Puhetta Mielenterveydestä- vanhempainilta Kiusaamiseen on puututtava! TERVETULOA!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhetta Mielenterveydestä- vanhempainilta Kiusaamiseen on puututtava! TERVETULOA!"

Transkriptio

1 Puhetta Mielenterveydestä- vanhempainilta Kiusaamiseen on puututtava! TERVETULOA! Anne Hellsten, Setlementti Tampere ry, Perheväkivaltaklinikka, Kriisityöntekijä, psykoterapeutti,työnohjaaja Katri Pihlaja, Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut, YTM kehittäjäsosiaalityöntekijä, THL:n kuntakoordinaattori perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Tietoa, taitoa ja mielenterveyttä Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut

2 Tunnistatko kiusaamisväkivallan?

3 Tänään Avaamme kiusaamisväkivallan ilmiötä; mitä on kiusaamisväkivalta? miksi sitä tapahtuu? Kerromme Tampereen palvelutarjonnasta ja kehitteillä olevista asioista Yhteistä keskustelua

4 Ehkä vielä joskus tulee aika, jolloin ihmisoikeuksien ohella puhutaan ihmisvelvollisuuksista (Hellsten 2014)

5 Kiusaamisväkivallan muodot

6 Jokaisesta ikäluokasta n. 10 % kokee kiusaamista koulussa. Osalle lapsista kokemus jättää pitkäaikaisia jälkiä. Kiusaamista kokeneita on paljon, ja joka vuosi heitä tulee lisää niin kauan kuin kiusaamista esiintyy. Tiedämme, että monen nuoren elämän etenemisen esteenä on heidän kokemansa pitkäaikainen vakava kiusaaminen

7 Yhteiskunnan asenteet Kiusaamiselle, kuten kaikille ilmiöille, etsitään syitä. Yritetään löytää helppoja ja nopeasti havaittavia selityksiä. Tämä aiheuttaa sen, että kiusaamiseen liittyy myyttejä, joiden uskotaan olevan totta

8 Kiusaamiseen liittyvät myytit Kiusaaminen on kiusatuksi tulleen lapsen erilaisuuden syy. Kiusaava lapsi on luontainen johtaja tai häiriintynyt narsisti Kiusatuksi tuleva on liian kohtelias, ystävällinen tai reppana. Kiusatuksi tuleva on liian hiljainen, kovaääninen ja ärsyttävä. Kiusaaminen on normaalia sosiaalisten taitojen harjoittelua. Rakkaudestahan se hevonenkin potkii Huomioitavaa on että esim. nepsy-lapsilla on 10 x riski kokea kiusatuksi tulemista. Tämä on yhteydessä sosiaalisiin taitoihin.

9 Kiusaaminen synty Kiusaaminen tarvitsee syntyäkseen ja kehittyäkseen yhteisön, jossa vallitsevat seuraavat lainalaisuudet: yhteisön jäsenet eivät voi valita muita jäseniä, he kuuluvat yhteisöön pitkän tai ennalta määräämättömän ajan ja yhteisöstä eroaminen ei ole helppoa. Tällaisia yhteisöjä ovat tyypillisesti, päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, työpaikat, armeija ja myös vanhainkodit.

10 Kiusaamisen tekijä/t Uhri/kokija Puolustajat Seuraajat Mahdolliset puolustajat Välinpitämättömät sivustakatsojat Kannattajat Passiiviset kannattajat Seline Keating 2016

11 Tekijät aloittaa väkivallan/kiusaamisen Seuraajat osallistuvat, mutta eivät aloita kiusaamista Kannattajat /passiiviset kannattajat seuraavat kiusaamista, mutta eivät ota siihen osaa Välinpitämätön sivustakatsoja- seuraa tilannetta, mutta ei puutu siihen Mahdollinen puolustaja- paheksuu kiusaamista, tunnistaa että uhria/kokijaa tulisi auttaa, mutta ei silti tee asialle mitään Puolustaja- paheksuu kiusaamista ja tekee asialle jotakin Kanadalaistutkimuksen mukaan kiusaamistilanteista 85% on mukana sivustakatsojia ja 60% väkivallasta/kiusaamisesta loppuu alle 10 sekunnissa, jos siihen puuttuu oman verrokkiryhmän jäsen! Hellsten & Pihlaja

12 Moni kiusattu kokee, että koulukiusaaminen on tuonut heille yhden ongelman, joka puolestaan on johtanut toiseen ja kolmanteen; näin ollen noidankehä on valmis. (Hovila S ym. 2001, 24)

13 Kiusaaminen ilmiönä Kiusaamista voidaan tarkastella kolmella tasolla 1. Tekojen taso ( testaaminen, hauskanpito, vaientaminen, rituaalit, eristäminen) joka näkyy ja josta puhutaan 2. Tarinat, joita kiusatuksi tulleesta kerrotaan ja joiden avulla kiusatuksi tulleelle luodaan jonkinlainen maine 3. Todellinen syy kiusaamiseen. Kiusaava saa itselleen asemaa, suosiota, taatakseen tietynalaisen aseman tai statuksen ryhmässä ja varmistaakseen oman kaveripiirinsä säilymisen.

14 Kiusaaminen ilmiönä Kiusaamisen ytimessä on useimmiten pelon, syyllisyyden ja häpeän tunteita. Niistä ei yleisesti puhuta. Syvällisissä keskusteluissa kiusaamisen tekoja tekevän kanssa voidaan päästä kosketuksiin kiusaamisen todellisiin syihin

15 Kiusaaminen alkaa testaamisesta Kiusaamistilanteisiin liittyy usein ainakin aluksi yllätyksellisyys. Esimerkkisi Happy Slapping kyberkiusaamisessa Kiusaaminen tapahtuu niin yllättäen, että kiusattu ei osaa vastata nopeasti mitään. Testaamistilanteessa kiusaajan tavoitteena on saada selville sekä kiusatun, että yhteisön reaktio kiusaamiseen. Olennaista on, lähteekö yhteisö mukaan kiusaamiseen. Jos kiusattu ei vastusta ja yhteisö myötäilee kiusaamista, kiusaamisen jatkumiselle on hyvät edellytykset.

16 Kiusaaminen kätketään hauskanpidon varjoon Huumori on yhteisössä mainio asia. Huumoria voidaan käyttää myös nolaamiseen ja julkiseen nolaamiseen, julkiseen häpäisemiseen tai alistamiseen. Kiusaamiseen liittyy usein yleistä hauskanpitoa ja arjen tylsyyden torjumista. Kiusaamisen hauskuus syntyy usein siitä, että kiusattu saatetaan noloon ja naurettavaan asemaan. Joskus kiusaaminen alkaa leikin varjolla ja liukuu myöhemmin kiusaamiseen.

17 Kiusaaminen on vallankäyttöä Kiusaamistilanteessa kiusatulta pyritään ottamaan valta pois vaientamalla hänet. Esim. kun luokka huokaisee tuskasta, elehtii tai ilvehtii kiusatun vastatessa tunnilla, varmasti hän ei montaa kertaa enää vastaa. Voidaan myös suoraan pyytää ole hiljaa Kiusatulle tuotetaan häpeää silloin kun hän on äänessä. Annetaan ymmärtää ilmeillä ja eleillä, että hänellä ei ole lupa puhua. Kiusaaja pyrkii määrittelemään yhteisön jäsenten asemat; hän rajoittaa toisia ja antaa valtaa niille jotka kokee itselleen tarpeellisiksi.

18 Rituaalit vahvistavat kiusaamista Jos kiusaaminen jatkuu pitkään, siihen saatetaan liittää erilaisia rituaaleja. Rituaalit yhdistävät kiusaajaryhmää ja tuottavat hauskuutta. Rituaalien tarkoituksena voi olla kiusatun eristäminen ja nolaaminen. Usein tällaisiin rituaaleihin liittyy kiusatulle tuotettu inhottavan leima mm. vainoleikki jne.

19 Piiloinen kiusaaminen Kiusaaminen voi olla myös piilossa oleva ilmiö. Opettajat ja koulun/oppilaitosten työntekijät eivät aina tunnista kiusaamista. Opettajat havaitsevat osan koulukiusaamisesta, tyypillisesti heidän arvionsa kiusaamiseen osallistuvien määrästä on alhaisempi kuin oppilaiden arvio. Piilokiusaamista tapahtuu tyypillisesti koulumatkoilla, välitunneilla, ja tuntien alussa, eli paikoissa jossa opettaja ei ole läsnä.

20 Kiusatuksi tulleelle tuotetaan erilaisuuden leimaa Kiusaamisessa kiusatuksi tulleelle tuotetaan erilaisuuden leima ja ulkoapäin määritelty maine. Kun lyömme leiman johonkin ihmiseen, ymmärtäminen lakkaa. Maine leviää tarinoiden avulla ja erilaisuuden maine voidaan tuottaa miltei kenelle oppilaalle tahansa, mutta siinä on tiettyjä lainalaisuuksia. Syy voi olla mikä tahansa, useimmiten se kuitenkin liittyy oppilaskulttuurin arvottamiin seikkoihin; ulkonäköön, vaatteisiin, käyttäytymiseen, etnisyyteen, varallisuuteen, koulumenestykseen, harrastuksiin, maailmankatsomukseen

21 Kiusaamisen vaikutukset kiusatun perheeseen Tutkimuksen mukaan lapsen koulukiusaaminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti vanhempien ja koko perheen elämään aina asuinpaikan valinnasta sosiaalisiin suhteisiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Jatkuva huoli, pelko, suru, tuska, epäusko, katkeruus, pettymys, viha, syyllisyys ja häpeä söivät vanhempien jaksamista.

22 Mitä kiusaaminen voi aiheuttaa Kiusaamiseen pitää aina suhtautua vakavasti, se on väkivaltaa! Kiusaamisen aiheuttamien oireiden tunnistamista vaikeuttaa osaltaan se, että ne voivat puhjeta vasta myöhemmin, kun kiusaaminen on jo loppunut. Kiusaaminen voi jättää ihmiseen pelon, häpeän, masennuksen ja arvottomuuden tunteita sekä kyvyttömyyttä uskoa elämään. Kiusaamisella voi olla karmeat seuraukset!

23 Koulukiusaaminen on trauma lapselle Traumaattinen kriisi on tilanne, joka uhkaa joko yksilön fyysistä olemassaoloa tai sosiaalista identiteettiä ja turvallisuutta. Tällöin ihmisen tunne elämänhallinnasta järkkyy ja kriisi aiheuttaa ihmiselle stressitilan, ylirasitusta ja ahdistusta, mikä ilmenee somaattisina oireina, tunnereaktioina ja käyttäytymisen muuttumisena.

24 Kiusaamisen vaikutukset voivat kestää pitkään Kiusaamisen vaikutukset voidaan jakaa kahteen ryhmään A) Akuutit reaktiot kiusaamiseen; psykosomaattiset oireet: vatsakipu, päänsärky, pahoinvointi. unettomuus, painajaiset, uupumus, itkuisuus, keskittymishäiriöt, muistamattomuus. rauhattomuus, aggressiivisuus, ärtyneisyys, ahdistus, masennus, säikkyminen, pelokkuus ja arkuus. B) Pitkään jatkuneen kiusauksen seurauksena voi edellisten lisäksi syntyä vakavia traumoja, joilla voi olla elämän mittaisia vaikutuksia.

25 Kiusatuksi tulevan lapsen tukeminen Tieto tai epäilys siitä, että omaa lasta kiusataan koulussa herättää, monenlaisia tunteita. Tunteet, kuten suuttumus, pelko, häpeä ja syyllisyys, ovat luonnollisia ja tarpeellisiakin tässä tilanteessa. Tunteiden vallassa ylireagoimalla ei kuitenkaan pidä lähteä selvittämään asioita. Vaarana on, että kiusatuksi tuleva lapsi saattaa kokea aiheuttaneensa vanhemmilleen pahan mielen.

26 Toinen vaara liittyy alireagointiin, jolloin kiusatuksi tullut saattaa kokea tulevansa vähätellyksi asiassaan. Vaikeita asioita ei pidä välttää yli- tai alireagoimalla, vaan niistä voi opetella selviytymään. Asian selvittämisen tavoitteena on tuen välittäminen kiusatuksi tulleelle, hänen itseluottamuksensa lisääminen ja sen vakuuttaminen, että kiusaaminen saadaan loppumaan.

27 Tärkeää huomioida puheen sävyt Emme voi lähettää viestiä, että kiusaavan lapsen käytös ei voisi muuttua. Meidän tulee huomioida lasten erilaiset roolit kiusaamiseen liittyen, Ryhmäpaine tulee huomioida, Kiusaamisenssa mukana olleiden lasten leimaamista puheessa tulee välttää. - Ei puhuta kiusaajasta, puhutaan lapsesta joka kiusaa - Ei puhuta uhrista vaan lapsesta jota on kiusattu - Ei puhuta kiusaajasta ja uhrista vaan lapsesta joka on tullut kiusatuksi ja joka on kiusannut toisia lapsia

28 Miten toimin? Jos tiedät tai epäilet, että lastasi kiusataan, keskustele asiasta hänen kanssaan. Hän ei välttämättä halua kertoa, joten valmistaudu siihen, että hän saattaa ensin kieltää tulevansa kiusatuksi. Rohkaise lasta kertomaan asiasta ja sano, että haluat auttaa häntä, oli sitten kysymys miten vaikeasta asiasta tahansa. Kerro, että olet hänen puolellaan 100-prosenttisesti. Sano selvästi ja riittävän usein, ettei kiusatuksi joutuminen ole hänen syytään. Hänessä ei ole mitään vikaa, joka oikeuttaisi kiusaamisen.

29 Älä lupaa pitää asiaa salassa, koska silloin siihen on mahdotonta puuttua! Lupaa hänelle kuitenkin, ettet tee mitään neuvottelematta ensin hänen kanssaan. Näin säilytät luottamuksen ja keskusteluyhteyden häneen.

30 Kiusaaminen voi olla rikos Kaveri oli heittänyt netissä homoläppää yhdestä pojasta. Siitä nousikin tosi iso juttu. Selvisi, että se täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit, koska juttu ei pitänyt paikkaansa. Vaikka se poika olisikin ollut homo, niin se olisi silti katsottu rikokseksi, koska se olisi ollut yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Ei ihan ensimmäiseksi tullut mieleen, että tollanen läppä voisikin olla rikos, josta joutuu poliisin pakeille. Kiusaaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Kiusaajan yllyttäjä ja avunantaja voidaan myös tuomita avunantamisesta rikokseen. Esimerkiksi seuraavia rikosnimikkeitä voidaan soveltaa kiusaamisen yhteydessä: Pahoinpitely Jos esimerkiksi lyödään, tönitään, potkitaan, kampataan, kuristetaan, vedetään hiuksista, käydään käsiksi tai aiheutetaan toiselle kipua tai vahingoitetaan terveyttä. Vaikka uhrille ei tulisi teosta vammoja tai kipua. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vammantuottamus Jos kiusaaja aiheuttaa kiusatun fyysisen loukkaantumisen. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.

31 Kunnianloukkaus Jos kiusaaja levittää kiusatusta valheellista tietoa esimerkiksi netissä. Törkeän kunnianloukkauksen kriteerit täyttyvät nopeasti netissä jutun levitessä nopeasti lukuisille ihmisille. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen Jos laittaa lukuisten ihmisten saataville (esimerkiksi nettiin) kiusatun yksityiselämästä tietoa tai kuvia ja ne aiheuttavat vahinkoa kiusatulle. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Laiton uhkaus Jos uhataan väkivallalla niin, että uhatulla on syy pelätä turvallisuutensa tai omaisuutensa olevan vakavassa vaarassa. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Pakottaminen Jos väkivallalla tai uhkauksella pakotetaan kiusattu sietämään, tekemään tai jättämään tekemättä jotakin. Rangaistuksena voi olla sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tiesitkö, että Kiusaaja voi saada tuomion, jos hän on täyttänyt 15 vuotta. Jokaisen alle 18-vuotiaan kiusaajan asian selvittelyyn voidaan kutsua mukaan myös lastensuojelu. Vahingonkorvausvastuulla ei ole ikärajaa. Toisin sanoen myös alle 15-vuotias kiusaaja voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvausta kiusatulle, jos kiusaamisesta on aiheutunut vahingonkorvauslain mukaan korvattavaa vahinkoa. Kaiken ikäisiä lapsia voidaan käyttää todistajana rikoksen selvittämisessä. Todistajana toimimisesta ei voi kieltäytyä.

32 Tunne- ja turvataitokasvatus kannattaa Tunne- ja turvataitokasvatus on lasten omien voimavarojen ja selviytymiskeinojen laaja-alaista vahvistamista. Tunne- ja turvataitokasvatuksella edistetään lasten itsearvostusta ja itseluottamusta, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä hyviä kaverisuhteita. Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua ehkäistään vahvistamalla lasten omia taitoja puolustaa itseään ja pitää huolta rajoistaan kiusaamisen, väkivallan, houkuttelun ja ahdistelun tilanteissa. Vastuu lasten turvallisuudesta on kuitenkin aina aikuisilla, ja siksi lapsia ohjataan kääntymään huolissaan turvallisten aikuisten puoleen. Miettikää yhdessä, miten yksittäisistä kiusaamistilanteista voi selviytyä, miten kannattaa toimia turvasuunnitelmaa

33 Kiusaamistilanteissa tarvittavaa jämäkkyyttä voi myös harjoitella: Miten sanoa vakuuttavasti EI, LOPETA tai ÄLÄ KIUSAA. aitokasvatus

34 Miten toimin Koulun työntekijän kanssa kannatta keskustella.

35 Ole Rohkea Haluamme rohkaista teitä olemaan kiusatun lapsen apuna ja tukena. Haluamme korostaa sitä, että yhdenkin henkilön auttavalla toiminnalla voi olla lapselle koko elämän mittaiset vaikutukset. Tässä toiminnassa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja rohkeutta

36 Tampereen palveluja nuorille Nuorten talo Ohjaamo tarjoaa alle 30-vuotiaille nuorille tietoa ja tukea saman katon alta hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, asumiseen, raha-asioihin, koulutukseen, työhön ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa. Palvelut ovat maksuttomia. Avoinna ma - to klo 12-15, Puutarhakatu 2, p tai sähköposti nuortentalo@tampere.fi. Perhepiste Nopea palvelee vuotiaita tamperelaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään silloin, kun ongelmat nousevat esiin ensimmäisiä kertoja. Nopea auttaa, jos esimerkiksi lapsen tai nuoren kotiintuloajoista ja vapaa-ajanviettotavoista on erimielisyyttä, koulunkäynti ei suju tai keskusteluyhteys kotona ei toimi. Apua tarjotaan nopeasti ja perheen kanssa työskennellään tiiviisti. Perheet voivat ottaa yhteyttä itse puhelimitse tai sähköpostilla, tai yhteydenottaja voi olla työntekijätaho. Palvelu on maksutonta. Yhteydenotot Nuorisoikäiset puh tai nopea@tampere.fi. Etsivä nuorisotyö tukee avun tarpeessa olevia vuotiaita nuoria, jotka eivät käytä olemassa olevia auttamis- ja palvelujärjestelmiä. Työntekijät tarjoavat nuorille mahdollisuuden ammatilliseen, turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä työ auttaa esim. raha-asioiden järjestämisessä, opiskeluun liittyvissä asioissa, tukilomakkeiden täyttämisessä, parisuhde- ja seurusteluongelmissa, terveyteen tai päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Nuori voi itse ottaa suoraan yhteyttä etsivän työn työntekijöihin puhelimitse, sähköpostitse, Facebookissa tai tulla palveluun jonkin viranomaisen tai läheisen ohjauksesta. Palvelu on maksutonta. Palvelut on järjestetty alueittain, lisätietoja vastaava ohjaaja Satu Muikku, p

37 Aikuissosiaalityö auttaa silloin, kun tarvitsee tukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa arkielämän hankalissa tilanteissa. Yhteydenotot jos jäänyt työttömäksi, tarvitsee apua elämänhallinnassa tai haluaa tukea esim. päihteisiin liittyvissä asioissa. Tilanne kartoitetaan yhdessä ja etsitään ongelmiin ratkaisukeinoja. Uusien asiakkaiden neuvonta: ma - pe klo 9-14, Hatanpäänkatu 3 J, 1. krs, puh Sosiaalipäivystykseen voi ottaa yhteyttä, kun haluaa tehdä lastensuojeluilmoituksen tai tarvitsee kiireellistä apua ja neuvontaa lastensuojeluun, muuhun sosiaalityöhön, perhekriiseihin, perheväkivaltaan, elämänhallintaan tai asumiseen, mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä asioissa. Sosiaalipäivystys palvelee ympäri vuorokauden (24 h): puhelin , Sorinkatu 12. Virka-aikana myös varhaisen puuttumisen sosiaalityöntekijä, joka puuttuu alaikäisten tekemiin näpistyksiin, päihteiden käyttöön ja heidän elämässään ilmeneviin pieniin huoliin, p Viikonloppuisin Nuorten selviämisaseman palvelut on tarkoitettu poliisin ohjaamana alle 18-vuotiaille päihtyneille pe - la ja la - su klo 20-08, p

38 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tukee nuoren terveyttä ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Perupalveluihin ei tarvita lääkärin lähetettä. Nuoret ja heidän läheisensä voivat itse ottaa yhteyttä palveluntarjoajiin. Palvelut ovat maksuttomia. Kouluterveydenhoitajan tekemä terveystarkastus tehdään peruskoulun oppilaille joka vuosi ja vastaanotolle voi saapua ilman ajanvarausta puhumaan mieltä askarruttavista asioista, kuten jännittämisestä, väsymyksestä, alakulosta tai opiskelupaineista. Kouluterveydenhoitajan yhteystiedot ja koulukohtaiset vastaanottoajat löytyvät koulujen kotisivuilta: Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalle ja lääkärille on varattava aika etukäteen. Yhteydenotot oppilaitoskohtaisesti ajanvarausja neuvontapuhelimeen ma - to klo ja pe klo Opastusta ja neuvontaa saa (ei ajanvarauksia) chat-palvelusta maanantaista torstaihin klo Kiireettömiä vastaanotto- ja puhelinaikoja terveydenhoitajalle voi varata sähköisesti. Kaikissa Tampereen kaupungin toisen asteen oppilaitoksissa toimii koulukuraattori- ja psykologi. Koulukuraattorin työskentely painottuu ohjaukseen ja neuvontaan: erilaiset elämäntilanteisiin liittyvät asiat, kuten motivaatioongelmat ja poissaolot, ihmissuhdeongelmat, kriisit, päihdekäytön vähentäminen, itsenäistyminen, toimeentulo ja asuntoasiat. Koulupsykologin vastaanotolle voi hakeutua mielialaan, väsymykseen, stressiin tai jännitykseen liittyvissä asioissa, mieltä painavien tai opiskelua haittaavien asioiden vuoksi, kun oma kasvu ja kehitys huolestuttavat, kriisitilanteissa, kun ihmissuhteet tai tulevaisuudensuunnitelmat mietityttävät. Nuorisoneuvolan psykologi tukee nuoren itsenäistymistä ja hoitaa lievempiasteisia mielenterveyden häiriöitä, kun ne ensimmäistä kertaa ilmenevät. Keskusteluhoidon avulla hoidetaan esim. kriisejä, masennus-, jännittämis- ja ahdistusongelmia. Palvelut on tarkoitettu vuotiaille tamperelaisille nuorille, jotka eivät kuulu työ- tai opiskeluterveydenhuollon piiriin. Nuori itse tai hänen läheisensä voi varata ajan eikä lähetettä tarvita. Puhelin , puhelinaika arkisin klo , Tipotien sosiaali- ja terveysasema, 4. krs, A-siipi.

39 Yläkouluille jalkautuva psykiatrinen tiimi ( vuotiaat nuoret) toimii osana Tampereen nuorisopsykiatrian poliklinikkaa. Psykiatriset sairaanhoitajat ja ohjaaja ovat koulujen työntekijöiden käytettävissä tilanteissa, joissa tarvitaan nuorisopsykiatrista tietämystä tai huolena on nuoren päihteiden käyttö. Tiimi tarjoaa nuorille ja heidän perheilleen määrämittaisia tuki- ja hoitokäyntejä. Oppilaat ohjataan tiimiin täyttämällä yhteydenottolomake, joka lähetetään sähköpostiin Tampereen kaupungin nuorisopsykiatrian poliklinikka tarjoaa nuorisopsykiatrista avohoitoa vuotiaille tamperelaisille nuorille ja heidän perheille. Nuorisopsykiatrian poliklinikalle hakeudutaan viranomaisyhteydenoton kautta, lääkärin lähetettä ei tarvita. Yhteydenottolomake postitetaan osoitteeseen: Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Nuorisopsykiatrian poliklinikka, Tipotie 4, Tampere. Yhteydenotot vaihteen kautta , puhelinaika arkisin klo Terveysasemat tarjoavat apua mielenterveys ja päihdeongelmissa. Mielenterveystiimi ja jalkautuvat päihdehoitajat tarjoavat hoitoa lievissä ja keskivaikeissa mielenterveyden haasteissa, riippuvuuksien hallinnassa sekä elämänkriiseissä. Terveyspalvelujen neuvonta ja ajanvaraus terveysasemalle numerosta , joka päivä klo Ensiohjaus Ension palveluita voi jatkossa käyttää myös alaikäinen henkilö, jolla on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Ensiohjauksen päivystys on arkiaamuisin klo 8:15 11, jolloin paikalle voi saapua ilman ajanvarausta. Asiakkaan vastaanottaa joko sairaanhoitaja tai sosiaalityöntekijä, joka arvioi asiakkaan tilannetta ja tarvittaessa ohjaa hänet palveluihin. Alaikäisten nuorten osalta suositellaan soittamaan ensisijaisesti päivystyspuhelimeen, josta saa lisäohjausta. Ensiohjauksen päivystyspuhelin: , arkisin Ensio toimii osoitteessa Hatanpäänkatu 3B, 2.krs, Tampere. Käynnit ovat maksuttomia lukuun ottamatta lääkärinlausuntoja. Tays Ensiapu Acuta hoitaa äkillisesti sairastuneita ja loukkaantuneilta potilaita joka päivä ympäri vuorokauden. Päivystyspotilaita ovat sellaiset potilaat, joiden tutkimusta tai hoitoa ei voida turvallisesti siirtää seuraavaan arkipäivään tai hoidon viivästyminen voi aiheuttaa pysyvää terveydellistä haittaa, tai joiden henki on uhattuna. Keskus

40 Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on tarjolla runsaasti erikoissairaanhoidon palveluja nuorille aikuisille. Hoitoon ohjaudutaan pääasiassa lääkärin lähetteellä. Hoidon tarpeen arvioon saa apua lähetetiimin sairaanhoitajilta Anne Koivistolta, p , Minna Jokiniemeltä, p tai Sonja Uschanovilta p Konsti on kotiin suunnattua tukea yli 18-vuotiaille päihde- ja mielenterveysasiakkaille. Tavoitteena on tukea arjen hallintaa, toimintakykyä sekä kotona asumista. Kaikille asiakkaille suunnitellaan yksilöllinen, lyhyt määräaikainen tukijakso, jonka aikana tarvittaessa ohjataan asiakasta muihin häntä hyödyttäviin palveluihin. Konstiin voi ohjautua viranomaisen tai asiakkaan oman yhteydenoton kautta. Käynnit ovat asiakkaille maksuttomia, p arkisin klo 8-19 ja viikonloppuisin klo Sähköposti Selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla hoidetaan yli 16-vuotiata alkoholista päihtyneitä tamperelaisia ja orivesiläisiä. Selviämishoitoon asiakkaat ohjaa viranomainen (poliisi, pelastuslaitos, Acuta). Katkaisuhoitoon voi asiakas hakeutua itse tai hänet voi sinne ohjata. Katkaisuhoidon tarkoituksena on katkaista päihdekierre, hoitaa vieroitusoireita ja motivoida asiakas jatkohoitoon. Hoidon kesto on muutamia vuorokausia hoidon tarpeen mukaan ja se voidaan toteuttaa avo- tai laitosmuotoisena. Laitoskatkaisuhoidosta peritään asiakasmaksu. Asiakas voi ottaa itse suoraan yhteyttä katkaisuhoitoasemalle puhelimitse joka päivä klo 8-20, p , Sorinkatu 12.

41 Huumehoidon avopalvelut Jeesi ja Breikki tarjoavat moniammatillista apua, tukea ja hoitoa huumeiden käyttäjille sekä heidän läheisilleen. Palvelut koostuvat huumeiden käyttäjien avohoidosta, etsivästä työstä, suonensisäisten huumeiden käyttäjien terveysneuvonnasta ja asiakkaiden yhteisöllisestä toiminnasta. Jeesi Sumeliuksenkatu 13 A, 2. krs, puh (päivystys ja ajanvaraukset ma-ke ja pe klo ). Breikki Hatanpään valtatie 34 B, 3. kerros, puh Avoinna ma pe klo Päiväperho tarjoaa päihdeongelmaiselle raskaana olevalle tai pienen lapsen perheelle kohtaamispaikan, jossa voi keskustella ohjaajien ja sairaanhoitajan kanssa, osallistua erilaisiin ryhmiin, tarvittaessa ruokaillakin. Yhteyttä voi ottaa joko puhelimitse tai menemällä käymään. Ajanvarausta ei tarvita. Yhteydenoton perusteella asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus hakeutua tarpeenmukaisen hoidon ja tuen piiriin. Palvelu on maksutonta. Kohtaamispaikka puh avoinna ma, ti, ke, pe klo 10-14, Rauhaniementie Pirkanmaan omaisyhdistys FinFami tarjoaa tukea mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien läheisille. Hämeenkatu 25 A 3 krs. ja 6. krs, Tampere, puh , ma, ti, to 12-16, omaisneuvonta@finfamipirkanmaa.fi. Tietoa nuorten mielenterveysongelmista ja itsehoitomenetelmistä verkossa.

42 Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto Koostuu julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoista, jotka työskentelevät suoraan tai välillisesti väkivallan parissa. Verkostossa ovat mukana seuraavat toimijat: Kriisikeskus Osviitta Maria Akatemia Pirkanmaan rikosuhripäivystys Pirkanmaan sovittelutoimisto Poliisi Pro Tukipiste Tampereen ensi- ja turvakoti ry Tampereen kaupungin Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupungin sosiaalipäivystys Setlementti Tampere ry:n Perheväkivaltaklinikka ja Välitä!- toiminta Verkoston tehtävänä on lisätä kuntalaisten tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen sekä tarjota apua ja palveluja kuntalaisille. Lisäksi verkosto tarjoaa asiantuntijuuttaan ja työkaluja väkivaltatyön ehkäisemiseksi. AJANKOHTAISET TIEDOT:

43 Lähteet Opas kiusaamisen jälkihoitoon, Päivi Hamarus, Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi PS-kustannus 2015 Hovila, S Kiusaaja, tiedätkö tekosi seuraukset? Tutkimus koulukiusaamisen vaikutuksista kiusatun myöhempään elämään. Pieksämäki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö. Internet: atus

44 Tervetuloa syventämään osaamistasi Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämiin tietoisuustapahtumiin. Tietoisuutta on tarjolla pääkirjasto Metsossa. Tapahtumissa luennoivat asiantuntijoiden rinnalla myös kokemusasiantuntijat. Tapahtumat ovat maksuttomia ja ennakkoon ei tarvitse ilmottautua. TEEMAT keväällä 2018 Tietoa, taitoa ja mielenterveyttä KAKSOISDIAGNOOSIT klo , Kuusi & Pihlaja salit n KANNABIS klo 12-15, Lehmus sali PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA klo 12-15, Lehmus sali SUKUPUOLI-IDENTITEETTI JA SUKUPUOLEN KORJAAMINEN klo 12-15, Lehmus sali Lisätietoja Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluista: katri.pihlaja@tampere.fi, sini.hyvonen@tampere.fi Tampereen pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2

45 Tarjolla kiusatuksi tulleiden aikuisten jälkihuollollinen menetelmäkoulutus Tampereella klo 9-13, Setlementti Tampere ry:n Pyynikki salissa, Hatanpäänvaltatie 34, 4.krs Koulutuksen kohderyhmä: henkilöstö, joka työssään kohtaa väkivallasta (kiusaaminen) kärsiviä ihmisiä. Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveys sekä opetus- ja ohjausalojen ammattilaisille. Koulutuksen tavoite: osallistuja saa perustietoa ja työvälineitä väkivallan (kiusaamisen) puheeksi ottamiseen, arviointiin, tukeen sekä palveluihin ohjaamiseen. Menetelmäkoulutus antaa osallistujalle valmiudet käsitellä väkivalta- ja kiusaamiskokemuksia sekä toteuttaa yksilö- ja ryhmämuotoista ohjaustoimintaa. Koulutusmateriaalien avulla osallistuja voi toteuttaa kiusatuksi tulleille ihmisille jälkihuollollista ryhmää. Koulutuksen sisältö: Väkivallan muodot Itsetunto ja itsearvostus Viha Psykosomatiikka ja terveyden edistäminen Häpeä ja vuorovaikutus Selviytymisen strategioita ja palvelut Väkivalta jättää jäljet ja voi pahimmillaan estää ihmistä nauttimasta elämästä ja saavuttamasta tavoitteita. Väkivaltakokemus on hyvä purkaa ja pilkkoa, että asiat saavat oikeat mittasuhteet ja koettuja asioita päästään jäsentämään yhdessä. Ikävien kokemusten ei tarvitse antaa vaikuttaa koko elämään. Maksuton, ilmoittautumiset e-lomakkeella Lisätietoja

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Älä vaikene väkivallasta 2 PAIKALLISET AUTTAJAT ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys. Perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

Konsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille

Konsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille Konsti kotiin suunnattu tuki päihde- ja mielenterveysasiakkaille Tampereen kaupunki Avopalvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Ohjaaja Elina Laurila 25.03.2019 Kotikatko -pilotti 2014-2015 Pilotti aloitettiin

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset MIKSI AIHE ON TÄRKEÄ? Suomen laki määrittelee rikoksen tunnusmerkistöt tapahtuvat ne missä tahansa tai minkä ikäiselle

Lisätiedot

KIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään?

KIUSAAMINEN. Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään? KIUSAAMINEN Mitä kiusaaminen on? Mitä rooleja oppilailla voi kiusaamisessa olla? Miksi? Mitä voi tehdä? Miten selvitellään? MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on sitä, kun samalle ihmiselle aiheutetaan TAHALLAAN

Lisätiedot

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys

Älä vaikene väkivallasta. Pyydä apua. Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta Pyydä apua Avopalvelut Sosiaalipäivystys Älä vaikene väkivallasta 2 Paikalliset auttajat ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys.

Lisätiedot

Tunne- ja turvataitoja lapsille

Tunne- ja turvataitoja lapsille Tunne- ja turvataitoja lapsille Koulutus Pori 15.10.2018 Minna Andell Mirja Ylenius-Lehtonen 2 Kaija Lajunen 15.1.15 Päivän ohjelma 12.30 Koulutuspäivä alkaa tutustumalla turvataitokasvatuksen taustaan

Lisätiedot

Tulokset (asteikolla 1-5)

Tulokset (asteikolla 1-5) Tulokset (asteikolla 1-5) Breikki on aloitteellinen kumppani 2,65 Yhteistyö Breikin kanssa on moniammatillista 2,77 Yhteistyö Breikin kanssa tukee työtäni ja edustamani organisaation toimintaa 2,99 Breikki

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Vanhempainilta koulukiusaamisesta

Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.

Lisätiedot

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti Henkinen väkivalta ja kiusaaminen Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti 31.8.2017 Henkinen väkivalta satuttaa sisältäpäin. Suomen Mielenterveysseuran nettisivut Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA TERVEYDENHOITAJA Tavattavissa ylä-asteen tiloissa, ulko-ovi löytyy lukion puoli päästä. Voit ottaa yhteyttä puhelimitse p. 4390253, 0447390253 tai sähköpostin kautta: paula.lammi@ras.fi

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2018 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo

Kouvolan nuorisopalvelut Niina Soisalo Vaikka voisi näyttää siltä, että lapset istuvat yksin medialaitteidensa parissa, on vuorovaikutus ja kommunikaatio muiden kanssa keskeistä lasten verkon ja median käytössä (Rahja, 2013, 11). Verkko mahdollistaa

Lisätiedot

Ikävien kokemusten ei tarvitse vaikuttaa koko elämään

Ikävien kokemusten ei tarvitse vaikuttaa koko elämään Ikävien kokemusten ei tarvitse vaikuttaa koko elämään Nuorten aikuisten väkivaltaa (kiusaamista) kokeneiden ryhmätoiminta sekä ammattilaisten koulutus ryhmien ohjaamiseen Anne Hellsten, Setlementti Tampere

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä Avoimet ovet 28.2.2018 Sinikka Kaakkuriniemi järjestöjohtaja 1 Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisiä Lähes jokainen kokee jossain

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

Varhaiskasvatus. Päivähoidonohjaaja

Varhaiskasvatus. Päivähoidonohjaaja Toimintaa ja tukea arkeen lapsille, nuorille ja perheille 2015-2016 Varhaiskasvatus Päivähoidonohjaaja Katri Kopponen (opintovapaalla, sijainen Kirsi Valkama-Viitanen) Päivähoitopaikkojen myöntäminen,

Lisätiedot

VÄKIVALTATYÖN PILOTTI

VÄKIVALTATYÖN PILOTTI VÄKIVALTATYÖN PILOTTI Irina Remes, YTM & Katri Pihlaja, YTM LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISY KUNTAYHDYSHENKILÖIDEN JA AVAINKOULUTTAJIEN KOULUTUSPÄIVÄ Torstai 21.4.2016 klo 12.00 15.30 20.4.2016 Väkivaltatyön

Lisätiedot

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013 Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen Lasten turvataitokasvatus suomalainen lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyohjelma

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille aikuisille 2019 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS -RYHMÄ... 6

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa

SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa SUUNNITELMA KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Nilakan yhtenäiskoulussa 2012 Lähestymiskulma kiusaamisen ehkäisyyn NYKssa Panostamme ennaltaehkäisevään toimintaan. Kasvaminen on kuitenkin prosessi, jossa sattuu

Lisätiedot

Pirkanmaan väkivaltaverkosto

Pirkanmaan väkivaltaverkosto Pirkanmaan väkivaltaverkosto Älä vaikene väkivallasta. Hae apua. P A I K A L L I S E T A U T T A J A T ENSIAPU ACUTA Ensiapu Acutassa toimii erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys. Perusterveydenhuoltoon

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä

Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä Ehdottaja Pilotti/kehittämistehtävä Toimijat Muuta, kysymyksiä Next step Sosiaalipäivystys/ Sirpa Määttä Risu Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen RISU -Rikoksista irti suuntaamalla uudelleen moniammatillinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Pilotointi- ja kehittämishanke Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma 2010 2015 14.11.2013 Reetta Siukola 1 Päihde- ja mielenterveyspalveluissa

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI 2018 Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura 18% ENEMMÄN YHTEYDENOTON YRITYKSIÄ EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA, 22% ENEMMÄN KÄYTYJÄ KESKUSTELUJA Sekasin-chat

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin

Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Kiusaaminen ei lakkaa itsekseen vaan pahenee jatkuessaan. (Hamarus 2012) Toimintamalli kiusaamistilanteisiin Ennaltaehkäisevä toiminta ja akuutti tilanne Koulutuskuntayhtymä Brahe 2016, päivitys 22.11.2016

Lisätiedot

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö Ohjaavaa, tukevaa ja vakauttavaa työtä seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13-29- vuotiaille tytöille Nina Skibdahl, Espoon Tyttöjen Talo Laura Maatraiva, Helsingin Tyttöjen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE 1.1.2019-31.10.2021 Nuorten huumeidenkäytön ehkäisemiseen tähtäävä hanke Päijät-Hämeessä, Iitissä, Myrskylässä ja Pukkilassa. Hanketta hallinnoi Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos ja osatoteuttajana

Lisätiedot

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kiusaamisväkivaltakysely

Kiusaamisväkivaltakysely Kiusaamisväkivaltakysely Mielenterveys- ja päihdepalvelut Nimi: Ikä: Koulu ja luokka-aste: Päiväkoti, esikoulu ja ala-aste Osa 1: Ikävuodet 4-12 vuotta 1. Koitko fyysistä kiusaamista mm. lyömistä, potkimista,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti

Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Sosiaalista tukea Väkivallan ja rikosten ehkäisyä Nopeasti ja moniammatillisesti Ankkuri-tiimi Vrk Marju Kujansivu Sosiaalityöntekijä Sari Luoma Psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kunnari (50%) Ohjaaja

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU

KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU KUN HUOLI HERÄÄ 2019 PERUSKOULU PÄIHTEET MIRON (14V) ON EPÄILTY OLLEEN PÄIHTYNEENÄ KOULUSSA. MIRO ON USEIN POISSAOLEVA JA HAISKAHTAA KANNABIKSELTA MITÄ TEET? ENTÄ JOS OLET KUULLUT EPÄILYISTÄ VAIN MUIDEN

Lisätiedot

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.

Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi. Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema

Lisätiedot

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ MITÄ NÄET KUVASSA KUN MIETIT PÄIVÄN TEEMAA? KIUSAAMISEN KOKEMUKSIA NUORILTA MUT ON JÄTETTY YKSIN MUA ON LYÖTY NAAMAAN MUSTA ON SANOTTU PAHOJA

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys FYYSINEN VÄKIVALTA Voi olla esimerkiksi tönimistä, liikkumisen estämistä, lyömistä, läimäyttämistä, hiuksista repimistä,

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT

EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja

Lisätiedot

Palveluohjaustoiminta Perheiden palvelut. Palvelualuejohtaja Nina Wikström

Palveluohjaustoiminta Perheiden palvelut. Palvelualuejohtaja Nina Wikström Palveluohjaustoiminta Perheiden palvelut Palvelualuejohtaja Nina Wikström Henkilöstörakenne - Johtava sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijä - Lähihoitaja, työskentelevät sosiaalineuvonnassa - Sosionomi

Lisätiedot

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi

Yliopistonkatu 25 A, 4.krs. avoinna: ma klo 12 18, ke ja pe 12 16, yhteydenotot: 040-1833 562 nuortenturku(at)turku.fi Kouluhenkilökunta Nuoren ja perheen tukena koulussa toimivat opettajien lisäksi myös oppilashuoltohenkilöstö (esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori ja -psykologi), joiden puoleen voit kääntyä arjen pulmatilanteissa.

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit Askolan kunnassa on käytössä KiVa Koulu ohjelma. Ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ennaltaehkäiseminen ja tehokas puuttuminen kiusaamiseen. 2 1.

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen

vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettikiusaaminen Helsingin nettipoliisi ylikonstaapeli Marko Forss vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen Nettipoliisitoiminta Alkoi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 188 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Riikka Henttosen ym. talousarvioaloitteesta palvelupaikasta väkivaltaa kokeneille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ

LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ LÄHISUHDEVÄKIVALTATYÖ Asumissosiaalisen työn päivät 22.1.2019 Laura Keisanen Lähisuhdeväkivaltatyön sosiaalityöntekijä Sosiaalipäivystys Lähisuhdeväkivaltatyön työpari Pilottina 2016 Vakituista toimintaa

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä

Lisätiedot

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009

KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav

Lisätiedot

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? LAPE akatemia 15.5.2019, Pohjois-Savo Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo? Tulokset koottu THL:n laatimasta tulospaketista 5/2019 https://stm.fi/lapeakatemia/valmennuksetmaakunnissa

Lisätiedot