VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos Viite VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

2 NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Kuvaus x.x.2013 Ilkka Taipale Kari Mönkäre Hulevesiselvitys Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 HULEVESISELVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen yleiskuvaus Hydrogeologiset olosuhteet Hulevesiviemäriverkko Valuma-aluejako 5 3. HULEVESIEN HALLINTA Maankäyttö Mitoitussade Valumakertoimet ja virtaamat Hulevesimäärien muutokset Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti Hulevesien hallinta tonteilla Asemakaavamerkinnät 9 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA Hulevesien laatu rakentamisen aikana Hulevesien laatu alueen käytön aikana 10 LIITTEET Liite 1. Suunnitelmakartta

4 HULEVESISELVITYS 1 1. JOHDANTO Tämä hulevesiselvitys on tehty Nurmijärven kunnan tilauksesta ja liittyy käynnissä olevaan asemakaavan muutostyöhön, jonka tarkoitus on mahdollistaa uuden kerrostaloalueen rakentaminen Vaahteranmäen alueelle Klaukkalaan. Kaava-alue sijaitsee Klaukkalan keskustan tuntumassa urheilukeskuksen vieressä. Hulevedet ovat kaduilta, pihoilta, katoilta ja muilta rakennetuilta pinnoilta valuvia sade- ja sulamisvesiä. Valumakerroin on hulevesiselvityksissä keskeinen termi. Se on pinnalta valumaan lähtevän veden osuus pinnalle satavasta vedestä. Valumakerroin riippuu pinnan laadusta ja vedenläpäisevyydestä. Esimerkiksi kattopinnan valumakerroin on lähellä yhtä ja rehevän tasaisen metsän lähellä nollaa. Kuva 1. Maankäytön tehostumisen vaikutus hulevesien määrään

5 HULEVESISELVITYS 2 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Klaukkalassa Klaukkalan keskustan länsireunalla. Alue on osittain rakennettua pientaloaluetta ja osittain rakentamatonta aluetta. Suunnittelualueen pintaala on noin 2,3 hehtaaria. Kuva 2. Suunnittelukohteen sijainti kartalla. [Nurmijärven kunta]

6 HULEVESISELVITYS 3 Kuva 3. Ilmakuva alueesta. [Nurmijärven kunta] Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty pääasiassa rivitaloasumisen korttelialueeksi. Kuva 4. Voimassa oleva asemakaava. [Nurmijärven kunta]

7 HULEVESISELVITYS Hydrogeologiset olosuhteet Alueen maaperä on maaperäkartan perusteella jo rakennetulla korkeammalla alueella moreenia ja muualla savea ja silttiä. Huonosti vettä läpäisevän maaperän takia hulevesien tehokas imeyttäminen ei ole mahdollista. Suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella. Kuva 5. Alueen luoteisnurkka 2.3 Hulevesiviemäriverkko Alueen etelä- ja pohjoispuolella kulkevat hulevesien runkoviemärit. Kuntotien alla kulkeva runkohulevesiviemärin halkaisija on 700 mm. Viemäri purkaa hulevedet Klaukkalan tennis-hallin vieressä Isosuolle. Viemärin koko vaihtelee suunnittelualueen ja purkupisteen välillä 600 millimetristä 800 millimetriin. Kuntotien hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on Kuntotiellä noin 800 l/s ja Kuntotien ja purkupisteen välillä noin l/s. Runkohulevesiviemärin valumaalueen pinta-ala on noin 23 hehtaaria ulottuen Kiikaistentien alueelle. Alueen eteläpuolella Lepsämäntien alla kulkevan hulevesien runkoviemärin halkaisija on 500 mm purkupisteeltä lähelle Vaskomäentien liittymää, josta eteenpäin koko on 300 mm. Johtotietokannassa viemärin kokotiedot Vaskomäentien liittymästä eteenpäin ovat puutteellisia. Viemärin purkupiste sijaitsee Isosuon kupeessa lähellä Kuntotien hulevesiviemärin purkupistettä. Purkupisteet sijaitsevat Isosuon Natura-alueen ulkopuolella. Viemärillä sijaitsee myös toinen vanhempi purkupiste lähellä nykyistä purkupistettä. Lepsämäntien hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on 500 mm osuudella 600 l/s ja 300 mm osuudella noin 100l/s. Runkohulevesiviemärin valumaalueen pinta-ala on noin 20 hehtaaria ulottuen Ylitilantielle. Kisakujalla alueen itälaidalla on hulevesiviemäröinti kadun kuivatusta varten. Johtotietokannasta puuttuu tarkat tiedot linjoista.

8 HULEVESISELVITYS 5 Kuva B hulevesiviemärin purkupiste Isosuon laidalla 2.4 Valuma-aluejako Suunnittelualueen hulevedet virtaavat Isosuolle Kuntotien ja Lepsämäntien hulevesiviemäreitä pitkin. Alueesta noin kolme neljäsosaa kuuluu Kuntotien hulevesiviemärin valuma-alueeseen ja yksi neljäsosa Lepsämäntien hulevesiviemärin valuma-alueeseen. Suuremmassa mittakaavassa valuma-alue kuuluu Vantaanjoen valuma-alueeseen. Hulevedet virtaavat Suomenlahteen reittiä Isosuon laskuoja Lepsämänjoki Luhtaanmäenjoki Vantaanjoki. 3. HULEVESIEN HALLINTA 3.1 Maankäyttö Suunnittelualueesta on tarkoitus kaavoittaa kerrostaloalue. Nykyiset rakennukset, lukuun ottamatta Kisatiellä olevaa rivitaloa, on tarkoitus purkaa. Mäen korkein kohta jää viheralueeksi.

9 HULEVESISELVITYS 6 Kuva 6. Ote alueen päivätystä maankäyttöluonnoksesta 3.2 Mitoitussade Sateen intensiteetti eli voimakkuus on valittu tarkastelualueen pinta-alan ja sateen toistumisaikataulukon mukaisesti. Sadetta voisi kuvailla rankaksi kuurosateeksi. Sateen laskennallinen toistumisaika on viisi vuotta. Taulukko. Laskennoissa käytetty mitoitussade Mitoitussateen kestoaika Mitoitussateen toistumisaika Sateen voimakkuus Sademäärä (kertymä) 10 min 5 vuotta 160 l/s/ha 58 mm/h 10 mm 3.3 Valumakertoimet ja virtaamat Syntyvien hulevesien määrät on laskettu nykytilanteessa sekä toisen rakennusvaiheen jälkeisessä tilanteessa. Erilaisille pinnoille on käytetty alla olevan taulukon mukaisia valumakertoimia. Kerrostalokorttelialueen hulevesien määrän laskemiseen käytettiin yhtä kerrointa. Laskentaalueen pinta-ala on 2,3 hehtaaria.

10 HULEVESISELVITYS 7 Taulukko. Laskennoissa käytetyt valumakertoimet Katto 0,95 Asfalttipäällyste 0,90 Avoin kerrostalokortteli 0,55 Sorapinta 0,30 Piha 0,20 Pelto 0,15 Niitty 0,10 Metsä, tiheä 0, Hulevesimäärien muutokset Tontin tehokkaan rakentamisen takia vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy merkittävästi. Alueen valumakerroin kasvaa nykyisestä arvosta 0,16 arvoon 0,50 eli noin 3-kertaistuu. Samalla myös alueella syntyvien hulevesien laskennallinen määrä kasvaa arvosta 59 l/s arvoon 182 l/s. Taulukko. Hulevesimäärien muutokset Valumakerroin Virtaama [l/s] Ennen rakentamista 0,16 59 Rakentamisen jälkeen 0, Hulevesiviemäriverkoston kapasiteetti Kuntotien hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on Kuntotiellä noin 800 l/s ja Kuntotien ja purkupisteen välillä noin l/s. Lepsämäntien hulevesiviemärin laskennallinen kapasiteetti on 500 mm osuudella 600 l/s ja 300 mm osuudella noin 100l/s. Noin kolme neljäsosaa hulevesivirtaamasta suuntautuu todennäköisesti Kuntotien runkohulevesiviemäriin. Viemärin kapasiteetti on varsin hyvä eikä virtaaman lisäys todennäköisesti aiheuta ongelmia. Runkolinjasta lähtevien sivuhaarojen johtotiedot ovat osin puutteellisia, joten ne olisi hyvä tarkistaa ennen alueen tarkempaa suunnittelua. Noin neljäsosa suunnittelualueen hulevesistä suuntautuu Lepsämäntien hulevesiviemäriin. Virtaaman lisäys on tuolla alueella pieni, mutta hulevesiviemäriverkosto Lepsämäntien, Kisakujan ja Vaskomäentien liittymässä on sekava ja johtotiedot osin puutteellisia. Halkaisijaltaan 300 mm runkohulevesiviemäri on valuma-alueen kokoon nähden liian pieni. Alue suositellaan liitettäväksi suoraan 500 mm runkolinja osuuteen tai 500 mm runkolinjan jatketaan liittymäalueelle.

11 HULEVESISELVITYS Hulevesien hallinta tonteilla Nykykäytännön mukaisesti hulevesiä pitää viivyttää ja käsitellä syntypaikallaan. Viivyttämällä hulevesiä tontilla voidaan estää hulevesiviemärin maksimikapasiteetin käyttöasteen nousu. Hulevesien virtaamaa kadun runkoviemäreihin voidaan pienentää viivyttämällä niitä viivytysrakenteissa tonteilla. Hulevesien laatua voidaan parantaa biosuodatuksen avulla. Tonteilla syntyviä hulevesiä varten tonteille rakennetaan hulevesien viivytysrakenteita kuten esimerkiksi hulevesikasetteja tai viivytyspainanteita. Sopiva ja yleisesti käytetty viivytystilavuusvaatimus on 1 m 3 sataa päällystettyä neliötä kohden. Rakenteiden pitäisi tyhjentyä sateen päätyttyä 12 tunnissa. Maanalaiset hulevesirakenteet täytyy varustaa ylivuotoputkella ja maanpäällisillä rakenteilla pitää olla tulvareitit. Rakennusten katoille kertyvät hulevedet voidaan johtaa suoraan hulevesikasettipesään. Hulevesikasettipesästä viivytetyt hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin. Viheralueille kertyvät hulevedet voidaan johtaa pieniin viivytyspainanteisiin, joissa hulevesiä on myös mahdollista suodattaa imeyttämällä vesiä multa-hiekkakerroksen läpi. Pysäköintialueiden hulevedet johdetaan mahdollisuuksien mukaan viivytyspainanteisiin tai suoraan hulevesikasettipesään. Tonttien pihaalueiden suunnittelussa pitää huomioida riittävät tilavaraukset hulevesien hallinnalle. Kuva 7. Hulevesien käsittelyn pääperiaatteet tontilla Alueen maaperä on huonoa laajamittaiselle hulevesien imeyttämiselle. Imeyttämistä tapahtuu jonkin verran hulevesirakenteista, eikä sitä pidä estää. Pelkän imeyttämisen varaan alueen hulevesijärjestelmiä ei saa rakentaa. Syntyvien hulevesien määrää voidaan vähentää rakentamalla päällystettyä pihaa vain tarvittava määrä ja jättämällä loppuosa viheralueeksi tai sorapinnalle.

12 HULEVESISELVITYS 9 Kuva 8. Viivytys- ja suodatuspainanteen toimintaperiaate 3.7 Asemakaavamerkinnät Uusille tonteille tulevissa kaavamääräyksissä pitäisi edellyttää hulevesien viivyttämistä tonteilla, siten, että jokaista päällystettyä pintaneliötä kohti olisi yksi kuutiometri viivytystilavuutta. Viivytysrakenteiden pitää tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään. Viivytysrakenteet pitää suunnitella siten, että mitoitussateella ne ovat tehokkaassa käytössä. Kuva 9. Alueen pohjoisnurkkaa Kisakujalta nähtynä

13 HULEVESISELVITYS ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana Rakentamisella on aina vaikutusta syntyvien hulevesien laatuun. Rakentamisen aikana syntyvistä haitta-aineista tärkeimmäksi on todettu kiintoaines, joka sameuttaa vettä ja aiheuttaa kuivatusja hulevesijärjestelmien liettymistä. Rakentamisen aikana kiintoainesta ei saa päästää hulevesiviemäreihin. Rakentamisen aikana on huolehdittava siitä, että koneista tai laitteista ei pääse öljyjä tai muita haitta-aineita maaperään ja vesistöön. Hulevesialtaat pitäisi toteuttaa rakennushankkeen alussa ja rakentamisen päätyttyä puhdistaa ja viimeistellä. 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana Valmiilta asuntoalueelta virtaavat hulevedet ovat pääasiassa varsin puhtaita. Mahdollisia epäpuhtauksia ovat kiintoaines, orgaaninen aines sekä ravinteet. Tärkeimmät liikennealueilta käytön aikana hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvat haitta-aineet ovat öljyt, rasvat ja metallit. Tavalliselta pysäköintialueelta syntyvät päästöt ovat kuitenkin pieniä ja hulevedet ovat korkeintaan nuhraantuneita. Lahdessa x. päivänä elokuuta 2013 RAMBOLL FINLAND OY

14 Vastaanottaja Sedecrem Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä KISAKUJA, NURMIJÄRVI MELUSELVITYS

15 KISAKUJA, NURMIJÄRVI MELUSELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Pasi Myyryläinen Arttu Ruhanen Meluselvitys Kisakujan asemakaavan muutosta varten Nurmijärvelle Viite Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

16 MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtötiedot 2 3. Melun ohjearvot 3 4. Melulaskennat 3 5. Tulokset ja suositukset 4 LIITTEET

17 1 1. JOHDANTO Työssä laadittiin meluselvitys Nurmijärven Kisakujan alueelle. Selvityskohde sijoittuu Klaukkalaan Lepsämäntien pohjoispuolelle ja Kisakujan länsipuolelle. Tämä selvitys on päivitys Rambollin laatimaan päivättyyn meluselvitykseen. Työssä määritettiin alueen melutasot tarkastetuilla nykyliikenteen (2014) ja vuoden 2040 ennusteliikenteen määrillä. Ennustetilanne määritettiin ilman ohikulkutietä sekä ohikulkutie toteutettuna. Melutasot määritettiin päivitetyn viitesuunnitelman mukaisella rakennusmassoittelulla, joka perustuu päivättyyn asemakaavaluonnokseen. Meluselvitys on tehty Sedecrem Rakennus Oy:n toimeksiannosta. Yhteyshenkilönä tilaajan puolella on toiminut Sampo Juntti Turun Lakitieto Oy:stä. Päivitystyöstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut ins.(amk) Arttu Ruhanen, ja mallinnuksen on tehnyt ja raportoinnissa avustanut FM Pasi Myyryläinen. Kuva 1.1 Ote asemakaavaluonnoksesta

18 2 2. LÄHTÖTIEDOT Melun laskennalliset tarkastelut on tehty SoundPLAN 7.3 melumallinnusohjelmalla. Tieliikenteen mallinnus tehtiin yhteispohjoismaisella laskentamallilla (Nordic 1996). Ohjelma on ns. 3D-malli, jossa laskennat suoritetaan kolmiulotteisessa maastoaineistossa. Lisätietoja ohjelmasta saa esimerkiksi internetistä osoitteesta Teiden liikennemäärät sijoitetaan malliin jaoteltuna kevyeen ja raskaaseen ajoneuvoliikenteeseen sekä yö- ja päiväajalle. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptioominaisuudet. Laskentamallissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Laskentatulosteissa olevat meluvyöhykkeet eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Pohjoismaisen melulaskentamallin tarkkuuden on arvioitu olevan ±2 db alle 500 m etäisyyksillä. Laskennassa käytetty 3D-maastomalli on muodostettu Nurmijärven kunnan kartta-aineiston pohjalta. Maastomalliaineisto sisältää kantakartan korkeuskäyrät (1m välein), teiden ja katujen korkeustiedot sekä nykyiset rakennukset. Uudet rakennukset on digitoitu karttaan konsultin toimesta suunnitelman mukaisesti Melumalli sisältää tieliikenteen melutiedot. Liikennemäärä- ja ominaisuustiedot on saatu selvityksestä "Vaahteramäen asemakaavan ja Klaukkalan monitoimitalon liikenneselvitys" (Mari Kinttula ja Jukka Räsänen, Ramboll Finland Oy, ). Liikennetiedot on esitetty taulukossa 2.1. Taulukko 2.1. Liikennetiedot nyky- ja ennusteliikenne NYKYTILANNE 2014 KAVL Liikenteen jakaantuminen Raskas liikenne päivä (%) yö (%) (%) Lepsämäntie itään ,5 länteen ,5 Klaukkalantie ,0 ENNUSTETILANNE 2040 OHIKULKUTIE TOTEUTETTU KAVL Liikenteen jakaantuminen Raskas liikenne päivä (%) yö (%) (%) Lepsämäntie itään ,5 länteen ,5 Klaukkalantie ,0 ENNUSTETILANNE 2040 EI OHIKULKUTIETÄ KAVL Liikenteen jakaantuminen Raskas liikenne päivä (%) yö (%) (%) Lepsämäntie itään ,5 länteen ,5 Klaukkalantie ,

19 3 3. MELUN OHJEARVOT Valtioneuvosto on antanut päätöksen yleisistä melutason ohjearvoista v (VNp 993/92). Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (Valtioneuvoston päätös 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätös ei koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Päätöksen mukaan melutaso ei saa ylittää taulukossa 3.1 esitettyjä päivä- ja yöajan ohjearvoja ulkona tai sisällä. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia 55 db 50/45 db 1) palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet 3), leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 2) SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 2) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 3) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja Ohjearvojen määrittely tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylitystä, mikäli aikaväli sisältää hiljaisempia jaksoja. Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, siihen lisätään 5 db ennen vertaamista ohjearvoihin. Impulssimaisuus- tai kapeakaistaisuuskorjaus tehdään sille ajalle, jolloin melu on impulssimaista tai kapeakaistaista. Tarkasteltava kohde katsotaan uudeksi asuinalueeksi, joten ulkotilojen yöohjearvona sovelletaan ohjearvoa 45 db. 4. MELULASKENNAT Melulaskennat on tehty nyky- ja ennustetilanteiden liikennemäärien mukaisina päivätyn viitesuunnitelman mukaisella rakennusmassoittelulla, jonka pohjana on päivätty asemakaavaluonnos. Julkisivuheijastuksissa on käytetty oletusarvoa -1 db (heijastuva ääni on 1 db vaimeampi kuin julkisivun kohtaava ääni). Melulaskennat tehtiin tasaväliseen laskentahilaan, jossa pisteiden välinen etäisyys on 5 m. Laskentakorkeutena käytettiin 2 m maanpinnantasosta (kuvat 1-6). Kuvassa 1 on esitetty päiväajan L Aeq meluvyöhykkeet nykyliikenteellä Kuvassa 2 on esitetty vastaavat yöajan L Aeq meluvyöhykkeet

20 4 Kuvassa 3 on esitetty päiväajan L Aeq meluvyöhykkeet ennusteliikenteellä (liikenne-ennuste v.2040, ohikulkutie rakennettu). Kuvassa 4 on esitetty vastaavat yöajan klo L Aeq meluvyöhykkeet. Kuvassa 5 on esitetty päiväajan L Aeq meluvyöhykkeet ennusteliikenteellä (liikenne-ennuste v.2040, ohikulkutietä ei ole rakennettu). Kuvassa 6 on esitetty vastaavat yöajan klo L Aeq meluvyöhykkeet. Kuvassa 7 on esitetty päiväajalla julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot L Aeq nykyliikenteellä Kuvassa 8 on esitetty päiväajalla julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot L Aeq ennusteliikenteellä 2040, jossa ohikulkutie on rakennettu. Kuvassa 9 on esitetty päiväajalla julkisivuihin kohdistuvat keskiäänitasot L Aeq ennusteliikenteellä 2040, jossa ohikulkutietä ei ole toteutettu. 5. TULOKSET JA SUOSITUKSET Päiväaikana ohjearvon 55 db ylittävät melualueet ulottuvat pisimmillään noin metrin päähän Lepsämäntiestä ja yöajan ohjearvon 45 db ylittävät melualueet ulottuvat noin metrin päähän Lepsämäntiestä. Kaava-alueella ei ole merkittävää eroa sillä, onko ohikulkutie ennustetilanteessa toteutettu vai ei. Kaava-alueelle suunnitelluista asuinrakennuksista lähes kaikkien piha-alueet jäävät päiväajan 55 db ylittävän meluvyöhykkeen ulkopuolelle. Ainoastaan Lepsämäntietä lähimmän kerrostalon pihaan merkitty leikkialue jää osittain päiväajan ohjearvon 55 db ylittävälle melualueelle nyky- ja ennusteliikenteellä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja kaikilta osin ohjearvot täyttävään melutilanteeseen pääsemiseksi on, melusuojauksen rakentaminen tai leikkialueen rajaaminen ohjearvot ylittävän melualueen ulkopuolelle. Samaisen talon kohdalla ylittyy myös 45 db keskiäänitaso yöllä, mutta talojen ympäriltä löytyy myös 45 db alittavia alueita. Parvekkeet tulee suojata melulta, jos niihin kohdistuva päivämelutaso L Aeq 7-22 ylittää 55 db. Suojaukseen voidaan käyttää parvekelasituksia. Yleensä parvekelasitukset alentavat parvekkeelle tulevaa melua noin 8-9 db. Tämän mukaan lasituksella päästään päiväajan keskiäänitason osalta ohjearvon alittavaan tilanteeseen. Lepsämäntien lähimpien rakennusten tienpuoleisilla julkisivuilla ovat enimmillään db. Jos näillä seinustoille sijoitettavat parvekkeet lasitetaan, saavutetaan sisämelun ohjearvo 35 db (äänitasoerovaatimus 30 db) lähes kaikilla yleisillä julkisivurakenteilla ja ikkunoilla. Tämän perusteella kaavamuutokseen ei ole tarvetta suositella erillistä kaavamääräystä julkisivujen ääneneristävyydestä. Mikäli Lepsämäntien puoleisille julkisivuille ei sijoiteta parvekkeita, tulee esittää kaavamääräys kyseisen rakennusalan sivulle, jossa ääneneristävyys on vähintään 30 db(a) liikennemelua vastaan. Muiden rakennusten julkisivuilla melutasot ovat tätä alhaisempia, joten sisämelutason ohjearvot myös muissa rakennuksissa täyttyvät kaikilla Suomessa käytettävillä tavanomaisilla julkisivurakenteilla. Edellä esitetyillä ohjeistuksilla saavutetaan tehtyjen laskentojen mukaan VNp 993/92 määritellyt sisätilojen ja ulko-oleskelualueiden ohjearvot

21 5 LIITTEET Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 Liikenteen melutasot selvitysalueella päiväaikana vuoden 2014 liikennemäärillä laskettuna, viitesuunnitelma Liikenteen melutasot selvitysalueella yöaikana vuoden 2014 liikennemäärillä laskettuna, viitesuunnitelma Liikenteen melutasot selvitysalueella päiväaikana vuoden 2040 liikennemäärillä laskettuna, viitesuunnitelma Liikenteen melutasot selvitysalueella yöaikana vuoden 2040 liikennemäärillä laskettuna, viitesuunnitelma Liikenteen melutasot selvitysalueella päiväaikana vuoden 2040 liikennemäärillä laskettuna, ohikulkutietä ei toteutettu, viitesuunnitelma Liikenteen melutasot selvitysalueella yöaikana vuoden 2040 liikennemäärillä laskettuna, ohikulkutietä ei toteutettu, viitesuunnitelma Liikenteen aiheuttamat rakennusten julkisivuihin kohdistuvat melutasot päiväaikana vuoden 2014 liikennemäärillä, viitesuunnitelma Liikenteen aiheuttamat rakennusten julkisivuihin kohdistuvat melutasot päiväaikana vuoden 2040 liikennemäärillä, viitesuunnitelma Liikenteen aiheuttamat rakennusten julkisivuihin kohdistuvat melutasot päiväaikana vuoden 2040 liikennemäärillä, ohikulkutietä ei toteutettu, viitesuunnitelma

22 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 Selitteet Leikkialue Uusi rakennus Vanha rakennus Kisakuja, Klaukkala Asemakaavan muutos, päivitys Päiväajan melualueet LAeq v.2014 Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Laskentakorkeus mp +2 m Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 1 Mittakaava m

23 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 Selitteet Leikkialue Uusi rakennus Vanha rakennus Kisakuja, Klaukkala Asemakaavan muutos, päivitys Yöajan melualueet LAeq v.2014 Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Laskentakorkeus mp +2 m Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 2 Mittakaava m

24 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 Selitteet Leikkialue Uusi rakennus Vanha rakennus Kisakuja, Klaukkala Asemakaavan muutos, päivitys Päiväajan melualueet LAeq v.2040 Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Laskentakorkeus mp +2 m Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 3 Mittakaava m

25 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 Selitteet Leikkialue Uusi rakennus Vanha rakennus Kisakuja, Klaukkala Asemakaavan muutos, päivitys Yöajan melualueet LAeq v.2040 Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Laskentakorkeus mp +2 m Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 4 Mittakaava m

26 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 Selitteet Leikkialue Uusi rakennus Vanha rakennus Kisakuja, Klaukkala Asemakaavan muutos, päivitys Päiväajan melualueet LAeq v.2040 Klaukkalan ohikulkutietä ei toteutettu Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Laskentakorkeus mp +2 m Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 5 Mittakaava m

27 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 Selitteet Leikkialue Uusi rakennus Vanha rakennus Kisakuja, Klaukkala Asemakaavan muutos, päivitys Yöajan melualueet LAeq v.2040 Klaukkalan ohikulkutietä ei toteutettu Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Laskentakorkeus mp +2 m Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 6 Mittakaava m

28 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= Selitteet Leikkialue Kisakuja, Klaukkala Uusi rakennus Vanha rakennus Asemakaavan muutos, päivitys Julkisivun äänitaso LAeq v.2014 Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 7 Mittakaava m

29 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= Selitteet Leikkialue Kisakuja, Klaukkala Uusi rakennus Vanha rakennus Asemakaavan muutos, päivitys Julkisivun äänitaso LAeq v.2040 Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 8 Mittakaava m

30 Äänitaso db 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= Selitteet Leikkialue Kisakuja, Klaukkala Uusi rakennus Vanha rakennus Asemakaavan muutos, päivitys Julkisivun äänitaso LAeq v.2040 Klaukkalan ohikulkutietä ei toteutettu Suunniteltu massoittelu, viitesuunnitelma Viite Sedecrem Rakennus Oy P. Myyryläinen Kuva 9 Mittakaava m

31 SEDECREM-RAKENNUS OY VAAHTERAMÄEN ALUE KISAKUJA KLAUKKALA YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS RAKENNETTAVUUSSELVITYS Työnumero G GEOTEK OY Puhelin Koronakatu 2 Fax SKOL ry:n jäsen Kotipaikka Espoo ESPOO Sähköposti geotek@geotek.fi Y-tunnus ALV rek.

32 G Matti Huokuna (3) SEDECREM-RAKENNUS OY VAAHTERAMÄEN ALUE KISAKUJA KLAUKKALA YLEISPIIRTEINEN POHJATUTKIMUS RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1. Tutkimukset Toimeksiannosta olemme tehneet pohjatutkimuksen Nurmijärven Klaukkalassa, Vaahteramäen alueella, Lepsämäntien, Kisakujan, Kuntotien sekä Kisatien rajaamalla alueella. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää korttelialueen pohjasuhteet kaavoituksen pohjaksi. Pohjatutkimus käsitti korttelin alueella 5 painokairausta, yhden maanäytesarjan sekä tarvittavat mittaukset. Tutkimuspisteet sijoitettiin korttelin reunoille, missä ennakkoon arvioitiin olevan pohjasuhteiltaan heikkolaatuisimmat alueet. Mittaukset on tehty koordinaattijärjestelmässä ETRS GK25. Korkeudet on mitattu N60-järjestelmässä. Tutkimuksen tulokset on esitetty oheisissa piirustuksissa G ja Pohjasuhteet Tutkitun korttelialueen metsäinen keski- ja lounaisosa on asuintalojen käytössä olevaa aluetta. Korttelin koillisreuna Kisakujaa vasten ja toisaalta aivan korttelin länsikulma on peltoa tai luonnonniittyä. Korttelin keskiosassa maanpinta on ylimmillään tasolla noin +53. Korkeimmalta kohdalta maanpinta laskee kaikkiin suuntiin niin, että korttelin länsi- ja toisaalta lounaiskulmassa maanpinta on alimmillaan tasolla noin Kisakujan reunassa maanpinta vaihtelee korttelin alueella tasovälillä Maanpinnassa korttelin reuna-alueilla, varsinkin korttelin itäosassa on humuksinen kasvukerros. Korttelin lounaisosassa sekä rakennetulla alueella maanpinnassa on ohut kitkamaa-aineksinen täytekerros. Korttelin mäkistä keskialuetta lukuun ottamatta kasvukerroksen alla on savista silttiä ja laihaa savea sisältävä kerrostuma. Korttelin Itäosassa savi- ja silttikerroksen paksuus vaihtelee välillä metriä. Korttelin luoteisosassa savikerroksen paksuus on suurimmillaan yli 6 metriä. Näytetutkimuksen mukaan saven vesipitoisuus oli keskimäärin 50% maa-aineksen kuivapainosta.

33 G Matti Huokuna (3) Saven alla on kallionpintaa peittävä, tiiviydeltään vaihteleva hienojakoinen kitkamaamuodostuma. Tontin keskiosassa savi ilmeisesti puuttuu kokonaan ja moreenimainen kitkamaamuodostuma ulottuu maanpinnassa olevaan kasvukerrokseen. Karttatietojen mukaan kallionpinta on korttelialueen keskiosassa maanpinnassa näkyvissä. Alimpana on kallionpintaa peittävä ohut ja tiivisrakenteinen moreenimuodostuma. Kairaukset pysähtyivät tiiviissä moreenimuodostumassa oleviin kiviin tai kallioon metrin syvyydellä maanpinnasta. Vesipinnasta tutkimuksen yhteydessä ei tehty havaintoa. 3. Korttelialueen rakennettavuus ja perustaminen Korttelialueen keskiosassa, karkeasti korkeuskäyrän +49 sisäpuolella rakennukset voidaan alustavasti perustaa maanvaraisesti kitkamaamuodostuma ja paikoin kallion päälle rakennettava murskekerroksen varaan. Korttelin reuna-alueilla talot ja vastaavat rakenteet tulevat perustettavaksi paaluja käyttäen. Korttelin Itäreunalla paalupituudet tulevat alustavasti olemaan luokkaa 3 6 metriä maanpinnasta. Korttelin länsiosassa paalupituus voi olla pisimmillään hieman yli 10 metriä. Paalutettavilla alueilla alapohjat suositellaan perustettavaksi kantavana. Muualla alapohjat voidaan tehdä maanvaraisiksi. Alueen luonnollinen maapohja on routiva. 4. Liikenne ja piha-alueet Alueella oleva savea ja savista silttiä sisältävän koheesiomaakerroksen vesipitoisuus on niin alhainen, että alustavasti kerrostuma ei edellytä lujittamista. Lujittamistarpeeseen vaikuttaa kuitenkin lopulliset täyttötasot sekä pihateiden ja etenkin putkijohtojen sijoittuminen alueelle. Lopullisesti lujitus- tai kevennystarve voidaan ratkaista kun tiedetään tarkemmat suunnitelmat alueen käytöstä tulevine korkeustasoineen sekä myös painumattomuudelle esitettävät vaatimukset. 5. Tontin kaivannot ja maatyöt Kaivannot voidaan alustavasti tehdä luiskatuin reunoin noin metrin syvyyteen luiskakaltevuutta 2:1 käyttäen. Tällöin edellytetään, että kaivantojen reunoilla ei ole ylimääräistä kuormi-

34 G Matti Huokuna (3) tusta, kuten maakasoja tai rakennustarvikkeita. Syvempien kaivantojen osalta tuentatarve tulee tarkastella erikseen. Korttelin keskiosassa kallio nousee tasolle, joka edellyttää louhintaa. Louhintatarpeeseen vaikuttaa oleellisesti tulevien rakenteiden sijoitus ja korkeustasot. 6. Putkijohdot Kantavien alapohjien alla putkijohdot ripustetaan kantavista rakenteista. Muualla ne voidaan perustaa maanvaraisesti joko luonnollisen tai stabiloidun maan päälle tehtävän, suodatinkankaalla ympäröidyn murskearinan varaan. Salaojat voidaan tehdä maanvaraisiksi. 7. Radon Pohjasuhteiden perusteella radonin haitallinen esiintyminen alueella on mahdollista. Ilman tarkempaa selvitystä radonin esiintyminen tulee ottaa huomioon suunnitteluratkaisuissa. 8. Jatkoselvitykset Tämä pohjatutkimus on alustava selvitys korttelin pohjasuhteista. Rakentamisen suunnittelua ja rakentamista varten korttelin alueella tulee tehdä varsinainen pohjatutkimus. GEOTEK OY Matti Huokuna Liitteet - piirustukset G ja -02

35 NURMIJÄRVI, KLAUKKALA, VAAHTERAMÄEN KORTTELI LUONTOSELVITYS ASEMAKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy JOHDANTO Nurmijärven Klaukkalassa Lepsämäntien varrella sijaitsevalle Vaahteramäen korttelille laaditaan asemakaavan muutosta. Sedecrem-Rakennus Oy tilasi kaavoitusta varten alueen luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn on tehnyt biologi, LuK Pekka Routasuo. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Selvitysalueena oli Nurmijärven Klaukkalassa sijaitseva Vaahteramäen kortteli (kuva 1). Kohde rajoittuu Kisatiehen, Kuntotiehen, Kisakujaan ja Lepsämäntiehen. Alueen luontoselvitys tehtiin asemakaavatarkkuudella soveltaen mm. Södermanin (2003) antamia ohjeita. Selvitysalueen aiemmat luontotiedot on tarkastettu Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvityksen (Routasuo 2012) yhteydessä vuonna Klaukkalan osayleiskaavaalueelta on tehty myös lepakkoselvitys (Hagner-Wahlsten & Karlsson 2010, 2012). Selvityskohteelle tehtiin maastokäynti Selvitysalue käveltiin läpi pihaalueita lukuun ottamatta samalla inventoiden luonnonolojen sekä kasvillisuuden yleis- ja erikoispiirteet. Lisäksi selvitettiin luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden sekä mahdollisten muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Maastossa havainnoitiin huomionarvoisten eliölajien esiintymistä siltä osin kuin tämä oli käynnin ajankohta huomioiden mahdollista ja alueen luonnonolojen perusteella tarkoituksenmukaista. Kohteelta arvioitiin EY:n luontodirektiivin liitteen II ja IV lajien, erityisesti suojeltavien, valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisten, silmälläpidettävien sekä muiden harvinaisten tai vaateliaiden lajien kannalta tärkeät elinympäristöt, joissa niiden esiintyminen on mahdollista tai todennäköistä. Maastokäynnillä arvioitiin tarkempien lajistoselvitysten tarve ja kohdentaminen. Maastossa käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 60Cx), jolla mm. luontokohteet ja lajien havaintopaikat voidaan paikantaa riittävällä tarkkuudella. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 4 Porrassalmenkatu 25 B Mikkeli Puh marko.vauhkonen@ys-enviro.fi Y-tunnus Kaupparek Kotipaikka Heinola ALV rek. Ennakkoperintärek.

36 Kuva 1. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos. 3 ALUEEN YLEISKUVAUS Vaahteramäen korttelin selvitysalueen pinta-ala on noin 2,9 hehtaaria. Tästä noin 1,2 hehtaaria on rakennettua piha-aluetta, jota ei inventoitu tarkemmin. Piha-alueella kasvaa pääosin varttunutta lehtipuustoa. Selvitysalueen Kisakujaan rajoittuva osa on entistä peltoa tai laidunta, jossa kasvaa nurmipuntarpään lisäksi mm. koiranputkea, mesiangervoa ja pelto-ohdaketta (kuva 2). Kuntotiehen rajoittuvassa pohjoisosassa on pajukkoa. Niityn kuivemmassa kaakkoisnurkassa kasvaa mm. siankärsämöä ja alsikeapilaa. Asutuksen ja niityn välissä kasvaa nuorta haavikkoa ja koivikkoa, kaksi isoa kuusta sekä pihasyreenejä ja terijoensalavia. Eteläosassa tavataan koivua ja raitaa sekä vaahteroita ja pihasyreenejä. Alueen lounaisosassa on teiden välissä pieni pujon ja siankärsämön vallitsema kuivahko niitty. Selvitysalueen länsireunalla Kisatien ja Kuntotien kulmauksessa on pajukon reunustama niitty, jossa kasvaa aiemmin mainittujen lajien lisäksi maitohorsmaa. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 2 / 4 Porrassalmenkatu 25 B Mikkeli Puh marko.vauhkonen@ys-enviro.fi Y-tunnus Kaupparek Kotipaikka Heinola ALV rek. Ennakkoperintärek.

37 Kuva 2. Vaahteramäen selvitysalue Kisakujan suunnasta. Valokuva Pekka Routasuo. 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJIESIINTYMÄT Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita, luonnonsuojelualueita, suojeltuja luontotyyppejä tai luonnonmuistomerkkejä. Selvitysalueesta noin 150 metrin päässä Lepsämäntien eteläpuolella sijaitsee Klaukkalan Isosuon Natura alue. Vaahteramäen korttelin kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia Natura alueen luonnontilaan eikä alueella suojeltaviin luontotyyppeihin ja lajeihin. Maastoselvityksen perusteella Vaahteramäen korttelin alueella ei ole kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien, vesilain 2 luvun 11 :n tarkoittamien pienvesikohteiden tai metsälain 10 :n mukaisten metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Alueella ei todettu Suomessa uhanalaiseksi luokiteltuja (Raunio ym. 2008a, b) luontotyyppejä. Selvitysalueella ei arvioitu olevan EY:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien, luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamien uhanalaisten lajien, 47 :n mukaisten erityisesti Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 4 Porrassalmenkatu 25 B Mikkeli Puh marko.vauhkonen@ys-enviro.fi Y-tunnus Kaupparek Kotipaikka Heinola ALV rek. Ennakkoperintärek.

38 suojeltavien lajien tai muiden huomionarvoisten eliölajien kannalta merkittäviä elinympäristöjä, joissa niiden esiintyminen olisi todennäköistä. Vaahteramäen korttelia lähimmät liito-oravahavainnot on tehty alueen kaakkoispuolella noin 250 metrin päässä Isosuon Natura alueella sekä pohjoispuolella noin 450 metrin päässä Ali-Tilkan alueella (Routasuo 2012, 2013). Vaahteramäen selvitysalueella ei ole merkitystä liito-oravien kulkuyhteytenä em. alueiden välillä. 5 YHTEENVETO TULOKSISTA Selvitysalueella ei todettu sellaisia arvokkaita luontokohteita, lajiesiintymiä tai muita erityisiä luontoarvoja, jotka tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. 6 KIRJALLISUUS Hagner-Wahlsten, N. & Karlsson, R. 2010: Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaavaalueen lepakkoselvitys Nurmijärven kunta ja Bathouse. Hagner-Wahlsten, N. & Karlsson, R. 2012: Nurmijärven Klaukkalan osayleiskaavaalueen täydentävä lepakkoselvitys Nurmijärven kunta ja Bathouse. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus. Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1. Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008: Routasuo, P. 2012: Klaukkalan osayleiskaavan luontoselvitys Nurmijärven kunta ja Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Routasuo, P. 2013: Klaukkalan Alitilantien kaava-alueen luontoselvitykset. Nurmijärven kunta ja Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742: Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 4 Porrassalmenkatu 25 B Mikkeli Puh marko.vauhkonen@ys-enviro.fi Y-tunnus Kaupparek Kotipaikka Heinola ALV rek. Ennakkoperintärek.

39 VAAHTERAMÄEN ASEMAKAAVAN JA KLAUKKALAN MONITOIMITALON LIIKENNESELVITYS

40 LIIKENNESELVITYS Tarkastus 05 Päivämäärä 23/09/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Jukka-Pekka Pitkänen Kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven kunnan Klaukkalan taajamassa. Alueella on vireillä asemakaavan muutos Vaahteramäen korttelissa. Asemakaavan muutosalueen luoteispuolelle on suunnitteilla Klaukkalan monitoimitalo, josta on laadittu hankesuunnitelma Työssä selvitettiin kaava-alueen ja monitoimitalon vaikutukset liikennemääriin ja läheisten liittymien toimivuuteen. Liikenteelliset lähtökohdat on päivitetty keväällä Raportin pohjakartta-aineisto: Logica Suomi Oy, Maanmittauslaitos 3/MML/15 Aineiston kopiointi ilman Logica Suomi Oy:n lupaa on kielletty Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO T F

41 3 SISÄLTÖ SISÄLTÖ 3 1. JOHDANTO 4 2. LÄHTÖKOHDAT Kohdealue Suunnitteluhankkeet 5 3. NYKYTILANTEEN LIIKENNEVERKKO 6 4. LIIKENNE-ENNUSTE 8 5. TOIMIVUUSTARKASTELU Simulointiperiaatteet Simulointiskenaariot Simulointien tulokset Johtopäätökset 16

42 4 1. JOHDANTO Vaahteramäen asemakaavan ja Klaukkalan monitoimitalon liikenneselvitys tehtiin Ramboll Finland Oy:ssä Sedecrem Rakennus Oy:n ja Nurmijärven kunnan toimeksiantona. Työssä selvitettiin uuden kaava-alueen ja monitoimitalon liikennetuotokset ja liittymien toimivuus sekä päivitettiin alueen liikenne-ennuste. Rambollin projektiryhmässä Mari Kinttula on toiminut projektipäällikkönä, toimivuustarkastelun laati Sami Iikkanen ja liikenne-ennusteista vastasi Jukka Räsänen. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Kohdealue Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven kunnan Klaukkalan taajamassa keskustan ja palveluiden välittömässä läheisyydessä. Alueella on vireillä asemakaavan muutos Vaahteramäen korttelissa. Asemakaavan muutosalueen luoteispuolelle on suunnitteilla Klaukkalan monitoimitalo, josta on laadittu hankesuunnitelma Kuva 1. Vaahteramäen asemakaavan ja monitoimitalon sijainti.

43 5 2.2 Suunnitteluhankkeet Vaahteramäen asemakaava Kuva 2. Ehdotusvaiheen kaavakartta, Vaahteramäen kortteli. Vaahteramäen korttelin voimassa olevaa asemakaavaa on tarkoitus muuttaa siten, että alueen korttelin 3304 tonttien 1 ja 2 sekä korttelin 3305 tonttien 1, 2, 3, 6 ja 7 nykyinen käyttötarkoitus muutetaan asuinkerrostalojen kortteli-alueeksi (AK). Korttelin 3305 tonttien 4 ja 5 kaavamerkintä AR säilyy ennallaan. Puisto ja katualuetta muutetaan korttelialueeksi. AK-tontit ovat nykyisin rakentamattomia. (kuva 2.) Klaukkalan monitoimitalo Vaahteramäen korttelin luoteispuolelle on suunnitteilla Klaukkalan monitoimitalo nykyisen Klaukkalan urheilualueen yhteyteen. Monitoimitalosta on laadittu hankesuunnitelma Urheilualueesta on laadittu hankesuunnittelun yhteydessä yleissuunnitelma, jossa esitetään kenttien tilavaraukset, liikennejärjestelyt, pysäköinti sekä nykyisten ja tulevien rakennusten paikat. (kuva 3.)

44 6 Kuva 3. Klaukkalan monitoimitalon alustava suunnitelma. 3. NYKYTILANTEEN LIIKENNEVERKKO Jalankulku ja pyöräily Suunnittelualueella on nykyisin kattava jalankulun ja pyöräilyn väylien verkosto (kuva 4.). Etenkin monitoimitalon rakentamisen jälkeen on tärkeää säilyttää sujuvat ja turvalliset yhteydet alueelle, jolla liikkuu paljon koululaisia. Joukkoliikenne Kuntien sisäiset ja lähialueiden linjat kulkevat Lepsämäntietä ja Klaukkalantietä pitkin ja lisäksi Klaukkalantiellä kulkee Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun välisiä linjoja. Joukkoliikennetarjonta on vähintään kohtuullinen ja alue on saavutettavissa myös linja-autolla. Nykytilanteen liikennemäärät Suunnittelualueen itäpuolella Klaukkalantiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on ollut ajoneuvoa ja Lepsämäntiellä ajoneuvoa vuonna 2013 (kuva 5.). Vuoden 2014 liikennemäärä Lepsämäntiellä oli lähes 5100, eli noin 10 % kasvu vuoden 2010 liikennemäärästä Lepsämäntien huipputuntiliikennemäärä keskustan suuntaan oli vuoden 2010 liittymälaskennoissa vilkkaimmillaan iltahuipputuntina 300 ajoneuvoa tunnissa ja vastaavasti aamuhuipputuntina 320 ajoneuvoa tunnissa.

45 7 Kuva 4. Jalankulun ja pyöräilyn väylät lähialueella. Kuva 5. Keskivuorokausiliikennemäärät tarkastelualueella vuonna 2013, Lepsämäntiellä liikennemäärä on 4910 (Liikennevirasto). Vuoden 2014 laskentojen mukaan Lepsämäntien liikennemäärä on 5057 autoa vuorokaudessa.

46 8 4. LIIKENNE-ENNUSTE Alueen liikenne-ennuste laadittiin käyttäen emme/3-ohjelmistoa, johon Nurmijärven liikenne-ennuste oli laadittu aikaisempien suunnittelutöiden yhteydessä. Näistä viimeisin on ollut Lepsämäntien liikenneselvitys, joka liittyi Vanha-Klaukan ja jäähallin kaavojen laadintaan. Koska sekä Lepsämäntien että Klaukkalantien liikennemäärät ovat sekä liikennelaskentojen että liikenne-ennusteiden mukaan kasvamassa, liikennetarkastelu ulotettiin Klaukkalantielle asti. Tällä haluttiin varmistaa suunnitellun maankäytön tuottaman lisäliikenteen toimivuus Klaukkalan liikenneverkolla. Klaukkalan ohikulkutien mahdollinen toteuttaminen vaikuttaa merkittävästi ennustetilanteen liikennemääriin. Ennusteet vuodelle 2040 (mm. Vanha-Klaukan tulevan asuinalueen, Lintumetsän laajennusalueen sekä Pikimetsän alueen hankkeet huomioon otettuna) on esitetty kuvassa 6 ja 7. Vaahteramäen asemakaavan liikennetuotokset laskettiin käyttäen opasta Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Suomen ympäristö 27 /2008). Klaukkala ja kohdealue sijoittuvat asukkaan kaupunkiseutuihin, muun kunnan keskustaajamaan. Kaavan tuottamat liikennemäärät on laskettu seuraavassa taulukossa esitettyjen alueluokan, matkatuotoslukujen ja kulkutapajakauman mukaan. Alueluokka kotiperäistä matkaa /100 k-m2, vrk (saapuvaa tai lähtevää) osuus tehdyistä matkoista %, auto henkilöä /auto koteihin tehtävät vierailumatkat, korjauskerroin muun kunnan keskustaajama 4,2 58 % 1,55 1,22 Laskennan perusteella saadaan seuraava vuorokausiliikennemäärä koko korttelille: osa-alue Käyttötarkoitus k-m 2 Matkaa vrk Kisakujan varsi AK Asuinkerrostalojen alue Kuntotien varsi AK Asuinkerrostalojen alue Kisatie, uudet AK Asuinkerrostalojen alue Kisatie, vanhat AR Asuinrivitalojen alue YHTEENSÄ Aamu- ja iltahuipputunnin liikennemäärät puolestaan ovat: AHT saapuu (50 % matkoista saapuvia * 0,9 % huipputuntikerroin) = 5 AHT lähtee (50 % matkoista lähteviä * 12 % huipputuntikerroin) = 61 IHT saapuu (50 % matkoista * 13 %) = 66 IHT lähtee (50 % matkoista * 7,3 %) = 37 Monitoimitalon liikennemäärät arvioitiin hankesuunnitelman lähtötietojen avulla, joissa oli tarvittavien pysäköintipaikkojen määrää arvioitu käyttöaikatarkasteluna. Liikennemäärät on jaettu hankesuunnitelman lähtökohtien perusteella siten, että vilkkaimman tunnin aikana 540 autoa saapuu tai lähtee urheilupuiston alueelta ja 160 au-

47 9 toa saapuu tai lähtee läheisten koulujen piha-alueilta. Näiden lisäksi alueen autoliikenneverkkoa kuormittaa sen muun maankäytön liikennetuotos. Kisakujan normaali KAVL (keskiarkivuorokausiliikenne) v on arviolta noin 700 autoa, vaikka poikkeuspäivinä liikennemäärä voikin kasvaa tasolle autoa. Kuva 6. KAVL 2040 liikenne-ennuste verkolla, jossa Klaukkalan ohikulkutietä ei ole toteutettu.

48 10 Kuva 7. KAVL 2040 liikenne-ennuste verkolla, jossa Klaukkalan ohikulkutie on toteutettu. 5. TOIMIVUUSTARKASTELU 5.1 Simulointiperiaatteet Liikenne syötetään verkolle lähtö-määräpaikkamatriisin avulla. Simulointiohjelma syöttää malliin liikennettä tunnin aikana määritellyn kysyntämatriisin mukaisesti, mutta satunnaisesti. Eri skenaariot simuloitiin useita kertoja eri satunnaisluvuilla. Näin saatiin mukaan satunnaisvaihtelu, jokaisen päivän ainutkertaisuus. Liikennevalot on mallinnettu kiinteillä kiertoajoilla. Ajoitukset määritettiin silmämääräisesti kokonaisuuden kannalta sopiviksi. Kisakujan - Vaskomäentien ja Klaukkalantien Lepsämäntien liittymän liikennevalot yhteenkytkettiin. Liikenteen toimivuutta tarkasteltiin pääosin maksimijonojen ja viivytysten perusteella. Lisäksi simulointien sujumista seurattiin animaationa verkolla. Liikenteen jonoutumista on havainnollistettu maksimijononpituuskuvien avulla. Yksi maksimijononpituuskuva esittää yhden simulointitunnin aikana toteutuneita maksimijononpituuksia suunnittain ja kaistoittain. Liikennettä simuloitiin useilla eri satunnaisluvuilla vaihtelevuuden saamiseksi, joten maksimijononpituudet vaihtelivat liittymissä ja

49 11 tulosuunnissa hieman eri satunnaisluvuilla ajettaessa, liikennetilanteesta riippuen. Muistiossa esitetyiksi maksimijononpituuskuviksi on valittu ne kuvat, jotka edustivat parhaiten kokonaistilannetta tarkasteltavissa liittymissä. Kuvien tarkastelussa on huomioitava, että jonkin suunnan maksimijononpituus on saattanut esiintyä vain hyvin hetkellisesti, ja jonot eivät ole välttämättä olleet samanaikaisesti joka suunnasta maksimissaan. Viivytykset on ilmaistu keskimääräisin viivytyksin. Ohjelma laskee simulointiajanjakson aikana esiintyneet viivytykset tulosuunnittain yhteen ja ilmoittaa ajoneuvojen määrään perustuen keskimääräiset ajoneuvoviiveet suunnittain. Viivytysluku ilmaisee koko tulosuunnan viivytykset, eli sekä suoraan ajavien että kääntyvien viivytykset. Viivytyskuvissa on lisäksi esitetty liikenteen palvelutasoluokat. Raportissa esitettyjä viivytyksiä voidaan arvioida alla olevan taulukon (Tasoliittymät, Tiehallinto 2001) mukaisesti: Palvelutaso Keskimäär.viivytys (s/ajon) A (erittäin hyvä) 5,0 B (hyvä) 5,1-15,0 C (tyydyttävä) 15,1-25,0 D (välttävä) 25,1-40,0 E (huono) 40,1-60,0 F (erittäin huono) > 60,0 5.2 Simulointiskenaariot Työssä simuloitiin neljä eri liikennetilannetta: Nykytilanne ilman kaavahanketta. Nykytilanteessa kaavahankkeen liikennetuotoksen kanssa. Ennustevuonna 2040 aamuhuipputunti kaavahankkeen liikennetuotosten kanssa, kun Klaukkalan ohikulkutie on toteutettu. Ennustevuonna 2040 iltahuipputunti kaavahankkeen liikennetuotosten kanssa, kun Klaukkalan ohikulkutie on toteutettu. Jos Klaukkalan ohikulkutietä ei ole toteutettu vuoteen 2040 mennessä, niin Klaukkalantie on varsin ruuhkautunut aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Nyt tarkasteltujen maankäyttöhankkeiden tuottama lisäliikenne aiheuttaa enää vähäisen lisän tähän liikenteellisesti kuormittuneeseen tilanteeseen.

50 Simulointien tulokset Nykytilanne ilman kaavanhanketta, iltahuipputunti Nykytilanne simuloitiin nykyisillä liikennejärjestelyillä. Alla on esitetty nykytilanteen keskimääräiset viivytykset ja maksimijononpituudet (Kuva 8). Kuva 8. Ylemmässä kuvassa on esitetty keskimääräiset viivytykset ja alemmassa maksimijononpituudet (nykytilanne, IHT). Nykytilanteessa tarkastelualueella ei havaittu toimivuusongelmia.

51 Nykytilanne kaavahankkeen ja monitoimitalon kanssa, iltahuipputunti Jokaiselle liittymän haaralle mallinnettiin vasemmalle kääntyvät kaistat. Monitoimitalolta Klaukkalantielle suuntautuva liikenne ohjattiin pääasiassa kulkemaan Kisatien liittymän kautta. Alla on esitetty skenaarion keskimääräiset viivytykset, liikenteen palvelutasoluokat ja maksimijononpituudet (Kuva 9). Kuva 9. Ylemmässä kuvassa on esitetty keskimääräiset viivytykset sekä liikenteen palvelutasoluokat ja alemmassa maksimijononpituudet (nykytilanne ja hanke, IHT). Tarkasteluissa Kisakujan - Vaskomäentien ja Klaukkalantien - Lepsämäntien liikennevalo-ohjattuihin liittymiin syntyi ajoittain pitkiä jonoja. Liikennevalojen yhteenkytkennässä painotettiin itään päin menevää liikennettä, jolloin liittymien väli tukkeutui ajoittain länteen päin. Suurin osa liikenteestä pääsi kuitenkin molemmista liikennevaloista yhden valokierron aikana.