Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuusto

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuusto

2 Sisällysluettelo 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö Maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpano Alueiden kehittäminen ja maankäytön suunnittelu Tavoitteet ja visio Pohjanmaan visio Määrälliset kehitystavoitteet Tavoiteltava aluerakenne Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina Kilpailukykyinen alue Hyvinvoiva väestö Hyvä elinympäristö Pohjanmaan edunvalvonnan painopisteet ja avainhankkeet Talousarvio vuodeksi Kannen kuvat: Marie Sjölind

3 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö Vuosi 2018 tulee olemaan Pohjanmaan liiton osalta kaksijakoinen. Liiton toiminta jatkuu perinteisten tehtävien suhteen kuten aikaisemmin mutta toisaalta maakuntauudistus vie organisaatiolta merkittävän osan työaikaa. Tämä asettaa liiton ja sen henkilöstön erittäin haasteelliseen tilanteeseen. Kumpikin tehtäväkokonaisuus on tilanteesta huolimatta pystyttävä hoitamaan täysimääräisesti. Pohjanmaan liitto vastaa valmisteluista aina saakka, jolloin uutta maakuntaa koskeva lainsäädäntö näillä näkymin astuu voimaan. Tällöin uusi maakunta juridisesti syntyy. Uusi maakunta aloittaisi varsinaisen tuotannollisen toimintansa Valmistelua on jatkettava epävarmuudesta huolimatta. Lisätehtävät, jotka valmistelu aiheuttaa, kompensoidaan valtiovallan taholta. Valtion vuoden 2018 alustavaan talousarvioesitykseen on varattu resursseja maakuntauudistukseen. Ovatko nämä riittävät ja mitenkä ne jakautuvat maakunnittain, on vielä näkemättä. Meidän talousarviossa on kuitenkin varauduttava jonkin verran lisääntyviin kustannuksiin. Vuoden 2018 keskeisiä tehtäviä on maakuntakaavan 2040 valmistelu. Kaavan valmistelu vaatii visiointia ja yhteistyötä yritysten, koulutuslaitosten, julkisen sektorin ja kansalaisten kanssa. Asukkaiden osallistamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Keskeisenä osana edunvalvontaa tulee tänäkin vuonna olemaan hyvien liikenneyhteyksin edistämien. Työn kohteena ovat maantie- ja raideliikenne sekä meri- ja lentoyhteydet. Laajakaistayhteyksien kehittäminen kuuluu myös tähän infrakokonaisuuteen. Rahoituksen varmistaminen uuteen Vaasa Uumaja-konseptilaivaan on tärkein hanke tällä sektorilla. Liiton edunvalvonnassa painotetaan myös tieverkoston kunnossapidon, etenkin talvikunnossapidon, parantamista. Maakunnan asukkaiden arjen hyvinvointi on keskipisteessä sekä nykyisen maakuntaliiton että uuden maakunnan toiminnassa. Kulttuurilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin edistäjänä. Ympäristö ja ympäristön hoito on osa tätä hyvinvoinnin kokonaisuutta. Erityishuomiota kiinnitetään alueen kilpailukykytekijöihin, kuten tulevan EU:n rakennerahastokauden valmisteluun. Vuonna 2021 alkavaa ohjelmakautta valmistellaan keskeisiltä osin jo vuonna Tärkeää on, että meillä on käytettävissä vähintään nykyiset kansalliset ja EU:n kehittämispanokset. Rahoitusta pyritään myös järjestämään muista rahoituslähteistä, kuten EU:n Horisontti ohjelmasta. Alueen yhtenä keskeisenä etujen ajajana toimii luonnollisesti meidän neljän maakunnan yhteinen edunvalvontatoimisto Brysselissä. Kaiken kaikkiaan elinkeinorakennetta kehitetään monipuolisemmaksi älykkäällä erikoistumisella. Yliopisto- ja korkeakoulurakenteen kehittämiseen osallistutaan. Pohjanmaan tulevaisuuden kilpailukyvyn kanalta monipuolinen koulutustarjonta on elinehto. Koulutuksen neuvottelukunta jatkaa toimintaansa eri tahojen yhteistyöfoorumina. Maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen työskentely korostuu entisestään, kun muita juridisia toimijoita ei uudistuksen lykkääntymisen vuoksi ole ennen kuin uuden maakunnan lait on vahvistettu vuonna

4 1.1 MAAKUNTAUUDISTUKSEN JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEN TOIMEENPANO Pohjanmaan liitto vastaa maakuntauudistuksen esivalmistelujen koordinoinnista kokonaisuutena. Maakunnat jatkavat maan hallituksen linjausten sekä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen mukaisesti maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelua. Tehtävä edellyttää paljon työtä, ja samalla liiton on huolehdittava tavalliseen tapaan perussopimuksen mukaisista velvoitteistaan. Kuten vuosi 2017, myös ensi vuosi on haastava niin henkilökunnalle kuin liiton luottamushenkilöillekin. Maan hallitus on päättänyt neuvottelussaan , että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan vasta alkaen. Uuden aikataulun mukaisesti väliaikaisen valmistelutoimielimen toimikausi alkaa maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain voimaanpanolakia koskevan lainsäädännön tultua voimaan vuoden 2018 kesäkuussa. Koska säädösten voimaantulo siirtyy myöhempään ajankohtaan, ovat maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen asianosaiset pitäneet tärkeänä jatkaa vapaaehtoista esivalmistelua. Siten väliaikainen valmistelutoimielin on aloittanut epävirallisesti työnsä jo toukokuussa pitämällä järjestäytymiskokouksen Valmistelutoimielin jatkaa määrätietoista työtään ja valmistelee mm. maakuntavaltuuston vaalit, jotka pidetään Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Uudistuksen myötä vuoden 2020 alusta muodostuu Pohjanmaan maakunta, johon kuuluu 14 kuntaa. Isokyrö on valitettavasti päättänyt siirtyä Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Pohjanmaan liitto pitää itsestään selvänä asiana, että Kruunupyy on osa Pohjanmaan maakuntaa. Liitto tekee työtä sen eteen, jotta kruunupyyläisille on jatkossakin tarjolla hyvät hoitopalvelut. Yhteistyö näissä asioissa Keski-Pohjanmaan maakunnan kanssa jatkuu. Pohjanmaan maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanolle on hyväksytty seuraava visio: Sinun Pohjanmaasi 2020 Uusi Pohjanmaan maakunta luo perustan elinvoimaiselle ja turvalliselle arjelle sekä takaa toimivat, yhdenvertaiset ja helposti saavutettavat palvelut maakunnan asukkaille. Uudistustyön rahoitus saattaa myös vuonna 2018 osittain langeta kuntien maksettavaksi, mikäli valtio varaa rahoituksen tulevana vuonna vain jälkeisiin kustannuksiin. 1.2 ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: 4

5 Uuden energian Pohjanmaa Liitto jatkaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelua ja aluekehitystyötä vision viitoittamalla tiellä. Maakunnan menestys on eri toimijoiden yritysten, koulutuslaitosten, julkisen sekä kolmannen sektorin monipuolisen yhteistyön tulosta, ja yhteistyö jatkuu. Sekä kaavoituksessa että aluekehitystyössä kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös asukkaiden osallistamiseen. Liitto vaikuttaa aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön työhön aluekehittämisen keinovalikoiman uudistamiseksi sekä ympäristöministeriön valmisteluun maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseksi. Edunvalvonta vaatii jatkuvia ponnisteluja. Jotta maakunnan myönteinen kehitys voi jatkua, tarvitaan voimavaroja koulutukseen, tutkimukseen, uusiin innovaatioihin, kulttuuriin ja sivistykseen sekä liikenneyhteyksien kehittämiseen. Erityisen tärkeää on jatkaa Merenkurkun liikenneyhteyksien kehittämistä ja liittää maakunta liikenneväyliensä kautta TEN-T-ydinverkkoihin. Tämä vaatii maakunnan kaikilta toimijoilta yhteisiä toimia. 5

6 2 Tavoitteet ja visio 2.1 POHJANMAAN VISIO Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntasuunnitelman, jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: Uuden energian Pohjanmaa Vision energia-teema viittaa sekä vahvaan energiateknologian ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Energisyys näkyy huippuosaamisena, monikulttuurisuutena ja vahvana yhteisöllisyytenä, jotka puolestaan ovat tärkeitä maakunnan menestystekijöitä. Niiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa. Kuva 1. Maakuntaohjelman luonnoksen läpileikkaavat teemat. 2.2 MÄÄRÄLLISET KEHITYSTAVOITTEET Pohjanmaan liiton toiminnan luonteesta johtuen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei aseteta määrällisiä kehittämistavoitteita ja niille mittareita. Koska toteutamme kuitenkin toiminnallamme Pohjanmaan maakuntaohjelmaan luonnokseen kirjattuja tavoitteita, seuraamme 6

7 omalta osaltamme maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista tavoitekohtaisilla seurantamittareilla. Lisäksi liitto seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seuraavilla aluekehitystä kuvaavilla mittareilla: Väkiluku ja väestönmuutos Bkt/asukas Kasvuyritysten määrä Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Pitkäaikaistyöttömät Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä). 2.3 TAVOITELTAVA ALUERAKENNE Tavoitellun aluerakenteen tärkeimmät tekijät ovat Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 mukaan elinvoimaiset kaupunkiseudut, elinvoimainen maaseutu sekä hyvin toimivat liikenneyhteydet. Nämä elinvoimaiset kaupunkiseudut ovat Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu. Kaupunki-, kunta- ja kyläkeskukset sijoittuvat jokisuistoihin ja -varsiin. Myös kehitysvyöhykkeet noudattavat jokilaaksoja, jotka muodostavat Pohjanmaan aluerakenteen rungon. Pohjanmaan tärkeimpiä pääväyliä ovat valtatiet 3 ja 8. Ne yhdistävät rannikon satamakaupungit sekä pääkaupunkiseudun maakuntaamme. Valtatiet 13, 18 ja 19 täydentävät liikenneyhteyksiämme. Nämä poikittaiset liikenneyhteydet tukevat seutujen kilpailukykyä ja parantavat niiden saavutettavuutta. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelu aloitettiin vuonna 2014 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä vuoden 2016 alussa. Maakuntahallitus hyväksyi kaavan tavoitteet kesäkuussa Tavoiteltavaa aluerakennetta tarkastellaan kaavatyön aikana ja kaavan tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on aluerakenne, jolla voidaan turvata työssäkäyntialueiden palvelut. 7

8 3 Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina KILPAILUKYKYINEN ALUE Monipuolinen elinkeinoelämä ja korkeatasoinen innovaatiotoiminta Pohjanmaan kilpailukyky perustuu monipuoliseen elinkeinoelämään. Suuryritykset kilpailevat maailmanlaajuisilla markkinoilla, ja enin osa niiden tuotteista ja palveluista menee vientiin. Pkyrityksillä on keskeinen rooli elinkeinoelämän monipuolisuuden turvaamisessa, joten niiden kasvua, kansainvälistymistä ja uusiutumiskykyä tulee tukea. Korkeakoulujen tuki on tärkeää erityisesti pienille yrityksille, joiden oma innovaatiopotentiaali saattaa olla rajallinen. Liitto määrittelee yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa strategiset painopisteet ja toimenpiteet. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen perustuu älykkään erikoistumisen strategiaan. Sen keskeisenä ajatuksena on, että suotuisa innovaatioympäristö syntyy ns. kolmoiskierteen toimijoiden (yritykset, korkeakoulut ja julkinen sektori, triple helix) välisestä tiiviistä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Huomiota kiinnitetään erityisesti toimialarajat ylittävien avainteknologioiden sekä verkostojen ja uutta luovien toimintatapojen kehittämiseen. Tavoitteena on, että avainteknologioiden ympärille kehittyy uutta yritystoimintaa ja että yritykset kasvavat siten, että ne aikaa myöden muodostavat uusia vientitoimialoja maakuntaan. Liitto johtaa älykkään erikoistumisen pohjalta luotua toimintatapaa maakunnassa ja rahoittaa osana strategian toimeenpanoa sitä tukevia hankkeita ja toimenpiteitä. Tavoite Kasvuyritysten määrä kasvaa Korkean teknologian yritykset lisääntyvät Pk-yritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu Elinkeinoelämän uusiutumiskyky paranee Työllistävien mikroyritysten määrä kasvaa Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää tuotekehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen tukipalveluja ja rahoitusmalleja - kehittää tuotekehitys- ja testausympäristöjä - kehittää luovia ja sektorirajat ylittäviä kohtaamisareenoja - laatia pk-yritysten kasvuohjelma - edistää pk-yritysten muodostamien verkostojen mahdollisuuksia kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla - parantaa nousevien alojen, kuten luovien alojen ja hyvinvointialan, markkinoiden kehittymistä ja yrittäjien tukipalveluja - kehittää yrittäjyyden, liiketoimintaideoiden jalostamisen ja mikroyritysten toiminnan kehittämisen tukipalveluja - tukea mikroyritysten välistä verkostoitumista Pohjanmaan liitto - priorisoi ja sovittaa maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti yhteen EU- ja kansallisten varojen käytön maakunnassa johtamalla maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaa - käy elinkeinoryhmässä jatkuvaa keskustelua elinkeinoelämän ja sen järjestöjen edustajien kanssa toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä neuvottelee valtiovallan kanssa tarvittavien varojen saamisesta - määrittää yhteistyössä yritysten kanssa älykkään erikoistumisen prosessin pohjalta 2 3 toimenpidettä, jotka tukevat maakunnalle tärkeiden toimialojen kehitystä 8

9 Yrittäjyys lisääntyy Maaseutu tarjoaa monipuolisen ja kilpailukykyisen toimintaympärist ön yrityksille - edistää omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia - edistää naisten yrittäjyyttä - edistää yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla - edistää koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kaikilla koulutusasteilla - hyödyntää uusiutuvien energiavarojen tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - edistää uuden yhteiskunnallisen kysynnän avaamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä - hyödyntää matkailuelinkeinon tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - parantaa maatilojen, lasinalaisviljelyn ja turkiselinkeinon kannattavuutta ja nostaa tuotteiden jalostusastetta - vahvistaa maaseudun erityisalojen kilpailukykyä - tukea monialayrittäjyyttä - luo verkostoja ja välittää kansainvälisiä kontakteja, jotka tukevat valittujen toimenpiteiden toteuttamista - käynnistää yhdessä ELY-keskuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa biotalouteen liittyviä toimenpiteitä - osallistuu aktiivisesti Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston toimintaan - luo edellytyksiä EU-varojen täysimääräiselle hyödyntämiselle Pohjanmaalla - luo edellytyksiä elinkeinoelämän tuleville investoinneille Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 toteutumisen myötä ja Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelussa Innovaatiojärjestel män kehittämisen painopisteet määritellään yritysten todennettujen tarpeiden pohjalta (älykäs erikoistuminen, S3) Elinkeinoelämää palveleva tutkimus lisääntyy alueen korkeakouluissa Toimiva tutkimusyhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten välillä - luoda systemaattinen vuoropuhelu yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välille - tehdä johtopäätökset ja valita kehittämiskohteet vuoropuhelun perusteella - kehittää alueen yrityselämää palvelevaa tutkimustoimintaa valintojen pohjalta - kartoittaa tärkeimmät elinkeinoelämää hyödyttävät tutkimusalueet (S3) - luoda yhteisiä tutkimusohjelmia elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta - kehittää yhteiskäyttöisiä laboratorioita ja tutkimusalustoja - edistää korkeakoulujen valmiutta kehittää yritysten toimintaa koko maakunnan alueella - toteuttaa vuosittain toistuvan älykkään erikoistumisen kyselyn Pohjanmaalla keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä valitsee keskeiset teemat - syventää älykästä erikoistumista energia-alalla osana Euroopan energiaunionia - syventää tietämystä kansallisesta ja kansainvälisestä politiikasta valituilla älykkään erikoistumisen osa-alueilla - luo yhdessä julkisten kehittämisorganisaatioiden kanssa edellytyksiä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistoiminnalle - osallistuu Euroopassa ja Suomessa käytävään keskusteluun elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sisällöstä 9

10 Korkeakouluissa tehtyjen innovaatioiden kaupallistaminen lisääntyy - kehittää prosessi, joka mahdollistaa ideoiden jalostamisen toteuttamiskelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi - lisätä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien yrittäjäkoulutusta - vahvistaa ja lisää osallistumistaan eurooppalaisissa verkostoissa sekä tietämystään EU-ohjelmista - osallistuu eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa hankkeisiin (Open Social Innovation policies driven by co-creative Regional Innovation eco-systems OSIRIS, Learning Among Regions on Smart Specialisation LARS) Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä pitämällä yhteyttä komission älykkään erikoistumisen foorumiin analysoimalla jatkuvasti alueellisia kehittämistarpeita ja hankkeiden tuloksia johtamalla maakunnan yhteistyöryhmää ja sen sihteeristöä järjestämällä asiantuntijatapaamisia, seminaareja ja tietoiskuja käynnistämällä kehittämistoimia ja luomalla kohtaamispaikkoja seuraamalla toimintaympäristöä, harjoittamalla edunvalvontaa ja neuvottelemalla asianomaisten ministeriöiden kanssa valitsemalla ensisijaiset kehittämiskohteet ja hankekeskustelujen aiheet rahoittamalla hankkeita, toimeenpanemalla Pohjanmaan liiton osion Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja huolehtimalla ohjelman hallinnoinnista yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa hyödyntämällä täysimääräisesti Botnia-Atlantica-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia ensisijaisten hankkeiden tukemiseen hyödyntämällä täysimääräisesti ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitelmiin sisältyvää, alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin tarkoitettua rahoitusta (AIKO) sekä valtion ja kaupunkien välisiä kasvusopimuksia toimimalla Botnia-Atlantica-ohjelman valtion kansallista vastinrahoitusta välittävänä toimielimenä ja huolehtimalla siihen liittyvästä hanke- ja ohjelmahallinnoinnista Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien puolesta sekä ylläpitämällä Västerbottenin lääninhallitusta pääpaikkanaan pitävän Botnia-Atlantica-ohjelman sihteeristön toimistoa Suomessa keskittymällä kansainväliseen yhteistyöhön ja paneutumalla EU:n linjauksiin olemalla mukana eurooppalaisissa verkostoissa ja tapaamisissa, EU-ohjelmissa ja EU-hankehakemuksissa sekä toteuttamalla rahoituksen saaneet hankkeet osallistumalla raja-alueyhteistyöhön keskustelemalla siitä, miten elinkeinoelämän kehittäminen ja fyysinen suunnittelu saataisiin kohtaamaan. Toimivat yhteydet Pohjanmaan tavoitteena ovat hyvät liikenneyhteydet maakuntaan ja maakunnan alueella. Elinkeinoelämälle toimivien kansainvälisten yhteyksien merkitys on suuri. Liikennejärjestelmän eri kulkumuodot sovitetaan yhteen niin, että Pohjanmaan saavutettavuus paranee. Samalla työja opiskelumatkoista tulee sujuvia sekä tavarakuljetukset toimivat luotettavasti ja ennakoidusti 10

11 aikataulujen mukaan. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko maakunnan hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta. Tavoite Pohjanmaan saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuudet paranevat Kuljettamisen toimintaedellytykset paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää paikkakuntien sisäisiä ja välisiä yhteyksiä - edistää nopeaa raideliikennettä - kehittää meri- ja lentoyhteyksiä - kehittää uusia joukkoliikenteen malleja - kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria rahoitustilanteen mukaan vaiheittain - kehittää vaihtoehtoisia rahoitusmalleja - tiivistää yhdyskuntarakennetta liikenteellisten solmukohtien ympärille - varmistaa liikennöitävyys haja-asutusalueille ja syrjäseuduille - kehittää päätieyhteyksiä ja liikenteen palveluja siten, että kuljetukset ovat häiriöttömiä - parantaa satamayhteyksiä ja satamatoimintojen palvelutasoa - kehittää logistiikkakeskuksia sekä alueellisen että ylimaakunnallisen palvelun näkökulmasta - mahdollistaa maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille - kehittää poikittaissuuntaisia kuljetuskäytäviä - varmistaa kuljetukset maa- ja metsätiloille alemmalla tieverkolla Pohjanmaan liitto - tiivistää maakunnallista yhteistyötä liikennejärjestelmäsuunnittelussa - kehittää Vaasa Seinäjokikehityskäytävällä raide- ja valtatieliikennettä sekä edistää joukkoliikenteen käytön lisäämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä - turvaa raideliikenteen ja riittävän vuorotarjonnan Vaasan ja Pännäisten asemilta - edistää toimenpiteitä ja liikennejärjestelyjä valtatiellä 3 välillä Tampere Vaasa palvelutason parantamiseksi - edistää valtatien 8 Vaasasta etelään ja Vaasa Oulu toimenpiteitä, etenkin osuudella Vassor Kärklax Oravainen, jossa on tarvetta parantaa geometriaa ja liikenteen palvelutasoa ohituskaistoin ja liikennejärjestelyin. Tämä koskee myös väliä Edsevö Kokkola - edistää Pietarsaaren satamatien (kantatie 68) toimenpiteitä sekä tavarakuljetusten ja liikenneturvallisuuden parantamista - pyrkii turvaamaan lento- ja raideliikenteen vähintäänkin nykytasoisena sekä edistää uusien toimijoiden, konseptien ja reittivaihtoehtojen tuloa markkinoille - edistää Merenkurkun laivaliikennettä, parantaa tie- ja raideyhteyksiä satamiin sekä toimintoja satamissa, kehittää ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja edistää eri liikennemuotojen sekä logistiikka- ja tavarankäsittelyalueiden yhteensulautumista - pyrkii turvaamaan kuljetustoiminnan jatkuvuuden Seinäjoki Kaskinenkehityskäytävällä ja liikennekäytävän kunnon - edistää satamien ja laivaväylien syventämishankkeita Vaasassa ja Kaskisissa 11

12 Osaava työvoima Pohjanmaan liitto jatkaa Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa maakuntahallituksen vuonna 2016 asettaman Pohjanmaan koulutuksen neuvottelukunnan ja sen elinikäisen ohjauksen jaoksen (ELO) ja ennakointijaoksen työtä koulutuksen, elinikäisen ohjauksen, ennakoinnin sekä työ- ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön edistämiseksi. Koulutuksen neuvottelukunta mm. nostaa esille maakunnan koulutussektorin tarpeita ja toiveita toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Vuonna 2018 jatketaan koulutuksen neuvottelukunnan hyvin käynnistynyttä työtä. Keskeisenä tavoitteena on edistää koulutussektorin sisäistä yhteistyötä ja viedä eteenpäin neuvottelukunnan jäsenten esiin nostamia konkreettisia kehittämishankkeita. Jaoksien toiminta on vakiintunut, ja ne raportoivat säännöllisesti neuvottelukunnalle elinikäiseen ohjaukseen ja ennakointiin liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää sekä ikä- että osaamisrakenteeltaan tasapainoista väestöpohjaa. Koska työikäisen väestön määrä on vähenemässä myös Pohjanmaan maakunnassa, tarvitaan toimenpiteitä työikäisen väestön houkuttelemiseksi maakuntaan niin ulkomailta kuin muista maakunnistakin. Kun lisäksi ammatit ja niissä vaadittava osaaminen muuttuvat nopealla tempolla, täytyy myös osaamispohjan vahvistamiseen kiinnittää erityistä huomiota tulevina vuosina. Hyvän osaamispohjan turvaamiseksi alueella on oltava riittävästi ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulutuksessa sekä aikuiskoulutuksessa. Erityisesti niitä pitää olla maakunnassa eniten väestöä työllistävillä aloilla eli teollisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusaloilla. Pohjanmaan liitto on mukana Opetushallituksen vetämässä valtakunnallisessa projektissa, jonka tavoitteena on kehittää ja pilotoida aikuiskoulutuksen ennakointimallia, jolla voidaan ennakoida aikuisväestön koulutus- ja osaamistarpeita kaikilla opetushallinnon alaisilla aikuiskoulutusmuotojen koulutusasteilla. Kehitettävä ennakointimalli koskee sekä määrällistä että laadullista ennakointia ja niiden yhteensovittamista. Hanke verkostoituu maakuntien liittojen kanssa valtakunnallisen ja alueellisen aikuiskoulutuksen ennakoinnin yhteensovittamisen varmistamiseksi. Hyvä alku Pohjanmaalla -hankkeessa kehitetään alkukartoituksen työkaluja maahanmuuttajien osaamisen ja mahdollisten osaamistarpeiden tunnistamiseksi. Pohjanmaan liitto toteuttaa toiminnallaan Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan tavoitteita, missä tärkeänä osana on liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman periaatteiden noudattaminen. Liitto kehittää tasa-arvotyötään yhdessä kuntien kanssa. Tavoite Korkea työllisyys Työllisyysaste > 75 % Työttömyysaste < 5 % Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - vähentää työttömyyttä mm. koulutuksen, kuntoutuksen ja palkkatuetun työn avulla - edistää ammatin vaihtamisen ja uudelleenkoulutuksen edellytyksiä - edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähentää segregaatiota työelämässä - edistää työssä jaksamista - parantaa työelämän laatua ja joustoja Pohjanmaan liitto - edistää eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan toteuttamista naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa - jatkaa työtä osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi - kehittää keinoja maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen kartoittamiselle maahanmuuton alkuvaiheessa 12

13 Positiivinen nettomaassamuut to Riittävä työperusteinen maahanmuutto Riittävästi koulutuspaikkoja Tekniikan alan koulutus houkuttelee hakijoita Koulutussisällöt vastaavat entistä paremmin työelämän vaatimuksia - parantaa maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä mm. kielikoulutuksen, ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen ja neuvonnan avulla - kehittää maakunnan kaupunkiseutujen ja maaseudun imagoa - huomioida erityisesti potentiaaliset paluumuuttajat viestinnän kohderyhmänä - tukea työnantajia ulkomaisen työvoiman hankinnassa, kun pätevää työvoimaa ei ole saatavilla kotimaassa - kehittää korkeatasoisia ja vetovoimaisia matkailukohteita ja -tuotteita sekä tapahtumia - kehittää koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia - levittää tehokkaasti koulutustarpeiden ennakointityön tuloksia - tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä - vakinaistaa nykyiset väliaikaiset koulutusratkaisut - jakaa tietoa tekniikan alasta erityisesti opinto-ohjaajille ja vanhemmille - kehittää teknisen alan valmiuksien oppimista eri koulutusasteilla - markkinoida tekniikan alaa erityisesti naisille - kehittää osaamistarpeiden ennakointia - kehittää tutkintoja, koulutussisältöjä ja opettajien osaamista ennakointityön pohjalta - kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä - kehittää aikuiskoulutusta - vahvistaa viranomaisten ja koulutuslaitosten osaamista aiemman osaamisen tunnustamisessa - edistää ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä ja heidän osaamisensa hyödyntämistä osana Hyvä alku Pohjanmaalla -hanketta - edistää maakunnan väestönkasvua erillisin kehittämistoimenpitein - edistää työperäistä maahanmuuttoa - panostaa koulutuksen neuvottelukunnan ja sen ennakointijaoksen työhön ennakoinnin tehostamiseksi - osallistuu Pohjanmaan koulutusstrategian valmisteluun - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa - levittää ennakoinnin tuloksia - edistää teollisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta Pohjanmaalla - osallistuu vuonna 2018 budjettivaroin Åbo Akademin hyvinvointialojen professuurin, Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävän oikeustieteellisen koulutuksen ja Vaasan kesäyliopiston toiminnan rahoittamiseen - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa - panostaa koulutuksen neuvottelukunnan sekä sen ennakointijaoksen ja elinikäisen ohjauksen jaoksen työhön - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa 13

14 Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Kulttuuriperinnön kehittymiseksi ja säilymiseksi sitä on tietoisesti pidettävä esillä. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee hyödyntää aktiivisesti alueen matkailussa, tapahtumissa ja muussa markkinoinnissa. Laajalle levinnyt tietoisuus pohjalaista identiteettiä kannattelevista kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinteestä sekä museoihin ja arkistoihin tallennetuista aineistoista innostavat vaalimaan ja hyödyntämään kulttuuriperintöä arkielämässä. Yhdistyselämän muuttuessa tulee kehittää siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta sekä uusia yhdistystoiminnan malleja ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Tavoite Kulttuuriperintö elää ajassa Arvokkaat kulttuuriympäristöt säilyvät Kulttuuriympäristöjä ja -perintöä hyödynnetään vetovoimatekijöinä Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää historiallisia kohteita, kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti merkittäviä kuvataidekokoelmia sekä ruokaperinteitä - kerätä ja levittää tietoa em. kohteista - parantaa aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä mm. digitoimalla niitä - luoda uusia elämyksiä vanhoista perinteistä - edistää arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja kulttuurihistoriallisen rakennuskannan hoitamista ja säilymistä - toteuttaa merkittävästi maisemakuvaa muuttavat hankkeet niin, ettei niistä aiheudu suurta haittaa arvokkaille kulttuurimaisemille - laatia kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat - tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisemaalueita ja kulttuurikohteita alueen asukasja matkailumarkkinoinnissa - edistää merellisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä vetovoimatekijänä - kehittää Merenkurkun maailmanperintöaluetta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä matkailukohteena - kehittää rannikon puutalokaupunkeja matkailukohteina Pohjanmaan liitto - hyödyntää maakunnan muistiorganisaatioihin tallennettuja kulttuuriperintöaineistoja lastenkulttuuriverkosto Barkin toiminnassa - edistää kulttuuriperintöaineistoihin pohjautuvien menetelmien käyttöä kulttuuriperintökasvatuksessa - tekee metsiin liittyvää kulttuuriperintöä tunnetuksi maahanmuuttajille Inspiraatiota metsästä -hankkeessa - tekee ehdotuksen seudullisesti arvokkaiksi kulttuurimaisemiksi ja rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi ja osoittaa ne Pohjanmaan maakuntakaavassa inventoi seudullisesti merkittävän modernin rakennusperinnön ja laatii siitä yhteenvedon - hyödyntää maakunnan kulttuuriympäristöjä koskevaa laajaa osaamista tekemällä yhteistyötä kuntien ja muiden asiantuntijoiden kanssa - osallistuu kulttuurimatkailun kehittämisohjelma Culture Finlandin Pohjanmaan aluetiimin toimintaan - osallistuu maailmanperintöneuvottelukunnan jäsenenä Merenkurkun maailmanperintöalueen kehittämiseen 14

15 Yhdistykset ovat palvelujen tuottajina julkisen sektorin merkittäviä kumppaneita - edistää uusien yhdistystoiminnan konseptien syntymistä - helpottaa yhdistystoimintaan liittyvää byrokratiaa - kehittää yhdistystoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta - pyrkii saattamaan maakunnan yhdistyksiä yhteen uusien yhteistyömuotojen syntymiseksi 3.2 HYVINVOIVA VÄESTÖ Pohjanmaan väestön hyvinvoinnin edistämiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että maakunnassamme valmistellaan maan hallituksen asettamien tavoitteiden ja aikataulun mukaisesti sosiaalija terveydenhuollon uudistus, joka ottaa huomioon maakunnalliset erityistarpeet, kuten kaksikieliset palvelut. Liitto edistää kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä erityisin toimenpitein yhteistyössä muiden keskeisten kotoutumisen ensivaiheen vastuutahojen kanssa. Myös osana uuden maakunnan suunnittelua panostetaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen, jotta ne täyttävät uudelle maakunnalle säädöksin asetetut tavoitteet. Palvelualojen työvoiman turvaamiseksi Pohjanmaan liitto kiinnittää koulutustarpeiden ennakoinnissa huomion myös sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyyteen, koska alalla vallitsee pula osaavasta työvoimasta. Liitto haluaa edunvalvonnallaan ja muin toimenpitein varmistaa, että maakunnassamme on hyvin toimivat palvelut. Palveluketjujen ja -kokonaisuuksien kehittäminen on myös maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita. Liitto antaa paikkansapitävää ja luotettavaa tietoa toiminnastaan ja suunnitelmistaan kansalaisille ja muille sidosryhmille. Tieto voi tavoittaa heidät keskustelutilaisuuksissa, kokouksissa, sähköisesti, verkossa tai tiedotusvälineiden välityksellä, mutta yhtä kaikki sen tarkoituksena on tarjota heille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioihin. Tieto pyritään jakamaan samaan aikaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kansalaisvaikuttaminen korostuu myös osana maakuntauudistuksen valmistelua, johon liittyen toteutetaan erilaisia osallisuutta edistäviä toimia. Pohjanmaan liitto edistää maahanmuuttajien kotoutumista sopimuksellisella yhteistyöllä (Maahanmuuttajien kotouttamista tukeva aiesopimus työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi vuosina ) kuntien, työnantajaedustajien ja järjestöjen kanssa. Aiesopimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa ja neuvonnassa pohjalainen toimintatapa ja sitä tukevat palvelukokonaisuudet kotouttamislainsäädännön mukaisesti. Tavoitetta toteutetaan Pohjanmaan liiton koordinoiman koko maakunnan kattavan Hyvä alku Pohjanmaalla -hankkeen keinoin. Pohjanmaan liiton tavoitteena on lisäksi mahdollistaa maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista Hyvä alku Pohjanmaalla -hankkeessa kehittämällä alkukartoituksen sisältöä ja toimintaprosesseja niin, että se tavoittaisi mahdollisimman monta maahanmuuttajaa 15

16 ja oikeiden jatkotoimenpiteiden ansiosta edistäisi ja tehostaisi heidän integroitumistaan ja työllistymistään. Osallistuvat kansalaiset Tavoite Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää kansalaistaitoja ja osallistavia työtapoja - kehittää ja hyödyntää uusia vaikuttamis- ja osallistamismuotoja ja lähidemokratiaa (esimerkiksi kansalaisraati, nuorisovaltuusto) - edistää järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta Pohjanmaan liitto - varmistaa kuntalaisten osallistumisen mm. osana maakuntakaavoitusta (kansalaisfoorumi), maakuntauudistuksen valmistelua ja muuta suunnittelutoimintaansa - kehittää uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 ja maakuntauudistuksen sekä uuden maakunnan maakuntastrategian valmisteluprosessin aikana - osana Hyvä alku Pohjanmaalla -hanketta varmistaa, että kaikki maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta saavat yhteiskuntatietoutta sisältävän koulutuksen - osana Hyvä alku Pohjanmaalla -hanketta kehittää keinoja ja toimintamalleja omankieliseen neuvontaan Integroituneet maahanmuuttajat Tavoite Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin Pohjanmaan liitto Maahanmuuttajat osallisina yhteiskunnassa - kehittää maahanmuuttajille suunnattuja palveluja - kehittää kielikoulutusta ja muuta kotoutumista edistävää koulutusta - edistää Pohjanmaan alueellisen kotouttamiseen liittyvän aiesopimuksen toteuttamista - tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä kotouttamisessa - hyödyntää järjestöjä ja yhdistyksiä kotouttamisessa - pyrkiä systemaattisesti aktivoimaan maahanmuuttajia kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden - kehittää ja hyödyntää uusia maahanmuuttajille suunnattuja osallistumisja vaikuttamismuotoja (esim. maahanmuuttajaneuvostot) - koordinoi Hyvä alku Pohjanmaalla - pilottihanketta, jota toteutetaan koko maakunnassa osana Kotona Suomessa - toimenpidekokonaisuutta - kehittää Hyvä alku Pohjanmaalla -hankkeen keinoin alkuvaiheen kotoutumista edistävää yhteistä toimintamallia Pohjanmaalle - huomioi kotoutumisen osana maakuntauudistusta ja uudelle maakunnalle siirtyvänä tehtäväkokonaisuutena - järjestää maakuntauudistukseen ja kotoutumisen alkuvaiheen palveluihin liittyvää koulutusta ja verkostotapaamisia - osallistuu Pohjanmaan etnisten suhteiden neuvottelukunnan työskentelyyn - edistää kotoutumista ja kotouttamista sekä maahanmuuttajien toimeentulovalmiuksia metsätaloudessa Inspiraatiota metsästä - hankkeella 16

17 - kannustaa työantajia palkkaamaan maahanmuuttajia - edistää maahanmuuttajien yrittäjyyttä Toimivat palvelut Tavoite Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin Pohjanmaan liitto Peruspalveluja vahvistava maakunnallinen palvelujärjestelmä - kehittää sote-palvelujen uudistamistarvetta vastaavia alueellisia palvelukokonaisuuksia Pohjanmaalle - hyödyntää Pohjanmaan hyvinvointitoimijoiden strategista yhteistyötä, seurantaa ja suunnittelua sekä tutkimusta ja arviointia osana muutosjohtamista - parantaa asiakaslähtöisyyttä ja kansalaisten osallisuutta palvelujen kehittämisessä - kehittää ja ottaa käyttöön moniammatillisia työtapoja - edistää hyvinvointitiedon tuottamista ja hyödyntämistä sekä vaikuttavuuden seuraamista - kehittää tietojohtamista ja sen rakennetta - kehittää paikallista hyvinvointiyrittäjyyttä ja järjestölähtöisiä palvelumuotoja - kehittää digitaalisia, alueellisia ja muita uusia palveluja ja niiden toteuttamistapoja - vastaa Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisvalmistelusta ja edistää toimillaan maakunnallisen sotepalvelujärjestelmän toteutumista - koordinoi maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista ja osallisuutta edistävää Hyvä alku Pohjanmaalla -pilottihanketta, jota toteutetaan koko maakunnassa osana Kotona Suomessa -toimenpidekokonaisuutta - edistää sähköisiä palveluja ja digitalisaatiota - kehittää kulttuurihyvinvointipalvelujen juurtumista uuden maakunnan rakenteisiin Culture for Better Health and Wellbeing (CuBe) -hankkeella - osoittaa Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 alue- ja yhdyskuntarakenteen, joka luo edellytyksiä kattavalle palveluverkostolle Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Kulttuurilla on suuri merkitys arjen hyvinvoinnissa ja henkisen pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, kun se on kaikkien saatavilla, erilaiset kulttuuriset tarpeet huomioidaan ja jokaisella asukkaalla on mahdollisuus osallistua itselle sopivaan ja mieluisaan kulttuuritoimintaan. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta taide- ja kulttuurikasvatus kuuluu kaikille ja sitä tulee olla saatavilla koko elämän ajan. Maantieteelliset, kulttuuriset, eri väestöryhmien väliset ja kielelliset rajat unohtava ajattelu edistää alueen kulttuurista kehitystä. Pohjanmaan kaunis ja puhdas luonto on monipuolinen virkistyksen lähde. Saavutettavat luontoja viheralueet ovat tärkeä osa houkuttelevaa ja hyvää elinympäristöä ja samalla myös kilpailutekijä niin tulomuuton kuin yritysten sijoittumisenkin näkökulmasta. Luonnonläheisessä ympäristössä asuminen edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Ulkoilualueet, virkistysalueet, puistot ja torit ovat kaikkien asukkaiden kohtaamispaikkoja iästä, taustasta ja sidonnaisuuksista riippumatta. Viheraluerakenne muodostaa ekologisesti toimivan yhdyskuntarakenteen ja yhtenäisen virkistysverkoston perustan. 17

18 Tavoite Kulttuurin rooli osana yhteiskuntaa vahvistuu Liikuntakulttuurin rooli osana yhteiskuntaa vahvistuu Taide- ja kulttuurikasvatuksen sekä liikuntakasvatuksen saatavuus paranee Hyvät harrastusmahdollisuudet Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - vahvistaa ja lisätä tietoisuutta kulttuurin laaja-alaisesta toimialueesta ja vaikuttavuudesta kunnissa - lisätä tietoisuutta kulttuurin hyvinvointivaikutuksista - lisätä kuntien ja yritysten yhteistyötä kulttuurin saralla - lisätä tietoisuutta liikuntakulttuurin hyvinvointivaikutuksista - edistää elinikäistä liikunnan harrastamista - laatia ratkaisumalleja taiteen perusopetuksen sekä elinikäisen taide- ja kulttuurikasvatuksen järjestämiseksi kaikissa kunnissa - edistää taide- ja kulttuuriaineiden sekä liikunta-aineiden integrointia läpäisyperiaatteella muihin oppiaineisiin - edistää vapaamuotoista kerhotoimintaa ja kulttuuria harrastusmahdollisuutena - kehittää järjestö-, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa ja kansalaisten aktivoimisessa harrastusten pariin - edistää luonnon virkistyskäyttöä Pohjanmaan liitto - pyrkii vaikuttamaan, että päätöksenteossa huomioidaan Pohjanmaan kulttuuriohjelman ja Agenda 21 for Culture -asiakirjan linjaukset - osallistuu uuden maakunnan kulttuurihyvinvointipalveluja tukevan valtakunnallisen Culture for Better Health and Wellbeing (CuBe) -hankkeen toteuttamiseen - järjestää kuntien kulttuurivastaaville yhteisiä tapaamisia - osallistuu yhteistoiminta-alueen alueellisten kulttuurilautakuntien ja Pohjanmaan taidetoimikunnan yhteiseen seminaaripäivään - osallistuu aktiivisesti kulttuurin kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen ja - verkostojen toimintaan - pyrkii edistämään liikuntakulttuurin vahvistamista - edistää tanssin tasa-arvoista saavutettavuutta tukemalla Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toimintaa - edistää lastenkulttuurin tasa-arvoista saavutettavuutta ylläpitämällä Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Barkia - koordinoi Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla Suomen Kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittamaa kolmivuotista kaikkia 8-luokkalaisia koskevaa Taidetestaajat-hanketta - edistää eri toimijoiden yhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista - osoittaa Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 kattavan virkistysalueverkoston sekä ulkoilu-, pyöräily- ja melontareitit 3.3 HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ Maakuntakaava on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla luodaan edellytyksiä kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, jossa esitetään alueiden 18

19 käytön ja aluerakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Ympäristöministeriö vahvisti joulukuussa 2010 Pohjanmaan maakuntakaavan 2030, jota on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Kaupallisten palvelujen sijoittumista koskeva 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin lokakuussa 2013 ja uusiutuvia energiamuotoja koskeva 2. vaihemaakuntakaava joulukuussa Maakuntahallitus päätti tammikuussa 2014 käynnistää Pohjanmaan maakunta-kaavan 2040 valmistelun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä alkuvuodesta 2016 ja kaavan tavoitteet hyväksyttiin kesäkuussa Tavoitteena on asettaa kaavaluonnos nähtäville vuoden 2017 lopussa ja saada Pohjanmaan maakuntakaava 2040 hyväksyttyä vuoden 2019 alussa. Vuonna 2016 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä maakunta-kaavaa ei enää tarvitse vahvistuttaa ympäristöministeriössä, vaan kaavan hyväksymisestä päättää maakuntavaltuusto. Maakuntakaava valmistellaan laajassa yhteistyössä lähinnä maakunnan kun-tien sekä muiden viranomaisten, toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenne Kyläkeskusten elinvoima säilyy Kuntien keskinäinen yhteistyö lisääntyy Vuorovaikutus asukkaiden kanssa lisääntyy Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - laatia ja toteuttaa rakennemallit kaikilla kaupunkiseuduilla - kehittää kylärakennetta - edistää kylien omaehtoista kehittämistä - järjestää yhteisiä tapahtumia ja tapaamisia - lisätä yhteistyötä maakunnan liiton, ELYkeskusten ja kuntien välillä - kehittää uusia malleja vuorovaikutuksen lisäämiseksi asukkaiden kanssa - lisätä sähköisten vuorovaikutusmenetelmien käyttöä Pohjanmaan liitto - saattaa valmiiksi maakuntakaavaehdotuksen vuoden 2017 loppupuolella nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja keväällä 2018 pidettävän viranomaisneuvottelun tulosten pohjalta - laatii tarvittaessa täydentäviä selvityksiä - selvittää kaavaehdotuksen vaikutukset - luo menetelmän maakuntakaavan järjestelmälliseen seurantaan - tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa antaessaan lausuntoja ja osallistuessaan viranomaisneuvotteluihin ja työkokouksiin maakuntakaavasta ja kuntien kaavoista - järjestää kahdesti vuodessa tapaamisen kuntien kaavoittajien kanssa sekä kesällä 2018 opintomatkan - toteuttaa Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laaditun vuorovaikutussuunnitelman muun muassa kansalaisfoorumin kautta - hyödyntää maakuntakaavan valmistelussa sähköisiä karttakyselyjä 19

20 Maakuntaan yhteinen paikkatietojärjeste lmä - selvittää maakunnan yhteisen paikkatietojärjestelmän kokonaisratkaisuvaihtoehdot - edistää paikkatietojärjestelmän käyttöönottoa - kehittää paikkatietokantoja kaavoituksen helpottamiseksi - huolehtii siitä, että maakuntakaava on saatavissa sähköisenä ja erilaisissa käyttöliittymissä - kehittää paikkatietokantojen käyttöä kaavojen valmistelussa - kehittää Maakuntakaava 2.0 -hankkeen tuloksia Vähähiilinen yhteiskunta Luodakseen edellytyksiä vähähiiliselle yhteiskunnalle Pohjanmaan liitto on laajassa yhteistyössä kuntien, muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa laatinut Pohjanmaan ilmastostrategian 2040 Energiarannikko. Keväällä 2016 hyväksytty strategia muodostaa perustan maakunnan ilmastotyölle, jota tehdään ja jonka tuloksia seurataan jatkuvasti. Tavoite Uusiutuvan energian osuus energiantuotanno ssa kasvaa Maankäytön ja liikenteen yhteensopivuus paranee Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää tuulivoiman rakentamista ja valmiutta tuulivoimapotentiaalin alueelliseen hyödyntämiseen - edistää biopolttoaineiden logistiikkaketjujen rakentamista metsästä voimalaitoksille - suunnitella ja toteuttaa uusiutuvan energian demonstraatio- ja pilotointiympäristöjä - kehittää ja toteuttaa pienimuotoisia uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja - kehittää hajautetun energiantuotannon ratkaisuja ja älykkäitä sähköverkkoja - lisätä puu- ja peltoenergian käyttöä - lisätä jäte-energian hyödyntämistä - luoda edellytykset yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja palveluverkon tehokkaalle käytölle - edistää erityisesti Vaasan ja Seinäjoen sekä Pietarsaaren ja Kokkolan työssäkäyntialueiden yhteyksiä parantamalla matka- ja kuljetusketjuja niiden välillä - panostaa palvelutason parantamiseen - luoda uusia malleja joukkoliikenteen järjestämiselle - panostaa taloudellisten ohjauskeinojen luomiseen - määrittää kaupunkiseutujen joukkoliikennekäytävät Pohjanmaan liitto - edistää uusiutuvaa energiaa koskevien Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 tavoitteiden toteutumista - luo Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelussa edellytyksiä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiselle - tukee ja kehittää pienimuotoisten energialähteiden kuten aurinkoenergian, vesivoiman ja bioenergian käyttöä - asettaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 yhdeksi tavoitteeksi alue- ja yhdyskuntarakenteen, joka vähentää liikkumisen tarvetta ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiselle - kehittää pääradan (Kokkola-Pännäinen- Seinäjoki välistä) raideliikennettä - kehittää Vaasa Seinäjoki-kehityskäytävän raide- ja valtatieliikennettä - pyrkiä parantamaan edellytyksiä, jotta autolla työmatkoja kulkevat siirtyisivät joukkoliikenteen käyttäjiksi 20

21 - edistää maankäytön tiivistämistä joukkoliikenteen asemien läheisyydessä erityisesti Vaasa Seinäjoki-laatukäytävän varrella Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Maakunnan liiton tehtäviin kuuluu vastata alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisesta. Niiden yhtenä lähtökohtana on Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia On jatkettava myös työtä ympäristöasioiden parissa. Viime vuosien usein toistuvat tulvat osoittavat, että maakunnan vesistöihin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Niitä on perattava ja ruopattava, jotta asutus ja maatalous säästyisivät tulvilta. Tavoite Luonnonvarojen käyttö ja suojelu sopusoinnussa Vesien ekologinen tila paranee Tehokas tulvariskien hallinta Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä (erityishuomio metsä- ja turveenergiassa) - edistää alueiden käytön suunnittelussa luonnon ominaispiirteiden säilymistä - edistää suojeluohjelmien toteuttamista (mm. METSO- ja soidensuojeluohjelmat, Natura 2000) - jatkaa vesienhoidon suunnittelua alueellisena yhteistyönä - vähentää vesiin kohdistuvaa haja- ja pistekuormitusta sekä vesistöjen sisäistä kuormitusta - vähentää happamien sulfaattimaiden aiheuttamaa kuormitusta - edistää pienvesien luonnontilan säilymistä ja niiden ekologista kunnostusta - toteuttaa tulvasuojelu-, säännöstely- ja kuivatushankkeita - lisätä tulvatietoisuutta ja omatoimista tulviin varautumista - suunnitella tulvariskien hallintaa ja vähentää tulvista aiheutuvia vahinkoja Pohjanmaan liitto - seuraa Pohjanmaan ilmastostrategian 2040 Energiarannikko toimeenpanoa - osallistuu Merenkurkun maailmanperintöalueen hallinnointiin - koordinoi saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennettyä hoitoa ja käyttöä (ICZM) - osallistuu Merenkurkun merellisiä ympäristöjä kartoittaviin hankkeisiin (SeaGIS, SmartSea ja muihin merialueiden suunnitteluhankkeisiin) - edistää hylje- ja merimetsokantojen laajamittaista ja riittävää suojelumetsästystä - osallistuu vesistöjen kunnostussuunnitelmien laatimiseen - laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin maakuntien yhteisestä merialuesuunnitelmasta - kehittää osana SeaGIS-hanketta työkaluja ekosysteemiseen merialueiden suunnitteluun - osallistuu vesistöjen tulvariskien hallintaan keskittyviin työryhmiin 21

22 4 Pohjanmaan edunvalvonnan painopisteet ja avainhankkeet Liikenne- ja infrahankkeet Merenkurkun laivaliikenteen kehittäminen: Tähän mennessä on suunniteltu Suomen ja Ruotsin välisiä kuljetusrakenteita sekä infrastruktuuria, mm. ympäristöystävällinen ja energiatehokas laiva sekä uudenlainen liiketoimintakonsepti. Jatkossa haetaan rahoitusta konseptin toteuttamiselle. Se käsittää Vaasan ja Uumajan satamien eli Kvarken Portsin satamarakenteiden sopeuttamistoimenpiteet, uuden laivan rakentamisen sekä panostuksia infrastruktuuriin (tiestöön, raiteisiin ja satamainfraan). Vaasan laivaväylän syventäminen liittyy myös tähän. Jatkossa tulee miettiä, miten Merenkurkun yhteys saadaan kytkettyä osaksi TEN-T-ydinverkkokäytäviä. Tulevaisuudessa meillä voisi hyvinkin olla laivayhteys, joka on kiinteä osa ns. Merten moottoritietä (MoS) ja joka linkittäisi kaksi ydinverkkokäytävää (North Sea-Baltic ja Scandinavian-Mediterranean) toisiinsa lyhentäen niiden kautta tehtäviä matka-aikoja ja -kustannuksia merkittävästi. Edunvalvonnassa tulee varmistaa, että Suomen ja Ruotsin valtiot pitävät kiinni luvatusta rahoituksesta EU:n hyväksymispäätökseen asti. Yhteyksien ylläpitäminen Euroopan unioniin on hankkeen onnistumisen kannalta merkittävässä roolissa. Valtatien 3 kehittäminen: Valtatie 3 Tampere Vaasa palvelutasolähtöinen kehityskäytäväsuunnitelma valmistui Erityisesti valtatiellä 3 Helsingby Laihia välin eli ns. moottoritien jatkeen yleissuunnittelu tulisi käynnistää pikaisesti. Suunnitelmassa tulisi ratkaista, parannetaanko valtatie 2+2-kaistaisena nykyiselle paikalleen vai kokonaan uuteen maastokäytävään. Valtatien 3 kehityskäytäväsuunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä voidaan parantaa merkittävästi valtatien nykyistä palvelutasoa, kuljettamisen toimintaedellytyksiä, helpottaa työmatkaliikenteen sujuvuutta ja vähentää liikenneonnettomuuksia. Tampere Vaasa-hankekokonaisuuden hinta on noin 158 milj. euroa, ja se käsittää parantamistoimenpiteitä kolmen maakunnan alueella. Hankkeella on laaja tuki tien varren maakunnissa ja organisaatioissa. Valtatien 8 kehittäminen: Valtatien 8 Vaasa Oulu yhteysvälin kehittämisselvitys valmistui vuonna Sen kokonaiskustannusarvio on noin 130 milj.. Yhteysvälin liikenneturvallisuutta tulee parantaa muun muassa keskikaiteellisia ohituskaistaosuuksia rakentamalla, parantamalla tien geometriaa ja tekemällä liittymäjärjestelyjä. Vassor Kärklaxohituskaistaosuudelle on tiesuunnitelma, jolle tulisi saada rahoitus (kustannusarvio n. 7,0 milj. ). Muita tärkeitä hankkeita ovat Oravaisten ohituskaistaosuuden parantaminen sekä tien mäkien ja mutkien poistaminen Mustasaaressa ja Vöyrillä. Vaasa Seinäjoki-kehityskäytävä: Kahden maakuntakeskuksen, Vaasan ja Seinäjoen, välinen kehityskäytävä muodostuu valtatiestä 18 ja Vaasan radasta sekä niitä yhdistävästä maankäytöstä; asumisesta, työpaikoista, elinkeinoelämästä sekä opiskelusta. Tarkoituksena on kehittää nopeaa ja turvallista junaliikennettä poistamalla tasoristeyksiä sekä mahdollistamalla radalle muutamia kohtaamispaikkoja. Valtatien 18 liikenteen ruuhkautumisessa huomioidaan ohituskaistaosuudet ja viedään niiden suunnittelua 22

23 eteenpäin. Asemien ja liikenteellisten solmupisteiden ympäristössä maankäyttöä (asuminen ja palvelut) tiivistetään pitkällä aikavälillä sekä mahdollistetaan työssäkäynti maakuntakeskusten välillä myös pienemmistä kunnista joukkoliikennettä hyödyntäen. Seinäjoki Kaskinen-kehityskäytävän parantaminen: Kehityskäytävä muodostuu raideja tieyhteydestä (kantatie 67) sekä niitä tukevasta maankäytöstä. Kehityskäytävä palvelee teollisuuden kuljetuksia sekä Närpiö Kristiinankaupunki Kaskinen Teuva-alueen työssäkäyntiä. Kehityskäytävän parantamisessa ei ole kyse vain kuljetus- ja liikenneinfrastruktuurista, vaan sillä on suoria vaikutuksia aluekehitykseen ja -talouteen, työllisyyteen sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Seinäjoki Kaskinen-radan kriittisten kohtien parantamisen kustannusarvio on 22 milj.. Kaskisten satamaväylän syventäminen maksaisi arviolta noin 10 milj., josta kunta on luvannut maksaa puolet. Pietarsaaren sisääntuloväylät: Ovat osa Pietarsaaren suurteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen tähtäävää logistista kokonaisjärjestelyä, jossa parannetaan meriväylää ja Pietarsaaren satamatietä. Pännäisten kolmioraiteen rakentaminen alkaa vuoden 2018 aikana. Jatkossa Edsevön eritasoliittymä tulee parantaa ja jatkaa satamatien kunnostusta II-vaiheen toimenpiteillä. Näistä ainakin Snellmanin eritasoliittymän toteutus saa seudulta suuren tuen. Perustienpidon tasokorotus: Liikenneinvestointien määrä on pitkään ollut riittämätöntä, mikä on johtanut tieverkon kunnon rapistumiseen etenkin alemmalla tieverkolla. Viime vuosien lisäpanostuksien ansiosta korjausvelan kasvu on kuitenkin saatu nyt pysäytettyä. Perustienpidon määrärahojen riittävyys tulee jatkossakin turvata Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen toimialueella (3 maakuntaa). Tienpitoon on ollut käytettävissä noin 50 milj. /v., kun jatkuva lisätarve on noin +20 milj. /v. Pohjanmaan energiaklusterin vahvistaminen Laboratorioilla ja tutkimusalustoilla on suuri merkitys innovaatioiden kehittämisessä ja tarvittavan työvoiman kouluttamisessa. Energia-alan innovaatioverkoston kehittämiseksi tarvitaan useita yhteiskäyttöisiä laboratorioita: o Eri energiamuotoja yhdistävä ja digitaalisia ratkaisuja kehittävä tutkimus- ja kehitysalusta o Vaasa Energy Business Innovation Centre (VEBIC) -energialaboratoriosta kehittyy kansainvälisen tason tutkimusalusta o Kaasualan tutkimuksen kehittäminen ja demoympäristö Uusien energiaratkaisujen kehittäminen maaseudulla, etenkin lasinalaisviljelyssä Pohjanmaan innovaationjärjestelmän kehittäminen Innovaatiojärjestelmillä on keskeinen rooli alueen yritysten elinvoimaisuuden ja uudistuskyvyn ylläpitämisessä. Pohjanmaan maakunnan monipuolisen ja monikielisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen on koko maakunnan edun mukaista. Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään korkealaatuista tutkimusta ja koulutetaan osaavaa työvoimaa yrityksien rekrytoitavaksi. Yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kanssa osana kansallista ja kansainvälistä innovaationjärjestelmää. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta Vaasan yliopistossa laadittua yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistä esitystä alueellisen yhteistyön lisäämisestä ja syventämisestä viedään eteenpäin koulutuksen neuvottelukunnassa. 23

24 Vaasan keskussairaalan asema Vaasan keskussairaalan palvelutason säilyminen ja kehittyminen turvataan. Pohjanmaalla tulee olla myös tulevaisuudessa käytettävissä monipuoliset erikoissairaanhoidon palvelut sekä virka- että päivystysaikana. Samoin myös maakunnan sosiaalihuollon erityis- ja vaativan tason palvelujen pitää säilyä monipuolisina. 24

25 5 Talousarvio vuodeksi 2018 Talousarvioehdotuksen loppusumma on ilman hankkeiden osuutta euroa ( euroa vuonna 2017). Budjetoinnissa on noudatettu tiukkaa linjaa ja toimintakuluja on mahdollisuuksien mukaan leikattu. Tämä merkitsee sitä, että budjetissa on pysyttävä eikä liitto voi ottaa vastatakseen ylimääräisistä, talousarvion ulkopuolisista menoista. Jäsenkuntien maksuosuuksiin ei esitetä muutosta vuoteen 2017 verrattuna, eli maksuosuudet olisivat euroa. Maakuntahallitus päätti esityksestä kokouksessaan Vuodeksi 2018 budjetoidaan nollatulos. Vuodeksi 2017 on budjetoitu alijäämää, joka toteutuessaan tarkoittaa sitä, että kertynyt ylijäämä on sen jälkeen käytännössä käytetty. Luottamushenkilöhallinto Toimikaudella Pohjanmaan liitossa on 139 luottamustehtävää; maakuntavaltuusto (39+39), maakuntahallitus (13+13), kulttuurilautakunta (13+13) ja tarkastuslautakunta (5+5). Luottamushenkilöhallinnon suorat henkilöstömenot koostuvat vuosipalkkioista, kokouspalkkioista sekä ansionmenetyksestä maksettavista korvauksista. Kokousten arvioitu määrä on seuraava: maakuntavaltuusto (2), maakuntahallitus (12), kulttuurilautakunta (6) ja tarkastuslautakunta (4). Luottamushenkilöhallinnon kustannukset ovat yhteensä euroa (2017: euroa). Henkilökunta Lokakuussa 2017 Pohjanmaan liiton palveluksessa on maakuntajohtajan lisäksi 29 vakinaista viranhaltijaa tai työntekijää ja kahdeksan määräaikaista työntekijää. Kolme vakituista ja seitsemän määräaikaista työntekijää on palkattu osittain tai kokonaan ulkopuolisen rahoituksen turvin. Kustannuksiin vaikuttaa myös se, että aluekehitysjohtaja hoitaa myös vuonna 2018 muutosjohtajan tehtävää ja vs. aluekehitysjohtajana toimii tänä aikana kehittämis- ja elinkeinopäällikkö. Maakuntauudistukseen liittyen on palkattu määräajaksi tiedottaja, tässä vaiheessa vuodenvaihteeseen asti. Valtiovarainministeriö on tehnyt joitakin päätöksiä rahoituksen myöntämisestä maakuntien liitoille maakuntauudistuksen valmistelutyötä varten. Päätökset on kuitenkin tehty ennen päätöstä uudistuksen lykkäämisestä vuodella, ja valtiovarainministeriöstä on nyt saapunut rahoitusta koskeva kirje VM/256/ /2017. Kirjeen mukaisesti liitto on hakenut valtionavustusta esivalmisteluvaiheen yleisiin kustannuksiin. Ko. hakemus koski vuotta 2017 ja vuotta 2018 varten avustusta haetaan vuoden 2018 alussa. Tämän syksyn hakemuksia koskevat päätökset tehtäneen tämän vuoden puolella. Budjetoinnissa on oletettu, että valtiolta tulee rahoitusta ja siten muutosjohtajan ja tiedottajan palkkoja ei ole budjetoitu toimintamäärärahoissa vuodeksi Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka. Talousarviota tehtäessä on oletettu, että palkkoihin ei tule merkittäviä työehtosopimukseen perustuvia korotuksia vuonna Organisaatiossa on kuitenkin ilmennyt tarvetta tarkistaa joitakin tehtäväkohtaisia palkkoja. Tähän on alustavasti varauduttu palkkamäärärahoissa, kyse on noin euron lisäyksestä kuukaudessa tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna. 25

26 Palvelujen ostot Suurin osa palveluista liittyvät liiton normaaliin toimintaan. Asiantuntijapalvelut on budjetoitu vuoden 2016 tasolle eli euroa, koska liitto ei enää vastaa sote-muutosjohtajien kuluista (2017: euroa). Asiantuntijapalveluihin sisältyvät muun muassa seuraavat ohjeelliset varaukset: kansainvälinen yhteistyö euroa, tilintarkastuspalvelut euroa, paikkatietoinfrastruktuuripalvelut ja muut tietokantapalvelut euroa ja edunvalvontaan liittyvät pienehköt selvitykset euroa. Lisäksi varataan erillinen euron (107: euroa) määräraha maakuntakaavan laadintaa varten tarvittaviin selvityksiin. Vuodeksi 2018 on selvyyden vuoksi budjetoitu erikseen toimistopalvelut ja it-palvelut (tilit 5400 ja 5404). Toimistopalvelujen osuus kustannuksista on pienehkö it-palveluihin verrattuna. ITpalveluihin kirjataan varsinaisten palvelujen lisäksi myös ohjelmistolisensseistä aiheutuvia kustannuksia. IT-palveluja varten esitetään varattavaksi euroa. Tästä summasta noin euroa on varattu palkanlaskentaohjelman, kirjanpito-ohjelman ja maksuliikenneohjelman päivittämistä varten. Nykyinen palkanlaskentaohjelman kehittäminen ja tuki on päättymässä ensi vuonna, joten liitto on siltä osin pakon edessä: on hankittava ohjelma, jotta suoriudutaan palkkojen ja palkkioiden laskemisesta ja niihin liittyvistä toiminnoista. Sama koskee myös maksuliikenneohjelmaa: kehittäminen ja tuki ovat päättymässä. Liiton kirjanpito-ohjelma on viime vuosina päivitetty vain välttämättömiltä osin, ja jotta kirjanpito-ohjelman yhteensopivuus palkka- ja maksuliikenneohjelmiin voidaan taata, sitäkin on päivitettävä. Vuoden 2017 talousarviota tehtäessä oletettiin, että maakuntauudistus toteutuu vuoden 2019 alusta. Siinä tapauksessa liitto olisi saattanut pärjätä nykyisillä ohjelmilla. Kun uudistus lykkääntyi, on pakko hankkia toimivat ja yhteensopivat ohjelmat. Kamreerista, talousassistentista, it-asiantuntijasta ja maakuntasihteeristä koostuva työryhmä selvittää parhaillaan, mitkä päivitykset/ohjelmat on järkevintä hankkia. Työterveyshuoltoa varten esitetään korotusta vuoden eurosta euroon. Maakuntauudistuksen aiheuttamien muutospaineen myötä olettama on, että työterveyshuollon palveluja tarvitaan enenevässä määrin. Samasta syystä tyhy-toimintaan esitetään pientä korotusta eurosta euroon (tälle tilille tiliöidään myös työnantajan korvaamat päätelasit). Matkoihin on varattu euroa eli saman verran kuin Yhteydenpito yhteistyöosapuoliin edellyttää matkustamista. Myös kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta edellyttää matkustamista. Maakuntauudistustyöstä johtuvien kotimaan virkamatkojen määrä tulee olemaan merkittävä. Yhteistoimintaa varten on varattu euroa, eli jonkin verran enemmän kuin Maakuntauudistuksesta johtuvia kokouskuluja syntyy paljon ja tässä vaiheessa on epäselvää, voidaanko valtiolta tulevaa rahoitusta ylipäänsä käyttää kokouskulujen kattamiseksi. Liitolla tulee olla resursseja huolehtia maakunnassa vierailevista kansallisista ja kansainvälisistä päättäjistä. Määrärahasta maksetaan myös tavanomaiset kokouskahvit ja työlounaat. Pohjanmaan liitolla on yhteistyösopimus Suomen Kuntaliiton kanssa. Kuntaliiton palvelumaksu on vuonna 2018 arviolta euroa. 26

27 Aineet ja tarvikkeet Tähän sisältyy muun muassa perinteiset toimistotarvikkeet, kalusteet, sanomalehdet ja kirjallisuus, sähkö ja muu materiaali. Muut kulut Tähän sisältyy ensisijaisesti osoitteessa Hietasaarenkatu 6 sijaitsevien toimistotilojen vuokra, leasingvuokrat sekä kokoustilojen ja tulkkauslaitteiden vuokrat. Toimistotilat käsittävät yhteensä 951 m 2. Avustukset ja osuudet (ks. ehdotus käyttösuunnitelmaksi) Tuloslaskelmaosa (Taulukko seuraavalla sivulla) 27

28 Toimintatuotot Talousarvio 2017 Talousarvio 2018 Myyntituotot = Maksuosuudet Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Projektituotot (ulkoiset) Tuotot yhteensä Toimintakulut Luottamushenkilöhallinto (palkkiot) Luottamushenkilöhallinto (muut kustannukset) Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Muut kulut (vuokrat) Avustukset ja osuudet Toimintakulut yhteensä Projektikulut (ulkoiset) Kulut yhteensä Käyttökate Rahoitustuotot Vuosikate Tilikauden tulos Myyntituotot ovat yhtä kuin jäsenkuntien maksuosuudet, jotka määräytyvät suhteessa jäsenkunnissa edellisenä kalenterivuotena toimitetun verotuksen vahvistettuihin ansiotulo- ja yhteisöveroäyreihin. Hankerahoituksen väheneminen tällä ohjelmakaudella näkyy selkeästi projektitoiminnassa. Talousarvio on sitova maakuntavaltuustoon nähden vuosikatteen tasolla. Liiton hallintosäännön mukaan maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Liiton tilivelvollinen viranhaltija on maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto antaa maakuntahallitukselle valtuudet tarvittaessa ylittää toimintakulut edellyttäen, että mahdollinen ylitys katetaan ulkoisella hankerahoituksella. Liiton hallinnoimat hankkeet rahoitetaan pääasiassa muilla varoilla kuin jäsenkuntien maksuosuuksilla. Hankkeista syntyneet kustannukset katetaan kansallisella tai EU-tuella sekä yhteistyökumppaneiden osuuksilla. Hankkeiden hallinnointi edellyttää liitolta hyvää maksuvalmiutta, mikä on haasteellista ottaen huomioon peräkkäisinä vuosina budjetoidut alijäämät. Maksuvalmius tulee olemaan 2018 entistä haasteellisempi, koska maakuntauudistukseen liittyvä valtion rahoitus saataneen enimmiltä osin jälkikäteen hyväksytyn raportoinnin perusteella. 28

29 Personalförteckning oktober 2017 Henkilökuntaluettelo lokakuu 2017 Kaj Suomela, landskapsdirektör - maakuntajohtaja Stabsfunktionen - Esikuntayksikkö Margot From, landskapssekreterare - maakuntasihteeri Marianne Höglund, förvaltningssekreterare - hallintosihteeri Riitta Isoniemi, ekonomiassistent - talousassistentti Mari Lintula, IT-expert - IT-asiantuntija Siv Lundberg, kamrer - kamreeri Tuula Rytikoski, ledningens sekreterare - johdon sihteeri Ann-Christine Sjöblom, byråsekreterare - toimistosihteeri Marie Sjölind, kommunikationskoordinator - viestintäkoordinaattori Harriet Skog-Mandell, informatör-translator - tiedottaja-kielenkääntäjä Enheten för regionutveckling - Alueiden kehittämisen yksikkö Varpu Rajaniemi, förändringsledare - muutosjohtaja Karita Beijar, projektsekreterare - hankesihteeri Johanna Dahl, specialplanerare - erikoissuunnittelija Petra Fager, informatör - tiedottaja (t.o.m saakka) Ulf Grindgärds, utvecklingsplanerare - kehittämissuunnittelija Jerker Johnson, utvecklingsplanerare - kehittämissuunnittelija Johanna Leppänen, specialplanerare - erikoissuunnittelija Ritva Mertaniemi, projektchef - projektipäällikkö (t.o.m saakka) Irina Nori, utvecklingsplanerare - kehittämissuunnittelija Stefan Rannanpää, specialplanerare - erikoissuunnittelija Marita Riihimäki, planerare - suunnittelija Kimmo Riusala, utvecklingsplanerare - kehittämissuunnittelija Niklas Ulfvens, t.f. regionalutvecklingsdirektör - vs. aluekehitysjohtaja Enheten för områdesplanering - Alueiden käytön suunnittelun yksikkö Ann Holm, planläggningsdirektör - kaavoitusjohtaja Christine Bonn, miljöexpert - ympäristöasiantuntija Tuomas Kiviluoma, planläggningsassistent - kaavoitusassistentti Pirjo Niemi, planläggningsingenjör - kaavoitusinsinööri Gustav Nygård, planläggningsingenjör - kaavoitusinsinööri Tero Voldi, trafikexpert - liikenneasiantuntija Jan Wikström, planläggningsingenjör - kaavoitusinsinööri Enheten för kulturverksamhet - Kulttuuriyksikkö Tarja Hautamäki, kulturchef - kulttuuripäällikkö Victoria Nylund, museipedagog - museopedagogi (t.o.m saakka) Seija Punnonen, projektchef - projektipäällikkö Annina Ylikoski, koordinator - koordinaattori 29

30 Gemensamt Europakontor i Bryssel (Österbottens förbund, Södra Österbottens förbund, Mellersta Finlands förbund och Satakunta förbund) Yhteinen Eurooppa-toimisto Brysselissä (Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski- Suomen liitto ja Satakuntaliitto) Anne-Maria Mäkelä, vikarie för direktören - johtajan sijainen Christa Jakobsson, vikarie för EU-sakkunnig EU-asiantuntijan sijainen Kukka-Maaria Martiskainen, praktikant - harjoittelija Emilia Pernaa, EU-sakkunnig - EU-asiantuntija, familjeledig t.o.m perhevapaalla saakka 30

31 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO Budget -Talousarvio 2018 Preliminära uppgifter , kommer att ändras. - Alustavat tiedot , tulevat muuttumaan. Medlemskommunernas betalningsandelar - Jäsenkuntien maksuosuudet Kommun Kunta Kalkylerad kommunalskatt Laskennallinen kunnallisvero Samfundsskatt >2018 % Isokyrö - Storkyro ,54 Jakobstad - Pietarsaari ,19 Kaskinen - Kaskö ,18 Korsholm - Mustasaari ,47 Korsnäs ,63 Kristinestad - Kristiinankaupunki ,04 Kronoby - Kruunupyy ,36 Laihia - Laihela ,86 Larsmo - Luoto ,98 Malax - Maalahti ,59 Nykarleby - Uusikaarlepyy ,18 Närpes - Närpiö ,63 Pedersöre ,21 Vaasa - Vasa ,91 Vörå - Vöyri ,86 Totalt - Yhteensä ,00 Skatteuppgifter gällande beskattningsåret 2016 torde erhållas i oktober-november De inbördes förhållandena mellan medlemskommunernas betalningsandelar kommer alltså att ändras efter det att budgeten godkänts. Verovuoden 2016 tiedot saataneen loka-marraskuussa Jäsenkuntien maksuosuuksien keskinäiset suhteet tulevat näin ollen muuttumaan talousarvion hyväksymisen jälkeen. Totalt Betalningsandel Driftshushållning Betalningsandel Driftshushållning Förändring Yhteisövero-osuus Yhteensä Maksuosuus Maksuosuus Muutos Käyttötalous Käyttötalous

32 Sheet1 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO Behandlad i landskapsstyrelsen , ändrad enligt det - Käsitelty maakuntahallituksessa , muutettu sen mukaisesti Preliminär dispositionsplan Alustava käyttösuunnitelma Verksamhetskostnader - Toimintakulut EUR EUR Landskapsfullmäktige - Maakuntavaltuusto 5010 Arvoden - Palkkiot Asiantuntijapalvelut Förlust av förtjänst o. årsarvoden - Ansionmenetykset ja vuosipalkkiot Pensionspremier - Eläkemaksut Socialskyddsavgifter - Sosiaaliturvamaksut Asiantuntijapalvelut Annonser - Ilmoitukset Försäkringar - Vakuutukset Resor - Matkat Utbildning - Koulutus Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta Muut vuokrat 500 Landskapsstyrelsen - Maakuntahallitus 5010 Arvoden - Palkkiot Förlust av förtjänst o. årsarvoden - Ansionmenetykset ja vuosipalkkiot Pensionspremier - Eläkemaksut Socialskyddsavgifter - Sosiaaliturvamaksut Asiantuntijapalvelut Försäkringar - Vakuutukset Resor - Matkat Utbildning - Koulutus Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta Övriga tjänster - Muut palvelut Övrigt material - Muu materiaali 500 Kulttuurilautakunta - Kulturnämnden 5010 Arvoden - Palkkiot Förlust av förtjänst o. årsarvoden - Ansionmenetykset ja vuosipalkkiot Pensionspremier - Eläkemaksut Page 1

33 Sheet Socialskyddsavgifter - Sosiaaliturvamaksut Annonser - Ilmoitukset Försäkringar - Vakuutukset Resor - Matkat Utbildning/Kultur deltagaravgifter - Koulutus/Kulttuuri osallistujamaksut Utbildning - Koulutus Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta Övrigt material - Muu materiaali 100 Revisionsnämnden - Tarkastuslautakunta 5010 Arvoden - Palkkiot Förlust av förtjänst o. årsarvoden - Ansionmenetykset ja vuosipalkkiot Pensionspremier - Eläkemaksut Socialskyddsavgifter - Sosiaaliturvamaksut Försäkringar - Vakuutukset Resor - Matkat Utbildning - Koulutus Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta 500 Byrå - Toimisto PERSONALKOSTNADER - HENKILÖSTÖKULUT LÖNER - PALKAT 5000 Ordinarie löner - Vakinaisten palkat Expertarvoden - Asiantuntijapalkkiot Löner för tillfälliga - Väliaikaisten palkat Särskilda ersättningar - Erilliskorvaukset PERSONALBIKOSTNADER - HENKILÖSTÖSIVUKULUT 5103 KTAPL-premier - KVTEL-maksut, palkka- ja eläkemenoperusteiset maksut Sjukförsäkringspremier - Sairausvakuutusmaksut Arbetslöshetsförsäkringsavgift - Työttömyysvakuutusmaksu Övriga socialskyddsavgifter - Muut sosiaalivakuutusmaksut Page 2

34 Sheet KÖP AV TJÄNSTER - PALVELUJEN OSTOT KÖP AV ÖVRIGA TJÄNSTER - MUIDEN PALVELUJEN OSTOT 5400 Kontorstjänster - Toimistopalvelut (jfr/vrt 5404) Banktjänster - Pankkipalvelut Experttjänster - Asiantuntijapalvelut IT-tjänster - IT-palvelut (jfr/vrt. 5400) Tryckning - Painatukset Annonser - Ilmoitukset Post- och teletjänster - Posti- ja telepalvelut Försäkringar - Vakuutukset Renhållningstjänster - Puhtaanapitopalvelut Underhåll av maskiner och utrustn. - Koneiden ja laitt. kunnossapito Resor, transport och inkvartering - Matkat, kuljetus ja majoitus Företagshälsovård - Työterveydenhuolto Arbetsplatsbespisning - Työpaikkaruokailu Friskvård - Tyhytoiminta Utbildning, deltagaravgifter - Koulutus, osallistujamaksut Utbildning och kulturtjänster - Koulutus- ja kulttuuripalvelut Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta Övriga tjänster - Muut palvelut Kommunförbundets serviceavgift - Kuntaliiton palvelumaksu MATERIAL, FÖRNÖDENHETER, VAROR - AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT INKÖP UNDER RÄKENSKAPSPERIODEN - OSTOT TILIKAUDEN AIKANA 5500 Kontorsmaterial - Toimistotarvikkeet Litteratur och tidningar - Kirjallisuus ja lehdet Rengöringsmedel och material - Puhdistusaineet ja tarv Forskningsmaterial - Tutkimusaineisto Elektricitet - Sähkö Inventarier - Kalusto (IT) Möbler - Kalusteet Övrigt material - Muu materiaali Page 3

35 Sheet UNDERSTÖD OCH ANDELAR- AVUSTUKSET JA OSUUDET (del I - osa I) 5820 Kvarkenrådet - Merenkurkun neuvosto (medlemsavgift - jäsenmaksu) Mittnordenkommittén - Keskipohjola-komitea (medlemsavgift - jäsenmaksu) Finskspråkig kulturverksamhet - Suomenkielinen kulttuuritoiminta CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) medlemsavgift - jäsenmaksu AEBR (Association of European Border Regions) medlemsavgift - jäsenmaksu Suomen Kotiseutuliitto - Finlands Hembygdsförbund (medlemsavgift - jäsenmaksu) Övriga medlemsavgifter - Muut jäsenmaksut kp 400 Europakontoret - Eurooppa-toimisto (Bryssel) Regionalt danscenter i Österbotten - Pohjanmaan Tanssin aluekeskus; rahoitusosuus Behövliga utredningar (landskapsplan) - Tarvittavat selvitykset (maakuntakaava) EU Affairs Manager á Finland Suomi 100 ( á ) Österbottens välfärdsbarometer -Pohjanmaan hyvinvointibarometri Utbildningsdelegationen - Koulutuksen neuvottelukunta Coastline Projekt, egen finansiering (spec. nedan) - Hankkeet, omarahoitusosuudet (erittely alla) UNDERSTÖD OCH ANDELAR - AVUSTUKSET JA OSUUDET (del II - osa II) Nordiskt informationskontor - Pohjoismainen tiedotustoimisto Projekt över landskapsgränserna - Ylimaakunnalliset hankkeet Professur, välfärdsstudier - Hyvinvointialojen professuuri, ÅA á Juridisk utbildning - Oikeustieteellinen koulutus, HY Vaasa á Verksamhetsbidrag Vasa sommaruni - Toiminta-avustus Vaasan kesäyliopisto Landsbygdspolitisk samarbetsgrupp - Maaseutupolitiikan YTR, svenska temagruppen Företagsmentorer - Yrityskummit, bidrag - avustus Migrationsinstitutet - Siirtolaisinstituutti CPMR Generalförsamling - Yleiskokous Page 4

36 Sheet ÖVRIGA KOSTNADER - MUUT KULUT 5901 Hyror för lokaler - Huoneistojen vuokrakulut Övriga hyror för maskiner o. utrustning - Koneiden ja laitteiden muut vuokrat Leasinghyror för maskiner o. utrustning - Koneiden ja laitteiden leasingvuokrat Övriga hyror - Muut vuokrat Anslag totalt - Määrärahat yhteensä Belopp som påverkar volymen (inte anslagen) - förutsätter god betalningsberedskap Volyymiin (ei määrärahoihin) vaikuttavat määrät - edellyttävät hyvää maksuvalmiutta Europakontoret - Eurooppa-toimisto (Bryssel); E-P liitto, K-S liitto, Satakuntaliitto Teknisk assistans - Tekninen tuki MYR kp 614 Landskapsreformen - Maakuntauudistus Botnia-Atlantica, Länsstyrelsen i Västerbotten Barnkulturverksamhet - Lastenkulttuuritoiminta, OKM, Söfuk, Kokkola Innovationskraft (ERUF - EAKR) Havsplanering - Merialuesuunnittelu (MKR) Tekniskt stöd B-A - Tekninen tuki B-A (Botnia-Atlantica) Trad@Bothnia (MKR) LARS Learning among Regions on Smart Specialisation Övriga eventuella projekt - Muut mahdolliset hankkeet KOSTNADER TOTALT - KULUT YHTEENSÄ Page 5

37 Sheet1 Verksamhetsintäkter - Toimintatuotot Försäljningsintäkter av kommuner - Myyntituotot jäsenkunnilta Medlemskommunernas betalningsandelar - Jäsenkuntien maksuosuudet Övriga intäkter - Muut tuotot Externa projektintäkter - Ulkoiset projektituotot INTÄKTER TOTALT- TUOTOT YHTEENSÄ DRIFTSBIDRAG - KÄYTTÖKATE FINANSIELLA INTÄKTER OCH KOSTNADER - RAHOITUSTUOTOT JA KULUT ÖVRIGA FINANSIELLA INTÄKTER - MUUT RAHOITUSTUOTOT 6302 Räntor på placeringar/depositioner - Sijoitusten/talletusten korot ÅRSBIDRAG - VUOSIKATE RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVER/UNDERSKOTT - TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 6999 Räkenskapsperiodens över/underskott - Tilikauden yli/alijäämä Överskott - Ylijäämä : ,14 Sammandrag - Yhteenveto Verksamhetskostnader - Toimintakulut S.k. normala kostnader - Ns. normaalit kulut Understöd och andelar, del II Avustukset ja osuudet osa II Page 6

38 Sheet1 Kostnaderna täcks enligt följande - Kulut katetaan seuraavasti Kommunernas betalningsandelar - Jäsenkuntien maksuosuudet Övriga intäkter - Muut tuotot 800 Övriga ränteintäkter - Muut korkotuotot Överskott - Ylijäämä : ,14./. budg. underskott - budj. alijäämä ,00 = ,14 Enligt förbundets förvaltningsstadga godkänner landskapsstyrelsen en dispositionsplan som grundar sig på budgeten. Liiton hallintosäännön mukaan maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Budget Preliminär Skillnad Sammandrag - Yhteenveto Talousarvio Alustava Erotus Förtroendemannaförvaltning - Luottamushenkilöhallinto Personalkostnader - Henkilöstökulut Köp av tjänster - Palvelujen ostot Material och förnödenheter - Aineet ja tarvikkeet Understöd och andelar I - Avustukset ja osuudet I Understöd och andelar - Avustukset ja osuudet II Övriga kostnader (hyror) - Muut kulut (vuokrat) Page 7

39 Sheet1 Förbundets projekt, egna finansieringsandelar - Liiton hankkeet, omarahoitusosuudet BARK Barnkulturnätverket - Lastenkulttuuritoiminta Multikult-foorumi Creative Europe (beviljades inte - ei myönnetty) Deepening Smart Specialisation á (beviljades inte - ei myönnetty) En bra start i Österbotten - Hyvä alku Pohjanmaalla SeaGIS 2.0 (hela egna finanseringen res. - koko omarahoitus varattu 2016) Nyskapande landskap - Uutta luovat maakunnat Välfärd för kommuner... Hyvinvointia kuntiin Innovationskraft Havsplanering - Merialuesuunnittelu Trad@Bothnia Osiris LARS Learning Among Regions on Smart Specialisation Eventuella övriga projekt - Mahdolliset muut hankkeet Page 8

40 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Ekonomiplan - Taloussuunnitelma Bokslut Bokslut Budget Ekonomiplan Ekonomiplan Ekonomiplan Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma År - Vuosi EUR Verksamhetsintäkter - Toimintatuotot Projektintäkter - Projektituotot Verksamhetskostnader - Toimintakulut Projektkostnader- Projektikulut Driftsbidrag - Käyttökate Finansiella intäkter- Rahoitustuotot Årsbidrag - Vuosikate

41 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO EUR Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Budget Förslag Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Ehdotus Verksamhetskostnader Personalkostnader *) Obs! Henkilöstökulut *) Huom! Köp av tjänster **) Palvelujen ostot **) Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga kostnader (hyror) Muut kulut (vuokrat) Totalt - Yhteensä Understöd och andelar Avustukset ja osuudet Totalt - Yhteensä Senatstorget - Senaatintori Projektkostnader TOTALT - YHTEENSÄ

42 Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Budget Förslag Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Ehdotus Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Myyntituotot Finansministeriets ersättning /allmän Valtiovarainministeriön korvaus/yleist valtionosuudet Övriga intäkter Muut tuotot Totalt - Yhteensä Senatstorget - Senaatintori Projektintäkter Projektituotot TOTALT - YHTEENSÄ Driftsbidrag Käyttökate Finansiella intäkter Rahoitustuotot Årsbidrag Vuosikate Räkenskapsperiodens resultat Tilikauden tulos *) Här ingår mötes- och årsarvoden för de förtroendevalda och personalens löner samt arbetsgivaravgifter. *) Tähän sisältyvät luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkiot ja henkilökunnan palkat työnantajamaksuineen. **) Här ingår anslag för resor och utbildning för de förtroendevalda och köp av övriga tjänster. **) Tähän sisälltyvät luottamushenkilöiden matkat ja koulutus sekä muiden palveluiden ostot.

43 Sandögatan 6 - Hietasaarenkatu 6 PB - PL 174, Vasa - Vaasa Tfn - Puh info@obotnia.fi