Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4. Tulevaisuuden muutokset ja haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4. Tulevaisuuden muutokset ja haasteet"

Transkriptio

1 Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4 Tulevaisuuden muutokset ja haasteet Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK

2 Raportti Infrarakentaminen muutoksessa, osa 4 Tulevaisuuden muutokset ja haasteet Projekti Projektinumero Infrarakentaminen muutoksessa Kirjoittajat Sivumäärä Terttu Vainio; Eero Nippala; 20 Avainsanat infrarakentaminen; tulevaisuus; talous; liiketoiminta; työ; vuorovaikutus; ekotehokkuus; 2020 Tiivistelmä Infrarakentamiseen vaikuttavat toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, yritysten tarpeissa ja ihmisten käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset ja tilaajien mahdollisuudet toteuttaa hankkeita sekä alan sisällä tapahtuvat muutokset. Infra-alan toimijat ovat pohtineet yhdessä muutosten vaikutuksia. Näiden pohdintojen tulema esitetään tässä raportissa 1) talouden ja liiketoiminnan, 2) työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen sekä 3) ympäristön näkökulmista. Projektin johtoryhmä ja tutkijat nostavat infra-alan suuntaviivoiksi: I. Arvovalinnoilla säästöjä infranpitoon II. III. IV. Rakennettua ympäristöä tiivistettävä Luvituksella tehokkuutta energia- ja maa-aineshuoltoon Säästöä 360 asteen yhteistyöllä V. Mallintaminen alueiden elinkaareen VI. VII. VIII. IX. Tuottavuutta uusilla teknologioilla Sähköinen asiointi laajasti käyttöön Osaaminen ajantasalle Lisää osaajia X. Nollatoleranssilla hyvä työpaikka Julkisuus Tampere JULKINEN Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Yhteystiedot Jakelu Johtoryhmän jäsenet; TAMK; VTT;

3 3 Alkusanat Tulevaisuuden muutokset ja haasteet raportissa käydään läpi infra-alan meneillään olevia ja näköpiirissä olevia muutoksia globaalilla, kansallisella ja toimialan tasolla. Infra-alalle on ehdotettu toimenpiteitä, joiden avulla haasteisiin vastataan ja muutoksiin sopeudutaan. Tämän raportin sisältö on tuotettu yhteistyössä projektin johtoryhmän ja heidän organisaatioiden kanssa. Raportin ovat laatineet Terttu Vainio VTT:ltä ja Eero Nippala TAMK:sta. Projektin johtoryhmään kuuluivat: Tapani Karonen (pj; Infra ry) Ari Huomo (Liikennevirasto) Tom Warras (Tekes) Veli-Pekka Sirola (Energiateollisuus ry) Jarmo Leskinen; Kari Happonen saakka (Koneyrittäjien liitto ry) Mikko Leppänen (MANK ry, Ramboll Finland Oy) Jari Pietilä (SKAL ry) Matti Kiiskinen (SKOL ry ) Marika Kämppi (Suomen Kuntaliitto ry) Osmo Seppälä (Vesilaitosyhdistys ry) Mikko Nousiainen; Matti Kuronen saakka (Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry) Arto Kari (Destia Oy) Tarja Merikallio (Lemminkäinen Infra Oy) Eero Moilanen (Vison Oy; Morenia Oy saakka ) Petri Nieminen; Hannu Jokiniemi saakka (Rautaruukki Oyj) Maarit Mäkitalo (Sandvik) Jouni Kekäle (VR Track Oy) Jarkko Salmenoja (YIT Rakennus Oyj / Infrapalvelut) Jouko Turto ja Tapio Siirto (Turun kaupunki) Perttu Heino (TAMK) Ilkka Forsell; Juha Salminen saakka (NCC Infrapalvelut) Tutkijat kiittävät projektin aktiivista johtoryhmää. Erityiskiitokset johtoryhmän puheenjohtajalle Tapani Karoselle 30 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä. Tämän raportin toivotaan auttavan yrityksiä ja organisaatioita strategiatyöskentelyssä. Infrarakentaminen muutoksessa projektin raportit: Osa 1. Infrarakentamisen rakenne Osa 2. Infrarakentamisen seuranta ja määrän ennakointi Osa 3. Infrarakentamisen työvoima, osaaminen ja koulutus Osa 4. Infrarakentamisen muutokset ja haasteet Osa 5. Kuntien infrarakentaminen

4 4 Sisältö Alkusanat 3 Sisältö 4 Johdanto 5 1) Talous ja liiketoimintaympäristö 5 Muutokset ja vaikutukset 5 Toimenpiteet 8 2) Työnjohto, työn tekeminen ja vuorovaikutus 9 Muutokset ja vaikutukset 9 Toimenpiteet 11 3) Ympäristö 12 Muutokset ja vaikutukset 12 Toimenpiteet 15 Infrakentamisen määrän kehitys Yhdyskunnat 17 Liikenneväylät 18 Energiahuolto 18 Tietoliikenneyhteydet 20 Talonrakentamisen aluetyöt 20 Kaivosrakentaminen 21 Muut infrarakenteet 21 Yhteenveto 22 LIITE A. Muutosvoimat LIITE B. Työpajat

5 5 Johdanto Maailmanlaajuisesta toimintaympäristöstä on tunnistettavissa kaikkialla ja kaikkiin toimialoihin vaikuttavia muutosvoimia (liite A). Infrarakentaminen muutoksessa -projektin tavoitteena on ollut muutosvoimien konkretisointi infra-alan organisaatioille ja yrityksille. Tätä ennakointitietoa tarvitsevat erityisesti julkisen sektorin organisaatiot ja isot yritykset, joiden ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja reagointi muutoksiin vie aikaa. Muutoksia ja haasteita pohdittiin projektin ohjausryhmän ja ohjausryhmän organisaatioiden edustajien yhteisissä työpajoissa (liite B). Pohdinnat on koottu tähän raporttiin 1) talouden, 2) työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen sekä 3) ympäristön näkökulmista. Yhteenvedon loppuun on koottu havaintoja eri sektoreiden rakentamisen määrän tulevasta kehityksestä. 1) Talous ja liiketoimintaympäristö Muutokset ja vaikutukset Taulukko 1. Yhteenveto talouden ja liiketoimintaympäristön muutoksista. Globaalit Raaka-aineiden hinnat: öljyn hinta jäänyt korkealle, värimetallien hinnat laskeneet Globalisaatio, talouden painopisteen siirtyminen Aasiaan Maailmankaupan sopimukset, Venäjän WTO jäsenyyden jatkuminen; talouspakotteet - vastapakotteet Euroopan rahoituskriisin pitkittyminen Suomen tärkeiden vientimaiden talouskehitys hidastunut TEN-verkostojen kehittämiseen uusi Verkkojen Eurooppa - rahoitusinstrumentti Kansalliset Valtion ja kuntien velkaantuminen ei saa jatkua nykyvauhdilla Talouden ja toimialarakenteen muutokset lisänneet työttömyyttä Kuntaliitoksia Smart City panostusta mm. kaupunkien energiatehokkuuteen ja älykkääseen liikennejärjestelmään Energiatuotannon omavaraisuus kasvaa Infra-ala Infraomaisuuden hallinnan painoarvo kasvaa, kun infranpidon rahoitus vähenemässä Tuottavuusvaateet kasvussa Kotimarkkina muuttunut avoimeksi Infrarakenteiden palvelutason ja tarpeiden muutokset Hanke Hankkeiden uudet ja suunnittelun/rakentamisen aikana muuttuvat vaatimukset lisääntyvät Aliurakoiden hintataso jäänyt matalaksi tuottaakseen laadukkaan toiminnan Aikataulujen pitäminen paranee rakennusaikaisilla kannustimilla Uuden teknologian hyödyntäminen harkitusti tuottavuuden parantamiseksi Sähköisen asioinnin käyttö laajenee kaikkeen ja kaikille

6 6 Globalisaation myötä taloudet ovat linkittyneet toisiinsa. Teollisuustuotannon sijainnille etsitään koko ajan parasta mahdollista sijaintia. Tuotantoa ja palvelujen tuotantoa on siirtynyt Euroopasta Aasiaan, mutta myös toisin päin Aasiasta Eurooppaan. Euroopan kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät mm. Euroopan Unionin panostukset liikenneväyliin (TEN-T), sähkö- ja kaasuverkkoihin (TEN-E) ja tietoliikenneverkkoihin (eten) 1. Euroopan komissio on hyväksynyt tammikuussa 2014 uuden Verkkojen Eurooppa rahoitusinstrumentin 2, josta voi hakea tukea mm. rautateiden yhteen toimivuuden edistämiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja rajat ylittävien osuuksien parantamiseen. Kansainväliselle kilpailulle avoimet markkinat tarkoittavat kääntäen urakoinnin kotimarkkinan laajentamista Pohjoismaihin, Balttiaan ja Venäjän lähialueille. Suunnittelussa, materiaaliteollisuudessa, kone- ja laitevalmistuksessa markkinat ovat maailmanlaajuiset. Globaalin talouden kehitys ja kansainvälinen kauppa vaikuttavat sekä suoraan että epäsuorasti infrarakentamiseen. Suotuisassa suhdannetilanteessa teollisuuden investoinnit tuovat töitä infrarakentamiseen sekä tuottavat julkiselle sektorille verotuloja, jotka auttavat julkisten infrainvestointien rahoitusta. Päinvastaisessa suhdannetilanteessa molemmista tingitään. Kiinnostus kaivosten avaamiseen riippuu metallien kysynnästä ja hintakehityksestä. Suomen tärkeimpien kauppakumppaneiden (Venäjä, Ruotsi, Saksa, USA, Iso-Britannia) talouskasvu on pysynyt matalana heijastuen vientiin. Levottomuudet Ukrainan Krimillä aiheuttivat Venäjän väliintulon. Tämä aiheutti kansainvälisiä vastalauseita Venäjän toiminnalle sekä talouspakotteita. Venäjä vastaavasti harkitsee vastapakotteita esim. EU:ta kohtaan. Kansainvälisen rahoituskriisiin jälkimainingit näkyvät edelleen valtion velkaantumisena ja reunaehtoina infran rahoituksessa. Esimerkiksi vuoden 2014 kehysriihessä peruttiin liikennepoliittisessa ohjelmassa sovittu 100 miljoonan euron panostus perusväylänpitoon. Infrarakenteiden hallinta ja palvelutason ylläpito ovat poliittinen päätös. Paikallishallinnossa päätetään esim. kaukolämpö- ja vesiverkostojen käyttömaksuista ja siitä, käytetäänkö rahat kuntatalouden tasapainottamiseen vai verkoston ylläpitoon. Sähkösiirto- ja jakeluverkkojen mittavat uusimiset, huoltovarmuuden parannukset sekä verkon kapasiteetin nosto maksetaan sähkönsiirtomaksuilla. Talouden rakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Muutostahti on kiihtynyt viime vuosina ja lisänneet työttömyyttä, koska uudet alat (peliteollisuus; biopolttoaineet) eivät työllistä samaan tahtiin kuin vanhoilta aloilta (metalli- ja metsäteollisuus) on irtisanottu työntekijöitä t guidelines/index_en.htm

7 7 Perusteollisuuden muutokset vaikuttavat kuljetustarpeisiin sekä sitä kautta väylien rakentamiseen ja pitoon. Esimerkiksi yksiköiden sulkeminen on muuttanut merkittävästi metsäteollisuuden raaka-aineiden ja tuotteiden materiaalivirtoja. Uusien kaivosten yhteydessä konkretisoituvat globaaliin talouteen liittyvät riskit. Kokonaan uusia yhteyksiä olisi rakennettava vaikka varmuutta niiden tarpeesta ei ole. Talouden digitalisointi on johtanut myös palvelualojen mm. kaupan rakenteiden muutoksiin ja etätyön lisääntymiseen. Digitaalisessa taloudessa henkilöiden liikkuminen voi vähentyä mutta jakeluautoliikenteen kasvaa. Älykäs liikenne voi leikata ruuhkahuippuja ja saada liikennemäärät laskuun. Liikenneruuhkia voidaan helpottaa liikennevalojen ohjauksella sen sijaan, että rakennettaisiin uusia kaistoja tai teitä, telematiikalla parannetaan liikenneturvallisuutta ja anturoinneilla voidaan seurata vaativien rakenteiden kunnossapitotarvetta reaaliaikaisesti. Aluerakenteen muutos keskittää niin Suomessa kuin myös muissa maissa isoille kaupunkiseuduille sekä väestöä että rakentamista. EU Horizon 2020 ohjelmassa panostetaankin juuri tästä syystä kaupunkiseutujen energiatehokkuuteen, älykkääseen liikennejärjestelmään ja infrastruktuuriin Smart City 3 teeman puitteissa. Toisaalla infrarakenteita jää vajaakäyttöön kun käyttäjien määrät vähentyvät. Supistuvilla alueilla on pulaa sekä osaavista työntekijöistä (mm. suunnittelu, urakointi) että rahoituksesta. Kasvavien kaupunkiseutujen kannattaa ohjata kasvu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, missä selvitään infran rakentamisesta pienemmillä investoinnilla 4 ja käyttökustannuksilla sekä pystytään tuottamaan myös muut julkiset palvelut edullisemmin kuin rakennettaessa kokonaan uusille alueille kaukana keskustasta. Maan alle rakentaminen on yksi keino kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Maan alle voidaan viedä sekä väyliä, pysäköintiä tai palveluita. Rakennetussa ympäristössä toimittaessa voidaan periä rakennusajalta vuokraa työmaaksi otetulta ajokaistalta tai alueelta. Vuokra kannustaa lyhyeen rakennusaikaan, säästämään kustannuksia ja vähentämään ympäristölle aiheutettavia häiriöiltä. Infranpitoon ja -rakentamiseen tarvitaan tuottavuutta nostava teknologiahyppy esimerkiksi hyödyntämällä mallintamista 5 rakenteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kun rakennustuotannossa on käytettävissä 3D suunnitelmat, voidaan ottaa käyttöön koneautomaatiota, hyödyntää satelliittipaikannusta ja tuottaa omaisuudenhallintaan digitaaliset mallit lopputuotteesta. Virtuaalimallien avulla voidaan ohjata oikea-aikaista kunnossapitoa

8 8 Yritysten rahoituksen saatavuus on vaikeutunut ja hinta noussut finanssikriisin takia. Sekä yritysten että julkisen talouden kannalta oleellista on huomioida hankkeiden taloudelliset riskit. Rakenteelliset muutokset voivat muuttaa investoinnin hyötykustannussuhdetta. Kustannusnousuja aiheutuvat usein suunnitellun rakenteen kokonaan uudet ja suunnittelun aikana muuttuneet vaatimukset. Vuosien aikana rakennuttajakyselyn 6 mukaan tarjoushintatasot ovat olleet alhaiset. Pitkäjänteinen, laadukas toiminta edellyttäisi kohtuullista voittoa, jotta yritykset voivat panostaa myös tuote- ja tuotannon kehitykseen. Toimenpiteet Aktiivinen omaisuuden hallinta tiedettävä omistetun kannan määrä ja kunto/kelpoisuus määriteltävä infrarakenteiden palvelutasotavoitteiden avulla investointi- ja korjaustarpeet valittava toimenpiteet, erityisesti niukkojen resurssien priorisointi ruuhkamaksut; käyttömäärään sidottu maksu; käyttömaksuille oikea taso Rakennemuutoksiin reagointi alasajettava hallitusti tarpeettomaksi jäävä infra sovitettava palvelutaso käytön muuttuessa (vajaakäyttöisen infran palvelutason laskeminen, edullisemmat korvaavat ratkaisut) panostettava taloudellisten riskien hallintaan (vikainvestoinneilta välttyminen) varmistettava infrapidon osaaminen yhteistyöllä (kuntien tekninen toimi) Joustava kumppanuus hankinnoissa kustannus- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen haku puitesopimukset; avoimet kirjat -periaate; allianssit, kevennetyt allianssit tasapuoliset maksuaikataulut hankkeen kaikille osapuolille. Infrarakentamiseen tuottavuutta teknologioilla mallintaminen paikkatiedot, laserskannaukset lähtötietojen hankinnassa ja vanhojen infrarakenteiden paikantamisessa gps; koneohjaus; robotit (miehittämättömät työkoneet) osana/lisänä työkonevalikoimaa; etäohjaus; etäseuranta 6

9 9 2) Työnjohto, työn tekeminen ja vuorovaikutus Muutokset ja vaikutukset Taulukko 2. Yhteenveto työnjohdon, työn tekemisen ja vuorovaikutuksen muutoksista. Globaalit Työvoiman liikkuvuus; ulkomaisen työvoiman määrän kasvu Eriarvoisuuden kasvu (talouspakolaisuus) Tieto liikkuu reaaliajassa; internet yhteisöt, blogit, sosiaalisen media käyttö laajenee Kansalliset Demografiset muutokset huoltosuhteen heikkeneminen Koulutusmäärät vähenevät: rakennusala / muut koulutusalat Kotimaisen työvoiman liikkuvuus vähentynyt Yksisuuntaisesta tiedottamisesta vuorovaikutukseen Infra-ala Osaavan työvoiman rekrytointi vaikeutuu infra-alalla Ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta supistetaan Yliopistokoulutuksen määrää pyritään lisäämään ja ulkomaalaisten opiskelijoiden osuutta kasvattamaan Kansalaisten osallistaminen suunnitteluun kasvussa mm. projekteihin hankitaan sosiaalinen toimilupa Hanke Vuorovaikutustaidot työnjohtamisessa korostuvat monikulttuurisilla työmailla Työturvallisuuteen ja työpaikkahäirintään reagointikynnys on madaltunut Työssä viihtymisen merkitys kasvanut Internetsivut, blogit yleistyvät Euroopan Unionissa kansalaisten perusoikeus on ollut vapaa liikkuvuus ja työhaku Euroopan koko Euroopan talousalueelta. EU:n laajentuessa itäiseen Eurooppaan sovittiin mm. Romanian ja Bulgarian kanssa siirtymäkaudesta, joka rajoittaa tätä oikeutta. Tämä siirtymäkausi päättyi 2014 tammikuussa. Ulkomaalaisia työntekijöitä on koko Suomessa ja koko infra-alalla noin viisi prosenttia. Etelä-Suomen suurilla työmailla ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on huomattavasti suurempi. Tieto liikkuu nykyisin reaaliajassa ja internetin välityksellä rajattomasti. Organisaatioiden ja yritysten hyvät uutiset leviävät heikosti. Huonot uutiset, jopa vain huhut, sen sijaan saattavat johtaa konkurssiin. Yksittäinen henkilö pystyy manipuloimaan sosiaalisen median kautta laajaa joukkoa potentiaalisia asiakkaita tai mahdollisia uusia työntekijöitä. Kansallisella tasolla väestönkasvu ja huoltosuhde vaikuttavat yhteiskunnan kehitykseen. Väestön ikääntyminen vaikuttaa kaikkien palvelujen, mukaan lukien infrastruktuurin sopeuttamistarpeeseen ikäihmisille.

10 10 Mikä osuus ja mille tasolle ikäluokasta koulutetaan, on osittain poliittisen päätöksenteon tulos, osittain markkinaehtoinen ja kiinni nuorten ikäluokkien koulutuspreferensseistä. Rakennusalalla koulutusmäärät ovat kohdallaan, mutta infra-alalle, erityisesti infrarakennustyömaille valmistuu liian vähän työnjohtoa ja ammattimiehiä. Vajetta on ollut pakko paikata toimialan vaihtajilla ja ulkomaalaisilla keikkatyöntekijöillä. Monikulttuuriset työmaat haastavat työnjohdon henkilöjohtamisen taidot. Koulutusmääriä ollaan supistamassa 7 rakennusalan linjoilta ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulut päättävät itse koulutusaloista, joille opetus suunnataan. Yliopistotasolla koulutusmääriä kasvatetaan merkittävästi. Osa koulutuksesta annetaan englanniksi, jotta se soveltuisi myös ulkomaalaisille opiskelijoille. Aalto yliopistossa hakukohteena ovat insinööritieteet, johon on yhdistetty sekä rakennusalan että konealan koulutukset. Riskinä on, ettei infrarakentamiseen erikoistuneita diplomi-insinöörejä valmistu tulevaisuudessa riittävästi. Etätyöt ovat mahdollisuus toimihenkilöille, työmailla työntekijöiden on oltava läsnä. Koulutuksen sijoittuminen toisaalle kuin alan töiden sijainti on haaste, koska työvoiman liikkuvuus on vähentynyt. Teknologian kehitys pystytään hyödyntämään vain, jos alalla työskentelevillä on siihen edellytykset ja osaamista. Teknologian kehitys tuo koulutustarpeita työssä oleville ammattilaisille. Paikallisesti infra-alalla ja yrityksissä sekä suunnittelijoilta että rakentajilta kohteen vaativuudesta riippuvia pätevyyksiä. Henkilöpätevyydet on uusittava määrävälein. Merkittävä muutos tulee olemaan rakennushankkeissa asettavat pätevyysvaatimukset alihankkijoille. Aiemmin pätevyysvaatimukset on asetettu vain pääurakoitsijalle, tulevaisuudessa vaatimukset asetetaan koko urakointiketjulle. Rakennushankkeissa on kuultava virallisten tahojen lisäksi kansalaisia, joita hanke koskettaa. Internet ja sosiaalinen media on madaltanut kansalaisten kynnystä ottaa osaa päätöksentekoon. Kuulemisprosessin on ollut monella tapaa muutoksessa. Esimerkiksi kaivos- ja tuulivoimahankkeissa ovat vastakkain taloudelliset intressit ja kansalaisten arvomaailma. Käyttöön on otettu käsite sosiaalinen toimilupa. Kaivoshankkeet ovat olleet tervetulleita Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä kärsitään työttömyydestä. Mutta niitä pidetään myös uhkana ympäristölle ja virkistyskäytölle. Niihin liittyy arvokysymys, kenen sopii hyötyä maaperän arvokkaista aineksista. 7

11 11 Tuulivoiman rakentamisella tavoitellaan uusiutuvan energian osuuden nostoa, vaikka se on toistaiseksi kallis tapa tuottaa sähköä verrattuna nykyisin käytössä oleviin menetelmiin. Tuulivoima on viisainta rakentaa valmiin infrastruktuurin tuntumaan, joka yleensä tarkoittaa myös asuttuja alueita. Infra-alalla sattuu edelleen muihin toimialoihin nähden enemmän vakavia työtapaturmia 8, joten tehtävää on edelleen työmaiden turvallisuuskulttuurissa jotta nollatoleranssi saavutetaan. Nollatoleranssin tavoite koskee niin työtapaturmia kuin myös työpaikkahäirintää. Kun töitä tehdään rakennetussa ympäristössä tai korjataan liikennöityjä väyliä, ovat vaarassa myös ulkopuoliset. Toimenpiteet Osaaminen ajantasalle infra-alalla työtä tekevät, vailla koulutusta olevat työntekijät on koulutettava kaikilla koulutustasoilla on opetussuunnitelmat päivitettävä riittävän taajaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. alalla toimivien ammattilaisten osaamista on päivitettävä täydennyskoulutuksella Nollatoleranssit turvallisuuskulttuuriin tavoitteena on oltava nolla vakavaa työtapaturmaa työmailla paneudutaan turvallisuussuunnitteluun ja sen juurruttamiseen työmailla henkilökohtaisia turvavarusteita käytetään silloin kun siihen on syytä hyödynnetään uutta teknologiaa esim. kypäräkamerat & etävalvonta (säästö matka-ajoissa) käyttöön kohteliaat ja nopeat työmenetelmät erityisesti rakennetussa ympäristössä Tiedottamisesta vuorovaikutukseen hankkeiden ongelmien ja vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen etukäteen keskustelupalstat, hankeblogit käyttöön hankkeiden valmistelussa ja tiedonjaossa virtuaalimallit laajasti käyttöön hankkeiden ja niiden vaikutusten esittelyssä 8

12 12 3) Ympäristö Muutokset ja vaikutukset Taulukko 3. Yhteenveto projektin työpajoissa tunnistetuista ympäristöhaasteista. Globaalit Säätilan ääri-ilmiöiden yleistyvät Vähähiilinen talous asetettu kansantalouksien tavoitteeksi Rakentamisen maa-ainekset niukentuvat maailman kasvukeskuksissa Puhtaan talousveden saatavuus heikkenee mm. keinokastelun takia Kansalliset Kaavoituksen, rakentamisen ja käytön tavoitteena ekotehokas yhdyskunta Hajautettu energiantuotanto, uusiutuvan energia hyödyntäminen lisääntyvät Pohjavesien suojelu korostuu Ympäristölainsäädäntö tiukentuu ja säätely lisääntyy Infra-ala Maa-rakentamisen massoja ja materiaaleja kuljetetaan pitempiä matkoja Vanhojen rakenteiden materiaalien kierrätys ja uusiomateriaalien käyttö lisääntyvät Hanke Uhanalaisten eläin- ja kasvilajien reviirien selvitetään entistä useamman rakennushankkeen alkuvaiheessa Pilaantuneet maa-ainekset tunnistetaan ja käsitellään Ylijäämämateriaalit hyödynnetään tai kierrätetään entistä tehokkaammin usean hankkeen kesken Tonttien hulevesien käsittelyyn muutoksia Maailman mittakaavassa väestö ja rakentaminen ovat keskittymässä kaupunkeihin 9. Erityisesti Aasiassa kaupungit ovat valtavia ja niiden rakentamiseen hankitaan maa-aineksia laajalta alueelta, välillä hyvinkin kyseenalaisin keinoin. Maailmassa makean veden kulutus on kasvanut moninkertaisesti verrattuna väestönkasvuun ja veden tarjonta on epäsuhdassa sen tarpeeseen nähden. YK arvioi, että vuoteen 2025 mennessä jopa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä kärsii vesipulasta 10 Suomi on sitoutunut muun Euroopan mukana vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastamaan ilmaston lämpenemistä. Kysynnän kasvu ja vaikeiden esiintymien hyödyntäminen on nostaa öljyn hintaa ja ohjaa vähähiiliseen talouteen. Aikalisän tähän kehitykseen on tuonut liuskekaasun hyödyntämisteknologia kehittyminen. Liuskekaasun hyödyntämiseen liittyy kuitenkin ympäristöriskejä ja osa esiintymistä sijaitsee alueilla, josta niitä ei saada käyttöön. 9 trendit megakaupungit 10

13 13 Ilmastonmuutoksen mm. sään ääri-ilmiöiden vaikutus riippuu maantieteellisestä sijainnista. Meren pinnannousu uhkaa sekä pieniä saarivaltioita että monia suuria kaupunkeja. Rankkasateita seuranneet tulvat ovat paljastaneet myös Suomessa yhdyskuntien haavoittuvuuden. Sään ääri-ilmiöt vaikuttavat sekä infrarakentamiseen että infranpitoon. Myös Suomessa sademäärien kasvuun on varauduttu uusilla hulevesien käsittelyä koskevilla suosituksilla ja ohjeilla. Hulevesien käsittelyyn on tuotu ekologisina pidettyjä, esteettisesti kiehtovia ratkaisuja. Niihin päädyttäessä on muistettava, etteivät ne luonnonmukaisuudestaan huolimatta pysy toimivina ilman ylläpitoa. Luonnontilainen pohjavesi on Suomessa pääosin hyvälaatuista, ja sitä voi yleensä käyttää sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä. Suomen pohjavesimuodostumat ovat kuitenkin herkkiä pilaantumaan, koska muodostumat ovat pieniä ja niitä suojaava maakerros on yleensä ohut ja hyvin vettä johtava. Pohjavesi virtaa maa- ja kallioperässä ja on yhteydessä pintavesiin. Talvien suuret lumimäärät ovat haaste kaupungeissa, lumettomat talvet puolestaan heikentävät liikenneväylien kuntoa. Viime vuosina voimakkaat myrskyt ovat osoittaneet sähköverkoston haavoittuvuuden. Huoltovarmuuden parantamiseksi käynnissä ovat mittavat investointiohjelmat. Ekotehokkaan, vähähiilisen yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan yhteistyötä kaavoituksen, suunnittelun ja toteutuksen kesken. Kaupunkien liikenneväylät on rakennettu autojen ehdoilla; ainoastaan Helsingissä myös raideliikenteen. Mikäli kevyttä liikennettä halutaan todenteolla edistää, ovat myös pyörätiet täydennettävä ympärivuoden ylläpidetyksi toimivaksi verkostoksi. Jalan liikkumiseen kannustaisi irrallisten puistojen tai jalankulkualueiden sitominen yhteen viherverkoksi eli turvallisiksi, viihtyisiksi kevyen liikenteen verkostoiksi. Eurooppa 2020 strategiassa 11 korostetaan energia- ja resurssitehokkuutta. Energiapolitiikan osalta tavoitteiksi asetettiin 20 prosentin vähennys energiankulutukseen, 20 prosentin lisäys uusiutuvien lähteiden käyttöön ja 20 prosentin vähennys kasvihuonekaasu-päästöihin. Uudessa 2030 strategiassa 12 ilmasto- ja energiapolitiikan EU tason tavoitteiksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen 40 prosentin vähennys vuoden 1990 tasoon verrattuna ja 27 prosentin sitova tavoite uusiutuvalle energialle. Nämä velvoittavat Suomea vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisäämään uusiutuvien energioiden (RES) hyödyntämistä. Uusiutuvaa energiaa voidaan tuottaa kiinteistöissä (esim. maalämpö, aurinkokeräimet tai -paneelit) tai itsenäisesti verkkoihin liitettynä (esim. tuulivoima, biopolttoaineilla toimivat voimalaitokset)

14 14 Älykkäät sähköverkot ja kaukolämpöverkot ovat (smart grid, smart network osan smart city mallia) ovat edellytys EU:n ympäristötavoitteiden toteutumiselle. Verkot viritetään älykkääksi tietoliikenneominaisuuksilla ja energiankäytön seurannalla. Älykkäälle verkolle on olennaista myös kaksisuuntaisuus, joka tarkoittaa energian virtaamista nykytilanteesta poiketen molempiin suuntiin. Samoin tiedonsiirto tapahtuu sekä verkkoyhtiöstä asiakkaan suuntaan että päinvastoin. Verkon älykkyyttä on myös automaattinen vianpaikannus ja erotus sekä verkon käytön optimointi ja etäluettavat mittarit. Siirtyminen älykkäisiin verkkoihin tulee olemaan pitkä prosessi. Ympäristölainsäädäntö 13, erityisesti asetukset liittyen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen vaikuttavat merkittävästi infrarakentamiseen. Veden, soraharjujen, neitseellisen luonnon, uhanalaisten eläinten ja kasvien lisäksi suojelun piiriin on tulossa maisemat. Isoihin infra- ja teollisuushankkeisiin ryhtyvät velvoitetaan laatimaan huomattava määrä muita, kuin perinteisiä rakennusteknisiä selvityksiä ja hankkimaan lausuntoja useilta eri tahoilta. Luvitukseen liittyy kiinteästi valitusmahdollisuus, joka pidentää hankkeita ja voi kaataa suunnitelman toteutuksen. Luvat voivat olla määräaikaisia niin, että hakuaika on kohtuuttoman pitkä suhteessa sen kestoon. Uusien maa-ainesten saatavuutta rajoittaa mm. jääkauden muovaamien soraharjujen suojelu. Maa-aineksia on tulevaisuudessa tarve kierrättää ja etsiä soravaroille korvaavia materiaaleja. Korvaavien materiaalien käyttö vaatisi reipasta toimintaympäristön muutosta: lainsäädännön ja luvituksen kehittäminen siten, että ne kannustaisivat kierrätykseen ja korvaavien materiaalien käyttöön sekä tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden olisi otettava nämä materiaalit käyttöön. Heikot perustamisolosuhteet ja maa-ainesresurssien rajallisuus korostuvat eteläisen Suomen kasvavilla kaupunkiseuduilla, minne väestö ja talous keskittyvät. Kasvavilla kaupunkiseuduilla kierrätetään uuteen käyttöön vanhoja rakennuspaikkoja ja kokonaisia alueita. Teollisuutta (esimerkiksi sahat) ja liikennettä palvelleilla alueilla (esimerkiksi huoltoasemat) sekä vanhoilla kaatopaikoilla on pilaantuneita ja myrkyllisiä maa-aineksia, joiden käsittely on ratkaistava tapauskohtaisesti huomioiden myös kuljetus. Käyttöön olisi myös otettavissa maa-aineksia purkukohteista ja käynnissä olevilta työmailta. Niiden käyttöä rajoittaa se, ettei välivarastoinnille (läjitys) löydy tilaa ja jalostamiseen tarvittaville alueille on vaikea saada lupia. 13 FI/Asiointi_ja_luvat

15 15 Toimenpiteet Energiaverkoston muutokset ilmakaapeleiden muuttaminen maakaapeleiksi jatkuu kiihtyen. johtokanavat ja putkitukset katurakenteissa vähentävät vähitellen tarvetta avata koko katu hajautettu, paikallinen energiatuotanto lisääntyy ja vaatii muutoksia verkostoihin Materiaalien käytön tehostaminen hyvät materiaalit säästettävä vaativiin kohteisiin; toisarvoisissa pienemmällä kantavuudella selviävissä kohteissa tyydyttävä heikompaan materiaaliin kuntien osoitettava läjitys- ja käsittelyalueet heikkolaatuisille maa-aineksille massatalous optimoitava samanaikaisten hankkeiden kesken; maa-ainespörssin käyttöä edistettävä uusiomateriaalien ja tuoteinnovaatioiden kokeilusta/testaamisesta vastattava yhdessä yhteistyössä (tilaaja + suunnittelu + materiaalitoimittaja + urakointi). vedenalaisia soravarojen hyödyntämistä harkittava, mikäli se ei aiheuta vahinkoa luonnolle ja kehitettävä teknologiaa, jolla estetään veden samentuminen ympäristöluvat edistämään kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä Urakoinnin toimintatavat ja uudet työlajit urakkaohjelmiin käytännön tason ekotehokkuuskriteerit lopputuotteille ja rakentamiseen rakennusten purkutyöt, pilaantuneiden maiden puhdistus / kapselointi edistettävä infran omistajien kesken yhteistyötä (energia, vesi, tietoliikenne, kadut, vrt. Saksan katujen avaamisen rajoitukset). Infrakentamisen määrän kehitys Talousneuvosto on arvioinut Suomen talouden tulevaa kehitystä 14 (taulukko 4). Siihen ja jo tiedossa olevat hankkeet huomioiden, infrarakentamisen volyymi tulee kokonaisuutena vähenemään vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen infrarakentaminen tulee palaamaan 2000-luvun alkupuolen tasolle (kuva 1). Taso on merkittävästi alempana kuin rakentamisen määrä oli esimerkiksi vuoden 2008 paikkeilla, jolloin infrarakentamisen useilla sektoreilla rakennettiin vilkkaasti. Taulukko 4. Suomen bruttokansantuotteen kehitys, mikäli sekä valtion ja kuntien talouden sopeuttamistoimenpiteet toteutuisivat. Talousneuvoston arvio. Suomen talouskehitys Lähde: Suomen Pankki BKT kasvu % 1,0 0,6 1,6 1,7 1,4 1,4 1,4 1,4 14 asiantuntijaryhma/pdf/arvio.pdf

16 16 Taulukko 5. Infrarakentamisen määrän trendiennuste. + kasvaa; +/ tasolla; - vähenee. Infrakentamisen sektoreiden kehitys Lähde: Infrakentaminen muutoksessa Investoinnit Kunnossapito; hoito Kadut Tiet, yksityistiet Junaradat, metro Tietoliikenne 820 +/ Energia Vesihuolto Muu väylä ja ympäristörakentaminen 700 Kaivosten avaaminen Uudistalonrakentamisen alueosat Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito 620 +/ YHTEENSÄ milj., / + Kuva 1. Infrarakentamisen määrän kehitys. 104 Infrarakentaminen , määrän muutos Lähde: Infrarakentaminen muutoksessa

17 17 Yhdyskunnat Talouden reunaehdoista huolimatta väestön kasvu 15 ja uusien asuinalueiden rakentaminen pakottavat myös uusien katujen rakentamiseen. Erityisen vilkasta rakentaminen on pääkaupunkiseudulla, missä mm. vanhojen satama-alueiden ja Pasilan ratapihan vapautuminen talonrakentamiseen sekä kehäradan asemien ja metroasemien ympäristön kehityshankkeet ovat muokkaamassa kaupunkirakennetta. Infra-investoinneiksi kirjautuu kahden jälkimmäisen osalta jonkin verran talonrakentamista, koska niissä rakennetaan vuosina asemia. Kadunrakentamisen määrään vaikuttaa aluerakentamishankkeiden eteneminen. Esimerkiksi Helsingissä on etenemässä aikavälillä useita suuria hankkeita. Aikavälille toteutuu myös esimerkiksi Tampereen rantaväylän tuntumaan sijoittuvien alueiden rakentaminen. Rakentamisen keskittyminen kaupunkialueille merkitsee myös tarvetta vähentää liikenteen ympäristölle aiheuttamia meluhaittoja. Meluvalleja rakennetaan pääosin maanteiden ja katujen uudis- ja saneeraustöiden yhteydessä. Jos tilaa löytyy, melueste rakennetaan aina maavallina, tyypillisesti ylijäämämaista. Lähes kaikki suomen taloudet ovat vesihuollon piirissä. Kunnallisten laitosten ohella vesihuoltoa järjestävät taajamien ulkopuolella toimivat vesiosuuskunnat. Haja-asutusalueen jätevesien käsittely on saatettava kuntoon 2016 loppuun mennessä 16. Työ ei ole edennyt alkuperäisessä aikataulussa. Aiemmin valtio on rahoittanut kunnallisia vesihuoltohankkeita. Tulevaisuudessa valtio vetäytyy näistä hankkeista. Ainoastaan valtion tiettyjä siirtoviemärihankkeita tuetaan 2016 loppuun saakka. I Investointien lisäksi katuja ja katurakenteeseen kiinteästi kuuluvia vesi-, viemäri-, kaukolämpöja sähköverkot saneerataan. Kaukokylmän ja tietoliikennekaapeleiden asennusten takia avataan myös katuja, joissa muutoin ei olisi saneeraustarvetta. Yhdyskunnan verkostojen ikärakenteen ja määrän takia huoltovarmuuden ylläpitoon ja kunnossapitoon olisi panostettava nykyistä enemmän. Tämä koskee erityisesti vesi- ja energian jakeluverkostoja. Esimerkiksi vesijohtoverkostojen korjaustarpeen arvioidaan olevan kolminkertainen verrattuna nykyisiin korjausmääriin https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38826

18 18 Liikenneväylät Perusväylänpidon rahoituksesta valtaosa menee välttämättömään toimintaan, jota ilman liikennejärjestelmä ei toimi. Väylien kuntoa ylläpitävät pienet investoinnit (mm. liittymät, kevyen liikenteen väylät, liikenneturvallisuus, teollisuuden tarpeisiin rakennettavat uudet yhteydet) on karsittu minimiin. Tämä on osaltaan vauhdittamassa väylien rakenteiden ikääntymisestä johtuvaa korjaustarvetta. Ajanjaksolla korjausikään on tulossa entistä enemmän siltoja ja muita rakenteita sekä ohjausjärjestelmiä ja ratapihoja. Perusväylänpidosta erillisinä rahoitetaan yksittäiset suuret väyläverkon kehittämisinvestoinnit. Liikennepoliittisessa ohjelmassa on alustavasti sovittu väylähankkeet vuosille Investointien vuosittainen rahoitustaso on noin 370 miljoonaa euroa. Hankkeiden valinnassa on noudatettu nykyisen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Tärkeitä ovat suuria liikennemääriä palvelevat, talouskasvua tukevat, kustannushyötysuhteeltaan parhaat, liikenneturvallisuutta edistävät, päästöjä vähentävät ja maakunnallista merkitystä omaavat hankkeet. Lisäksi hankkeiden valinnassa on pyritty ottamaan huomioon alueellinen tasapuolisuus, elinkeinoelämän kilpailukyky, verkollinen rooli (runkoverkot ja solmupisteet) sekä suuret liikennemäärät ja kasvukeskukset. Merenkulun alaan kuuluvat keskeisesti myös monenlaiset logistiset toiminnot ja satamaoperaatiot. Tähän liittyvät myös maakuljetukset ja tietojärjestelmät ja kuljetusten taloudellisuus, turvallisuus ja mm. terrorismin ja muun rikollisen toiminnan esto. Merenkulku ja logistiikka-ala laajemminkin kokevat lähitulevaisuudessa suuria haasteita mm. globalisaation, uusien toimijoiden, materiaali- ja tavaravirtojen muutosten ja alati lisääntyvän kilpailun takia. Yhä enenevässä määrin teollisuus investoi ulkomaille ja tämä vaikuttaa satamien tavaramääriin. Vastaava toinen haaste on Venäjälle tapahtuva kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta. Energiahuolto Kaukolämpö on tehokas tapa tuottaa polttoaineesta lämpöä ja sähköä lähialueen yhdyskunnalle. Kaukolämpöön on liittynyt vuosikymmenten aikana uusien rakennusten lisäksi ennen 1970 rakennuttaja vanhoja rakennuksia. Kaukolämpöverkostojen suhteen ollaan epäjatkuvuuskohdassa. Vuonna 2021 alkaen uusien talojen energian vuosikulutuksen tulisi olla lähes nolla energia tasolla (nzeb). Myös vanhojen rakennusten energiatehokkuutta kasvatetaan mm. korjausrakentamismääräysten avulla. Uutta kaukolämpöverkostoa on kannattavinta rakentaa korkean tonttitehokkuuden omaaville kerrostaloalueille _web.pdf

19 19 Kaukolämmön lisäksi rakennuksiin on alettu toimittaa keskitetysti myös kaukokylmää. Osa kaukokylmäkonseptia ovat kylmän varastointiratkaisut. Pientuotannon (RES, prosessilämpö, biopolttoaineet, jäte, maalämpö, vesistö, aurinko, tuuli) yhdistäminen olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon on osa hajautettua energiantuotantoa. Verkon ylläpidon kannalta tätä pidetään jopa suotavana vaihtoehtona, koska pientuottaja tekisi verkon ylläpitoa tukevia investointeja (esim. pumput verkoston ääriosiin). Talojen nollaenergiatavoitteet ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen asettaa paineita myös sähköverkon kehittämiselle. Hajautetun, uusista (esim. tuulivoimalat) ja myös pienistä yksiköistä muodostuvan sähkötuotannon (esim. kiinteistökohtaisesti tuotettu aurinkosähkö) sekä verkkojen kaksisuuntaisuuden toteuttaminen asettaa hallinta- ja turvallisuushaasteita sähköverkoille. Uusiutuvan energiantuotannon ominaisuus on epätasapaino tuotannon ja käytön välillä. Tämän tasaamiseksi tarvitaan sähkön varastointiratkaisuja Haastavat sääolot, kuten myrskyt, ovat aiheuttaneet sähkösiirtoverkkoon ja jakeluverkkoihin ongelmia. Pahimpien myrskytuhojen seurauksena jopa taloutta on ollut hetkittäin ilman sähköä. Sähkönjakelun varmuuden lisäämiseksi ilmakaapeleita siirretään maakaapeleiksi, jotta sähkömarkkinalain 18 mukainen tiukennettu toimitusvarmuustaso saavutetaan vuoteen 2028 mennessä. Maakaapeloinnin kustannukset riippuvat suuresti siitä, minkälaisissa olosuhteissa maakaapelointia tehdään. Maakaapeloinnissa infratöiden osuus on merkittävä. EU politiikan mukaisesti Suomeen olisi rakennettava lisää uusiutuvan energian tuotantoa mm. teollista tuulivoimaa. Tuulivoimahakkeita on vireillä paljon, mutta rakentamista jarruttavat tukien ja verotuksen muutosten lisäksi organisoituneet vastarintaliikkeet, valitukset oikeusasteisiin, kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointimenettely ja ympäristölupamenettely sekä niihin liittyvät paikalliset, kansalliset ja kansainväliset kuulemismenettelyt 19. Ministeriöissä tehdään töitä investointiympäristön muokkaamiseksi suotuisammaksi, jolloin tuulivoiman rakentaminen lisääntyisi aikana. Toistaiseksi kaasua tuodaan siirtoputkistoja pitkin Venäjältä mm. Pirkanmaalle ja Uudellemaalle. Varsinais-Suomen liittäminen verkostoon näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä vaikka liittämissuunnitelmia on ollut sekä Venäjältä että Pohjanmereltä tulevaan verkostoon. Nesteytettyä kaasua aletaan laivata Etelä-Suomeen, kun ensimmäinen LNG terminaali valmistuu Poriin. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta se on tuottaa vähemmän kasvihuonekaasu-päästöjä kuin esimerkiksi kivihiili. Maakaasu sopii nopeasti käyttöön otettavaksi säätövoimaksi, jota tarvitaan monien uusiutuvien energialähteiden käytön tueksi

20 20 Tietoliikenneyhteydet Valtioneuvoston tavoitteen 20 mukaan kaikki vakinaiset asunnot (kattaen yli 99 % väestöstä) sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat olisivat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistan rakentamista ovat tukeneet valtio, kunnat ja EU. Vuoden 2013 lopussa kiinteän verkon tekniikoilla toteutettu 30 Mbit/s -laajakaistaliittymä oli saatavilla noin 70 prosenttiin suomalaisista kotitalouksista. Valokuituverkon avulla kotiin tai kiinteistöön toteutettu laajakaistaliittymä oli puolestaan käytettävissä noin 40 prosentilla ja nimellisnopeudeltaan 30 Mbit/s -mobiililaajakaista noin 85 prosentilla kotitalouksista. Laajakaistan kattavuus on kasvanut mutta 2008 asetetun tavoitteeseen on tehtävä töitä. Talonrakentamisen aluetyöt Uudistalonrakentamisen aluetyöt ovat volyymiltaan suurin yksittäinen infrarakentamisen työlaji. Talonrakentamiselle ovat tyypillisiä suuret suhdannevaihtelut, jotka tuntuvat myös infrarakentamisen kysynnässä. Uudistalonrakentaminen muodostuu asuntorakentamista ja toimitilarakentamisesta. Asuntorakentamista ylläpitää 21 maahanmuuton aikaansaama väestönkasvu ja maassamuutto, jotka molemmat keskittyvät voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta asuinrakennuksia rakennetaan. Mikäli omistusasunnot eivät käy kaupaksi, rakennetaan vuokrataloja. Jaksolla asuntoja olisi rakennettava ainakin asuntoyksikköä vuosittain. Asuinrakentamiseen liittyvät aluetyöt vähenevät verrattuna ajanjaksoon , jolloin asuntoja rakennettiin vuosittain yli Toimitilarakentamiseen vaikuttavat sekä suhdanteet että rakennemuutokset, jotka muokkaavat sekä palvelusektoria että teollisuutta. Toimitiloja (=muut kuin asuinrakennukset) on rakennettu vuosittain 25 miljoona m 3 ( aikavälin keskiarvo). Rakentamisen määrä on ollut luvun alun laman jälkeen enimmillään yli 35 miljoona m 3 vuonna Määrä putosi finanssikriisin puhjettua 2008 tasolle 20 miljoona m 3. Ajanjaksolla toimitilarakentaminen tulee pysymään miljoonan kuution tasolla. Tampereen keskusareenan kaltaiset jättihankkeet voivat käynnistyessään aiheuttaa satunnaisia piikkejä toimitilarakentamiseen. 20 kaikille 21

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK

Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet. Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Infrarakentamisen tulevaisuuden haasteet Kiviaines ja murskauspäivät 21. 22.1.2016 Projektipäällikkö, lehtori Eero Nippala, TAMK Click to edit Master title style TAMK, Suomen suurin infrainsinöörikouluttaja

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa

INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous klo 13 15:25 Liikennevirastossa 1 (3) INFRARAKENTAMINEN MUUTOKSESSA Johtoryhmän 6. kokous 18.9.2012 klo 13 15:25 Liikennevirastossa Paikalla: Infra ry Tapani Karonen (pj) Energiateollisuus ry Veli-Pekka Sirola Koneyrittäjien liitto ry

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen

Liikenneinfrastruktuuri selvitys. RT:n hallitus Sami Pakarinen Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys RT:n hallitus 17.1.2017 Sami Pakarinen Liikennehankkeiden toteutus ottaa aikaa Hanke Aloitus Valmis Kesto Tampereen rantatunneli 1990 (suunnittelu) 2016 26 vuotta

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot