EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm.

Transkriptio

1

2 2

3 EnergyVaasan yritysten ja muiden yhteisöjen tuotteita ja palveluita ovat mm. POHJOISMAIDEN merkittävin ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ voimalaitokset diesel- ja kaasumoottorit sähkömoottorit sähkön- ja lämmönsiirron sekä -jakelun tuotteet ja järjestelmät sähkönjakeluautomaatio taajuusmuuttajat komponentit ja ratkaisut uusiutuvan energian, kuten tuulivoiman, käyttöönottoon tekniset suunnittelu- ja konsultointipalvelut tutkimus-, koulutus- ja koestuspalvelut Maailman energiamarkkinat ovat murroksessa. Energian tarve kasvaa kaikkialla ja erityisesti kehittyvillä alueilla. Ilmaston muutos huolestuttaa. Uusiutuvat energianlähteet ja uudet teknologiat puhuttavat. Markkinoita säädellään yhä selvemmin paitsi liiketaloudellisin myös poliittisin perustein. Vaasan seudulta löytyy monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja vastaamaan energia-alan haasteisiin. Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudesta. Vahvinta osaaminen on hajautetun energiatuotannon, energiajakelun ja käytön ratkaisuissa. EnergyVaasa muodostuu alalla toimivista yrityksistä, näitä palvelevista organisaatioista ja alalle osaajia kouluttavista korkeakouluista ja yliopistoista. Tavoitteena on yhteistyön, vahvojen verkostojen, tutkimuksen ja koulutuksen sekä toimivan infrastruktuurin ja hyvien palveluiden avulla varmistaa täällä vaikuttavien yritysten kasvun ja kehityksen edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Yritysten määrä: yli 120 yritystä Työntekijöitä: n , mikä on ¼ Suomen koko energia-alan työvoimasta Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto: n. 4 miljardia euroa vuodessa Viennin osuus: yli 70% Viennin arvo kansallisessa vertailussa: n. 12% Suomen koko teknologiateollisuuden viennistä Oppilaitokset: 7 korkeakouluyksikköä, joissa yhteensä opiskelijaa, ja 3 ammattioppilaitosta, joissa yhteensä opiskelijaa. Alan tutkimukseen ja kehitystyöhön erikoistuneita asiantuntijoita: yli 800 3

4 Aitoa kansainvälisyyttä Vaasan seudulla ollaan aidosti kansainvälisiä ja Vaasan kaupunki on heti Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Asukkaat edustavat yli 100 eri kansalaisuutta. Kansainvälisyys edistää täällä jo toimivien yritysten liiketoimintaa ja helpottaa sekä uusien kotimaisten, vientihakuisten yritysten että ulkomaisten yritysten etabloitumista alueelle. Vaasan seudulla kansainvälisyys näkyy ja myös kuuluu kaikkialla. Kaupungin asukkaista 70% puhuu äidinkielenään suomea ja n. 25% ruotsia. Muita kieliä äidinkielenään käyttää Vaasassa 5% väestöstä. EnergyVaasan toimijoiden markkinat ovat maailmalla osaaminen ja merkittävä osa tuotannollisista resursseista Pohjanmaan länsirannikolla, Vaasassa lähiympäristöineen. Kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle Vaasan seutu on hyvä tukikohta. Täällä on aina osattu katsoa kauemmas. Vanhan merenkulku kaupungin kauppiasperinteet ovat juurtuneet syvälle ja kaupunki on jo pitkään toiminut Pohjanmaan kansainvälistymisen suunnannäyttäjänä. Tämä edellyttää sitoutumista kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, monipuolisia liikenneyhteyksiä, informaatiotekniikan hallintaa sekä laajakirjoista kulttuuria, koulutusta ja monikielisyyttä. Koko Vaasan seudun tavoitteena on lisätä työperäistä muuttoa alueelle. Kansainvälisen ilmapiirin syntymistä ovat edistäneet paitsi vientipainotteinen elinkeinoelämä myös oppilaitokset, joissa on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita. Englanninkieliset päiväkotiryhmät, kielikylpyopetus päiväkodeissa ja perusopetuksessa, kansainväliseen ylioppilastutkintoon valmistava englanninkielinen IB-lukio sekä korkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset opetusohjelmat ovat käytännön kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. 4

5 THE SWITCH GROUP Tärkeimmät tuotteet: Täystehotehonmuokkaajat ja kestomagneettigeneraattorit Perustamisvuosi: 2006 Liikevaihto 2010: n. 130 milj. euroa Viennin osuus liikevaihdosta: yli 95% Henkilöstö: 260 Tuotanto ja tuotekehitys: Suomi, Kiina, USA Myyntiyhtiöt: Suomi, Kiina, USA, Korea, Saksa, Espanja ja Intia The Switch sai vuonna 2011 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Täydellä teholla Kiinaan Useiden suomalaisten energiateknologiayritysten aurinko nousee nyt idästä. Kiinasta on nopeasti kehittymässä Suomen koko cleantech-alan tärkein vientimaa. Energiapolitiikassaan Kiina korostaa monipuolista energialähteiden käyttöä ja puhdasta energiaa, mikä kannustaa voimakkaisiin panostuksiin etenkin tuulivoiman rakentamisessa. Jo vuonna 2007 Kiinassa rakennettiin MW tuulivoimaa. Vuonna 2009 luku oli jo MW. Tavoitteena on yltää jopa MW:iin vuoteen 2014 mennessä. Suomessa tuulivoimaa oli vuonna 2009 n. 150 MW. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on rakentaa MW lisää. Suurimman kassavirran suomalaisille cleantechyrityksille tuovat energiatehokkuutta ja energian laatua parantavat ratkaisut. Juuri sellaiset kuin The Switchin tehoelektroniikkasovellukset, jotka edistävät uusien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttöönottoa ja maksimoivat niiden tuottavuutta. - Täystehotehonmuokkaajan (FPC, Full Power Converter) tehtävä on muuntaa voimalaitoksella tuotettu sähkö verkkoon soveltuvaksi verkkoyhtiöiden vaatimusten mukaan. Tässä tuoteryhmässä olemme Kiinan markkinoiden ykkönen, selvä markkinajohtaja, kertoo Reijo Takala. - Kestomagneettigeneraattorimme (PMG, Permanent Magnet Generator) parantavat puolestaan sähköntuotannon hyötysuhdetta. Pienelläkin tuulella syntyy nyt enemmän sähköä! - The Switchin menestyksen taustalla on syvällinen toimialatuntemus, tarkoin kohdennetut tuoteratkaisut ja vahvat, kansainväliset partnerit. Tavoitteemme on olla sähköenergian konvertoinnin teknologiajohtaja uusiutuvan energian markkinoilla maailmanlaajuisesti. Olemme fantastisella matkalla. Ja se on vasta aluillaan Reijo Takala, Johtaja / tuulivoima 5

6 INNOVOIMAA! Innovaatioon tarvitaan innovaatiokulttuuri, innovaatioprosessi ja selkeä tavoite. EnergyVaasan yrityksille ja yhteisöille innovointi on elämäntapa. Suunta on selvä ja keinot moninaiset. Energiamarkkinoiden esittämiin haasteisiin etsitään täällä vastauksia kahta kautta. Tutkimus- ja tuotekehitys keskittyy paitsi uusiin energian tuotantomuotoihin myös tehokkuuden lisäämiseen koko energiaketjussa tuotannosta, jakeluun ja käyttöön. Ennakkoluulottomaan uusajatteluun kannustetaan ja innovaatiotyöhön varataan resursseja, sillä vain olemalla askeleen edellä muita on mahdollista menestyä maailmalla. Suomalaisten T&K-panostajien kolmen kärjessä onkin kaksi EnergyVaasassa vaikuttavaa yritystä. Wärtsilän yli 140 miljoonan euron vuosittainen T&K-panostus on Suomen toiseksi suurin Nokian jälkeen. Kolmannelle sijalle nousee ABB n. 130 miljoonan euron panostuksellaan. Tutkimuskeskus Technobothnia on Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, joka oppilaitostyön lisäksi tarjoaa yrityksille ja yhteisöille tutkimus-, tuotekehitys-, mittaus- ja koestuspalveluita sekä koulutusta. Yliopistolla ja korkeakouluilla on myös on yhteinen VEI-tutkimusinstituutti (Vaasa Energy Institute), jossa keskitytään koko energiaketjun laitteiden ja prosessien tutkimukseen. VEIssä tutkitaan mm. biodieselin säilyvyyttä, kehitetään puhtaampaa diesel- ja kaasumoottoriteknologiaa ja tuotetaan tuulivoimaprojekteille simulointimalleja. VaasaEMG tekee monipuolista energiaan liittyvää tutkimusta ja konsultointia, ja on erikoistunut etenkin energiamarkkinoiden markkinoinnin tutkimiseen. VaasaEMG seuraa myös energiamarkkinoiden hintojen kehitystä ja markkinoiden toimivuutta muutostilanteissa. 6

7 Wärtsilä-konserni Wärtsilä on edelläkävijä merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittajana. Henkilömäärä: n , 160 toimipisteessä 70 maassa. Vaasassa henkilöstömäärä on n Liikevaihto vuonna 2010 oli MEUR, josta Ship Power -liiketoiminnan osuus oli 34%, Power Plants 31% ja Services 35%. Wärtsilän osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Haittakaasuista hyötyenergiaa Kun Vaasa järjesti Asuntomessut vuonna 2008, energiaasiat nostettiin yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Wärtsilä asensi messualueelle Suvilahteen maailman ensimmäisen kiinteäoksidipolttokennon (SOFC), joka tuottaa alueen talouksille puhdasta energiaa lähellä sijaitsevalla, jo katetulla ja maisemoidulla kaatopaikalla syntyvästä metaanikaasusta. - Polttokenno tuottaa energiaa sähkökemiallisesti. Laitos on äänetön ja voimalaitosrakennus pieni, joten voimala istuu hyvin asutuksen keskelle. Ulos tulee sähkön ja lämmön lisäksi vain vähän höyryä ja hiilidioksidia. Prosessi on hiilidioksidineutraali, koska siinä hyödynnetään kaatopaikalla syntyvää biokaasua. Kaatopaikka tuottaa kaasua ainakin parikymmentä vuotta vielä peittämisensä jälkeenkin! Mikäli kaasua ei hyödynnettäisi, se olisi poltettava kaatopaikalla, koska sitä ei saa päästää sellaisenaan luontoon, kertoo Jenny Paulaharju. - Kiinteäoksidikenno voi metaanin lisäksi hyödyntää muitakin kaasuja, kuten metanolia ja maakaasua. Kaupallistettavan tuotteen tehon arvioidaan olevan n. 250 kw, Suvilahden koevoimalan ollessa 20 kw. Mahdollisia sovelluskohteita ovat alueellisen energiantuotannon lisäksi teollisuus, kasvihuoneet, isot liikekiinteistöt kuten hotellit ja pankit sekä merenkulku. Ensimmäiset laivoihin asennetut polttokennot ovatkin jo toiminnassa, paljastaa Risto Lejon. Wärtsilä on kasvamassa hajautetun energiantuotannon jättiläiseksi monella saralla. Polttokennoteknologian tutkimus ja tuotekehitys on vain yksi yhtiön monesta kehityshankkeesta. Vuonna 2009 Wärtsilä valittiin maailman sadan parhaan kestävän kehityksen yrityksen listalle. Global 100 -listalle valittujen yritysten katsotaan hoitavan ympäristö-, yhteiskuntavastuuja hallinnointiriskinsä ja mahdollisuutensa parhaiten omalla teollisuuden alallaan. Risto Lejon, projektipäällikkö Jenny Paulaharju, testi-insinööri 7

8 Mervento Oy Tärkeimmät tuotteet: Suoravetoisilla kestomagneettigeneraattoreilla toimivat tuulivoimalat Perustamisvuosi: 2008 Arvioitu liikevaihto vuonna 2015: n. 350 MEUR Henkilöstö: 40 vuonna 2010 (arvioitu henkilöstömäärä v n. 250) Suoraa vetoa tuulivoimamarkkinoille Mervento Oy oli vuonna 2010 Suomen kautta aikojen suurin osakepääomalla rahoitettava start-up-yritys, joka on tuomassa markkinoille oman tuulivoimalaratkaisunsa. Yhtiön tavoitteena on olla johtava, globaali, suoravetotekniikkaan perustuvien multimegawattiluokan tuulivoimaloiden kokonaistoimittaja sekä maa- että merikäyttöön. Kapasiteetti 3,6 MW, roottorinhalkaisija 118 m, tornin korkeus 125 m, nimellinen tuulennopeus 11,5 m/s ja teoreettinen tehokerroin 50% nämä ovat Merventon tuulivoimalan strategiset mitat. - Olemme yksinkertaistaneet perinteistä tuuliturbiinia lukuisten teknisten innovaatioiden avulla käyttövarmuuden, paremman hyötysuhteen, pidemmän käyttöiän ja alhaisempien elinkaarikustannusten takaamiseksi. Sovellamme tuulivoimaloissamme ns. suoravetotekniikkaa, jossa turbiinin osat on integroitu yhdeksi kompaktiksi rakenteeksi siten, että erillistä, rikkoontumisherkkää vaihdelaatikkoa ei tarvita lainkaan, kertoo Patrik Holm. - Korkean integrointiasteen ansiosta asennuksen kokonaispainoa voidaan pienentää sekä valmistus- ja kokoonpanoaikaa lyhentää. Moduulit valmistetaan ja testataan jo tehtaalla, mikä nopeuttaa voimalaitoksen pystyttämistä ja verkkoon kytkemistä työmaalla. - Ensimmäinen oma kokoonpanotehtaamme sijoitetaan Vaasaan, missä sijaitsee myös hallinto ja tekninen suunnittelu. Tuuliturbiinien sarjavalmistuksen aloitamme vuoden 2012 aikana. Voimalaitos koostuu yli osasta. Erilaisia osia on n Suomessa meillä on yli 200 osahankkijaa ja valmiin tuotteen kotimaisuusaste tulee olemaan lähes 70%. Mervento tuo näin uutta tuulta myös kotimaan työmarkkinoille, Holm lupaa. Patrik Holm, teknologiajohtaja 8

9 Kestävää kehitystä uusiutuvalla energialla Uusiutuva energia ja entistä hajautetumpi energiantuotanto ovat avainasemassa energiaratkaisuissa, joiden avulla pyritään vastaamaan nopeasti kasvavaan energiantarpeeseen ja ehkäisemään energiantuotannon ympäristöriskejä. Vuonna 2007 EU sopi ns tavoitteet, joiden yhtenä osana pyritään kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin EU:n energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään luonnollisia voimavaroja kuten aurinkoa, tuulta, virtaavaa vettä, orgaanisia aineita, mm. puuta, sekä ilman ja maan lämpöä. EnergyVaasan yrityksille ja tutkimuslaitoksille mikään näistä ei ole vierasta. Vaikka esimerkiksi maalämpö yksittäisten talojen lämmönlähteenä onkin jo laajasti käytössä, sitä kattavampi, merenpohjan sedimenttikerroksesta saatavaan lämpöön perustuva matalaenergiaverkosto otettiin käyttöön jo vuonna 2008 omakotialueella Vaasan Suvilahdessa ensimmäisenä Suomessa! Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten sähköistys ja automaatio vaativat myös omaa erityisosaamistaan. Vaasa Engineering (VEO) tunnetaan etenkin kiinteää polttoainetta hyödyntävien biovoimalaitosten sähköistys- ja automaatiojärjestelmien kokonaistoimittajana Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Tuotantomuodoista suurin kasvupotentiaali niin kotimaassa kuin maailmalla on tällä hetkellä tuulivoimassa. Vuonna 2010 maailman tuulivoimakapasiteetti ylittää 200 GW. Vuotuinen kasvu on n. 20%. Tämä vastaa teholtaan noin 230 Olkiluodon voimalan kokoista ydinvoimayksikköä. Suomessa on tavoitteena tuottaa yli 6 TWh energiaa tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. 6 TWh vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähköä. 9

10 ja energiatehokkuudella Energian kallistuminen on ympäristöasioiden ohella nostanut energiatehokkuuden yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä niin yrityksissä, julkisessa keskustelussa kuin politiikassa. EnergyVaasan yritysten ja tutkimusyksiköiden tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tämä toteutuu kehittämällä tuotteita ja palveluita, jotka parantavat energiatehokkuutta tuotannosta loppukäyttöön. Hajautettu energiantuotanto tuo uusia haasteita sähkönjakelulle. Perinteinen tapa tuottaa sähköä suurissa yksiköissä ja johtaa se kuluttajille siirto- ja jakeluverkostoa pitkin muuttuu. Tulevaisuudessa sähkön syöttöpisteet jakautuvat tasaisemmin ja verkon valvonta ja suojaus muuttuvat haasteellisemmaksi. Sähkön siirrossa ja jakelussa kustannuksia alentavat ja verkon luotettavuutta parantavat mm. uudet, matalahäviöiset voimansiirto- ja jakelujärjestelmät, muuntajat ja nykyaikaiset, älykkäät sähkönjakeluautomaation ratkaisut. Teollisuus kuluttaa 42% kaikesta tuotetusta sähköstä. Suuri osa energiasta kuluu sähkömoottoreiden pyörittämiin prosesseihin. Näissä piilee valtava energiansäästöpotentiaali. Esim. ohjaamalla moottoreita taajuusmuuttajien avulla, päästään parhaimmillaan jopa 40% energiansäästöön perinteisiin menetelmiin verrattuna. Vaasan seudun yritykset ovat mukana hyödyntämässä muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksia. EnergyVaasa on yksi puhtaamman maailman tekijöistä maailman, jossa energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävin menetelmin ja käytetään järkevästi.. 10

11 VACON OYJ Tärkeimmät tuotteet: Taajuusmuuttajat Perustamisvuosi: 1993 Liikevaihto 2010: yli 272 MEUR Henkilöstö: Tuotanto ja tuotekehitys: Suomessa (Vaasa, Tampere), Kiinassa, Yhdysvalloissa ja Italiassa Myyntiyhtiöt: 27 maassa ja lisäksi jakelijoita 100 maassa Nyt pyöritetään säästöä Paperikonekäytöt, rullaportaat, ilmastointi, sahalaitokset, hissit, kaivostoiminta, pumput, nosturit, jätevedenkäsittely, laivakäytöt yksi niille kuten niin monille muillekin on yhteistä. Niiden toimintaa pyöritetään sähkömoottoreiden avulla. Vacon keskittyy pyörimisen portaattomaan ja taloudelliseen nopeuden säätöön taajuusmuuttajatekniikan avulla sekä uusiutuvan energian tuotannon ohjaukseen. Taajuusmuuttajatekniikan juuret ovat Suomessa. Helsingin metroon asennettiin ensimmäiset kaupalliset taajuusmuuttajat jo 70-luvulla. Tuotteet pysyivät kuitenkin pitkään varsin vakiona. Vacon on globaali edelläkävijä taajuusmuuttajasovelluksissa. Tuotteet räätälöidään tuhansiin eri käyttökohteisiin modernilla ohjelmointitekniikalla luvulla ei enää investoitu pelkästään uuteen tuotantokapasiteettiin, vaan alettiin rakentaa myös säästöjä. Kannattavuus ja ympäristö nousivat keskeiseen asemaan. Taajuusmuuttajien avulla voidaan esim. tavallisessa pumppusovelluksessa säästää jopa 30-40% sähköä ja samalla parantaa prosessinhallintaa ja laitteiden elinikää. Taajuusmuuttajan takaisinmaksuaika on parhaimmillaan puolisen vuotta järjestelmän käyttöiän ollessa noin 15 vuotta luvulla taajuusmuuttajasovellukset yleistyivät myös energian tuotannossa. Tuulivoimageneraattori, aurinkokenno, aalto- tai vuorovesivoimala ei tuota suoraan verkkoon soveltuvaa sähköä. Taajuusmuuttajan avulla parannetaan sähkönlaatua ja sovitetaan sähkö verkkoon. - Taajuusmuuttajan edut ovat kiistattomat, mutta tekniikan penetraatioaste globaaleilla markkinoilla on kuitenkin vasta noin 10%. Olemme komponenttivalmistaja, jonka tuote on ydinlenkki monen järjestelmätoimittajan ketjussa. Meidän tehtävämme on saada tuotteet puhumaan asiakkaamme kieltä. Jos se pyörii, olemme siitä kiinnostuneita, Jukka Kasi vakuuttaa. Jukka Kasi, Vacon Drives Finland, tulosyksikön johtaja 11

12 Mapromec Oy Tuotteita mm: suurten dieselmoottoreiden männäntapit, akselit, laakeriosat, nostorullat ja venttiilikojeistot Perustamisvuosi: 1994 Liikevaihto 2010: 22 MEUR Suoran viennin osuus liikevaihdosta: 30% Henkilöstö: 76 Paras kokonaisuus on parhaiden osien summa Mapromec on maailman johtava isojen männäntappien valmistaja. - Laatu, hinta ja toimitusaika! Siinä kolme kovaa, joilla alihankkijana pärjää. Panostuksemme automaatioon on mahdollistanut menestyksellisen yhteistyön päämiestemme kanssa. - Mutta ei siinä vielä kaikki. Tulee myös ymmärtää päämiehen liiketoimintaa ja tarvittaessa kehittää yhdessä tuotetta, tuotantoa tai tilausjärjestelmiä ja dokumentointia, korostaa Caj-Erik Karp. - Asiakkaamme edellyttävät luonnollisesti myös, että sekä laatu- että ympäristösertifiointimme ovat kunnossa. Kyllä ne ovatkin, vakuuttaa Karp. - Ydinosaamistamme on tarkkuus. Männäntapeissa, jotka ovat suurin tuoteryhmämme, tarkkuus lasketaan tuhannesosamilleissä. Jaa hiuksi kymmeneen osaan, niin tiedät, mistä puhun. Isoimmat männäntapit voivat kuitenkin painaa jopa 250 kiloa! Uskallan väittää, että Mapromec on isojen männäntappien maailman markkinajohtaja. Joka toisessa isossa diesel- tai kaasumoottorissa on meidän työstämämme tapit. Esimerkiksi niissä moottoreissa, joilla maailman isoimmat risteilyalukset kulkevat kaukana Karibialla. Caj-Erik Karp, toimitusjohtaja 12

13 Yhteistyötä ja vahvoja verkostoja Vaasan seudun suurten, kansainvälisten energiateknologiayritysten on arvioitu generoivan seudun eri alihankintayrityksissä vähintään yhden työpaikan jokaista omaa työntekijäänsä kohden. Yrittäjäjärjestöt arvioivat, että Pohjanmaalla on yli 120 pk-yritystä, jotka toimivat energiateknologian alihankkijoina. Näiden palveluksessa on n henkeä. Henkilöstömäärä voi vaihdella yhden hengen toiminimistä n. 200 hengen yrityksiin. Toimintojen ulkoistamisen edellytyksenä on, että alihankkijalla on syvällisempää erikoisosaamista ja esimerkiksi parempi konekanta ulkoistettavan työn suorittamiseen kuin mitä päähankkijalla on. Alan veturit rohkaisevatkin alihankkijoitaan kehittämään toimintaansa sekä ryhtymään liikesuhteisiin myös kilpailijoiden kanssa liiketaloudellisten riskien hajauttamiseksi, joustavuuden varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Avoin, kaksisuuntainen kommunikaatio ja luottamus alihankkijan ja päähankkijan välillä on elinehto hyvälle liiketoimintasuhteelle. Huippuluokan alihankintayritys osoittaa halua ja rohkeutta panostaa toimintansa kehittämiseen, sillä jatkuva uudistuminen on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Keskeisimmät alihankkijat ovatkin päämiehilleen tärkeitä strategisia kumppaneita, joiden arvo tunnetaan ja tunnustetaan. Asiantuntevat alihankintayritykset luovat hyvän perustan myös uusien yritysten etabloitumiselle ja vahvistavat EnergyVaasan asemaa edelleen. Vaasan seudulla on heidän ansiostaan helpompi aloittaa ja onnistua energia-alalla. Hyvässä seurassa se onnistuu! 13

14 Monimuotoisuudella varmuutta ja kilpailukykyä sähkömarkkinoilla Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitsee vapaa kilpailu. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet Suomessa ovat tällä hetkellä ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta vahvassa kasvussa. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jopa 90 % polttoaineen energiasta muuntuu näin sähköksi ja lämmöksi. EPV Energia Oy on monipuolisen, kotimaisen energiantuotannon osaaja, jonka toiminta keskittyy voimantuotanto-osuuksien hallinnointiin ja energiantuotannon kehittämiseen sekä rakentamiseen. Yhtiö keskittyy määrätietoisesti päästöttömään energiantuotantoon ja on käynnis- tänyt mittavat bio-, tuuli- ja ydinenergiaohjelmat, jotka tähtäävät fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen kotimaisilla polttoaineilla. EPV Energia vastaa tuulivoimayhtiöidensä kautta tällä hetkellä noin 1/3 Suomessa käynnissä olevista tuulivoimahankkeista. Yhtiön tytäryhtiö on rakentanut Tornioon energiantuotantokyvyllä mitattuna maamme toistaiseksi suurimman tuulivoimalapuiston. Sähkön vähittäismyyjinä toimivat pääasiassa paikalliset energiayhtiöt, jotka myyvät itse tuottamaansa tai tukkumarkkinoilta ostamaansa sähköä. Markkinoiden avaaminen vaikutti voimakkaasti sähkökauppaan. Syksystä 1998 alkaen kaikki sähkönkäyttäjät, myös kotitaloudet, ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintansa. Kaupan vapauduttua Vaasan Sähkö Oy on tehokkaan toimintansa ja tasapainoisen hankintastrategiansa ansiosta kaksinkertaistanut liikevaihtonsa viidessä vuodessa. Asiakasmäärät ovat nousseet noin 10% vuosittain yli käyttöpaikkaan vuoden 2010 lopulla. Vaasan Sähkön sähkönmyynnin asiakkaista noin 40% on konsernin oman verkkoalueen ulkopuolelta. Yhtiö on EPV Energian suurin omistaja ja sen toimittama energia tulee pääosin EPV:n kautta. 14

15 Westenergy Oy Ab Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Yhtiön osakkaat toimivat neljän maakunnan ja yli viidenkymmenen kunnan alueella. Asukkaita toiminta-alueella on yli Valmistumisvuosi: 2012 Poltettava jätemäärä: tonnia/vuosi Kokonaishyötysuhde: n. 85% Polttoaineteho: 61 MW Sähköteho: 15 MWe Kaukolämpöteho: 40 MW Käyttöaika: h/vuosi Puhdasta lämpöä ja sähköä koteihin roskan voimalla Ilmastonmuutosta kiihdyttävän biohajoavan jätteen hyödyntämiselle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain yhdyskuntajätteiden polttoa lisäämällä. Asumisessa syntyvästä polttokelpoisesta yhdyskuntajätteestä yli 60% muodostuu uusiutuvista energialähteistä, jotka voidaan luokitella biopolttoaineeksi. Tavoitteena on ohjata yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä energiantuotantoon yli kolmannes, joka vielä nykyisin viedään kaatopaikoille. - Tällä hetkellä Suomessa vain alle 10% jätteestä muutetaan energiaksi. Ruotsissa vastaava luku on yli 50%. Tavoitteen mukainen kapasiteetti voidaan Suomessa saavuttaa noin 5 10 jätteitä energiaksi hyödyntävällä jätevoimalaitoksella. Nyt Mustasaareen, aivan Vaasan kylkeen rakennettava voimalaitoksemme on yksi näistä, kertoo Jan Teir. - Tällainen laitos on pitkän aikavälin ratkaisu. Olemme huomioineet myös tulevaisuuden tiukentuvat päästö- ja tehokkuusvaatimukset sekä vuosien 2016 ja 2020 kaatopaikkasijoituksen vähentämisvelvoitteet. 135 miljoonan euron investointiin ei kuitenkaan olisi voitu ryhtyä ilman yhteistyökumppanimme Vaasan Sähkö Oy:n sitoutumista hankkeeseen. Valmistuessaan laitos tuottaa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmasosan Vaasan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä sähköä noin kaupunkiasunnon vuositarpeeseen. - Käyttämällä jätettä energialähteenä korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä. Jätteenpolton päästöt ovat nykytekniikalla erittäin vähäiset. Ne on rajoitettu murto-osaan tavanomaisten hiilivoimaloiden päästöistä. Uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä Vaasan seudun hiilidioksidipäästöt vähenevätkin tonnilla vuodessa. Luku vastaa lähes henkilöauton hiilidioksidipäästöä vuodessa. - Yli asteen polttolämpötilassa lähes kaikki metalleja lukuunottamatta palaa, dioksiinejä ei synny ja luonnon kiertokulusta saadaan poistettua monia ympäristömyrkkyjä. Metaanikaasustakin päästään, kun jäte hyödynnetään energiantuotannossa, eikä varastoida kaatopaikoille, Teir muistuttaa. Jan Teir, toimitusjohtaja 15

16 Voimaa osaamiseen koulutuksesta ja kokemuksesta Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu viidestä yliopistoyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, kielten, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Koulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opiskelijoita yksiköissä on n , josta n. 10% on ulkomaalaisia. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme, ja yhteensä niissä opiskelee yli opiskelijaa. Oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät täällä ainutlaatuista yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on avointa, aktiivista ja tavoitteellista. Harjoittelupaikkoja on saatavilla, ja Vaasassa opiskelijoilla on näin erinomaiset mahdollisuudet perehtyä korkeatasoisesti ja käytännönläheisesti energia-alaan jo opiskeluaikanaan. Työharjoittelusta ulkomailla on myös tullut yhä suositumpaa. Tekniikan kampus muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee tekniikan opiskelijaa, joten joka neljäs kampuksella vastaan tuleva opiskelija on teekkari tai insinööriopiskelija. Insinööriopiskelijamäärältään kampus on Suomen viidenneksi suurin. Vuosittain täältä valmistuu lähes 400 insinööriä tai diplomiinsinööriä. Tutkimuskeskus Technobothnia on kumppaneiden yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, jossa opiskelijat pääsevät soveltamaan teoriassa opittuja menetelmiä valvotussa, teollisuutta vastaavassa ympäristössä. Teknisten asiantuntijoiden lisäksi elinkeinoelämä ja yhteiskunta tarvitsee hallinnon, liiketalouden, tietotekniikan, kielten ja viestinnän ammattilaisia sekä hyvinvoinnin ja muiden palveluiden asiantuntijoita. Kohdemarkkinoidensa kulttuurituntemuksen parantamiseksi yritykset rekrytoivat mielellään myös ulkomailta. 16

17 Ei koulua vaan energiaa varten Vaasan seudulla opiskelijat pääsevät jo varhain tutustumaan käytännön työelämään ja osallistumaan alan kehitykseen. Tekniikan ihmeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet avautuvat aivan uudella tavalla. - Vaasan energiateollisuuden suurin haaste on hajautus. Kuvitellaanpa vaikka hybridivoimala, joka käyttää samanaikaisesti esim. tuulta, aurinkoa, biodieseliä tai geotermistä lämpöenergiaa riippuen energiatarpeesta ja energialähteiden saatavuudesta. Hajautetut hybridivoimalat asettavat sähköverkoille uusia haasteita. Jatkossa kuluttajalla voi olla kaksi energiamittaria tai yhdistelmämittari. Kuluttaja voi periaatteessa olla myös energian myyjä. Verkko ei olisikaan enää yksisuuntainen sähkönsiirtäjä, jolloin sen suojaus muodostuu entistä haasteellisemmaksi. - Kasvukeskusten ulkopuolella energiaa on usein saatavilla paikallisesti enemmän kuin sitä käytetään. Tuon energiavarannon hyödyntäminen luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. - Lähitulevaisuudessa energiaa pystytään myös varastoimaan paremmin. Laboratoriossamme opiskelijat tutkivat mm. sähköauton akustoja, latausta ja käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä ja sähkökäyttöisten ajoneuvojen yleistyminen vaatii energia-alan toimijoilta innovaatioita. Nykyisten jakeluasemien tilalle tulee koteihin, työpaikoille ja julkisiin pisteisiin sähkölatausasemia, visioi Timo Kankaanpää. - Sekä tutkimustoiminnassa että koulutuksessa tärkeää on avoin mieli ja aito innostus. Tarvitaan visionäärejä ja taitavia tekijöitä. Sellaisia me haluamme täällä valmistaa! Timo Kankaanpää, johtaja Technobothnia 17

18 Vain maailma rajana Hyvät matkustaja- ja rahtiliikenneyhteydet maitse, meritse ja ilmateitse kaikkialle maailmaan ovat elintärkeitä kansainvälisillä markkinoilla toimivalle, vientivetoiselle liike-elämälle. Vaasan lentokenttä on noin vuosittaisen matkustajan määrällään Suomen viidenneksi vilkkain kenttä. Vaasasta on arkipäivisin lähes 20 lentoyhteyttä Helsinkiin, Tukholmaan ja Riikaan, joista on puolestaan päivittäiset yhteydet yli 200 kohteeseen. Myös Uumajaan on säännöllistä reittiliikennettä. Suoria tilauslentoja lomakohteisiin Vaasasta lähtee vuosittain n Lentokentän läheisyyteen, valtateiden 3 ja 8 varteen suunnitellaan logistiikka-alueita, jotka tehostavat olennaisesti alueen maantiekuljetuksia ja luovat uusia mahdollisuuksia lento-, junaja laivalogistiikan luontevalle yhdistämiselle. Alueiden rakentaminen aloitetaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Junaliikenne on keskeinen kotimaan linkki henkilöliikenteelle sekä tärkeä kuljetusyhteys satamalle ja yhteyksille Venäjään. Vaasan ja Seinäjoen välinen rautatieosuus sähköistetään vuoteen 2011 loppuun mennessä, mikä edistää raideliikenteen käytettävyyttä edelleen. Satamasta on laivayhteydet Pohjois-Ruotsiin. Laivareitti Vaasa-Uumaja on maailman pohjoisin ympärivuotinen laivayhteys ja osa valtatie E12:ta. Se on myös nopein meritie Ruotsiin. Botniaradan myötä Uumajasta on kehittymässä koko pohjoisen Skandinavian merkittävin logistiikkakeskus, Nordic Logistics Corridor, josta on etua myös Vaasan seudun elinkeinoelämälle. Monipuolisten yhteyksien ansiosta maailma on lähellä meitä ja me maailmaa. 18

19 Vaasa Airport Park Parhaat puitteet hyvään elämään Vaasa Science Park 50 kilometrin säteellä Vaasan torilta asuu yhteensä yli ihmistä, joista n Vaasassa. Vaasassa yhdistyvät ihmisen kokoisen kaupungin ja kansainvälisen yrityselämän parhaat puolet. Seutu tarjoaa vetovoimaisen, energisen ja turvallisen ympäristön asukkaille, yrittämiselle ja korkeatasoiselle osaamiselle. Maamme muihin seutukuntiin verrattuna Vaasan seudulla on eniten yrityksiä suhteessa väkimäärään, mikä tekee siitä Suomen yritystiheimmän alueen. Vaasan seutu on kokonaisuudessaan yhtenäistä työssäkäyntialuetta, jonka työllisyysaste on maan paras. Uusia yritysalueita kaavoitetaan ja infrastruktuuria vahvistetaan jatkuvasti alueella jo toimivien yritysten tarpeiden mukaan ja yritysten etabloitumisen edistämiseksi. Yksi kasvun rakentajista on Oy Vaasa Parks Ab, joka rakennuttaa toimitiloja sekä edistää mm. kaupungin kolmen suurimman yrityspuiston kehittymistä. Vaasa Airport Park tarjoaa Pohjoismaiden nopeimmin kasvavana yrityspuistona toimintaympäristön jo noin työntekijälle lähinnä energiateknologia-alan yrityksissä. Se sijaitsee ihanteellisesti lentokentän ja suunnitteilla olevien logistiikka-alueiden välittömässä läheisyydessä. Vaasa Science Park -tiedepuistossa Vaasan yliopiston, korkeakoulujen ja tutkimuslaboratorion läheisyydessä toimii lisäksi lähemmäs kaksisataa yritystä. Strömberg Park -alueella toimii ABB:n Vaasan yksiköiden lisäksi runsaasti muitakin energiateknologia-alan yrityksiä. Toimitiloiltaan Vaasan suurimmassa noin m²:n yrityspuistossa työskentelee runsaat osaajaa. Vuosikymmenien kuluessa siitä on kehittynyt yksi valtakunnan merkittävimmistä teollisuus- ja teknologiapuistoista. Vaasan seudulla on tilaa menestyä. Sinullekin? Strömberg Park 19

20 Markkinointijohtaja, EnergyVaasa Robert Olander, puh s-posti Ajankohtaista tietoa Vaasan seudun energiakeskittymästä ja kaikki Vaasan seudun energia-alan yritykset listattuna. Energia-alan tuotteita ja palveluja Wärtsilä-konserni ABB Oy Vacon Oyj Citec Engineering Oy Ab Energia-alan komponenttitoimittajia ja alihankintaa Mapromec Oy Ab Leinolat Oy Ab Österberg Oy Ab / Bock s Office / Waasa Graphics Teknologiakeskus Oy Merinova Ab edistää uusien teknologioiden hyödyntämistä sekä yritysten kasvua ja menestystä tarjoamalla kehittämispalveluja pääosin osaamiskeskusohjelman puitteissa. Merinova tarjoaa yrityksille myös mm. toimintajärjestelmien ja liiketoiminnan kehittämispalveluja. Vaasa Engineering -konserni, VEO KWH-Yhtymä Oy The Switch Engineering Oy Mervento Oy Koulutusta ja tutkimusta Vaasa Energy Institute Yliopistoja ja korkeakouluja Kaikki EnergyVaasa-yritykset ja Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on Vaasan seudun kuntien yhteinen elinkeino- ja kehitysyhtiö. Sen päätehtävät ovat elinkeino- ja yritysneuvonta, seudulliset kehityshankkeet ja seudun markkinointi. Energian tuotantoa ja jakelua Vaasan Sähkö Oy EPV Energia Oy -organisaatiot löydät osoitteesta YMPÄRISTÖMERKKI MILJ Ö M Ä R KT Painotuote Trycksak