4/2008. Valoa yli tuhannen kynttilän verran. s. 8

Transkriptio

1 4/2008 Tampereen Sähkölaitoksen asiakaslehti Valoa yli tuhannen kynttilän verran s. 8

2 2 TÄSSÄ NUMEROSSA Hmmm... vähemmän teeveetä ja enemmän kirjoja niin säästyy 14 energiaa! 11 "Tamperelaiset ovat ihailtavan kekseliästä sakkia. Keväinen niksikampanjamme tuotti satoja sähkönsäästövinkkejä." Markkinointijohtaja PerttiSuuripää 120 ajatusta juurista ja synnyinseuduista Sivut 4 8 Katuvaloista se lähti...8 Kiva tietää...10 Niksinapsi...11 Virtapiikki Yksi meistä...13 Energiaopissa Ratinasta Lämmittelyä Pienin askelin Nytpä tiedän tämänkin Tästä härvelistä en luovu...20 Naps. Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Sähköverkko Oy:n asiakas- ja tiedotuslehti Julkaisija: Tampereen Sähkölaitos, PL 175, Tampere Naps. Internetissä: Päätoimittaja: Pertti Suuripää Toimitussihteeri: Tarja Heikkilä Toimitusneuvosto: Pertti Suuripää (puh. joht.), Tarja Heikkilä, Tuija Pihkala ja Terhi Vairema (Tampereen Sähkölaitos), Tapio Salonen (Tampereen Sähköverkko Oy), Ari Selander ja Kirsi Pummila (Viestintätoimisto Selander & Co. Oy) Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Kuvat: Sami Helenius, ellei toisin mainita Paino: PunaMusta Oy, Joensuu 11/2008 Painos: kpl ISSN Kahdestoista vuosikerta

3 KOLME KYSYMYSTÄ Kotikaupunkinsa kehittäjä Tampereen Sähkölaitos juhlii marraskuussa 120-vuotissyntymäpäiviään. Juhlavuoden suuri uudistus on Tampereen Sähkölaitoksen liiketoimintojen yhtiöittäminen kolmeksi erilliseksi osakeyhtiöksi. Miten vuodet ovat kohdelleet Sähkölaitosta, Tampereen Sähkölaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Peter Löfberg? Sähkölaitos on saanut olla mukana kehittämässä Tamperetta teolliseksi kaupungiksi. Tekisi mieleni sanoa, että se on ollut etuoikeus. Tampereen Sähkölaitos ylläpitää hyvinvointia ja jokapäiväistä elämänlaatua. Sähkö on niin selvä asia elämässä, että päivä ilman sähköä olisi kauheaa, viikko jo katastrofi. Miten arvioitte yhtiöittämisen vaikuttavan Sähkölaitoksen toimintaan? Mielestäni yhtiöittäminen selkeyttää ja siten myös tehostaa Sähkölaitoksen toimintaa. Uusia, muodostettavia yhtiöitä johtavat ammattitaitoiset henkilöt. Kun jokaisella yhtiöllä on selkeät tavoitteet ja motivoitunut henkilökunta, pystytään parantamaan palvelua ja tulosta. Tampereen Sähkölaitos on ollut julkinen liikelaitos, ja kilpailijat ovat näin ollen voineet seurata sen toimintaa. Koska kilpailijat puolestaan eivät pääosin ole julkisia yhtiöitä, Sähkölaitos ei ole voinut vastaavaa tehdä. Yhtiöittämisen jälkeen Sähkölaitoksen tilanne tämänkin suhteen muuttuu. Nykypäivänä tarvitaan dynamiikkaa, mutta mitä tarvitaan 120 vuoden päästä, sitä en uskalla edes ennustaa. 120 vuotta Tammerkosken partaalla luo pitkät perinteet. Millainen merkitys Teille on juurilla ja paikallisuudella? Olen itse seitsemännen polven tamperelainen, ja lapsenlapseni ovat yhdeksännen polven tamperelaisia. Meitä on neljä sukupolvea, jotka elävät Tampereella. Sillä on iso merkitys, että on paikka, johon tuntee kuuluvansa. Peter Löfberg Tampereen Sähkölaitoksen johtokunnan puheenjohtaja Moreenian ympäristöneuvoja Terttu Viteli antaa vinkkejä energiankulutuksen ja sähkölaskun pienentämiseksi. Viihdelaitteet kodin sähkörosvoja Kotitalouksissa sähköä kuluttavat eniten valaistus (22 %), kyl- mälaitteet (13 % ) ja kodin elektroniikka (12 %). Kotitaloussähkön käyttöä selvitettiin lokakuun alussa julkaistussa tutkimuksessa. Reilussa kymmenessä vuodessa erityisesti kodin elektroniikan osuus on kasvanut, sillä edellisessä tutkimuksessa vuodelta 1993 vastaavat luvut olivat 21 %, 30 % ja 7 %. Varmista, ettei kodin elektroniikka syö turhaan sähköä: Käytä laitteiden virransäästöominaisuuksia. Sammuta tietokone ja näyttö, kun lopetat käytön. Älä jätä laitteita valmiustilaan vaan sulje päävirtakytkimestä, kun niitä ei käytetä. Koska päävirtakytkin puuttuu monista uusista viihdelaitteista, hanki virtakytkimellä varustettu jatkojohto, jolloin saat sammutettua sähköt siihen liitetyistä laitteista. Tarkista, että jatkojohdossa on FI-merkki. MITÄ JOS......heräisit sarastusvaloon? Jos pimeinä aamuina silmiä ei saa auki, hiljalleen herättävä valo voi auttaa. Nousevaa aurinkoa mukailevan sarastusvalon herätys on lempeä ja luonnollinen. Ihminen tarvitsee pimeän ja valoisan vaihtelua sisäinen kellonsa säätelyyn. Aivot alkavat yöllä tuottaa väsyttävää melatoniini-hormonia. Valon vaihtelu säätelee melatoniinin tuotantoa, ja pimeinä aamuina sen eritys saattaa jatkua. Sarastusvalon tarkoituksena on vähentää melatoniinia aamulla ja pitää yllä vuorokausirytmiä. Valoherätys tulisi ajoittaa aina samaan aikaan. Valaisimissa valon voimistumisajan voi säätää 15 minuutista kahteen tuntiin ja useissa herätykseen voi yhdistää myös äänen, esimerkiksi linnun laulua tai radion. Yleisesti sarastusvalot tuottavat valoa luksia. Lamppu herättää, kun valo on voimakkaimmillaan. Osa valaisimista yhdistää sarastusvalon ja kirkasvalolampun. Päivänvaloon verrattavalta kirkasvalolampulta vaaditaan jo luksin valotehoa, jotta se piristää. Myös sen idea on ylläpitää vuorokausirytmiä valon avulla. Kirkasvaloa suositellaan käytettävän säännöllisesti aamuisin. Jo minuutin päivittäinen oleilu kirkasvalon ääressä voi vähentää kaamosoireita. Lähteet: Taas säästyy senttejä!

4 4 Liisa Reinikainen, 62, Tampere Olen lappilainen ja kaipaan synnyinseudulle. Se tuntuu kodilta, siellä on tutut ja harrastukset. Käyn kotona kerran pari vuodessa, haluaisin käydä useammin. Saara Rikala, 75, Tampere Oulu on lapsuuskaupunki, sieltä ne juuret eli käsitykset ja elämänasenteet on lähtöisin. Siellä on vielä siskot ja veljen lapset, mutten ole käynyt moneen aikaan. Lauri Kallio, 18, Tampere Tellukselta. En haluaisi sanoa että Suomestakaan, joten pohjoisesta. Juuret merkitsevät sukua ja suvun tapoja. Vesa Sillanpää, 18, Tampere, Atala Tampereelta olen kotoisin, mutta sillä ei ole kauheasti merkitystä, että muuttaa minne muuttaa. Petri Lehtinen, 36, Tampere, Tasanne Olen kotoisin Pohjanmaan lakeuksilta. On tärkeää tietää, että mistä on lähtöisin ja arvostaa niitä sukujuuria. Pidän yhteyttä sukulaisiin ja ystäviin. Markku Malin, 60, Tampere, Hervanta Olen aina asunu Tampereella, eikä täältä osaa mihkä lähteä, siskot ja veljetkin ovat täällä. Kuvat & teksti: Ilona Selander Katri Metso, 27, Tampere, joka puolelta Koen olevani tamperelainen ja paikallisuudella on jotain merkitystä, mutta voisin asua muuallakin. Haluan olla täällä enkä missään muualla Marja-Leena Koskinen, 59, Tampere, Kalkku Kyllä ne juuret pohjoisessa on edelleen. Siellä on helpompi lähestyä ihmistä, vahvempi sosiaalinen verkosto ja myös luonnon ja Jumalan kokemus on siellä läsnä. Tammerkosken varrelle syntynyt ja siellä kasvanut Tampereen Sähkölaitos on juurtunut syvälle kotikaupunkinsa maaperään. Juuret ja synnyinseutu ovat merkityksellisiä. Entä mitä ne merkitsevät Tampereella kulkevalle? Naps kysyi 120 kulkijalta, mistä he tuntevat olevansa kotoisin, mitä juuret ja paikallisuus heille merkitsevät ja kuinka yhteyttä kodilta tuntuvaan paikkaan vaalitaan. Omia juuriaan Napsin kanssa mietti Tampereella 11 lasta, 7 koululaista, 4 työtöntä, 11 opiskelijaa, 15 eläkeläistä, 15 julkisten alojen työntekijää, 12 teollisuuden työntekijää ja 18 muiden alojen työntekijää. Lisäksi jututimme 15 pirkkalalaista ja 12 ylöjärveläistä. Kiitos kaikille! Erkka Anttila, 24, Synnyinkoti on kyllä se koti ja siellä kyläilen ja soittelen sinne. Juurien ja paikallisuuden merkitys ei ole niin kovin suuri. Jukka Pauni, 40, Nokia Lempäälästä olen kotosin. Isän ja isoisän juurilla on merkitystä ja totta kai päivittäin on yhteydessä sinne, missä tuntee olevansa kotonaan. Jonne Rantanen, 4, Tampere, Lukonmäki Asun Kotimäessä. Koti on mulle tärkeä ja oon paljon kotona. Hanna Valto, 30, Tampere, Hervanta Kangasalta oon lähtöisin ja kyllä sillä tietysti merkitystä on. Mutta en sinänsä usko juurien vaikuttavan jokapäiväiseen elämään. Marjo Stenman, 36, Tampere, Käpylä Olen kotoisin maalta, mummola jäi Ideaparkin alle. Koti on siellä missä juuretkin, vaikka oliskin liikkuva ihminen. Jere Pylkkänen, 25, Tampere, keskusta Suomesta. Juurilla ja paikallisuudella on minulle jotain merkitystä; tuntuu, ettei niillä yleensä enää ole ihmisille merkitystä. Luca Höfer, 11, Tampere, Keskusta Koti on Suomessa, vaikka olen puoliksi saksalainen. Koti on minulle tärkeä ja olen siellä mielelläni. Mikko Smeds, Tampere, Järvensivu Olen kotoisin Hattulasta. Juuret merkitsevät perhettä ja sukua, joihin olen yhteydessä puhelimitse. Mira Saarela, 26, Tampere, Kaukajärvi Olen kotoisin kotoa, Kaukajärveltä. Vaalin yhteyttä olemalla esimerkillinen. Vesa Rouvali, 48, Valkeakoski Valkeakoskelta. Kyllä ne juuret aina jossain on ja sinne sitten tuppaa palaamaan. Olen kotonani joka päivä. Aulis Mäkelä, 69, Tampere, Keskusta Olen ikäni asunut Tampereen keskustassa ja totta kai sillä on merkityksensä. Tuntuu hyvältä, että kaikki on lähellä. Synnyinseudulle soitellaan. Mirka Lintula, 23, Tampere, Multisilta Mellilässä olen asunut 20 vuotta. Suku on tosi varsinaissuomalaista, mutta vaikka juuret ovat vahvat, haluan olla erilainen. Yhteyttä pidän tiiviisti.

5 5 Jari Ruokomaa, 50, Hämeenlinna Koti on Hämeessä ja siellä käyn lähes päivittäin, mutta paikallisuudella ja juurilla ei ole minulle erityisen suurta merkitystä. Jussi Välimäki, 26, Tampere, Niemi Tampere on koti, ei täältä pois lähde. Asuntoa ostaessa tamperelaisuus oli tosi tärkeä kriteeri. Pihla Välimäki, 4, Tampere, Niemi Uusi talo on keltainen. Kotona on kiva olla äitin, isin ja pikkuveljen kaa. Kristian Rohellio, 35, Tampere, Keskusta Tulen Costa Ricasta ja opetan karibialaisia tansseja Tampereella. Kotimaan kulttuuri kulkee mukanani. Olen menossa käymään siellä parin kuukauden päästä. Anja Kurko, 60, Tampere, Hervanta Olen kotoisin Tampereelta. Olen asunut muuallakin, mutta Tampere on aina Tampere. Arttu Markkanen, 25, Tampere, Kissanmaa Luhanmäellä olen lapsuuteni ja nuoruuteni viettänyt, siellä käyn muutaman kerran vuodessa ja vietän kesät. Juuret ovat perusta tietynlaiselle kasvatukselle. Erik Blanting, 24, Tampere, Lappi Olen Oulusta, mutta tunnen itseni tamperelaiseksi. Sukujuurilla on iso merkitys, sillä ne kertoo sen, mikä on nyt. Kotona ollaan ja eletään ja nautitaan elämästä. Aino Turtonen, 15, Tampere, Kissanmaa Koti on kotona, viihdyn siellä paljon. Kaveritkin on yleensä aina meillä. Olen aika läheinen suvun ja perheen kanssa, että kyllä juurilla merkitystä on. Jari Korhonen, 41 Tampere, Pispala Tunnen edelleen olevani tikkakoskelainen ja käyn siellä kuukausittain tapaamassa äitiä, veljiä ja ystäviä. Juuret antavat identiteetin; tavat, ystävät ja koulun. Erkki Rekola, 78, Tampere, Teisko Teiskosta, Asuntilankylästä. Ei sieltä osaa enää muualle lähteä ja onhan se vaalittu paikka kun siellä jatkuvasti asuu. Nedzmedin Behljulji, 23, Tampere, Tohloppi Kosovon kulttuuri kulkee mukanani kaikkialle. Kotikaupunkini ihmisten positiivisuus kaikista vaikeuksista huolimatta merkitsee minulle paljon. Poden koti-ikävää. Kari Airosto, 17, Kangasala Oon kotoisin Kangasalta, kotiin ei tarvitse pitää yhteyttä sillä asun siellä. Juurilla ja paikallisuudella ei oo hirveetä merkitystä. Fanny Iso-Tuiski, 4, Koti on valkoisessa talossa. Olis kiva asua muuallakin. Oon paljon kotona. Markku Rantanen, 24, Tampere, Keskusta Tampereelta! On hienoa olla manselainen, kaupunki tuntuu omalta ja kyllähän sitä pakostakin tulee vaalittua. Juha Setälä, 44, Tampere, Leinola Täältä Tampereelta oon kotoisin. Ei täältä enää muuttaisi pois, eli vaalin pysymällä täällä. Muusa Kostilainen, 24, Tampere, Epilä Olen asunut pitkään Kuopiossa. Juuret kulkevat mukana ja vaikuttavat identiteettiin. Pyrin osallistumaan Tampereen asioihin; olen kunnallisvaaliehdokkaana. Visa Virtanen, 36, Tampere, Ristimäki Koen Tampereen kodikseni, joten paikallisuuden merkitys on minulle suuri. Tietenkin tärkeimpänä pidän Tesoman aluetta ja siellä sitten lähinnä pyörinkin. Petri Jokinen, Tampere, Lapinniemi Olen kotoisin Lahdesta. Juuret määrittelevät minuutta ja identiteettiä, mutta varsinaista kaipuuta juurilleni en koe. Ahti Laakso, 36, Tampere, Terälahti Olen Pirkanmaalta ja maaseudulta. Juuret luovat pohjan koko elämälle ja ajatusmallille eikä niistä voi päästä eroon. Rodrigo Coloma, 31, Tunnen olevani tamperelainen. Juuret täytyy tuntea, sitä kautta tuntee itsensä paikalliseksi paikassa, josta pitää. Pidän kotikaupungista huolta eri tavoin. Mauri Eskonen, 61, Tampere, Hyhky Koti on Tampere! Juuret ja paikallisuus ovat merkittäviä asioita. Vaalin yhteyttä tiiviisti: elän täällä. Terhi Jokinen, 21, Tampere, Tammela Tulen Forssasta, mutta en ole juurikaan kiintynyt kotipaikkakuntaani, tosin työt ja harrastus ovat vielä siellä. Tuula Helander, 57, Tampere, Koivistonkylä Olen paljasjalkainen tamperelainen, ja kotona on kotoinen olo. Kai ne juuret hyvää merkitsevät. Sanna-Maria Tiusanen, 33, Tampere, Holvasti Lapsuudenkoti on Istanbulissa, joten juureni eivät ole yhdessä paikassa. Niiden löytäminen on hyvinvoinnin elinehto. Hannu Virtanen, 22, Tampere, Hervanta Olen edelleen porilainen. Muuttaminen ei saisi katkoa ihmissuhteita. Arvostan ihmisiä, jotka pystyvät vaikka säilyttämään murteensa. Päivi Grönros, 48, Tampere, keskusta Koti on Etelä-Suomessa. Juuret vaikuttavat ihmisen koko persoonallisuuteen ja luonteeseen. Kotipaikkakunnalle soittelen ja käyn tapaamassa ihmisiä. Antti Kuusimaa, 22, Tampere, Viinikka Torniosta olen ja sinne tulee soiteltua, mutta koen olevani sopeutuvainen ja pääseväni sisään kulloiseenkin elämänmenoon. Ritva Huhta, 70, Vaasa Paikallisuus on minulle hirveän tärkeää. Monethan muuttavat, mutta olen sellainen paikallaanpysyjä. Martti Kujanpää, 62, Lapua Asun syntymäpaikkakunnallani Lapualla paluumuuttajana. Paikallisuus on kuuluvuudentunnetta ympäristöön, mutta on hyvä olla vertailukohta muualta. Inka Tienari, 18, Ikaalinen Olen Ikaalisista. Juuret vaikuttavat mm. ajatteluun ja tottumuksiin. Kyllä se aina mielessä on, että mistä on kotoisin.

6 6 Ulla-Maija Kuurila, 58, Tampere, Kissanmaa Täällä kotonani Tampereella haluan olla enkä missään muualla, lapset ja lapsenlapsetkin ovat täällä. Leena Lehtonen, 60, Tampere, Tammela Olen kotoisin maaseudulta. On tärkeää tietää mistä polveutuu. Omat juureni ovat rajan takaa Karjalasta ja siellä käyn kesäisin. Noora Laine, 13, Tampere, Pohtola Asun kotonani täällä Tampereella ja koen olevani täkäläinen. Minja Seppänen, 13, Tampere, Messukylä Asun tietysti vielä lapsuudenkodissa. En osaa sanoa, mitä juuret ja paikallisuus mulle merkitsee. Kaija Soini, 47, Tampere, Pispala Olen kotoisin kotoa. Juuret ovat yhtä tärkeät kuin siivet! Kotiin olen yhteydessä sähköpostitse, puhelimella ja käymällä. Liian harvoin. Riitta Makkonen, 54, Tampere, Rahola Olen kotoisin Kuorevedeltä, mutta olen kotiutunut Tampereelle. Melkein joka toinen päivä tulee oltua yhteydessä. Katri Lehtinen, 26, Tampere, Lielahti Haluaisin tuntea olevani kotoisin Helsingistä ja aionkin muuttaa sinne. Paikallisuudelle ja juurille pitäisi uhrata enemmän miettimisaikaa. Esko Hakanen, 51, Tampere, Rahola Olen kotoisin Tampereelta ja kyllä juuret ja paikallisuus ovat tärkeitä, esimerkiksi ystäviin olen yhteydessä. Jaakko Järvinen, 40, Kangasala Kangasalta olen kotoisin. Paikallisuus ja juuret merkitsevät tuttua ympäristöä ja vakituisia ystäviä. Lähden mahdollisimman vähän pois kotipaikkakunnalta. Jari Savolainen, 23, Tampere, Nekala Olen Mäntästä ja siellä tulee käytyä, mutta en näe suurta merkitystä sillä, että mistä on kotoisin. Tapio Jokinen, 52, Tampere, Leinola Olen kotoisin Tampereelta. Juuret ja paikallisuus ovat osa identiteettiä. Ari Hevonkorpi, 53, No Tampereelta olen. Juuret ja paikallisuus ovat tärkeitä, sitä luottaa ympäristöönsä ja tietää miten se toimii. Vaalin kotikaupunkia harrastustoiminnalla. Otto-Pekka Pasanen, 24, Tampere, Hervanta Olen kotoisin täältä ja kyllä juuret ja paikallisuus siten merkitsevät, että haluan myös pysyä täällä. Vanhemmilla kyllä kyläilen. Laura Hikkanen, 22, Tampere, Hervanta Vaikea sanoa mistä olen kotoisin, olen muuttanut paljon. Paikallisuus merkitsee mulle sitä, että elinympäristössä olisi asiat hyvin. Joonas Selander, 18, Tampere, Pappila Koti on Tampereella ja olen tamperelainen henkeen ja vereen. Käyn Tapparan peleissä. Juha Lehtonen, 32, Nokia Olen kotoisin Pirkanmaalta. Suosin esimerkiksi lähiympäristön tuotteita enkä täältä ainakaan pois muuta. Mikko Remsu, 23, Olen Ylöjärveltä. Juuret pitää olla, ihmisen on tiedettävä, mistä on lähtöisin ja esimerkiksi vanhempiin on pidettävä hyvät yhteydet. Reino Kajanne, 63, Tampere, Messukylä Olen Tampereelta! Tämä on hyvä paikka ja vaalin yhteyttä asumalla täällä. Sirkka Lehtinen, 70, Tampere, Takahuhti Olen kotoisin Luopioisista ja kyllä se aina on sydäntä lähellä. Käyn siellä kesäisin. Hilkka Malm, 71, Tampere, Petsamo Tulen Pulkkilasta, Oulun läänistä, ja juuret merkitsevät minulle paljon. Näin ikääntyvänä murre on tärkeä, vaikka tämänhetkinen koti onkin paras paikka. Reino Svanholm, 75, Tampere, Tammela Olen koko ikäni asunut Tampereella, enkä voisi kuvitella muuttavani muualle. Vaikutan asioihin eläkeläisporukoissa. Kesäpaikkakin löytyy Tampereelta. Paavo Nurmi, 85, Tampere, Tammela Teiskosta olen kotoisin. Nykyäänhän se on Tamperetta, joten syntymäpaikka ja nuoruudenkoti ovat lähellä. Lähisuvun luona tulee vierailtua. Eila Allén, 74, Tampere, Tammela. Kyllä se koti on Tampere, tunnen olevani täällä kotonani. Kaikki on tuttua, sukukin asuu lähellä. Oona Vaitti, 8, Tampere, Tammela Kodin nimi on Toralinna, ja siellä on hyvä olla. Perhe ja suku ovat tärkeitä. Taimi Raatikainen, 88, Tampere, Kaleva Asuinpaikkani on kotini. Tampere yleensä on paikkani. Seuraan kaupungin tapahtumia ja muistelen sodanjälkeistä aikaa. Tuomo Joutsijärvi, 54, Tampere, Tammela Lapissa ja Sallassa oli joskus koti, mutta nykyään siellä ei ole enää mitään ja haluaisin unohtaa juureni. Erkki Rouvali, 64, Tampere, Ruutila Tampereelle tänne juurilleni halusin palata kierrettyäni 40 vuotta maailman meriä. Tää on paras paikka maailmassa. Sami Heini, 50, Tampere, Hervanta Tunnen itseni nykyään tamperelaiseksi. Osa sukulaisista asuu edelleen lapsuuden maisemissa ja siellä on mukava käydä. Kaarina Savolainen, 66, Täällä ssa olen kauimmin asunu, mutta juuret on Savossa ja käyn siellä tosi mielelläni ainakin kerran vuodessa. Sanna Junnila, 37, Olen sta kotoisin, vaikken kyllä syntynyt täällä. Teen sellaisia ratkaisuja, että olen jatkossakin mielelläni täällä. Juuret merkitsevät elämänarvoja.

7 7 Kari Salomaa, 63, Paikallisuus on saanut minut juurtumaan tänne paljon reissaamisen jälkeen ja asun täällä varmaan koko loppuikäni. Juhani Kankaanpää, 72, Kyllä tää on koti, kun täällä on melkein 40 vuotta asunu. Suomi on mulle tärkeä ja koen olevani sidoksissa kotimaahan ja kotikuntaan. Kerttuli Pursiainen, 71, Olen kotoisin Vähäjärven rannalta, isän puolelta juuret ovat pohjanmaalaiset ja olen erittäin suomalainen. Luonto on minulle kaikki kaikessa. Maija Mäkelä, 77, Tulen Ruovedeltä ja juuret merkitsevät sitä, mistä vanhemmat ovat kotoisin. Tuttujen kautta vaalin yhteyttä sinne, missä olen kotonani. Taija Blum, 55, Tampere, Petsamo Olen kotoisin Lohjanharjulta. Juuret, elämän perusasia, antavat siivet ja tiedän palaavani juurilleni. Nyt käyn siellä latailemassa akkuja. Auli Kultakuusi, 60, ssa on koti ollut yli 30 vuotta, ei täältä ikinä mihinkään lähde. Lapset käyvät täällä katsomassa. Ramona Hiltunen, 10, Olen kotoisin Tampereelta, mutta ssa on kiva asua. Oon aika paljon ja mielelläni kotona. Cömert Bas, 36, Lempäälä Koti on kahdessa paikassa, mutta nyt vastaan, että Tampere. Ilman juuria ei olisi elämää. Sukuun voi aina turvata ja soittelen kotimaahan. Niko Ronimus, 37, Olen kotosin Kuopiosta. Juuret ovat oman minän perusta, mutta en näe niiden vaalimista tarpeelliseksi, sillä perimä löytyy omasta itsestäkin. Juha Sibakov, 43, Tampere, Petsamo Olen kotoisin Tampereelta. Juuret ja paikallisuus merkitsevät suomalaisuutta tässä yhtenevässä Euroopassa. Jami Viita, 17, Olen kotoisin Tampereelta. Juuret ja paikallisuus eivät merkitse oikeastaan mitään, en ole tullut ajatelleeksi asiaa. Pirkko Kuovila, 49, Olen sta. Paikallisuus ja juuret tarkoittavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta, ollaan samassa veneessä. Hoidan osuuteni demokratian ylläpitämisestä. Pentti Partaankorpi, 81, Kotikunta on Lempäälä ja sinne pidän paljon yhteyttä tuttaviin, mutta nykyään kyllä tuntuu kotipitäjältä. Esa Naumanen, 58, Pidän itseäni pirkkalalaisena. Juuret ovat lähinnä henkisiä asioita, minulla ei ole tarvetta olla paikassa, jonka tunnen kodikseni tai pitää sinne yhteyttä. Emilia Rintamäki, 14, Oon kotoisin Hämeestä ja juuret merkitsee mulle tosi paljon. Koko suku on täällä ja täällä on turvallista olla. Marjo Huttunen, 41, Olen kotoisin Ylöjärveltä. Juuret merkitsevät minulle paljon, olen hyvin isänmaallinen. Haluaisin säilyttää mummolani lapsilleni. Jari Kotti, 51, Olen Mutalasta. Paikallisuus on erittäin tärkeetä, on tosi vaikea lähteä täältä. Ville Jaakonaho, 38, Itse olen kotosin Ylöjärveltä ja suku Keskipohjanmaalta. Kohtuullisen hyvä ympäristö ja tietyt ihmiset on erittäin tärkeitä. Heikki Rauniolahti, yli 50, Olen kotoisin Ylöjärveltä eikä täältä minnekään ole tullu tarve lähteä. Tarmo Kauppinen, 54, Olen asunut aivan pohjoisessa ja aivan etelässä, enkä ole koskaan oikein sopeutunut minnekään, mutta Lappiin koen kyllä kaipuuta. Pirkko Keinonen, 70, Juureni merkitsevät minulle sitä, että olen sieltä kotoisin. Olen yhteydessä sinne puhelimella, kirjeillä, korteilla ja käymällä. Lasse Karhumaa, 20, Olen kotoisin Ylöjärveltä. Ja pidän asuinpaikkakunnastani. Jukka Kataja, 25, Olen kotoisin Parkanosta ja käyn siellä joka viikonloppu ja olen paljon yhteyksissä. Juuret merkitsevät paljon, sieltä olen lähteny ja sieltä olen tavat oppinut. Leena Joensivu, 56, on aina ollut kotikunta. Paikallisuus tuo turvallisuutta, tiedän mistä olen tulossa ja tunnen, mihin on menossa; olen kunnallisvaltuutettu. Deana Moimas, 34, Synnyinmaa on Italia. Juuret ovat erittäin tärkeitä, mutta eivät yhteydessä paikallisuuteen. Kotiin Italiaan olen yhteydessä päivittäin. Kaarlo Pyöriä, 62, Olen vaeltanut paljon ja koen olevani eri puolilta Suomea. Kotiudun nopeasti, mutta juurtuminen kestää kauemmin. Julianna Kutvonen, 11, Tampere, Annala Oon kotoisin Suomesta. Musta ei tunnu, että sukulaisten tapoja olis tarttunu muhun. Sami Hakala, 7, Tampere, Lielahti Koti on kotona ja olen siellä aika paljon. Tykkään asua Tampereella. Annika Palojärvi, 9, Tampere, Muotiala Oon Helsingistä, mutta täällä Tampereella on kyllä kiva asua. Ida Huuhkonen, 8, Äänekoski Asun äitin ja iskän luona. Äänekoskella Parantolassa on paras asua, mutta kyllä me kesälomilla reissataan aika paljon.

8 8 Sami Tamminen, 9, Korkeakoski Oon kotoisin kotoa. Eniten tykkään asua Korkeakoskella, siellä on kiva isin kaa olla. Välillä oon kotona. Otto Pihlama, 14, Tampere, Kaukajärvi Koti on järvi (Kaukajärvi)ja on Tampereella kiva asua. Jutta Pihlama, 12, Tampere, Kaukajärvi Oon kotoisin metsästä. Voisin asua ihan hyvin muuallakin. Aion isona soitella vanhemmille ja käydä kylässä. Olli Moilanen, 8, Tampere, Pispala Tampere on paras paikka! Käyn koulussa ja kavereilla ja harrastamassa jalkapalloa, jääkiekkoa ja partiota ja muuten olen kotona. Näin syntyi tunnetuin tamperelaismaisema Ensimmäisinä vuosikymmeninään Tampereen Sähkölaitos valaisi kaupungin ja valjasti Tammerkosken voiman kaupunkilaisten käyttöön. 75 vuotta sitten valmistuneesta vesivoimalaitoksesta ja sen kansallismaisemasta on tullut kiinteä osa Tamperetta. Ali Al-Zahu, 11, Tampere, Leinola Olen kotoisin Iranista (mutta syntynyt Tampereella). En tiedä juurien tärkeyttä, mutta kyllä tunnen olevani tamperelainen. Aion pitää isona yhteyttä vanhempiin. Riku Laakso, 14, Pälkäne Pälkäneellä on kiva asua, kun perhe ja kaverit on siellä. Aion olla vanhempiin yhteydessä aikuisenakin Sähkövalo syttyy Finlaysonin tehtaan Plevnan kutomosaliin rakennettiin Suomen ensimmäinen sähköllä toimiva valaistusjärjestelmä vuonna Valaisimina käytettiin Edisonin hiililankalamppua, jossa sähkö johdettiin kahteen hiilipuikkoon. Sähköä tuotti kaksi 110 voltin tasavirtadynamoa. Johtimina käytettiin yksinkertaisella puuvillalangalla eristettyjä kuparijohtoja. Tuukka Lahtinen, 8, Tampere, Tahmela Oon kotoisin Suomesta ja olis yhtä kiva asua muuallakin. Oon paljon kotona. Atte Kopra, 10, Tampere, Tasanne Tampereelta oon kotoisin. Perhe ja kaverit on täällä. Aion vierailla vanhemmillani isonakin Sähköauringon aikaan Suomen ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos perustettiin huolehtimaan Tampereen kaupungin katuvalaistuksesta Kaupunki lunasti tuolloin lehtimies Fritz Wiléniltä 30 lampun katuvalojärjestelmän, jolla hän oli järjestänyt katujen koevalaistuksen Hämeenkadun ja Hämeenpuiston kulmauksessa pari kuukautta aikaisemmin. Sähköaurinko, kuten kaupunkilaiset kaarilamppujaan kutsuivat, valaisi Tampereen keskustan katuja pääasiassa Hämeenpuiston, Nalkalantorin, Keskustorin ja Finlaysonin välisellä alueella. Joanna Manninen, 28, Tampere, Iidesranta Olen Hankasalmelta, jonne lapsuudenkotiin ja ystäviin pidän yhteyttä. Paikallisuudella ja juurilla ei ole merkitystä, koti on siellä missä minäkin. Katja Kautto, 35, Olen paljasjalkainen pirkkalalainen ja tunnen olevani sieltä kotoisin. Sukuni on itärajalta, kuten myös taitoni tehdä karjalanpiirakoita. Juuret merkitsevät paljon Höyrykäyttöistä sähköä Sähkölaitoksen ensimmäinen generaattori kävi Ribleyhöyrykoneella. Sivuvirtageneraattorin teho oli noin 10 kilowattia, ja se tuotti voltin jännitteen. Fontellin taloon Hämeenpuistoon aluksi sijoitettu dynamo oli valjastettu antamaan virtaa kaupungin 30:lle sarjaan kytketylle katuvalaisimelle. Lehdet olivatkin yksimielisiä siitä, että höyrykäyttöisenäkin sähkö tulisi edullisemmaksi kuin öljy.

9 Koskiputous sähköntuotantoon Sähkölaitos siirtyi vesivoiman käyttöön syyskuussa 1891, kun Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesivoimalaitos valmistui. Sähkölaitos sijaitsi samassa rakennuksessa kaupungin omistuksessa olleen myllyn kanssa. Voimalaitoksessa oli yhteensä viisi turbiinia, joista yksi käytti myllyä ja kolme sähkölaitoksen käytössä ollutta 70 hevosvoiman turbiinia siirsi voimaa kolmeen dynamoon, joista kustakin saatiin tasavirtaa 30 katuvaloon. Uutta oli voltin vaihtovirtaa tuottava generaattori, jota voitiin käyttää sähkön siirtoon pidemmällekin sisävalaistustarpeisiin. Lehdistö jopa Helsingissä asti julisti Tampereen olevan parhaiten valaistu kaupunki Suomessa ja koko Pohjolassa luvun alku Hiilimiehet valontuojina Vuonna 1901 lähes 90 prosenttia sähkönkulutuksesta meni valaistukseen. Kaupungin tuolloin noin 150 katuvalopylväässä hehkui hiilillä toimivat kaarilamput, jotka tuottivat kirkkaan, kynttilän valomäärän. Valaisimien hiilet oli vaihdettava säännöllisin välein, ja tätä työtä sähkölaitoksella tekivät erityiset hiilestäjät eli hiilimiehet. Kaarilamput oli täysin korvattu metallilankaisilla hehkulampuilla vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen luku Kodinkoneet yleistyvät Vajaassa kymmenessä vuodessa sähkön kulutus kaksinkertaistui vuoteen 1930 tultaessa. Katuvaloja oli kaupungin laajenemisen ja kuntaliitosten myötä vuonna 1932 jo lähes Pienkuluttajien valo- ja talousvirran kulutus oli kaksinkertaistunut viidessätoista vuodessa, ja vuonna 1930 kaupungissa oli käytössä yli sähköllä toimivaa kotitalouskonetta. Ylikuormittuneen pienkuluttajia palvelleen tasavirtaverkon tilalle rakennettiinkin lukujen aikana koko kaupungin kattava vaihtovirtaverkko ja kymmeniä muuntajia mahdollistamaan pienjännitejakelun. Samalla ilmajohdot vaihdettiin maakaapeleihin Teollisuus vaatii lisävoimaa Vuonna 1920 sähkölaitoksen kokonaisteho oli kilowattia. Tästä kaksi kolmasosaa tuotettiin Tammerkosken 1909 uusitussa vesivoimalaitoksessa ja 15 prosenttia Ratinaan vuonna 1919 valmistuneessa höyryvoimalaitoksessa. Kun sähkön kulutus koko ajan kasvoi voimakkaasti, ja suuret teollisuusasiakkaat varasivat jo lähes 90 prosenttia kapasiteetista, suorituskyky oli äärirajoilla. Vuosikymmenen lopulla vesivoimalaitoksen teho kasvoi huomattavasti, kun Frenckellinkin osuus koskiputouksesta siirtyi kaupungin omistukseen. Koskiosuudet oli jaettu alueen tehtaiden kesken, joilla oli omia voimalaitoksia Vesivoimalaitos uudistuu Kasvanut energiantarve vaati lisäämään tuotantoa. Kaupungin historian siihen asti suurin rakennusurakka aloitettiin marraskuussa 1930, kun vanhan voimalaitoksen tilalle alettiin rakentaa uutta, vuosituotannon 9 gigawattitunnista 33 gigawattituntiin nostavaa laitosta. Sähköisen Tampereen uusi vesivoimalaitos patoineen ja muureineen vihittiin käyttöön , kymmenen päivää ennen sähkölaitoksen 45-vuotispäivää. Voimalaitoksen kahdella hevosvoiman Kaplan-turbiinilla saatiin kilowatin teho. Koko laitosta ja jakeluverkkoa voitiin valvoa yläkerroksen ohjaushuoneesta. Bertel Strömmerin suunnittelemasta jyhkeästä vesivoimalaitoksesta Tammerkosken keskiputouksella tuli yksi merkittävä kaupunkikuvan rakentaja. Teksti: Ella Koota, kuvat: Tampereen Sähkölaitos, Suomen Sähkölaitosyhdistys, lähde: Olavi Anttila: Valoa, voimaa, vaurautta (1993)

10 10 KIVA TIETÄÄ Vastaamme palstalla kysymyksiin, joiden arvelemme kiinnostavan mahdollisimman monia Naps-lehden lukijoita. Myyntineuvottelija Jarmo Nieminen kaukolämmön myynti ja neuvonta Puh Asiakaspalveluinsinööri Reino Seesvuori antaa sähköteknistä neuvontaa. Puh Ympäristöneuvoja Terttu Viteli opastaa kotitalouksien energian ja sähkölaitteiden käytössä Ympäristötietokeskus Moreeniassa. Puhelinneuvontaa (03) ma ti klo Kuka omistaa lämmönjakohuoneen laitteet? Sähkölaitos toimittaa kiinteistöön mittauskeskuksen, joka sisältää tuloputken ja paluuputken sulkulaitteineen sekä energian mittauksessa tarvittavat laitteet. Nämä ovat Sähkölaitoksen omaisuutta. Muut tarvittavat lämmönjakolaitteet on kiinteistön hankittava itse, joten ne ovat kiinteistön omaisuutta. Näiden laitteiden huolto, kunnossapito ja tarkkailu ovat kiinteistön vastuulla. Uusi tarkastuskäytäntö lisää kiinteistön vastuuta laitteiden toimivuudesta ja uudistuksista. (J.N.) Mikä on ilmalämpöpumppujen hyötysuhde ja paljonko ne kuluttavat sähköä? Ilmalämpöpumppujen hyötysuhde ilmoitetaan ns. COP-luvulla, joka kertoo paljonko laite tuottaa lämpöä ottamaansa sähkömäärää kohden tietyssä ulkolämpötilassa. Normaalisti se ilmoitetaan +7 asteen ulkolämpötilassa. Hyötysuhde huononee ulkolämpötilan laskiessa. Pohjolan oloihin suunnitellut laitteet tuottavat lämpöä vielä -25 asteen ulkolämpötilassa. Erään lämpöpumpun COP-luku vaihtui arvosta 4,3 (+7 asteen ulkolämpötila) arvoon 1,4 (-25 asteen ulkolämpötila). Oma ilmalämpöpumppuni kulutti 50 neliön kesämökillä 4 kwh vuorokaudessa kun vuorokauden keskilämpö ulkona oli + 7 astetta ja sisällä +20 astetta. Laitteen ilmoitettu COP on 4,36, lämmitysteho on 0,6 5,4 kw ja omakäyttöteho W. Vaikutelmani on puolen vuoden käytön jälkeen se, että säästöä tulisi noin kwh eli noin 100 euroa kahdeksan kuukauden lämmityskaudesta (maalis marraskuu). (R.S.) Kuinka paljon mahtaa maksaa vanhan kattolampun johtojen kunnostus? Uskaltaako kirpputorilta ostettua valaisinta käyttää? Millaisia ohjeita voi vanhojen lamppujen käytöstä antaa? Tamperelainen valaisinkorjaamo ilmoitti hinnaksi viisihaaraiselle kattokruunulle 100 euroa. Työn hintaan kuuluu johtojen vaihto ja tarvittaessa myöskin lampunpitimien vaihto. Kirpputorilta ostetusta valaisimesta olisi aina syytä mitata eristysten kunto eli onko sähköiskun vaaraa. Jos vanhassa valaisimessa on käytetty punospäällysteisiä johtimia (ei muovieristeisiä) ja ne alkavat olla tiensä päässä, ne olisi syytä uusia. Silmämääräisesti on aina syytä tarkastaa ovatko kaikki osat ehjiä, usein lampun ja varjostinten pitimet kovettuvat ja hapertuvat lämmön vaikutuksesta ja murenevat käytössä. (R.S.) Haluaisin tietää hankkimani vihannesten kotikuivurin sähkönkulutuksen, koska esim. ohuiden omenaviipaleiden kuivausaika oli noin 5 tuntia. Kotitalouskäyttöön on myynnissä ainakin kolme erimerkkistä laitetta. Työtehoseuran tutkimuksessa (v. 2005) laitteet suoriutuivat omenien kuivauksesta kutakuinkin samoissa ajoissa, 5,5 6,5 tuntia. Energia maksoi kuivauskerralta senttiä. Omenien kertakuivausmäärät vaihtelivat laitteilla 850 g 1,550 kg välillä. (T.V.)