotisjakso, +20 %, väh. 10 henk.)*^ Suomi kasvuyritysten määrä (Toimiala Online; 3-vuotisjakso, +20 %, väh. 10 henk.) Pohjois-Karjala viennin (liikevaihto) osuus tuotannosta (liikevaihdosta) maakunnittain* 17,3 13,7 16,4 18,0 17,0 17,4 17,5 19,0 19,1 (15) Suomi viennin (tullin tieto) osuus tuotannosta (liikevaihdosta) maakunnittain 16,7 13,7 14,6 14,7 14,4 14,5 14,5 14,1 13,2 Pohjois-Karjala väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto)^ Suomi väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto)^ Talouden tasapaino Pohjois-Karjala kuntien vuosikate euroa/asukas^ Suomi kuntien vuosikate euroa/asukas^ Pohjois-Karjala valtion menot maakunnittain asukasta kohden (tilasto lakkautettu 2014) Suomi valtion menot maakunnittain asukasta kohden (tilasto lakkautettu 2014) Tavoite

76 POKAT MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET (2/3), LUONNOS Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita, '*Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle '^ Tuorein luku on ennakkotieto Työllisyys Pohjois-Karjala työttömyysaste (Tilastokeskus)* 10,7 13,0 12,5 12,3 11,7 12,5 10,4 10,7 14,0 7,5 Suomi työttömyysaste (Tilastokeskus) 6,4 8,2 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4 8,8 Pohjois-Karjala työttömien osuus työvoimasta (TEM; tilanne) 15,7 16,5 14,4 14,7 15,7 16,7 17,5 18,3 18,0 Suomi työttömien osuus työvoimasta (TEM; tilanne) 9,2 11,7 10,3 9,9 10,9 12,6 13,9 14,4 13,6 Pohjois-Karjala työllisyysaste (15-64 v. %)* 60,9 58,9 61,6 62,1 60,9 60,9 63,3 63,0 60,6 64,5 Suomi työllisyysaste (15-64 v. %) 70,6 68,3 67,8 68,6 69,0 68,5 68,3 68,1 68,7 Pohjois-Karjala nuorten työttömyys (TEM; alle 25-v. työttömien määrä )* Suomi nuorten työttömyys (TEM; alle 25-v. työttömien määrä ) Pohjois-Karjala pitkäaikaistyöttömyys (TEM; )* Suomi pitkäaikaistyöttömyys (TEM; ) Pohjois-Karjala työpaikkojen määrä Suomi työpaikkojen määrä Pohjois-Karjala työvoiman määrä (1 000 henkeä) Suomi työvoiman määrä (1 000 henkeä) Alueen sisäiset erot Pohjois-Karjala tulotason keskihajonta kunnissa (asuntokunnan keskitulot henkeä kohden) Suomi tulotason keskihajonta kunnissa (asuntokunnan keskitulot henkeä kohden) Pohjois-Karjala väestön ikärakenteen keskihajonta kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) 4,9 5,0 5,1 5,1 5,4 5,7 6,0 6,3 6,3 Suomi väestön ikärakenteen keskihajonta kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) 4,9 5,0 5,1 5,2 5,4 5,6 5,7 5,9 6,1 Osaaminen Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 64,3 65,2 66,2 67,2 68,0 69,0 69,9 70,6 Suomi tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 65,5 66,2 67,0 67,7 68,5 69,4 70,2 70,7 Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) 42,9 43,4 43,9 44,4 44,8 45,3 45,7 45,9 Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) 38,6 38,9 39,2 39,5 39,9 40,1 40,5 40,7 Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) 21,4 21,8 22,3 22,8 23,2 23,8 24,2 24,7 Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) 26,9 27,3 27,8 28,2 28,7 29,3 29,7 30,0 Pohjois-Karjala peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista* 11,9 11,6 11,4 11,4 11,0 10,6 10,8 11,5 9,0 Suomi peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista 15,9 16,2 16,3 16,5 16,6 16,3 16,2 16,5 Pohjois-Karjala kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (TOL 2008, kirjaintaso) 44,4 43,1 43,1 43,4 44,0 44,0 44,3 Suomi kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (TOL 2008, kirjaintaso) 43,6 42,8 42,4 42,2 42,2 41,9 41,7 Pohjois-Karjala julkisen sektorin osuus työpaikoista 33,0 34,1 33,7 33,6 33,7 33,5 34,0 Suomi julkisen sektorin osuus työpaikoista 27,5 28,6 28,4 28,1 28,4 28,7 28,9 62

77 POKAT MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET (3/3), LUONNOS Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita, '*Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle '^ Tuorein luku on ennakkotieto Elinympäristön laatu ja aluerakenne väestön määrän muutos erityyppisillä alueilla (SYKE) Pohjois-Karjala sisempi kaupunkialue Suomi sisempi kaupunkialue Pohjois-Karjala ulompi kaupunkialue Suomi ulompi kaupunkialue Pohjois-Karjala maaseudun paikalliskeskus Suomi maaseudun paikalliskeskus Pohjois-Karjala kaupungin kehysalue Suomi kaupungin kehysalue Pohjois-Karjala kaupunginläheinen maaseutu Suomi kaupunginläheinen maaseutu Pohjois-Karjala ydinmaaseutu Suomi ydinmaaseutu Pohjois-Karjala harvaan asuttu maaseutu Suomi harvaan asuttu maaseutu Pohjois-Karjala uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta (I-S:n energiatilasto) 62,6-63,3-67,0-65,8 - Suomi uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta (Findikaattori) 27,5 25,7 27,1 28,5 31,4 31,2 33,1 34,8 34,2 Pohjois-Karjala teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin (P-K ELY; t/a) 5,4 4,4 6,0 5,5 5,6 6,7 6,2 6,0 5,6 Suomi teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin (t/a) 375,2 297,1 333,6 334,3 341,3 311,5 314,2 285,8 290,7 Pohjois-Karjala teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesistöihin (P-K ELY; t/a) 446,5 452,6 511,0 514,4 521,0 568,3 572,1 539,7 595,2 Suomi teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesistöihin (t/a) , , , , , , , , ,1 63

78 Liite 2 Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelma

79 65