Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4. Tulevaisuuden muutokset ja haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4. Tulevaisuuden muutokset ja haasteet"

Transkriptio

1 Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4 Tulevaisuuden muutokset ja haasteet Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK

2 Raportti Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4 Tulevaisuuden muutokset ja haasteet Projekti Projektinumero Infrarakentaminen muutoksessa Kirjoittajat Sivumäärä Terttu Vainio; Eero Nippala; 20 Avainsanat infrarakentaminen; tulevaisuus; talous; liiketoiminta; työ; vuorovaikutus; ekotehokkuus; 2020 Tiivistelmä Infrarakentamiseen vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, yritysten tarpeissa ja ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset ja tilaajien mahdollisuudet toteuttaa hankkeita sekä alan sisällä tapahtuvat muutokset. Infra-alan toimijat ovat pohtineet yhdessä muutosten vaikutuksia. Näiden pohdintojen tulema esitetään tässä raportissa 1) talouden ja liiketoiminnan, 2) työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen sekä 3) ympäristön näkökulmista. Projektin johtoryhmä ja tutkijat nostavat infra-alan suuntaviivoiksi: I. Arvovalinnoilla säästöjä infranpitoon II. III. IV. Rakennettua ympäristöä tiivistettävä Luvituksella tehokkuutta energia- ja maa-aineshuoltoon Säästöä 360 asteen yhteistyöllä V. Mallintaminen alueiden elinkaareen VI. VII. VIII. IX. Tuottavuutta uusilla teknologioilla Sähköinen asiointi laajasti käyttöön Osaaminen ajantasalle Lisää osaajia X. Nollatoleranssilla hyvä työpaikka Julkisuus Tampere JULKINEN Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Yhteystiedot Jakelu Johtoryhmän jäsenet; TAMK; VTT;

3 3 Alkusanat Tulevaisuuden muutokset ja haasteet raportissa käydään läpi infra-alan meneillään olevia ja näköpiirissä olevia muutoksia globaalilla, kansallisella ja toimialan tasolla. Infra-alalle on ehdotettu toimenpiteitä, joiden avulla haasteisiin vastataan ja muutoksiin sopeudutaan. Tämän raportin sisältö on tuotettu yhteistyössä projektin johtoryhmän ja heidän organisaatioiden kanssa. Raportin ovat laatineet Terttu Vainio VTT:ltä ja Eero Nippala TAMK:sta. Projektin johtoryhmään kuuluivat: Tapani Karonen (pj; Infra ry) Ari Huomo (Liikennevirasto) Tom Warras (Tekes) Veli-Pekka Sirola (Energiateollisuus ry) Jarmo Leskinen; Kari Happonen saakka (Koneyrittäjien liitto ry) Mikko Leppänen (MANK ry, Ramboll Finland Oy) Jari Pietilä (SKAL ry) Matti Kiiskinen (SKOL ry ) Marika Kämppi (Suomen Kuntaliitto ry) Osmo Seppälä (Vesilaitosyhdistys ry) Mikko Nousiainen; Matti Kuronen saakka (Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry) Arto Kari (Destia Oy) Tarja Merikallio (Lemminkäinen Infra Oy) Eero Moilanen (Vison Oy; Morenia Oy saakka ) Petri Nieminen; Hannu Jokiniemi saakka (Rautaruukki Oyj) Maarit Mäkitalo (Sandvik) Jouni Kekäle (VR Track Oy) Jarkko Salmenoja (YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut) Jouko Turto ja Tapio Siirto (Turun kaupunki) Perttu Heino (TAMK) Ilkka Forsell; Juha Salminen saakka (NCC Infrapalvelut) Tutkijat kiittävät projektin aktiivista johtoryhmää. Erityiskiitokset johtoryhmän puheenjohtajalle Tapani Karoselle 30 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä. Tämän raportin toivotaan auttavan yrityksiä ja organisaatioita strategiatyöskentelyssä. Infrarakentaminen muutoksessa projektin raportit: Osa 1. Infrarakentamisen rakenne Osa 2. Infrarakentamisen seuranta ja määrän ennakointi Osa 3. Infrarakentamisen työvoima, osaaminen ja koulutus Osa 4. Infrarakentamisen muutokset ja haasteet Osa 5. Kuntien infrarakentaminen

4 4 Sisältö Alkusanat 3 Sisältö 4 Johdanto 5 1) Talous ja liiketoimintaympäristö 5 Muutokset ja vaikutukset 5 Toimenpiteet 8 2) Työnjohto, työn tekeminen ja vuorovaikutus 9 Muutokset ja vaikutukset 9 Toimenpiteet 11 3) Ympäristö 12 Muutokset ja vaikutukset 12 Toimenpiteet 15 Infrakentamisen määrän kehitys Yhdyskunnat 17 Liikenneväylät 18 Energiahuolto 18 Tietoliikenneyhteydet 20 Talonrakentamisen aluetyöt 20 Kaivosrakentaminen 21 Muut infrarakenteet 21 Yhteenveto 22 LIITE A. Muutosvoimat LIITE B. Työpajat

5 5 Johdanto Maailmanlaajuisesta toimintaympäristöstä on tunnistettavissa kaikkialla ja kaikkiin toimialoihin vaikuttavia muutosvoimia (liite A). Infrarakentaminen muutoksessa -projektin tavoitteena on ollut muutosvoimien konkretisointi infra-alan organisaatioille ja yrityksille. Tätä ennakointitietoa tarvitsevat erityisesti julkisen sektorin organisaatiot ja isot yritykset, joiden ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja reagointi muutoksiin vie aikaa. Muutoksia ja haasteita pohdittiin projektin ohjausryhmän ja ohjausryhmän organisaatioiden edustajien yhteisissä työpajoissa (liite B). Pohdinnat on koottu tähän raporttiin 1) talouden, 2) työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen sekä 3) ympäristön näkökulmista. Yhteenvedon loppuun on koottu havaintoja eri sektoreiden rakentamisen määrän tulevasta kehityksestä. 1) Talous ja liiketoimintaympäristö Muutokset ja vaikutukset Taulukko 1. Yhteenveto talouden ja liiketoimintaympäristön muutoksista. Globaalit Raaka-aineiden hinnat: öljyn hinta jäänyt korkealle, värimetallien hinnat laskeneet Globalisaatio, talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan Maailmankaupan sopimukset, Venäjän WTO jäsenyyden jatkuminen; talouspakotteet - vastapakotteet Euroopan rahoituskriisin pitkittyminen Suomen tärkeiden vientimaiden talouskehitys hidastunut TEN-verkostojen kehittämiseen uusi Verkkojen Eurooppa - rahoitusinstrumentti Kansalliset Valtion ja kuntien velkaantuminen ei saa jatkua nykyvauhdilla Talouden ja toimialarakenteen muutokset lisänneet työttömyyttä Kuntaliitoksia Smart City panostusta mm. kaupunkien energiatehokkuuteen ja älykkääseen liikennejärjestelmään Energiatuotannon omavaraisuus kasvaa Infra-ala Infraomaisuuden hallinnan painoarvo kasvaa, kun infranpidon rahoitus vähenemässä Tuottavuusvaateet kasvussa Kotimarkkina muuttunut avoimeksi Infrarakenteiden palvelutason ja tarpeiden muutokset Hanke Hankkeiden uudet ja suunnittelun/rakentamisen aikana muuttuvat vaatimukset lisääntyvät Aliurakoiden hintataso jäänyt matalaksi tuottaakseen laadukkaan toiminnan Aikataulujen pitäminen paranee rakennusaikaisilla kannustimilla Uuden teknologian hyödyntäminen harkitusti tuottavuuden parantamiseksi Sähköisen asioinnin käyttö laajenee kaikkeen ja kaikille

6 6 Globalisaation myötä taloudet ovat linkittyneet toisiinsa. Teollisuustuotannon sijainnille etsitään koko ajan parasta mahdollista sijaintia. Tuotantoa ja palvelujen tuotantoa on siirtynyt Euroopasta Aasiaan, mutta myös toisin päin Aasiasta Eurooppaan. Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät mm. Euroopan Unionin panostukset liikenneväyliin (TEN-T), sähkö- ja kaasuverkkoihin (TEN-E) ja tietoliikenneverkkoihin (eten) 1. Euroopan komissio on hyväksynyt tammikuussa 2014 uuden Verkkojen Eurooppa rahoitusinstrumentin 2, josta voi hakea tukea mm. rautateiden yhteen toimivuuden edistämiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja rajat ylittävien osuuksien parantamiseen. Kansainväliselle kilpailulle avoimet markkinat tarkoittavat kääntäen urakoinnin kotimarkkinan laajentamista Pohjoismaihin, Balttiaan ja Venäjän lähialueille. Suunnittelussa, materiaaliteollisuudessa, kone- ja laitevalmistuksessa markkinat ovat maailmanlaajuiset. Globaalin talouden kehitys ja kansainvälinen kauppa vaikuttavat sekä suoraan että epäsuorasti infrarakentamiseen. Suotuisassa suhdannetilanteessa teollisuuden investoinnit tuovat töitä infrarakentamiseen sekä tuottavat julkiselle sektorille verotuloja, jotka auttavat julkisten infrainvestointien rahoitusta. Päinvastaisessa suhdannetilanteessa molemmista tingitään. Kiinnostus kaivosten avaamiseen riippuu metallien kysynnästä ja hintakehityksestä. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden (Venäjä, Ruotsi, Saksa, USA, Iso-Britannia) talouskasvu on pysynyt matalana heijastuen vientiin. Levottomuudet Ukrainan Krimillä aiheuttivat Venäjän väliintulon. Tämä aiheutti kansainvälisiä vastalauseita Venäjän toiminnalle sekä talouspakotteita. Venäjä vastaavasti harkitsee vastapakotteita esim. EU:ta kohtaan. Kansainvälisen rahoituskriisiin jälkimainingit näkyvät edelleen valtion velkaantumisena ja reunaehtoina infran rahoituksessa. Esimerkiksi vuoden 2014 kehysriihessä peruttiin liikennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 100 miljoonan euron panostus perusväylänpitoon. Infrarakenteiden hallinta ja palvelutason ylläpito ovat poliittinen päätös. Paikallishallinnossa päätetään esim. kaukolämpö- ja vesiverkostojen käyttömaksuista ja siitä, käytetäänkö rahat kuntatalouden tasapainottamiseen vai verkoston ylläpitoon. Sähkösiirto- ja jakeluverkkojen mittavat uusimiset, huoltovarmuuden parannukset sekä verkon kapasiteetin nosto maksetaan sähkönsiirtomaksuilla. Talouden rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Muutostahti on kiihtynyt viime vuosina ja lisänneet työttömyyttä, koska uudet alat (peliteollisuus; biopolttoaineet) eivät työllistä samaan tahtiin kuin vanhoilta aloilta (metalli- ja metsäteollisuus) on irtisanottu työntekijöitä t guidelines/index_en.htm

7 7 Perusteollisuuden muutokset vaikuttavat kuljetustarpeisiin sekä sitä kautta väylien rakentamiseen ja pitoon. Esimerkiksi yksiköiden sulkeminen on muuttanut merkittävästi metsäteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden materiaalivirtoja. Uusien kaivosten yhteydessä konkretisoituvat globaaliin talouteen liittyvät riskit. Kokonaan uusia yhteyksiä olisi rakennettava vaikka varmuutta niiden tarpeesta ei ole. Talouden digitalisointi on johtanut myös palvelualojen mm. kaupan rakenteiden muutoksiin ja etätyön lisääntymiseen. Digitaalisessa taloudessa henkilöiden liikkuminen voi vähentyä mutta jakeluautoliikenteen kasvaa. Älykäs liikenne voi leikata ruuhkahuippuja ja saada liikennemäärät laskuun. Liikenneruuhkia voidaan helpottaa liikennevalojen ohjauksella sen sijaan, että rakennettaisiin uusia kaistoja tai teitä, telematiikalla parannetaan liikenneturvallisuutta ja anturoinneilla voidaan seurata vaativien rakenteiden kunnossapitotarvetta reaaliaikaisesti. Aluerakenteen muutos keskittää niin Suomessa kuin myös muissa maissa isoille kaupunkiseuduille sekä väestöä että rakentamista. EU Horizon 2020 ohjelmassa panostetaankin juuri tästä syystä kaupunkiseutujen energiatehokkuuteen, älykkääseen liikennejärjestelmään ja infrastruktuuriin Smart City 3 teeman puitteissa. Toisaalla infrarakenteita jää vajaakäyttöön kun käyttäjien määrät vähentyvät. Supistuvilla alueilla on pulaa sekä osaavista työntekijöistä (mm. suunnittelu, urakointi) että rahoituksesta. Kasvavien kaupunkiseutujen kannattaa ohjata kasvu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, missä selvitään infran rakentamisesta pienemmillä investoinnilla 4 ja käyttökustannuksilla sekä pystytään tuottamaan myös muut julkiset palvelut edullisemmin kuin rakennettaessa kokonaan uusille alueille kaukana keskustasta. Maan alle rakentaminen on yksi keino kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Maan alle voidaan viedä sekä väyliä, pysäköintiä tai palveluita. Rakennetussa ympäristössä toimittaessa voidaan periä rakennusajalta vuokraa työmaaksi otetulta ajokaistalta tai alueelta. Vuokra kannustaa lyhyeen rakennusaikaan, säästämään kustannuksia ja vähentämään ympäristölle aiheutettavia häiriöiltä. Infranpitoon ja -rakentamiseen tarvitaan tuottavuutta nostava teknologiahyppy esimerkiksi hyödyntämällä mallintamista 5 rakenteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kun rakennustuotannossa on käytettävissä 3D suunnitelmat, voidaan ottaa käyttöön koneautomaatiota, hyödyntää satelliittipaikannusta ja tuottaa omaisuudenhallintaan digitaaliset mallit lopputuotteesta. Virtuaalimallien avulla voidaan ohjata oikea-aikaista kunnossapitoa

8 8 Yritysten rahoituksen saatavuus on vaikeutunut ja hinta noussut finanssikriisin takia. Sekä yritysten että julkisen talouden kannalta oleellista on huomioida hankkeiden taloudelliset riskit. Rakenteelliset muutokset voivat muuttaa investoinnin hyötykustannussuhdetta. Kustannusnousuja aiheutuvat usein suunnitellun rakenteen kokonaan uudet ja suunnittelun aikana muuttuneet vaatimukset. Vuosien aikana rakennuttajakyselyn 6 mukaan tarjoushintatasot ovat olleet alhaiset. Pitkäjänteinen, laadukas toiminta edellyttäisi kohtuullista voittoa, jotta yritykset voivat panostaa myös tuote- ja tuotannon kehitykseen. Toimenpiteet Aktiivinen omaisuuden hallinta tiedettävä omistetun kannan määrä ja kunto/kelpoisuus määriteltävä infrarakenteiden palvelutasotavoitteiden avulla investointi- ja korjaustarpeet valittava toimenpiteet, erityisesti niukkojen resurssien priorisointi ruuhkamaksut; käyttömäärään sidottu maksu; käyttömaksuille oikea taso Rakennemuutoksiin reagointi alasajettava hallitusti tarpeettomaksi jäävä infra sovitettava palvelutaso käytön muuttuessa (vajaakäyttöisen infran palvelutason laskeminen, edullisemmat korvaavat ratkaisut) panostettava taloudellisten riskien hallintaan (vikainvestoinneilta välttyminen) varmistettava infrapidon osaaminen yhteistyöllä (kuntien tekninen toimi) Joustava kumppanuus hankinnoissa kustannus- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen haku puitesopimukset; avoimet kirjat -periaate; allianssit, kevennetyt allianssit tasapuoliset maksuaikataulut hankkeen kaikille osapuolille. Infrarakentamiseen tuottavuutta teknologioilla mallintaminen paikkatiedot, laserskannaukset lähtötietojen hankinnassa ja vanhojen infrarakenteiden paikantamisessa gps; koneohjaus; robotit (miehittämättömät työkoneet) osana/lisänä työkonevalikoimaa; etäohjaus; etäseuranta 6

9 9 2) Työnjohto, työn tekeminen ja vuorovaikutus Muutokset ja vaikutukset Taulukko 2. Yhteenveto työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen muutoksista. Globaalit Työvoiman liikkuvuus; ulkomaisen työvoiman määrän kasvu Eriarvoisuuden kasvu (talouspakolaisuus) Tieto liikkuu reaaliajassa; internet yhteisöt, blogit, sosiaalisen media käyttö laajenee Kansalliset Demografiset muutokset huoltosuhteen heikkeneminen Koulutusmäärät vähenevät: rakennusala / muut koulutusalat Kotimaisen työvoiman liikkuvuus vähentynyt Yksisuuntaisesta tiedottamisesta vuorovaikutukseen Infra-ala Osaavan työvoiman rekrytointi vaikeutuu infra-alalla Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta supistetaan Yliopistokoulutuksen määrää pyritään lisäämään ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osuutta kasvattamaan Kansalaisten osallistaminen suunnitteluun kasvussa mm. projekteihin hankitaan sosiaalinen toimilupa Hanke Vuorovaikutustaidot työnjohtamisessa korostuvat monikulttuurisilla työmailla Työturvallisuuteen ja työpaikkahäirintään reagointikynnys on madaltunut Työssä viihtymisen merkitys kasvanut Internetsivut, blogit yleistyvät Euroopan Unionissa kansalaisten perusoikeus on ollut vapaa liikkuvuus ja työhaku Euroopan koko Euroopan talousalueelta. EU:n laajentuessa itäiseen Eurooppaan sovittiin mm. Romanian ja Bulgarian kanssa siirtymäkaudesta, joka rajoittaa tätä oikeutta. Tämä siirtymäkausi päättyi 2014 tammikuussa. Ulkomaalaisia työntekijöitä on koko Suomessa ja koko infra-alalla noin viisi prosenttia. Etelä-Suomen suurilla työmailla ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on huomattavasti suurempi. Tieto liikkuu nykyisin reaaliajassa ja internetin välityksellä rajattomasti. Organisaatioiden ja yritysten hyvät uutiset leviävät heikosti. Huonot uutiset, jopa vain huhut, sen sijaan saattavat johtaa konkurssiin. Yksittäinen henkilö pystyy manipuloimaan sosiaalisen median kautta laajaa joukkoa potentiaalisia asiakkaita tai mahdollisia uusia työntekijöitä. Kansallisella tasolla väestönkasvu ja huoltosuhde vaikuttavat yhteiskunnan kehitykseen. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kaikkien palvelujen, mukaan lukien infrastruktuurin sopeuttamistarpeeseen ikäihmisille.

10 10 Mikä osuus ja mille tasolle ikäluokasta koulutetaan, on osittain poliittisen päätöksenteon tulos, osittain markkinaehtoinen ja kiinni nuorten ikäluokkien koulutuspreferensseistä. Rakennusalalla koulutusmäärät ovat kohdallaan, mutta infra-alalle, erityisesti infrarakennustyömaille valmistuu liian vähän työnjohtoa ja ammattimiehiä. Vajetta on ollut pakko paikata toimialan vaihtajilla ja ulkomaalaisilla keikkatyöntekijöillä. Monikulttuuriset työmaat haastavat työnjohdon henkilöjohtamisen taidot. Koulutusmääriä ollaan supistamassa 7 rakennusalan linjoilta ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulut päättävät itse koulutusaloista, joille opetus suunnataan. Yliopistotasolla koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Osa koulutuksesta annetaan englanniksi, jotta se soveltuisi myös ulkomaalaisille opiskelijoille. Aalto yliopistossa hakukohteena ovat insinööritieteet, johon on yhdistetty sekä rakennusalan että konealan koulutukset. Riskinä on, ettei infrarakentamiseen erikoistuneita diplomi-insinöörejä valmistu tulevaisuudessa riittävästi. Etätyöt ovat mahdollisuus toimihenkilöille, työmailla työntekijöiden on oltava läsnä. Koulutuksen sijoittuminen toisaalle kuin alan töiden sijainti on haaste, koska työvoiman liikkuvuus on vähentynyt. Teknologian kehitys pystytään hyödyntämään vain, jos alalla työskentelevillä on siihen edellytykset ja osaamista. Teknologian kehitys tuo koulutustarpeita työssä oleville ammattilaisille. Paikallisesti infra-alalla ja yrityksissä sekä suunnittelijoilta että rakentajilta kohteen vaativuudesta riippuvia pätevyyksiä. Henkilöpätevyydet on uusittava määrävälein. Merkittävä muutos tulee olemaan rakennushankkeissa asettavat pätevyysvaatimukset alihankkijoille. Aiemmin pätevyysvaatimukset on asetettu vain pääurakoitsijalle, tulevaisuudessa vaatimukset asetetaan koko urakointiketjulle. Rakennushankkeissa on kuultava virallisten tahojen lisäksi kansalaisia, joita hanke koskettaa. Internet ja sosiaalinen media on madaltanut kansalaisten kynnystä ottaa osaa päätöksentekoon. Kuulemisprosessin on ollut monella tapaa muutoksessa. Esimerkiksi kaivos- ja tuulivoimahankkeissa ovat vastakkain taloudelliset intressit ja kansalaisten arvomaailma. Käyttöön on otettu käsite sosiaalinen toimilupa. Kaivoshankkeet ovat olleet tervetulleita Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä kärsitään työttömyydestä. Mutta niitä pidetään myös uhkana ympäristölle ja virkistyskäytölle. Niihin liittyy arvokysymys, kenen sopii hyötyä maaperän arvokkaista aineksista. 7

11 11 Tuulivoiman rakentamisella tavoitellaan uusiutuvan energian osuuden nostoa, vaikka se on toistaiseksi kallis tapa tuottaa sähköä verrattuna nykyisin käytössä oleviin menetelmiin. Tuulivoima on viisainta rakentaa valmiin infrastruktuurin tuntumaan, joka yleensä tarkoittaa myös asuttuja alueita. Infra-alalla sattuu edelleen muihin toimialoihin nähden enemmän vakavia työtapaturmia 8, joten tehtävää on edelleen työmaiden turvallisuuskulttuurissa jotta nollatoleranssi saavutetaan. Nollatoleranssin tavoite koskee niin työtapaturmia kuin myös työpaikkahäirintää. Kun töitä tehdään rakennetussa ympäristössä tai korjataan liikennöityjä väyliä, ovat vaarassa myös ulkopuoliset. Toimenpiteet Osaaminen ajantasalle infra-alalla työtä tekevät, vailla koulutusta olevat työntekijät on koulutettava kaikilla koulutustasoilla on opetussuunnitelmat päivitettävä riittävän taajaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. alalla toimivien ammattilaisten osaamista on päivitettävä täydennyskoulutuksella Nollatoleranssit turvallisuuskulttuuriin tavoitteena on oltava nolla vakavaa työtapaturmaa työmailla paneudutaan turvallisuussuunnitteluun ja sen juurruttamiseen työmailla henkilökohtaisia turvavarusteita käytetään silloin kun siihen on syytä hyödynnetään uutta teknologiaa esim. kypäräkamerat & etävalvonta (säästö matka-ajoissa) käyttöön kohteliaat ja nopeat työmenetelmät erityisesti rakennetussa ympäristössä Tiedottamisesta vuorovaikutukseen hankkeiden ongelmien ja vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen etukäteen keskustelupalstat, hankeblogit käyttöön hankkeiden valmistelussa ja tiedonjaossa virtuaalimallit laajasti käyttöön hankkeiden ja niiden vaikutusten esittelyssä 8

12 12 3) Ympäristö Muutokset ja vaikutukset Taulukko 3. Yhteenveto projektin työpajoissa tunnistetuista ympäristöhaasteista. Globaalit Säätilan ääri-ilmiöiden yleistyvät Vähähiilinen talous asetettu kansantalouksien tavoitteeksi Rakentamisen maa-ainekset niukentuvat maailman kasvukeskuksissa Puhtaan talousveden saatavuus heikkenee mm. keinokastelun takia Kansalliset Kaavoituksen, rakentamisen ja käytön tavoitteena ekotehokas yhdyskunta Hajautettu energiantuotanto, uusiutuvan energia hyödyntäminen lisääntyvät Pohjavesien suojelu korostuu Ympäristölainsäädäntö tiukentuu ja säätely lisääntyy Infra-ala Maa-rakentamisen massoja ja materiaaleja kuljetetaan pitempiä matkoja Vanhojen rakenteiden materiaalien kierrätys ja uusiomateriaalien käyttö lisääntyvät Hanke Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien reviirien selvitetään entistä useamman rakennushankkeen alkuvaiheessa Pilaantuneet maa-ainekset tunnistetaan ja käsitellään Ylijäämämateriaalit hyödynnetään tai kierrätetään entistä tehokkaammin usean hankkeen kesken Tonttien hulevesien käsittelyyn muutoksia Maailman mittakaavassa väestö ja rakentaminen ovat keskittymässä kaupunkeihin 9. Erityisesti Aasiassa kaupungit ovat valtavia ja niiden rakentamiseen hankitaan maa-aineksia laajalta alueelta, välillä hyvinkin kyseenalaisin keinoin. Maailmassa makean veden kulutus on kasvanut moninkertaisesti verrattuna väestönkasvuun ja veden tarjonta on epäsuhdassa sen tarpeeseen nähden. YK arvioi, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta 10 Suomi on sitoutunut muun Euroopan mukana vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Kysynnän kasvu ja vaikeiden esiintymien hyödyntäminen on nostaa öljyn hintaa ja ohjaa vähähiiliseen talouteen. Aikalisän tähän kehitykseen on tuonut liuskekaasun hyödyntämisteknologia kehittyminen. Liuskekaasun hyödyntämiseen liittyy kuitenkin ympäristöriskejä ja osa esiintymistä sijaitsee alueilla, josta niitä ei saada käyttöön. 9 trendit megakaupungit 10

13 13 Ilmastonmuutoksen mm. sään ääri-ilmiöiden vaikutus riippuu maantieteellisestä sijainnista. Meren pinnannousu uhkaa sekä pieniä saarivaltioita että monia suuria kaupunkeja. Rankkasateita seuranneet tulvat ovat paljastaneet myös Suomessa yhdyskuntien haavoittuvuuden. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat sekä infrarakentamiseen että infranpitoon. Myös Suomessa sademäärien kasvuun on varauduttu uusilla hulevesien käsittelyä koskevilla suosituksilla ja ohjeilla. Hulevesien käsittelyyn on tuotu ekologisina pidettyjä, esteettisesti kiehtovia ratkaisuja. Niihin päädyttäessä on muistettava, etteivät ne luonnonmukaisuudestaan huolimatta pysy toimivina ilman ylläpitoa. Luonnontilainen pohjavesi on Suomessa pääosin hyvälaatuista, ja sitä voi yleensä käyttää sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä. Suomen pohjavesimuodostumat ovat kuitenkin herkkiä pilaantumaan, koska muodostumat ovat pieniä ja niitä suojaava maakerros on yleensä ohut ja hyvin vettä johtava. Pohjavesi virtaa maa- ja kallioperässä ja on yhteydessä pintavesiin. Talvien suuret lumimäärät ovat haaste kaupungeissa, lumettomat talvet puolestaan heikentävät liikenneväylien kuntoa. Viime vuosina voimakkaat myrskyt ovat osoittaneet sähköverkoston haavoittuvuuden. Huoltovarmuuden parantamiseksi käynnissä ovat mittavat investointiohjelmat. Ekotehokkaan, vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan yhteistyötä kaavoituksen, suunnittelun ja toteutuksen kesken. Kaupunkien liikenneväylät on rakennettu autojen ehdoilla; ainoastaan Helsingissä myös raideliikenteen. Mikäli kevyttä liikennettä halutaan todenteolla edistää, ovat myös pyörätiet täydennettävä ympärivuoden ylläpidetyksi toimivaksi verkostoksi. Jalan liikkumiseen kannustaisi irrallisten puistojen tai jalankulkualueiden sitominen yhteen viherverkoksi eli turvallisiksi, viihtyisiksi kevyen liikenteen verkostoiksi. Eurooppa 2020 strategiassa 11 korostetaan energia- ja resurssitehokkuutta. Energiapolitiikan osalta tavoitteiksi asetettiin 20 prosentin vähennys energiankulutukseen, 20 prosentin lisäys uusiutuvien lähteiden käyttöön ja 20 prosentin vähennys kasvihuonekaasu-päästöihin. Uudessa 2030 strategiassa 12 ilmasto- ja energiapolitiikan EU tason tavoitteiksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen 40 prosentin vähennys vuoden 1990 tasoon verrattuna ja 27 prosentin sitova tavoite uusiutuvalle energialle. Nämä velvoittavat Suomea vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisäämään uusiutuvien energioiden (RES) hyödyntämistä. Uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa kiinteistöissä (esim. maalämpö, aurinkokeräimet tai -paneelit) tai itsenäisesti verkkoihin liitettynä (esim. tuulivoima, biopolttoaineilla toimivat voimalaitokset)

14 14 Älykkäät sähköverkot ja kaukolämpöverkot ovat (smart grid, smart network osan smart city mallia) ovat edellytys EU:n ympäristötavoitteiden toteutumiselle. Verkot viritetään älykkääksi tietoliikenneominaisuuksilla ja energiankäytön seurannalla. Älykkäälle verkolle on olennaista myös kaksisuuntaisuus, joka tarkoittaa energian virtaamista nykytilanteesta poiketen molempiin suuntiin. Samoin tiedonsiirto tapahtuu sekä verkkoyhtiöstä asiakkaan suuntaan että päinvastoin. Verkon älykkyyttä on myös automaattinen vianpaikannus ja erotus sekä verkon käytön optimointi ja etäluettavat mittarit. Siirtyminen älykkäisiin verkkoihin tulee olemaan pitkä prosessi. Ympäristölainsäädäntö 13, erityisesti asetukset liittyen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen vaikuttavat merkittävästi infrarakentamiseen. Veden, soraharjujen, neitseellisen luonnon, uhanalaisten eläinten ja kasvien lisäksi suojelun piiriin on tulossa maisemat. Isoihin infra- ja teollisuushankkeisiin ryhtyvät velvoitetaan laatimaan huomattava määrä muita, kuin perinteisiä rakennusteknisiä selvityksiä ja hankkimaan lausuntoja useilta eri tahoilta. Luvitukseen liittyy kiinteästi valitusmahdollisuus, joka pidentää hankkeita ja voi kaataa suunnitelman toteutuksen. Luvat voivat olla määräaikaisia niin, että hakuaika on kohtuuttoman pitkä suhteessa sen kestoon. Uusien maa-ainesten saatavuutta rajoittaa mm. jääkauden muovaamien soraharjujen suojelu. Maa-aineksia on tulevaisuudessa tarve kierrättää ja etsiä soravaroille korvaavia materiaaleja. Korvaavien materiaalien käyttö vaatisi reipasta toimintaympäristön muutosta: lainsäädännön ja luvituksen kehittäminen siten, että ne kannustaisivat kierrätykseen ja korvaavien materiaalien käyttöön sekä tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden olisi otettava nämä materiaalit käyttöön. Heikot perustamisolosuhteet ja maa-ainesresurssien rajallisuus korostuvat eteläisen Suomen kasvavilla kaupunkiseuduilla, minne väestö ja talous keskittyvät. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kierrätetään uuteen käyttöön vanhoja rakennuspaikkoja ja kokonaisia alueita. Teollisuutta (esimerkiksi sahat) ja liikennettä palvelleilla alueilla (esimerkiksi huoltoasemat) sekä vanhoilla kaatopaikoilla on pilaantuneita ja myrkyllisiä maa-aineksia, joiden käsittely on ratkaistava tapauskohtaisesti huomioiden myös kuljetus. Käyttöön olisi myös otettavissa maa-aineksia purkukohteista ja käynnissä olevilta työmailta. Niiden käyttöä rajoittaa se, ettei välivarastoinnille (läjitys) löydy tilaa ja jalostamiseen tarvittaville alueille on vaikea saada lupia. 13 FI/Asiointi_ja_luvat

15 15 Toimenpiteet Energiaverkoston muutokset ilmakaapeleiden muuttaminen maakaapeleiksi jatkuu kiihtyen. johtokanavat ja putkitukset katurakenteissa vähentävät vähitellen tarvetta avata koko katu hajautettu, paikallinen energiatuotanto lisääntyy ja vaatii muutoksia verkostoihin Materiaalien käytön tehostaminen hyvät materiaalit säästettävä vaativiin kohteisiin; toisarvoisissa pienemmällä kantavuudella selviävissä kohteissa tyydyttävä heikompaan materiaaliin kuntien osoitettava läjitys- ja käsittelyalueet heikkolaatuisille maa-aineksille massatalous optimoitava samanaikaisten hankkeiden kesken; maa-ainespörssin käyttöä edistettävä uusiomateriaalien ja tuoteinnovaatioiden kokeilusta/testaamisesta vastattava yhdessä yhteistyössä (tilaaja + suunnittelu + materiaalitoimittaja + urakointi). vedenalaisia soravarojen hyödyntämistä harkittava, mikäli se ei aiheuta vahinkoa luonnolle ja kehitettävä teknologiaa, jolla estetään veden samentuminen ympäristöluvat edistämään kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä Urakoinnin toimintatavat ja uudet työlajit urakkaohjelmiin käytännön tason ekotehokkuuskriteerit lopputuotteille ja rakentamiseen rakennusten purkutyöt, pilaantuneiden maiden puhdistus / kapselointi edistettävä infran omistajien kesken yhteistyötä (energia, vesi, tietoliikenne, kadut, vrt. Saksan katujen avaamisen rajoitukset). Infrakentamisen määrän kehitys Talousneuvosto on arvioinut Suomen talouden tulevaa kehitystä 14 (taulukko 4). Siihen ja jo tiedossa olevat hankkeet huomioiden, infrarakentamisen volyymi tulee kokonaisuutena vähenemään vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen infrarakentaminen tulee palaamaan 2000-luvun alkupuolen tasolle (kuva 1). Taso on merkittävästi alempana kuin rakentamisen määrä oli esimerkiksi vuoden 2008 paikkeilla, jolloin infrarakentamisen useilla sektoreilla rakennettiin vilkkaasti. Taulukko 4. Suomen bruttokansantuotteen kehitys, mikäli sekä valtion ja kuntien talouden sopeuttamistoimenpiteet toteutuisivat. Talousneuvoston arvio. Suomen talouskehitys Lähde: Suomen Pankki BKT kasvu % 1,0 0,6 1,6 1,7 1,4 1,4 1,4 1,4 14 asiantuntijaryhma/pdf/arvio.pdf

16 16 Taulukko 5. Infrarakentamisen määrän trendiennuste. + kasvaa; +/ tasolla; - vähenee. Infrakentamisen sektoreiden kehitys Lähde: Infrakentaminen muutoksessa Investoinnit Kunnossapito; hoito Kadut Tiet, yksityistiet Junaradat, metro Tietoliikenne 820 +/ Energia Vesihuolto Muu väylä ja ympäristörakentaminen 700 Kaivosten avaaminen Uudistalonrakentamisen alueosat Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 620 +/ YHTEENSÄ milj., / + Kuva 1. Infrarakentamisen määrän kehitys. 104 Infrarakentaminen , määrän muutos Lähde: Infrarakentaminen muutoksessa

17 17 Yhdyskunnat Talouden reunaehdoista huolimatta väestön kasvu 15 ja uusien asuinalueiden rakentaminen pakottavat myös uusien katujen rakentamiseen. Erityisen vilkasta rakentaminen on pääkaupunkiseudulla, missä mm. vanhojen satama-alueiden ja Pasilan ratapihan vapautuminen talonrakentamiseen sekä kehäradan asemien ja metroasemien ympäristön kehityshankkeet ovat muokkaamassa kaupunkirakennetta. Infra-investoinneiksi kirjautuu kahden jälkimmäisen osalta jonkin verran talonrakentamista, koska niissä rakennetaan vuosina asemia. Kadunrakentamisen määrään vaikuttaa aluerakentamishankkeiden eteneminen. Esimerkiksi Helsingissä on etenemässä aikavälillä useita suuria hankkeita. Aikavälille toteutuu myös esimerkiksi Tampereen rantaväylän tuntumaan sijoittuvien alueiden rakentaminen. Rakentamisen keskittyminen kaupunkialueille merkitsee myös tarvetta vähentää liikenteen ympäristölle aiheuttamia meluhaittoja. Meluvalleja rakennetaan pääosin maanteiden ja katujen uudis- ja saneeraustöiden yhteydessä. Jos tilaa löytyy, melueste rakennetaan aina maavallina, tyypillisesti ylijäämämaista. Lähes kaikki suomen taloudet ovat vesihuollon piirissä. Kunnallisten laitosten ohella vesihuoltoa järjestävät taajamien ulkopuolella toimivat vesiosuuskunnat. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely on saatettava kuntoon 2016 loppuun mennessä 16. Työ ei ole edennyt alkuperäisessä aikataulussa. Aiemmin valtio on rahoittanut kunnallisia vesihuoltohankkeita. Tulevaisuudessa valtio vetäytyy näistä hankkeista. Ainoastaan valtion tiettyjä siirtoviemärihankkeita tuetaan 2016 loppuun saakka. I Investointien lisäksi katuja ja katurakenteeseen kiinteästi kuuluvia vesi-, viemäri-, kaukolämpöja sähköverkot saneerataan. Kaukokylmän ja tietoliikennekaapeleiden asennusten takia avataan myös katuja, joissa muutoin ei olisi saneeraustarvetta. Yhdyskunnan verkostojen ikärakenteen ja määrän takia huoltovarmuuden ylläpitoon ja kunnossapitoon olisi panostettava nykyistä enemmän. Tämä koskee erityisesti vesi- ja energian jakeluverkostoja. Esimerkiksi vesijohtoverkostojen korjaustarpeen arvioidaan olevan kolminkertainen verrattuna nykyisiin korjausmääriin https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38826

18 18 Liikenneväylät Perusväylänpidon rahoituksesta valtaosa menee välttämättömään toimintaan, jota ilman liikennejärjestelmä ei toimi. Väylien kuntoa ylläpitävät pienet investoinnit (mm. liittymät, kevyen liikenteen väylät, liikenneturvallisuus, teollisuuden tarpeisiin rakennettavat uudet yhteydet) on karsittu minimiin. Tämä on osaltaan vauhdittamassa väylien rakenteiden ikääntymisestä johtuvaa korjaustarvetta. Ajanjaksolla korjausikään on tulossa entistä enemmän siltoja ja muita rakenteita sekä ohjausjärjestelmiä ja ratapihoja. Perusväylänpidosta erillisinä rahoitetaan yksittäiset suuret väyläverkon kehittämisinvestoinnit. Liikennepoliittisessa ohjelmassa on alustavasti sovittu väylähankkeet vuosille Investointien vuosittainen rahoitustaso on noin 370 miljoonaa euroa. Hankkeiden valinnassa on noudatettu nykyisen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Tärkeitä ovat suuria liikennemääriä palvelevat, talouskasvua tukevat, kustannushyötysuhteeltaan parhaat, liikenneturvallisuutta edistävät, päästöjä vähentävät ja maakunnallista merkitystä omaavat hankkeet. Lisäksi hankkeiden valinnassa on pyritty ottamaan huomioon alueellinen tasapuolisuus, elinkeinoelämän kilpailukyky, verkollinen rooli (runkoverkot ja solmupisteet) sekä suuret liikennemäärät ja kasvukeskukset. Merenkulun alaan kuuluvat keskeisesti myös monenlaiset logistiset toiminnot ja satamaoperaatiot. Tähän liittyvät myös maakuljetukset ja tietojärjestelmät ja kuljetusten taloudellisuus, turvallisuus ja mm. terrorismin ja muun rikollisen toiminnan esto. Merenkulku ja logistiikka-ala laajemminkin kokevat lähitulevaisuudessa suuria haasteita mm. globalisaation, uusien toimijoiden, materiaali- ja tavaravirtojen muutosten ja alati lisääntyvän kilpailun takia. Yhä enenevässä määrin teollisuus investoi ulkomaille ja tämä vaikuttaa satamien tavaramääriin. Vastaava toinen haaste on Venäjälle tapahtuva kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta. Energiahuolto Kaukolämpö on tehokas tapa tuottaa polttoaineesta lämpöä ja sähköä lähialueen yhdyskunnalle. Kaukolämpöön on liittynyt vuosikymmenten aikana uusien rakennusten lisäksi ennen 1970 rakennuttaja vanhoja rakennuksia. Kaukolämpöverkostojen suhteen ollaan epäjatkuvuuskohdassa. Vuonna 2021 alkaen uusien talojen energian vuosikulutuksen tulisi olla lähes nolla energia tasolla (nzeb). Myös vanhojen rakennusten energiatehokkuutta kasvatetaan mm. korjausrakentamismääräysten avulla. Uutta kaukolämpöverkostoa on kannattavinta rakentaa korkean tonttitehokkuuden omaaville kerrostaloalueille _web.pdf

19 19 Kaukolämmön lisäksi rakennuksiin on alettu toimittaa keskitetysti myös kaukokylmää. Osa kaukokylmäkonseptia ovat kylmän varastointiratkaisut. Pientuotannon (RES, prosessilämpö, biopolttoaineet, jäte, maalämpö, vesistö, aurinko, tuuli) yhdistäminen olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon on osa hajautettua energiantuotantoa. Verkon ylläpidon kannalta tätä pidetään jopa suotavana vaihtoehtona, koska pientuottaja tekisi verkon ylläpitoa tukevia investointeja (esim. pumput verkoston ääriosiin). Talojen nollaenergiatavoitteet ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen asettaa paineita myös sähköverkon kehittämiselle. Hajautetun, uusista (esim. tuulivoimalat) ja myös pienistä yksiköistä muodostuvan sähkötuotannon (esim. kiinteistökohtaisesti tuotettu aurinkosähkö) sekä verkkojen kaksisuuntaisuuden toteuttaminen asettaa hallinta- ja turvallisuushaasteita sähköverkoille. Uusiutuvan energiantuotannon ominaisuus on epätasapaino tuotannon ja käytön välillä. Tämän tasaamiseksi tarvitaan sähkön varastointiratkaisuja Haastavat sääolot, kuten myrskyt, ovat aiheuttaneet sähkösiirtoverkkoon ja jakeluverkkoihin ongelmia. Pahimpien myrskytuhojen seurauksena jopa taloutta on ollut hetkittäin ilman sähköä. Sähkönjakelun varmuuden lisäämiseksi ilmakaapeleita siirretään maakaapeleiksi, jotta sähkömarkkinalain 18 mukainen tiukennettu toimitusvarmuustaso saavutetaan vuoteen 2028 mennessä. Maakaapeloinnin kustannukset riippuvat suuresti siitä, minkälaisissa olosuhteissa maakaapelointia tehdään. Maakaapeloinnissa infratöiden osuus on merkittävä. EU politiikan mukaisesti Suomeen olisi rakennettava lisää uusiutuvan energian tuotantoa mm. teollista tuulivoimaa. Tuulivoimahakkeita on vireillä paljon, mutta rakentamista jarruttavat tukien ja verotuksen muutosten lisäksi organisoituneet vastarintaliikkeet, valitukset oikeusasteisiin, kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointimenettely ja ympäristölupamenettely sekä niihin liittyvät paikalliset, kansalliset ja kansainväliset kuulemismenettelyt 19. Ministeriöissä tehdään töitä investointiympäristön muokkaamiseksi suotuisammaksi, jolloin tuulivoiman rakentaminen lisääntyisi aikana. Toistaiseksi kaasua tuodaan siirtoputkistoja pitkin Venäjältä mm. Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Varsinais-Suomen liittäminen verkostoon näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä vaikka liittämissuunnitelmia on ollut sekä Venäjältä että Pohjanmereltä tulevaan verkostoon. Nesteytettyä kaasua aletaan laivata Etelä-Suomeen, kun ensimmäinen LNG terminaali valmistuu Poriin. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta se on tuottaa vähemmän kasvihuonekaasu-päästöjä kuin esimerkiksi kivihiili. Maakaasu sopii nopeasti käyttöön otettavaksi säätövoimaksi, jota tarvitaan monien uusiutuvien energialähteiden käytön tueksi

20 20 Tietoliikenneyhteydet Valtioneuvoston tavoitteen 20 mukaan kaikki vakinaiset asunnot (kattaen yli 99 % väestöstä) sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat olisivat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistan rakentamista ovat tukeneet valtio, kunnat ja EU. Vuoden 2013 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettu 30 Mbit/s -laajakaistaliittymä oli saatavilla noin 70 prosenttiin suomalaisista kotitalouksista. Valokuituverkon avulla kotiin tai kiinteistöön toteutettu laajakaistaliittymä oli puolestaan käytettävissä noin 40 prosentilla ja nimellisnopeudeltaan 30 Mbit/s -mobiililaajakaista noin 85 prosentilla kotitalouksista. Laajakaistan kattavuus on kasvanut mutta 2008 asetetun tavoitteeseen on tehtävä töitä. Talonrakentamisen aluetyöt Uudistalonrakentamisen aluetyöt ovat volyymiltaan suurin yksittäinen infrarakentamisen työlaji. Talonrakentamiselle ovat tyypillisiä suuret suhdannevaihtelut, jotka tuntuvat myös infrarakentamisen kysynnässä. Uudistalonrakentaminen muodostuu asuntorakentamista ja toimitilarakentamisesta. Asuntorakentamista ylläpitää 21 maahanmuuton aikaansaama väestönkasvu ja maassamuutto, jotka molemmat keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta asuinrakennuksia rakennetaan. Mikäli omistusasunnot eivät käy kaupaksi, rakennetaan vuokrataloja. Jaksolla asuntoja olisi rakennettava ainakin asuntoyksikköä vuosittain. Asuinrakentamiseen liittyvät aluetyöt vähenevät verrattuna ajanjaksoon , jolloin asuntoja rakennettiin vuosittain yli Toimitilarakentamiseen vaikuttavat sekä suhdanteet että rakennemuutokset, jotka muokkaavat sekä palvelusektoria että teollisuutta. Toimitiloja (=muut kuin asuinrakennukset) on rakennettu vuosittain 25 miljoona m 3 ( aikavälin keskiarvo). Rakentamisen määrä on ollut luvun alun laman jälkeen enimmillään yli 35 miljoona m 3 vuonna Määrä putosi finanssikriisin puhjettua 2008 tasolle 20 miljoona m 3. Ajanjaksolla toimitilarakentaminen tulee pysymään miljoonan kuution tasolla. Tampereen keskusareenan kaltaiset jättihankkeet voivat käynnistyessään aiheuttaa satunnaisia piikkejä toimitilarakentamiseen. 20 kaikille 21

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Click to edit Master title style TAMK, Suomen suurin infrainsinöörikouluttaja

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit

Infra alan lähivuosien haasteet. Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012. Infrarakentamisen ajurit Infra alan lähivuosien haasteet Terttu Vainio InfraExpo 11.10.2012 Infrarakentamisen ajurit Maantieteellisen sijainnin ja kansainvälisten yhteyksien merkitys kasvaa Yhteiskunnan riippuvuus infrastruktuurin

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla 1 ( ) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 11. kokous 21.1.2014 klo 9:00 11:20 Kuntatalolla Paikalla: Infra ry Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Lemminkäinen Infra Oy Rautaruukki Oyj Asunto-,

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 9. kokous 10.9.2013 klo 9 11:15 Infra ry:ssä Paikalla: Infra ry Lemminkäinen Infra Oy NCC Infrapalvelut Energiateollisuus ry Koneyrittäjien liitto ry Liikennevirasto

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa (www.vtt.fi/sites/infra2030)

Infrarakentaminen muutoksessa (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentaminen muutoksessa (www.vtt.fi/sites/infra2030) Erikoistutkija Terttu Vainio (VTT) Kehtofoorumi Porissa 20.3.2013 Sisältö 1. Infrarakentamisen rakenne ja kehityksen ennakointi raportti 2. Infrarakentaminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä 1 (4) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 8. kokous 14.5.2013 klo 9 11:30 YIT:llä Käpylässä Paikalla: Infra ry Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Destia Oy Energiateollisuus ry Koneyrittäjien

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja Koneyrittämisen näkymät ja haasteet Matti Peltola toimitusjohtaja 1 Maarakennusalan näkymät Talouskasvun kestävyys huolettaa Isoja infrastruktuurihankkeita toteutetaan eri alueilla Talonrakennus elpymässä

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä 3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.

INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola. Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy. INFRA13 5.3.2013 Työelämän tarpeet ja tulevaisuuden taidot Reijo Riekkola Laulukuja 4, 00420 Helsinki, Finland Tel. +358 9530 6540 www.sroy.fi OSATA? TEEMU VEHMASKOSKI RIL Vapaasti kopioitu muutamalta

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET

INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET INFRA-ALA & ICT TARPEET JA MAHDOLLISUUDET WORKSHOP 28.11.2013 MARKO MÄENPÄÄ RAMBOLL FINLAND ESITYKSEN SISÄLTÖ Ramboll Yleistä infra-alasta Trendit ja haasteet Mahdollisuuksia ICT yrityksille 2 Image size:

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Tiedon avaamisen työpaja 6.5.

Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Tiedon avaamisen työpaja 6.5. Kouluttajina Jari Salo ja Jyrki Kasvi TIEKEstä (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus). Päivän aiheet: Tiedon avaaminen Standardit ja tietomuodot Rajapinnat ja tiedonsiirto Juridiikka

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: -HANKE LAHTI 7.5.2013 Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 2 -ohjelman sisältö 3 Uuma2 -kehittämisalueet 1. Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2015 8.4.2013 1 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA 1 -ohjelman sisältö 2 Uuma2 -kehittämisalueet 1.Materiaalien tuotekehitys ja tuotteistus Tekninen kelpoisuus Ympäristökelpoisuus Materiaalituotanto: logistiikka, varastointi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot