EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm."

Transkriptio

1

2 2

3 EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm. POHJOISMAIDEN merkittävin ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ voimalaitokset diesel- ja kaasumoottorit sähkömoottorit sähkön- ja lämmönsiirron sekä -jakelun tuotteet ja järjestelmät sähkönjakeluautomaatio taajuusmuuttajat komponentit ja ratkaisut uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, käyttöönottoon tekniset suunnittelu- ja konsultointipalvelut tutkimus-, koulutus- ja koestuspalvelut Maailman energiamarkkinat ovat murroksessa. Energian tarve kasvaa kaikkialla ja erityisesti kehittyvillä alueilla. Ilmaston muutos huolestuttaa. Uusiutuvat energianlähteet ja uudet teknologiat puhuttavat. Markkinoita säädellään yhä selvemmin paitsi liiketaloudellisin myös poliittisin perustein. Vaasan seudulta löytyy monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja vastaamaan energia-alan haasteisiin. Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Vahvinta osaaminen on hajautetun energiatuotannon, energiajakelun ja käytön ratkaisuissa. EnergyVaasa muodostuu alalla toimivista yrityksistä, näitä palvelevista organisaatioista ja alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista ja yliopistoista. Tavoitteena on yhteistyön, vahvojen verkostojen, tutkimuksen ja koulutuksen sekä toimivan infrastruktuurin ja hyvien palveluiden avulla varmistaa täällä vaikuttavien yritysten kasvun ja kehityksen edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Yritysten määrä: yli 120 yritystä Työntekijöitä: n , mikä on ¼ Suomen koko energia-alan työvoimasta Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto: n. 4 miljardia euroa vuodessa Viennin osuus: yli 70% Viennin arvo kansallisessa vertailussa: n. 12% Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä Oppilaitokset: 7 korkeakouluyksikköä, joissa yhteensä opiskelijaa, ja 3 ammattioppilaitosta, joissa yhteensä opiskelijaa. Alan tutkimukseen ja kehitystyöhön erikoistuneita asiantuntijoita: yli 800 3

4 Aitoa kansainvälisyyttä Vaasan seudulla ollaan aidosti kansainvälisiä ja Vaasan kaupunki on heti Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Asukkaat edustavat yli 100 eri kansalaisuutta. Kansainvälisyys edistää täällä jo toimivien yritysten liiketoimintaa ja helpottaa sekä uusien kotimaisten, vientihakuisten yritysten että ulkomaisten yritysten etabloitumista alueelle. Vaasan seudulla kansainvälisyys näkyy ja myös kuuluu kaikkialla. Kaupungin asukkaista 70% puhuu äidinkielenään suomea ja n. 25% ruotsia. Muita kieliä äidinkielenään käyttää Vaasassa 5% väestöstä. EnergyVaasan toimijoiden markkinat ovat maailmalla osaaminen ja merkittävä osa tuotannollisista resursseista Pohjanmaan länsirannikolla, Vaasassa lähiympäristöineen. Kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle Vaasan seutu on hyvä tukikohta. Täällä on aina osattu katsoa kauemmas. Vanhan merenkulku kaupungin kauppiasperinteet ovat juurtuneet syvälle ja kaupunki on jo pitkään toiminut Pohjanmaan kansainvälistymisen suunnannäyttäjänä. Tämä edellyttää sitoutumista kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, monipuolisia liikenneyhteyksiä, informaatiotekniikan hallintaa sekä laajakirjoista kulttuuria, koulutusta ja monikielisyyttä. Koko Vaasan seudun tavoitteena on lisätä työperäistä muuttoa alueelle. Kansainvälisen ilmapiirin syntymistä ovat edistäneet paitsi vientipainotteinen elinkeinoelämä myös oppilaitokset, joissa on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita. Englanninkieliset päiväkotiryhmät, kielikylpyopetus päiväkodeissa ja perusopetuksessa, kansainväliseen ylioppilastutkintoon valmistava englanninkielinen IB-lukio sekä korkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset opetusohjelmat ovat käytännön kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. 4

5 THE SWITCH GROUP Tärkeimmät tuotteet: Täystehotehonmuokkaajat ja kestomagneettigeneraattorit Perustamisvuosi: 2006 Liikevaihto 2010: n. 130 milj. euroa Viennin osuus liikevaihdosta: yli 95% Henkilöstö: 260 Tuotanto ja tuotekehitys: Suomi, Kiina, USA Myyntiyhtiöt: Suomi, Kiina, USA, Korea, Saksa, Espanja ja Intia The Switch sai vuonna 2011 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Täydellä teholla Kiinaan Useiden suomalaisten energiateknologiayritysten aurinko nousee nyt idästä. Kiinasta on nopeasti kehittymässä Suomen koko cleantech-alan tärkein vientimaa. Energiapolitiikassaan Kiina korostaa monipuolista energialähteiden käyttöä ja puhdasta energiaa, mikä kannustaa voimakkaisiin panostuksiin etenkin tuulivoiman rakentamisessa. Jo vuonna 2007 Kiinassa rakennettiin MW tuulivoimaa. Vuonna 2009 luku oli jo MW. Tavoitteena on yltää jopa MW:iin vuoteen 2014 mennessä. Suomessa tuulivoimaa oli vuonna 2009 n. 150 MW. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on rakentaa MW lisää. Suurimman kassavirran suomalaisille cleantechyrityksille tuovat energiatehokkuutta ja energian laatua parantavat ratkaisut. Juuri sellaiset kuin The Switchin tehoelektroniikkasovellukset, jotka edistävät uusien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttöönottoa ja maksimoivat niiden tuottavuutta. - Täystehotehonmuokkaajan (FPC, Full Power Converter) tehtävä on muuntaa voimalaitoksella tuotettu sähkö verkkoon soveltuvaksi verkkoyhtiöiden vaatimusten mukaan. Tässä tuoteryhmässä olemme Kiinan markkinoiden ykkönen, selvä markkinajohtaja, kertoo Reijo Takala. - Kestomagneettigeneraattorimme (PMG, Permanent Magnet Generator) parantavat puolestaan sähköntuotannon hyötysuhdetta. Pienelläkin tuulella syntyy nyt enemmän sähköä! - The Switchin menestyksen taustalla on syvällinen toimialatuntemus, tarkoin kohdennetut tuoteratkaisut ja vahvat, kansainväliset partnerit. Tavoitteemme on olla sähköenergian konvertoinnin teknologiajohtaja uusiutuvan energian markkinoilla maailmanlaajuisesti. Olemme fantastisella matkalla. Ja se on vasta aluillaan Reijo Takala, Johtaja / tuulivoima 5

6 INNOVOIMAA! Innovaatioon tarvitaan innovaatiokulttuuri, innovaatioprosessi ja selkeä tavoite. EnergyVaasan yrityksille ja yhteisöille innovointi on elämäntapa. Suunta on selvä ja keinot moninaiset. Energiamarkkinoiden esittämiin haasteisiin etsitään täällä vastauksia kahta kautta. Tutkimus- ja tuotekehitys keskittyy paitsi uusiin energian tuotantomuotoihin myös tehokkuuden lisäämiseen koko energiaketjussa tuotannosta, jakeluun ja käyttöön. Ennakkoluulottomaan uusajatteluun kannustetaan ja innovaatiotyöhön varataan resursseja, sillä vain olemalla askeleen edellä muita on mahdollista menestyä maailmalla. Suomalaisten T&K-panostajien kolmen kärjessä onkin kaksi EnergyVaasassa vaikuttavaa yritystä. Wärtsilän yli 140 miljoonan euron vuosittainen T&K-panostus on Suomen toiseksi suurin Nokian jälkeen. Kolmannelle sijalle nousee ABB n. 130 miljoonan euron panostuksellaan. Tutkimuskeskus Technobothnia on Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, joka oppilaitostyön lisäksi tarjoaa yrityksille ja yhteisöille tutkimus-, tuotekehitys-, mittaus- ja koestuspalveluita sekä koulutusta. Yliopistolla ja korkeakouluilla on myös on yhteinen VEI-tutkimusinstituutti (Vaasa Energy Institute), jossa keskitytään koko energiaketjun laitteiden ja prosessien tutkimukseen. VEIssä tutkitaan mm. biodieselin säilyvyyttä, kehitetään puhtaampaa diesel- ja kaasumoottoriteknologiaa ja tuotetaan tuulivoimaprojekteille simulointimalleja. VaasaEMG tekee monipuolista energiaan liittyvää tutkimusta ja konsultointia, ja on erikoistunut etenkin energiamarkkinoiden markkinoinnin tutkimiseen. VaasaEMG seuraa myös energiamarkkinoiden hintojen kehitystä ja markkinoiden toimivuutta muutostilanteissa. 6

7 Wärtsilä-konserni Wärtsilä on edelläkävijä merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittajana. Henkilömäärä: n , 160 toimipisteessä 70 maassa. Vaasassa henkilöstömäärä on n Liikevaihto vuonna 2010 oli MEUR, josta Ship Power -liiketoiminnan osuus oli 34%, Power Plants 31% ja Services 35%. Wärtsilän osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Haittakaasuista hyötyenergiaa Kun Vaasa järjesti Asuntomessut vuonna 2008, energiaasiat nostettiin yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Wärtsilä asensi messualueelle Suvilahteen maailman ensimmäisen kiinteäoksidipolttokennon (SOFC), joka tuottaa alueen talouksille puhdasta energiaa lähellä sijaitsevalla, jo katetulla ja maisemoidulla kaatopaikalla syntyvästä metaanikaasusta. - Polttokenno tuottaa energiaa sähkökemiallisesti. Laitos on äänetön ja voimalaitosrakennus pieni, joten voimala istuu hyvin asutuksen keskelle. Ulos tulee sähkön ja lämmön lisäksi vain vähän höyryä ja hiilidioksidia. Prosessi on hiilidioksidineutraali, koska siinä hyödynnetään kaatopaikalla syntyvää biokaasua. Kaatopaikka tuottaa kaasua ainakin parikymmentä vuotta vielä peittämisensä jälkeenkin! Mikäli kaasua ei hyödynnettäisi, se olisi poltettava kaatopaikalla, koska sitä ei saa päästää sellaisenaan luontoon, kertoo Jenny Paulaharju. - Kiinteäoksidikenno voi metaanin lisäksi hyödyntää muitakin kaasuja, kuten metanolia ja maakaasua. Kaupallistettavan tuotteen tehon arvioidaan olevan n. 250 kw, Suvilahden koevoimalan ollessa 20 kw. Mahdollisia sovelluskohteita ovat alueellisen energiantuotannon lisäksi teollisuus, kasvihuoneet, isot liikekiinteistöt kuten hotellit ja pankit sekä merenkulku. Ensimmäiset laivoihin asennetut polttokennot ovatkin jo toiminnassa, paljastaa Risto Lejon. Wärtsilä on kasvamassa hajautetun energiantuotannon jättiläiseksi monella saralla. Polttokennoteknologian tutkimus ja tuotekehitys on vain yksi yhtiön monesta kehityshankkeesta. Vuonna 2009 Wärtsilä valittiin maailman sadan parhaan kestävän kehityksen yrityksen listalle. Global 100 -listalle valittujen yritysten katsotaan hoitavan ympäristö-, yhteiskuntavastuuja hallinnointiriskinsä ja mahdollisuutensa parhaiten omalla teollisuuden alallaan. Risto Lejon, projektipäällikkö Jenny Paulaharju, testi-insinööri 7

8 Mervento Oy Tärkeimmät tuotteet: Suoravetoisilla kestomagneettigeneraattoreilla toimivat tuulivoimalat Perustamisvuosi: 2008 Arvioitu liikevaihto vuonna 2015: n. 350 MEUR Henkilöstö: 40 vuonna 2010 (arvioitu henkilöstömäärä v n. 250) Suoraa vetoa tuulivoimamarkkinoille Mervento Oy oli vuonna 2010 Suomen kautta aikojen suurin osakepääomalla rahoitettava start-up-yritys, joka on tuomassa markkinoille oman tuulivoimalaratkaisunsa. Yhtiön tavoitteena on olla johtava, globaali, suoravetotekniikkaan perustuvien multimegawattiluokan tuulivoimaloiden kokonaistoimittaja sekä maa- että merikäyttöön. Kapasiteetti 3,6 MW, roottorinhalkaisija 118 m, tornin korkeus 125 m, nimellinen tuulennopeus 11,5 m/s ja teoreettinen tehokerroin 50% nämä ovat Merventon tuulivoimalan strategiset mitat. - Olemme yksinkertaistaneet perinteistä tuuliturbiinia lukuisten teknisten innovaatioiden avulla käyttövarmuuden, paremman hyötysuhteen, pidemmän käyttöiän ja alhaisempien elinkaarikustannusten takaamiseksi. Sovellamme tuulivoimaloissamme ns. suoravetotekniikkaa, jossa turbiinin osat on integroitu yhdeksi kompaktiksi rakenteeksi siten, että erillistä, rikkoontumisherkkää vaihdelaatikkoa ei tarvita lainkaan, kertoo Patrik Holm. - Korkean integrointiasteen ansiosta asennuksen kokonaispainoa voidaan pienentää sekä valmistus- ja kokoonpanoaikaa lyhentää. Moduulit valmistetaan ja testataan jo tehtaalla, mikä nopeuttaa voimalaitoksen pystyttämistä ja verkkoon kytkemistä työmaalla. - Ensimmäinen oma kokoonpanotehtaamme sijoitetaan Vaasaan, missä sijaitsee myös hallinto ja tekninen suunnittelu. Tuuliturbiinien sarjavalmistuksen aloitamme vuoden 2012 aikana. Voimalaitos koostuu yli osasta. Erilaisia osia on n Suomessa meillä on yli 200 osahankkijaa ja valmiin tuotteen kotimaisuusaste tulee olemaan lähes 70%. Mervento tuo näin uutta tuulta myös kotimaan työmarkkinoille, Holm lupaa. Patrik Holm, teknologiajohtaja 8

9 Kestävää kehitystä uusiutuvalla energialla Uusiutuva energia ja entistä hajautetumpi energiantuotanto ovat avainasemassa energiaratkaisuissa, joiden avulla pyritään vastaamaan nopeasti kasvavaan energiantarpeeseen ja ehkäisemään energiantuotannon ympäristöriskejä. Vuonna 2007 EU sopi ns tavoitteet, joiden yhtenä osana pyritään kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin EU:n energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään luonnollisia voimavaroja kuten aurinkoa, tuulta, virtaavaa vettä, orgaanisia aineita, mm. puuta, sekä ilman ja maan lämpöä. EnergyVaasan yrityksille ja tutkimuslaitoksille mikään näistä ei ole vierasta. Vaikka esimerkiksi maalämpö yksittäisten talojen lämmönlähteenä onkin jo laajasti käytössä, sitä kattavampi, merenpohjan sedimenttikerroksesta saatavaan lämpöön perustuva matalaenergiaverkosto otettiin käyttöön jo vuonna 2008 omakotialueella Vaasan Suvilahdessa ensimmäisenä Suomessa! Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten sähköistys ja automaatio vaativat myös omaa erityisosaamistaan. Vaasa Engineering (VEO) tunnetaan etenkin kiinteää polttoainetta hyödyntävien biovoimalaitosten sähköistys- ja automaatiojärjestelmien kokonaistoimittajana Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Tuotantomuodoista suurin kasvupotentiaali niin kotimaassa kuin maailmalla on tällä hetkellä tuulivoimassa. Vuonna 2010 maailman tuulivoimakapasiteetti ylittää 200 GW. Vuotuinen kasvu on n. 20%. Tämä vastaa teholtaan noin 230 Olkiluodon voimalan kokoista ydinvoimayksikköä. Suomessa on tavoitteena tuottaa yli 6 TWh energiaa tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. 6 TWh vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähköä. 9

10 ja energiatehokkuudella Energian kallistuminen on ympäristöasioiden ohella nostanut energiatehokkuuden yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä niin yrityksissä, julkisessa keskustelussa kuin politiikassa. EnergyVaasan yritysten ja tutkimusyksiköiden tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tämä toteutuu kehittämällä tuotteita ja palveluita, jotka parantavat energiatehokkuutta tuotannosta loppukäyttöön. Hajautettu energiantuotanto tuo uusia haasteita sähkönjakelulle. Perinteinen tapa tuottaa sähköä suurissa yksiköissä ja johtaa se kuluttajille siirto- ja jakeluverkostoa pitkin muuttuu. Tulevaisuudessa sähkön syöttöpisteet jakautuvat tasaisemmin ja verkon valvonta ja suojaus muuttuvat haasteellisemmaksi. Sähkön siirrossa ja jakelussa kustannuksia alentavat ja verkon luotettavuutta parantavat mm. uudet, matalahäviöiset voimansiirto- ja jakelujärjestelmät, muuntajat ja nykyaikaiset, älykkäät sähkönjakeluautomaation ratkaisut. Teollisuus kuluttaa 42% kaikesta tuotetusta sähköstä. Suuri osa energiasta kuluu sähkömoottoreiden pyörittämiin prosesseihin. Näissä piilee valtava energiansäästöpotentiaali. Esim. ohjaamalla moottoreita taajuusmuuttajien avulla, päästään parhaimmillaan jopa 40% energiansäästöön perinteisiin menetelmiin verrattuna. Vaasan seudun yritykset ovat mukana hyödyntämässä muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksia. EnergyVaasa on yksi puhtaamman maailman tekijöistä maailman, jossa energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävin menetelmin ja käytetään järkevästi.. 10

11 VACON OYJ Tärkeimmät tuotteet: Taajuusmuuttajat Perustamisvuosi: 1993 Liikevaihto 2010: yli 272 MEUR Henkilöstö: Tuotanto ja tuotekehitys: Suomessa (Vaasa, Tampere), Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa Myyntiyhtiöt: 27 maassa ja lisäksi jakelijoita 100 maassa Nyt pyöritetään säästöä Paperikonekäytöt, rullaportaat, ilmastointi, sahalaitokset, hissit, kaivostoiminta, pumput, nosturit, jätevedenkäsittely, laivakäytöt yksi niille kuten niin monille muillekin on yhteistä. Niiden toimintaa pyöritetään sähkömoottoreiden avulla. Vacon keskittyy pyörimisen portaattomaan ja taloudelliseen nopeuden säätöön taajuusmuuttajatekniikan avulla sekä uusiutuvan energian tuotannon ohjaukseen. Taajuusmuuttajatekniikan juuret ovat Suomessa. Helsingin metroon asennettiin ensimmäiset kaupalliset taajuusmuuttajat jo 70-luvulla. Tuotteet pysyivät kuitenkin pitkään varsin vakiona. Vacon on globaali edelläkävijä taajuusmuuttajasovelluksissa. Tuotteet räätälöidään tuhansiin eri käyttökohteisiin modernilla ohjelmointitekniikalla luvulla ei enää investoitu pelkästään uuteen tuotantokapasiteettiin, vaan alettiin rakentaa myös säästöjä. Kannattavuus ja ympäristö nousivat keskeiseen asemaan. Taajuusmuuttajien avulla voidaan esim. tavallisessa pumppusovelluksessa säästää jopa 30-40% sähköä ja samalla parantaa prosessinhallintaa ja laitteiden elinikää. Taajuusmuuttajan takaisinmaksuaika on parhaimmillaan puolisen vuotta järjestelmän käyttöiän ollessa noin 15 vuotta luvulla taajuusmuuttajasovellukset yleistyivät myös energian tuotannossa. Tuulivoimageneraattori, aurinkokenno, aalto- tai vuorovesivoimala ei tuota suoraan verkkoon soveltuvaa sähköä. Taajuusmuuttajan avulla parannetaan sähkönlaatua ja sovitetaan sähkö verkkoon. - Taajuusmuuttajan edut ovat kiistattomat, mutta tekniikan penetraatioaste globaaleilla markkinoilla on kuitenkin vasta noin 10%. Olemme komponenttivalmistaja, jonka tuote on ydinlenkki monen järjestelmätoimittajan ketjussa. Meidän tehtävämme on saada tuotteet puhumaan asiakkaamme kieltä. Jos se pyörii, olemme siitä kiinnostuneita, Jukka Kasi vakuuttaa. Jukka Kasi, Vacon Drives Finland, tulosyksikön johtaja 11

12 Mapromec Oy Tuotteita mm: suurten dieselmoottoreiden männäntapit, akselit, laakeriosat, nostorullat ja venttiilikojeistot Perustamisvuosi: 1994 Liikevaihto 2010: 22 MEUR Suoran viennin osuus liikevaihdosta: 30% Henkilöstö: 76 Paras kokonaisuus on parhaiden osien summa Mapromec on maailman johtava isojen männäntappien valmistaja. - Laatu, hinta ja toimitusaika! Siinä kolme kovaa, joilla alihankkijana pärjää. Panostuksemme automaatioon on mahdollistanut menestyksellisen yhteistyön päämiestemme kanssa. - Mutta ei siinä vielä kaikki. Tulee myös ymmärtää päämiehen liiketoimintaa ja tarvittaessa kehittää yhdessä tuotetta, tuotantoa tai tilausjärjestelmiä ja dokumentointia, korostaa Caj-Erik Karp. - Asiakkaamme edellyttävät luonnollisesti myös, että sekä laatu- että ympäristösertifiointimme ovat kunnossa. Kyllä ne ovatkin, vakuuttaa Karp. - Ydinosaamistamme on tarkkuus. Männäntapeissa, jotka ovat suurin tuoteryhmämme, tarkkuus lasketaan tuhannesosamilleissä. Jaa hiuksi kymmeneen osaan, niin tiedät, mistä puhun. Isoimmat männäntapit voivat kuitenkin painaa jopa 250 kiloa! Uskallan väittää, että Mapromec on isojen männäntappien maailman markkinajohtaja. Joka toisessa isossa diesel- tai kaasumoottorissa on meidän työstämämme tapit. Esimerkiksi niissä moottoreissa, joilla maailman isoimmat risteilyalukset kulkevat kaukana Karibialla. Caj-Erik Karp, toimitusjohtaja 12

13 Yhteistyötä ja vahvoja verkostoja Vaasan seudun suurten, kansainvälisten energiateknologiayritysten on arvioitu generoivan seudun eri alihankintayrityksissä vähintään yhden työpaikan jokaista omaa työntekijäänsä kohden. Yrittäjäjärjestöt arvioivat, että Pohjanmaalla on yli 120 pk-yritystä, jotka toimivat energiateknologian alihankkijoina. Näiden palveluksessa on n henkeä. Henkilöstömäärä voi vaihdella yhden hengen toiminimistä n. 200 hengen yrityksiin. Toimintojen ulkoistamisen edellytyksenä on, että alihankkijalla on syvällisempää erikoisosaamista ja esimerkiksi parempi konekanta ulkoistettavan työn suorittamiseen kuin mitä päähankkijalla on. Alan veturit rohkaisevatkin alihankkijoitaan kehittämään toimintaansa sekä ryhtymään liikesuhteisiin myös kilpailijoiden kanssa liiketaloudellisten riskien hajauttamiseksi, joustavuuden varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Avoin, kaksisuuntainen kommunikaatio ja luottamus alihankkijan ja päähankkijan välillä on elinehto hyvälle liiketoimintasuhteelle. Huippuluokan alihankintayritys osoittaa halua ja rohkeutta panostaa toimintansa kehittämiseen, sillä jatkuva uudistuminen on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Keskeisimmät alihankkijat ovatkin päämiehilleen tärkeitä strategisia kumppaneita, joiden arvo tunnetaan ja tunnustetaan. Asiantuntevat alihankintayritykset luovat hyvän perustan myös uusien yritysten etabloitumiselle ja vahvistavat EnergyVaasan asemaa edelleen. Vaasan seudulla on heidän ansiostaan helpompi aloittaa ja onnistua energia-alalla. Hyvässä seurassa se onnistuu! 13

14 Monimuotoisuudella varmuutta ja kilpailukykyä sähkömarkkinoilla Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitsee vapaa kilpailu. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet Suomessa ovat tällä hetkellä ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta vahvassa kasvussa. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jopa 90 % polttoaineen energiasta muuntuu näin sähköksi ja lämmöksi. EPV Energia Oy on monipuolisen, kotimaisen energiantuotannon osaaja, jonka toiminta keskittyy voimantuotanto-osuuksien hallinnointiin ja energiantuotannon kehittämiseen sekä rakentamiseen. Yhtiö keskittyy määrätietoisesti päästöttömään energiantuotantoon ja on käynnis- tänyt mittavat bio-, tuuli- ja ydinenergiaohjelmat, jotka tähtäävät fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen kotimaisilla polttoaineilla. EPV Energia vastaa tuulivoimayhtiöidensä kautta tällä hetkellä noin 1/3 Suomessa käynnissä olevista tuulivoimahankkeista. Yhtiön tytäryhtiö on rakentanut Tornioon energiantuotantokyvyllä mitattuna maamme toistaiseksi suurimman tuulivoimalapuiston. Sähkön vähittäismyyjinä toimivat pääasiassa paikalliset energiayhtiöt, jotka myyvät itse tuottamaansa tai tukkumarkkinoilta ostamaansa sähköä. Markkinoiden avaaminen vaikutti voimakkaasti sähkökauppaan. Syksystä 1998 alkaen kaikki sähkönkäyttäjät, myös kotitaloudet, ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintansa. Kaupan vapauduttua Vaasan Sähkö Oy on tehokkaan toimintansa ja tasapainoisen hankintastrategiansa ansiosta kaksinkertaistanut liikevaihtonsa viidessä vuodessa. Asiakasmäärät ovat nousseet noin 10% vuosittain yli käyttöpaikkaan vuoden 2010 lopulla. Vaasan Sähkön sähkönmyynnin asiakkaista noin 40% on konsernin oman verkkoalueen ulkopuolelta. Yhtiö on EPV Energian suurin omistaja ja sen toimittama energia tulee pääosin EPV:n kautta. 14

15 Westenergy Oy Ab Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Yhtiön osakkaat toimivat neljän maakunnan ja yli viidenkymmenen kunnan alueella. Asukkaita toiminta-alueella on yli Valmistumisvuosi: 2012 Poltettava jätemäärä: tonnia/vuosi Kokonaishyötysuhde: n. 85% Polttoaineteho: 61 MW Sähköteho: 15 MWe Kaukolämpöteho: 40 MW Käyttöaika: h/vuosi Puhdasta lämpöä ja sähköä koteihin roskan voimalla Ilmastonmuutosta kiihdyttävän biohajoavan jätteen hyödyntämiselle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain yhdyskuntajätteiden polttoa lisäämällä. Asumisessa syntyvästä polttokelpoisesta yhdyskuntajätteestä yli 60% muodostuu uusiutuvista energialähteistä, jotka voidaan luokitella biopolttoaineeksi. Tavoitteena on ohjata yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä energiantuotantoon yli kolmannes, joka vielä nykyisin viedään kaatopaikoille. - Tällä hetkellä Suomessa vain alle 10% jätteestä muutetaan energiaksi. Ruotsissa vastaava luku on yli 50%. Tavoitteen mukainen kapasiteetti voidaan Suomessa saavuttaa noin 5 10 jätteitä energiaksi hyödyntävällä jätevoimalaitoksella. Nyt Mustasaareen, aivan Vaasan kylkeen rakennettava voimalaitoksemme on yksi näistä, kertoo Jan Teir. - Tällainen laitos on pitkän aikavälin ratkaisu. Olemme huomioineet myös tulevaisuuden tiukentuvat päästö- ja tehokkuusvaatimukset sekä vuosien 2016 ja 2020 kaatopaikkasijoituksen vähentämisvelvoitteet. 135 miljoonan euron investointiin ei kuitenkaan olisi voitu ryhtyä ilman yhteistyökumppanimme Vaasan Sähkö Oy:n sitoutumista hankkeeseen. Valmistuessaan laitos tuottaa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmasosan Vaasan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä sähköä noin kaupunkiasunnon vuositarpeeseen. - Käyttämällä jätettä energialähteenä korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä. Jätteenpolton päästöt ovat nykytekniikalla erittäin vähäiset. Ne on rajoitettu murto-osaan tavanomaisten hiilivoimaloiden päästöistä. Uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä Vaasan seudun hiilidioksidipäästöt vähenevätkin tonnilla vuodessa. Luku vastaa lähes henkilöauton hiilidioksidipäästöä vuodessa. - Yli asteen polttolämpötilassa lähes kaikki metalleja lukuunottamatta palaa, dioksiinejä ei synny ja luonnon kiertokulusta saadaan poistettua monia ympäristömyrkkyjä. Metaanikaasustakin päästään, kun jäte hyödynnetään energiantuotannossa, eikä varastoida kaatopaikoille, Teir muistuttaa. Jan Teir, toimitusjohtaja 15

16 Voimaa osaamiseen koulutuksesta ja kokemuksesta Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu viidestä yliopistoyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, kielten, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Koulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opiskelijoita yksiköissä on n , josta n. 10% on ulkomaalaisia. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme, ja yhteensä niissä opiskelee yli opiskelijaa. Oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät täällä ainutlaatuista yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on avointa, aktiivista ja tavoitteellista. Harjoittelupaikkoja on saatavilla, ja Vaasassa opiskelijoilla on näin erinomaiset mahdollisuudet perehtyä korkeatasoisesti ja käytännönläheisesti energia-alaan jo opiskeluaikanaan. Työharjoittelusta ulkomailla on myös tullut yhä suositumpaa. Tekniikan kampus muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee tekniikan opiskelijaa, joten joka neljäs kampuksella vastaan tuleva opiskelija on teekkari tai insinööriopiskelija. Insinööriopiskelijamäärältään kampus on Suomen viidenneksi suurin. Vuosittain täältä valmistuu lähes 400 insinööriä tai diplomiinsinööriä. Tutkimuskeskus Technobothnia on kumppaneiden yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, jossa opiskelijat pääsevät soveltamaan teoriassa opittuja menetelmiä valvotussa, teollisuutta vastaavassa ympäristössä. Teknisten asiantuntijoiden lisäksi elinkeinoelämä ja yhteiskunta tarvitsee hallinnon, liiketalouden, tietotekniikan, kielten ja viestinnän ammattilaisia sekä hyvinvoinnin ja muiden palveluiden asiantuntijoita. Kohdemarkkinoidensa kulttuurituntemuksen parantamiseksi yritykset rekrytoivat mielellään myös ulkomailta. 16

17 Ei koulua vaan energiaa varten Vaasan seudulla opiskelijat pääsevät jo varhain tutustumaan käytännön työelämään ja osallistumaan alan kehitykseen. Tekniikan ihmeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet avautuvat aivan uudella tavalla. - Vaasan energiateollisuuden suurin haaste on hajautus. Kuvitellaanpa vaikka hybridivoimala, joka käyttää samanaikaisesti esim. tuulta, aurinkoa, biodieseliä tai geotermistä lämpöenergiaa riippuen energiatarpeesta ja energialähteiden saatavuudesta. Hajautetut hybridivoimalat asettavat sähköverkoille uusia haasteita. Jatkossa kuluttajalla voi olla kaksi energiamittaria tai yhdistelmämittari. Kuluttaja voi periaatteessa olla myös energian myyjä. Verkko ei olisikaan enää yksisuuntainen sähkönsiirtäjä, jolloin sen suojaus muodostuu entistä haasteellisemmaksi. - Kasvukeskusten ulkopuolella energiaa on usein saatavilla paikallisesti enemmän kuin sitä käytetään. Tuon energiavarannon hyödyntäminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. - Lähitulevaisuudessa energiaa pystytään myös varastoimaan paremmin. Laboratoriossamme opiskelijat tutkivat mm. sähköauton akustoja, latausta ja käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen yleistyminen vaatii energia-alan toimijoilta innovaatioita. Nykyisten jakeluasemien tilalle tulee koteihin, työpaikoille ja julkisiin pisteisiin sähkölatausasemia, visioi Timo Kankaanpää. - Sekä tutkimustoiminnassa että koulutuksessa tärkeää on avoin mieli ja aito innostus. Tarvitaan visionäärejä ja taitavia tekijöitä. Sellaisia me haluamme täällä valmistaa! Timo Kankaanpää, johtaja Technobothnia 17

18 Vain maailma rajana Hyvät matkustaja- ja rahtiliikenneyhteydet maitse, meritse ja ilmateitse kaikkialle maailmaan ovat elintärkeitä kansainvälisillä markkinoilla toimivalle, vientivetoiselle liike-elämälle. Vaasan lentokenttä on noin vuosittaisen matkustajan määrällään Suomen viidenneksi vilkkain kenttä. Vaasasta on arkipäivisin lähes 20 lentoyhteyttä Helsinkiin, Tukholmaan ja Riikaan, joista on puolestaan päivittäiset yhteydet yli 200 kohteeseen. Myös Uumajaan on säännöllistä reittiliikennettä. Suoria tilauslentoja lomakohteisiin Vaasasta lähtee vuosittain n Lentokentän läheisyyteen, valtateiden 3 ja 8 varteen suunnitellaan logistiikka-alueita, jotka tehostavat olennaisesti alueen maantiekuljetuksia ja luovat uusia mahdollisuuksia lento-, junaja laivalogistiikan luontevalle yhdistämiselle. Alueiden rakentaminen aloitetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Junaliikenne on keskeinen kotimaan linkki henkilöliikenteelle sekä tärkeä kuljetusyhteys satamalle ja yhteyksille Venäjään. Vaasan ja Seinäjoen välinen rautatieosuus sähköistetään vuoteen 2011 loppuun mennessä, mikä edistää raideliikenteen käytettävyyttä edelleen. Satamasta on laivayhteydet Pohjois-Ruotsiin. Laivareitti Vaasa-Uumaja on maailman pohjoisin ympärivuotinen laivayhteys ja osa valtatie E12:ta. Se on myös nopein meritie Ruotsiin. Botniaradan myötä Uumajasta on kehittymässä koko pohjoisen Skandinavian merkittävin logistiikkakeskus, Nordic Logistics Corridor, josta on etua myös Vaasan seudun elinkeinoelämälle. Monipuolisten yhteyksien ansiosta maailma on lähellä meitä ja me maailmaa. 18

19 Vaasa Airport Park Parhaat puitteet hyvään elämään Vaasa Science Park 50 kilometrin säteellä Vaasan torilta asuu yhteensä yli ihmistä, joista n Vaasassa. Vaasassa yhdistyvät ihmisen kokoisen kaupungin ja kansainvälisen yrityselämän parhaat puolet. Seutu tarjoaa vetovoimaisen, energisen ja turvallisen ympäristön asukkaille, yrittämiselle ja korkeatasoiselle osaamiselle. Maamme muihin seutukuntiin verrattuna Vaasan seudulla on eniten yrityksiä suhteessa väkimäärään, mikä tekee siitä Suomen yritystiheimmän alueen. Vaasan seutu on kokonaisuudessaan yhtenäistä työssäkäyntialuetta, jonka työllisyysaste on maan paras. Uusia yritysalueita kaavoitetaan ja infrastruktuuria vahvistetaan jatkuvasti alueella jo toimivien yritysten tarpeiden mukaan ja yritysten etabloitumisen edistämiseksi. Yksi kasvun rakentajista on Oy Vaasa Parks Ab, joka rakennuttaa toimitiloja sekä edistää mm. kaupungin kolmen suurimman yrityspuiston kehittymistä. Vaasa Airport Park tarjoaa Pohjoismaiden nopeimmin kasvavana yrityspuistona toimintaympäristön jo noin työntekijälle lähinnä energiateknologia-alan yrityksissä. Se sijaitsee ihanteellisesti lentokentän ja suunnitteilla olevien logistiikka-alueiden välittömässä läheisyydessä. Vaasa Science Park -tiedepuistossa Vaasan yliopiston, korkeakoulujen ja tutkimuslaboratorion läheisyydessä toimii lisäksi lähemmäs kaksisataa yritystä. Strömberg Park -alueella toimii ABB:n Vaasan yksiköiden lisäksi runsaasti muitakin energiateknologia-alan yrityksiä. Toimitiloiltaan Vaasan suurimmassa noin m²:n yrityspuistossa työskentelee runsaat osaajaa. Vuosikymmenien kuluessa siitä on kehittynyt yksi valtakunnan merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Vaasan seudulla on tilaa menestyä. Sinullekin? Strömberg Park 19

20 Markkinointijohtaja, EnergyVaasa Robert Olander, puh s-posti Ajankohtaista tietoa Vaasan seudun energiakeskittymästä ja kaikki Vaasan seudun energia-alan yritykset listattuna. Energia-alan tuotteita ja palveluja Wärtsilä-konserni ABB Oy Vacon Oyj Citec Engineering Oy Ab Energia-alan komponenttitoimittajia ja alihankintaa Mapromec Oy Ab Leinolat Oy Ab Österberg Oy Ab / Bock s Office / Waasa Graphics Teknologiakeskus Oy Merinova Ab edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä sekä yritysten kasvua ja menestystä tarjoamalla kehittämispalveluja pääosin osaamiskeskusohjelman puitteissa. Merinova tarjoaa yrityksille myös mm. toimintajärjestelmien ja liiketoiminnan kehittämispalveluja. Vaasa Engineering -konserni, VEO KWH-Yhtymä Oy The Switch Engineering Oy Mervento Oy Koulutusta ja tutkimusta Vaasa Energy Institute Yliopistoja ja korkeakouluja Kaikki EnergyVaasa-yritykset ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien yhteinen elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat elinkeino- ja yritysneuvonta, seudulliset kehityshankkeet ja seudun markkinointi. Energian tuotantoa ja jakelua Vaasan Sähkö Oy EPV Energia Oy -organisaatiot löydät osoitteesta YMPÄRISTÖMERKKI MILJ Ö M Ä R KT Painotuote Trycksak

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi

Ostrobothnia. Österbotten Pohjanmaa. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia. www.obotnia.fi Ostrobothnia Österbotten Pohjanmaa Ostrobothnia Population ~179 000 GDP per capita 32 900 Native language Swedish 50,5 % Finnish 45,0 % Others 4,5 % Development 2011: Excess of births 384 Net migration

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä

pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä 2012 2 EnergyVaasa on yksi puhtaamman maailman tekijöistä maailman, jossa energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävin menetelmin ja käytetään

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE

VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUE POHJOISMAIDEN SUURIN ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ TARJOAA YRITYKSELLESI YKKÖSLUOKAN SIJOITTUMISPAIKAN EnergyVaasa ENERGIA-ALAN MOOTTORI Vaasan seudulla on Pohjoismaiden

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Suomi, energiateknologian kärkimaa? Metsävallasta kuoriutui kännykkäkansakunta. Nyt evoluutio jatkuu. Onko Suomesta energiateknologian kärkimaaksi?

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Suomi, energiateknologian kärkimaa? Metsävallasta kuoriutui kännykkäkansakunta. Nyt evoluutio jatkuu. Onko Suomesta energiateknologian kärkimaaksi?

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.2.2012 Vacon - taajuusmuuttajatalo Vacon on maailman suurin yksinomaan taajuusmuuttajia suunnitteleva ja valmistava yhtiö. Yhtiö

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015. Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015. Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP ARVOPAPERIN AAMUSEMINAARI - KONEPAJAT 11.6.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-3/2015 Power Plants, 18% Ship Power, 32% Services, 49% 2 Olemme

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS

Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ ENNAKOINTIKAMARI LVIS Energia - ja sähköalan näkökulma - TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEISTA JA NÄKYMISTÄ TO 17.11.2009 ENNAKOINTIKAMARI LVIS Johanna Aholainen HELEN KONSERNI esittely Helen konserni on energia-alan osaaja, joka

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja

Kaukomarkkinat Oy. JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Kaukomarkkinat Oy JP Lehmuskoski, toimitusjohtaja Pääomamarkkinapäivä 19.1.2010 1 Maailman markkinoiden osaaja Kaukomarkkinat toimii kaikilla toimialoillaan Suomessa. Erikoistunutta toimintaa myös Puolassa,

Lisätiedot