Pudasjärven matalaenergiarakentamisen hirsitalokorttelialue - Selvitys lämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pudasjärven matalaenergiarakentamisen hirsitalokorttelialue - Selvitys lämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla"

Transkriptio

1 Uusiutuvan energian yrityskeskus -hanke Pudasjärven matalaenergiarakentamisen hirsitalokorttelialue - Selvitys lämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla Asko Ojaniemi ja Lauri Penttinen Benet Oy

2 SISÄLTÖ Johdanto... 1 Tiivistelmä Kuvaus alueesta ja rakennuksista Aluelämmön vaihtoehdot ja kustannukset Aluelämpökeskus Verkoston kustannukset Pelletti/hakelämpölaitos Maalämpölaitos Talokohtainen lämmöntuotanto Pellettilämmitys Maalämpö Ilma-vesi lämpöpumppu Aurinkolämpö lisälämmönlähteenä Vaihtoehtojen kannattavuuden ja päästöjen vertailu Vaihtoehtojen vertailu aluetasolla Vaihtoehtojen vertailu kiinteistötasolla Aurinkolämmön integrointi Hiilidioksidipäästöjen vertailu Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteitä... 25

3 JOHDANTO Benet Oy sai Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallinnoimalta Uusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeelta tilauksen selvittää uusiutuvien energialähteiden kannattavuutta Pudasjärvelle rakennettavan matalaenergiarakentamisen hirsitalokorttelialueen lämmitysratkaisuissa. Työn tavoitteena on, että uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet ja kannattavuus selvitetään jo alueen suunnitteluvaiheessa. Matalaenergiarakentamisen alueet ovat Suomessa vielä melko harvinaisia, ja työn toivotaan antavan uutta tietoa kustannustehokkaista vaihtoehdoista matalaenergiarakennusten ja - alueiden lämmittämiseen uusiutuvalla energialla. Työn tarkoitus on siten myös auttaa tulevien matalaenergia-alueiden kaavoittajia ja suunnittelijoita uusiutuvaan energiaan pohjautuvan lämmöntuotannon suunnittelussa. Selvityksessä tutkittiin seuraavat lämmitysenergian tuotannon vaihtoehdot: Aluelämmitysjärjestelmät o Pelletti o Hake / metsäteollisuuden sivutuotepuu o Maalämpö Kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät o Pelletti o Maalämpö o Ilma-vesi lämpöpumput Edellisiin integroituna aurinkolämpö Työ tehtiin tekemällä tuote- ja hintakyselyitä laitos- ja laitetoimittajille sekä käyttämällä omaa laskentamallia eri vaihtoehtojen energiakustannusten arvioinnissa ja vertailussa. Tuloksia myös testattiin eurooppalaisessa Biohousing -hankkeessa kehitetyllä julkisella laskentatyökalulla (www.biohousing.eu.com). Työn tekemisestä vastasivat Asko Ojaniemi ja Lauri Penttinen Benet Oy / Keski-Suomen Energiatoimistosta. 1

4 TIIVISTELMÄ Aluetasolla edullisin lämmöntuotantoratkaisu on kpa-aluelämpölaitos, joka käyttää polttoaineenaan hintaan 16,80 /MWh saatavaa puuteollisuuden sivutuotetta. Laitoksen energian tuotantokustannus on 83,8 /MWh ja vuotuinen energiakustannus Hieman energiakustannuksiltaan kalliimpi ratkaisu on talokohtainen maalämpö, jonka energiakustannus aluetasolla (kaikkien rakennusten keskimääräinen energiakustannus) on 84,7 /MWh ja vuotuinen energiakustannus n Merkittävin ero kahden edullisimman ratkaisun välillä on kuitenkin se, että talokohtaisen maalämmön kustannus vaihtelee suuresti riippuen rakennuksen koosta välillä /MWh, kun taas aluelämmön tuotantokustannus on kaikille rakennuksille sama (83,8 /MWh). Aurinkolämmön tuotantokustannukset alueellisella tasolla ovat noin 111 /MWh. Aurinkolämmön talokohtaiset tuotantokustannukset vaihtelevat suuresti välillä /MWh, niin että investoinnin arvo suhteessa tuotettuun energiaan pienenee rakennuskoon kasvaessa. Aurinkolämmön kustannukset ylittävät aina edullisimpien lämmitysjärjestelmien kustannukset, eikä sen integrointi ole puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta kannattavaa. Alueen hiilidioksidipäästöjen kannalta paras ratkaisu on talokohtainen pellettilämmitys, jonka energiatuotannon välittömät hiilidioksidipäästöt ovat nolla. Toiseksi paras vaihtoehto päästöiltään on kpaaluelämpölaitos, jonka hiilidioksidipäästöt ovat 3,64 hiilidioksiditonnia vuodessa johtuen varatehona toimivasta öljykattilasta jonka arvioitu käyttö on noin 1-2 % vuotuisesta energiantuotannosta. Maalämpö aiheuttaa päästöjä selvästi enemmän, talokohtaisen maalämmön hiilidioksidipäästöt ovat 39,43 tonnia vuodessa ja aluemaalämmön 48,48 tonnia vuodessa. Talokohtaisista ratkaisuista suurimmat päästöt syntyvät ilma-vesi lämpöpumpuista, johtuen niiden maalämpöä huonommasta hyötysuhteesta sekä verrattain suuresta sähkövastusten lämmityssähkön käytöstä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kpa-aluelämpölaitos on tässä tapauksessa useimmilla tarkastelluilla osaalueilla hyvä vaihtoehto. Sen energian hinta on aluetasolla halvin ja takaa edullisen lämmitysenergian myös pieniin rakennuksiin. Lisäksi sen päästöt ovat vähäiset ja polttoainekustannukset todennäköisesti parhaiten hallittavissa mikäli polttoainetoimitukselle voidaan sopia vakaa hinta. Aluelämmön toteuttamisella voidaan samalla varmistaa alueen järjestelmien yhtenäisyys ja vähäpäästöisyys. Haasteellista aluelämmön toteuttamiselle on kuitenkin lämmitystarpeen toteutumisen aikataulu, ts. jos alueen rakennukset valmistuvat kovin eri aikaan voi lämmitystarve olla aluksi ennakoitua pienempi. 2

5 1 KUVAUS ALUEESTA JA RAKENNUKSISTA Kaavoitettava matalaenergiarakentamisen hirsitaloalue sijaitsee Pudasjärvellä, Oulun läänin pohjoisosassa. Alue muodostuu 6 tiivistä pihapiiristä, joiden rakennuskanta on seuraavanlainen: 4 pienkerrostaloa, asuntoja yhteensä 26 ja kerrosalaa 2440 m 2 6 pienrivitaloa, asuntoja yhteensä 16 ja kerrosalaa 1371 m 2 4 paritaloa, asuntoja yhteensä 8 ja kerrosalaa yhteensä 1150 m 2 6 omakotitaloa, kerrosalaa yhteensä 950 m 2 Yhteiset tilat, 2 rakennusta: saunarakennus pienellä kokoustilalla (n. 70 m 2 ) sekä kerhotalo (n. 120 m 2 ) ja pihasauna (n. 36 m 2 ) Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 6137 m 2, ilmatilavuus noin i-m3 ja rakennustilavuus rak-m3. Rakennukset tehdään lämpöteknisiltä ominaisuuksiltaan matalaenergiatasoisiksi siten, että niiden rakenteiden, tiiveyden ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt ovat korkeintaan 85 % vuoden 2010 rakentamismääräysten mukaan lasketusta vertailulämpöhäviöstä. Tässä työssä käytetään tilaajan antamaa arviota rakennusten tilojen ja käyttöveden lämmitysenergian tarpeesta. Jäähdytysenergian tuotantoa ei oteta huomioon, vaikkakin jäähdytys saattaa olla tarpeellista rakennusten matalista lämpöhäviöistä johtuen. Lämmitysenergian tarve on noin 85 kwh/m 2 vuodessa (n. 28 kwh/rak-m 3 ). Tällöin alueen rakennusten lämmitysenergian kulutus on noin kwh vuodessa. Rakennusten tilojen arvioitu lämmitystehon tarve on n. 30 W/m 2. Kaikkiin rakennuksiin tulee lähtökohtaisesti vesikiertoinen lattialämmitys (lämpötilat meno- 35 ja paluuvesi 25 astetta C). Rakennusten sisäpuolisten lämmönjakojärjestelmien sekä muun talotekniikan kustannukset sisältyvät talojen rakentamiskustannuksiin ja niitä ei tässä selvityksessä erikseen huomioida. 3

6 2 ALUELÄMMÖN VAIHTOEHDOT JA KUSTANNUKSET 2.1 Aluelämpökeskus Yksi varteenotettava vaihtoehto lämmitysenergian tuotannolle on alueen kaikki rakennukset kattava aluelämpöverkko, johon lämpöenergia tuotetaan keskitetysti. Lämpölaitos tulisi sijoittaa verkoston pituuden ja siten investointikustannusten ja lämpöhäviöiden minimoimiseksi siten, että rakennettavan aluelämpöverkon pituus jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Kaavoitusratkaisussa lämpökeskus on sijoitettu alueen pohjoislaidalle. Kun otetaan huomioon alueen rakennuskannan tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiantarve sekä aluelämpöverkon verkostohäviöt, on vuotuinen energiantarve noin 600 MWh ja laitoksen tehontarve n. 300 kw. Seuraavaksi tarkastellaan vaihtoehtoja tämän energian- ja tehontarpeen kattamiseen. Rakentamiskustannuksia tarkasteltaessa on tehty seuraavia oletuksia ja rajauksia: Kustannukset perustuvat laitostoimittajille tehtyihin kyselyihin Lämpölaitoksen tontin hintaa ei lasketa laitoksen kustannuksiin Rakentamiskustannuksiin sisältyvät myös tarvittavat maanmuokkaustyöt Investoinnin korkotason oletetaan olevan 5 % ja laitoksen takaisinmaksuaika 15 vuotta Kaikki ilmoitetut hinnat ovat alv 0 %. Laitosinvestoinnille saa TE-Keskuksesta investointitukea 20 %, aluelämpöverkoston rakentamiselle ei saa tukea 2.2 Verkoston kustannukset Kun lämpölaitos sijoitetaan kaavapiirroksessa merkittyyn paikkaan alueen pohjoispuolelle, tulee aluelämpöverkoston pituus olemaan noin 717 m ja putkiston pituus 1110 m. Aluelämpöverkoston kustannukset syntyvät verkoston ja lämmönvaihtimien investointikustannuksista sekä käytön aikana aluelämpöputkien lämpöhäviöistä. Verkosto rakennetaan kustannustehokkaimmin niin, että laitokselta rakennetaan kaksiputkinen (lämmityksen tulo- ja paluuvesi) verkosto jokaisen korttelin suurimpaan rakennukseen, joista tilojen ja käyttöveden lämmitysenergia jaetaan neliputkijärjestelmällä (2 käyttövesi ja 2 lämmitysvesiputkea) korttelin rakennuksille. Verkoston tehokkuutta kuvaava tunnusluku (lämmitettävän rakennustilavuuden ja verkostometrien suhde) on n. 26 r-m 3 /verkostometri. Perinteisesti suositeltu luku on vähintään 40 r-m 3 /verkostometri. Verrattain huono suhdeluku asettaa kustannuspaineita verkon ja laitoksen tehokkuudelle. Lisäksi koska rakennukset ovat matalaenergiatasoisia ja niiden lämmitysenergian kulutus siten pienempi, on aluelämmön tuotannon senkin takia oltava tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna tehokkaammin ja tiiviimmin suunniteltu ollakseen kannattava. 4

7 Eri putkityyppejä ovat perinteinen hitsattava kaukolämpöputki ( salkoputki ), sekä taipuisat pelti- ja muoviputket jotka eivät tarvitse hitsaamista. Näiden eri putkityyppien kustannukset ovat: Perinteinen salkoputki on edullinen suuria linjoja rakennettaessa, mutta sen kilpailukyky heikkenee taloliittymälinjoissa ja pienissä verkostoissa. Tässä kustannusarviossa käytetään taipuisia ei-hitsattavia putkia: suurimpien linjojen osalta Casaflex -kaukolämpöputkia ja pienempien matkojen osalta Calpex-aluelämpöputkia. Tarjousten pohjalta tehtyjen laskelmien mukaan aluelämpöverkon rakentamisen kustannukset ovat korttelikohtaisten lämmönvaihtimien kanssa noin (alv. 0 %). Lämpöputket on eristetty polyuretaanilla ja alueen pohjoisesta sijainnista varustettu paksummalla eristysvaihtoehdolla. Aluelämpöverkoston lämpöhäviöt ovat riippuvaisia laitokselta kiinteistöihin siirrettävän veden lämpötilasta. Kpa-laitoksen tapauksessa, jossa vesi johdetaan yli 60 C asteisena kiinteistöihin, ovat häviöt noin kwh. Maalämpölaitoksen vaihtoehdossa laitokselta tuleva vesi on noin 45 C asteista, joten häviöt ovat pienemmät, kwh. 2.3 Pelletti/hakelämpölaitos Yleinen tapa aluelämmityksen toteuttamiseen uusiutuvalla energialla on kiinteän polttoaineen lämpölaitos (kpa-lämpölaitos). Kun kyseessä on pieni puupolttoainetta käyttävä lämpölaitos, on polttoaineen oltava suhteellisen tasalaatuista ja kuivaa. Tällöin mahdollisia polttoaineita ovat puupelletit, metsäteollisuuden sivutuotepuu sekä hyvälaatuinen metsähake. Metsätähteistä tehty hake ei välttämättä ole lämpöarvoltaan riittävän hyvää, vaan hakkeen tulisi häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi olla kokopuusta tehtyä haketta. Myös turvetta voidaan käyttää tukipolttoaineena. Alueella on saatavissa seuraavia polttoaineita: Puupelletit 36,40 /MWh Kuivista puuteollisuuden sivutuotteista tehty hake/murske 16,80 /MWh Laadukas metsähake 22 /MWh Yllä olevien polttoaineiden katsotaan soveltuvan kyseessä olevan pienen lämpölaitosten polttoaineeksi hyvin. Pelletit ovat edellisistä kaikista kuivinta ja tasaisinta polttoainetta, mutta samalla myös kalleinta. Sen jälkeen laadukkainta polttoainetta on puuteollisuuden sivuotteista tehty hake/murske. Puupolttoaineet ovat uusiutuvaa biomassaa jolloin niiden polttamisesta syntyvä hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan puustoon. Lisäksi pelletillä tuotantoketju kuluttaa energiaa 5-35 % polttoaineen energiasisällöstä. Tässä työssä huomioidaan kuitenkin vain polttoaineiden ja sähkön suorat päästökertoimet. Alueen suunniteltua energiankulutusta vastaava, riittävä laitoskoko on noin 300 kw. Saadun tarjouksen mukaan pellettiä ja hyvälaatuista haketta käyttävän 300 kw lämpökonttilaitoksen hankintakustannus on 119 5

8 500. Laitos tulee kontissa, joten erillistä laitosrakennusta ei tarvita. Kontissa on 29 m 3 hakevarasto sekä myös 210 kw öljykattila varatehoksi huolto- ym. käyttökatkoja varten (arvioitu käyttö 1-2 % vuosittain tuotetusta energiasta), sekä tarvittavat muut laitteet (mukaan lukien savukaasujen puhdistus syklonilla). Muita hankintakustannuksia ovat: kiertovesipumppu ja paineenpitojärjestelmä (n ), laitoksen perustuksen työt (n ), kuljetus (3000 ) sekä asennus (n ). Lisäksi optiona on myös 13 m 3 polttoaineen lisäsiilo (13000 ). Ilman lisäsiiloa polttoainekuljetuksien tiheys on huippukulutuksella noin 2 kertaa viikossa ja keskimääräisellä teholla noin kerran viikossa (hyvälaatuinen polttoaine, lämpöarvo 0,9 MWh/i-m 3 ), mikä on jo periaatteessa riittävän harva väli. Kaiken kaikkiaan laitoksen investointikustannus on , johon saadaan 20 % investointituki jonka jälkeen kustannus on Laitoksen mitoitusarvot: Polttoaine: hake, 30 % kosteus P35, M30 (Norm: CEN/TC 335) Kattila : t = 90 C Savukaasu: t < 250 C Palamishyötysuhde: 85 % Muut polttoaineet: palaturve, briketit, puupelletti Minimiteho: 5 % nimellistehosta Laitos tarvitsee hoitoa pellettikäyttöisenä noin puoli päivää viikosta, hakkeella toimiessaan hieman enemmän. Toiminnan kannalta helpointa olisi, jos polttoaineen toimittaja hoitaa myös laitoksen hoidon. Edellisten lisäksi laitoksen muiksi kustannuksiksi (mm. pakolliset vakuutukset, laitoksen omakäyttösähkö, huollot) on arvioitu n /vuosi. 2.4 Maalämpölaitos Aluelämmityksen toteuttaminen maalämpöpumppulaitoksella on verrattain uusi vaihtoehto, eikä sitä ole vielä käytetty Suomessa niin laajalti kuin kpa-laitoksia. Periaatteena on, että lämpö tuotetaan alueelle tehtävistä porakaivoista joista maan lämpö kerätään, nostetaan lämpöpumpuilla korkeampaan lämpötilaan ja käytetään rakennusten lämmitykseen. Pelletti- ja hakekäyttöiseen polttolaitokseen verrattuna maalämpölaitoksen investointikustannukset ovat korkeammat, mutta vastaavasti energiakustannus on pienempi ja laitos tarvitsee vähemmän hoitoa. Maalämpöjärjestelmän hyötysuhde (COP, coefficient of performance) kertoo tuotetun lämmön suhteen käytettyyn sähköenergiaan. Matalalämpöiselle lattialämmitysverkostolle maalämpölaitos pystyy tuottamaan lämpöä hyvällä, jopa lähelle 4:n hyötysuhteella, johtuen suhteellisen pienestä lämpötilaerosta maasta kerätyn lämmön ja tuotetun lämmön välillä. Vastaavasti käyttöveden lämmityksen hyötysuhde on matalampi johtuen sen tarvitsemasta korkeammasta lämpötilasta ja siten suuremmasta lämpötilaerosta, joka vaatii 6

9 enemmän työtä eli energiaa. Lämpimänä aikana kun kiinteistön lämmitykseen ei tarvita energiaa, laskee lämpöpumpun hyötysuhde kun kaikki teho käytetään lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Lisäksi maalämmöllä toimivalle aluelämpölaitokselle on haasteellista tuottaa niin kuumaa lämmitysvettä että se vielä verkostohäviöiden jälkeen on riittävän lämmintä käyttöveden lämmitykseen rakennuksissa (käyttöveden lämpötila oltava 60 astetta). Tähän voidaan joutua käyttämään tulistusta laitoksen sähkövastuksilla, mikä huonontaa laitoksen hyötysuhdetta ja nostaa merkittävästi laitoksen sähköliittymän kokoa ja kustannuksia. Toinen vaihtoehto on asentaa taloihin varaajat, joissa sähkövastukset lämmittävät käyttövettä edelleen. Selvitysten perusteella päädyttiin seuraavanlaiseen laitokseen: Maalämpölaitoksen lämpöpumppujärjestelmän teho n. 180 kw, 6 kpl 500 litran lämminvesivaraajia, sekä täydentävänä varatehona n. 3 x 42 kw sähkökattilat, arvioitu sähkövastusten lisäteho laitoksella 36 kw Laitos lämmittää veden n. 50 C asteeseen josta se johdetaan aluelämpöverkostoon ja korttelikohtaisiin lämmönvaihtimiin Käyttövesi lämmitetään talokohtaisissa lämminvesivaraajissa sähkövastuksilla edelleen n. 60 C asteeseen Laitoksen hyötysuhde on noin 3,5. Maalämpöpumppujen mitoitus on 83 % laitoksella tehtävän energian huipputehosta, mikä kattaa lähes 100 % laitoksella tuotettavasta energiasta. Tämän lisäksi rakennusten varaajissa joudutaan kuitenkin käyttämään sähköä käyttöveden lisälämmittämiseksi. Maalämpölaitoksen investointikustannus asennuksineen on noin , josta porakaivojen kustannus mukaan lukien lämmönkeruuputket on n Riittävän lämpömäärän keräämiseksi tarvitaan 19 kpl porakaivoja jotka ovat aktiivisyvyydeltään keskimäärin 195 metriä. Porakaivojen välin täytyy olla vähintään 15 metriä. Porakaivojen kustannus on laskettu Geologisen Tutkimuskeskuksen arvion perusteella, jonka mukaan etäisyys kallioon on keskimäärin 12 metriä. Lopullisen etäisyyden varmistamiseksi alueella täytyy tehdä maaperän koeporaus. Tämän lisäksi investointikustannuksia tulee lämpölaitoksen rakennuksesta ja maanmuokkaustöistä (noin ) sekä 160 ampeerin sähköliittymämaksusta (n , verkkoyhtiö Fortumin mukaan). Kaiken kaikkiaan laitoksen hankintakustannus on noin , johon saadaan investointituki 20 % jonka jälkeen maksettava kustannus n Lämpölaitoksen sähkön hinta on edullisimman sähkönmyyntitarjouksen mukaan 69 /MWh, mikä sisältää energian ja siirron sekä sähköveron (alv 0 %.) Pelletti- ja hakekäyttöiseen polttolaitokseen verrattuna maalämpövaihtoehdon investointikustannukset ovat korkeammat, mutta vastaavasti laitos tarvitsee vähemmän hoitoa. Laitoksen muut käyttökustannukset (mm. huolto- ja hoitokustannukset, vakuutukset, laitoksen pumppujen omasähkönkäyttö) on n Huolto- ja 7

10 hoitokustannusten arviointia kuitenkin vaikeuttaa kokemuksen puute suuren kokoluokan maalämpölaitoksista. Periaatteessa maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili sekä kiertovesipumput, jotka ovat korvattavia varaosia. Tässä työssä maalämpöpumpun kestoiän oletetaan olevan 15 vuotta. 3 TALOKOHTAINEN LÄMMÖNTUOTANTO Talokohtaista lämmöntuotantoa tarkastellaan sekä erikokoisten rakennusten näkökulmasta että alueen kokonaisuuden tasolla. Tarkasteltavia rakennuskokoluokkia ovat omakotitalo 110 m 2, pienrivitalo 330 m 2 sekä pienkerrostalo 750 m 2. Ilma-vesi lämpöpumppujen osalta tarkastellaan rakennuskokoja 110 m 2, 250 m 2 ja 330 m 2, johtuen siitä että niiden toiminnasta suuremmissa kokoluokissa ja ei vielä ole juurikaan kokemusta. Aluetason kustannukset perustuvat alueen jokaiseen rakennukseen tehtyyn hinta-arvioon lämmitysjärjestelmästä. Tarkasteltavat talokohtaisen lämmöntuotannon vaihtoehdot ovat: Pellettilämmitys Maalämpö Ilma-vesi lämpöpumppu Kaikki ilmoitetut hinnat ovat alv. 0 %, ellei toisin mainita. Uudisrakennusten talokohtaisiin lämmitysjärjestelmiin ei saa energia-avustusta. Talokohtaiset lämmityslaitteistot hoidetaan yleensä asukkaiden omalla työllä, joten hoitokustannuksia ei ole tässä lisätty käyttökustannuksiin. Laitteistojen oletetaan toimivan käyttöikänsä ajan ilman merkittäviä huoltoja. 3.1 Pellettilämmitys Talokohtainen pellettilämmitysjärjestelmän hankinta sisältää kattilan, varaajan (tarvittaessa), pellettivaraston ja asennuksen. Lisäksi huomioidaan pellettivaraston vaatiman ylimääräisen tilan kustannukset (800 /m 2 ). Pellettijärjestelmien investointikustannukset tarkasteltavissa rakennuskokoluokissa ovat: Omakotitalo 110 m 2 : 9300 Pienrivitalo 330 m 2 : Pienkerrostalo 750 m 2 : Kokonaisuudessaan kaikkien alueen rakennusten talokohtaisen pellettilämmitysjärjestelmän investointikustannus on yhteensä noin Pellettien hintana käytetään yksityisasiakkaiden hintaa 40 /MWh (irtopelletit toimitettuna) ja lämmityksen hyötysuhdetta 88 %. 8

11 3.2 Maalämpö Nykyisin suosituimpia uusiutuvan energian lämmitysjärjestelmiä pientaloissa on talokohtainen maalämpö. Tässä vaihtoehdossa jokaisen rakennuksen tontille tehdään riittävä määrä porakaivoja (n. 160 m aktiivista syvyyttä per 150 m 2 ). Järjestelmä sisältää maalämpöpumpun, kalliokaivon porattuna, tarvittavat putkitukset ja putkityöt sekä järjestelmän toimintakuntoon virityksen. Järjestelmien kustannukset tarkasteltavissa rakennuskokoluokissa ovat: Omakotitalo 110 m 2 : Pienrivitalo 330 m 2 : Pienkerrostalo 750 m 2 : Sähkön kuluttajahinta on saadun parhaimman tarjouksen mukaan 73,8 /MWh sisältäen energian, siirron ja sähköveron. Hyötysuhteena käytetään laitteistojen myyjän arvioimaa lukua 2,8. Kokonaisuudessaan aluetasolla kaikkien alueen rakennusten talokohtaisen maalämpöjärjestelmän investointi on yhteensä noin Ilma-vesi lämpöpumppu Edellisten lämmitysjärjestelmien vaihtoehdoksi on rinnalle tullut hiljattain myös ilma-vesi lämpöpumppu, joka kerää käyttämänsä lämmön ilmasta, nostaa sen korkeampaan lämpötilaan, ja siirtää sen lämmitysvesi varaajaan. Kuten kaikissa lämpöpumpuissa, myös ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan tehtäessä matalalämpöistä lämmitysvettä leudoissa olosuhteissa. Pumppujen hyötysuhteet on ilmoitettu yleensä optimaalisissa olosuhteissa (ulkolämpötila + 7 ja lämmitettävä vesi C astetta) ja hyötysuhde on ilmoitettu olevan jopa maalämmön luokkaa. Kuitenkin on huomattava, että etenkin Pudasjärven pohjoisissa olosuhteissa ulkoilman lämpötila on lämmityskaudella selvästi alhaisempi kuin maan keskilämpötila, mikä laskee hyötysuhdetta maalämpöön verrattuna. Useimmat myyjistä suosittelevatkin Pudasjärvelle ilma-vesi lämpöpumpun sijaan maalämpöä. Hyötysuhteeksi Pudasjärvelle käytetään laitteistojen myyjien arviota 1,6 joka sisältää myös sähkövastusten lämmityssähkön osuuden. Ilma-vesi lämpöpumppujen investointikustannukset ovat yleensä hieman edullisemmat kuin maalämmöllä, johtuen etenkin siitä ettei lämmönkeruuputkistoja kuten porakaivoja tarvita. Ilma-vesilämpöpumput ovat leudoissa ilmanoloissa toimivia, mutta lämpötilan laskiessa - 20 C asteen tuntumaan pumppujen jäätyminen tulee ongelmaksi ja lämmitykseen joudutaan käyttämään varaajan sähkövastuksia. Tarjousten mukaiset järjestelmien kustannukset tarkasteltavissa rakennuskokoluokissa ovat: Omakotitalo 110 m 2 :

12 Omakotitalo 250 m 2 : Pienrivitalo 330 m 2 : Aluetason kokonaiskustannuksia ei laskettu, sillä ilma-vesilämpöpumput eivät voi tarjota koko aluetta kattavaa ratkaisua. Ne voivat toimia talokohtaisena lämmitysmuotona pienemmissä rakennuksissa, kun taas suuremmat rakennukset lämpiävät muilla talokohtaisilla ratkaisuilla eli pelleteillä tai maalämmöllä. 4 AURINKOLÄMPÖ LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ Aurinkolämmön integrointi erilaisiin lämmitysjärjestelmiin on nykypäivänä varsin yleistä. Erilaisia ratkaisuja on markkinoilla tarjolla useita ja tekniikasta on varsin paljon kokemusta. Yleisimmät aurinkolämpökeräimet ovat taso- ja tyhjiöputkikeräimiä. Tyhjiöputkikeräimissä konvektiosta aiheutuvaa lämpöhäviötä vähennetään tai se estetään kokonaan tyhjiön avulla. Vuotuinen auringon säteilyn määrä optimaalisesti suunnatuille aurinkolämpökeräimille on Pudasjärven korkeudella noin 1000 kwh/m 2 (Kuva 1), minkä keräin pystyy hyödyntämään prosentin vuosihyötysuhteella. Monesti järjestelmien valmistajat ilmoittavat keräimen hyötysuhteeksi esim. yli 90 % ja annetaan korkeita tuottolukuja, mutta nämä ovat yleensä mahdollisia vain optimioloissa kun ulkolämpötila on korkea ja keräin tuottaa varaajaan hyvin matalalämpötilaista vettä. Kun otetaan lisäksi muun keräinjärjestelmän häviöt huomioon, laskee hyötysuhde vielä tästä murto-osaan. Tässä työssä käytetään aurinkokeräinjärjestelmän hyötysuhdetta 35 %. Optimaalisin keräinten suuntaus on etelä, toiseksi lounas, ja optimaalisin asennuskulma astetta. Kuva 1. Auringon säteily optimaalisesti suunnatuille pinnoille (Lähde: PVGIS-projekti, 10

13 Auringon säteily on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina, ja suurin osa vuotuisesta säteilyenergiasta (noin 80 %) saadaan huhti - elokuussa. Kuitenkin tällöin tilojen lämmitystarve on matalaenergiatalossa lähes olematon ja lämmitystä tarvitaan lähinnä vain käyttöveden lämmittämiseen. Toisaalta kun kylmempinä kuukausina tilojen lämmitystarve kasvaa, vähenee samanaikaisesti auringosta saatava lämpö (kuva 2). Käyttöveden kulutuksen täytyy siis tuolloin olla riittävän suurta ja järjestelmän mitoitus oikea jotta kevät- ja kesäkuukausina tuotettu energia voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää. Periaatteessa aurinkolämpöjärjestelmien rajoitteeksi ei muodostukaan usein niiden tuotto vaan kesäaikaisen energiankäytön vähyys. 11

14 Kuva 2. Aurinkokeräimien tuottama lämpöenergia ja rakennuksen energiantarve, esimerkki 250 m 2 pientalo, keräinjärjestelmän absorptiopinta-ala 8,4 m 2 Suurimman hyödyn aurinkokeräimistä saa alhaisen lämpötilan järjestelmissä, kuten lattialämmityksessä. Energiatehokkaissa taloissa, joissa talvikausien tilojen lämmitysenergiankulutus suhteessa ympärivuotiseen käyttöveden lämmitystarpeeseen on pienempi, on aurinkolämmön keräinten suhteellinen hyöty suurempi. Vertailussa on mukana 3 erikokoista tyhjiöputkikeräintä, joiden absorptiopinta-alat ovat 5 m2, 8,4 m2 sekä 16,8 m2. Keräinjärjestelmä voidaan integroida lämminvesivaraajaan mm. ilma-vesi-, maalämpöpumppu- ja pellettilämmityksen rinnalle. Jos järjestelmässä ei ole varaajaa valmiina, nostaa sen hankinta hieman aurinkolämmön investointikustannuksia. Tyhjiöputkikeräinjärjestelmien hinnat, sisältäen keräimet, varaajan, tarvittavat laitteet ja asennuksen ovat absorptiopinta-alojen mukaan: 5 m 2 : ,4 m 2 : ,8 m 2 : , riippuen rakennuksen koosta (suurempi varaaja ja asennuskustannukset) Aluetasolla aurinkokeräinten asentaminen kaikkiin rakennuksiin tulisi maksamaan n VAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUDEN JA PÄÄSTÖJEN VERTAILU Vaihtoehtojen taloudellisen kannattavuuden vertailuperusteena käytetään tuotetun energian kustannusta, joka muodostuu investointi- ja käyttökustannuksista. Investointikustannukset lasketaan annuiteetteina, 12

15 vuosittaisina tasaerinä jotka sisältävät sekä pääoman lyhennyksen että koron, ja jakamalla nämä vuosittain tuotetun energian määrällä saadaan investointikustannukset tuotettua energiaa kohti. Käytettävä korkokanta on 5 % ja käyttöaika 15 vuotta kaikissa ratkaisuissa, paitsi ilma-vesi lämpöpumpuissa 12 vuotta ja aurinkokeräimissä 20 vuotta. Käyttökustannukset muodostuvat lämmön tuottamiseen kulutetusta polttoaineista tai sähköstä, sekä laitoksen huolto-, korjaus-, hoito-, vakuutus- ja muista kuluista. Vastaavasti myös nämä kustannukset suhteutetaan vuosittain tuotettavaan energiaan. Lisäksi vertailua täydennetään herkkyysanalyysillä, jossa järjestelmän kustannuksien muutoksia tarkastellaan seuraavien tekijöiden muutosten suhteen: Investointikustannus Takaisinmaksuaika Polttoaineen/sähkön hinta Tuotettu energia Korkotaso Eri lämmöntuotantovaihtoehtojen päästöjä arvioidaan hiilidioksidipäästöjen (tonnia CO 2 vuodessa) perusteella. Arvioinnissa käytetään seuraavia päästökertoimia (lähteet Tilastokeskus Polttoaineluokitus ja Tampereen Teknillinen Yliopisto TTY): Puupolttoaineet 0 kg/mwh Kevyt polttoöljy 267 kg/mwh Sähkö, maalämpöpumput 200 kg/mwh (sähkön keskimääräinen päästökerroin Suomessa) Lämmityssähkö 400 kg/mwh CO 2 -ekvivalentit päästöt huomioivat hiilidioksidipäästöjen ohella myös muut kasvihuonekaasupäästöt (metaani ja typpioksiduuli) Päästökertoimissa huomioidaan suorasta poltosta ja sähkön osalta sähköntuotannon polttoaineiden käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Puupolttoaineiden osalta polton päästökerroin on nolla, sillä poltossa vapautuneen hiilidioksidin katsotaan sitoutuvan takaisin kasvavaan puustoon. Suoran lämmityssähkön päästökerroin perustuu TTY:n arvioihin lämmitystarpeen pysyvyyskäyrän mukaisista sähköntuotannon eri tehoalueiden (perus- väli- ja huipputeho) käytöstä. Lämmöntuotannon vaihtoehtojen kannattavuutta ja päästöjä tarkastellaan jäljempänä sekä aluetasolla että yksittäisissä rakennuksissa. 5.1 Vaihtoehtojen vertailu aluetasolla Suoraviivaisin vaihtoehto eri lämmitysvaihtoehtojen energiakustannusten tarkasteluun on vertailla niitä koko alueen tasolla. Vertailtavuuden mahdollistamiseksi eri talokohtaisten lämmitysratkaisujen kustannukset on 13

16 summattu aluetasolle ja saatu energiakustannus kuvaa lämmitystavan keskimääräistä kustannusta alueella. Aluetason vertailua tehdessä on kuitenkin huomioitava, että talokohtaisten järjestelmien yksikkökustannukset (kuten /MWh) saattavat vaihdella suurestikin, kun taas lämpökeskusvaihtoehdoissa energian yksikkökustannus eri rakennuksille on yleensä kutakuinkin sama. Ilma-vesi lämpöpumpuille aluetason kustannuksia ei ole laskettu koska niistä ei vielä löydy suurempiin kokoluokkiin testattuja ratkaisuja, ja niitä tarkastellaan seuraavassa kappaleessa pelkästään talokohtaisina lämmitysmuotoina. Tauluko 1 esittää yhteenvedon eri lämmitysjärjestelmien kustannuksista aluetasolla, Taulukko 2 järjestelmien energian ja polttoaineiden tarpeen, sekä Taulukko 3 energiakustannusten jakautumisen investointi- ja muuttuviin kustannuksiin. Taulukko 1. Lämmitysjärjestelmien investointikustannukset aluetasolla Investointikustannukset Lämmitysjärjestelmä Laitosinvestointi Investointituki Hankintakustannus Aluelämpöverkosto Lämpökeskus - pelletti Lämpökeskus - sivutuote Lämpökeskus - maalämpö Talokohtainen - pelletti Talokohtainen - maalämpö Taulukko 2. Lämmitysjärjestelmien aluetason energiantarve ja -käyttö Ostoenergian hinta Energiantarve Käytetty energia MWh Lämmitysjärjestelmä Puu/Sähkö Öljy Rakennukset Verkostohäviöt Puu/MLSähkö Öljy/Lämmityssähkö Lämpökeskus - pelletti /MWh MWh Lämpökeskus - sivutuote /MWh MWh Lämpökeskus - maalämpö 69 - /MWh MWh Talokohtainen - pelletti 40 - /MWh MWh Talokohtainen - maalämpö 74 - /MWh MWh Taulukko 3. Lämmöntuotannon kustannukset aluetasolla Energiakustannukset alv 0 % Investointikustannuksekustannukset Käyttö- Kokonais- Lämmitysjärjestelmä kustannukset Vuodessa Lämpökeskus - pelletti 39,5 64,0 103,5 /MWh Lämpökeskus - sivutuote 39,5 44,3 83,8 /MWh Lämpökeskus - maalämpö 54,1 42,6 96,7 /MWh Talokohtainen - pelletti 51,6 45,6 97,2 /MWh Talokohtainen - maalämpö 58,3 26,4 84,7 /MWh

17 Aluetason energiakustannuksiltaan edullisin ratkaisu on sivutuotepuuta polttoaineenaan käyttävä lämpökeskus, jonka energian kokonaiskustannus on 83,8 /MWh ja vuodessa noin Toiseksi edullisin ratkaisu aluetasolla on talokohtainen maalämpö, jonka energian kokonaiskustannus koko alueen tasolla on noin 84,7 /MWh ja vuosikustannus n Laitoksella voidaan myös polttaa pellettiä, jolloin energian kokonaiskustannus on 103,5 /MWh, joka kuitenkin on kallein vaihtoehto. Kuvioissa 1-4 esitetään aluetason herkkyystarkastelut puupolttoaine- ja maalämpölaitosten, sekä talokohtaisen pellettilämmön ja maalämmön kustannuksista. Suurimmat potentiaaliset nousut esitetyissä kustannuksissa johtuvat tuotetun energian määränvaihteluista, ja sen jälkeen suurimmat investointikustannusten ja käyttöiän vaihteluista. Lämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden tai sähkön hinta vaikuttaa hieman edellisiä vähemmän. Kuvio 1. Sivutuotepuuta polttoaineena käyttävän aluelämpölaitoksen energiakustannusten herkkyystarkastelu 15

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset

Talonlämmityksen energiavaihtoehdot. Uudisrakennukset Talonlämmityksen energiavaihtoehdot Uudisrakennukset 1 Omakotitalo 140 + 40 m2 1½-kerroksinen Arvioitu kulutus 24 891 kwh/vuosi 56,4 % päivä ja 43,6 % yö 6324 kwh/v kotitaloussähköä (=kodin sähkölaitteet)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010

Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Lämpöpumpputekniikkaa Tallinna 18.2. 2010 Ari Aula Chiller Oy Lämpöpumpun rakenne ja toimintaperiaate Komponentit Hyötysuhde Kytkentöjä Lämpöpumppujärjestelmän suunnittelu Integroidut lämpöpumppujärjestelmät

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE

ÖLJYLÄMMITYS ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE 1.2.2013 Energiakorjaus Tekninen kortti kortti 15 pientalot ÖLJYLÄMMITYKSEN TOIMITAPERIAATE Öljylämmitteisessä talossa lämmöntuotto tapahtuu öljykattilassa. Järjestelmään kuuluvat kattilan lisäksi öljypoltin,

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012

Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Lämmitysmuodon valinta, ilmanvaihto ja käyttöveden lämmitys Marjo Kekki 28.5.2012 Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta 2010 2011 Lämmitystapa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120

Ratkaisu suuriin kiinteistöihin. Lämpöässä T/P T/P 60-120 Ratkaisu suuriin kiinteistöihin Lämpöässä T/P T/P 60-120 T/P 60-120 Ratkaisu kahdella erillisvaraajalla T/P 60-120 -mallisto on suunniteltu suuremmille kohteille kuten maatiloille, tehtaille, päiväkodeille,

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla

Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Lämmitysjärjestelmiä uusiutuvalla energialla Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai Kauko- tai tuntematon

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke

Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen. Esa Kinnunen Biomas hanke Vaihtoehtoja kodin lämmitykseen Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan rakennusten lämmitysaineet, 2007 N = 58615 (lähde: tilastokeskus) Muu tai tuntematon 8 % Kauko- tai aluelämpö

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa

Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet Liikuntakeskus Pajulahdessa Antti Takala 4.6.2014 Esityksen sisältö Tutkimuksen aihe Työn tavoitteet Vesistölämpö Aurinkosähköjärjestelmät Johtopäätökset Työssä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Taimenentie 4 48800 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin.

Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Thermia Diplomat Optimum G3 paras valinta pohjoismaisiin olosuhteisiin. Ruotsin energiaviranomaisten maalämpöpumpputestin tulokset 2012 Tiivistelmä testituloksista: Ruotsin energiaviranomaiset testasivat

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012

Alue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille

BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille BB 24/ 7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut bioenergia-alan yrityksille sekä kiinteistöomistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen

Lisätiedot

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!

09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome! Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS

LÄMMITYSTAPA- SELVITYS LÄMMITYSTAPA- SELVITYS Työ: L14091 Aartapolku 41 48410 KOTKA Kotka 1.12.2014 LVI STUDIO OY L14091 LÄMMITYSTAPASELVITYS 2 Sisällysluettelo 1 KOHDETIEDOT... 3 1.1 Yleistiedot... 3 1.2 Energiankulutustiedot...

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT

RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++

Aurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot