EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm."

Transkriptio

1

2 2

3 EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm. POHJOISMAIDEN merkittävin ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ voimalaitokset diesel- ja kaasumoottorit sähkömoottorit sähkön- ja lämmönsiirron sekä -jakelun tuotteet ja järjestelmät sähkönjakeluautomaatio taajuusmuuttajat komponentit ja ratkaisut uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, käyttöönottoon tekniset suunnittelu- ja konsultointipalvelut tutkimus-, koulutus- ja koestuspalvelut Maailman energiamarkkinat ovat murroksessa. Energian tarve kasvaa kaikkialla ja erityisesti kehittyvillä alueilla. Ilmaston muutos huolestuttaa. Uusiutuvat energianlähteet ja uudet teknologiat puhuttavat. Markkinoita säädellään yhä selvemmin paitsi liiketaloudellisin myös poliittisin perustein. Vaasan seudulta löytyy monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja vastaamaan energia-alan haasteisiin. Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Vahvinta osaaminen on hajautetun energiatuotannon, energiajakelun ja käytön ratkaisuissa. EnergyVaasa muodostuu alalla toimivista yrityksistä, näitä palvelevista organisaatioista ja alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista ja yliopistoista. Tavoitteena on yhteistyön, vahvojen verkostojen, tutkimuksen ja koulutuksen sekä toimivan infrastruktuurin ja hyvien palveluiden avulla varmistaa täällä vaikuttavien yritysten kasvun ja kehityksen edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Yritysten määrä: yli 120 yritystä Työntekijöitä: n , mikä on ¼ Suomen koko energia-alan työvoimasta Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto: n. 4 miljardia euroa vuodessa Viennin osuus: yli 70% Viennin arvo kansallisessa vertailussa: n. 12% Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä Oppilaitokset: 7 korkeakouluyksikköä, joissa yhteensä opiskelijaa, ja 3 ammattioppilaitosta, joissa yhteensä opiskelijaa. Alan tutkimukseen ja kehitystyöhön erikoistuneita asiantuntijoita: yli 800 3

4 Aitoa kansainvälisyyttä Vaasan seudulla ollaan aidosti kansainvälisiä ja Vaasan kaupunki on heti Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Asukkaat edustavat yli 100 eri kansalaisuutta. Kansainvälisyys edistää täällä jo toimivien yritysten liiketoimintaa ja helpottaa sekä uusien kotimaisten, vientihakuisten yritysten että ulkomaisten yritysten etabloitumista alueelle. Vaasan seudulla kansainvälisyys näkyy ja myös kuuluu kaikkialla. Kaupungin asukkaista 70% puhuu äidinkielenään suomea ja n. 25% ruotsia. Muita kieliä äidinkielenään käyttää Vaasassa 5% väestöstä. EnergyVaasan toimijoiden markkinat ovat maailmalla osaaminen ja merkittävä osa tuotannollisista resursseista Pohjanmaan länsirannikolla, Vaasassa lähiympäristöineen. Kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle Vaasan seutu on hyvä tukikohta. Täällä on aina osattu katsoa kauemmas. Vanhan merenkulku kaupungin kauppiasperinteet ovat juurtuneet syvälle ja kaupunki on jo pitkään toiminut Pohjanmaan kansainvälistymisen suunnannäyttäjänä. Tämä edellyttää sitoutumista kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, monipuolisia liikenneyhteyksiä, informaatiotekniikan hallintaa sekä laajakirjoista kulttuuria, koulutusta ja monikielisyyttä. Koko Vaasan seudun tavoitteena on lisätä työperäistä muuttoa alueelle. Kansainvälisen ilmapiirin syntymistä ovat edistäneet paitsi vientipainotteinen elinkeinoelämä myös oppilaitokset, joissa on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita. Englanninkieliset päiväkotiryhmät, kielikylpyopetus päiväkodeissa ja perusopetuksessa, kansainväliseen ylioppilastutkintoon valmistava englanninkielinen IB-lukio sekä korkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset opetusohjelmat ovat käytännön kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. 4

5 THE SWITCH GROUP Tärkeimmät tuotteet: Täystehotehonmuokkaajat ja kestomagneettigeneraattorit Perustamisvuosi: 2006 Liikevaihto 2010: n. 130 milj. euroa Viennin osuus liikevaihdosta: yli 95% Henkilöstö: 260 Tuotanto ja tuotekehitys: Suomi, Kiina, USA Myyntiyhtiöt: Suomi, Kiina, USA, Korea, Saksa, Espanja ja Intia The Switch sai vuonna 2011 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Täydellä teholla Kiinaan Useiden suomalaisten energiateknologiayritysten aurinko nousee nyt idästä. Kiinasta on nopeasti kehittymässä Suomen koko cleantech-alan tärkein vientimaa. Energiapolitiikassaan Kiina korostaa monipuolista energialähteiden käyttöä ja puhdasta energiaa, mikä kannustaa voimakkaisiin panostuksiin etenkin tuulivoiman rakentamisessa. Jo vuonna 2007 Kiinassa rakennettiin MW tuulivoimaa. Vuonna 2009 luku oli jo MW. Tavoitteena on yltää jopa MW:iin vuoteen 2014 mennessä. Suomessa tuulivoimaa oli vuonna 2009 n. 150 MW. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on rakentaa MW lisää. Suurimman kassavirran suomalaisille cleantechyrityksille tuovat energiatehokkuutta ja energian laatua parantavat ratkaisut. Juuri sellaiset kuin The Switchin tehoelektroniikkasovellukset, jotka edistävät uusien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttöönottoa ja maksimoivat niiden tuottavuutta. - Täystehotehonmuokkaajan (FPC, Full Power Converter) tehtävä on muuntaa voimalaitoksella tuotettu sähkö verkkoon soveltuvaksi verkkoyhtiöiden vaatimusten mukaan. Tässä tuoteryhmässä olemme Kiinan markkinoiden ykkönen, selvä markkinajohtaja, kertoo Reijo Takala. - Kestomagneettigeneraattorimme (PMG, Permanent Magnet Generator) parantavat puolestaan sähköntuotannon hyötysuhdetta. Pienelläkin tuulella syntyy nyt enemmän sähköä! - The Switchin menestyksen taustalla on syvällinen toimialatuntemus, tarkoin kohdennetut tuoteratkaisut ja vahvat, kansainväliset partnerit. Tavoitteemme on olla sähköenergian konvertoinnin teknologiajohtaja uusiutuvan energian markkinoilla maailmanlaajuisesti. Olemme fantastisella matkalla. Ja se on vasta aluillaan Reijo Takala, Johtaja / tuulivoima 5

6 INNOVOIMAA! Innovaatioon tarvitaan innovaatiokulttuuri, innovaatioprosessi ja selkeä tavoite. EnergyVaasan yrityksille ja yhteisöille innovointi on elämäntapa. Suunta on selvä ja keinot moninaiset. Energiamarkkinoiden esittämiin haasteisiin etsitään täällä vastauksia kahta kautta. Tutkimus- ja tuotekehitys keskittyy paitsi uusiin energian tuotantomuotoihin myös tehokkuuden lisäämiseen koko energiaketjussa tuotannosta, jakeluun ja käyttöön. Ennakkoluulottomaan uusajatteluun kannustetaan ja innovaatiotyöhön varataan resursseja, sillä vain olemalla askeleen edellä muita on mahdollista menestyä maailmalla. Suomalaisten T&K-panostajien kolmen kärjessä onkin kaksi EnergyVaasassa vaikuttavaa yritystä. Wärtsilän yli 140 miljoonan euron vuosittainen T&K-panostus on Suomen toiseksi suurin Nokian jälkeen. Kolmannelle sijalle nousee ABB n. 130 miljoonan euron panostuksellaan. Tutkimuskeskus Technobothnia on Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, joka oppilaitostyön lisäksi tarjoaa yrityksille ja yhteisöille tutkimus-, tuotekehitys-, mittaus- ja koestuspalveluita sekä koulutusta. Yliopistolla ja korkeakouluilla on myös on yhteinen VEI-tutkimusinstituutti (Vaasa Energy Institute), jossa keskitytään koko energiaketjun laitteiden ja prosessien tutkimukseen. VEIssä tutkitaan mm. biodieselin säilyvyyttä, kehitetään puhtaampaa diesel- ja kaasumoottoriteknologiaa ja tuotetaan tuulivoimaprojekteille simulointimalleja. VaasaEMG tekee monipuolista energiaan liittyvää tutkimusta ja konsultointia, ja on erikoistunut etenkin energiamarkkinoiden markkinoinnin tutkimiseen. VaasaEMG seuraa myös energiamarkkinoiden hintojen kehitystä ja markkinoiden toimivuutta muutostilanteissa. 6

7 Wärtsilä-konserni Wärtsilä on edelläkävijä merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittajana. Henkilömäärä: n , 160 toimipisteessä 70 maassa. Vaasassa henkilöstömäärä on n Liikevaihto vuonna 2010 oli MEUR, josta Ship Power -liiketoiminnan osuus oli 34%, Power Plants 31% ja Services 35%. Wärtsilän osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Haittakaasuista hyötyenergiaa Kun Vaasa järjesti Asuntomessut vuonna 2008, energiaasiat nostettiin yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Wärtsilä asensi messualueelle Suvilahteen maailman ensimmäisen kiinteäoksidipolttokennon (SOFC), joka tuottaa alueen talouksille puhdasta energiaa lähellä sijaitsevalla, jo katetulla ja maisemoidulla kaatopaikalla syntyvästä metaanikaasusta. - Polttokenno tuottaa energiaa sähkökemiallisesti. Laitos on äänetön ja voimalaitosrakennus pieni, joten voimala istuu hyvin asutuksen keskelle. Ulos tulee sähkön ja lämmön lisäksi vain vähän höyryä ja hiilidioksidia. Prosessi on hiilidioksidineutraali, koska siinä hyödynnetään kaatopaikalla syntyvää biokaasua. Kaatopaikka tuottaa kaasua ainakin parikymmentä vuotta vielä peittämisensä jälkeenkin! Mikäli kaasua ei hyödynnettäisi, se olisi poltettava kaatopaikalla, koska sitä ei saa päästää sellaisenaan luontoon, kertoo Jenny Paulaharju. - Kiinteäoksidikenno voi metaanin lisäksi hyödyntää muitakin kaasuja, kuten metanolia ja maakaasua. Kaupallistettavan tuotteen tehon arvioidaan olevan n. 250 kw, Suvilahden koevoimalan ollessa 20 kw. Mahdollisia sovelluskohteita ovat alueellisen energiantuotannon lisäksi teollisuus, kasvihuoneet, isot liikekiinteistöt kuten hotellit ja pankit sekä merenkulku. Ensimmäiset laivoihin asennetut polttokennot ovatkin jo toiminnassa, paljastaa Risto Lejon. Wärtsilä on kasvamassa hajautetun energiantuotannon jättiläiseksi monella saralla. Polttokennoteknologian tutkimus ja tuotekehitys on vain yksi yhtiön monesta kehityshankkeesta. Vuonna 2009 Wärtsilä valittiin maailman sadan parhaan kestävän kehityksen yrityksen listalle. Global 100 -listalle valittujen yritysten katsotaan hoitavan ympäristö-, yhteiskuntavastuuja hallinnointiriskinsä ja mahdollisuutensa parhaiten omalla teollisuuden alallaan. Risto Lejon, projektipäällikkö Jenny Paulaharju, testi-insinööri 7

8 Mervento Oy Tärkeimmät tuotteet: Suoravetoisilla kestomagneettigeneraattoreilla toimivat tuulivoimalat Perustamisvuosi: 2008 Arvioitu liikevaihto vuonna 2015: n. 350 MEUR Henkilöstö: 40 vuonna 2010 (arvioitu henkilöstömäärä v n. 250) Suoraa vetoa tuulivoimamarkkinoille Mervento Oy oli vuonna 2010 Suomen kautta aikojen suurin osakepääomalla rahoitettava start-up-yritys, joka on tuomassa markkinoille oman tuulivoimalaratkaisunsa. Yhtiön tavoitteena on olla johtava, globaali, suoravetotekniikkaan perustuvien multimegawattiluokan tuulivoimaloiden kokonaistoimittaja sekä maa- että merikäyttöön. Kapasiteetti 3,6 MW, roottorinhalkaisija 118 m, tornin korkeus 125 m, nimellinen tuulennopeus 11,5 m/s ja teoreettinen tehokerroin 50% nämä ovat Merventon tuulivoimalan strategiset mitat. - Olemme yksinkertaistaneet perinteistä tuuliturbiinia lukuisten teknisten innovaatioiden avulla käyttövarmuuden, paremman hyötysuhteen, pidemmän käyttöiän ja alhaisempien elinkaarikustannusten takaamiseksi. Sovellamme tuulivoimaloissamme ns. suoravetotekniikkaa, jossa turbiinin osat on integroitu yhdeksi kompaktiksi rakenteeksi siten, että erillistä, rikkoontumisherkkää vaihdelaatikkoa ei tarvita lainkaan, kertoo Patrik Holm. - Korkean integrointiasteen ansiosta asennuksen kokonaispainoa voidaan pienentää sekä valmistus- ja kokoonpanoaikaa lyhentää. Moduulit valmistetaan ja testataan jo tehtaalla, mikä nopeuttaa voimalaitoksen pystyttämistä ja verkkoon kytkemistä työmaalla. - Ensimmäinen oma kokoonpanotehtaamme sijoitetaan Vaasaan, missä sijaitsee myös hallinto ja tekninen suunnittelu. Tuuliturbiinien sarjavalmistuksen aloitamme vuoden 2012 aikana. Voimalaitos koostuu yli osasta. Erilaisia osia on n Suomessa meillä on yli 200 osahankkijaa ja valmiin tuotteen kotimaisuusaste tulee olemaan lähes 70%. Mervento tuo näin uutta tuulta myös kotimaan työmarkkinoille, Holm lupaa. Patrik Holm, teknologiajohtaja 8

9 Kestävää kehitystä uusiutuvalla energialla Uusiutuva energia ja entistä hajautetumpi energiantuotanto ovat avainasemassa energiaratkaisuissa, joiden avulla pyritään vastaamaan nopeasti kasvavaan energiantarpeeseen ja ehkäisemään energiantuotannon ympäristöriskejä. Vuonna 2007 EU sopi ns tavoitteet, joiden yhtenä osana pyritään kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin EU:n energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään luonnollisia voimavaroja kuten aurinkoa, tuulta, virtaavaa vettä, orgaanisia aineita, mm. puuta, sekä ilman ja maan lämpöä. EnergyVaasan yrityksille ja tutkimuslaitoksille mikään näistä ei ole vierasta. Vaikka esimerkiksi maalämpö yksittäisten talojen lämmönlähteenä onkin jo laajasti käytössä, sitä kattavampi, merenpohjan sedimenttikerroksesta saatavaan lämpöön perustuva matalaenergiaverkosto otettiin käyttöön jo vuonna 2008 omakotialueella Vaasan Suvilahdessa ensimmäisenä Suomessa! Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten sähköistys ja automaatio vaativat myös omaa erityisosaamistaan. Vaasa Engineering (VEO) tunnetaan etenkin kiinteää polttoainetta hyödyntävien biovoimalaitosten sähköistys- ja automaatiojärjestelmien kokonaistoimittajana Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Tuotantomuodoista suurin kasvupotentiaali niin kotimaassa kuin maailmalla on tällä hetkellä tuulivoimassa. Vuonna 2010 maailman tuulivoimakapasiteetti ylittää 200 GW. Vuotuinen kasvu on n. 20%. Tämä vastaa teholtaan noin 230 Olkiluodon voimalan kokoista ydinvoimayksikköä. Suomessa on tavoitteena tuottaa yli 6 TWh energiaa tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. 6 TWh vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähköä. 9

10 ja energiatehokkuudella Energian kallistuminen on ympäristöasioiden ohella nostanut energiatehokkuuden yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä niin yrityksissä, julkisessa keskustelussa kuin politiikassa. EnergyVaasan yritysten ja tutkimusyksiköiden tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tämä toteutuu kehittämällä tuotteita ja palveluita, jotka parantavat energiatehokkuutta tuotannosta loppukäyttöön. Hajautettu energiantuotanto tuo uusia haasteita sähkönjakelulle. Perinteinen tapa tuottaa sähköä suurissa yksiköissä ja johtaa se kuluttajille siirto- ja jakeluverkostoa pitkin muuttuu. Tulevaisuudessa sähkön syöttöpisteet jakautuvat tasaisemmin ja verkon valvonta ja suojaus muuttuvat haasteellisemmaksi. Sähkön siirrossa ja jakelussa kustannuksia alentavat ja verkon luotettavuutta parantavat mm. uudet, matalahäviöiset voimansiirto- ja jakelujärjestelmät, muuntajat ja nykyaikaiset, älykkäät sähkönjakeluautomaation ratkaisut. Teollisuus kuluttaa 42% kaikesta tuotetusta sähköstä. Suuri osa energiasta kuluu sähkömoottoreiden pyörittämiin prosesseihin. Näissä piilee valtava energiansäästöpotentiaali. Esim. ohjaamalla moottoreita taajuusmuuttajien avulla, päästään parhaimmillaan jopa 40% energiansäästöön perinteisiin menetelmiin verrattuna. Vaasan seudun yritykset ovat mukana hyödyntämässä muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksia. EnergyVaasa on yksi puhtaamman maailman tekijöistä maailman, jossa energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävin menetelmin ja käytetään järkevästi.. 10

11 VACON OYJ Tärkeimmät tuotteet: Taajuusmuuttajat Perustamisvuosi: 1993 Liikevaihto 2010: yli 272 MEUR Henkilöstö: Tuotanto ja tuotekehitys: Suomessa (Vaasa, Tampere), Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa Myyntiyhtiöt: 27 maassa ja lisäksi jakelijoita 100 maassa Nyt pyöritetään säästöä Paperikonekäytöt, rullaportaat, ilmastointi, sahalaitokset, hissit, kaivostoiminta, pumput, nosturit, jätevedenkäsittely, laivakäytöt yksi niille kuten niin monille muillekin on yhteistä. Niiden toimintaa pyöritetään sähkömoottoreiden avulla. Vacon keskittyy pyörimisen portaattomaan ja taloudelliseen nopeuden säätöön taajuusmuuttajatekniikan avulla sekä uusiutuvan energian tuotannon ohjaukseen. Taajuusmuuttajatekniikan juuret ovat Suomessa. Helsingin metroon asennettiin ensimmäiset kaupalliset taajuusmuuttajat jo 70-luvulla. Tuotteet pysyivät kuitenkin pitkään varsin vakiona. Vacon on globaali edelläkävijä taajuusmuuttajasovelluksissa. Tuotteet räätälöidään tuhansiin eri käyttökohteisiin modernilla ohjelmointitekniikalla luvulla ei enää investoitu pelkästään uuteen tuotantokapasiteettiin, vaan alettiin rakentaa myös säästöjä. Kannattavuus ja ympäristö nousivat keskeiseen asemaan. Taajuusmuuttajien avulla voidaan esim. tavallisessa pumppusovelluksessa säästää jopa 30-40% sähköä ja samalla parantaa prosessinhallintaa ja laitteiden elinikää. Taajuusmuuttajan takaisinmaksuaika on parhaimmillaan puolisen vuotta järjestelmän käyttöiän ollessa noin 15 vuotta luvulla taajuusmuuttajasovellukset yleistyivät myös energian tuotannossa. Tuulivoimageneraattori, aurinkokenno, aalto- tai vuorovesivoimala ei tuota suoraan verkkoon soveltuvaa sähköä. Taajuusmuuttajan avulla parannetaan sähkönlaatua ja sovitetaan sähkö verkkoon. - Taajuusmuuttajan edut ovat kiistattomat, mutta tekniikan penetraatioaste globaaleilla markkinoilla on kuitenkin vasta noin 10%. Olemme komponenttivalmistaja, jonka tuote on ydinlenkki monen järjestelmätoimittajan ketjussa. Meidän tehtävämme on saada tuotteet puhumaan asiakkaamme kieltä. Jos se pyörii, olemme siitä kiinnostuneita, Jukka Kasi vakuuttaa. Jukka Kasi, Vacon Drives Finland, tulosyksikön johtaja 11

12 Mapromec Oy Tuotteita mm: suurten dieselmoottoreiden männäntapit, akselit, laakeriosat, nostorullat ja venttiilikojeistot Perustamisvuosi: 1994 Liikevaihto 2010: 22 MEUR Suoran viennin osuus liikevaihdosta: 30% Henkilöstö: 76 Paras kokonaisuus on parhaiden osien summa Mapromec on maailman johtava isojen männäntappien valmistaja. - Laatu, hinta ja toimitusaika! Siinä kolme kovaa, joilla alihankkijana pärjää. Panostuksemme automaatioon on mahdollistanut menestyksellisen yhteistyön päämiestemme kanssa. - Mutta ei siinä vielä kaikki. Tulee myös ymmärtää päämiehen liiketoimintaa ja tarvittaessa kehittää yhdessä tuotetta, tuotantoa tai tilausjärjestelmiä ja dokumentointia, korostaa Caj-Erik Karp. - Asiakkaamme edellyttävät luonnollisesti myös, että sekä laatu- että ympäristösertifiointimme ovat kunnossa. Kyllä ne ovatkin, vakuuttaa Karp. - Ydinosaamistamme on tarkkuus. Männäntapeissa, jotka ovat suurin tuoteryhmämme, tarkkuus lasketaan tuhannesosamilleissä. Jaa hiuksi kymmeneen osaan, niin tiedät, mistä puhun. Isoimmat männäntapit voivat kuitenkin painaa jopa 250 kiloa! Uskallan väittää, että Mapromec on isojen männäntappien maailman markkinajohtaja. Joka toisessa isossa diesel- tai kaasumoottorissa on meidän työstämämme tapit. Esimerkiksi niissä moottoreissa, joilla maailman isoimmat risteilyalukset kulkevat kaukana Karibialla. Caj-Erik Karp, toimitusjohtaja 12

13 Yhteistyötä ja vahvoja verkostoja Vaasan seudun suurten, kansainvälisten energiateknologiayritysten on arvioitu generoivan seudun eri alihankintayrityksissä vähintään yhden työpaikan jokaista omaa työntekijäänsä kohden. Yrittäjäjärjestöt arvioivat, että Pohjanmaalla on yli 120 pk-yritystä, jotka toimivat energiateknologian alihankkijoina. Näiden palveluksessa on n henkeä. Henkilöstömäärä voi vaihdella yhden hengen toiminimistä n. 200 hengen yrityksiin. Toimintojen ulkoistamisen edellytyksenä on, että alihankkijalla on syvällisempää erikoisosaamista ja esimerkiksi parempi konekanta ulkoistettavan työn suorittamiseen kuin mitä päähankkijalla on. Alan veturit rohkaisevatkin alihankkijoitaan kehittämään toimintaansa sekä ryhtymään liikesuhteisiin myös kilpailijoiden kanssa liiketaloudellisten riskien hajauttamiseksi, joustavuuden varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Avoin, kaksisuuntainen kommunikaatio ja luottamus alihankkijan ja päähankkijan välillä on elinehto hyvälle liiketoimintasuhteelle. Huippuluokan alihankintayritys osoittaa halua ja rohkeutta panostaa toimintansa kehittämiseen, sillä jatkuva uudistuminen on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Keskeisimmät alihankkijat ovatkin päämiehilleen tärkeitä strategisia kumppaneita, joiden arvo tunnetaan ja tunnustetaan. Asiantuntevat alihankintayritykset luovat hyvän perustan myös uusien yritysten etabloitumiselle ja vahvistavat EnergyVaasan asemaa edelleen. Vaasan seudulla on heidän ansiostaan helpompi aloittaa ja onnistua energia-alalla. Hyvässä seurassa se onnistuu! 13

14 Monimuotoisuudella varmuutta ja kilpailukykyä sähkömarkkinoilla Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitsee vapaa kilpailu. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet Suomessa ovat tällä hetkellä ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta vahvassa kasvussa. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jopa 90 % polttoaineen energiasta muuntuu näin sähköksi ja lämmöksi. EPV Energia Oy on monipuolisen, kotimaisen energiantuotannon osaaja, jonka toiminta keskittyy voimantuotanto-osuuksien hallinnointiin ja energiantuotannon kehittämiseen sekä rakentamiseen. Yhtiö keskittyy määrätietoisesti päästöttömään energiantuotantoon ja on käynnis- tänyt mittavat bio-, tuuli- ja ydinenergiaohjelmat, jotka tähtäävät fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen kotimaisilla polttoaineilla. EPV Energia vastaa tuulivoimayhtiöidensä kautta tällä hetkellä noin 1/3 Suomessa käynnissä olevista tuulivoimahankkeista. Yhtiön tytäryhtiö on rakentanut Tornioon energiantuotantokyvyllä mitattuna maamme toistaiseksi suurimman tuulivoimalapuiston. Sähkön vähittäismyyjinä toimivat pääasiassa paikalliset energiayhtiöt, jotka myyvät itse tuottamaansa tai tukkumarkkinoilta ostamaansa sähköä. Markkinoiden avaaminen vaikutti voimakkaasti sähkökauppaan. Syksystä 1998 alkaen kaikki sähkönkäyttäjät, myös kotitaloudet, ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintansa. Kaupan vapauduttua Vaasan Sähkö Oy on tehokkaan toimintansa ja tasapainoisen hankintastrategiansa ansiosta kaksinkertaistanut liikevaihtonsa viidessä vuodessa. Asiakasmäärät ovat nousseet noin 10% vuosittain yli käyttöpaikkaan vuoden 2010 lopulla. Vaasan Sähkön sähkönmyynnin asiakkaista noin 40% on konsernin oman verkkoalueen ulkopuolelta. Yhtiö on EPV Energian suurin omistaja ja sen toimittama energia tulee pääosin EPV:n kautta. 14

15 Westenergy Oy Ab Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Yhtiön osakkaat toimivat neljän maakunnan ja yli viidenkymmenen kunnan alueella. Asukkaita toiminta-alueella on yli Valmistumisvuosi: 2012 Poltettava jätemäärä: tonnia/vuosi Kokonaishyötysuhde: n. 85% Polttoaineteho: 61 MW Sähköteho: 15 MWe Kaukolämpöteho: 40 MW Käyttöaika: h/vuosi Puhdasta lämpöä ja sähköä koteihin roskan voimalla Ilmastonmuutosta kiihdyttävän biohajoavan jätteen hyödyntämiselle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain yhdyskuntajätteiden polttoa lisäämällä. Asumisessa syntyvästä polttokelpoisesta yhdyskuntajätteestä yli 60% muodostuu uusiutuvista energialähteistä, jotka voidaan luokitella biopolttoaineeksi. Tavoitteena on ohjata yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä energiantuotantoon yli kolmannes, joka vielä nykyisin viedään kaatopaikoille. - Tällä hetkellä Suomessa vain alle 10% jätteestä muutetaan energiaksi. Ruotsissa vastaava luku on yli 50%. Tavoitteen mukainen kapasiteetti voidaan Suomessa saavuttaa noin 5 10 jätteitä energiaksi hyödyntävällä jätevoimalaitoksella. Nyt Mustasaareen, aivan Vaasan kylkeen rakennettava voimalaitoksemme on yksi näistä, kertoo Jan Teir. - Tällainen laitos on pitkän aikavälin ratkaisu. Olemme huomioineet myös tulevaisuuden tiukentuvat päästö- ja tehokkuusvaatimukset sekä vuosien 2016 ja 2020 kaatopaikkasijoituksen vähentämisvelvoitteet. 135 miljoonan euron investointiin ei kuitenkaan olisi voitu ryhtyä ilman yhteistyökumppanimme Vaasan Sähkö Oy:n sitoutumista hankkeeseen. Valmistuessaan laitos tuottaa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmasosan Vaasan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä sähköä noin kaupunkiasunnon vuositarpeeseen. - Käyttämällä jätettä energialähteenä korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä. Jätteenpolton päästöt ovat nykytekniikalla erittäin vähäiset. Ne on rajoitettu murto-osaan tavanomaisten hiilivoimaloiden päästöistä. Uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä Vaasan seudun hiilidioksidipäästöt vähenevätkin tonnilla vuodessa. Luku vastaa lähes henkilöauton hiilidioksidipäästöä vuodessa. - Yli asteen polttolämpötilassa lähes kaikki metalleja lukuunottamatta palaa, dioksiinejä ei synny ja luonnon kiertokulusta saadaan poistettua monia ympäristömyrkkyjä. Metaanikaasustakin päästään, kun jäte hyödynnetään energiantuotannossa, eikä varastoida kaatopaikoille, Teir muistuttaa. Jan Teir, toimitusjohtaja 15

16 Voimaa osaamiseen koulutuksesta ja kokemuksesta Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu viidestä yliopistoyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, kielten, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Koulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opiskelijoita yksiköissä on n , josta n. 10% on ulkomaalaisia. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme, ja yhteensä niissä opiskelee yli opiskelijaa. Oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät täällä ainutlaatuista yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on avointa, aktiivista ja tavoitteellista. Harjoittelupaikkoja on saatavilla, ja Vaasassa opiskelijoilla on näin erinomaiset mahdollisuudet perehtyä korkeatasoisesti ja käytännönläheisesti energia-alaan jo opiskeluaikanaan. Työharjoittelusta ulkomailla on myös tullut yhä suositumpaa. Tekniikan kampus muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee tekniikan opiskelijaa, joten joka neljäs kampuksella vastaan tuleva opiskelija on teekkari tai insinööriopiskelija. Insinööriopiskelijamäärältään kampus on Suomen viidenneksi suurin. Vuosittain täältä valmistuu lähes 400 insinööriä tai diplomiinsinööriä. Tutkimuskeskus Technobothnia on kumppaneiden yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, jossa opiskelijat pääsevät soveltamaan teoriassa opittuja menetelmiä valvotussa, teollisuutta vastaavassa ympäristössä. Teknisten asiantuntijoiden lisäksi elinkeinoelämä ja yhteiskunta tarvitsee hallinnon, liiketalouden, tietotekniikan, kielten ja viestinnän ammattilaisia sekä hyvinvoinnin ja muiden palveluiden asiantuntijoita. Kohdemarkkinoidensa kulttuurituntemuksen parantamiseksi yritykset rekrytoivat mielellään myös ulkomailta. 16

17 Ei koulua vaan energiaa varten Vaasan seudulla opiskelijat pääsevät jo varhain tutustumaan käytännön työelämään ja osallistumaan alan kehitykseen. Tekniikan ihmeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet avautuvat aivan uudella tavalla. - Vaasan energiateollisuuden suurin haaste on hajautus. Kuvitellaanpa vaikka hybridivoimala, joka käyttää samanaikaisesti esim. tuulta, aurinkoa, biodieseliä tai geotermistä lämpöenergiaa riippuen energiatarpeesta ja energialähteiden saatavuudesta. Hajautetut hybridivoimalat asettavat sähköverkoille uusia haasteita. Jatkossa kuluttajalla voi olla kaksi energiamittaria tai yhdistelmämittari. Kuluttaja voi periaatteessa olla myös energian myyjä. Verkko ei olisikaan enää yksisuuntainen sähkönsiirtäjä, jolloin sen suojaus muodostuu entistä haasteellisemmaksi. - Kasvukeskusten ulkopuolella energiaa on usein saatavilla paikallisesti enemmän kuin sitä käytetään. Tuon energiavarannon hyödyntäminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. - Lähitulevaisuudessa energiaa pystytään myös varastoimaan paremmin. Laboratoriossamme opiskelijat tutkivat mm. sähköauton akustoja, latausta ja käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen yleistyminen vaatii energia-alan toimijoilta innovaatioita. Nykyisten jakeluasemien tilalle tulee koteihin, työpaikoille ja julkisiin pisteisiin sähkölatausasemia, visioi Timo Kankaanpää. - Sekä tutkimustoiminnassa että koulutuksessa tärkeää on avoin mieli ja aito innostus. Tarvitaan visionäärejä ja taitavia tekijöitä. Sellaisia me haluamme täällä valmistaa! Timo Kankaanpää, johtaja Technobothnia 17

18 Vain maailma rajana Hyvät matkustaja- ja rahtiliikenneyhteydet maitse, meritse ja ilmateitse kaikkialle maailmaan ovat elintärkeitä kansainvälisillä markkinoilla toimivalle, vientivetoiselle liike-elämälle. Vaasan lentokenttä on noin vuosittaisen matkustajan määrällään Suomen viidenneksi vilkkain kenttä. Vaasasta on arkipäivisin lähes 20 lentoyhteyttä Helsinkiin, Tukholmaan ja Riikaan, joista on puolestaan päivittäiset yhteydet yli 200 kohteeseen. Myös Uumajaan on säännöllistä reittiliikennettä. Suoria tilauslentoja lomakohteisiin Vaasasta lähtee vuosittain n Lentokentän läheisyyteen, valtateiden 3 ja 8 varteen suunnitellaan logistiikka-alueita, jotka tehostavat olennaisesti alueen maantiekuljetuksia ja luovat uusia mahdollisuuksia lento-, junaja laivalogistiikan luontevalle yhdistämiselle. Alueiden rakentaminen aloitetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Junaliikenne on keskeinen kotimaan linkki henkilöliikenteelle sekä tärkeä kuljetusyhteys satamalle ja yhteyksille Venäjään. Vaasan ja Seinäjoen välinen rautatieosuus sähköistetään vuoteen 2011 loppuun mennessä, mikä edistää raideliikenteen käytettävyyttä edelleen. Satamasta on laivayhteydet Pohjois-Ruotsiin. Laivareitti Vaasa-Uumaja on maailman pohjoisin ympärivuotinen laivayhteys ja osa valtatie E12:ta. Se on myös nopein meritie Ruotsiin. Botniaradan myötä Uumajasta on kehittymässä koko pohjoisen Skandinavian merkittävin logistiikkakeskus, Nordic Logistics Corridor, josta on etua myös Vaasan seudun elinkeinoelämälle. Monipuolisten yhteyksien ansiosta maailma on lähellä meitä ja me maailmaa. 18

19 Vaasa Airport Park Parhaat puitteet hyvään elämään Vaasa Science Park 50 kilometrin säteellä Vaasan torilta asuu yhteensä yli ihmistä, joista n Vaasassa. Vaasassa yhdistyvät ihmisen kokoisen kaupungin ja kansainvälisen yrityselämän parhaat puolet. Seutu tarjoaa vetovoimaisen, energisen ja turvallisen ympäristön asukkaille, yrittämiselle ja korkeatasoiselle osaamiselle. Maamme muihin seutukuntiin verrattuna Vaasan seudulla on eniten yrityksiä suhteessa väkimäärään, mikä tekee siitä Suomen yritystiheimmän alueen. Vaasan seutu on kokonaisuudessaan yhtenäistä työssäkäyntialuetta, jonka työllisyysaste on maan paras. Uusia yritysalueita kaavoitetaan ja infrastruktuuria vahvistetaan jatkuvasti alueella jo toimivien yritysten tarpeiden mukaan ja yritysten etabloitumisen edistämiseksi. Yksi kasvun rakentajista on Oy Vaasa Parks Ab, joka rakennuttaa toimitiloja sekä edistää mm. kaupungin kolmen suurimman yrityspuiston kehittymistä. Vaasa Airport Park tarjoaa Pohjoismaiden nopeimmin kasvavana yrityspuistona toimintaympäristön jo noin työntekijälle lähinnä energiateknologia-alan yrityksissä. Se sijaitsee ihanteellisesti lentokentän ja suunnitteilla olevien logistiikka-alueiden välittömässä läheisyydessä. Vaasa Science Park -tiedepuistossa Vaasan yliopiston, korkeakoulujen ja tutkimuslaboratorion läheisyydessä toimii lisäksi lähemmäs kaksisataa yritystä. Strömberg Park -alueella toimii ABB:n Vaasan yksiköiden lisäksi runsaasti muitakin energiateknologia-alan yrityksiä. Toimitiloiltaan Vaasan suurimmassa noin m²:n yrityspuistossa työskentelee runsaat osaajaa. Vuosikymmenien kuluessa siitä on kehittynyt yksi valtakunnan merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Vaasan seudulla on tilaa menestyä. Sinullekin? Strömberg Park 19

20 Markkinointijohtaja, EnergyVaasa Robert Olander, puh s-posti Ajankohtaista tietoa Vaasan seudun energiakeskittymästä ja kaikki Vaasan seudun energia-alan yritykset listattuna. Energia-alan tuotteita ja palveluja Wärtsilä-konserni ABB Oy Vacon Oyj Citec Engineering Oy Ab Energia-alan komponenttitoimittajia ja alihankintaa Mapromec Oy Ab Leinolat Oy Ab Österberg Oy Ab / Bock s Office / Waasa Graphics Teknologiakeskus Oy Merinova Ab edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä sekä yritysten kasvua ja menestystä tarjoamalla kehittämispalveluja pääosin osaamiskeskusohjelman puitteissa. Merinova tarjoaa yrityksille myös mm. toimintajärjestelmien ja liiketoiminnan kehittämispalveluja. Vaasa Engineering -konserni, VEO KWH-Yhtymä Oy The Switch Engineering Oy Mervento Oy Koulutusta ja tutkimusta Vaasa Energy Institute Yliopistoja ja korkeakouluja Kaikki EnergyVaasa-yritykset ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien yhteinen elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat elinkeino- ja yritysneuvonta, seudulliset kehityshankkeet ja seudun markkinointi. Energian tuotantoa ja jakelua Vaasan Sähkö Oy EPV Energia Oy -organisaatiot löydät osoitteesta YMPÄRISTÖMERKKI MILJ Ö M Ä R KT Painotuote Trycksak

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Arvopaperin Rahapäivä 2013

Arvopaperin Rahapäivä 2013 Arvopaperin Rahapäivä 2013 ATTE PALOMÄKI, VIESTINTÄJOHTAJA 17.9.2013 Wärtsilä Tämä on Wärtsilä POWER PLANTS SHIP POWER SERVICES 2 Wärtsilä Liikevaihto ja kannattavuus 6000 16% 5000 4000 11,4% 12,1% 10,7%

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus

Osavuosikatsausjulkistus Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 31.7.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.8.2008 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 3. neljänneksellä Osavuosikatsaus Q3/2008

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ENERGIARATKAISUT Ympäristöystävällisen energian hyödyntämiseen asiakaskohtaisesti räätälöityjä korkean hyötysuhteen kokonaisratkaisuja sekä uus- että saneerauskohteisiin. Sarlinilta

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS

SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot