pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä"

Transkriptio

1 pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä 2012

2 2

3 EnergyVaasa on yksi puhtaamman maailman tekijöistä maailman, jossa energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävin menetelmin ja käytetään järkevästi. POHJOISMAIDEN merkittävin ENERGIATEKNOLOGIAN KESKITTYMÄ Yli 120 yritystä, joista usea alansa globaali markkinajohtaja Liikevaihto 4 miljardia euroa, josta 70% viennistä 30% koko Suomen energiateknologiaviennistä Työntekijöitä tänään , vuonna 2020 yli Maailman energiamarkkinat ovat murroksessa. Energian tarve kasvaa kaikkialla ja erityisesti kehittyvillä alueilla. Ilmaston muutos huolestuttaa. Uusiutuvat energianlähteet ja uudet teknologiat puhuttavat. Markkinoita säädellään yhä selvemmin paitsi liiketaloudellisin myös poliittisin perustein. Energia- ja ympäristöteknologioista on muodostumassa Suomen viennin uusi veturi. Vaasan seudulta löytyy monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja vastaamaan alan haasteisiin. Uusiutuvan energiatuotannon tuotteita ja palveluja Tuuli- ja aurinkovoima: komponentteja ja kokonaistoimituksia Voimalaitoksia hajautettuun energiatuotantoon Maalämpö, keskitetty matalaenergiaverkosto Vesistöenergia, lämmönvaihdinteknologia Ympäristöystävällinen energian tuotanto ja jakelu Energiatehokkuutta edistäviä tuotteita ja palveluja Älyverkkoratkaisut, sähkönjakeluautomaatio Tehokas sähkönjakelu, suunnittelusta kokonaistoimituksiin Energiatehokkaat sähkömoottorit Meriteollisuuden voimaratkaisut ja automaatio Sähkömoottoreiden kulutusta vähentävät taajuusmuuttajat Energiatuotannon suunnittelu ja konsultointi Voimalaitosten ja teollisuuden sähköistys ja suunnittelu 3

4 Aitoa kansainvälisyyttä Vaasan seudulla ollaan aidosti kansainvälisiä ja Vaasan kaupunki on heti Helsingin jälkeen Suomen kansainvälisin kaupunki. Asukkaat edustavat yli 100 eri kansalaisuutta. Kansainvälisyys edistää täällä jo toimivien yritysten liiketoimintaa ja helpottaa sekä uusien kotimaisten vientihakuisten yritysten että ulkomaisten yritysten etabloitumista alueelle. Vaasan seudulla kansainvälisyys näkyy ja myös kuuluu kaikkialla. Kaupungin asukkaista 70% puhuu äidinkielenään suomea ja n. 25% ruotsia. Muita kieliä äidinkielenään käyttää Vaasassa 5% väestöstä. EnergyVaasan toimijoiden markkinat ovat maailmalla osaaminen ja merkittävä osa tuotannollisista resursseista Pohjanmaan länsirannikolla Vaasassa lähiympäristöineen. Kansainvälisillä markkinoilla toimivalle yritykselle Vaasan seutu on hyvä tukikohta. Täällä on aina osattu katsoa kauemmas. Vanhan merenkulku kaupungin kauppiasperinteet ovat juurtuneet syvälle ja kaupunki on jo pitkään toiminut Pohjanmaan kansainvälistymisen suunnannäyttäjänä. Tämä edellyttää sitoutumista kansainvälisten verkostojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen, monipuolisia liikenneyhteyksiä, informaatiotekniikan hallintaa sekä laajakirjoista kulttuuria, koulutusta ja monikielisyyttä. Koko Vaasan seudun tavoitteena on lisätä työperäistä muuttoa alueelle. Kansainvälisen ilmapiirin syntymistä ovat edistäneet paitsi vientipainotteinen elinkeinoelämä myös oppilaitokset, joissa on runsaasti ulkomaisia opiskelijoita. Englanninkieliset päiväkotiryhmät, kielikylpyopetus päiväkodeissa ja perusopetuksessa, kansainväliseen ylioppilastutkintoon valmistava englanninkielinen IB-lukio sekä korkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset opetusohjelmat ovat käytännön kansainvälisyyskasvatusta parhaimmillaan. 4

5 THE SWITCH GROUP Tärkeimmät tuotteet: Täystehotehonmuokkaajat ja kestomagneettigeneraattorit Perustamisvuosi: 2006 Liikevaihto 2011: n. 94 milj. euroa Viennin osuus liikevaihdosta: yli 95% Henkilöstö: 220 Tuotanto ja tuotekehitys: Suomi, Kiina, USA Myyntiyhtiöt: Suomi, Kiina, USA, Korea, Saksa, Espanja ja Intia The Switch sai vuonna 2011 Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Täydellä teholla Kiinaan Useiden suomalaisten energiateknologiayritysten aurinko nousee nyt idästä. Kiinasta on nopeasti kehittymässä Suomen koko cleantech-alan tärkein vientimaa. Energiapolitiikassaan Kiina korostaa monipuolista energialähteiden käyttöä ja puhdasta energiaa, mikä kannustaa voimakkaisiin panostuksiin etenkin tuulivoiman rakentamisessa. Jo vuonna 2007 Kiinassa rakennettiin MW tuulivoimaa. Vuonna 2009 luku oli jo MW. Tavoitteena on yltää jopa MW:iin vuoteen 2014 mennessä. Suomessa tuulivoimaa oli vuonna 2009 n. 150 MW. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tavoitteena on rakentaa MW lisää. Suurimman kassavirran suomalaisille cleantechyrityksille tuovat energiatehokkuutta ja energian laatua parantavat ratkaisut. Juuri sellaiset kuin The Switchin tehoelektroniikkasovellukset, jotka edistävät uusien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, käyttöönottoa ja maksimoivat niiden tuottavuutta. - Täystehotehonmuokkaajan (FPC, Full Power Converter) tehtävä on muuntaa voimalaitoksella tuotettu sähkö verkkoon soveltuvaksi verkkoyhtiöiden vaatimusten mukaan. Tässä tuoteryhmässä olemme Kiinan markkinoiden ykkönen, selvä markkinajohtaja, kertoo Reijo Takala. - Kestomagneettigeneraattorimme (PMG, Permanent Magnet Generator) parantavat puolestaan sähköntuotannon hyötysuhdetta. Pienelläkin tuulella syntyy nyt enemmän sähköä! - The Switchin menestyksen taustalla on syvällinen toimialatuntemus, tarkoin kohdennetut tuoteratkaisut ja vahvat, kansainväliset partnerit. Tavoitteemme on olla sähköenergian konvertoinnin teknologiajohtaja uusiutuvan energian markkinoilla maailmanlaajuisesti. Olemme fantastisella matkalla. Ja se on vasta aluillaan Reijo Takala, Johtaja / tuulivoima 5

6 INNOVOIMAA! EnergyVaasan yrityksille ja yhteisöille innovointi on elämäntapa. Suunta on selvä ja keinot moninaiset. Energiamarkkinoiden esittämiin haasteisiin etsitään täällä vastauksia kahta kautta. Tutkimus- ja tuotekehitys keskittyy paitsi uusiin energian tuotantomuotoihin myös tehokkuuden lisäämiseen koko energiaketjussa tuotannosta jakeluun ja käyttöön. Ennakkoluulottomaan uusajatteluun kannustetaan ja innovaatiotyöhön varataan resursseja, sillä vain olemalla askeleen edellä muita on mahdollista menestyä maailmalla. Suomalaisten T&K-panostajien kolmen kärjessä onkin kaksi EnergyVaasassa vaikuttavaa yritystä. Wärtsilän yli 140 miljoonan euron vuosittainen T&K-panostus on Suomen toiseksi suurin Nokian jälkeen. Kolmannelle sijalle nousee ABB n. 130 miljoonan euron panostuksellaan. Vaasan Energiainstituutti, VEI, kokoaa yhteen energia-alan taitajat Vaasan yliopistosta, Vaasan ammattikorkeakoulusta ja Yrkeshögskolan Noviasta. Toiminnassa yhdistyy luontevasti sekä kaupallinen että teknillinen osaaminen. VEI tarjoaa tutkimus- ja kehittämispalveluita, koulutusta ja konsultointia ennen kaikkea uusiutuvien energianlähteiden käytön edistämiseksi alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Se tuottaa energia-alan uusinta tutkimustietoa teollisuuden hyödynnettäväksi, mutta toiminnassa korostuu myös läheinen yhteistyö julkisen sektorin kanssa. VEI:n toiminta on keskitetty muutamalle keskeiselle tutkimusja kehittämisalustalle, jotka palvelevat alan teollisuuden ja VEI:n eri osapuolten yhteisinä toimintaympäristöinä. Tutkimuskohteina ovat erityisesti biopolttoaineet, polttomoottorit, tuulienergia, älykkäät sähköverkot, geoenergia ja energiatehokkuus. 6

7 Wärtsilä-konserni Wärtsilä on edelläkävijä merenkulun ja energia-alan laitteiden, ratkaisujen sekä palvelujen toimittajana. Henkilömäärä: n , 160 toimipisteessä 70 maassa. Vaasassa henkilöstömäärä on n Liikevaihto vuonna 2011 oli MEUR, josta Ship Power -liiketoiminnan osuus oli 24%, Power Plants 32% ja Services 43%. Wärtsilän osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Tuuli tyyntyy, yö laskeutuu, mutta voima virtaa. Uusajattelua ja ennakkoluulottomuutta ei tarvita pelkästään teknologian kehittämiseen. Sitä tarvitaan myös markkinatilanteeseen sopeutumiseen. Maailman johtava polttomoottoriteknologian kärkiyritys, Wärtsilä, näkee uusiutuvaa energiaa suosivat markkinat suurena mahdollisuutena. - Tuuli- ja aurinkovoima tarjoavat puhdasta energiaa, mutta kuten luonnonvoimille ominaista on, sen saatavuus vaihtelee, muistuttaa Niklas Wägar. - Muina aikoina tarvitsemme tasapainottavaa varavoimaa. Mikä tahansa ratkaisu ei kuitenkaan kelpaa, sillä häiriötön sähkönjakelu edellyttää ennen kaikkea nopeaa reagointia. Jos esimerkiksi tuulen nopeus laskee kymmenestä metristä sekunnissa seitsemään metriin sekunnissa vartin sisällä, tuulivoimalan tuotanto laskee 60%. Tällaiset vaihtelut ovat arkipäivää ja niitä saattaa esiintyä useita kertoja vuorokaudessa. Älykkäinkään verkkoratkaisu ei yksin riitä korjaamaan tilannetta. Tarvitaan myös älykästä voimaa! - Wärtsilän Smart Power Generation -voimalaitoskonsepti on joustavuudessaan ja nopeudessaan ainutlaatuinen. Enemmän moottoreita enemmän voimaa. Aina juuri oikea määrä moottoreita käyttöön, voimaa verkkoon jopa alle minuutissa ja täyttä tehoa viidessä, kun tarvetta ilmenee. Tähän eivät muut teknolo giat pysty. - Polttoaineeksi käy esim. maakaasu, edullinen liuskekaasu, nesteytetty maakaasu, biokaasu, nestemäiset biopolttoaineet tai öljypohjaiset polttoaineet. Saatavuus ja hinta ratkaisevat. - Wärtsilän ratkaisun avulla mahdollistetaan se, että maailmassa voidaan hyödyntää yhä enemmän uusiutuvaa energiaa osana nykyaikaista, luotettavaa ja taloudellista energiajärjestelmää, Wägar vakuuttaa. Niklas Wägar, johtaja, Electrical & Automation, Power Plant Technology 7

8 Mervento Oy Tärkeimmät tuotteet: Suoravetoisilla kestomagneettigeneraattoreilla toimivat tuulivoimalat Perustamisvuosi: 2008 Arvioitu liikevaihto vuonna 2015: n. 350 MEUR Henkilöstö: 40 (arvioitu henkilöstömäärä v ) Suoraa vetoa tuulivoimamarkkinoille Mervento Oy oli vuonna 2010 Suomen kautta aikojen suurin osakepääomalla rahoitettava start-up-yritys, joka on tuomassa markkinoille oman tuulivoimalaratkaisunsa. Yhtiön tavoitteena on olla johtava, globaali, suoravetotekniikkaan perustuvien multimegawattiluokan tuulivoimaloiden kokonaistoimittaja sekä maa- että merikäyttöön. Kapasiteetti 3-4 MW, tornin korkeus 125 m, roottorinhalkaisija 118 m - nämä ovat Merventon tuulivoimalan strategiset mitat. - Olemme yksinkertaistaneet perinteistä tuuliturbiinia lukuisten teknisten innovaatioiden avulla käyttövarmuuden, paremman hyötysuhteen, pidemmän käyttöiän ja alhaisempien elinkaarikustannusten takaamiseksi. Sovel lamme tuulivoimaloissamme ns. suoravetotekniikkaa, jossa turbiinin osat on integroitu yhdeksi kompaktiksi rakenteeksi siten, että erillistä, rikkoontumisherkkää vaihdelaatikkoa ei tarvita lainkaan, kertoo Patrik Holm. - Korkean integrointiasteen ansiosta asennuksen kokonaispainoa voidaan pienentää sekä valmistus- ja kokoonpanoaikaa lyhentää. Moduulit valmistetaan ja testataan jo tehtaalla, mikä nopeuttaa voimalaitoksen pystyttämistä ja verkkoon kytkemistä työmaalla. - Ensimmäinen oma kokoonpanotehtaamme sijoitetaan Vaasaan, missä sijaitsee myös hallinto ja tekninen suunnittelu. Tuuliturbiinien sarjavalmistuksen aloitamme vuoden 2012 aikana. Voimalaitos koostuu yli 3000 eri osasta. Suomessa meillä on yli 200 osahankkijaa ja valmiin tuotteen kotimaisuusaste tulee olemaan lähes 70%. Mervento tuo näin uutta tuulta myös kotimaan työmarkkinoille, Holm lupaa. Patrik Holm, toimitus- ja teknologiajohtaja 8

9 Kestävää kehitystä uusiutuvalla energialla Uusiutuva energia ja entistä hajautetumpi energiantuotanto ovat avainasemassa energiaratkaisuissa, joiden avulla pyritään vastaamaan nopeasti kasvavaan energiantarpeeseen ja ehkäisemään energiantuotannon ympäristöriskejä. Vuonna 2007 EU sopi ns tavoitteet, joiden yhtenä osana pyritään kasvattamaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin EU:n energian kokonaiskulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tuotantomuodoissa hyödynnetään luonnollisia voimavaroja kuten aurinkoa, tuulta, virtaavaa vettä, orgaanisia aineita, mm. puuta, sekä ilman ja maan lämpöä. EnergyVaasan yrityksille ja tutkimuslaitoksille mikään näistä ei ole vierasta. Vaikka esimerkiksi maalämpö yksittäisten talojen lämmönlähteenä onkin jo laajasti käytössä, sitä kattavampi, merenpohjan sedimenttikerroksesta saatavaan lämpöön perustuva matalaenergiaverkosto otettiin käyttöön jo vuonna 2008 omakotialueella Vaasan Suvilahdessa ensim mäisenä Suomessa! Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten sähköistys ja automaatio vaativat myös omaa erityisosaamistaan. Vaasa Engineering (VEO) tunnetaan etenkin kiinteää polttoainetta hyödyntävien biovoimalaitosten sähköistys- ja automaatiojärjestelmien kokonaistoimittajana Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Iso-Britanniassa. Tuotantomuodoista suurin kasvupotentiaali niin kotimaassa kuin maailmalla on tällä hetkellä tuulivoimassa. Vuonna 2010 maailman tuulivoimakapasiteetti ylitti 200 GW. Tämä vastaa tuotetun ener gian osalta noin 100 keskikokoista ydinvoimayksikköä. Vuotuinen kasvu on n. 20%. Suomessa on tavoitteena tuottaa yli 6 TWh energiaa tuulivoimalla vuoteen 2020 mennessä. 6 TWh vastaa noin sähkölämmitteisen omakotitalon kuluttamaa sähköä. 9

10 Kestävää kehitystä älykkäillä järjestelmillä ja energiatehokkuudella Energian kallistuminen on ympäristöasioiden ohella nostanut energiatehokkuuden yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä niin yrityksissä, julkisessa keskustelussa kuin politiikassa. Energiatehokkuuden parantaminen on nopein, kestävin ja edullisin tapa vähentää kasvihuonepäästöjä ja taata energian saatavuus. Huomattava osa voimalaitoksissa tuotetusta sähköenergiasta häviää matkan varrella kuluttajille. Tätä voidaan kuitenkin ehkäistä edistyksellisellä tuotannon optimoinnilla sekä luotettavilla ja pienihäviöisillä siirto-, jakelu- ja ohjausjärjestelmillä. Hajautettu energiantuotanto ja sähkönjakelun laadun parantamisen tarve aiheuttavat suuria muutospaineita sähköverkoille. Jakeluverkosta on muodostumassa hajautetun energiantuotannon markkinapaikka, jolta vaaditaan reaaliaikaista ja automaattista sopeutumista eri tilanteisiin, skaalautumista, ennakoimista ja itsensä korjaamista. Yksisuuntaisesta jakeluverkosta tulee aktiivinen ja monisuuntainen keräilyverkko, johon kuluttajat ja teollisuus voivat tuottaa sähköä. Teollisuus kuluttaa yli 40% maailman sähköenergiasta. Sähkömoottorien osuus tästä on kaksi kolmas- 10

11 osaa. Korkean hyötysuhteen moottorit pienentävät teollisuuden sähkönkulutusta ja vähentävät päästöjä merkittävästi. Yksi 11 kw energiatehokas moottori voi jatkuvassa käytössä säästää 33,6 MWh energiaa, mikä vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 1,1 tonnia vuodessa. Taajuusmuuttajilla voidaan säätää teollisuuden prosesseja portaattomasti ja vähentää energiankulutusta jopa 50% ja hiilidioksidipäästöjä miljoonia, jopa satoja miljoonia tonneja vuodessa luvulla taajuusmuuttajasovellukset yleistyivät myös energian tuotannossa. Tuulivoimageneraattori, aurinkokenno, aalto- tai vuorovesivoimala ei tuota suoraan verkkoon soveltuvaa sähköä. Taajuusmuuttajan avulla parannetaan sähkönlaatua ja sovitetaan sähkö verkkoon. Vaasan seudun yritykset ovat laajalla rintamalla mukana hyödyntämässä muuttuvien markkinoiden mahdollisuuksia. EnergyVaasa on yksi puhtaamman maailman tekijöistä maailman, jossa energiaa tuotetaan ympäristön kannalta kestävin menetelmin, siirretään sekä jaellaan luotettavasti ja käytetään järkevästi. 11

12 ABB ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. Tärkeimmät tuotteet: moottorit ja generaattorit, taajuusmuuttajat, muuntajat, sähkönjakeluverkon suojareleet ja ohjaus-, automaatio- ja valvontatuotteet, sähkövoimajärjestelmät, pienjännitetuotteet, ruoripotkurijärjestelmät ja prosessiautomaatio. ABB on myös Suomen suurin teollisuuden kunnossapitäjä. - ABB:n palveluksessa on noin 100 maassa yli henkilöä. - Suomen ABB:n palveluksessa työskentelee noin henkilöä yli 30 paikkakunnalla. - Vuonna 2011 yhtiön liikevaihto Suomessa oli 2,3 miljardia euroa. - Suomessa tehdaskeskittymät sijaitsevat Vaasassa, Helsingissä ja Porvoossa. - Vaasassa ABB:n palveluksessa työskentelee n henkilöä. - Perustamisvuosi: 1889 Järkeä verkkoon ABB tuottaa ratkaisuja kaikille älykkäiden verkkojen osaalueille aina energian tuotannosta, siirrosta ja jakelusta kiinteistöjen energiatehokkaisiin automaatioratkaisuihin. Verkon hallinnan haasteet kasvavat uusiutuvien energialähteiden käytön yhteydessä, mutta edistyksellisillä automaatio-, ohjaus- ja varastointitekniikoilla pystytään merkittävästi parantamaan verkon luotettavuutta. Myös uudet sähkönjakelun teknologiat, kuten etävalvonta ja -ohjaus, automaattiset kytkennät ja nopeat vianpaikannukset parantavat sähkönlaatua, lyhentävät katkosaikoja ja tehostavat ylläpitoa. Älykkäillä rakennusten ohjausjärjestelmillä voidaan saavuttaa jopa 30 % alhaisempi energiankulutus mukavuudesta tinkimättä. Älykkäät ratkaisut tasaavat myös energian kysyntää ohjaamalla sitä aikoihin, jolloin energia on edullisimmillaan. - Tulevaisuuden sähkön kuluttaja voi olla myös sähkön myyjä, kun pihojen tuulivoimalat ja kattojen aurinkopaneelit tuottavat hyvinä päivinä energiaa yli oman tarpeen. Yli miljoona pientuottajaa jo myy Saksassa energiaa verkkoon! Uskoisin, että kehitys Suomessa on pitkällä aikavälillä samansuuntainen, arvelee Dick Kronman. - Älykkäät verkkoratkaisut mahdollistavat paitsi paikallisen, uusiutuvan sähköntuotannon myös sähköautoilua tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin sekä kotien ja kiinteistöjenenergiatehokkuutta edistävän automaation. - Näiden asioiden edistämiseksi Suomessa olemme parhaillaan toteuttamassa useita älyverkkohankkeita. Esimerkiksi Helsingin Kalasataman alueelle rakennamme ja testaamme yhteistyössä Helsingin Energian, Fingridin ja Nokia Siemens Networksin kanssa tulevaisuuden älykkäitä energiaratkaisuja. Alueesta tulee uusiutuvan sähköntuotannon, sähköautoja tukevan infrastruktuurin, sähkön varastoinnin ja kiinteistöautomaation mallialue, Kronman kertoo. - Koko energiajärjestelmän pakan pitää koossa älykäs verkko. Siinä meidän valttikorttimme. Dick Kronman, liiketoiminnan kehitysjohtaja 12

13 VACON OYJ Tärkeimmät tuotteet: Taajuusmuuttajat ja invertterit Perustamisvuosi: 1993 Liikevaihto 2011: n. 381 MEUR Tuotanto ja tuotekehitys: Suomessa (Vaasa, Tampere, Vantaa), Kiinassa, Yhdysvalloissa, Italiassa ja Intiassa Myyntiyhtiöt: 27 maassa ja lisäksi jakelijoita 100 maassa Nyt pyöritetään säästöä Paperikonekäytöt, rullaportaat, ilmastointi, sahalaitokset, hissit, kaivostoiminta, pumput, nosturit, jätevedenkäsittely, laivakäytöt yksi niille kuten niin monille muillekin on yhteistä. Niiden toimintaa pyöritetään sähkömoottoreiden avulla. Vacon keskittyy pyörimisen portaattomaan ja taloudelliseen nopeuden säätöön taajuusmuuttajatekniikalla sekä uusiutuvan energian tuotannon tehostamiseen invertteritekniikan avulla. Taajuusmuuttajatekniikan juuret ovat Suomessa. Helsingin metroon asennettiin ensimmäiset kaupalliset taajuusmuuttajat jo 70-luvulla. Tuotteet pysyivät kuitenkin pitkään varsin vakiona. Vacon on globaali edelläkävijä taajuusmuuttajasovelluksissa. Tuotteet räätälöidään tuhansiin eri käyttökohteisiin modernilla ohjelmointitekniikalla luvulla ei enää investoitu pelkästään uuteen tuotantokapasiteettiin, vaan alettiin rakentaa myös säästöjä. Kannattavuus ja ympäristö nousivat keskeiseen asemaan. Taajuusmuuttajien avulla voidaan esim. tavallisessa pumppusovelluksessa säästää jopa 30-40% sähköä ja samalla parantaa prosessinhallintaa ja laitteiden elinikää. Taajuusmuuttajan takaisinmaksuaika on parhaimmillaan puolisen vuotta järjestelmän käyttöiän ollessa noin 15 vuotta. - Taajuusmuuttajan edut ovat kiistattomat, mutta tekniikan penetraatioaste globaaleilla markkinoilla on kuitenkin vasta noin 10%. Olemme komponenttivalmistaja, jonka tuote on ydinlenkki monen järjestelmätoimittajan ketjussa. Meidän tehtävämme on saada tuotteet puhumaan asiakkaamme kieltä. Jos se pyörii, olemme siitä kiinnostuneita, Jukka Kasi vakuuttaa. Jukka Kasi, johtaja, Product Operations 13

14 Huolella suunniteltu ja hyvin tehty Ennen kuin voimalaitoksen ensimmäinen megawattitunti löytää tiensä verkkoon tai teollisuuslaitos tuottaa ensimmäisen kappaleensa, tarvitaan lukemattomia työtunteja, koordinointi- ja yhteistyötaitoja ja kokemusta erilaisten hankkeiden läpiviennistä kaikenlaisissa ympäristöissä. On osattava laskea, montako polttomoottoria, turbiinia, tuulivoimayksikköä, aurinkopaneelia, ydinreaktoria tai tonnia biomassaa tarvitaan tuottamaan asiakkaan edellyttämä määrä energiaa. Mitä tällaisen laitoksen toteuttaminen maksaa? Minne se on järkevä sijoittaa? Miten se vaikuttaa ympäristöönsä ja ympäristö siihen? Millaisella aikataululla hanke on toteutettavissa? Entä miten varmistetaan, että asennus palvelee tilaajaansa optimaalisesti elinkaaren loppuun asti? On yhdistettävä tuhansia eri komponentteja saumattomaksi kokonaisuudeksi. On selvitettävä, montako henkilötyötuntia, metriä kaapelia, kiloa terästä ja betonia ja litraa jäähdytysnestettä tarvitaan ennen kuin tilaajalle voidaan luovuttaa toimiva voiman- tai teollistuotannon yksikkö olipa kyseessä järeä turbiinilaitos, ketterä varavoimaratkaisu tai tehtaan sähköistys. On ennakoitava, visualisoitava, dokumentoitava ja konkretisoitava. On myös varmistettava, että tilaaja hallitsee investointiaan pitkälle tulevaisuuteen. On tuotettava materiaalia koulutukseen, ylläpitoon ja huoltoon helposti käytettävissä olevassa, ymmärrettävässä muodossa. Lisäksi on tarjottava ne käyttöönoton, käytön ja huollon palvelut, joita asiakas edellyttää tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan. Onneksi resurssit onnistuneille hankkeille löytyvät Vaasan seudulta. 14

15 CiteC group oy ab Mekaaninen suunnittelu, rakennus-, prosessija sähkösuunnittelu, informaation hallinta ja konsultointipalvelut Perustamisvuosi: 1984 Liikevaihto 2011: 60 milj. e Henkilöstö: Pääkonttori Vaasassa. Toimipisteitä muualla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä ja Intiassa vaasa engineering oy veo Automaatio- ja sähköistysratkaisut energian tuotantoon, siirtoon ja jakeluun Perustamisvuosi: 1989 Henkilöstö: 400 Liikevaihto 2011: 63,5 milj. e Pääkonttori ja tuotanto Vaasassa, toimipisteet Seinäjoella, Paimiossa ja Lahdessa Ulkomaiset toimipisteet Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä taito tuottaa ja hallita tietoa Citec hyödyntää hankemäärittelyissä mm. edistyksellistä PDM-järjestelmää osana laajempaa PLM-palveluaan. EPCM-palveluiden laadusta vastaavat yhtiön IPMA-sertifioidut projektipäälliköt. - Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että teemme suunnittelussa läheistä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Meillä on useimmiten yhteinen virtuaalinen työpöytä, josta löytyvät ajantasaiset tiedot esim. kokonaisen voimalaitostoimituksen sisällöstä viimeistä mutteria myöten, Martin Strand selvittää. - Nyt olemme siirtymässä toimitusajattelusta entistä pidemmälle vietyyn elinkaariajatteluun, jolloin järjestelmiä ja toimintaprosesseja kehitetään niin, että yhteiseltä työpöydältä löytyvät myös kaikki huoltoon, laitoksen päivityksiin ja lopulta kierrättämiseen elinkaaren päättyessä liittyvä data. - Palveluketjumme kattaa laajimmillaan kaiken ennakkolaskelmien teosta ja monialaisesta teknisestä suunnittelusta, lupahakemusten hoitamiseen, hankintojen koordinointiin ja asennusvalvontaan kentällä. - Citecin päätoimialueitamme ovat energia-ala, bioteknologia, tuotantoteollisuus, ICT-teollisuus sekä prosessiteollisuus. Citec on ollut mukana suunnittelemassa jo yli tuhatta voimalaitosta eri puolilla maailmaa, joten on ymmärrettävää, että noin 70% liikevaihdostamme tulee juuri energiasektorilta, Martin Strand kuittaa. ja täyttää toteen. Sellutehtaan sähköistys kuuman kosteassa viidakossa, biovoimalaitoksen käyttöönotto Saksassa, öljynjalostamon pääsähkönjakelun toteutus Singaporessa tai suuren terästehtaan kokonaissähköistys Torniossa. Yhteistä niille kaikille on, että hankkeet on toteutettu veolaisvoimin. - Näemme itsemme voiman liittäjänä ja tuotannon mahdollistajana, kuvailee Visa Yliluoma VEO:n roolia energia-alalla. - Toimitamme kokonaisprojekteja tai niiden osia sisältäen sähköistyksen ja automaatiojärjestelmien suunnittelun, hankinnat, projektinjohtamisen, asennukset, käyttöönoton ja koulutuksen. Toimintaamme kuuluvat myös kojeistovalmistus, laitosten modernisointi ja huolto, jossa olemme viime aikoina panostaneet erityisesti ennakoivien, tarveperustaisten palvelujen kehittämiseen. - Liiketoimintamme ydintuotteet kehitämme ja valmistamme itse, mikä lisää kilpailukykyämme ja joustavuuttamme monissa hankkeissa. Asiakkaan tarve ratkaisee kuitenkin parhaimman kombinaation, joten teemme yhteistyötä useiden laitetoimittajien kanssa. - Kojeistovalmistuksessa työskentelee henkilökunnastamme noin puolet. Toinen puoli on projektiasiantuntijoita. Projektityö tehdään vallitsevissa kulttuurisissa, poliittisissa ja ilmastollisissa olosuhteissa, jolloin vaaditaan ennakkoluulottomuutta, avoimuutta ja päämäärätietoisuutta. Yrittäjähenkisyydellä pärjää! Ja se on meillä veolaisilla verissä. Martin Strand, toimitusjohtaja Visa Yliluoma, johtaja, vesivoima ja sähköasemat 15

16 OY Mapromec AB Tuotteita mm: suurten dieselmoottoreiden männäntapit, akselit, laakeriosat, nostorullat ja venttiilikojeistot Perustamisvuosi: 1994 Liikevaihto 2010: 22 MEUR Suoran viennin osuus liikevaihdosta: 30% Henkilöstö: 76 Paras kokonaisuus on parhaiden osien summa Mapromec on maailman johtava isojen männäntappien valmistaja. - Laatu, hinta ja toimitusaika! Siinä kolme kovaa, joilla alihankkijana pärjää. Panostuksemme automaatioon on mahdollistanut menestyksellisen yhteistyön päämiestemme kanssa. - Mutta ei siinä vielä kaikki. Tulee myös ymmärtää päämiehen liiketoimintaa ja tarvittaessa kehittää yhdessä tuotetta, tuotantoa tai tilausjärjestelmiä ja dokumentointia, korostaa Caj-Erik Karp. - Asiakkaamme edellyttävät luonnollisesti myös, että sekä laatu- että ympäristösertifiointimme ovat kunnossa. Kyllä ne ovatkin, vakuuttaa Karp. - Ydinosaamistamme on tarkkuus. Männäntapeissa, jotka ovat suurin tuoteryhmämme, tarkkuus lasketaan tuhannesosamilleissä. Jaa hius kymmeneen osaan, niin tiedät, mistä puhun. Isoimmat männäntapit voivat kuitenkin painaa jopa 250 kiloa! Uskallan väittää, että Mapromec on isojen männäntappien maailman markkinajohtaja. Joka toisessa isossa diesel- tai kaasumoottorissa on meidän työstämämme tapit. Esimerkiksi niissä moottoreissa, joilla maailman isoimmat risteilyalukset kulkevat kaukana Karibialla. Caj-Erik Karp, toimitusjohtaja 16

17 Yhteistyötä ja vahvoja verkostoja Vaasan seudun suurten kansainvälisten energiateknologiayritysten on arvioitu generoivan seudun eri alihankintayrityksissä vähintään yhden työpaikan jokaista omaa työntekijäänsä kohden. Yrittäjäjärjestöt arvioivat, että Pohjanmaalla on yli 120 pk-yritystä, jotka toimivat energiateknologian alihankkijoina. Näiden palveluksessa on n henkeä. Henkilöstömäärä voi vaihdella yhden hengen toiminimistä n. 200 hengen yrityksiin. Toimintojen ulkoistamisen edellytyksenä on, että alihankkijalla on syvällisempää erikoisosaamista ja esimerkiksi parempi konekanta ulkoistettavan työn suorittamiseen kuin mitä päähankkijalla on. Alan veturit rohkaisevatkin alihankkijoitaan kehittämään toimintaansa sekä solmimaan liikesuhteita myös kilpailijoiden kanssa liiketaloudellisten riskien hajauttamiseksi, joustavuuden varmistamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi. Avoin, kaksisuuntainen kommunikaatio ja luottamus alihankkijan ja päähankkijan välillä on elinehto hyvälle liiketoimintasuhteelle. Huippuluokan alihankintayritys osoittaa halua ja rohkeutta panostaa toimintansa kehittämiseen, sillä jatkuva uudistuminen on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Keskeisimmät alihankkijat ovatkin päämiehilleen tärkeitä strategisia kumppaneita, joiden arvo tunnetaan ja tunnustetaan. Asiantuntevat alihankintayritykset luovat hyvän perustan myös uusien yritysten etabloitumiselle ja vahvistavat EnergyVaasan asemaa edelleen. Vaasan seudulla on heidän ansiostaan helpompi aloittaa ja onnistua energia-alalla. Hyvässä seurassa se onnistuu! 17

18 Monimuotoisuudella varmuutta ja kilpailukykyä sähkömarkkinoilla Suomi on osa yhteispohjoismaisia sähkömarkkinoita, joilla vallitsee vapaa kilpailu. Tärkeimmät sähkön tuotannon energialähteet Suomessa ovat tällä hetkellä ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu, puupolttoaineet sekä turve. Tuulivoiman osuus on pieni, mutta vahvassa kasvussa. Suomessa on noin 120 sähköä tuottavaa yritystä ja noin 400 voimalaitosta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta. Sähköstä lähes kolmannes tuotetaan yhteistuotantona lämmöntuotannon yhteydessä, jolloin polttoaineen energiasisältö käytetään mahdollisimman tarkkaan hyödyksi. Jopa 90 % polttoaineen energiasta muuntuu näin sähköksi ja lämmöksi. EPV Energia Oy on monipuolisen kotimaisen energiantuotannon osaaja, jonka toiminta keskittyy voimantuotanto-osuuksien hallinnointiin ja energiantuotannon kehittämiseen sekä rakentamiseen. Yhtiö keskittyy määrätietoisesti päästöttömään energiantuotantoon ja on käynnistänyt mittavat bio-, tuuli- ja ydinenergiaohjelmat, jotka tähtäävät fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen kotimaisilla polttoaineilla. EPV Energia vastaa tuulivoimayhtiöidensä kautta tällä hetkellä noin 1/3 Suomessa käynnissä olevista tuulivoimahankkeista. Yhtiön tytäryhtiö on rakentanut Tornioon energiantuotantokyvyllä mitattuna maamme toistaiseksi suurimman tuulivoimalapuiston. Sähkön vähittäismyyjinä toimivat pääasiassa paikalliset energiayhtiöt, jotka myyvät itse tuottamaansa tai tukkumarkkinoilta ostamaansa sähköä. Markkinoiden avaaminen vaikutti voimakkaasti sähkökauppaan. Syksystä 1998 alkaen kaikki sähkönkäyttäjät, myös kotitaloudet, ovat voineet kilpailuttaa sähkön hankintansa. Kaupan vapauduttua Vaasan Sähkö Oy on tehokkaan toimintansa ja tasapainoisen hankintastrategiansa ansiosta kaksinkertaistanut liikevaihtonsa viidessä vuodessa. Asiakasmäärät ovat nousseet noin 10% vuosittain yli käyttöpaikkaan. Vaasan Sähkön sähkönmyynnin asiakkaista noin 40% on konsernin oman verkko alueen ulkopuolelta. Yhtiö on EPV Energian suurin omistaja ja sen toimittama energia tulee pääosin EPV:n kautta. 18

19 Westenergy Oy Ab Viiden kunnallisen jäteyhtiön omistama, voittoa tavoittelematon yhtiö. Yhtiön osakkaat toimivat neljän maakunnan ja yli viidenkymmenen kunnan alueella. Asukkaita toiminta-alueella on yli Valmistumisvuosi: 2012 Poltettava jätemäärä: tonnia/vuosi Kokonaishyötysuhde: n. 85% Polttoaineteho: 61 MW Sähköteho: 15 MWe Kaukolämpöteho: 40 MW Käyttöaika: h/vuosi Puhdasta lämpöä ja sähköä koteihin roskan voimalla Ilmastonmuutosta kiihdyttävän biohajoavan jätteen hyödyntämiselle asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa vain yhdyskuntajätteiden polttoa lisäämällä. Asumisessa syntyvästä polttokelpoisesta yhdyskuntajätteestä yli 60% muodostuu uusiutuvista energialähteistä, jotka voidaan luokitella biopolttoaineeksi. Tavoitteena on ohjata yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä energiantuotantoon yli kolmannes, joka vielä nykyisin viedään kaatopaikoille. - Tällä hetkellä Suomessa vain alle 10% jätteestä muutetaan energiaksi. Ruotsissa vastaava luku on yli 50%. Tavoitteen mukainen kapasiteetti voidaan Suomessa saavuttaa noin 5 10 jätteitä energiaksi hyödyntävällä jätevoimalaitoksella. Nyt Mustasaareen, aivan Vaasan kylkeen rakennettava voimalaitoksemme on yksi näistä, kertoo Jan Teir. - Tällainen laitos on pitkän aikavälin ratkaisu. Olemme huomioineet myös tulevaisuuden tiukentuvat päästö- ja tehokkuusvaatimukset sekä vuosien 2016 ja 2020 kaatopaikkasijoituksen vähentämisvelvoitteet. 135 miljoonan euron investointiin ei kuitenkaan olisi voitu ryhtyä ilman yhteistyökumppanimme Vaasan Sähkö Oy:n sitoutumista hankkeeseen. Valmistuessaan laitos tuottaa tehdyn sopimuksen mukaisesti kolmasosan Vaasan tarvitsemasta kaukolämmöstä sekä sähköä noin kaupunkiasunnon vuositarpeeseen. - Käyttämällä jätettä energialähteenä korvataan fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä. Jätteenpolton päästöt ovat nykytekniikalla erittäin vähäiset. Ne on rajoitettu murto-osaan tavanomaisten hiilivoimaloiden päästöistä. Uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä Vaasan seudun hiilidioksidipäästöt vähenevätkin tonnilla vuodessa. Luku vastaa lähes henkilöauton hiilidioksidipäästöä vuodessa. - Yli asteen polttolämpötilassa lähes kaikki metalleja lukuunottamatta palaa, dioksiinejä ei synny ja luonnon kiertokulusta saadaan poistettua monia ympäristömyrkkyjä. Metaanikaasustakin päästään, kun jäte hyödynnetään energiantuotannossa, eikä varastoida kaatopaikoille, Teir muistuttaa. Jan Teir, toimitusjohtaja 19

20 Voimaa osaamiseen koulutuksesta ja kokemuksesta Vaasan korkeakoulukonsortio koostuu viidestä yliopistoyksiköstä ja kahdesta ammattikorkeakoulusta, jotka tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, kielten, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Koulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opiskelijoita yksiköissä on n , josta n. 10% on ulkomaalaisia. Ammatillisia oppilaitoksia Vaasassa on kolme, ja yhteensä niissä opiskelee yli opiskelijaa. Oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät täällä ainutlaatuista yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on avointa, aktiivista ja tavoitteellista. Harjoittelupaikkoja on saatavilla, ja Vaasassa opiskelijoilla on näin erinomaiset mahdollisuudet perehtyä korkeatasoisesti ja käytännönläheisesti energia-alaan jo opiskeluaikanaan. Työharjoittelusta ulkomailla on myös tullut yhä suositumpaa. Tekniikan kampus muodostuu Vaasan yliopiston, Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian tekniikan yksiköistä. Kampuksella opiskelee tekniikan opiskelijaa, joten joka neljäs kampuksella vastaan tuleva opiskelija on teekkari tai insinööriopiskelija. Insinööriopiskelijamäärältään kampus on Suomen viidenneksi suurin. Vuosittain täältä valmistuu lähes 400 insinööriä tai diplomiinsinööriä. Tutkimuskeskus Technobothnia on kumppaneiden yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, jossa opiskelijat pääsevät soveltamaan teoriassa opittuja menetelmiä valvotussa, teollisuutta vastaavassa ympäristössä. Em. oppilaitosten yhteistyöhön perustuu myös Vaasan Energiainstituutin (VEI) toiminta. Sen tärkeä tehtävä on tutkimusperusteisen tiedon välittäminen valmistuville energia-alan ammattilaisille. 20

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

Arvopaperin Rahapäivä 2013

Arvopaperin Rahapäivä 2013 Arvopaperin Rahapäivä 2013 ATTE PALOMÄKI, VIESTINTÄJOHTAJA 17.9.2013 Wärtsilä Tämä on Wärtsilä POWER PLANTS SHIP POWER SERVICES 2 Wärtsilä Liikevaihto ja kannattavuus 6000 16% 5000 4000 11,4% 12,1% 10,7%

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen

Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Oulun Energia -konserni

Oulun Energia -konserni Oulun Energia -konserni Yhteinen asiamme OULUN ENERGIA Toiminta-ajatus Kotimaisessa omistuksessa oleva energiakonserni kattaa koko energia-alan arvoketjun: raaka-aineiden tuotannon sähkön ja lämmön tuotannon

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus

Osavuosikatsausjulkistus Osavuosikatsausjulkistus (1.11.2007 31.7.2008) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 28.8.2008 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 3. neljänneksellä Osavuosikatsaus Q3/2008

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Sataman tarpeet ja näkökulma

Sataman tarpeet ja näkökulma Sataman tarpeet ja näkökulma Sähköistymisen hyödyt satamille ja varustamoille Matti Esko, Toimitusjohtaja, Kvarken Ports Ltd Perusteet Kvarken Ports on osakeyhtiö, joka yhdistää Vaasan ja Uumajan satamat

Lisätiedot