Suomen energiapolitiikka Ilkka Ruostetsaari

Transkriptio

1 Suomen energiapolitiikka Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopisto: POLVOA31/32, POLVOS26, POLYEP11 Tampere3: Uusiutuva energiajärjestelmä muuttuvassa yhteiskunnassa

2 MOTTO Energia on kuitenkin niin iso asia, että siihen aina liittyy politiikka anonyymi energiapäättäjä v Energiasektori on aika poliittinen. Euroopan yhteisössä tai muualla voi tapahtua asioita, jotka täytyy ottaa riskinä huomioon Sari Baldauf, Fortum Oyj:n hallituksen pj. v

3 Kurssin osaamistavoitteet 1/2 Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot Suomen energiapolitiikan historiallisesta kehityksestä, energiapolitiikkaan kohdistuvan julkisen ohjauksen muutoksista, energiapoliittisesta vallankäytöstä ja kansalaisten roolista energiapolitiikassa. Opiskelija on perehtynyt lisäksi energiapolitiikan päätöksentekoprosesseihin ja vuorovaikutusverkostoihin sekä niihin vaikuttavien toimijoihin kuten Euroopan unionin, poliittisten päätöksentekijöiden, viranomaisten, tutkimuslaitosten, yritysten ja kansalaisjärjestöjen rooliin. Erityisen huomion kohteena on ydinvoima, jolla on keskeinen rooli Suomen energiapoliittisessa keskustelussa.

4 Kurssin osaamistavoitteet 1/2 Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee jäsentämään energiapoliittista vallankäyttöä, asiantuntijavaltaa ja suomalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa energiapolitiikkaan sekä kansalaisina edustuksellisen demokratian ja kansalaisjärjestöjen kautta että kuluttajina omien kulutusvalintojensa pohjalta. Opiskelija kykenee myös analysoimaan ajankohtaista energiapoliittista keskustelua laajemmasta politiikan tutkimuksen näkökulmasta

5 Kurssin suoritustapa Luento-osuus 2 op suoritetaan oppimispäiväkirjalla (pituus sanaa) + Essee 3 op (POLVOA31/32, POLYEP11) sanaa, tai Essee 8 op (POLVOS26) sanaa Esseissä on käytettävä lähdemateriaalia Suomen energiapolitiikan tavoitteita koskevaa oheismateriaalia: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 20130; Taustaraportti kansalliselle energia- ja ilmastostrategialle vuoteen 2030; Uusia näkymiä energiamurroksen Suomeen: Murrosareenan tuottamia kunnianhimoisia energia- & ilmastotoimia vuosille (2017)

6 Oppimispäiväkirjan sisältö (ks. Opas kirjallisiin töihin) Oppimispäiväkirjan tarkoituksena ei ole referoida luentoja, vaan kiteyttää ja jäsentää kurssin sisältöjä opiskelijan itse valitsemien kysymysten ja näkökulmien kautta. Siten muiden kirjallisten esitysten tavoin oppimispäiväkirja pyrkii olemaan kokonaisuus. Tärkeää on itse miettiä, mikä on oleellista ja merkittävää käsiteltävissä asioissa, rakentaa siitä omaa käsitystään ja samalla arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan. Tavoite on muodostaa oma näkemys käsiteltävistä asioista. Oleellista oppimispäiväkirjassa on pohdiskeleva ja arvioiva ote: tavoite on analysoida ja pohtia käsiteltäviä asioita eri näkökulmista. Oleellisen tärkeää on perustella näkemyksensä.

7 Oppimispäiväkirjan arvosteluperusteet Oppimispäiväkirja arvostellaan asteikolla hylätty 5 Suoritus on hylätty, mikäli opiskelija ei näytä oleva perillä siitä, mistä luennoilla on keskusteltu. Suoritus arvioidaan välttäväksi tai tyydyttäväksi, mikäli oppimispäiväkirjasta näkyy, että opiskelija on käynyt luennoilla, ymmärtää käsitellyt asiat, mutta ei kommentoi niitä. Kiitettävän ja erinomaisen arvosanan saa, jos opiskelija kommentoi käsiteltyjä teemoja niitä argumentoiden ja jossa oma ajattelu- ja oppimisprosessi on selkeästi esillä. Hyvä arvosana sijoittuu näiden kahden väliin tarkoittaen että opiskelija osoittaa ymmärtäneensä käsitellyt asiat ja jossakin määrin niitä kommentoi ja ilmentää oma oppimisprosessiaan.

8 Kurssin aikataulut Luennot: Ti viikoittain klo 9-11, Linna K113 Pe viikoittain klo 9-11, Pinni A1081 Oppimispäiväkirjat ja esseet on palautettava sähköpostilla liitetiedostona word-muodossa osoitteeseen: ilkka.ruostetsaari(at)uta.fi mennessä.

9 Luentorunko 1/2 Energiaan liittyvät käsitteet ja energiapolitiikka Energia-alan deregulaatio Regulaation paluu ilmastopolitiikan kautta Vaikutusvallan jakautuminen Suomen energiapolitiikassa Kuluttajakansalaisten vaikutusmahdollisuudet energiapolitiikassa: edustuksellinen demokratia vai poliittinen kuluttajuus? Energian käyttö Suomessa nykyisin ja tulevaisuudessa Miten energiaa tulisi kansalaisten ja päättäjien mielestä tuottaa tulevaisuudessa? Ydinvoima ja ydinjätehuolto (Matti Kojo) Miten energian käytön ja kulutuksen aiheuttamia ympäristöongelmia tulisi ratkaista?

10 Luentorunko 2/2 Asiantuntijavalta energiapolitiikassa: eri tietolähteiden luotettavuus, kenen tulisi päättää energiapolitiikasta?, häivedemokratian kannatus, tutkimuksen rooli energiapolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa

11 Energiaan liittyvät käsitteet ja energiapolitiikka

12 Energiaan liittyvät käsitteet (Ruostetsaari 1989) Energia työ tai kyky tehdä työtä (ergon -> energeia) Voimatalous voimatalouspolitiikka 1920-luvulla Voimanjakelupolitiikka/voimantuotantopolitiikka 1947 Yleinen teollisuus ja voimantuotantopolitiikka 1955 Polttoaine- ja voimantuotantopolitiikat 1950-luvulla Atomienergiakomitea (1966: B76): energiatalouspolitiikka Itsenäisenä käsitteenä energiapolitiikka esiintyi ensimmäisen kerran KTM-68 komitean (1969: A15) mietinnössä Hallitusohjelmaan ensimmäisen kerran 1972 Kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin energiaosasto 1975

13 Energiahuolto ja energiatalous Energiahuolto tarkoittaa yhteiskunnan toimintojen vaatimaa energian tuottamista, siirtoa ja jakelua (Nykysuomen sanakirja 1978) Energiahuollolla tarkoitetaan kaikkea energian tuottamiseen ja kuluttamiseen liittyvää (Paldanius & Sairinen 1987) Energiataloudella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka liittyvät energian tuotantoon ja kulutukseen (Spectrum-tietosanakirja 1979) Energiatalous tarkoittaa sitä energiaan liittyvää raaka-aineiden, tekniikan, teknologian, toimintaperiaatteiden ja taloudellisten toimenpiteiden kokonaisuutta, jolla yhteiskunnallisella tasolla energiaa hankitaan, tuotetaan, varastoidaan, jalostetaan, siirretään, jaellaan ja kulutetaan (Karjalainen 1988)

14 Energiapolitiikka Energy Policy Suomen kielen sanaa energiapolitiikka vastaa englanninkielinen termi energy policy, jota mm. EU käyttää Energiapolitiikan määrittelyä vaikeuttaa suomenkielen niukka politiikka-sanasto: suomenkielistä politiikka-sanaa englannin kielessä vastaa kolme eri substantiivia: polity, politics ja policy (Palonen 1993) Politics jakaantuu kahteen aspektiin: politicking (politikointi) ja politicizing (politisointi) Policy tarkoittaa eri kielissä toimenpiteiden kokonaisuutta tai niiden muodostamaa linjaa, jota ajetaan tai pyritään noudattamaan Virallinen energiapolitiikka vs. epävirallinen energiapolitiikka Yleinen energiapolitiikka vs. sektorikohtaiset energiapolitiikat

15 Energiapolitiikan määritelmä (Ruostetsaari 1989) Energiapolitiikka tarkoittaa poliittisten päätöksentekijöiden ja hallintoviranomaisten harjoittamaa ohjausta, joka kohdistuu energiahuoltoon Toisin sanoen energiapolitiikassa on kysymys poliittisten päätöksentekijöiden ja hallintoviranomaisten tavoitteita ja toimenpiteitä koskevasta valmistelusta (mukaan lukien tutkimus), päätöksenteosta, toimeenpanosta ja seurannasta, joka kohdistuu energian tuotantoon, hankintaan, varastointiin, siirtoon, jakeluun ja kulutukseen

16 Energiasektori ja energiapolitiikan muotoutuminen 1/2 Energiasektori voidaan määritellä yhteiskunnan ja talouden osaalueeksi, joka käsittää sekä energiahuollon fyysis-teknisenä kokonaisuutena että siihen kohdistuvan kansallisen ja kansainvälisen tason julkisen (poliittiset päätöksentekijät, viranomaiset), kollektiivisen (edunvalvontaorganisaatiot) ja markkinaperusteisen (yritykset) ohjauksen Energiapolitiikan muotoutumiseen eivät vaikuta pelkästään poliitikot ja virkamiehet, vaan myös yritykset, järjestöt, kansalaisryhmät ja yksilöt (kansalaisina ja kuluttajina) pyrkivät vaikuttamaan siihen edistääkseen omia arvojaan ja/tai intressejään ja de facto myös vaikuttavat sen sisältöön

17 Energia ja valta Vaikutusvaltaa toimijalla on siinä määrin kuin se kykenee tarkoituksellisesti vaikuttamaan toisen toimijan käyttäytymiseen tai asennoitumiseen riippumatta siitä, tietääkö vaikutuksen kohde olevansa vaikuttamisen kohteena tai siitä, mihin keinoihin tai menettelytapoihin tämä kyky perustuu (Ruostetsaari 2003) Vaikutusvaltaa ei käytetä pelkästään julkisissa organisaatioissa, vaan sitä voidaan tarkastella hallinnan (governance) ja politiikkaverkoston (policy networks) käsitteiden avulla Hallinta voidaan määritellä yhteistoiminnaksi valtiollisten, kollektiivisten (esim. järjestöt) ja yksityisten (esim. yritykset) instituutioiden välillä, mikä nousee tarpeesta ratkaista kollektiivisia ongelmia ja kantaa vastuuta hyvinvoinnista

18 Politiikkaverkostot ja kansalaiset 1/2 Politiikkaverkoston käsite viittaa erilaisiin vuorovaikutuksen ja vallankäytön rakenteisiin julkisten, kollektiivisten ja markkinaperusteisten toimijoiden välillä Politiikkaverkosto voi saada erilaisia muotoja, jotka voivat vaihdella suljetusta rautakolmiosta (osallisina pelkästään ko. sektorin vakiintuneet toimijat) kaikille esillä olevasta asiasta kiinnostuneille avoimiin asiaverkostoihin

19 Politiikkaverkostot ja kansalaiset 2/2 Energiapolitiikkaverkoston toimijoita ovat myös kansalaiset, jotka voivat pyrkiä vaikuttamaan energiaratkaisuihin ja energiapolitiikkaan joko edustuksellisen demokratian (vaalit), puolueiden, kansalaisjärjestöjen tai suoran vaikuttamisen kautta Kansalaisten suora energiapoliittinen vaikuttaminen voi tapahtua joko kansalaisena (esim. yleisönosastokirjoitukset, yhteydenotot poliitikkoihin) tai kuluttajina omien kulutusvalintojen kautta (poliittinen konsumerismi)

20 Energia-alan strateginen merkitys ja sen vaikutukset Energiapolitiikalla on strateginen merkitys ja välineluonne: se on lukuisten erilaisten tavoitteiden saavuttamisen välttämätön edellytys 1) Vaikka energiakysymyksiin liittyy vahva kansainvälinen ulottuvuus esim. energian hankinnassa, kansallisvaltiot ovat olleet haluttomia siirtämään toimivaltaansa ylikansallisille instituutioille sekä kokeneet vaikeaksi yhteisten päätösten ja toimintapolitiikkojen luomisen energia-asioissa 2) Koska energiaa on pitkään pidetty strategisena resurssina, energiapolitiikka on ollut luonteeltaan interventionistista eli sillä on pyritty korjaamaan markkinoiden epäonnistumisia -> monissa maissa energiasektori on pidetty valtion ohjauksessa pidempään kuin muut elinkeinoelämän sektorit 3) Energian suurella strategisella merkityksellä on ollut vaikutuksensa toimijakentän muotoutumiseen. Monissa maissa sähkö- ja maakaasusektoreita ovat pitkään dominoineet suuret, monopoliasemassa olevat julkisen vallan omistamat yritykset

21 Energia-alan deregulaatio 1/4 V tuli voimaan sähkölaki, jolla maahan luotiin sähköhuollon lakisääteinen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä, jolla pyrittiin sovittamaan yhteen sähkön tuotanto ja kulutus oli suunnitteluideologian viimeinen voimannäyte energia-alalla Bensiinin ja dieselin jakelupalkkiot vapautettiin hintasäännöstelystä 1988 Sähkön hinta oli ollut hintavalvontamenettelyn piirissä 1940-luvulta lähtien, mikä päättyi 1988 uuden kilpailulainsäädännön voimaantuloon - >markkinoiden toimivuutta alettiin valvoa kilpailunrajoituslain (709/88) avulla Kilpailunrajoituslain myötä valtio-omisteisen öljy-yhtiön Neste Oy:n jalostamohinnat vapautettiin hintasäännöstelystä ja öljytuotteiden yhtenäishintajärjestelmä kumottiin. Öljytuotteiden lisensiointijärjestelmä kumottiin vasta vähän ennen Neuvostoliiton romahdusta v

22 Energia-alan deregulaatio 2/4 Yksityiset yritykset perustivat Teollisuuden Voimansiirto Oy:n (TVS) yhdistämään teollisuuden aiemmin rakentamat sähkönsiirtoverkot. Se sai 1988 luvan tuoda sähköä maahan (tuonti alkoi vasta 1991), jolloin Imatran Voima Oy:n (IVO) tuontimonopoli päättyi TVS:n ja IVO:n omistamat sähkönsiirron kantaverkot yhdistettiin 1997 Suomen Kantaverkko Oy:ksi. Nykyisin tästä Fingrid Oy:sta valtio omistaa 53,1 % Energiahuoltoajattelun murroksen symbolina voidaan pitää sähköpörssin syntyä Suomeen v. 1996, joka myöhemmin fuusioitiin Pohjoismaiseen sähköpörssiin (Nord Pool) Suomen maakaasumarkkinoiden rakenne poikkeaa oleellisesti eurooppalaisesta markkinarakenteesta, jossa maakaasua jaellaan pääasiassa kotitalouksiin

23 Energia-alan deregulaatio 3/4 Suomessa maakaasun ainoana maahantuojana (maakaasuputki Venäjältä) ja tukkumyyjänä toimii Gasum Oy. Nesteytetyn maakaasun (LNG) varastojen rakentaminen Suomeen sekä Suomen ja Viron välille rakennettava Baltic Connector maakaasuputki murtavat tulevaisuudessa Gasumin monopolin. Nykyisin valtio omistaa Gasumista 100 %. V annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan valtionyhtiöt saivat vapauden toimia liiketaloudellisilla perusteilla Imatran Voima Oy ja Neste Oy fuusioitiin Fortum Oy:ksi v Fuusio purettiin 2005, jolloin Fortum ja Neste saivat itsenäisyytensä takaisin, ja molemmat vietiin pörssiin. Valtio omistaa Neste Oyj:stä 50,1 % ja Fortum Oyj:stä 50,8 %. Turveyhtiö Vapo Oy:stä valtio omistaa 50,1 %, Kemijoki Oy:stä 50,1 % Valtionomistuksen alarajat: Fortum 50,1 %, Neste 33,4 %, Gasum 50,1 %, Vapo 33,4 %, Kemijoki Oy 0 %

24 Energia-alan deregulaatio 4/4 Suomi oli Iso-Britannian, Uuden Seelannin ja Norjan ohella ensimmäisiä maita, jotka vapauttivat kilpailun sähkömarkkinoilla V voimaan sähkömarkkinalaki (386/95), jolla monopoliasemassa olleet sähkönsiirtoverkot avattiin kaikkien halukkaiden yritysten käytettäväksi. Lain muutoksella (332/98) kilpailutus avattiin myös kotitalouksille ->sähköverkoista tehtiin markkinapaikkoja, jotka palvelevat tasapuolisin ehdoin sähkökaupan osapuolina olevia ostajia ja myyjiä Sähkömarkkinalain voimaantulossa kiteytyi Suomen energiapolitiikassa runsaassa vuosikymmenessä tapahtunut muutos energiahuollon keskitetystä valtiollisesta ohjauksesta markkinaperusteiseen energiatalouden ohjausmalliin

25 Regulaation paluu ilmastopolitiikan kautta 1/5 YK:n kansainväliset ilmastosopimukset: Rio 1992 ja Kioto 1997 Kioton pöytäkirja voimaan 2005, joka on ensimmäinen oikeudellisesti sitova sopimus, jonka avulla vähennetään päästöjä kansainvälisesti. Suomi ratifioi 2002 Pariisin sopimus hyväksyttiin 2015 ja astui voimaan Koskee vuoden 2020 jälkeistä aikaa. Ei velvoita valtioita tiettyihin päästötavoitteisiin, vaan valtiot sitoutuivat valmistelemaan tiedottamaan, ylläpitämään ja saavuttamaan itse asettamansa tavoitteet. EU:n komissio antoi tiedonannon energiaunionista 2015, jolla linjattiin tulevia toimia EU:n toimivaltaan kuuluvissa asioissa (toimitusvarmuus, sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilisyys ja T & K)

26 Regulaation paluu ilmastopolitiikan kautta 2/5 Kesäkuussa 2015 voimaan tulleella kansallisella ilmastolailla (609/2015) luotiin pohja ilmastopolitiikan pitkäjänteiselle ja kustannustehokkaalle suunnittelulle ja seurannalle tavoitteena kansallisin toimin vähentää ihmisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään, hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Ilmastolaki on luonteeltaan valtion viranomaisia koskeva tavoitteellinen puitelaki, johon ei sisälly eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä. suunnitteluideologian paluu Laissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, johon kuuluvat valtioneuvoston kerran vaalikaudessa hyväksymä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sekä vähintään kerran kymmenessä vuodessa hyväksymät pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma ja ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumissuunnitelma. Ilmastovuosikertomus laaditaan vuosittain.

27 Regulaation paluu ilmastopolitiikan kautta 3/5 Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat erittäin voimakkaasti Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa. Eurooppa-neuvosto sopi 2020 ilmasto- ja energiapaketista 2007 ja komissio antoi vuonna 2008 säädösehdotukset tavoitteet tarkoittavat 20 prosentin päästövähennyksiä, 20 prosentin uusiutuvan energian käyttöä sekä 20 prosentin energiatehokkuuden parantamista. Komissio ehdotti tammikuussa 2014 uudessa 2030 ilmasto- ja energiapaketissaan jatkoa vuoden 2020 ilmasto- ja energiatavoitteille. Eurooppa-neuvosto päätti paketista lokakuussa 2014.

28 Regulaation paluu ilmastopolitiikan kautta 4/5 EU:n päästökauppajärjestelmästä säädetään päästökauppadirektiivissä. Järjestelmä on ollut toiminnassa vuodesta 2005 alkaen, ja siihen kuuluvat EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Islanti, Liechtenstein ja Norja. Järjestelmää uudistettiin merkittävästi ilmasto- ja energiapaketin yhteydessä vuonna Päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvat suuret teollisuuslaitokset sekä yli 20 MW:n energiantuotantolaitokset EU:n taakanjakopäätöksessä määritellään päästövähennysvelvoitteet päästökauppaan kuulumattomille sektoreille lukuun ottamatta LULUCF-sektoria sekä kansainvälistä meriliikennettä. Keskeiset taakanjakopäätöksen kattamat sektorit ovat liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous, jätehuolto sekä teollisuuskaasut.

29 Regulaation paluu ilmastopolitiikan kautta 5/5 Energia-alan asiantuntijoiden mukaan (v. 2009) sähkömarkkinoiden vapauttamisen jälkeen markkinaperusteisen ohjauksen vaihe jä varsin lyhyeksi, noin vuosikymmenen mittaiseksi. Sääntely eli regulaatio on tehnyt paluun, nyt rederegulaation muodossa Regulaation paluun ohella energia-asiantuntijat jakavat myös näkemyksen EU:n suuresta vaikutuksesta Suomen energiapolitiikan muotoutumiseen Energia-asiantuntijoiden keskuudessa oli kuitenkin v erilaisia käsityksiä (diskursseja) kansallisesta liikkumavarasta eli Suomen mahdollisuudesta harjoittaa itsenäistä energiapolitiikkaa suhteessa EU:hun:

30 Kansallinen liikkumatila suhteessa EU:hun Kapean liikkumatilan diskurssin mukaan liikkumatilaa ei juurikaan ole Kohtuullisen suuren liikkumatilan diskurssin mukaan liikkumatilaa edelleen on: vaikka EU asettaa Suomeakin koskevia tavoitteita, niiden saavuttamiseksi käytettävät keinot voidaan määritellä kansallisesti Laajan liikkumatilan diskurssin mukaan kansallinen liikkumatila on edelleen suuri Entä v. 2018?

31 Vaikutusvallan jakautuminen Suomen energiapolitiikassa

32 Miksi tutkia kansalaisten ja päätöksentekijöiden valtakäsityksiä? 1/2 Toimijan vallan määrä ei riipu vain sen käytettävissä olevista resursseista, vaan myös muiden sen valtaa koskevista arvioista, koska päätöksenteko perustuu osapuolten keskinäisiin toistensa valtapotentiaalia koskeviin arviointiin. Toimijan maine valtaa omaavana on valtaresurssi, joka vaikuttaa toisten osapuolten ennakointireaktioihin sitä kohtaan. On tärkeää tutkia ja yrittää ymmärtää päätöksentekijöiden ja kansalaisryhmien keskinäissuhdetta, koska päättäjät eivät toimi tyhjiössä. Päättäjien ja kansalaisryhmien välillä on keskinäisriippuvuus, koska kansalaisryhmät voivat haastaa päättäjien vallan.

33 Miksi tutkia kansalaisten ja päätöksentekijöiden valtakäsityksiä? 2/2 Päättäjien ja kansalaisten keskinäissuhteen ymmärtämiseksi on tutkittava, miten he konstruoivat heitä ympäröivää todellisuutta, miten he ymmärtävät maailman ja mikä suhde heillä on maailmaan itsetietoisina toimijoina. Kansalaiset ja päätöksentekijät eivät ole immuuneja yleiselle mielipiteelle, vaan se vaikuttaa enemmän tai vähemmän asenteisiin ja toimintaan konsensushenkisessä poliittisessa kulttuurissa.

34 Aineisto Kyselytutkimus (posti/internetkysely) satunnaisesti valituille 4000 suomalaiselle elo-lokakuussa Vastasi 1349 henkilöä, vastausprosentti 33,7. Vertailuaineistona v kansalaisille tehty postikysely, N=4000. Vastasi 1880 henkilöä, vastausprosentti 30,0. Webropol-kysely 361:lle energia-alan eri osa-alueiden päättäjille/asiantuntijoille elo-syyskuussa Vastasi 93 henkilöä, vastausprosentti 25,8 %. Vertailuaineistona 24:n energia-alan eri osa-alueiden päättäjän/asiantuntijan haastattelut joulukuussa 2008 maaliskuussa Aineistoissa kato ei ole ongelma, vaan ne edustavat kattavasti energia-alan päättäjien ja kansalaisten eri osaryhmiä.

35 Missä määrin seuraavat tahot mielestäsi vaikuttavat Suomen energiapoliittiseen päätöksentekoon (erittäin tai melko paljon -> sijajärjestys. Ero: %-yks. Taho Kansa Päättäjät Ero K-P Kansa Päättäjät Ero K-P Hallitus Eduskunta Energiantuotant.yrit Suuryritykset Euroopan unioni YM KTM/TEM Metsäteoll.yrityks IEA MMM

36 Missä määrin seuraavat tahot mielestäsi vaikuttavat Suomen energiapoliittiseen päätöksentekoon (erittäin tai melko paljon -> sijajärjestys. Ero: %-yks. Taho Kansa Päättäjät Ero K-P Kansa Päättäjät Ero K-P Valtion tutkimusl VM IAEA Metalliteoll.yrityks Tiedotusvälineet LVM OECD Yksityiset tutk.lait SM Elekroniikkateol.yr

37 Missä määrin seuraavat tahot mielestäsi vaikuttavat Suomen energiapoliittiseen päätöksentekoon (erittäin tai melko paljon -> sijajärjestys. Ero: %-yks. Taho Kansa Päättäjät Ero K-P Kansa Päättäjät Ero K-P Työnantajajärjestöt Yliopistot, korkeak Kuluttajat/kansal UM Kunnallishallinto STM Maakuntien liitot PLM Palkansaajajärjestöt Kansalaisjärjestöt

38 Suuri muutos kauppa- ja teollisuusministeriön/työ- ja elinkeinoministeriön vaikutusvallassa Päätöksentekijät rankkasivat KTM:n v kaikkein vaikutusvaltaisimmaksi toimijaksi, mutta v TEM:n oli enää viidenneksi vaikutusvaltaisin (erittäin tai melko paljon vaikutusta 100%->85%) Kansalaisten arvioissa ministeriö putosi 7. sijalta sijalle17 (63%- >37%) Päättäjien ja kansalaisten arvioiden välillä dramaattinen ero: 37 ja 47 pros.yks. eli päättäjät painottivat kansalaisia selvästi enemmän ministeriön vaikutusvaltaa

39 Siirtyikö valtaa ympäristöministeriölle? Päätöksentekijät rankkasivat YM:n sijalle 6. ja kansalaiset sijalle 10. sekä 2007 että 2016 V kansalaisista 67 % piti YM:tä hyvin tai melko vaikutusvaltaisena, v %. V päätöksentekijöistä YM:tä vaikutusvaltaisena piti 71 % v ja 64 % v YM:n vaikutusvallan suhteen päättäjien ja kansalaisten arviot olivat lähellä toisiaan

40 Siirtyikö vaikutusvaltaa kansalaisille, kuluttajille tai kansalaisjärjestöille? V kansalaiset rankkasivat kuluttajat/kansalaiset sijalle 23, mutta v sijalle 19. (24%->22%), kun taas päätöksentekijöiden arvioissa kuluttajat/kansalaiset putosivat sijalta 18. sijalle 24. (29%->13%). V kansalaiset rankkasivat kansalaisjärjestöt sijalle 30. ja v sijalle 27 (12%->16%). Päätöksentekijöiden arvioissa kansalaisjärjestöt putosivat 12. sijalta sijalle 20. (67%->19%!)

41 Muita suurempia muutoksia Kansalaisten arvioissa vaikutusvaltaansa ovat vahvistaneet myös EU (+7 %-yksikköä), kunnallishallinto (+5) ja elektroniikkateollisuusyritykset (+11) Päätöksentekijöiden arvioissa vaikutusvaltaansa ovat kasvattaneet LVM (+35), MMM (+27), kunnallishallinto (+11) ja EU (+2), mutta sitä ovat menettäneet kansalaisjärjestöt (-48), työnantajajärjestöt (-32), tiedotusvälineet (-32), metalliteollisuusyritykset (-19), kuluttajat/kansalaiset (-16), yliopistot (-12) ja palkansaajajärjestöt (- 9) Energia-alan järjestöillä hyvin tai melko paljon vaikutusvaltaa v. 2016: kansalaiset 66%, päättäjät 81%.

42 Johtopäätöksiä 1/2 Päätöksentekijöiden ja kansalaisten arvioiden perusteella suomalaisen energiapolitiikan valtarakenne on nykyisin tuottajakeskeisempi kuin vuosikymmen aikaisemmin: energiantuotantoyritysten ja metsäteollisuusyritysten (suhteellinen) vaikutusvalta on kasvanut: V kansalaiset rankkasivat energiantuotantoyritykset 3. vaikutusvaltaisimmaksi, v vaikutusvaltaisimmaksi (78%- >81%), kun taas päättäjät rankkasivat ne 4. ja toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi (88%->89%). Kansalaiset rankkasivat metsäteollisuusyritykset sijalle 8. v ja sijalle 7. v (56%->59%), mutta päätöksentekijät sijoille 6. ja 4. (84%->86%).

43 Johtopäätöksiä 1/2 Energiapolitiikkaa koskevien valtakäsitystensä suhteen päätöksentekijöiden ryhmä on paljon yksimielisempi eli yhtenäisempi kuin kansalaiset keskuudessaan. Sekä kansalaisten että päätöksentekijöiden yksimielisyys on vähentynyt vuodesta 2007 Päätöksentekijöiden ja kansalaisten asenteellinen etäisyys energiapoliittisen vaikutusvallan jakautumisen suhteen on vähentynyt vuodesta Miten kyselyiden pohjalta piirtyvä kuva energiapoliittisen vaikutusvallan siirtymä TEM:ltä, kansalaisilta/kuluttajajilta, työmarkkinajärjestöiltä ja kansalaisjärjestöiltä LVM:lle, MMM:lle, kunnille, energiantuotantoyrityksille ja metsäteollisuusyrityksille on selitettävissä?

44 Kuluttajakansalaisten vaikutusmahdollisuudet energiapolitiikassa: edustuksellinen demokratia vai poliittinen kuluttajuus?

45 Ovatko kansalaiset tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiinsa energiapolitiikassa? Kansalaisten suhtautuminen väittämään (täysin tai jokseenkin samaa mieltä): Kansalaisten mielipiteitä ei ole riittävästi kuultu energiapoliittisissa ratkaisuissa (Energia-asenteet 2007): V ka. 71 % V ka. 67 % V ka. 64 % EL-TRAN kysely v. 2016: 52!

46 Poliittinen kuluttajuus (Stolle & Micheletti 2013) 1/2 Poliittisella konsumerismilla tarkoitetaan niiden toimia, jotka tekevät valintoja tuottajien, tuotteiden ja palveluiden välillä tarkoituksenaan muuttaa vastenmielisenä pitämiään institutionaalisia tai markkinakäytäntöjä Poliittisten kuluttajien kulutusvalinnat perustuvat asenteisiin ja arvoihin, jotka koskevat oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, henkilökohtaista tai perheen hyvinvointia ei-taloudellisessa mielessä tai elinkeinoelämän ja julkisen vallan positiivisten käytäntöjen eettistä arviointia Kuluttaminen voi toimia ihmisille areenana ilmaista itseään poliittisesti tai muiden toimijoiden ja instituutioiden, kuten julkisen vallan tai elinkeinoelämän poliittisen agendan asettamisen välineenä Poliittiset kuluttajat eroavat taloudellisista kuluttajista, jotka etsivät vai tyydyttävää suhdetta materiaalisen laadun ja taloudellisten kustannusten välillä

47 Poliittinen kuluttajuus (Stolle & Micheletti 2013) 2/2 Suomessa poliittisen konsumerismin kannatus on kansainvälisessä vertailussa korkeinta muiden Pohjoismaiden, Sveitsin ja Saksan ohella, kun taas Etelä- ja Itä-Euroopassa se vähäisempää Kansalaispätevyyden tunne on tärkeä poliittisen konsumerismin edellytys Suomalaisten subjektiivinen kansalaispätevyys - käsitys siitä, että voi ymmärtää poliittisia prosesseja ja osallistua niihin mielekkäästi - on paljon eurooppalaista keskiarvoa alemmalla tasolla. Vuonna 2008 se oli kolmanneksi matalin 23 eurooppalaisen maan joukossa. (Kestilä-Kekkonen 2014) Kokevatko suomalaiset voivansa vaikuttaa energiapolitiikkaan enemmän perinteisen poliittisen osallistumisen eli vaaleissa äänestämisen kautta vai kulutusvalintojensa kautta?

48 Poliittisen konsumerismin muodot Boycotts: kieltäydytään ostamasta vastenmielisenä pidettyä tuotetta ja/tai vastenmielisenä pidetyltä tuottajalta Buycotts: suositaan tiettyjä tuotteita muiden tuotteiden kustannuksella poliittisilla, eettisillä tai ympäristöperusteilla Discursive political consumerism: ilmaistaan mielipide yrityksen politikasta tai käytännöistä kommunikoimalla se elinkeinoelämälle, suurelle yleisölle, perheelle, ystäville tai poliittisille instituutioille Lifestyle politics: käytetään yksityiselämää vastuun ottamiseksi yhteisten arvojen ja resurssien allokaatiosta (esim. vegetarismi, veganismi, vapaaehtoinen yksinkertaisuus, downsizing) Participatory political consumerism: nostetaan huolia aiheuttava tuote tai tuottaja politiikan, hallinnon tai elinkeinoelämän agendalle hyödyntämällä olemassa olevia formaalisia organisaatioita (esim. kansalaisjärjestöjä), formaalisesti organisoimattomia toimintoja (esim. mielenosoitukset) tai yksilöllisiä kontakteja kansanedustajiin, virkamiehiin tai yritysjohtajiin

49 Niiden osuus, jotka pitävät eri keinoja hyvin tai melko hyödyllisinä energiapolitiikkaan vaikuttamisessa 2007 ja 2016 (%) 1/3 keino Energiakysymysten opettaminen lapsille Vähäkulutuksisten energiapihien laitteiden valitsem Ympäristöystävällisten tuotteiden valitseminen Liikkuminen jalan tai pyörällä henkilöauton sijaan Asunnon lämpötilan alentaminen tai seuranta Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön käyttäminen Kotitalouden sähkön käytön seuranta * 79 Autoilun vähentäminen joukkoliikennettä suosimalla Yleensä omasta kulutustasosta tinkiminen Sähköyhtiöiden kilpailuttaminen Vapaa-ajan asunnon lämmityksen vähentäminen * 64

50 Niiden osuus, jotka pitävät eri keinoja hyvin tai melko hyödyllisinä energiapolitiikkaan vaikuttamisessa 2007 ja 2016 (%) 2/3 keino Sähkösaunan käytön vähentäminen Lentomatkojen vähentäminen Kulutuselektroniikan käytön vähentäminen Äänestäminen vaaleissa Kertominen energiakysymyksistä toisille tai tuttaville Toiminen kansalaisjärjestöissä Yhteydenotot energiantuotantoyritysten edustajiin Kirjoittaminen energiakysymyksistä sanomalehtien yleisönosastoille

51 Niiden osuus, jotka pitävät eri keinoja hyvin tai melko hyödyllisinä energiapolitiikkaan vaikuttamisessa 2007 ja 2016 (%) 3/3 keino Kirjoittaminen energiakysymyksistä internetin keskustelupalstoille Yhteydenotot kansanedustajiin Yhteydenotot viranomaisiin Osallistuminen mielenosoituksiin Radikaali ympäristöaktivismi N=

52 Kansalaisten ja päättäjien käsitykset kansalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa energiapolitiikkaan (täysin tai jokseenkin samaa mieltä %) Väittämä Kansalaiset Kansalaiset Päättäjät Tunnen hyvin energia-asioita * Pystyn vaikuttamaan energiapolitiikkaan omalla toiminnallani Kansalaisten mielipiteitä ei ole riittävästi kuultu energiapoliittisissa ratkaisuissa Erittäin tai melko hyödyllinen keino energiapolitiikkaan vaikuttamisessa: äänestäminen vaaleissa * *

53 Skenaariot energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun osana Energia- ja ilmastostrategian 2016 sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laadinnassa keskeinen työväline on skenaariotarkastelu, jota käytetään yleisesti pitkän aikavälin energia- ja ilmastosuunnitelmissa. Skenaarioissa kuvataan sellaiset tekijät ja niiden keskinäiset riippuvuudet, jotka keskeisimmin vaikuttavat esimerkiksi energian- ja sähkönkulutukseen sekä kasvihuone-kaasupäästöihin. Perusskenaario kuvaa jo päätettyjen politiikkatoimien vaikutusta tulevaan kehitykseen. Politiikkaskenaariolla arvioidaan myöhemmin päätettävien uusien toimenpiteiden vaikutusta.

54 Primäärienergian toteutunut käyttö ja kehitys perusskenaariossa (TWh)

55

56 Toteutunut sähkön hankinta ja hankinta perusskenaariossa (TWh)

57 Uusiutuvan energian toteutunut käyttö ja kehitys perusskenaariossa (TWh)

58 Öljyn toteutus käyttö , perusskenaarion mukainen muutos sekä hallitusohjelman puolittamistavoite 2030

59 Kivihiilen toteutunut käyttö ja kehitys perusskenaarion mukaan (TWh)

60 Uusiutuvan energian ja kotimaisten energialähteiden osuus energian loppukulutuksesta perus- ja politiikkaskenaariossa

61 Uusiutuva energia energialähteittäin tilastojen ja peruskenaarion mukaan

62

63

64

65

66

67

68

69

70 Niiden osuus päättäjistä ja kansalaisista, jotka haluavat lisätä tuntuvasti tai jonkin verran eri energialähteiden käyttöä tulevaisuudessa Suomessa (%) Energialähde Päättäjät Kansalaiset Ero P-K Päättäjät Kansalaiset Ero P-K Tuulivoima Biokaasu Puu Ydinvoima Aurinkoenergia Vesivoima Turve Maakaasu Kivihiili Öljy N Yhtenäisyysindeksi 70,5 53,8 62,3 53,7 Asenteellinen etäisyys 15,2 8,7

71 Ydinvoima on ympäristöystävällinen tapa tuottaa sähköä Kaikki vastaajat, n=1000 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus 3/ Netto Nettoluku on laskettu vähentämällä samaa mieltä olevien %-osuudesta eri mieltä olevien %-osuus %

72 Ydinjätteet voidaan turvallisesti loppusijoittaa Suomen kallioperään Kaikki vastaajat, n=1000 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus 3/ Netto Nettoluku on laskettu vähentämällä samaa mieltä olevien %-osuudesta eri mieltä olevien %-osuus %

73 Matti Kojo: Ydinvoima ja ydinjätehuolto

74 Miten energian käytön ja kulutuksen aiheuttamia ympäristöongelmia tulisi ratkaista?

75 Kuinka tärkeänä pidät seuraavien näkökohtien huomioon ottamista energiantuotantoa koskevissa ratkaisuissa? Valitse kolme tärkeintä, 2016, (%) Päättäjät Kansalaiset Ero P-K Saatavuus ja toimintavarmuus Ympäristöystävällisyys Edullinen hinta Kotimaisuus Tehokkuus Turvallisuus Paikallisuus tai alueellisuus Työllistävyys N

76 Kuinka tärkeässä asemassa seuraavat tahot/toimet nähdäksesi ovat pyrittäessä ratkaisemaan energian tuotannon ja käytön aiheuttamia ympäristöongelmia? (erittäin tai melko tärkeässä %) Uusi teknologia tai uudet keksinnöt (esim. energiantuotannossa) Kansa Kansa Päättäjät Suomen kansalliset toimet ja pol. päätökset Suurten kehittyvien maiden, kuten Kiinan ja Intian ratkaisut Kansainvälisten suuryritysten toimet Laaja-alaiset, sitovat kv. ympäristösopimukset Yritysten, markkinoiden tai talouselämän toimet yleensä Euroopan unionin ratkaisut ja ilmastopolitiikka

77 Kuinka tärkeässä asemassa seuraavat tahot/toimet nähdäksesi ovat pyrittäessä ratkaisemaan energian tuotannon ja käytön aiheuttamia ympäristöongelmia? (erittäin tai melko tärkeässä %) Kansa Kansa Päättäjät Yhdysvaltojen ratkaisut ja ilmastopolitiikka Paikallisten energiayhtiöiden ratkaisut * Yksittäisten kuluttajien toimet ja valinnat Yksittäisten kansalaisten toimet ja valinnat Kansalliset valistuskampanjat Ympäristöjärjestöjen toimet Kansalaisliikkeiden toimet

78 Miten ympäristöongelmia tulisi ratkaista? Sekä päättäjien että kansalaisten mielestä tärkein keino ratkaista ympäristöongelmia on uusi teknologia/uudet keksinnöt, esim. energiantuotannossa, mikä heijastaa suomalaisten vankkaa luottamusta tieteeseen ja teknologiaan (esim. Tiedebarometri 2016). Sekä kansalaiset että päättäjät korostavat enemmän yksityisten kuluttajien kuin yksityisten kansalaisten toimien ja valintojen merkitystä, mikä kertoo luottamuksesta poliittiseen konsumerismiin. Kansalaiset kokevat kulutusvalinnat tärkeämpinä keinoina energiapolitiikkaan vaikuttamisessa kuin äänestämisen vaaleissa. V päättäjät korostivat useimpien toimijoiden ja toimien merkitystä enemmän kuin kansalaiset.

79 Johtopäätöksiä Suurin ero siinä, että päätöksentekijät korostavat enemmän kuin kansalaiset kansainvälisellä tasolla tapahtuvien ratkaisujen merkitystä ympäristöongelmien ratkaisemisessa (USA:n, EU:n ja suurten kehittyvien maiden (Kiina, Intia) toimet sekä kansainväliset ilmastosopimukset), mutta vähemmän kansallisten toimien merkitystä. Päätöksentekijät painottavat enemmän kuin kansalaiset kansalaisliikkeiden merkitystä. Kansalaisten keskuudessa käsitykset ovat muuttuneet varsin vähän vuodesta Ympäristöongelmien ratkaisukeinojen suhteen yksimielisyys kansalaisten keskuudessa on vähentynyt, ja se oli vuosina 2007 ja 2016 vähäisempi kuin päättäjien keskuudessa v

80 Asiantuntijavalta energiapolitiikassa Kansainvälisen finanssikriisin (2008) ja euroalueen velkakriisin (2009) puhkeamisen sekä Eurooppaan saapuneen pakolaistulvan (2015) jälkeen eurooppalaisessa julkisessa keskustelussa ovat yleistyneet väitteet eliittien ja kansan välisen kuilun levenemisestä. Energiapolitiikka on pitkään nähty politiikkasektorina, jossa organisatoriset esteet kansalaisten intressien edustukselle ovat korkeammat kuin muilla politiikkasektoreilla (Chubb 1983, ). Joillakin yrityksillä, varsinkin valtionyhtiöillä ja yleisemminkin energiantuotannossa toimivilla on ollut etuoikeutettu pääsy energiapolitiikan päätöksentekoareenoille, jotka ovat olleet enimmäkseen läpinäkymättömiä tavallisille kansalaisille (Prontera 2009, 23).

81 Tietolähteiden luotettavuus Kaikki vastaajat, n=1000 Nettoluku on laskettu vähentämällä luotettavana (hyvin+melko) pitävien %- osuudesta epäluotettavana pitävien %-osuus Netto 2016 Netto %

82 Osuudet päättäjistä ja kansalaisista, jotka ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavien energiapolitiikan substanssia koskevien väittämien kanssa v (%) 1/2 Väittämä Päättäj. Kansal. Ero P-K Riippuvuutta energian tuonnista Venäjältä on vähennettävä Energiamarkkinoiden tulee saada toimia markkinaehtoisesti Sähkönmyyjien kesken on tarpeeksi kilpailua Suomen tulee pyrkiä kansalliseen energiaomavaraisuuteen vuoteen 2030 mennessä Energiapolitiikassa tulee lisätä julkista tukea, jotta uudet teknologiat otettaisiin nopeammin käyttöön Ilmastonmuutos on saanut asian vakavuuteen nähden aivan liian vähän huomiota maamme poliittisessa päätöksenteossa

83 Osuudet päättäjistä ja kansalaisista, jotka ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavien energiapolitiikan substanssia koskevien väittämien kanssa v (%) 2/2 Väittämä Päättäj. Kansal. Ero P-K Bensiinin ja dieselin käyttö liikenteen polttoaineena tulee lopettaa vuoteen 2030 mennessä Keskitetty, suuriin energiantuotantoyksiköihin perustuva järjestelmä on parempi kuin hajautettu, pieniin yksiköihin perustuva Suomen tulee siirtyä kokonaan uusiutuviin energian tuotantomuotoihin vuoteen 2030 mennessä EU:n tulisi nykyistä voimakkaammin ohjata jäsenmaidensa energiapolitiikkaa Yhtenäisyysindeksi 30,0 30,3 Asenteellinen etäisyys 16,0

84 Osuudet päättäjistä, jotka ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavien energiapolitiikan päätöksentekoprosessia koskevien väittämien kanssa (%) 1/4 Väittämä Päätöksistä tiedotetaan mahdollisimman avoimesti Päätösten valmistelusta vastaavat asiantuntijat Päätöksissä huomioidaan laajasti niiden yht. kunnal. vaikutukset Päätökset ottavat eri eturyhmät huomioon Päätöksissä huomioidaan laajasti niiden ympäristö vaikutukset Päättäj. Kansa Ero P-K Päättäj. Kansa Ero P-K

85 Osuudet päättäjistä, jotka ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavien energiapolitiikan päätöksentekoprosessia koskevien väittämien kanssa (%) 2/4 Väittämä Päätöksenteosta vastaavat ne, jotka ovat poliittisesti vastuussa äänestäjilleen Päätösten valmistelu on julkista Kansalaiset voivat vaikuttaa päätöksiin Päätöksenteosta vastaavat asiantuntijat Päätösten tekoon osallistuvat yritysten edustajat Päättäj. Kansa Ero P-K Päättäj. Kansa Ero P-K

86 Osuudet päättäjistä, jotka ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavien energiapolitiikan päätöksentekoprosessia koskevien väittämien kanssa (%) 3/4 Väittämä Elinkeinoelämän järjestöillä on keskeinen asema päätöksenteossa Päätökset syntyvät yksimielisesti neuvottelujen tuloksena Ympäristöjärjestöillä on keskeinen asema päätöksenteossa Energiapolitiikka määräytyy ilman valtion ohjausta Päättäj. Kansa Ero P-K Päättäj. Kansa Ero P-K

87 Osuudet päättäjistä, jotka ovat täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavien energiapolitiikan päätöksentekoprosessia koskevien väittämien kanssa (%) 4/4 Väittämä Päättäj. Kansa Ero P-K Päättäj. Kansa Ero P-K Yhtenäisyysindeksi 66,4 53,4 55,4 52,6 Asenteellinen etäisyys 17,4 10,1 N

88 Häivedemokratian (Stealth democracy) (Hibbing & Theiss-Morse 2005) kannatus Suomessa Häivedemokratian kannattajat eivät halua vahvistaa osallistuvaa demokratiaa ja näytellä rutiininomaisesti aktiivista roolia päätöksenteossa ja tuottaa syötteitä päätöksentekijöille tai valvoa heitä. Edustuksellinen demokratia nähdään toimivan paremmin, jos poliittisista asioista päättävät konsensuspohjaisesti epäitsekkäät ja asiantuntevat poliitikot. Elinkeinoelämää ja julkista hallintoa edustavat asiantuntijat koetaan yhtä legitiimeinä päätöksentekijöitä kuin vaaleilla valitut poliitikot. Häivedemokratian kannatusta voidaan mitata viidestä em. väittämästä (lihavoidut) muodostetulla summamuuttujalla. Päättäjistä häivedemokratiaa kannatti v % ja v % Kansalaisista häivedemokratiaa kannatti v % ja v %. -> Kansalaiset kannattavat enemmän kuin energia-alan päättäjät asiantuntijakeskeistä päätöksentekoa energiapolitiikassa!

89 Johtopäätökset 1/5 Energia-alan päättäjien ja kansalaisten asenteellinen etäisyys supistunut v Kansalaisten voimattomuuden tunne hieman vähentynyt: kun väittämän Kansalaisten mielipiteitä ei ole riittävästi kuultu energiapoliittisissa ratkaisuissa kanssa samaa mieltä olevia oli v %, vuosina heitä oli keskimäärin yli 60% (Energia-asenteet 2007) Suomalaiset kokevat energiapolitiikkaan vaikuttamisessa tärkeämmäksi omat kulutusvalintansa kuin vaalien kautta vaikuttamisen. Poliittisen konsumerismin kannattajien osuus kasvanut kansalaisten keskuudessa 45 %:sta v %:iin v

90 Johtopäätökset 2/5 Suomalaiset priorisoivat enemmän asiantuntijoiden ja yritysten edustajien kuin poliitikkojen osallistumista energiapolitiikan päätöksentekoon Häivedemokratian kannatus kansalaisten keskuudessa selvästi vahvempaa kuin poliittisen konsumerismin kannatus: 71% v. 2007, 72 % v. 2016

91 Johtopäätökset 3/5 Luottamus perinteisiä tiedeinstituutioita kohtaan on jopa vahvistunut kansalaisten keskuudessa, kun taas luottamus kvasi/vaihtoehtotiedettä kohtaan vähentynyt vuosina (Tiedebarometri 2016). Niiden suomalaisten osuus, jotka katsovat tieteen kykenevän ratkaisemaan erittäin tai melko hyvin energiaongelmia on kasvanut merkittävästi, 51 %:sta vuonna %:iin vuonna 2016 (Tiedebarometri 2016). Energian tuotannon ja käytön aiheuttamien ympäristöongelmien ratkaisemisessa suomalaiset luottavat eniten uuteen teknologiaan.

92 Johtopäätökset 4/5 Energialähteistä ydinvoiman käyttö jakaa edelleen eniten energia-alan päättäjiä ja kansalaisia. Asenteellinen etäisyys kuitenkin supistunut Suomalaisten asenneilmasto selittää harjoitettua energiapolitiikkaa?: Kun monissa maissa joko uusien ydinvoimaloiden rakentaminen on kielletty tai jo toiminnassa olevia voimaloita on päätetty sulkea, Suomen eduskunta teki kahden ydinvoimalan rakentamiseen tarvittavat periaatepäätökset vuonna Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta kallioperään on tehty periaatepäätökset sekä kansallisella (eduskunta 2001) että paikallisella (Eurajoen kunnanvaltuusto 2000) tasolla. Tällä hetkellä loppusijoitusprosessi pidemmällä kuin yhdessäkään muussa maassa. Pilviä taivaanrannalla vai uusia mahdollisuuksia?: yhä harvempi kansalainen haluaa lisätä ydinvoiman, puun, tuulivoiman, turpeen ja maakaasun käyttöä energian tuotannossa.

93 Johtopäätökset 5/5 Kansalaisten energia-asioiden tuntemus lisääntyy Sähkönmyyjien kilpailuttaminen lisääntyy Suomalaisten valmius ottaa käyttöön uutta energiateknologiaa verraten korkea Euro (säästö sähkölaskussa, investointikustannukset ja niiden takaisinmaksuaika) paras konsultti uusien energiateknologioiden käyttöönoton edistämiseksi -> investointien rahoitusmalli tärkeä Uusien ratkaisujen käytön helppous ( avaimet käteen ) ja toimintavarmuus myös tärkeitä Uuden teknologian testaaminen ja edelläkävijyys ei sinänsä paljon innosta

94 Tutkimuksen rooli energiapolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa

95 Puheenvuoroja energiajärjestelmien murroksesta Maamme energia. Helsinki: Into 2015 Salo, Miikka: Energiakäänne. Saksan ja Suomen energiapoliittiset valinnat. Helsinki: Visio 2015 Vanhanen, Tuomas: Valot päälle! Puolueeton kirja energiasta. Bear & penguin Suokko, Aki & Partanen, Rauli: Energian aika. Avain talouskasvuun, hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen. Helsinki: WSOY 2017.