Kulmakivi. Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 6/2002

Transkriptio

1 Kulmakivi Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 6/2002

2 Pääkirjoitus Jaakob Joosefin poika Jeesuksen veli Tämän syksyn sensaatiomaisin uutinen arkeologian alueelta oli Jaakobin luuarkun löytyminen. Kun ensimmäisen kerran kuulin asiasta, pidin tietoa normaalina huuhaa-arkeologian väitteenä, sillä näillä alueilla on kovin paljon näennäistietoa liikkeellä. Pian kuitenkin kävi ilmi, että kyseessä on arkku, joka erittäin todennäköisesti on aito varhaisroomalaisen aikakauden ossuaari, sillä tekstin patina viittasi selvästi muinaislöytöön. Mutta voisiko kyseessä olla Uudessa testamentissa mainittu henkilörykelmä ja itse Jeesus Nasaretilaisen perhekuntalaisten nimet? Kaikki kolme nimeä ovat hyvin tavallisia tuon ajan juutalaisia nimiä, ja arkku sellainen, joita on löydetty satoja. Erikoisuus on nimien yhdistelmässä. Tavallisesti luulaatikossa on vain vainajan nimi ja joskus lisäksi isän nimi. Veljen nimen esiintyminen on äärimmäisen harvinaista, joten hänen on täytynyt olla selvästi vainajaa tunnetumpi henkilö. Tämä yhdistelmän johdosta voidaan päätellä, että kyseessä on hyvin todennäköisesti juuri Jeesus Nasaretilainen ja hänen veljensä Jaakob, joka Uuden testamentin mukaan oli myös kristillisessä seurakunnassa tunnettu henkilö ja alkuseurakunnan ensimmäinen johtaja. Löytö on sensaatiomainen siksi, että juuri tämän lähemmäksi Jeesusta ei arkeologian keinoin enää voida päästä. Jeesuksen nimi esiintyy tässä ensimmäisen kerran arkeologisissa löydöissä. Raamatun ulkopuolella hänet mainitaan kyllä esimerkiksi Josefuksen historiateoksessa pari kertaa. Luuarkku löytyi erään juutalaismiehen yksityiskokoelmasta. Hän kertoi ostaneensa sen arabipuolelta antiikkikauppiaalta. Häneltä kysyttiin, miksei hän ollut aiemmin kertonut omistavansa näin ainutlaatuista esinettä. Siihen mies oli vastannut, ettei hänelle tullut mieleenkään, että Jumalan Pojalla olisi veljeä, joten hän piti sitä vain tavallisen juutalaisen miehen arkkuna. Kulmakivi 6/2002 2

3 Mielenkiintoinen lausuma juutalaiselta! Oliko Jumalan Pojalla sitten veljeä? Matteuksen evankeliumin mukaan nasaretilaiset sanoivat Jeesuksesta: Eikö hän ole se rakennusmiehen poika? Eikö hänen äitinsä nimi ole Maria, ja ovathan Jaakob, Joosef, Simon ja Juudas hänen veljiään? (Matt. 13:55). Koska samainen evankeliumi kertoo Jeesuksen siinneen Pyhästä Hengestä ja syntyneen neitsyt Mariasta (Matt. 1:18), niin juutalaismies oli osittain oikeassa. Katolilaisille löytö on hiukan kiusallisempi, sillä he opettavat Marian olleen ikuinen neitsyt ja siksi väittävät muiden poikien syntyneen Joosefin aiemmasta avioliitosta. Tähän ei Raamattu anna minkäänlaista vihjettä. Herran veli Jaakob esiintyy Uudessa testamentissa yhteensä yksitoista kertaa, ja usein hyvin keskeisissä kohdissa. Hänet mainitaan erikseen ensimmäisten ylösnousseen kohdanneiden joukossa (1. Kor. 15:7) ja myöhemmin hän toimii Jerusalemin apostolikokouksen puheenjohtajana (Ap.t. 15:13). Hän on myös Jaakobin kirjeen kirjoittaja. Tässä meille tämän vuoden joulusaarna: Jeesus on neitseestäsyntynyt Jumalan Poika, joka on tullut ihmiseksi nasaretilaiseen perheeseen. Hänen ihmisyytensä on hyvin todistettu ja ilmeinen. Hänen jumaluutensa on Raamatussa ilmoitettu. Hänet voidaan uskossa ottaa vastaan syntien sovittajana ja anteeksiantajana Eero Junkkaala Opiskelijoita STI:n kahvihetkessä. 3 Kulmakivi 6/2002

4 Anna joululahja kirkon tulevaisuudelle! Osallistut samalla STI:n talousihmeeseen. Olemme usein kertoneet, kuinka yksityiskohtaisen tarkasti STI:n taloudesta on pidetty huolta. Viimeisin ihmettelyn aihe oli tällainen: marraskuun 20. päivänä syötimme tietokoneelle marraskuun palkkasumman, 6 020,24 euroa. Sitten tarkistimme päivän saldon. Tilillä oli rahaa 6 020,26 euroa! Meille jäi siis kaksi senttiä ylikin! Vähän epäröiden uskalsimme panna palkat maksuun ja lähetimme hiljaisen huokauksen ylöspäin, että viikon kuluttua maksettavaan vuokraan löytyisi jälleen tarvittavat varat. Tätä kirjoitettaessa tiedämme, että ne löytyivät. Syksyn talous on ollut niukkaa mutta riittävää. Kaikki STI:n viisitoista toimintavuotta ovat olleet tällaista Jumalan ihmettä. Joskus tilillä on ollut vähän enemmän pelivaraa, joskus ei lainkaan, mutta kertaakaan ei ole tarvinnut jättää palkkoja maksamatta. Työn ystävät ovat tehneet tämän ihmeen mahdolliseksi. Nytkin joulun alla vetoamme teihin. Kysymys on viiden leivän ja kahden kalan ihmeestä. Jumala siunaa omiensa vähät eväät. Emme tarvitse suuria lahjoituksia; tulisimme vain ylpeiksi ja huolettomiksi. Pienistä lahjoista koostuu riittävä päiväannos. Kiitos tähänastisesta mukanaolostanne! Timo Eskola Eero Junkkaala Pekka Huhtinen Kirsi Sell Siunattua joulun aikaa ja uutta vuotta! Kevään ohjelmaa: Nainen ja mies Jumalan valtakunnassa STI:n kevätkausi alkaa juhlilla, joissa iloitaan viidestätoista toimintavuodesta. Juhlat pidetään Vanhankirkon tiloissa Helsingissä. Työn ystäville on juhla tiistai-iltana ja opiskelijoille Opiskelijoiden juhapäivä on myös kevätkauden avaus. Juhlista on ilmoitus tämän Kulmakiven sivulla 13. Kevään laajin luentosarja käsittelee naisena ja miehenä olemista kirkon työssä ja muussakin elämässä. Luennoissa pyritään hahmottamaan naisen ja miehen identiteettiä ja myös omaleimaisuutta evankeliumin parissa. Aiheina on luentoja luomisjärjestyksestä, naimattomuudesta, miesten katoamisesta ja parisuhteista. Naisen ja miehen asemaa ja roolia pohditaan niin kirkkohistorian kuin sielunhoidonkin kannalta. Systemaattisen teologian sarjassa polttopisteessä ovat uskontunnustukset ja niiden teologia. Perinteiset tunnustukset ovat kaiken kristillisen opin ydintä. Uuden testamentin sarja on puolestaan suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille, vaikka toki muutkin saavat osallistua. Puolet kurssista käsittelee Uuden testamentin teologiaa ja puolet Uuden testamentin arkeologiaa. Kevään lopulla omana kurssinaan on Kesäteologin ABC. Siinä nuoria ohjataan mm. rippikoulun pitämiseen ja puheiden valmistamiseen. Kevätkauden ohjelma löytyy STI:n kotisivulta Sen voi myös tilata postitettavaksi. TE Kulmakivi 6/2002 4

5 STI: hallituksen ja syyskokouksen päätöksiä STI:n hallitus päätti jatkaa Pekka Huhtisen työsuhdetta STI:ssä asti. Aiemman päätöksen mukaan Olli-Pekka Vainion oli määrä tulla määräaikaiseksi tutkijaksi alaken, mutta hänen omasta pyynnöstään hänen työsuhteensa siirrettiin alkavaksi Vainio toimii tällä hetkellä Helsiingin yliopiston systemaattisen laitoksen tutkijana, ja hän viimeistelee lisenssiaatintyötään. STI:n syyskokouksessa tehtiin muutama vaihdos hallituksen erovuoroisiin jäseniin. Sanansaattajien uusina edustajina ovat järjestön uusi lähetysjohtaja Juha Auvinen ja hänen varajäsenenään pastori Martti Poukka. Teol. tri Anni-Maria Laato valittiin varsinaiseksi jäseneksi ja hänen varajäsenenään on teol.maist., oik. kand. Marjo Anttoora. Syyskokous päätti myös korottaa kannatusmaksuja niin, että tukijäsenmaksu on ensi vuonna 30 euroa, opiskelijoilta 10 euroa ja yhteisöiltä 100 euroa. Kulmakivi lähetetään edelleen, vaikka maksaisi pienemmänkin summan, joko kerralla tai pitkin vuotta. Lähetämme lehden mielellään myös sellaisille, jotka haluavat seurata STI:n toimintaa mutta eivät syystä tai toisesta voi maksaa tukimaksua. EJ Pääsihteeri Eero Junkkaala toimii STI:n hallituksessa asioiden esittelijänä. SLEYn toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas on ollut hallituksen puheenjohtajana vuodet 2001 ja Kulmakivi 6/2002

6 Raamatun tulkinta ja kirkko Keskustelu Raamatun tulkinnasta on noussut kirkossa jälleen esille monessa eri yhteydessä. Piispa Riekkinen nosti aiheen keskustelun polttopisteeseen piispainkokouksen avauspuheessaan syksyn alussa. Lisäksi Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä pidetty raamattuseminaari tarjosi puheevuoroja samaan keskusteluun. Miksi aihe on nyt niin keskeinen? Syynä ovat tietysti monet kiistakysymykset, joissa vastakkaisia kantoja perustellaan erilaisella raamatuntulkinnalla. Valkealan tilanne toi taas kerran pintaan kysymyksen Raamatun virkakäsityksestä. Myös keskustelu rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisesta on ajanut päättäjiä Raamatun äärelle. Samoin monet muut moraalikeskustelun aiheet ovat synnyttäneet kiistaa siitä. miten Raamattua tulisi käyttää kirkon opetuksen ohjeena. Sola Scriptura onko Raamattu enää yksin? Luterilaisen perinteen tärkein periaate kirkon opin ja opetuksen luonteesta on se, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvoitava Jumalan pyhän sanan mukaan. Näin sanotaan yhä tänäänkin kirkkojärjestyksen ensimmäisessä pykälässä. Lutherin Sola Scriptura -periaate toteaa: yksin Raamattu on kirkon ohje. Kirkon koulutuskeskuksen seminaarin monessa alustuksessa esitettiin, että kirkon tulisi jo luopua Sola Scriptura -ajatuksesta. Raamatun katsottiin olevan niin vanhentunut, että nykyihminen ei voi hyväksyä sen sisältämiä käsityksiä ihmissuhteista ja tämän päivän yhteiskunnasta. Raamattukeskustelussa pidetäänkin uusina aiheina mm. sukupuoliroolien muuttumista, naisen asemaa, seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksia ja niin edelleen. Piispa Riekkinen tarttui em. avauspuheessaan samaan asiaan. Hänkin olisi syrjäyttämässä Sola Scriptura -periaatteen, koska Raamattu hänen mukaansa sisältää selvästi vanhentuneita tai moraalisesti kyseenalaisia näkemyksiä. Riekkisen mukaan Raamatun ihmiskuva on väärä ja myös käsitys Raamatun sanoman luonteesta on antiikin maailmankuvan vääristämä. Riekkinen kääntää raamattuperiaatteen ylösalaisin. Hänen mukaansa Raamattu itse ei esitä Jumalan ilmoitusta. Siksi Raamattu on tulkittava tämän päivän ihmisen näkökulmasta uudelleen. Siinä vaiheessa Raamatun tekstiin on sovitettava asiakritiikkiä kuten hän sanoo mikä tarkoittaa Raamatun sisältämän opetuksen kieltämistä. Raamattua tulkitsemassa Raamattua on toki tulkittava, sen kaikki myöntävät. Mutta tekstin tulkinta ei suinkaan ole niin monimutkainen asia kuin Riekkinen väittää. Hänen ajatuksensa nousevat liberalisoituneesta eksegetiikasta, joka on pyrkinyt asiakritiikkiin materialistisen maailmankuvan ehdoilla. Sellaista kirkon ei tarvitse hyväksyä. Valistusajan synnyttämän rationalismin eli järkeisuskon kaudella Raamatun yliluonnollinen aines sivuutettiin ja evankeliumi samastettiin moraaliin ja hyvään elämäntapaan. Tässä vaiheessa uskosta tuli moraalioppia, mikä ehkä kuulosti järkevältä, mutta siitä puuttui sovituksen evankeliumi. Kun tällainen ajattelu menetti suosio- Kulmakivi 6/2002 6

7 taan, tilalle tuli elämänkokemisen filosofia, eksistentialismi. Se korosti sisäisen kokemuksen ja aidon ihmisyyden etsimistä. Raamattua alettiin pitää pelkkänä itsensä löytämisen välineenä. Nämä suuntaukset ovat olleet yleisimpiä keskustelussa, jossa lisäksi kiistetään esimerkiksi Jeesuksen neitseestäsyntyminen, jumaluus tai sovitustyö. Nämä ovat puutteellisia tapoja ymmärtää Raamattu. Raamatun ydinsanomana on syntisille julistettava evankeliumi Jeesuksen Kristuksen sijaiskuoleman perusteella. Sanoman edellytyksenä oleva ihmiskäsitys on rehellinen ja uskottava meidänkin aikanamme. Ihmiskunta elää synnin vallassa ja rikkoo jatkuvasti Jumalan tahtoa ja Jumalan luomaa elämää lukemattomin tavoin. Elämämme ristiriita Pyhän Jumalan kanssa on ilmeinen. Tähän ongelmaan eivät vastaa moralismi tai sisäisen kokemuksen etsiminen. Siihen vastaa ainoastaan sanoma syntien tähden ristiinnaulitusta Kristuksesta. Kirkolla ei ole mitään tarvetta osallistua keskenään kiistelevien tutkijoiden vuosi vuodelta vaihtuvien teorioiden väliseen taisteluun. Populistisessa julkisuudessa tutkijat kyllä pyrkivät kohuväitteidensä saattelemana sanelemaan kirkolle, mitä seurakunnissa pitäisi milloinkin uskoa ja opettaa. Kirkolla on kuitenkin täysi oikeus torjua tällaiset toiveet. Eurooppalaisessa järkeisuskossa ei ole mitään suojeltavaa eikä säilytettävää. Se on ollut vain yksi virheellinen tapa yrittää muuttaa Raamatun sanomaa materialistisen maailmankuvan mukaiseksi humanismiksi. Kirkon opetukselle se on täysin tarpeetonta. Kristillinen kirkko saa oikeutetusti pitäytyä omaan, tunnustuksensa ohjaamaan Raamatun tulkintaan. Se Raamattu, jonka mukaan oppia ja elämää on kirkossa arvioitava, on nimenomaan apostolisen uskon lävitse tulkittu Raamattu. Raamattu ja moraalikysymykset Apostolisen uskon yksinkertaisimpia lähtökohtia on usko Jumalaan ihmisen Luojana. Raamatun ihmiskuva on siten selvä ja yksinkertainen. Niin ihmisen minuus kuin hänen sukupuolinen identiteettinsäkin ovat sidoksissa luomistyöhön. Mikään kuviteltu yhteiskunnan muutos, keittiökoneiden tai kuurakettien keksiminen, ei muuta käsitystä alkuperäisestä ihmisyydestä Jumalan kuvana. Apostolinen usko julistaa lakia ja evankeliumia Jumalan rakkautena. Syntisen ihmisen näkökulmasta Jumalan pyhä tahto on laki, rakkauden vaatimus. Se paljastaa meidän rakkaudettomuutemme. Siksi laki tuntuu usein kiusalliselta ja kielteiseltä asialta. Sisällöltään se on kuitenkin aina se sama elämää ylläpitävä rakkauden sana, joka kertoo meille Jumalan olemuksesta. Kun luterilaisen tulkinnan lähtökohtana ovat laki ja evankeliumi, pidämme tärkeänä Jumalan rakkauden lain ikuista luonnetta. Siksi kanta moraalikysymyksiin muodostetaan Jumalan lain perusteella. Samalla kuitenkin muistamme, että laki ei anna voimaa pelastukseen. Armon tarjoaa meille ainoastaan Jumalan uhrautuva rakkaus. Evankeliumin ytimenä on Kristus, joka tehtiin synniksi meidän edestämme. Siksi keskustelu laista tai moraalista ei ole kristitylle ahdistava asia. Se on pikemminkin aina portti eteenpäin. Pitäytyessään lakiin ja evankeliumiin kirkko pitää yllä Sola Scriptura -periaatetta. Raamattua tulkitaan niin, että kaikkea oppia on kirkossa arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan. Siihen kuuluvat niin rakkauden lain ehdottomuus kuin ehdoton armo, kaikille syntisille Kristuksen tähden tuleva lahjavanhurskaus. Timo Eskola 7 Kulmakivi 6/2002

8 Henkilökohtaisesti Soili sai kutsun Nuorena Soilin elämä oli autio ja tyhjä. Pimeys peitti mieltä ja henki kapinoi Jumalaa vastaan. Ajatuksissa liikkui epäilys siitä, onko Jumala sittenkään rakkaus. Jumala sanoi: Tulkoon valo Soilin ajatuksiin! Ja valo tuli. Soili sai nähdä, että vaikka kaikki muu maailmassa osoittaisi Jumalan rakkautta vastaan, hän ei koskaan pääse yli Jumalan rakkauden teosta Kristuksessa. Soili sanoi Jumalalle: Tee mitä tahansa minun elämälleni, kunhan viet taivaaseen. Ja Jumala teki. Vuosia myöhemmin marraskuisena aamuna Soili Haverinen hörppii kukallisesta mukistaan ja pohtii opintojaan ja elämäänsä. Jo teologian opinnot aloittaessaan Soili tiesi, että hengellinen työ on hänen kutsumuksensa. Selvää kuitenkin oli, että pastorin virkaan hän ei hinkuisi, sillä Soili oli aiemmin käynyt kovat kamppailut Paavalin kirjeiden äärellä. - En voinut ymmärtää, miksi puhumiskiellot naisille olivat siellä. Miksi ihmeessä jokin, mitä tehdään seurakunnassa, liittyisi jotenkin sukupuoleeni, oli Soilin ajatuksissa pyörinyt. Ensin Soili yritti vältellä asian pohdiskelua hyppäämällä Raamatussa päänvaivaa aiheuttavat kohdat yli. Karjalan Aunuksessa lähetystyössä vietetty vuosi laittoi kuitenkin pohtimaan asioita. Hän ymmärsi, ettei voisi jättää Jumalan sanasta mitään pois, vaikkei niitä ymmärtäisikään. Hän päätti luottaa Jumalaan ja seurata kutsumustaan, vaikkei Raamatun kohtien syvimpiä merkityksiä voisikaan ymmärtää. Asioiden kanssa kamppailu ei kuitenkaan ollut turhaa, sillä myöhemmin Soili käsitti tuskaakin tuottaneet kohdat. Omaa aktiivisuutta työpaikan löytämiseksi Jos teologian opiskelijan tulevaisuuden suunnitelmiin ei kuulu kumpikaan perinteisistä ammattivaihtoehdoista, voi työelämään siirtymisessä nousta seinä vastaan. - Kukaan ei tule kotoa hakemaan töihin. Oma aktiivisuus ratkaisee, sanoo Soili. Soili Haverisen mielestä hengelliseen työhön ei valmistuta pelkästään yliopisto-opinnoilla. Oman kutsumuksen pohtimiseen ja hengelliseen kasvuun tarvitaan paljon muutakin. Oma paikka hengellisessä työssä löytyy ottamalla vastuuta ja tekemällä töitä, vaikkei se varsinainen leipätyö olisikaan. - Omalla kohdallani viiden vuoden ihanteellinen opiskeluaika olisi varmaan ollut vahingollinen, sanoo seitsemättä vuotta yliopistossa kirjoilla oleva Soili. Opintojen venyminen ei siis välttämättä ole pahaksi. Opiskelun ohella voi olla hyödyllistä tehdä töitä Soilin tavoin. Soili näkee työt ja pidemmän opiskeluajan omien eväi- Kulmakivi 6/2002 8

9 den keräämisen kannalta hyvänä asiana. Toinen hyvä seikka on tunnetummaksi tuleminen hengellisissä piireissä. Työhön ottamiseen on suurempi kynnys opintoputkesta putkahtaneen kuin ennenkin vastuuta hengellisessä työssä ottaneen kohdalla. STI ja Priscilla-yhdistys tukena Opintojensa alkuvaiheessa Soili koki STI:ssä käymisen rohkaisevaksi monelta kannalta. STI oli paikka, jossa saattoi tavat muita samanmielisiä opiskelijoita. Sitä kautta muodostui etenkin samanmielisistä naisteologeista viiteryhmä, jonka kanssa saattoi jakaa ja käydä läpi asioita. Tärkeää oli, ettei jäänyt yksin esimerkiksi eksegeettisen aivopesun hyökätessä. Naisteologien viiteryhmästä sai alkunsa myös Priscilla-yhdistys. - Naisteologien hankala työtilanne ja yleinen turhautuminen ajoivat tekemään asialle jotain, Soili selittää. Moni nainen oli omassa hengellisessä yhteisössään kokenut, että miespuolisia teologian opiskelijoita rohkaistiin hengelliseen työhön, mutta naisia ei. Priscilla-yhdistyksen naisten kantavana ajatuksena on, että jos rohkaisua ei tule muualta, niin naisteologit voivat rohkaista toisiaan. Opiskelijalähetyksen opiskelijasihteerinä Tällä hetkellä Soili työskentelee kolmatta vuotta OPKOn leivissä. Helsingin opiskelijatyöstä vastatessaan hän kokee, että oma kutsumus on tullut todeksi. Raamatun opettaminen ja evankelioiminen ovat hänelle juuri sitä ominta. - Kutsumus ei ole jotain, joka tulee vasta maisterin paperien mukana, hän sanoo. Soilille kutsumus onkin jotain paljon enemmän. Se on oma vähäinen kiitollisuuden osoitus siitä, mitä Jumala on tehnyt. Kutsumus ei ole suuri ääni taivaasta, vaan vahva tuntuma siitä, ettei voisi tehdä mitään muuta. Kutsumuksen toteuttaminen taas on tehdä Jumalan ohjauksessa sitä, minkä on itse ymmärtänyt Jumalan tahdoksi. Jumalan tahdon mukaisella paikalla työskenteleminen on myös itselle mielekästä. - Sen, minkä teen, teen Herralle, Soili sanoo ja hän sanoo sen erittäin vakuuttavasti. Heli Airikka, teol. yo 9 Kulmakivi 6/2002

10 Guntis Dislers, latvialainen vieras STI:ssä Se on Latvian Christian Academy, joka perustettiin vuonna Työskentelen siellä vaimoni kanssa, joka toimii akatemian johtajana. Akatemia antaa yliopistollista opetusta diakonisten aineiden ja taideaineiden alueelta. Meillä on noin tuhat opiskelijaa. Eerokin on käynyt meillä opettajana. Haluamme antaa nuorille raamatullista opetusta. Luonteeltaan se on käytännöllistä ja soveltuu monelle elämänalueelle. Minkälaisiin töihin valmistuneet menevät? Guntis työskentelee Latviassa kristillisessä akatemiassa Vanhan testamentin opettajana. Viime viikkoina hänet on nähty usein STI:n käytävillä kirja kädessä tai paperipino kainalossa. Mikäpä on tuonut miehen Suomeen? Hei Guntis, mikä on vierailusi syynä? Olen täällä tutkimuksen merkeissä, koska teen Latviassa väitöskirjaa Vanhan testamentin ja Israelin taiteesta. STI on minulle tuttu jo entuudestaan. Olen ollut Israelissa Eeron kanssa arkeologisilla kaivauksilla. Sen perusteella tiesin, että teillä on hyvä alan kirjasto. Kerään täältä tietoa ja kuvia tutkimuksiani varten. Haluankin kiittää lämpimästi Eeroa ja Kirsiä ja teitä kaikkia avustanne täällä kirjastossa. Mikä paikka on tuo akatemia, jossa työskentelet? He saavat valtion diplomin ja työskentelevät diakonisissa tehtävissä esimerkiksi kouluissa ja sairaaloissa. Lisäksi taideaineiden opiskelijat valmistuvat usein taiteilijoiksi. Jotkut taas toimivat viestinnässä ja mediassa. Pappisseminaarissa saatavien lisäopintojen kautta voi jatkaa myös papiksi luterilaiseen kirkkoon. Millainen on hengellinen tilanne Latviassa? Latviassa oli 15 vuotta sitten paljon herätystä ja kova innostus kristinuskoa kohtaan. Myöhemmin maallistuminen on vallannut alaa ja materialismi on saanut monet mukaansa. Lisäksi New Age ja lahkot ovat löytäneet tiensä meille. Ne tarjoavat helppoa uskontoa, joka voidaan tunteen perusteella ottaa vastaan. Tällaiseen tilanteeseen Akatemiamme pyrkii vastaamaan antamalla raamatullista koulutusta, joka on käytännöllistä Kulmakivi 6/

11 tämän päivän tarpeisiin. Raamattu on myönteinen resurssi myös yhteiskunnan rakentamiseen. Ongelmanahan on tietysti myös yleinen moraalin rappeutuminen. Minkä tervehdyksen antaisit suomalaisille lukijoillemme? Tiedättekö, isälläni oli suomalainen tausta. Nyt käyntini Suomessa teki monta asiaa ymmärrettäväksi, koska latvialainen mentaliteetti on usein toisenlainen. Ymmärrän, miksi olen hieman suomalaisten tapainen. Suomalaiset ovat vakavia ja työtätekeviä, sekä vastuuntuntoisia. On mukavaa voida tervehtiä vanhoja sukulaisia. Mielessäni on Raamatun ensimmäinen lause: Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Se on mielestäni myös Raamatun tärkein lause. Mitä syvemmin perehdytään tuohon lauseeseen, sen paremmin ymmärretään myös Raamatun sanoma. Koko Raamattu on tuossa lauseessa jo mukana. Siinä on Jeesus ja myös lunastus, koskapa Henki oli kuin lintu joka lensi syvien vesien päällä. Tämän lauseen kautta Jumalan pelastustyö tulee meille läheiseksi. Tämä symbolismi sopii mielestäni suomalaiseen luontoon ja hengenmaisemaan. Timo Eskola Kirkolliskokouksen kuulumisia Marraskuun kirkolliskokouksessa oli paljon hallinnollisia asioita päätettävänä. Perustettiin Espoon hiippakunta, hiippakuntahallintoa uudistettiin ja tuomiokapitulin miehitystä vaihdettiin. Virkarakennekomitean mietinnöstä käytiin vilkas lähetekeskustelu ja asiasta pyydetään seuraavaksi lausuntoja seurakunnilta ja useilta muilta eri tahoilta. Päätös siirtynee vasta seuraavan kirkolliskokouksen puolelle. Kysymys kirkon kolmisäikeisestä virasta on visainen ja se tulee puhututtamaan eri työntekijäryhmiä vielä pitkään. Mietinnön teologinen perusteluosa on hyvin kirjoitettu ja siinä on aineksia hedelmälliseen jatkotyöskentelyyn. Käytännön sovellutukset eivät kuitenkaan välttämättä nouse teologisista perusteista. Yleistä mielenkiintoa tulee herättämään kirkolliskokouksen kanta parisuhdelakiin. Siitä tehdyt kaksi aloitetta ovat parhaillaan perustevaliokunnassa, joka on kuunnellut aiheesta useita asiantuntijalausuntoja. Se pyrkii saamaan mietintönsä valmiiksi toukokuun kirkolliskokoukseen mennessä. Nyt olisi vielä kansalaiskeskustelun aika. Päälinjat tosin ovat tulleet selviksi jo lähetekeskustelussa. Ehkä keskustelua tai erilaisten barrikadien rakentamista tärkeämpää voisi nyt olla rukous tämän vaikean ja tärkeän asian puolesta. Tässä mitataan kirkon suhtautumista sen uskon ja elämän ylimpään auktoriteettiin, Raamattuun. Eero Junkkaala 11 Kulmakivi 6/2002

12 IHMINEN, ARVOT JA YHTEISKUNNALLINEN MURROS STI:ssa on syksyn aikana tarkasteltu opintopiirissä uskonnon roolia yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Esimerkkitapauksena on ollut Japani, jossa parhaillaan eletään voimakasta ja laajaa murrosaikaa. Yhteisenä piirteenä näyttää olevan, että erilaiset kriisitilanteet, joista yksi on hyvinvoinnin aiheuttama kriisi, aktivoivat uskonnollista toimintaa. Toiminta ei kanavoidu niinkään vanhoihin, laitostuneisiin uskonnollisiin liikkeisiin, vaan ensisijaisesti uususkontoihin, jotka ovat löytäneet markkinarakonsa. Ihmisen epävarmuus ja henkinen hätä on monille tuottavaa bisnestä. Materialismin hedelmänä syntynyt henkinen tyhjiö, pettymys jo olevaan uskonnollisuuteen, arvotyhjiö, tulevaisuuden pelko ja elämän tarkoituksen etsintä kampeavat ketä mihinkin suuntaan riippuen siitä, mitä lähipiirissä on tarjolla. Tässä on erityishaaste lähetystyölle! Meilläkin puhutaan Suomessa arvoista, arvokriisistä ja arvojen luomisesta yhteiskunnallisen muutoksen keskellä. On moneen suuntaan poukkoilevaa arvokeskustelua. Hämmästyttävää on ollut se, miten vähän meillä on uskallettu tuoda esille sitä arvoperustaa, jolle lainsäädäntömme ja eettinen normistomme ovat rakentuneet. Arvot luomme me itse näyttää olevan johtoajatuksena. Eikö Jumalan kymmenen käskyä kelpaakaan enää arvoperustaksemme? Keskustelussa etsitään jotain fiksumpaa ja uudempaa ratkaisua. Tämän ymmärtää sikäli, kun on kyse kristinuskosta vieraantuneiden esittämistä ajatuksista. Mutta kirkkomme suunnalta monet odottavat selkeämpiä linjauksia sen Sanan perustalta, jonka päälle kristillinen kirkko on syntynyt ja rakentunut. Vai olemmeko kirkossammekin vieraantuneet kristinuskosta? Pekka Huhtinen RAAMATUN PUNAINEN LANKA Raamattu läpi 1 vuorokaudessa -kursseja järjestetään vuoden 2003 alussa seuraavilla paikkakunnilla: Alajärvi, Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetys Keminmaan seurakunta Salo-Uskelan seurakunta Tilaa STI:stä itsellesi tai joululahjaksi professori Antti Laaton kirja UHRI JA ANTEEKSI- ANTAMUS. Sovitus Vanhassa testamentissa, juutalaisuudessa ja Uudessa testamentissa, Iustitia 16, 239 sivua. Hinta 10 euroa + toimituskulut. Kulmakivi 6/

13 STI:n 15-vuotisjuhlat KULMAKIVENÄ KRISTUS Helsingin Vanhassakirkossa tiistaina klo 18 Puhujina STI:n pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja, emirituspiispa Olavi Rimpiläinen, nykyinen puheenjohtaja, toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas ja lehtori, teol. tri Anni Maria Laato. Juonto pääsihteeri Eero Junkkaala. Musiikkia: opiskelijoiden yhtye Signifer. Tilaisuuden jälkeen n. klo 20 tee- ja kahvitarjoilu sekä kuvaesitys STI:stä vuosien varralta Vanhankirkon seurakuntasalissa, Bulevardi 16 B 2. krs OPISKELIJOIDEN JUHLA ja kevätkauden avajaiset keskiviikkona Vanhankirkon seurakuntasalissa Bulevardi 16 B 2. krs Klo klo 18 klo 19 paneelikeskustelu ONKO KRISTUS AINOA PELASTUSTIE? teol. tri Raimo Harjula ja teol. tri Pekka Huhtinen Tarjoilu Opiskelijailta TÄLLE KALLIOLLE emerituspiispa Olavi Rimpiläinen kuvaesitys STI:stä vuosien varrella JUHA TAPION konsertti Iltahartaus teol. yo Niko Vannasmaa 13 Kulmakivi 6/2002

14 SEURAKUNTAVIERAILUT Eero Junkkaala Kauniainen, teologipäivät Holma, raamatunopettajien yhteyspäivät Seminaari, Petra, Kauniainen Helsinki, srk.yhtymä, miestenilta Kaavi, seurakuntailta Joensuu, raamattukurssi Kouvola, seurakuntatapahtuma Tuusula, seurakuntailta Alajärvi, Raamatun punainen lanka -kurssi Keminmaa, Raamatun punainen lanka -kurssi Ilkko, evankelistojen yhteyspäivät Vaasa, Kansanläh. tapahtuma Helsinki, srk.yhtymä, miestenilta Nakkila, seurakuntatapahtuma Keski-Pohjanmaan Kansanlähetyksen päivät Salo, Raamatun punainen lanka -kurssi Ryttylä, opetusta Myyrmäen kirkko, raamattuluento Helsinki, Evankeliset opiskelijat Helsinki, messu Pyhän Sydämen kappelissa Hanko, Israelin ystävät Helsinki, srk.yhtymä, miestenilta Rauma, raamattu- ja lähetyspäivät Israelin-matka Tampere, Opiskelijalähetys Turku, kirkolliskokous Myyrmäen kirkko, raamattuluento Helsinki, kirkkopäivät Raamattuluentoja Ilmestyskirjasta torstaisin klo 19 Helsingin Vanhassakirkossa asti. Timo Eskola Kauniainen, teologipäivät Riihimäen seurakunta Seminaari, Petra, Kauniainen Riihimäen seurakunta Pekka Huhtinen 5.1. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus Kauniainen, teologipäivät Jyväskylä, evankelisten opiskelijailta Jyväskylä, Luther-kirkko, jumalanpalvelus Helsinki, STI:n 15-vuotisjuhlat Seminaari Petra, Kauniainen 2.2. Rauma, kulttuuritalo Poselli, jumalanpalvelus 2.2. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus Sudan, Khartum, teologisen seminaarin luennointimatka Helsinki, kirkkohallitus, IKEA-työryhmän kokous Helsinki, Puistolan kirkko, seurat Hki, Raamattu-Arkadia, seurat 4.4. Helsinki, Lähetysseura, opiskelijailta 6.4. Rauma, kulttuuritalo Poselli, jumalanpalvelus 6.4. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus Veteli, Paavalin synodin kirkkopäivät Helsinki, Luther-sali, NA-ilta Helsinki, God s Gas, Kansanlähetyksen opiskelijailta Espoo, Iivisniemi, raamattuluento Helsinki, kirkkohallitus, IKEA-työryhmän kokous 4.5. Rauma, kulttuuritalo Poselli, jumalanpalvelus 4.5. Pori, Väinölä, jumalanpalvelus Kulmakivi 6/

15 Pääsiäismatka Israeliin Ensi kevään matkan ilmoittautuminen on alkanut. Jos Israelin tilanne ei olennaisesti muutu nykyisestään, kevään matkat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Huhtikuinen Pyhä maa on kauneimmillaan pääsiäisen aikoihin. Tällä matkalla seurataan erityisesti Jeesuksen elämän tapahtumapaikkoja, ja siksi tutustumiskohteina ovat mm. Kapernaum, Korasin, Betsaida, Kursi, Nasaret (myös Jeesuksen aikainen kylä Nazaret Village), Seforis, Emmaus ja tietenkin Jerusalemin pyhät paikat. Käydään myös Danissa, Lakisissa, Ekronissa ja Sefelan alueen tippukiviluolissa. Tiberiaksessa ( ) majoitutaan Jordan River -hotellissa Gennesaretinjärven rannalla ja Jerusalemissa ( ) Jerusalem Tower -hotellissa. Matkan kokonaishinta retkineen on euroa. Matkanjohtajina toimivat Eero ja Pirkko Junkkaala. Teknisenä matkanjärjestäjänä Toiviomatkat. Ilmoittautuminen STI:hin puh tai matkanjohtajille, puh Ensi kesäksi on suunnitteilla myös kaivausmatka Emmaukseen SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs Helsinki Puhelin Telefax Sähköpostit sti@teolinst.fi eero.junkkaala@teolinst.fi timo.eskola@teolinst.fi pekka.huhtinen@teolinst.fi kirsi.sell@teolinst.fi Kotisivu Pankkitili Sampo Työntekijät pääsihteeri Eero Junkkaala, (koti ) tutkija Timo Eskola, (koti ) tutkija Pekka Huhtinen (koti ) sihteeri Kirsi Sell, (koti ) Avoinna lukukausien aikana ma pe klo 9 20 Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali. Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu25 euroa (opiskelijat 8,50 euroa, yhteisöt 84 euroa). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle kuusi kertaa vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas Yhteistyöjärjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Länsi-Suomen Rukoilevaiset, Opiskelija- ja Koululaislähetys, Sanansaattajat, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopisto ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen. Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy 15 Kulmakivi 6/2002

16 SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs HELSINKI Lyhyesti Raamatusta Herra on syntynyt Ihmiskunnan aamuhämärissä, heti syntiinlankeemuksen jälkeen, Jumala antoi lupauksen tulevasta Vapahtajasta kertomalla, että vaimon siemen polkee rikki käärmeen pään (1. Moos. 3:15). Kohta ensimmäisen lapsen synnyttyä Eeva ajatteli lupauksen toteutuneen, sillä Kainin syntymäjae voidaan kääntää: Olen saanut pojan, Herran. (1. Moos. 4:1). Eevan usko lupaukseen oli oikea, mutta sen toteutumisen aika ei ollut vielä. Lupaus eli sukupolvesta toiseen ja lasten syntymää tarkattiin. Jesajan aikana (Jes. 7:14 ja 9:5) profetia syntyvästä lapsesta uudistettiin, mutta vielä toteutumiseen kului 700 vuotta. Nyt Betlehemistä ja Golgatasta on kulunut vuotta, mutta edelleen vaimon siemen polkee rikki käärmeen pään. Eero Junkkaala Kannen piirros Maria Pietilä