SASTAMALAN KAUPUNKI Lahdenperän ranta-asemakaava ehdotus

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI Lahdenperän ranta-asemakaava ehdotus LIITTEET 1 Asemakaavan seurantalomake 2 Osallistumis- ja arvioitisuunnitelma, , Nosto Consulting Oy 3 Kaavakartta, kaavamerkinnät ja määräykset, , Nosto Consulting Oy 4 Viranomaisneuvottelun muistio 5 Kantatilaselvitys, , Nosto Consulting Oy 6 Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot 7 Luontoselvitys, , Luontopalvelu Kraakku 8 Arkeologinen inventointi, , Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy

2 LIITE 1

3

4 171-RAK1609 LIITE 2 SASTAMALAN KAUPUNKI LAHDENPERÄN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nosto Consulting Oy

5 Nosto Consulting Oy 2 (8) Sastamalan kaupunki: Lahdenperän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös perustiedot kaava-alueesta. 1. Suunnittelualue Tunnistetiedot Kaavoitettavaan alueeseen kuuluvat tilat Lahdenperä 7:18 ja Kirkkolahti 7:15. Lahdenperän tila muodostuu kahdesta erillispalstasta. RN:o Nimi Pinta-ala ha Muunnettu rantaviiva m Kiinteistötunnus 7:18 Lahdenperä 9, :15 Kirkkolahti 0, Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Sastamalan kaupungissa Kuloveden rannalla noin 14 kilometrin päässä keskustasta koilliseen. Kaava-alueen sijainti kartalla: Lähde: Maanmittauslaitos, taustakarttasarja

6 Nosto Consulting Oy 3 (8) Sastamalan kaupunki: Lahdenperän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueen ohjeellinen rajaus (kiinteistörajat): Lähde: Kiinteistötietopalvelu, taustakarttasarja Kaava-alue ilmakuvassa: Lähde: Kiinteistötietopalvelu, karttaote. MML

7 Nosto Consulting Oy 4 (8) Sastamalan kaupunki: Lahdenperän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet 2.1 Lähtökohdat Luonnonympäristö Kaava-alueella on metsää sekä tasaista peltoaukeaa. Kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Karkun-Tyrvään maisema-alueeseen. Rakennettu ympäristö Lahdenperän tila on rakentamaton. Kirkkolahden tilalla on rakennettuna loma-asunto talousrakennuksineen. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on tullut voimaan Maakuntakaavassa ei ole rantarakentamista koskevaa mitoitusta. Ote maakuntakaavasta:

8 Nosto Consulting Oy 5 (8) Sastamalan kaupunki: Lahdenperän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntakaavassa selvitysalueelle kohdistuu merkintä: Selvitysalueella valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen tunnus on MAv020 (Karkun-Tyrvään kulttuurimaisema). Yleiskaava Alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kaava-alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Vammalan rantayleiskaava, joka on tullut voimaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Yleiskaava on vanhentunut, eikä sillä ole ohjausvaikutusta ranta-asemakaavaan. Ranta-asemakaava Suunnittelualueella ei ole ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Sastamalan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Sastamalan kaupungin uuden rakennusjärjestyksen Päätös on lainvoimainen ja rakennusjärjestys on tullut voimaan alkaen. Rakennusjärjestyksen mukaan rannalla olevan rakennuspaikan vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakentamiseen tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 4000 m². Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoitusta ja alueella on yhtenäinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m².

9 Nosto Consulting Oy 6 (8) Sastamalan kaupunki: Lahdenperän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Rakentamisen määrä asuntokäyttöön tarkoitetulla rakennuspaikalla on suhteutettava rakennuspaikan sijaintiin, kokoon, muotoon ja rantaviivan pituuteen sekä rakennusten etäisyyteen rannasta ja niiden sopeutumiseen ympäristöön ja maisemaan. Loma-asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään yksiasuntoisen lomarakennuksen sekä enintään 25 m² saunarakennuksen ja enintään kaksi muuta talousrakennusta. Loma-asunto ja sauna voidaan rakentaa samaan rakennukseen, jolloin nämä kerrosalat voidaan yhdistää. Rakennuspaikalle voidaan rakentaa myös savusauna. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala voi rakennuspaikasta riippuen olla enintään 180 neliömetriä. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusta sijoitettaessa on huomioitava, että rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus säilytetään erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä niin, että rantamaiseman luonnonmukaisuus säilyy. Lain (MRL 14 4 mom.) mukaan rakennusjärjestys ei ole ohjeena rantaasemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Kaavan pohjakartta Suunnittelualueelle laaditaan kaavatyön aikana, ennen kaavaehdotuksen asettamista yleisesti nähtäville, virallinen kaavan pohjakartta, joka täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa ranta-asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset. 2.2 Tavoite Suunnittelutyön tavoitteena on suunnitella alueelle kantatilatarkastelun mahdollistama määrä lomarakennuspaikkoja. 2.3 Laadittavat selvitykset Suunnittelualueelle laaditaan seuraavat selvitykset: Nykytilanne Luontoselvitys (kevät / kesä 2017) Kantatilatarkastelu. Kantatila selvitetään pääsääntöisesti rekisteröintipäivämäärän mukaan, ellei maanomistaja esitä muuta dokumenttia, kuten kauppakirjaa leikkausajankohtaa vanhemmasta saannosta. Arkeologinen inventointi

10 Nosto Consulting Oy 7 (8) Sastamalan kaupunki: Lahdenperän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Arvioitavat vaikutukset Kaavaa arvioidaan seuraavien ominaisuuksien osalta: Ympäristölliset ja luontovaikutukset Maisemalliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Mahdolliset muut vaikutukset 3. Osalliset Vaikutuksista keskustellaan tarvittaessa viranomaisneuvottelujen yhteydessä. Lopullinen arviointi esitetään kaavaehdotuksen selostusosassa. Osallisia kaava-hankkeessa ovat ainakin: suunnittelualueen maanomistajat, käyttöoikeuden haltijat, naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä mahdolliset vuokra-alueen haltijat Sastamalan kaupungin hallintoelimet: tekninen toimi, rakennusvalvonta, palo- ja pelastustoimi, kaupungin elinkeino-, ympäristö- ja vapaa-aikatoimet viranomaiset: Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntamuseo 4. Kaavatyön vaiheet ja vuorovaikutuksen järjestäminen Valmistelu- eli luonnosvaihe Syyskuu 2016: Lokakuu 2016: Joulukuu 2016: Viranomaisneuvottelu, johon kaavan laatija kutsuu ELY-keskuksen, Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan maakuntamuseon ja kaupungin hallintokuntien edustajat sekä kaava-alueen maanomistajat. Ranta-asemakaavan laadinnan vireille tulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja nähtäville kaupunginvirastossa sekä internet-sivuilla, ilmoitus kaupungin ilmoituslehdissä, tiedoksi kaavatyön osallisille. Kaavan valmisteluaineisto nähtäville. Aineisto pidetään kaupungissa nähtävillä 14 päivää, jonka aikana osalliset saavat lausua kaavaluonnoksesta mielipiteensä, jotka otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kaupunki ilmoittaa kaava-aineiston nähtävillä olosta kirjeitse kaikille osallisille ja kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä.

11 Nosto Consulting Oy 8 (8) Sastamalan kaupunki: Lahdenperän ranta-asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ehdotusvaihe Elokuu 2017: Kaavaehdotus nähtäville. Kaupunki asettaa kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 30 päiväksi ja ilmoittaa siitä osallisille sekä kuuluttaa kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, jolloin osalliset voivat tehdä vielä muistutuksen kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksesta kaupunki pyytää lausunnot viranomaisilta. Hyväksymisvaihe Lokakuu 2017: Marraskuu 2017: Tarvittaessa järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 5. Yhteystiedot Kaavan laatimisesta hyväksymiskäsittelyvaiheeseen asti vastaa Nosto Consulting Oy (y-tunnus ). Kaavan laatija: dipl.ins. Pasi Lappalainen puh , pasi.lappalainen@nostoconsulting.fi suunnittelija, FM Tanja Konstari puh , tanja.konstari@nostoconsulting.fi Nosto Consulting Oy Eerikinkatu 4, TURKU Sastamalan kaupunki: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä puh , juha.makela@sastamala.fi maankäyttöpäällikkö Merja-Liisa Hannuksela puh , merja-liisa.hannuksela@sastamala.fi Aarnontie 2 A, SASTAMALA 6. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat parannusehdotukset voi osoittaa yllä nimetyille henkilöille kaavoitustyön aikana. Nosto Consulting Oy

12 LIITE 3

13

14

15 1 / 5 MUISTIO 171-RAK1609 LIITE 4 LAHDENPERÄN RANTA-ASEMAKAAVA Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aika , klo Paikka Pirkanmaan ELY-keskus, Tampere Läsnä Leena Lusa Pirkanmaan ELY-keskus (pj.) Reijo Honkanen Pirkanmaan ELY-keskus Juha Mäkelä Sastamalan kaupunki Marja-Leena Laurikainen maanomistaja Esa Laurikainen maanomistaja / Umbo Oy Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy Tanja Konstari Nosto Consulting Oy (siht.) 1. Neuvottelun avaus Leena Lusa avasi tilaisuuden. Todettiin läsnäolijat. Päätettiin, että Leena Lusa toimii puheenjohtajana ja konsultti laatii muistion neuvottelusta. 2. Kaavan laadinnan lähtökohdat ja tavoitteet Osallistujille on toimitettu ennen kokousta tutustuttavaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty ) sekä alustava kantatilatarkastelu (päivätty ). Annu Piesanen ilmoitti etukäteen, ettei Pirkanmaan liitolla ole tarvetta osallistua aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun. Pirkanmaan liitto kommentoi kaavatyötä seuraavasti: Alueen sijaitessa valtakunnallisesti arvokkaalla Karkun-Tyrvään kulttuurimaiseman alueella näemme perusteltuna, että maisemaarvojen vaaliminen tunnistettaisiin myös yhdeksi kaavatyön tavoitteeksi ja kirjattaisiin se suunnitelman kohtaan 2.2. Tavoite. Suunnitelmaan voisi myös lisätä käytettävissä olevaksi selvitykseksi Pirkanmaan ELY-keskuksen laatiman Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin vuodelta Raportti on saatavissa osoitteesta Pyydämme lähettämään kaavaluonnoksen myös Pirkanmaan liittoon.

16 Nosto Consulting Oy 2 / 5 Vadim Adel ilmoitti etukäteen, ettei maakuntamuseosta tule osallistujia neuvotteluun. Maakuntamuseo kommentoi kokousaineistoa seuraavasti: Kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa kaava-alueen arkeologinen inventointi. Alue on pääosin rakentamatonta, eikä sitä ole tutkittu aiemmissa inventoinneissa. Muuttuvan maankäytön alueiden osalta tutkimus tulee toteuttaa tarkkuusinventointina. Hankkeen vaikutukset mahdollisiin muinaisjäännöksiin ja muihin arkeologisiin kohteisiin on arvioitava. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta tulee ottaa huomioon mitä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava esittävät kulttuurimaiseman arvojen huomioimisesta. Uudisrakentaminen tulee sovittaa maisemaan. Maakuntamuseo pyytää täydentämään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa edellä todetun mukaisesti. Pasi Lappalainen kertoi kaavatyön taustasta ja tavoitteista. Lappalainen esitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaava-alueeseen kuuluu kaksi kiinteistöä: Lahdenperä 7:18 ja Kirkkolahti 7:15. Lahdenperän kiinteistö muodostuu kahdesta palstasta ja Kirkkolahti yhdestä. Kirkkolahden tila on rakennettu ja Lahdenperä on rakentamaton. Kaava-alue sijaitsee Sastamalan kaupungissa Rautaveden itärannalla. Kaava-alueella on metsää ranta-alueella, ja taustamaasto on pääosin avointa peltoaluetta. Maakuntakaavassa kaava-alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Karkun-Tyrvään kulttuurimaisemaan. Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka on vanhentunut, eikä sillä ole ohjausvaikutusta ranta-asemakaavaan. Kaavatyön tavoitteena on suunnitella alueelle emätilatarkastelun mahdollistama määrä lomarakennuspaikkoja. Kaavan pohjakartta on laadinnassa. Alustava emätilaselvitys on laadittu, ja varsinainen emätilaselvitys laaditaan kaavatyön aikana. Luontoselvitys laaditaan vuoden 2017 kevään/kesän aikana. 3. Keskustelu kaavan laadinnan vaiheista ja tavoitteista Käydyn keskustelun yhteydessä kirjattiin muistiin seuraavia asioita: Maakuntamuseon mukaan kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa kaava-alueen arkeologinen inventointi. Kaupungissa on vastaavissa ranta-asemakaavoissa laadittu arkeologinen selvitys, ja myös viranomaisnäkemyksen ja kaupungin näkemyksen mukaan arkeologinen selvitys olisi tarpeellista laatia. Keskusteltiin alueen maisema-arvoista. Kaava-alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Karkun-Tyrvään kulttuurimaisemaa. Kaava-alueelta on laadittu yleispiirteinen maiseman osa-alueiden NOSTO CONSULTING OY puh Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus Alv rek. kotipaikka Turku

17 Nosto Consulting Oy 3 / 5 arvottaminen, joka on toteutettu Vammalan ja Mouhijärven kult- Pöyry Environment Oy täydensi lisäksi aiempaa arvotusta vuonna 2006 Rautaveden itärannan osayleiskaavan esiselvityksen yhteydessä. Molemmissa ranta-asemakaava-alue on osin muutoksia hyvin kestävää ja osin muutoksia jonkin verran kestävää aluetta. Maisemainventoinneissa aluetta ei todettu maisemallisesti erityisen herkäksi alueeksi. Vuonna 2014 laaditussa Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa alue on edelleen osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Alueen valtakunnallisesti arvokkaat Karkun-Tyrvään kulttuurimaiseman maisema-arvot huomioidaan kaavatyössä. Keskusteltiin muiden emätilaan kuuluvien kiinteistöjen mukaantulosta kaavaan. Muiden emätilaan kuuluvien tilojen mukaantuloa on maanomistajien mukaan tiedusteltu jo aiemmin, mutta tilojen maanomistajat eivät ole osoittaneet kiinnostusta tulla mukaan kaavaan. Viranomaisnäkemyksen mukaan muita kiinteistöjä ei ole välttämätöntä ottaa mukaan kaavaan, sillä kaava-alue on nytkin tarkoituksenmukainen alueen koon ja rantaviivan pituuden perusteella. Keskusteltiin alueen nykyisestä rakennustilanteesta. Emätilan alueella on pääosin loma-asutusta. Vakituista asutusta ainakin Kaajan tilalla, ja lähialueella on noin neljä vakituista asuntoa. Keskusteltiin kaavatyön mitoituksellisista lähtökohdista. Emätilatarkastelussa on käytetty poikkileikkausajankohtana , jota on käytetty kaupungissa yleisesti. Emätilan mitoitusrantaviivan pituus on noin 1450 metriä, Lahdenperän tilan mitoitusrantaviiva noin 410 metriä ja Kirkkolahden tilan mitoitusrantaviiva noin 70 metriä. Emätilan rakentamistehokkuus on tällä hetkellä noin 5 lay/km. Maakuntakaavassa ei ole mitoituslukuja. Rautaveden vastarannalla voimassa olevassa Rautaveden länsirannan osayleiskaavassa on käytetty luontoon, maisemaan ja kulttuurihistoriaan liittyviä arvoja mitoituslukujen perusteena. Lahdenperän ranta-asemakaavassa käytettävää mitoituslukua valittaessa voidaan arvioida alueen olosuhteita näiden kriteerien mukaisesti. Kaava-alue soveltuu hyvin rakentamiseen aivan Lahdenperän tilan pohjoista ruovikkoista rantaosuutta lukuun ottamatta. Keskusteltiin Kaajan tilaan kuuluvan rantasaunan huomioimisesta emätilatarkastelussa. Alustavassa emätilatarkastelussa sauna on huomioitu 0,5 loma-asuntoyksikön arvoisena. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan sauna tulisi huomioida 1 loma-asuntoyksikön arvoisena. NOSTO CONSULTING OY puh Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus Alv rek. kotipaikka Turku

18 Nosto Consulting Oy 4 / 5 Keskusteltiin alueelle soveltuvan rakentamisen määrästä. Alueelle soveltuvaan rakentamisen määrään vaikuttavat riittävän yhtenäisen rantaviivan jääminen emätilan alueelle sekä alueen maisemaarvojen huomiointi. Myös samaan emätilaan kuuluvien maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioidaan alueelle soveltuvaa rakentamista arvioidessa. Kaavahankkeen osalta ei ole viranomaisnäkemyksen mukaan annettavissa tiettyä metri- tai prosenttimäärää rantaviivasta, joka tulisi jättää rakentamattomaksi. Yhtenäistä vapaata rantaviivaa tulee olla riittävästi maisemallisesti ja ympäristön näkökulmasta, ja tehtyä ratkaisua tulee perustella riittävästi. Todettiin, että myös rantapuuston säilyttäminen tulee huomioida kaavassa. Keskusteltiin rakennuspaikan omarantaisuuden merkityksestä. Kaupungin näkemyksen mukaan kaavan vaikutukset virkistyskäyttöön tulisi arvioida kaavatyön aikana. Keskusteltiin vesihuollon järjestämisestä alueella. Alueella ei ole nykyisin vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoa. Todettiin, että kaavamääräyksissä olisi hyvä todeta mahdollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen vesihuoltoverkostoon. Todettiin, että kaava laaditaan pääasiassa loma-asutukseen. Kaupungissa on ollut yleisenä käytäntönä, ettei käyttötarkoituksen muutosta puolleta, joten käyttötarkoitus tulisi ratkaista ranta-asemakaavassa. 4. Sovitut toimenpiteet Kaupunki hoitaa kaavatyön vireilletulosta kuuluttamisen. Muuttuvan maankäytön alueelta laaditaan kaavatyön aikana arkeologinen inventointi. Kaavan laatija on tarvittaessa yhteydessä maakuntamuseoon asiaan liittyen. Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot. Lisätään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan maininta, että kaavatyön aikana arvioidaan ympäristöllisten vaikutusten lisäksi luontovaikutukset. Huomioidaan vesihuoltomääräykset kaavassa. NOSTO CONSULTING OY puh Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus Alv rek. kotipaikka Turku

19 Nosto Consulting Oy 5 / 5 5. Neuvottelun päättäminen Neuvottelu päätettiin klo Tanja Konstari JAKELU läsnäolijat Annu Piesanen, Pirkanmaan liitto Vadim Adel, Pirkanmaan maakuntamuseo NOSTO CONSULTING OY puh Purokatu 2 / RAISIO etunimi.sukunimi@nostoconsulting.fi y-tunnus Alv rek. kotipaikka Turku

20 LIITE 5

21 LIITE 6

22

23

24

25

26

27

28

29 DIAR: 4/2017 Sastamalan kaupunki PL SASTAMALA Kirjeenne SASTAMALAN LAHDENPERÄN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONNOS Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten otsikossa mainittu kaavaluonnos aineistoineen. Maakuntamuseo on lähettämässään kirjeessä (DIAR: 311/2016) todennut, että kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa arkeologinen inventointi. Kaavaluonnosaineisto ei sisällä arkeologista selvitystä, mutta lausuntopyynnön ja kaavaselostuksen teksteistä käy ilmi, että arkeologinen inventointi laaditaan ennen kaavaehdotuksen valmistumista. Maakuntamuseo toteaa, että se voi ottaa kantaa kaavasuunnitelmaan ja sen vaikutuksiin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vasta em. tutkimuksen valmistumisen jälkeen, ja huomauttaa, että arkeologiset inventoinnit tulee suorittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - siten, että tutkimustulokset olisivat käytettävissä jo kaavaluonnosta laadittaessa. Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta. Kaavaehdotus ja arkeologinen inventointiraportti tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Yksikön päällikkö Tuija-Liisa Soininen Tutkija Vadim Adel Tiedoksi: Pirkanmaan liitto; Pirkanmaan ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue; Museovirasto/Hämeenlinnan toimipiste VA/va/hk PIRKANMAAN MAAKUNTAMUSEO, PL 487, Tampere Puh Fax: Sähköposti: pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi

30 LIITE 7 Kirkkonokan luontoselvitys Sastamala Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

31 2 Sisällysluettelo 1. Joh 3 2. Kasvillisuus- ja luo Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Länsiosan kuvi Länsiosan kuvi Itäosan kuvio Itäosan kuvio Itäosan kuvio Itäosan kuvio Itäosan kuvio Itäosan kuvio Itäosan kuvio Arvokkaat elinympäristö Luontotyyppien Arvokkaat luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Liito-oravaselvitys Yleistä liito-oravasta Liito-oravaselvityksen tulokset Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lepakot Yleistä lepakoista Selvitysalueen lepakot Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoselvityksen tulokset Päät 17 Lähtee... 18

32 3 1 Johdanto Kirkkonokan selvitysalue sijaitsee Sastamalan kaupungissa noin 13 kilometriä keskustasta koilliseen. Selvitysalue on kaksiosainen ja se on yhteensä noin 15 hehtaarin suuruinen ja rajautuu Rautaveteen ja Kärppäläntiehen sekä peltoihin ja metsäalueisiin. Luontoselvitys on tehty asemakaavan suunnitelmien pohjaksi Nosto Consulting Oy:n toimeksiannosta. Alueelta on laadittu kevään ja kesän 2017 aikana linnusto-, viitasammakko-, liitoorava-, lepakko-, putkilokasvi- ja luontotyyppiselvitykset. Selvitykset on laatinut luontokartoittaja Marika Vahekoski Luontopalvelu Kraakusta. Kartta 1: Selvitysalueiden rajaukset Selvitysalueet on rajattu vihreällä värillä 2 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2.1 Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen menetelmät Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus tehtiin kiertämällä alue kattavasti läpi. Kasvillisuutta katseltiin linnustoselvityksen yhteydessä myös ja Alue on kuvioitu luontotyyppien mukaan. 2.2 Länsiosan kuvio 1 Kuvio 1 on vapaa-ajan asunnon hoidettua piha-aluetta. Ranta-alue on kivikkoinen ja sillä on polku, joka johtaa laiturille. Polun vierellä kasvaa mustikkaa, valkovuokkoa, sinivuokkoa, kieloa ja metsäkastikkaa. Piha-alueen eteläpuolella on peltoa.

33 4 Kuva 1: Mökin piha-alue Kuva 2: Mökin ranta-alue 2.3 Länsiosan kuvio 2 Piha-alueen länsilaidassa on luonnontilainen alue, jossa kasvaa vuotiaita kuusia, mäntyjä ja rauduskoivuja. Pensaskerroksessa kasvaa katajaa, taikinamarjaa, terttuseljaa, pihlajan taimia ja kolme metsälehmuksen taimea. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, metsäkurjenpolvea, lillukkaa, rönsyleinikkiä ja kieloa. Pohjakerroksessa kasvaa metsäliekosammalta, seinäsammalta ja metsäkerrossammalta. Kuvio on käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasta (OMT).

34 5 Kuva 3: Lehtomainen kangas 2.4 Itäosan kuvio 1 Itäosan kuvio 1 on peltoalueita, joista läntisin pelto on nurmea ja muille pelloille on kylvetty ohraa. Kuva 4: Nurmipelto 2.5 Itäosan kuvio 2 Pellon, jossa kasvaa nurmea, länsi- ja pohjoisreunassa kulkevat norot. Pellon pohjoispuolella olevaa noroa on osittain kaivettu ja tämä noro saa alkunsa pelto-ojasta. Noron ympärillä kasvaa harmaaleppiä, kuusia, rauduskoivuja ja raita. Pensaskerroksessa kasvaa mustaherukkaa ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa kasvaa valkovuokkoa, sinivuokkoa, mesiangervoa, vuohenputkea, voikukkaa, juolavehnää, rönsyleinikkiä, sormisaraa, ahomansikkaa, kieloa, käenkaalia, nuokkuhelmikkää, sudenmarjaa, kevätleinikkiä, koiranputkea, leskenlehteä, nurmilauhaa, nokkosta, hevonhierakkaa, karhunputkea, päivänkakkaraa ja kevätpiippoa. Aivan noron reunalla ja norossa

35 6 kasvaa rentukkaa, hiirenporrasta, luhtalitukkaa ja korpikaislaa. Kuvio on käenkaalimesiangervotyypin kosteaa lehtoa (OFiT), jonne on levinnyt myös pelloilla yleisesti kasvavia rikkakasveja. Lehto ja noron välitön lähiympäristö ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Kuva 5: Noro Kuva 6: Kostea lehto

36 7 2.6 Itäosan kuvio 3 Koko itäosan metsäalue on aluskasvillisuudeltaan samankaltaista. Puusto on paikoin nuorta kuusi taimikkoa, paikoin vuotiasta kuusikkoa ja paikoin vuotiasta männikköä. Mitä tiheämpää taimikkoa tai peittävämpää kuusikkoa, niin sitä niukempaa on kenttäkerroksen kasvillisuus ja sammaleet peittävät maata. Koko alue on kivikkoista rinnettä, joka on paikoin jyrkkää. Kuvio ulottuu aivan vesirajaan asti, eikä erillistä rantametsävyöhykettä ole. Kuusien ja mäntyjen seassa kasvaa myös rauduskoivua ja haapaa. Pensaskerroksessa kasvaa vadelmaa, taikinamarjaa ja pihlajan taimia. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, metsäkastikkaa, oravanmarjaa, valkovuokkoa, sananjalkaa, metsätähteä, metsäimarretta, kallioimarretta, vanamoa, maitohorsmaa, metsäalvejuurta ja paikoin vähän sinivuokkoa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä-, metsäkerros- ja kangaskynsisammalta. Kuvio on käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista kangasta (OMT). Kivikkoisessa rinteessä on myös mäyrän pesäluola. Kuva 7: Lehtomainen kangasmetsä

37 8 2.7 Itäosan kuvio 4 Kuva 8: Mäyrän pesäluolan suuaukko Itäosan kuvio 4 on vesirajan ja pellon väliin jäävä kostea alue, jossa kasvaa harmaaleppää, raitaa, kiiltopajua, virpapajua ja vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa nokkosta, suo-ohdaketta, vuohenputkea, pujoa, järvikortetta, rentukkaa, mesiangervoa, karhunputkea, kurjenjalkaa, suoorvokkia, luhtalitukkaa, metsäkortetta ja rönsyleinikkiä. Kuviolla on myös kausikosteita painanteita, joissa on keväällä vettä. Kuvio on ollut korteluhtaa, joka on muuttumassa kuivemmaksi pajuluhdaksi. Pajuluhta on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Kuva 9: Pajuluhta

38 9 2.8 Itäosan kuvio 5 Itäosan kuvio 5 on selvitysalueen itärajalla oleva metsäkaistale järven rannassa. Alueella on osittain nuorta rauduskoivutaimikkoa ja osittain kuusikkoa, jossa kasvaa vuotiaita kuusia. Kuviolla kasvaa myös haapaa, raitaa, tuomea ja pihlajaa. Pensaskerroksessa kasvaa taikinamarjaa, vadelmaa ja lehtokuusamaa. Kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa, metsäkastikkaa, oravanmarjaa, sinivuokkoa, metsäimarretta, metsätähteä, valkovuokkoa, vuohenputkea, ahomansikkaa, sormisaraa, rönsyleinikkiä, käenkaalia, metsäalvejuurta, jänönsalaattia, kultapiiskua, mesimarjaa, sudenmarjaa ja kieloa. Pohjakerroksessa kasvaa seinä- ja metsäkerrossammalta. Kuvio on käenkaalimustikkatyypin lehtomaista kangasta (OMT). 2.9 Itäosan kuvio 6 Kuva 10: Lehtomainen kangas Kuvion 5 ja järven välillä on pieni kostea alue, jossa kasvaa rentukkaa, ranta-alpia, vehkaa, suoorvokkia, harmaasaraa, rönsyleinikkiä, suoputkea, järvikortetta, mesiangervoa, rantamataraa ja korpikaislaa.

39 10 Kuva 11: Kostea alue rannalla 2.10 Itäosan kuvio 7 Kuvio 7:ään kuuluvat metsäiset peltosaarekkeet, joita on kaksi. Nämä saarekkeet ovat avoimia valoisia alueita, jotka sijaitsevat Kärppäläntien vieressä. Molemmissa on muutama siirtolohkare ja pelloilta tuotuja kiviä. Saarekkeilla kasvaa rauduskoivuja, pihlajaa, katajaa, raitaa, tuomea, harmaaleppää, kiiltopajua, terttuseljaa, taikinamarjaa ja vadelmaa. Kenttäkerroksessa kasvaa nokkosta, valkovuokkoa, vuohenputkea, mustikkaa, metsäkortetta, kieloa ja kastikoita. Kuva 12: Metsäsaareke pellon reunassa

40 11 Kartta 2: Selvitysalueen länsiosan luontotyypit Numero 1 on hoidettua piha- ja ranta-aluetta, numero 2 on lehtomaista kangasta ja numero 3 on peltoa. Pellon reunassa on hoidettua nurmikkoa. Kartta 3: Selvitysalueen itäosan luontotyypit Numero 1 on peltoja, numero 2 on kostea lehto ja pellon pohjoisja länsipuolella kulkevat norot, numero 3 ja 5 ovat lehtomaista kangasta, numero 4 on pajuluhta ja numero 6 on kostea alue järven rannalla.

41 12 3Arvokkaat elinympäristöt ja uhanalaiset lajit 3.1 Luontotyyppien uhanalaisuus Suomen ympäristökeskus on selvittänyt viisivuotisessa hankkeessa Suomessa esiintyvien luontotyyppien luokittelua ja tyyppien uhanalaisuutta. Ensimmäinen uhanalaisuusarviointi valmistui 2008 ja sen lopputuloksena esitettiin jokaiselle luontotyypille uhanalaisuusluokat erikseen Pohjois- Suomen, Etelä-Suomen ja koko maan osalta. Uhanalaisuusluokkien määräytyminen perustuu havaittuihin ja ennustettuihin muutoksiin kyseisen luontotyypin esiintymien määrässä ja laadussa sekä tyypin yleisyyteen nykyhetkellä. 3.2 Arvokkaan luontotyypit ja uhanalaiset putkilokasvit Pajuluhdat ovat uhanalaisuusluokituksen mukaan koko maassa säilyviä (LC), mutta Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT). Havumetsävyöhykkeen norot ovat puutteellisesti tunnettuja, eikä niitä ole luokiteltu. Kosteat runsasravinteiset lehdot ovat koko maassa ja Etelä-Suomessa luokiteltu vaarantuneiksi (VU). Lehtomaiset kankaat ovat koko maassa ja Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT). Kostea lehto, pajuluhta ja noron lähiympäristö ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Alueelta ei löydetty uhanalaisia putkilokasvilajeja, Suomen vastuulajeja tai luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettuja kasvilajeja. 4 Liito-oravaselvitys 4.1 Yleistä liito-oravasta Liito-orava elää kuusivaltaisissa metsissä, joissa tulee kasvaa myös riittävästi sopivia ravintopuita kuten haapoja, leppiä ja koivuja. Liito-orava käyttää elinpiirillään useita pesäpaikkoja. Pesäpaikoiksi kelpaavat puun kolot, oravan vanhat risupesät sekä linnunpöntöt. Aikuisen naaraan elinpiiri on noin 8 ha ja uroksen noin 60 ha. Urosten elinpiirit voivat sijaita osittain päällekkäin ja yhden uroksen elinpiirin sisällä voi olla useita naaraiden elinpiirejä. Naaraiden elinpiirit sijaitsevat yleensä erillään toisistaan. Liito-orava voi käyttää siemenpuuasentoon hakattuja aukkoja, varttuneita taimikoita ja nuoria metsiä ruokailuun ja siirtymiseen kuusimetsiköstä toiseen. Puuttomia hakkuuaukkoja ja nuoria taimikoita liito-orava ei pysty ylittämään liitäen puusta toiseen, jolloin nämä alueet eivät sovellu liito-oravalle. Liito-orava pystyy liitämään jopa 60 metriä. Suomen eliölajiston uhanalaisuusluokituksessa liito-orava on merkitty silmälläpidettäväksi lajiksi. Suomen luonnonsuojelulain 49 :n mukaan, luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittujen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4.2 Liito-oravaselvityksen menetelmät Alueelta etsitään mahdollisia liito-oravan pesimä- ja ruokailupuita tarkastamalla haapojen, koivujen ja isojen kuusien tyvet. Puiden alta etsitään liito-oravan papanoita. Papanat ovat parhaiten

42 13 nähtävissä lumien sulettua huhtikuun alusta kesäkuun loppuun, jolloin ne eivät vielä ole jääneet kasvillisuuden peittoon. Kirkkonokan alueen liito-oravaselvitys tehtiin Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueen itäosassa on isoja haapoja Kärppäläntien reunassa ja isoja kuusia lähellä rantaa. Tämä alue olisi liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, mutta koko selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. 5 Linnusto Linnustoselvitystä tehtäessä alue kierrettiin jalkaisin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen 6.5., ja klo 4:00 12:00 välisenä aikana. Apuna laskennassa käytettiin kiikareita ja GPSpaikanninta. Laskennat suoritettiin poutaisella ja tyynellä tai heikko tuulisella säällä. Linnuista merkittiin kartalle näkö- ja kuulohavainnot. Myös aluerajauksen läheisyydessä ääntelevät ja nähdyt linnut merkittiin karttaan (noin 50 m etäisyydellä alueen rajalta). Korkealla ylilentäviä lintuja ei merkitty ylös. 5.1 Linnustoselvityksen tulokset Selvitysalueella ja sen läheisyydessä havaittiin 20 lintulajia, joista alueella havaittiin 18 lajia. Kaikki alueella havaitut lajit tulkittiin myös alueella pesiviksi. Yhteensä alueella pesi 43 paria sekä räkättirastas yhdyskunta. Pelloilla ei varsinaisesti pesinyt lintuja, mutta peltojen reunoilla olevissa pajupensaikoissa pesi keltasirkkuja. Kuvio 6 on pieni kostea alue, jossa ei havaittu lintuja. Selvitysalueen yleisimmät linnut ovat punarinta, peippo, pajulintu ja keltasirkku. Ne ovat kaikki koko maassa yleisiä lintulajeja. Keltasirkuille löytyy peltojen reunoilta hyvin pesäpaikkoja ja alueen suojaisat kuusikot, joissa kasvaa myös lehtipuita ovat punarinnalle, pajulinnulle ja peipolle sopivia elinympäristöjä. Metsät ovat hoidettuja talousmetsiä eikä niistä löydy sopivia lahopuita tiaisille ja muille kolopesijöille.

43 14 Taulukko 1: Selvitysalueella ja sen läheisyydessä havaitut lintulajit ja pesivien parien arvioitu määrä Lintulaji L L I I I I I kuvio 5 I I Lähialueet kuvio 1 kuvio 2 kuvio 1 kuvio 2 kuvio 3 kuvio 4 kuvio 6 kuvio 7 Sepelkyyhky Käpytikka Rautiainen Punarinta Leppälintu Mustarastas Räkättirastas yhdyskunta Laulurastas Punakylkirastas Sirittäjä Pajulintu Tiltaltti Hippiäinen Kirjosieppo Sinitiainen Talitiainen Varis Peippo Vihervarpunen Keltasirkku Yhteensä rr pesiviä pareja yhdyskunta 6 Alueella pesivät uhanalaiset ja lintudirektiivin I-liitteen lajit sekä Suomen vastuulajit Lintulajien uusin uhanalaisuusarviointi on tehty vuonna 2015 ja se perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeistoon. Arvioitavat lajit ovat elinvoimaisia (LC), tai silmälläpidettäviä (NT), uhanalaisia tai hävinneitä (RE). Uhanalaiset lajit ovat joko vaarantuneita (VU), erittäin uhanalaisia (EN) tai äärimmäisen uhanalaisia (CR). Laji voi olla myös puutteellisesti tunnettu (DD). Laji on vaarantunut, kun siihen kohdistuu keskipitkällä aikavälillä suuri uhka kadota luonnosta. Uhanalaisuusluokan 2015 mukaan laji arvioidaan vaarantuneeksi (VU), kun se parhaan saatavilla olevan tiedon perusteella täyttää jonkun vaarantuneiden luokan kriteereistä A-E, ja siihen arvioidaan täten kohdistuvan luonnossa korkea häviämisriski. Laji arvioidaan silmälläpidettäväksi (NT), kun se ei täytä uhanalaisten kriteerejä, mutta jonkun kriteerin täyttyminen on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot täyttyvät lähitulevaisuudessa. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa tarkastellaan valtakunnallisesti silmälläpidettävien ja elinvoimaisten lajien uhanalaisuutta vuoden 2015 uhanalaisuusarvioinnin mukaan. Lintudirektiivin I-liitteessä on lueteltu yhteisön tärkeinä pitämät lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityissuojelualueita (Natura verkosto.). Suomen erityisvastuulajit ovat lajeja, joiden levinneisyys on keskittynyt Eurooppaan tai, jotka ovat maanosan laajuisesti uhanalaisia, voimakkaasti taantuneita tai harvalukuisia, ja erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit, joiden Suomen kannan osuus on yli 15 % Euroopan kannasta, lukuun ottamatta punakylkirastasta, järripeippoa ja vihervarpusta. (Suomen ympäristökeskus: Vastuulaji, linnut Ympäristöministeriön wwwsivut. )

44 15 Alueella ei havaittu uhanalaisia lintulajeja, eikä EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeja, eikä myöskään Suomen vastuulajeja. 7 Lepakot 7.1 Yleistä lepakoista Saalistaessaan lepakot kaikuluotaavat ultraääniensä avulla hyönteisiä. Kaikuluotauksen avulla lepakot myös suunnistavat. Puu- ja pensasrivit helpottavat lepakon suunnistamista ruokailu- ja lepopaikoille. Lepakot pariutuvat loppukesällä tai alkusyksyllä ja niillä on viivästynyt sikiönkehitys. Lepakko synnyttää yleensä yhden poikasen, mutta myös kaksoset ovat tavallisia. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa ja osaavat lentää kolmen viikon ikäisinä. Aluksi ne lentelevät lepopaikkansa läheisyydessä, ennen kuin seuraavat emojaan saalistusreissuilla. Suomessa esiintyy 13 lepakkolajia. Pohjanlepakko, vesi-, lampi-, ripsi-, viiksi- ja isoviiksisiippa sekä korvayökkö talvehtivat Suomessa. Iso-, kimo-, pikku-, kääpiö-, etelän- ja vaivaislepakko ovat Suomessa harvinaisia ja muuttavat talveksi Keski-Eurooppaan. Lepakot vaipuvat talveksi horrokseen ja tarvitsevat horrostuspaikaksi 0-8 o C lämpöisen, vedottoman ja kosteahkon paikan. Maakellarit, kallion syvät halkeamat ja louhikot ovat tällaisia paikkoja. Kesällä lepakoiden päiväpiilopaikoiksi kelpaavat puiden kolot, kaarnanaluset, linnunpöntöt ja rakennusten vintit sekä kattojen rakenteet. Pohjanlepakko on lepakkolajeista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Koska pohjanlepakon ääni on voimakas, eivät leveät tie- tai sähkölinjat haittaa sen suunnistamista. Isoviiksisiippa ja viiksisiippa ovat myös yleisiä lepakoita Suomessa. Viiksisiippojen kaikuluotausääni kantaa noin metriä. Viiksisiipat asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Korvayökön kaikuluotausääni on kaikkein heikoin ja kantaa vain noin 5 metriä. Korvayökkö käyttää saalistaessaan isoja korviaan. Koska korvayökön kaikuluotausääni on heikko, on sen havaitseminen detektorinkin avulla vaikeaa. Korvayökkö asustaa pihoissa, puutarhoissa ja puistoissa esimerkiksi hautausmailla. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vesistöjen yllä. Vesisiipat lentävät lähellä veden pintaa, pyörähdellen ympäri pienillä alueilla. Välillä ne poikkeavat rannalta veden päälle kaartuvien puiden alle. Lampisiippa, ripsisiippa, pikkulepakko, etelänlepakko, kääpiölepakko, vaivaislepakko, isolepakko ja kimolepakko ovat Suomessa harvinaisia ja eteläisiä lajeja. Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) listaan. Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n mukaan. Suomi on liittynyt Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna Sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeitä ruokailualueita sekä siirtymä- ja muuttoreittejä tulee pyrkiä säästämään. Tämän mukaan

45 16 lepakkoalueet luokitellaan luokkiin I III. Luokka I tarkoittaa lisääntymis- tai levähdyspaikkaa, joka on ehdottomasti säilytettävä ja sen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II on tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti ja tämä alue tulee huomioida maankäytössä. Luokka III tarkoittaa muuta lepakoiden käyttämää aluetta. Tällainen alue on mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. 7.2 Selvitysalueen lepakot Lepakoita laskettiin kolme kertaa; 23.5., 3.7. ja Sää oli selvityskerroilla poutainen ja tuuli tyyntä tai heikkoa. Selvityksen tekeminen aloitettiin tunnin kuluttua auringon laskemisesta. Alueella kuljettiin rauhallisesti kävellen Kärppäläntietä ja Ritvaniementietä sekä polkuja ja peltojen reunoja pitkin. Lepakoita havainnoitiin detektorin avulla (Pettersson ultrasound detector D 230). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä tehtäessä katseltiin löytyykö alueelta lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja tai mahdollisia talvehtimispaikkoja. Jokaisella kartoituskerralla länsiosassa olevan mökin pihapiirissä lenteli yksi pohjanlepakko. Toisella ja kolmannella kerralla samassa pihassa lensi myös yksi korvayökkö. Nämä lepakot voivat olla päivisin mökin vintillä suojassa. Muita päivälepopaikkoja ei tältä alueelta löydy. Pohjanlepakko lenteli myös Ritvaniementien yläpuolella suojaisan metsän kohdalla. Selvitysalueen itäosassa havaittiin vain ensimmäisellä kerralla pohjanlepakko, joka saalisti Kärppäläntien yläpuolella kohdassa, jossa molemmin puolin tietä on metsää. Toisella ja kolmannella kerralla selvitysalueen itäosassa ei havaittu lepakoita. Alueen metsiä on hoidettu, eikä niissä ole lepakoille sopivia päiväpiilopaikkoja. 8 Yleistä viitasammakosta Viitasammakkoa tavataan Suomessa Metsä-Lappiin asti. Viitasammakko on paikkauskollinen ja elää kutuvetensä läheisyydessä. Viitasammakko ei kude helposti kuivuviin ojiin ja lammikoihin kuten sammakko. Viitasammakot elävät merenlahdissa, järvien rantamilla sekä räme- ja aapasoilla. Viitasammakko on Euroopan Unionin luontodirektiivin liitteen IV laji ja luonnonsuojelulain 714/2009 mukaan rauhoitettu. Uhanalaisuusluokan mukaan viitasammakko on elinvoimainen (LC). Viitasammakoiden esiintyminen alueella on helpointa selvittää niiden kerääntyessä kutupaikoille lisääntymisaikana. Viitasammakon ääni kuulostaa pulputukselta, kun taas sammakko kurnuttaa. Viitasammakoiden soidin on aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Sammakon kutu eroaa viitasammakon kudusta siinä, että se jää veden pinnalle ryppäiksi, kun taas viitasammakon kutu vajoaa yleensä veden pohjaan. 8.1 Viitasammakkoselvityksen tulokset Viitasammakoita käytiin kartoittamassa ensimmäisen kerran Kevät oli kuitenkin pitkään kylmä ja rannat olivat tällöin vielä osittain jäässä. Kartoitus uusittiin Alueella ei ensimmäisellä kerralla havaittu rusko- eikä viitasammakoiden soidinta. Toisella kartoituskerralla ruskosammakoiden soidin havaittiin länsiosan lounaan puolella olevassa lahdelmassa ja selvitysalueen itäosan pajuluhdan kosteassa painanteessa. Viitasammakoita ei havaittu toisellakaan kerralla.

46 17 9 Päätelmät Maankäyttöä suunniteltaessa tulee ottaa huomioon selvitysalueella oleva kostea lehto, pajuluhta, jotka ovat metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kostean lehdon laidalla kulkee noro, jonka luonnontilaisuutta ei saa vesilain mukaan muuttaa. Alueelta ei löydetty uhanalaisia tai luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettuja kasvilajeja tai Suomen vastuulajeja. Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta eikä alueella havaittu viitasammakon soidinta. Alueen länsiosassa olevan mökin pihapiirissä saalisti sekä korvayökkö että pohjanlepakko. Alue on näin ollen lepakoiden ruokailualuetta ja tulee huomioida maankäyttöä suunniteltaessa. Linnustoselvitystä tehtäessä alueella ei havaittu uhanalaisia, EU:n lintudirektiivin I-liitteen lintulajeja eikä myöskään Suomen vastuulajeja.

47 18 Lähteet Hotakainen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T. 2008: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun. Metsäkustannus. Hämeenlinna. Laine, L.J. 1996: Suomalainen lintuopas. Lappalainen, M & Sirkiä, P. 2009: Suomalainen sammakkokirja. Kustannusosakeyhtiö Sammakko. Turku. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus. Tapio. Hämeenlinna. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri pohjolan kasvio. Tammi. Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen Ympäristökeskus. Helsinki. _nisakkaiden_punaiset_listat_2015 Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Raunio, A. Schuman, A. Kontula, T Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi,E., Mannila, J. ja Nironen,M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Ympäristöministeriö. Helsinki. Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Suomessa esiintyvät luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajit. Sisältödokumentti/ Suomen ympäristökeskus. Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa. _uhanalaisista_lajeista Sisältödokumentti / Ympäristöministeriö. Rauhoitetut lajit luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997). Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Kansainväliset vastuulajit: linnut. Kansainväliset vastuulajit: putkilokasvit. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Sisältödokumentti / Suomen ympäristökeskus. Kansainväliset vastuulajit: linnut. Kansainväliset vastuulajit: putkilokasvit. FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit/Kansainvaliset_vastuulajit Suomen ympäristökeskus: Viitasammakko. [www-sivut]. Saatavissa:

48 19

49 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy LIITE 8 SASTAMALA, LAHDENPERÄ, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEELLA Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Kalle Luoto

50 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Arkeologinen inventointi Sastamala, Lahdenperä, arkeologinen inventointi ranta-asemakaava-alueella Kannen kuva: Kaavoitettavalla ranta-asemakaava alueella maasto laskee kivisenä rinteenä kohti järveä. SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 2 Vanhat kartat ja historiallinen asutus... 4 Inventointityö... 6 Tulokset... 7 Lähteet... 8 KARTAT Kartta 1. Inventointialueen sijainti on merkitty sinisellä. Ote peruskartasta. MK 1: Kartta 2. Ote Sastamalan Lahdenperän ranta-asemakaavan suunnitelmasta (luonnos ). Ei mittakaavassa Kartta 3. Inventointialueen sijainti (sinisellä) ja lähistön tunnetut muinaisjäännöskohteet. Mk 1: Kartta 4. Kaivetut koekuopat ja lapionpistot. Mk 1: Taustakartat: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 04/2017 aineistoa

51 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 1 Sastamala, Lahdenperä, arkeologinen inventointi ranta-asemakaava-alueella SASTAMALA, LAHDENPERÄ, ARKEOLOGINEN INVENTOINTI RANTA-ASE- MAKAAVA-ALUEELLA Tutkimuksen laji Arkeologinen inventointi Tutkimuslaitos: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Inventoija: FM Kalle Luoto FM Tapani Rostedt Fil. yo Tuukka Kumpulainen Kenttätyöaika: 13. ja Peruskartta: PK Alkuperäinen tutkimuskertomus: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n arkisto Kohteet ei kohteita Löydöt: ei löytöjä Lausunnot - Aikaisemmat tutkimukset: (Haimila, Miikka Vammala Rautaveden osainventointi 1999.) Kartta 1. Inventointialueen sijainti on merkitty sinisellä. Ote peruskartasta. MK 1:

52 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2 Sastamala, Lahdenperä, arkeologinen inventointi ranta-asemakaava-alueella Johdanto Arkeologisen inventoinnin kohteena ollut kaava-alue sijaitsee Sastamalan kaupungissa Kuloveden rannalla noin 14 kilometrin päässä Vammalan keskustasta koilliseen. Kaava-alue muodostuu tilojen Lahdenperä 7:18 ja Kirkkolahti 7:15 alueista. Kaava-alueen pinta-ala on noin 9,8 hehtaaria. Kaavassa osoitetaan yhteensä neljä loma-asuntojen rakennuspaikkaa, joista kolme on uusia rakennuspaikkoja. Uudet rakennuspaikat on osoitettu Lahdenperän tilan länsiosaan naapurikiinteistön olemassa olevan rakennuspaikan viereen paikalle. Lahdenperän tilan alueella on metsää sekä tasaista peltoaukeaa. Lahdenperän tila on rakentamaton. Kirkkolahden tilalla on rakennettuna loma-asunto talousrakennuksineen. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta Karkun-Tyrvään maisema-aluetta. Vuonna 2014 laaditussa Pirkanmaan valta-kunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa kaava-alue kuuluu myös ehdotettuihin valtakunnallisiin maisema-alueisiin (Rautaveden kulttuurimaisema). Kaava-alueelta ei tunneta entuudestaan muinaismuistoja. Kaava-alueen lähistöllä, noin 0,5 km etelälounaaseen sijaitsee Pentin linnavuori. Muista löydöistä mainittakoon kvartsiydin (KM 28895:1), joka on löydetty Pentin talon eteläpuolelta, noin kilometri inventointialueesta lounaaseen. Aluetta ei ole aikaisemmin arkeologisesti inventoitu. Lahdenperän Kaava-alueella maasto laskee melko jyrkästi kuloveteen lukuun ottamatta Lahdenperän tilan pohjoista ruovikkoista rantaosuutta. Peltoaukeiden ulkopuolella maasto on kivistä talousmetsää, jossa liikkuminen oli hankalaa. Alueen maasto oli myös monin paikoin metsäkoneen muokkaamaa. Kartta 2. Ote Sastamalan Lahdenperän ranta-asemakaavan suunnitelmasta (luonnos ). Ei mittakaavassa.

53 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Sastamala, Lahdenperä, arkeologinen inventointi ranta-asemakaava-alueella 3 Kartta 3. Inventointialueen sijainti (sinisellä) ja lähistön tunnetut muinaisjäännöskohteet. Mk 1: Kuva 1. (vas.) Maasto Lahdenperän ranta-asemakaava alueella oli laajalti kivistä rinnettä. Kuva 2. (oik.) Kirkkonokan kaavoitettava alue oli vapaa-ajan käytössä.

54 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 4 Sastamala, Lahdenperä, arkeologinen inventointi ranta-asemakaava-alueella Vanhat kartat ja historiallinen asutus Aluetta on kuvattu vanhoissa kartoissa. Aluetta kuvaavista kartoista vanhin on Kaajan maakirjakartta vuodelta Karttaan on kuvattu talon paikka sekä peltoja. Pellot on jaettu kahteen lohkoon (kartassa E ja F). Asemoinnin perusteella Kaajan talonpaikka on sijainnut suunnilleen nykyisellä paikalla Lahdenperän kaava-alueen länsipuolella. Talon pellot sijoittuvat nykyisten peltojen kohdalle, mikä onkin luontevaa, sillä muut osat alueesta ovat melko kivisiä. Talo ei esiinny Seppo Suvannon - lää. Karkun Koivuin kylän Kaajan talon isäntänä Jöns Kaja 1622 ja myöhemmin Escil Jöranss vuosina (Asutuksen yleisluettelot, Karkku & ). Kaajan talo on ilmeisesti perustettu 1600-luvun alussa. Pitäjänkartan laatimisen aikoihin 1800-luvun loppupuolella alueen niitty ja peltoala kasvaa. Lisäksi alueen läheisyyteen rakennetaan tie. Kirkkonokka näkyy pitäjänkartassa selkeänä niemenä, mutta sitä ei ole erityisesti nimetty luvun karttaan Kirkkonokkaa ei ole merkitty. Kuva 3. Maakirjakartta (1644) asemoituna nykyisen peruskartan päälle luvun kartasta pystyy tunnistamaan Kaajan talon sekä siihen kuuluvat pellot.

55 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 5 Sastamala, Lahdenperä, arkeologinen inventointi ranta-asemakaava-alueella Kuva 4. Ote 1800-luvun lopulla laaditusta pitäjänkartasta. Uusia alueita on otettu viljelyyn. Punaisella merkitty talonpaikka on nykyisen Kaajan talon kohdalla. Uutena ilmiönä on karttaan merkitty tielinja. Tielinjan linjaus vastaa karkeasti nykyisen tien linjausta. Kuva 5. Ote Peruskartasta Lantula ( ) vuodelta Kaaja kuuluu Koivun kylän maihin. Alueen viljelypinta-ala on laajimmillaan. Alueen eteläpuolella sijaitsee Pentin linnavuori. Alueelle ei ole vielä tässä vaiheessa syntynyt lomaasutusta.

56 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 6 Sastamala, Lahdenperä, arkeologinen inventointi ranta-asemakaava-alueella Inventointityö Inventointityö kohdennettiin toimeksiannon mukaiselle Lahdenperän asemakaavaalueelle. Inventoinnin esityöt tehtiin keväällä 2017 arkeologi Kalle Luodon toimesta. Esityön yhteydessä muodostettiin lähiympäristön tunnettujen muinaisjäännösten perusteella käsitys alueella mahdollisesti sijaitsevista muinaisjäännöksistä. Ennen inventointia alueelta ei tunnettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Inventoinnin valmistelussa käytettiin lähteinä Museoviraston ylläpitämiä Muinaisjäännösrekisteriä ja Muinaiskalupäiväkirjaa sekä vanhoja karttoja Kansallisarkiston kokoelmista. Alueen historiaa selvitettiin paikallishistorioiden avulla. Inventoinnin valmistelussa käytettiin hyväksi myös Maanmittaushallituksen tuottamaa laserkeilausaineistoa (LiDAR). Maastotyöt aloitettiin iltapäivällä tarkastamalla alue kokonaisuudessaan kolmen havainnoijan voimin. Havaintoja täydennettiin kaivamalla koekuoppia otollisiksi katsottuihin kohtiin. Kenttätyövaiheessa kiinnitettiin erityistä huomiota esihistoriallisten asuinpaikkojen etsimiseen kaivamalla lapiolla koepistoja sopiviksi arvioituihin maastonkohtiin noin 20 kappaletta. Koepistoin pyrittiin havaitsemaan mahdollisia esihistoriallisten asuinpaikkojen kulttuurikerroksia ja pintamaaperään jääneitä artefakteja tai niiden jäänteitä. Maastoa havainnoitiin myös silmämääräisesti varsinkin erilaisten historiallisen ajan muinaisjäännösten varalta. Kenttätyön havainnot dokumentoitiin valokuvaamalla ja tallentamalla paikkatieto GPS -paikantimella. Inventoinnin jälkityöt tehtiin kesäkuussa Raportoinnin tavoite oli merkitä maastossa havaitut kohteet karttoihin ja tuottaa lyhyet kohdekuvaukset inventoiduista arkeologisista kohteista osaksi raporttia. Inventoinnissa ei löydetty Kansallismuseon kokoelmiin talletettavia esinelöytöjä. Raportin koordinaatit on ilmoitettu ETRS 89 -TM 35 järjestelmän mukaisina. Kuva 6. Alueen pohjoisosan peltoaukea.

57 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 7 Sastamala, Lahdenperä, arkeologinen inventointi ranta-asemakaava-alueella Kartta 4. Kaivetut koekuopat ja lapionpistot. Mk 1:2000. Kartan selite: A = Entinen peltoalue, jossa maaperä on hiekkaisempaa kuin muualla inventointialueella. Maasto viettää kohti lännessä virtaavaa puroa, jonka toisella puolella sijaitsee Kaajan talo. B = Järveen laskevan kivisen rinteen laella oli pienialainen tasaisempi kohta, johon kaivettiin muutama koekuoppa. C = Rannan läheisyydessä havaittiin kapea rantaterassi, johon kaivettiin viisi koekuoppaa. Tulokset Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy toteutti Lahdenperän ranta-asemakaavan suunnittelutyöhön liittyvän arkeologisen inventoinnin huhtikuussa Inventoinnissa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita merkittäviä kulttuuriperintökohteita tutkimusalueella. Tutkimusalueen maaperä todettiin kenttätyövaiheessa suurelta osin epäsuotuisaksi esihistoriallisille asuinpaikoille. Kajan talon itäpuolella virtaavan puron itäpuolella oli pienialainen metsittynyt pelto, johon kaivetussa koekuopissa maaperän havaittiin olevan esihistoriallisellekin asutukselle suotuisaa hiekkamaata. Kaivetusta koekuopista ei tehty havaintoa muinaisjäännöksestä.