Pudasjärven matalaenergiarakentamisen hirsitalokorttelialue - Selvitys lämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pudasjärven matalaenergiarakentamisen hirsitalokorttelialue - Selvitys lämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla"

Transkriptio

1 Uusiutuvan energian yrityskeskus -hanke Pudasjärven matalaenergiarakentamisen hirsitalokorttelialue - Selvitys lämmön tuotannosta uusiutuvalla energialla Asko Ojaniemi ja Lauri Penttinen Benet Oy

2 SISÄLTÖ Johdanto... 1 Tiivistelmä Kuvaus alueesta ja rakennuksista Aluelämmön vaihtoehdot ja kustannukset Aluelämpökeskus Verkoston kustannukset Pelletti/hakelämpölaitos Maalämpölaitos Talokohtainen lämmöntuotanto Pellettilämmitys Maalämpö Ilma-vesi lämpöpumppu Aurinkolämpö lisälämmönlähteenä Vaihtoehtojen kannattavuuden ja päästöjen vertailu Vaihtoehtojen vertailu aluetasolla Vaihtoehtojen vertailu kiinteistötasolla Aurinkolämmön integrointi Hiilidioksidipäästöjen vertailu Yhteenveto ja johtopäätökset Lähteitä... 25

3 JOHDANTO Benet Oy sai Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallinnoimalta Uusiutuvan energian yrityskeskus -hankkeelta tilauksen selvittää uusiutuvien energialähteiden kannattavuutta Pudasjärvelle rakennettavan matalaenergiarakentamisen hirsitalokorttelialueen lämmitysratkaisuissa. Työn tavoitteena on, että uusiutuvan energian käyttömahdollisuudet ja kannattavuus selvitetään jo alueen suunnitteluvaiheessa. Matalaenergiarakentamisen alueet ovat Suomessa vielä melko harvinaisia, ja työn toivotaan antavan uutta tietoa kustannustehokkaista vaihtoehdoista matalaenergiarakennusten ja - alueiden lämmittämiseen uusiutuvalla energialla. Työn tarkoitus on siten myös auttaa tulevien matalaenergia-alueiden kaavoittajia ja suunnittelijoita uusiutuvaan energiaan pohjautuvan lämmöntuotannon suunnittelussa. Selvityksessä tutkittiin seuraavat lämmitysenergian tuotannon vaihtoehdot: Aluelämmitysjärjestelmät o Pelletti o Hake / metsäteollisuuden sivutuotepuu o Maalämpö Kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät o Pelletti o Maalämpö o Ilma-vesi lämpöpumput Edellisiin integroituna aurinkolämpö Työ tehtiin tekemällä tuote- ja hintakyselyitä laitos- ja laitetoimittajille sekä käyttämällä omaa laskentamallia eri vaihtoehtojen energiakustannusten arvioinnissa ja vertailussa. Tuloksia myös testattiin eurooppalaisessa Biohousing -hankkeessa kehitetyllä julkisella laskentatyökalulla (www.biohousing.eu.com). Työn tekemisestä vastasivat Asko Ojaniemi ja Lauri Penttinen Benet Oy / Keski-Suomen Energiatoimistosta. 1

4 TIIVISTELMÄ Aluetasolla edullisin lämmöntuotantoratkaisu on kpa-aluelämpölaitos, joka käyttää polttoaineenaan hintaan 16,80 /MWh saatavaa puuteollisuuden sivutuotetta. Laitoksen energian tuotantokustannus on 83,8 /MWh ja vuotuinen energiakustannus Hieman energiakustannuksiltaan kalliimpi ratkaisu on talokohtainen maalämpö, jonka energiakustannus aluetasolla (kaikkien rakennusten keskimääräinen energiakustannus) on 84,7 /MWh ja vuotuinen energiakustannus n Merkittävin ero kahden edullisimman ratkaisun välillä on kuitenkin se, että talokohtaisen maalämmön kustannus vaihtelee suuresti riippuen rakennuksen koosta välillä /MWh, kun taas aluelämmön tuotantokustannus on kaikille rakennuksille sama (83,8 /MWh). Aurinkolämmön tuotantokustannukset alueellisella tasolla ovat noin 111 /MWh. Aurinkolämmön talokohtaiset tuotantokustannukset vaihtelevat suuresti välillä /MWh, niin että investoinnin arvo suhteessa tuotettuun energiaan pienenee rakennuskoon kasvaessa. Aurinkolämmön kustannukset ylittävät aina edullisimpien lämmitysjärjestelmien kustannukset, eikä sen integrointi ole puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta kannattavaa. Alueen hiilidioksidipäästöjen kannalta paras ratkaisu on talokohtainen pellettilämmitys, jonka energiatuotannon välittömät hiilidioksidipäästöt ovat nolla. Toiseksi paras vaihtoehto päästöiltään on kpaaluelämpölaitos, jonka hiilidioksidipäästöt ovat 3,64 hiilidioksiditonnia vuodessa johtuen varatehona toimivasta öljykattilasta jonka arvioitu käyttö on noin 1-2 % vuotuisesta energiantuotannosta. Maalämpö aiheuttaa päästöjä selvästi enemmän, talokohtaisen maalämmön hiilidioksidipäästöt ovat 39,43 tonnia vuodessa ja aluemaalämmön 48,48 tonnia vuodessa. Talokohtaisista ratkaisuista suurimmat päästöt syntyvät ilma-vesi lämpöpumpuista, johtuen niiden maalämpöä huonommasta hyötysuhteesta sekä verrattain suuresta sähkövastusten lämmityssähkön käytöstä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kpa-aluelämpölaitos on tässä tapauksessa useimmilla tarkastelluilla osaalueilla hyvä vaihtoehto. Sen energian hinta on aluetasolla halvin ja takaa edullisen lämmitysenergian myös pieniin rakennuksiin. Lisäksi sen päästöt ovat vähäiset ja polttoainekustannukset todennäköisesti parhaiten hallittavissa mikäli polttoainetoimitukselle voidaan sopia vakaa hinta. Aluelämmön toteuttamisella voidaan samalla varmistaa alueen järjestelmien yhtenäisyys ja vähäpäästöisyys. Haasteellista aluelämmön toteuttamiselle on kuitenkin lämmitystarpeen toteutumisen aikataulu, ts. jos alueen rakennukset valmistuvat kovin eri aikaan voi lämmitystarve olla aluksi ennakoitua pienempi. 2

5 1 KUVAUS ALUEESTA JA RAKENNUKSISTA Kaavoitettava matalaenergiarakentamisen hirsitaloalue sijaitsee Pudasjärvellä, Oulun läänin pohjoisosassa. Alue muodostuu 6 tiivistä pihapiiristä, joiden rakennuskanta on seuraavanlainen: 4 pienkerrostaloa, asuntoja yhteensä 26 ja kerrosalaa 2440 m 2 6 pienrivitaloa, asuntoja yhteensä 16 ja kerrosalaa 1371 m 2 4 paritaloa, asuntoja yhteensä 8 ja kerrosalaa yhteensä 1150 m 2 6 omakotitaloa, kerrosalaa yhteensä 950 m 2 Yhteiset tilat, 2 rakennusta: saunarakennus pienellä kokoustilalla (n. 70 m 2 ) sekä kerhotalo (n. 120 m 2 ) ja pihasauna (n. 36 m 2 ) Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on 6137 m 2, ilmatilavuus noin i-m3 ja rakennustilavuus rak-m3. Rakennukset tehdään lämpöteknisiltä ominaisuuksiltaan matalaenergiatasoisiksi siten, että niiden rakenteiden, tiiveyden ja ilmanvaihdon ominaislämpöhäviöt ovat korkeintaan 85 % vuoden 2010 rakentamismääräysten mukaan lasketusta vertailulämpöhäviöstä. Tässä työssä käytetään tilaajan antamaa arviota rakennusten tilojen ja käyttöveden lämmitysenergian tarpeesta. Jäähdytysenergian tuotantoa ei oteta huomioon, vaikkakin jäähdytys saattaa olla tarpeellista rakennusten matalista lämpöhäviöistä johtuen. Lämmitysenergian tarve on noin 85 kwh/m 2 vuodessa (n. 28 kwh/rak-m 3 ). Tällöin alueen rakennusten lämmitysenergian kulutus on noin kwh vuodessa. Rakennusten tilojen arvioitu lämmitystehon tarve on n. 30 W/m 2. Kaikkiin rakennuksiin tulee lähtökohtaisesti vesikiertoinen lattialämmitys (lämpötilat meno- 35 ja paluuvesi 25 astetta C). Rakennusten sisäpuolisten lämmönjakojärjestelmien sekä muun talotekniikan kustannukset sisältyvät talojen rakentamiskustannuksiin ja niitä ei tässä selvityksessä erikseen huomioida. 3

6 2 ALUELÄMMÖN VAIHTOEHDOT JA KUSTANNUKSET 2.1 Aluelämpökeskus Yksi varteenotettava vaihtoehto lämmitysenergian tuotannolle on alueen kaikki rakennukset kattava aluelämpöverkko, johon lämpöenergia tuotetaan keskitetysti. Lämpölaitos tulisi sijoittaa verkoston pituuden ja siten investointikustannusten ja lämpöhäviöiden minimoimiseksi siten, että rakennettavan aluelämpöverkon pituus jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Kaavoitusratkaisussa lämpökeskus on sijoitettu alueen pohjoislaidalle. Kun otetaan huomioon alueen rakennuskannan tilojen ja käyttöveden lämmityksen energiantarve sekä aluelämpöverkon verkostohäviöt, on vuotuinen energiantarve noin 600 MWh ja laitoksen tehontarve n. 300 kw. Seuraavaksi tarkastellaan vaihtoehtoja tämän energian- ja tehontarpeen kattamiseen. Rakentamiskustannuksia tarkasteltaessa on tehty seuraavia oletuksia ja rajauksia: Kustannukset perustuvat laitostoimittajille tehtyihin kyselyihin Lämpölaitoksen tontin hintaa ei lasketa laitoksen kustannuksiin Rakentamiskustannuksiin sisältyvät myös tarvittavat maanmuokkaustyöt Investoinnin korkotason oletetaan olevan 5 % ja laitoksen takaisinmaksuaika 15 vuotta Kaikki ilmoitetut hinnat ovat alv 0 %. Laitosinvestoinnille saa TE-Keskuksesta investointitukea 20 %, aluelämpöverkoston rakentamiselle ei saa tukea 2.2 Verkoston kustannukset Kun lämpölaitos sijoitetaan kaavapiirroksessa merkittyyn paikkaan alueen pohjoispuolelle, tulee aluelämpöverkoston pituus olemaan noin 717 m ja putkiston pituus 1110 m. Aluelämpöverkoston kustannukset syntyvät verkoston ja lämmönvaihtimien investointikustannuksista sekä käytön aikana aluelämpöputkien lämpöhäviöistä. Verkosto rakennetaan kustannustehokkaimmin niin, että laitokselta rakennetaan kaksiputkinen (lämmityksen tulo- ja paluuvesi) verkosto jokaisen korttelin suurimpaan rakennukseen, joista tilojen ja käyttöveden lämmitysenergia jaetaan neliputkijärjestelmällä (2 käyttövesi ja 2 lämmitysvesiputkea) korttelin rakennuksille. Verkoston tehokkuutta kuvaava tunnusluku (lämmitettävän rakennustilavuuden ja verkostometrien suhde) on n. 26 r-m 3 /verkostometri. Perinteisesti suositeltu luku on vähintään 40 r-m 3 /verkostometri. Verrattain huono suhdeluku asettaa kustannuspaineita verkon ja laitoksen tehokkuudelle. Lisäksi koska rakennukset ovat matalaenergiatasoisia ja niiden lämmitysenergian kulutus siten pienempi, on aluelämmön tuotannon senkin takia oltava tavanomaisiin rakennuksiin verrattuna tehokkaammin ja tiiviimmin suunniteltu ollakseen kannattava. 4

7 Eri putkityyppejä ovat perinteinen hitsattava kaukolämpöputki ( salkoputki ), sekä taipuisat pelti- ja muoviputket jotka eivät tarvitse hitsaamista. Näiden eri putkityyppien kustannukset ovat: Perinteinen salkoputki on edullinen suuria linjoja rakennettaessa, mutta sen kilpailukyky heikkenee taloliittymälinjoissa ja pienissä verkostoissa. Tässä kustannusarviossa käytetään taipuisia ei-hitsattavia putkia: suurimpien linjojen osalta Casaflex -kaukolämpöputkia ja pienempien matkojen osalta Calpex-aluelämpöputkia. Tarjousten pohjalta tehtyjen laskelmien mukaan aluelämpöverkon rakentamisen kustannukset ovat korttelikohtaisten lämmönvaihtimien kanssa noin (alv. 0 %). Lämpöputket on eristetty polyuretaanilla ja alueen pohjoisesta sijainnista varustettu paksummalla eristysvaihtoehdolla. Aluelämpöverkoston lämpöhäviöt ovat riippuvaisia laitokselta kiinteistöihin siirrettävän veden lämpötilasta. Kpa-laitoksen tapauksessa, jossa vesi johdetaan yli 60 C asteisena kiinteistöihin, ovat häviöt noin kwh. Maalämpölaitoksen vaihtoehdossa laitokselta tuleva vesi on noin 45 C asteista, joten häviöt ovat pienemmät, kwh. 2.3 Pelletti/hakelämpölaitos Yleinen tapa aluelämmityksen toteuttamiseen uusiutuvalla energialla on kiinteän polttoaineen lämpölaitos (kpa-lämpölaitos). Kun kyseessä on pieni puupolttoainetta käyttävä lämpölaitos, on polttoaineen oltava suhteellisen tasalaatuista ja kuivaa. Tällöin mahdollisia polttoaineita ovat puupelletit, metsäteollisuuden sivutuotepuu sekä hyvälaatuinen metsähake. Metsätähteistä tehty hake ei välttämättä ole lämpöarvoltaan riittävän hyvää, vaan hakkeen tulisi häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi olla kokopuusta tehtyä haketta. Myös turvetta voidaan käyttää tukipolttoaineena. Alueella on saatavissa seuraavia polttoaineita: Puupelletit 36,40 /MWh Kuivista puuteollisuuden sivutuotteista tehty hake/murske 16,80 /MWh Laadukas metsähake 22 /MWh Yllä olevien polttoaineiden katsotaan soveltuvan kyseessä olevan pienen lämpölaitosten polttoaineeksi hyvin. Pelletit ovat edellisistä kaikista kuivinta ja tasaisinta polttoainetta, mutta samalla myös kalleinta. Sen jälkeen laadukkainta polttoainetta on puuteollisuuden sivuotteista tehty hake/murske. Puupolttoaineet ovat uusiutuvaa biomassaa jolloin niiden polttamisesta syntyvä hiilidioksidi sitoutuu takaisin kasvavaan puustoon. Lisäksi pelletillä tuotantoketju kuluttaa energiaa 5-35 % polttoaineen energiasisällöstä. Tässä työssä huomioidaan kuitenkin vain polttoaineiden ja sähkön suorat päästökertoimet. Alueen suunniteltua energiankulutusta vastaava, riittävä laitoskoko on noin 300 kw. Saadun tarjouksen mukaan pellettiä ja hyvälaatuista haketta käyttävän 300 kw lämpökonttilaitoksen hankintakustannus on 119 5

8 500. Laitos tulee kontissa, joten erillistä laitosrakennusta ei tarvita. Kontissa on 29 m 3 hakevarasto sekä myös 210 kw öljykattila varatehoksi huolto- ym. käyttökatkoja varten (arvioitu käyttö 1-2 % vuosittain tuotetusta energiasta), sekä tarvittavat muut laitteet (mukaan lukien savukaasujen puhdistus syklonilla). Muita hankintakustannuksia ovat: kiertovesipumppu ja paineenpitojärjestelmä (n ), laitoksen perustuksen työt (n ), kuljetus (3000 ) sekä asennus (n ). Lisäksi optiona on myös 13 m 3 polttoaineen lisäsiilo (13000 ). Ilman lisäsiiloa polttoainekuljetuksien tiheys on huippukulutuksella noin 2 kertaa viikossa ja keskimääräisellä teholla noin kerran viikossa (hyvälaatuinen polttoaine, lämpöarvo 0,9 MWh/i-m 3 ), mikä on jo periaatteessa riittävän harva väli. Kaiken kaikkiaan laitoksen investointikustannus on , johon saadaan 20 % investointituki jonka jälkeen kustannus on Laitoksen mitoitusarvot: Polttoaine: hake, 30 % kosteus P35, M30 (Norm: CEN/TC 335) Kattila : t = 90 C Savukaasu: t < 250 C Palamishyötysuhde: 85 % Muut polttoaineet: palaturve, briketit, puupelletti Minimiteho: 5 % nimellistehosta Laitos tarvitsee hoitoa pellettikäyttöisenä noin puoli päivää viikosta, hakkeella toimiessaan hieman enemmän. Toiminnan kannalta helpointa olisi, jos polttoaineen toimittaja hoitaa myös laitoksen hoidon. Edellisten lisäksi laitoksen muiksi kustannuksiksi (mm. pakolliset vakuutukset, laitoksen omakäyttösähkö, huollot) on arvioitu n /vuosi. 2.4 Maalämpölaitos Aluelämmityksen toteuttaminen maalämpöpumppulaitoksella on verrattain uusi vaihtoehto, eikä sitä ole vielä käytetty Suomessa niin laajalti kuin kpa-laitoksia. Periaatteena on, että lämpö tuotetaan alueelle tehtävistä porakaivoista joista maan lämpö kerätään, nostetaan lämpöpumpuilla korkeampaan lämpötilaan ja käytetään rakennusten lämmitykseen. Pelletti- ja hakekäyttöiseen polttolaitokseen verrattuna maalämpölaitoksen investointikustannukset ovat korkeammat, mutta vastaavasti energiakustannus on pienempi ja laitos tarvitsee vähemmän hoitoa. Maalämpöjärjestelmän hyötysuhde (COP, coefficient of performance) kertoo tuotetun lämmön suhteen käytettyyn sähköenergiaan. Matalalämpöiselle lattialämmitysverkostolle maalämpölaitos pystyy tuottamaan lämpöä hyvällä, jopa lähelle 4:n hyötysuhteella, johtuen suhteellisen pienestä lämpötilaerosta maasta kerätyn lämmön ja tuotetun lämmön välillä. Vastaavasti käyttöveden lämmityksen hyötysuhde on matalampi johtuen sen tarvitsemasta korkeammasta lämpötilasta ja siten suuremmasta lämpötilaerosta, joka vaatii 6

9 enemmän työtä eli energiaa. Lämpimänä aikana kun kiinteistön lämmitykseen ei tarvita energiaa, laskee lämpöpumpun hyötysuhde kun kaikki teho käytetään lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Lisäksi maalämmöllä toimivalle aluelämpölaitokselle on haasteellista tuottaa niin kuumaa lämmitysvettä että se vielä verkostohäviöiden jälkeen on riittävän lämmintä käyttöveden lämmitykseen rakennuksissa (käyttöveden lämpötila oltava 60 astetta). Tähän voidaan joutua käyttämään tulistusta laitoksen sähkövastuksilla, mikä huonontaa laitoksen hyötysuhdetta ja nostaa merkittävästi laitoksen sähköliittymän kokoa ja kustannuksia. Toinen vaihtoehto on asentaa taloihin varaajat, joissa sähkövastukset lämmittävät käyttövettä edelleen. Selvitysten perusteella päädyttiin seuraavanlaiseen laitokseen: Maalämpölaitoksen lämpöpumppujärjestelmän teho n. 180 kw, 6 kpl 500 litran lämminvesivaraajia, sekä täydentävänä varatehona n. 3 x 42 kw sähkökattilat, arvioitu sähkövastusten lisäteho laitoksella 36 kw Laitos lämmittää veden n. 50 C asteeseen josta se johdetaan aluelämpöverkostoon ja korttelikohtaisiin lämmönvaihtimiin Käyttövesi lämmitetään talokohtaisissa lämminvesivaraajissa sähkövastuksilla edelleen n. 60 C asteeseen Laitoksen hyötysuhde on noin 3,5. Maalämpöpumppujen mitoitus on 83 % laitoksella tehtävän energian huipputehosta, mikä kattaa lähes 100 % laitoksella tuotettavasta energiasta. Tämän lisäksi rakennusten varaajissa joudutaan kuitenkin käyttämään sähköä käyttöveden lisälämmittämiseksi. Maalämpölaitoksen investointikustannus asennuksineen on noin , josta porakaivojen kustannus mukaan lukien lämmönkeruuputket on n Riittävän lämpömäärän keräämiseksi tarvitaan 19 kpl porakaivoja jotka ovat aktiivisyvyydeltään keskimäärin 195 metriä. Porakaivojen välin täytyy olla vähintään 15 metriä. Porakaivojen kustannus on laskettu Geologisen Tutkimuskeskuksen arvion perusteella, jonka mukaan etäisyys kallioon on keskimäärin 12 metriä. Lopullisen etäisyyden varmistamiseksi alueella täytyy tehdä maaperän koeporaus. Tämän lisäksi investointikustannuksia tulee lämpölaitoksen rakennuksesta ja maanmuokkaustöistä (noin ) sekä 160 ampeerin sähköliittymämaksusta (n , verkkoyhtiö Fortumin mukaan). Kaiken kaikkiaan laitoksen hankintakustannus on noin , johon saadaan investointituki 20 % jonka jälkeen maksettava kustannus n Lämpölaitoksen sähkön hinta on edullisimman sähkönmyyntitarjouksen mukaan 69 /MWh, mikä sisältää energian ja siirron sekä sähköveron (alv 0 %.) Pelletti- ja hakekäyttöiseen polttolaitokseen verrattuna maalämpövaihtoehdon investointikustannukset ovat korkeammat, mutta vastaavasti laitos tarvitsee vähemmän hoitoa. Laitoksen muut käyttökustannukset (mm. huolto- ja hoitokustannukset, vakuutukset, laitoksen pumppujen omasähkönkäyttö) on n Huolto- ja 7

10 hoitokustannusten arviointia kuitenkin vaikeuttaa kokemuksen puute suuren kokoluokan maalämpölaitoksista. Periaatteessa maalämpöpumpun ainoat liikkuvat ja kuluvat osat ovat kompressori, kolmitieventtiili sekä kiertovesipumput, jotka ovat korvattavia varaosia. Tässä työssä maalämpöpumpun kestoiän oletetaan olevan 15 vuotta. 3 TALOKOHTAINEN LÄMMÖNTUOTANTO Talokohtaista lämmöntuotantoa tarkastellaan sekä erikokoisten rakennusten näkökulmasta että alueen kokonaisuuden tasolla. Tarkasteltavia rakennuskokoluokkia ovat omakotitalo 110 m 2, pienrivitalo 330 m 2 sekä pienkerrostalo 750 m 2. Ilma-vesi lämpöpumppujen osalta tarkastellaan rakennuskokoja 110 m 2, 250 m 2 ja 330 m 2, johtuen siitä että niiden toiminnasta suuremmissa kokoluokissa ja ei vielä ole juurikaan kokemusta. Aluetason kustannukset perustuvat alueen jokaiseen rakennukseen tehtyyn hinta-arvioon lämmitysjärjestelmästä. Tarkasteltavat talokohtaisen lämmöntuotannon vaihtoehdot ovat: Pellettilämmitys Maalämpö Ilma-vesi lämpöpumppu Kaikki ilmoitetut hinnat ovat alv. 0 %, ellei toisin mainita. Uudisrakennusten talokohtaisiin lämmitysjärjestelmiin ei saa energia-avustusta. Talokohtaiset lämmityslaitteistot hoidetaan yleensä asukkaiden omalla työllä, joten hoitokustannuksia ei ole tässä lisätty käyttökustannuksiin. Laitteistojen oletetaan toimivan käyttöikänsä ajan ilman merkittäviä huoltoja. 3.1 Pellettilämmitys Talokohtainen pellettilämmitysjärjestelmän hankinta sisältää kattilan, varaajan (tarvittaessa), pellettivaraston ja asennuksen. Lisäksi huomioidaan pellettivaraston vaatiman ylimääräisen tilan kustannukset (800 /m 2 ). Pellettijärjestelmien investointikustannukset tarkasteltavissa rakennuskokoluokissa ovat: Omakotitalo 110 m 2 : 9300 Pienrivitalo 330 m 2 : Pienkerrostalo 750 m 2 : Kokonaisuudessaan kaikkien alueen rakennusten talokohtaisen pellettilämmitysjärjestelmän investointikustannus on yhteensä noin Pellettien hintana käytetään yksityisasiakkaiden hintaa 40 /MWh (irtopelletit toimitettuna) ja lämmityksen hyötysuhdetta 88 %. 8

11 3.2 Maalämpö Nykyisin suosituimpia uusiutuvan energian lämmitysjärjestelmiä pientaloissa on talokohtainen maalämpö. Tässä vaihtoehdossa jokaisen rakennuksen tontille tehdään riittävä määrä porakaivoja (n. 160 m aktiivista syvyyttä per 150 m 2 ). Järjestelmä sisältää maalämpöpumpun, kalliokaivon porattuna, tarvittavat putkitukset ja putkityöt sekä järjestelmän toimintakuntoon virityksen. Järjestelmien kustannukset tarkasteltavissa rakennuskokoluokissa ovat: Omakotitalo 110 m 2 : Pienrivitalo 330 m 2 : Pienkerrostalo 750 m 2 : Sähkön kuluttajahinta on saadun parhaimman tarjouksen mukaan 73,8 /MWh sisältäen energian, siirron ja sähköveron. Hyötysuhteena käytetään laitteistojen myyjän arvioimaa lukua 2,8. Kokonaisuudessaan aluetasolla kaikkien alueen rakennusten talokohtaisen maalämpöjärjestelmän investointi on yhteensä noin Ilma-vesi lämpöpumppu Edellisten lämmitysjärjestelmien vaihtoehdoksi on rinnalle tullut hiljattain myös ilma-vesi lämpöpumppu, joka kerää käyttämänsä lämmön ilmasta, nostaa sen korkeampaan lämpötilaan, ja siirtää sen lämmitysvesi varaajaan. Kuten kaikissa lämpöpumpuissa, myös ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde on parhaimmillaan tehtäessä matalalämpöistä lämmitysvettä leudoissa olosuhteissa. Pumppujen hyötysuhteet on ilmoitettu yleensä optimaalisissa olosuhteissa (ulkolämpötila + 7 ja lämmitettävä vesi C astetta) ja hyötysuhde on ilmoitettu olevan jopa maalämmön luokkaa. Kuitenkin on huomattava, että etenkin Pudasjärven pohjoisissa olosuhteissa ulkoilman lämpötila on lämmityskaudella selvästi alhaisempi kuin maan keskilämpötila, mikä laskee hyötysuhdetta maalämpöön verrattuna. Useimmat myyjistä suosittelevatkin Pudasjärvelle ilma-vesi lämpöpumpun sijaan maalämpöä. Hyötysuhteeksi Pudasjärvelle käytetään laitteistojen myyjien arviota 1,6 joka sisältää myös sähkövastusten lämmityssähkön osuuden. Ilma-vesi lämpöpumppujen investointikustannukset ovat yleensä hieman edullisemmat kuin maalämmöllä, johtuen etenkin siitä ettei lämmönkeruuputkistoja kuten porakaivoja tarvita. Ilma-vesilämpöpumput ovat leudoissa ilmanoloissa toimivia, mutta lämpötilan laskiessa - 20 C asteen tuntumaan pumppujen jäätyminen tulee ongelmaksi ja lämmitykseen joudutaan käyttämään varaajan sähkövastuksia. Tarjousten mukaiset järjestelmien kustannukset tarkasteltavissa rakennuskokoluokissa ovat: Omakotitalo 110 m 2 :

12 Omakotitalo 250 m 2 : Pienrivitalo 330 m 2 : Aluetason kokonaiskustannuksia ei laskettu, sillä ilma-vesilämpöpumput eivät voi tarjota koko aluetta kattavaa ratkaisua. Ne voivat toimia talokohtaisena lämmitysmuotona pienemmissä rakennuksissa, kun taas suuremmat rakennukset lämpiävät muilla talokohtaisilla ratkaisuilla eli pelleteillä tai maalämmöllä. 4 AURINKOLÄMPÖ LISÄLÄMMÖNLÄHTEENÄ Aurinkolämmön integrointi erilaisiin lämmitysjärjestelmiin on nykypäivänä varsin yleistä. Erilaisia ratkaisuja on markkinoilla tarjolla useita ja tekniikasta on varsin paljon kokemusta. Yleisimmät aurinkolämpökeräimet ovat taso- ja tyhjiöputkikeräimiä. Tyhjiöputkikeräimissä konvektiosta aiheutuvaa lämpöhäviötä vähennetään tai se estetään kokonaan tyhjiön avulla. Vuotuinen auringon säteilyn määrä optimaalisesti suunnatuille aurinkolämpökeräimille on Pudasjärven korkeudella noin 1000 kwh/m 2 (Kuva 1), minkä keräin pystyy hyödyntämään prosentin vuosihyötysuhteella. Monesti järjestelmien valmistajat ilmoittavat keräimen hyötysuhteeksi esim. yli 90 % ja annetaan korkeita tuottolukuja, mutta nämä ovat yleensä mahdollisia vain optimioloissa kun ulkolämpötila on korkea ja keräin tuottaa varaajaan hyvin matalalämpötilaista vettä. Kun otetaan lisäksi muun keräinjärjestelmän häviöt huomioon, laskee hyötysuhde vielä tästä murto-osaan. Tässä työssä käytetään aurinkokeräinjärjestelmän hyötysuhdetta 35 %. Optimaalisin keräinten suuntaus on etelä, toiseksi lounas, ja optimaalisin asennuskulma astetta. Kuva 1. Auringon säteily optimaalisesti suunnatuille pinnoille (Lähde: PVGIS-projekti, 10

13 Auringon säteily on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina, ja suurin osa vuotuisesta säteilyenergiasta (noin 80 %) saadaan huhti - elokuussa. Kuitenkin tällöin tilojen lämmitystarve on matalaenergiatalossa lähes olematon ja lämmitystä tarvitaan lähinnä vain käyttöveden lämmittämiseen. Toisaalta kun kylmempinä kuukausina tilojen lämmitystarve kasvaa, vähenee samanaikaisesti auringosta saatava lämpö (kuva 2). Käyttöveden kulutuksen täytyy siis tuolloin olla riittävän suurta ja järjestelmän mitoitus oikea jotta kevät- ja kesäkuukausina tuotettu energia voidaan mahdollisimman hyvin hyödyntää. Periaatteessa aurinkolämpöjärjestelmien rajoitteeksi ei muodostukaan usein niiden tuotto vaan kesäaikaisen energiankäytön vähyys. 11

14 Kuva 2. Aurinkokeräimien tuottama lämpöenergia ja rakennuksen energiantarve, esimerkki 250 m 2 pientalo, keräinjärjestelmän absorptiopinta-ala 8,4 m 2 Suurimman hyödyn aurinkokeräimistä saa alhaisen lämpötilan järjestelmissä, kuten lattialämmityksessä. Energiatehokkaissa taloissa, joissa talvikausien tilojen lämmitysenergiankulutus suhteessa ympärivuotiseen käyttöveden lämmitystarpeeseen on pienempi, on aurinkolämmön keräinten suhteellinen hyöty suurempi. Vertailussa on mukana 3 erikokoista tyhjiöputkikeräintä, joiden absorptiopinta-alat ovat 5 m2, 8,4 m2 sekä 16,8 m2. Keräinjärjestelmä voidaan integroida lämminvesivaraajaan mm. ilma-vesi-, maalämpöpumppu- ja pellettilämmityksen rinnalle. Jos järjestelmässä ei ole varaajaa valmiina, nostaa sen hankinta hieman aurinkolämmön investointikustannuksia. Tyhjiöputkikeräinjärjestelmien hinnat, sisältäen keräimet, varaajan, tarvittavat laitteet ja asennuksen ovat absorptiopinta-alojen mukaan: 5 m 2 : ,4 m 2 : ,8 m 2 : , riippuen rakennuksen koosta (suurempi varaaja ja asennuskustannukset) Aluetasolla aurinkokeräinten asentaminen kaikkiin rakennuksiin tulisi maksamaan n VAIHTOEHTOJEN KANNATTAVUUDEN JA PÄÄSTÖJEN VERTAILU Vaihtoehtojen taloudellisen kannattavuuden vertailuperusteena käytetään tuotetun energian kustannusta, joka muodostuu investointi- ja käyttökustannuksista. Investointikustannukset lasketaan annuiteetteina, 12

15 vuosittaisina tasaerinä jotka sisältävät sekä pääoman lyhennyksen että koron, ja jakamalla nämä vuosittain tuotetun energian määrällä saadaan investointikustannukset tuotettua energiaa kohti. Käytettävä korkokanta on 5 % ja käyttöaika 15 vuotta kaikissa ratkaisuissa, paitsi ilma-vesi lämpöpumpuissa 12 vuotta ja aurinkokeräimissä 20 vuotta. Käyttökustannukset muodostuvat lämmön tuottamiseen kulutetusta polttoaineista tai sähköstä, sekä laitoksen huolto-, korjaus-, hoito-, vakuutus- ja muista kuluista. Vastaavasti myös nämä kustannukset suhteutetaan vuosittain tuotettavaan energiaan. Lisäksi vertailua täydennetään herkkyysanalyysillä, jossa järjestelmän kustannuksien muutoksia tarkastellaan seuraavien tekijöiden muutosten suhteen: Investointikustannus Takaisinmaksuaika Polttoaineen/sähkön hinta Tuotettu energia Korkotaso Eri lämmöntuotantovaihtoehtojen päästöjä arvioidaan hiilidioksidipäästöjen (tonnia CO 2 vuodessa) perusteella. Arvioinnissa käytetään seuraavia päästökertoimia (lähteet Tilastokeskus Polttoaineluokitus ja Tampereen Teknillinen Yliopisto TTY): Puupolttoaineet 0 kg/mwh Kevyt polttoöljy 267 kg/mwh Sähkö, maalämpöpumput 200 kg/mwh (sähkön keskimääräinen päästökerroin Suomessa) Lämmityssähkö 400 kg/mwh CO 2 -ekvivalentit päästöt huomioivat hiilidioksidipäästöjen ohella myös muut kasvihuonekaasupäästöt (metaani ja typpioksiduuli) Päästökertoimissa huomioidaan suorasta poltosta ja sähkön osalta sähköntuotannon polttoaineiden käytöstä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Puupolttoaineiden osalta polton päästökerroin on nolla, sillä poltossa vapautuneen hiilidioksidin katsotaan sitoutuvan takaisin kasvavaan puustoon. Suoran lämmityssähkön päästökerroin perustuu TTY:n arvioihin lämmitystarpeen pysyvyyskäyrän mukaisista sähköntuotannon eri tehoalueiden (perus- väli- ja huipputeho) käytöstä. Lämmöntuotannon vaihtoehtojen kannattavuutta ja päästöjä tarkastellaan jäljempänä sekä aluetasolla että yksittäisissä rakennuksissa. 5.1 Vaihtoehtojen vertailu aluetasolla Suoraviivaisin vaihtoehto eri lämmitysvaihtoehtojen energiakustannusten tarkasteluun on vertailla niitä koko alueen tasolla. Vertailtavuuden mahdollistamiseksi eri talokohtaisten lämmitysratkaisujen kustannukset on 13

16 summattu aluetasolle ja saatu energiakustannus kuvaa lämmitystavan keskimääräistä kustannusta alueella. Aluetason vertailua tehdessä on kuitenkin huomioitava, että talokohtaisten järjestelmien yksikkökustannukset (kuten /MWh) saattavat vaihdella suurestikin, kun taas lämpökeskusvaihtoehdoissa energian yksikkökustannus eri rakennuksille on yleensä kutakuinkin sama. Ilma-vesi lämpöpumpuille aluetason kustannuksia ei ole laskettu koska niistä ei vielä löydy suurempiin kokoluokkiin testattuja ratkaisuja, ja niitä tarkastellaan seuraavassa kappaleessa pelkästään talokohtaisina lämmitysmuotoina. Tauluko 1 esittää yhteenvedon eri lämmitysjärjestelmien kustannuksista aluetasolla, Taulukko 2 järjestelmien energian ja polttoaineiden tarpeen, sekä Taulukko 3 energiakustannusten jakautumisen investointi- ja muuttuviin kustannuksiin. Taulukko 1. Lämmitysjärjestelmien investointikustannukset aluetasolla Investointikustannukset Lämmitysjärjestelmä Laitosinvestointi Investointituki Hankintakustannus Aluelämpöverkosto Lämpökeskus - pelletti Lämpökeskus - sivutuote Lämpökeskus - maalämpö Talokohtainen - pelletti Talokohtainen - maalämpö Taulukko 2. Lämmitysjärjestelmien aluetason energiantarve ja -käyttö Ostoenergian hinta Energiantarve Käytetty energia MWh Lämmitysjärjestelmä Puu/Sähkö Öljy Rakennukset Verkostohäviöt Puu/MLSähkö Öljy/Lämmityssähkö Lämpökeskus - pelletti /MWh MWh Lämpökeskus - sivutuote /MWh MWh Lämpökeskus - maalämpö 69 - /MWh MWh Talokohtainen - pelletti 40 - /MWh MWh Talokohtainen - maalämpö 74 - /MWh MWh Taulukko 3. Lämmöntuotannon kustannukset aluetasolla Energiakustannukset alv 0 % Investointikustannuksekustannukset Käyttö- Kokonais- Lämmitysjärjestelmä kustannukset Vuodessa Lämpökeskus - pelletti 39,5 64,0 103,5 /MWh Lämpökeskus - sivutuote 39,5 44,3 83,8 /MWh Lämpökeskus - maalämpö 54,1 42,6 96,7 /MWh Talokohtainen - pelletti 51,6 45,6 97,2 /MWh Talokohtainen - maalämpö 58,3 26,4 84,7 /MWh

17 Aluetason energiakustannuksiltaan edullisin ratkaisu on sivutuotepuuta polttoaineenaan käyttävä lämpökeskus, jonka energian kokonaiskustannus on 83,8 /MWh ja vuodessa noin Toiseksi edullisin ratkaisu aluetasolla on talokohtainen maalämpö, jonka energian kokonaiskustannus koko alueen tasolla on noin 84,7 /MWh ja vuosikustannus n Laitoksella voidaan myös polttaa pellettiä, jolloin energian kokonaiskustannus on 103,5 /MWh, joka kuitenkin on kallein vaihtoehto. Kuvioissa 1-4 esitetään aluetason herkkyystarkastelut puupolttoaine- ja maalämpölaitosten, sekä talokohtaisen pellettilämmön ja maalämmön kustannuksista. Suurimmat potentiaaliset nousut esitetyissä kustannuksissa johtuvat tuotetun energian määränvaihteluista, ja sen jälkeen suurimmat investointikustannusten ja käyttöiän vaihteluista. Lämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden tai sähkön hinta vaikuttaa hieman edellisiä vähemmän. Kuvio 1. Sivutuotepuuta polttoaineena käyttävän aluelämpölaitoksen energiakustannusten herkkyystarkastelu 15

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo

Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle. Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Limingan öljylämmitteisten koulujen muuttaminen uusiutuvalle energialle Lähtökohtatarkastelu Laatija: Irja Ruokamo Tarkasteluissa on käytetty seuraavia lähtö- ja oletusarvoja: n yksikköhinta: /MWh sisältö

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi

Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu. www.ekolammox.fi Hybridilämmitysjärjestelmät ja elinkaarivertailu www.ekolammox.fi Kari Balk Energia asiantuntija, Ins EET pätevyys Motiva energiakatselmoija www.ekolammox.fi Energiatehokkuuden asiantuntija Pientalot ja

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Energiaeksperttikoulutus Osa 2 LÄMMITYS (1/2) Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Sisältö Tietoa lämmitystavoista Kiinteistön

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä

Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä Pelletillä edullisesti ilmastoystävällistä lämpöä Lähilämpöilta Kämmenniemi, 27.9.2011 Hannes Tuohiniitty Pellettitakalla sähkölasku alas Ilmakiertoinen pellettitakka lämmittää aina 150 m2 pintaalaan asti

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan

Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan 1 Lähes nollaenergiatalo EPBD:n mukaan Lähes nollaenergiatalo on hyvin energiatehokas Energiantarve katetaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla rakennuksessa tai sen lähellä Kustannusoptimi

Lisätiedot

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille

BB 24/7 Businesta Bioenergiasta. Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille BB 24/7 Businesta Bioenergiasta Biometalli-hankkeen palvelut kiinteistön omistajille Tilanne Suomessa Lämmitys ja rakennuskanta puolet rakennuksista on kaukolämpöalueen ulkopuolella 2,8 miljoonaa suomalaista

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Pekka Seppälä, Markku Hienonen, Aki Töyräs 8.10.2012 Rakennusvalvonnan laadunohjaus: Rakennuksen E luvun laskenta Rakennuksen E luvun laskenta ja energiatehokkuus Mikä E luku? Mikä E luku? E luku l k on

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 171 Tilanhoitajankaari 11 talo A Tilanhoitajankaari , Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Tilanhoitajankaari talo A Tilanhoitajankaari 00790, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000 Muut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni

8,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 5,3 kw Liian pieni MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 II. Tekniikka... 2 III. Kustannukset... 7 IV. Esimerkkejä... 9

SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 1 II. Tekniikka... 2 III. Kustannukset... 7 IV. Esimerkkejä... 9 www.biohousing.eu.com Erillistalojen liittäminen lähilämpöverkkoon Tekijät: Corinne Floc'h-Laizet / Jimmy Pennequin (alkuperäinen teksti, suomenkielinen käännös Käännös-Aazet Oy) Vastuu tämän julkaisun

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen

7,6 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 8,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014

Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Tulevaisuuden talot ja uusiutuva energia Tilannepäivitys syyskuu 2014 Hankkeen tavoitteet Rakennusvalvonnan tavoitteena on jo loppuneen RESCA (Renewable Energy Solutions in City Areas) hankkeen, sekä tulevaisuuden

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmän valinta

Lämmitysjärjestelmän valinta Lämmitysjärjestelmän valinta Jaakko Vihola jaakko.vihola@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustuotannon ja talouden osasto Energia- ja elinkaariryhmä Ranen rakentajakoulu 8.11.2012 Esityksen

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

pilkekattilan käyttäjälle

pilkekattilan käyttäjälle 1 pilkekattilan käyttäjälle Pilkkeen laatu ratkaisee PIKAVINKIT Pilkkeet eli klapit ovat uusiutuvaa energiaa. Oikein käytettynä niiden hyödyntäminen on taloudellista ja ympäristöä säästävää. Suuri osa

Lisätiedot