Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuuston hyväksymä

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi Maakuntavaltuuston hyväksymä

2 Sisällysluettelo 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö Vuosi 2017 on suomen ja pohjanmaan juhlavuosi Maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpano Alueiden kehittäminen ja maankäytön suunnittelu Uudet luottamushenkilöt Maakunnan suunnittelujärjestelmään liittyvä valmistelutyö Tavoitteet ja visio Pohjanmaan visio Määrälliset kehitystavoitteet Tavoiteltava aluerakenne Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina Kilpailukykyinen alue Hyvinvoiva väestö Hyvä elinympäristö Pohjanmaan edunvalvonnan painopisteet ja avainhankkeet Talousarvio vuodeksi

3 1 Pohjanmaan liiton toimintaympäristö 1.1 VUOSI 2017 ON SUOMEN JA POHJANMAAN JUHLAVUOSI Suomen Senaatti antoi Eduskunnalle mm. esityksen maamme uudeksi hallitusmuodoksi, jolloin Senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvud lausui seuraavaa: Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 :ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana. Vuonna 2017 saamme viettää Pohjanmaalla Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta huomattavasti turvallisempien ja rauhallisempien olojen vallitessa kuin vuonna Sen takia on hyvä muistuttaa, miten P.E. Svinhufvudin puhe jatkui: Sama päämäärä vaatii myös toimenpiteitä Hallituksen puolelta. Hallitus on kääntyvä toisten valtojen puoleen saadakseen maamme valtiollisen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi. Tämä on erityisesti nykyhetkellä sitä välttämättömämpää, kun maan täydellisestä eristäytymisestä aiheutunut vakava asema, nälänhätä ja työttömyys pakottavat Hallitusta asettumaan suoranaisiin väleihin ulkovaltojen kanssa, joiden kiireellinen apu elintarpeiden ja teollisuutta varten välttämättömien tavarain maahantuomiseksi on meidän ainoa pelastuksemme uhkaavasta nälänhädästä ja teollisuuden pysähtymisestä. Kuten tekstistä käy ilmi, Suomi oli suuressa hädässä ja riippuvainen ulkopuolisesta avusta. Tämä kannattaa muistaa tällaisena aikana, kun keskustelemme Suomen suhtautumisesta hätää kärsiviin maihin sekä turvaa ja turvapaikkaa maastamme hakeviin ihmisiin. Ei ole kulunut kauankaan siitä, kun Suomi joutui itse murtautumaan eristyksestään ja turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Pohjanmaa on monella tapaa edelläkävijä avautuessaan kansainväliselle yhteisölle, ottaessaan vastuuta muista maista tulleista hädänalaisista ja avatessaan teitä kauppa- ja muille suhteille. Olkoon tämä yksi lukuisista hyvistä teoistamme Suomi 100 yhdessä -teeman hengessä. Pohjanmaan liitto vastaa Suomen 100-vuotisjuhlavuoden toteutuksen koordinoinnista Pohjanmaan maakunnassa. Tämä näkyy myös liiton vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa, jossa on mm. varattu rahoitusta tapahtumien järjestämiseen. Juhlavuosi on herättänyt ilahduttavan paljon kiinnostusta, ja Pohjanmaan liiton tavoitteena on saada koko maakunta viettämään juhlavuotta ja korostaa sen merkitystä myös kansainvälisissä yhteyksissämme. Erinomainen esimerkki siitä, miten oma työ antaa vahvan kansainvälisen aseman, on lastenkulttuuriverkosto BARK, joka on tätä nykyä keskeinen toimija kansainvälisessä konflikteja 3

4 ehkäisevässä Bridging Ages -järjestössä. Brigding Ages pitää ensi vuonna vuosikokouksensa Pohjanmaalla. 1.2 MAAKUNTAUUDISTUKSEN JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUKSEN TOIMEENPANO Pohjanmaan liitto vastaa maakuntauudistuksen esivalmistelujen koordinoinnista kokonaisuutena. Tehtävä edellyttää paljon työtä, ja samalla liiton on huolehdittava tavalliseen tapaan perussopimuksen mukaisista velvoitteistaan. Vuosi 2017 tuleekin olemaan erittäin haastava niin henkilökunnalle kuin liiton luottamushenkilöillekin. Valtiovarainministeriön (VM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kirjeen ja sen liitteenä olleen muistion mukaan maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen seuraavasti: 1. esivalmistelu ( saakka) 2. maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikainen hallinto (väliaikainen valmistelutoimielin ) 3. maakunnan käynnistymisvaihe ( ) 4. uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi ( alkaen). Esivalmistelua johtaa maakuntahallituksen asettama muutoksen johtoryhmä. Maan hallituksen tavoitteena on, että maakunnat perustetaan julkisoikeudellisina yhteisöinä 1. päivänä heinäkuuta Sote-järjestämislain ja maakuntalain tultua voimaan on tarkoitus kuhunkin maakuntaan muodostaa väliaikainen valmisteluelin, joka voimaanpanolain mukaan vastaisi maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta ja käyttäisi ylintä päätösvaltaa siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto olisi valittu ja sen asettama maakuntahallitus olisi aloittanut toimintansa Maan hallituksen esityksen mukaisesti maakunnan liitto johtaa sopimusneuvotteluja ja asettaa väliaikaisen valmistelutoimielimen. Pohjanmaan liiton tulee sopia välittömästi voimaanpanolain voimaantultua väliaikaisen valmisteluelimen kokoonpanosta kuntien, sairaanhoitopiirin, erityishuoltopiirin, pelastuslaitoksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Pohjanmaan liitto kutsuu valmisteluelimen ensimmäisen kokouksen koolle. Valmistelutoimielin valmistelee mm. maakuntavaltuuston vaalit, jotka pidetään tammikuussa 2018 presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Pohjanmaan liitto pitää itsestään selvänä asiana, että Kruunupyy on osa Pohjanmaan maakuntaa. Liitto tekee työtä sen eteen, että Kruunupyyn kunta myös tulevaisuudessa voi saada hoitopalveluja yhteistyössä Keski-Pohjanmaan maakunnan kanssa. Aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Uudistuksen myötä vuoden 2019 alusta muodostuu Pohjanmaan maakunta, johon kuuluu 14 kuntaa. Isokyrö on valitettavasti päättänyt vaihtaa maakuntaa, mikä johtaa Kyrönmaan seutukunnan hajoamiseen ja vaikuttaa myös Vaasan seudun yhteistyöhön. 4

5 Pohjanmaan maakuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanolle on hyväksytty seuraava visio: Sinun Pohjanmaasi 2019 Uusi Pohjanmaan maakunta luo perustan elinvoimaiselle ja turvalliselle arjelle ja takaa toimivat ja helposti saavutettavat palvelut maakunnan asukkaille. Pohjanmaan liitto on eri valmisteluelimissä tehtyjen päätösten mukaisesti ryhtynyt muutosjohtajien toimeksiantajaksi, joten heidän työstään aiheutuvat kustannukset on sisällytetty vuoden 2017 talousarvioon. Uudistustyön rahoitus on siis hyvin läpinäkyvää, mutta valitettavasti se viime kädessä kaatuu kuntien niskaan, koska valtio ei ole antanut maakunnille tähän tarkoitukseen erillisrahoitusta. 1.3 ALUEIDEN KEHITTÄMINEN JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntastrategian , jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: Uuden energian Pohjanmaa Liitto jatkaa uuden maakuntakaavan valmistelua ja aluekehitystyötä vision viitoittamalla tiellä. Maakunnan menestys on eri toimijoiden yritysten, koulutuslaitosten, julkisen sekä kolmannen sektorin monipuolisen yhteistyön tulosta, ja yhteistyö jatkuu. Sekä kaavoituksessa että aluekehitystyössä kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös asukkaiden osallistamiseen. Liitto vaikuttaa aktiivisesti työ- ja elinkeinoministeriön työhön aluekehittämisen keinovalikoiman uudistamiseksi sekä ympäristöministeriön valmisteluun maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseksi. Edunvalvonta vaatii jatkuvia ponnisteluja. Jotta maakunnan myönteinen kehitys voi jatkua, tarvitaan voimavaroja koulutukseen, tutkimukseen, uusiin innovaatioihin, kulttuuriin ja sivistykseen sekä liikenneyhteyksien kehittämiseen. Erityisen tärkeää on jatkaa Merenkukrun liikenneyhteyksien kehittämistä Midway Alignment of the Bothnian Corridor hankkeen toisen vaiheen kautta. Tämä vaatii maakunnan kaikilta toimijoilta yhteisiä toimia. On jatkettava myös työtä ympäristöasioiden parissa. Viime vuosien usein toistuvat tulvat osoittavat, että maakunnan vesistöihin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Niitä on perattava ja ruopattava, jotta asutus ja maatalous säästyisivät tulvilta. 1.4 UUDET LUOTTAMUSHENKILÖT Suomessa järjestetään huhtikuussa 2017 kunnallisvaalit. Myös Pohjanmaan kunnissa valitaan poliitikot, joiden tehtäväksi koituu saattaa kunnat maakuntauudistusta seuraavan uudistusprosessin läpi ja luotsata Pohjanmaan liitto maakuntauudistuksen lävitse. Nyt valitaan poliitikot 2020-luvuksi, ja on tärkeää, että kunnallisvaaleissa saadaan väki liikkeelle. 5

6 Kunnallisvaalien jälkeen valitaan Pohjanmaan liiton valtuusto ja muut luottamuselimet. Maakunnan etuja ajamaan tarvitaan sitoutuneita poliitikkoja. 1.5 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄÄN LIITTYVÄ VALMISTELUTYÖ Vuoden 2017 alkupuolella saatetaan päätökseen Pohjanmaan maakuntastrategian lakisääteinen ulkopuolinen arviointi, joka toteutetaan neljän maakunnan keskinäisenä vertaisarviointina. Keväällä 2017 aloitetaan maakuntastrategian maakuntaohjelmaosan päivitystyö. Kyseessä on kevyellä menettelyllä valmisteltava ns. muutosmaakuntaohjelma. Ohjelma on voimassa siirtymäkauden ajan siihen asti, että vastaava asiakirja ehditään valmistella maakuntauudistuksen toteutumisen jälkeen. 6

7 2 Tavoitteet ja visio 2.1 POHJANMAAN VISIO Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntastrategian , jossa Pohjanmaan yhteinen tahto kehityksen suunnasta on kiteytetty seuraavaan visiolauseeseen: Uuden energian Pohjanmaa Vision energia-teema viittaa sekä vahvaan energiateknologian ja uusiutuvan energian osaamiseen että energiseen toimintatapaan ylipäätään. Energisyys on Pohjanmaalle tunnusomaista, ja se kuvaa innostusta ja asennoitumista oman maakunnan kehittämiseen kaikilla yhteiskunnan aloilla. Energisyys näkyy huippuosaamisena, monikulttuurisuutena ja vahvana yhteisöllisyytenä, jotka puolestaan ovat tärkeitä maakunnan menestystekijöitä. Niiden merkitys tulee kehittämistyössä tiedostaa. 2.2 MÄÄRÄLLISET KEHITYSTAVOITTEET Pohjanmaan liiton toiminnan luonteesta johtuen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei aseteta määrällisiä kehittämistavoitteita ja niille mittareita. Koska toteutamme kuitenkin toiminnallamme Pohjanmaan maakuntaohjelmaan kirjattuja tavoitteita, seuraamme omalta osaltamme maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista tavoitekohtaisilla seurantamittareilla. Lisäksi liitto seuraa toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista seuraavilla aluekehitystä kuvaavilla mittareilla: Väkiluku ja väestönmuutos Bkt/asukas 7

8 Kasvuyritysten määrä Viennin osuus teollisuuden liikevaihdosta Työttömyysaste, % Työllisyysaste, % Pitkäaikaistyöttömät Tutkinnon suorittaneet (osuus 15 vuotta täyttäneistä). 2.3 TAVOITELTAVA ALUERAKENNE Tavoitellun aluerakenteen tärkeimmät tekijät ovat Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 mukaan elinvoimaiset kaupunkiseudut, jokilaaksot, elinvoimainen maaseutu ja hyvin toimivat liikenneyhteydet. Nämä elinvoimaiset kaupunkiseudut ovat Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja Suupohjan rannikkoseutu. Jokilaaksot muodostavat Pohjanmaan aluerakenteen rungon. Kaupunki-, kunta- ja kyläkeskukset sijoittuvat jokisuistoihin ja -varsiin. Myös kehitysvyöhykkeet noudattavat jokilaaksoja. Pohjanmaan päätiet ovat valtatiet 8 ja 3, joita valtatiet 13, 18 ja 19 täydentävät. Poikittaiset liikenneyhteydet tukevat seutujen kilpailukykyä ja parantavat saavutettavuutta. Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelu aloitettiin vuonna 2014 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä vuoden 2016 alussa. Maakuntahallitus hyväksyi kaavan tavoitteet kesäkuussa Tavoiteltavaa aluerakennetta tarkastellaan kaavatyön aikana ja kaavan tavoitteiden pohjalta. Tavoitteena on edelleen kolme elinvoimaista keskusta ja aluerakenne, jolla voidaan turvata työssäkäyntialueen palvelut. 8

9 3 Maakuntastrategian toteuttaminen vuosina KILPAILUKYKYINEN ALUE Monipuolinen elinkeinoelämä ja korkeatasoinen innovaatiotoiminta Pohjanmaan kilpailukyky perustuu monipuoliseen elinkeinoelämään. Suuryritykset kilpailevat maailmanlaajuisilla markkinoilla, ja enin osa niiden tuotteista ja palveluista menee vientiin. Pkyrityksillä on keskeinen rooli elinkeinoelämän monipuolisuuden turvaamisessa, joten niiden kasvua, kansainvälistymistä ja uusiutumiskykyä tulee tukea. Korkeakoulujen tuki on tärkeää erityisesti pienille yrityksille, joiden oma innovaatiopotentiaali saattaa olla rajallinen. Liitto määrittelee yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa strategiset painopisteet ja toimenpiteet. Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen perustuu älykkään erikoistumisen strategiaan. Sen keskeisenä ajatuksena on, että suotuisa innovaatioympäristö syntyy ns. kolmoiskierteen toimijoiden (yritykset, korkeakoulut ja julkinen sektori, triple helix) välisestä tiiviistä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä. Huomiota kiinnitetään erityisesti toimialarajat ylittävien avainteknologioiden sekä verkostojen ja uutta luovien toimintatapojen kehittämiseen. Tavoitteena on, että avainteknologioiden ympärille kehittyy uutta yritystoimintaa ja että yritykset kasvavat siten, että ne aikaa myöden muodostavat uusia vientitoimialoja maakuntaan. Liitto johtaa älykkään erikoistumisen pohjalta luotua toimintatapaa maakunnassa ja rahoittaa osana strategian toimeenpanoa sitä tukevia hankkeita ja toimenpiteitä. Tavoite Kasvuyritysten määrä kasvaa Korkean teknologian yritykset lisääntyvät Pk-yritysten kansainvälinen kilpailukyky vahvistuu Elinkeinoelämän uusiutumiskyky paranee Työllistävien mikroyritysten määrä kasvaa Yrittäjyys lisääntyy Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää tuotekehityksen, kasvun ja kansainvälistymisen tukipalveluja ja rahoitusmalleja - kehittää tuotekehitys- ja testausympäristöjä - kehittää luovia ja sektorirajat ylittäviä kohtaamisareenoja - laatia pk-yritysten kasvuohjelma - edistää pk-yritysten muodostamien verkostojen mahdollisuuksia kokonaistoimituksiin vientimarkkinoilla - parantaa nousevien alojen, kuten luovien alojen ja hyvinvointialan, markkinoiden kehittymistä ja yrittäjien tukipalveluja - kehittää yrittäjyyden, liiketoimintaideoiden jalostamisen ja mikroyritysten toiminnan kehittämisen tukipalveluja - tukea mikroyritysten välistä verkostoitumista - edistää omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia Pohjanmaan liitto - priorisoi ja sovittaa maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti yhteen EU- ja kansallisten varojen käytön maakunnassa johtamalla maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaa - käy elinkeinoryhmässä jatkuvaa keskustelua elinkeinoelämän ja elinkeinojärjestöjen edustajien kanssa toimenpiteiden tärkeysjärjestyksestä sekä neuvottelee valtiovallan kanssa tarvittavien varojen saamisesta - määrittää yhteistyössä yritysten kanssa älykkään erikoistumisen prosessin pohjalta 2 3 toimenpidettä, jotka tukevat maakunnalle tärkeiden toimialojen kehitystä - luo verkostoja ja välittää kansainvälisiä kontakteja, jotka tukevat valittujen toimenpiteiden toteuttamista 9

10 Maaseutu tarjoaa monipuolisen ja kilpailukykyisen toimintaympärist ön yrityksille - edistää naisten yrittäjyyttä - edistää yrittäjyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla - edistää koulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kaikilla koulutusasteilla - hyödyntää uusiutuvien energiavarojen tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - edistää uuden yhteiskunnallisen kysynnän avaamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämistä - hyödyntää matkailuelinkeinon tarjoamaa potentiaalia tehokkaammin - parantaa maatilojen kannattavuutta ja nostaa maataloustuotteiden jalostusastetta - vahvistaa maaseudun erityisalojen kilpailukykyä - tukea monialayrittäjyyttä - käynnistää yhdessä ELY-keskuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa biotalouteen liittyviä toimenpiteitä - osallistuu aktiivisesti Brysselissä sijaitsevan Eurooppa-toimiston toimintaan - luo edellytyksiä EU-varojen täysimääräiselle hyödyntämiselle Pohjanmaalla - luo edellytyksiä elinkeinoelämän tuleville investoinneille toteuttamalla Pohjanmaan maakuntakaavaa 2030 Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelussa, minkä yhteydessä laaditaan mm. selvitys aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksista Pohjanmaalla Innovaatiojärjestelm än kehittämisen painopisteet määritellään yritysten todennettujen tarpeiden pohjalta (älykäs erikoistuminen, S3) Elinkeinoelämää palveleva tutkimus lisääntyy alueen korkeakouluissa Toimiva tutkimusyhteistyö alueen korkeakoulujen ja yritysten välillä Korkeakouluissa tehtyjen innovaatioiden kaupallistaminen lisääntyy - luoda systemaattinen vuoropuhelu yritysten, korkeakoulujen ja julkisen sektorin välille - tehdä johtopäätökset ja valita kehittämiskohteet vuoropuhelun perusteella - kehittää alueen yrityselämää palvelevaa tutkimustoimintaa valintojen pohjalta - kartoittaa tärkeimmät elinkeinoelämää hyödyttävät tutkimusalueet (S3) - luoda yhteisiä tutkimusohjelmia elinkeinoelämän tarpeiden pohjalta - kehittää yhteiskäyttöisiä laboratorioita ja tutkimusalustoja - edistää korkeakoulujen valmiutta kehittää yritysten toimintaa koko maakunnan alueella - kehittää prosessi, joka mahdollistaa ideoiden jalostamisen toteuttamiskelpoisiksi tuotteiksi ja palveluiksi - lisätä opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien yrittäjäkoulutusta - toteuttaa vuosittain toistuvan älykkään erikoistumisen kyselyn Pohjanmaalla keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä valitsee keskeiset teemat - syventää älykästä erikoistumista energia-alalla osana Euroopan energiaunionia - syventää tietämystä kansallisesta ja kansainvälisestä politiikasta valituissa älykkään erikoistumisen teemoissa - luo yhdessä julkisten kehittämisorganisaatioiden kanssa edellytyksiä elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistoiminnalle - osallistuu Euroopassa ja Suomessa käytävään keskusteluun elinkeino- ja innovaatiopolitiikan sisällöstä - vahvistaa ja lisää osallistumistaan eurooppalaisissa verkostoissa sekä tietämystään EU-ohjelmista - osallistuu eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa ainakin yhteen hankkeeseen (Open Social Innovation policies driven by co-creative Regional Innovation ecosystems OSIRIS, Learning Among Regions on Smart Specialisation LARS) 10

11 Tavoitteet saavutetaan toteuttamalla Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa keskustelutilaisuuksineen, seminaareineen ja analyyseineen sekä pitämällä yhteyttä komission älykkään erikoistumisen foorumiin analysoimalla jatkuvasti alueellisia kehittämistarpeita ja hankkeiden tuloksia johtamalla maakunnan yhteistyöryhmää ja sen sihteeristöä järjestämällä asiantuntijatapaamisia, seminaareja ja tietoiskuja käynnistämällä kehittämistoimia ja luomalla kohtaamispaikkoja seuraamalla toimintaympäristöä, harjoittamalla edunvalvontaa ja neuvottelemalla asianomaisten ministeriöiden kanssa valitsemalla ensisijaiset kehittämiskohteet ja hankekeskustelujen aiheet rahoittamalla hankkeita, toimeenpanemalla Pohjanmaan liiton osion Suomen rakennerahasto-ohjelmasta ja huolehtimalla ohjelman hallinnoinnista yhteistyössä Pirkanmaan liiton kanssa hyödyntämällä täysimääräisesti Botnia-Atlantica-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia ensisijaisten hankkeiden tukemiseen hyödyntämällä täysimääräisesti ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) suunnitelmiin sisältyvää, alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin tarkoitettua rahoitusta (AIKO) sekä valtion ja kaupunkien välisiä kasvusopimuksia toimimalla Botnia-Atlantica-ohjelman valtion kansallista vastinrahoitusta välittävänä toimielimenä ja huolehtimalla siihen liittyvästä hanke- ja ohjelmahallinnoinnista Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien puolesta sekä ylläpitämällä Västerbottenin lääninhallitusta pääpaikkanaan pitävän Botnia-Atlanticaohjelman sihteeristön toimistoa Suomessa osallistumalla eurooppalaisiin verkostoihin ja tapaamisiin, EU-ohjelmiin ja EUhankehakemuksiin sekä toteuttamalla rahoitettuja hankkeita osallistumalla raja-alueyhteistyöhön keskustelemalla siitä, miten elinkeinoelämän kehittäminen ja fyysinen suunnittelu saataisiin kohtaamaan. Toimivat yhteydet Pohjanmaan tavoitteena ovat hyvät liikenneyhteydet maakuntaan ja maakunnan alueella. Elinkeinoelämälle toimivien kansainvälisten yhteyksien merkitys on suuri. Liikennejärjestelmän eri kulkumuodot sovitetaan yhteen niin, että Pohjanmaan saavutettavuus paranee. Samalla työja koulumatkoista tulee sujuvia sekä tavarakuljetukset toimivat luotettavasti ja ennakoidusti aikataulujen mukaan. Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkeitä koko maakunnan hyvinvoinnin ja kehittymisen kannalta. 11

12 Tavoite Pohjanmaan saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuudet paranevat Kuljettamisen toimintaedellytykset paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää paikkakuntien sisäisiä ja välisiä yhteyksiä - edistää nopeaa raideliikennettä - kehittää meri- ja lentoyhteyksiä - kehittää uusia joukkoliikenteen malleja - kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria rahoitustilanteen mukaan vaiheittain - kehittää vaihtoehtoisia rahoitusmalleja - tiivistää yhdyskuntarakennetta liikenteellisten solmukohtien ympärille - varmistaa liikennöitävyys haja-asutusalueille ja syrjäseuduille - kehittää päätieyhteyksiä ja liikenteen palveluja siten, että kuljetukset ovat häiriöttömiä - parantaa satamayhteyksiä ja satamatoimintojen palvelutasoa - kehittää logistiikkakeskuksia sekä alueellisen että ylimaakunnallisen palvelun näkökulmasta - mahdollistaa maakuntaa palvelevat yhdistetyt kuljetukset Suomeen ja ulkomaille - kehittää poikittaissuuntaisia kuljetuskäytäviä - varmistaa kuljetukset maa- ja metsätiloille alemmalla tieverkolla Pohjanmaan liitto - tiivistää maakunnallista yhteistyötä liikennejärjestelmäsuunnittelussa - kehittää Vaasa Seinäjoki kehityskäytävällä raide- ja valtatieliikennettä sekä edistää joukkoliikenteen käytön lisäämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä - turvaa raideliikenteen ja riittävän vuorotarjonnan Vaasan ja Pännäisten asemilta - edistää toimenpiteiden käynnistymistä palvelutason parantamiseksi valtatiellä 3 yhteysvälillä Tampere Vaasa sekä Laihian eritasoliittymän ja liikennejärjestelyjen rakentamisen loppuunsaattamista - edistää valtatien 8 yhteysvälin Vaasa Oulu toimenpiteiden aloittamista, etenkin osuudella Vassor Kärklax Oravainen, jossa on tarvetta parantaa palvelutasoa ohituskaistoin, geometriakorjauksin ja liikennejärjestelyin - edistää Pietarsaaren satamatien (kantatie 68) toimenpiteitä sekä tavarakuljetusten ja liikenneturvallisuuden parantamista - pyrkii turvaamaan lento- ja raideliikenteen jatkumisen vähintäänkin nykytasoisena sekä edistää uusien toimijoiden, konseptien ja reittivaihtoehtojen tuloa markkinoille - edistää Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hankkeen toisen vaiheen käynnistymistä, jossa pyritään parantamaan mm. Vaasa Uumajalaivaliiken-nettä, tie- ja raideyhteyksiä satamaan ja satamatoimintoja, kehittämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja ja edistämään eri liikennemuotojen sekä logistiikka- ja tavarankäsittelyalueiden yhteensulautumista - pyrkii turvaamaan Seinäjoki Kaskinenraideliikenteen ja kuljetustoiminnan jatkuvuuden ja raiteen kunnon - edistää satama-altaiden ja laivaväylien syventämishankkeita Vaasassa ja Kaskisissa 12

13 - tarkistaa aluevaraukset kiitoteiden ja lentomelun osalta - vie loppuun nykyisten ja uusien yhteystarpeiden kartoituksen. Selvitykset ovat osa maakuntakaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantaa ja toteuttamista Osaava työvoima Pohjanmaan liitto jatkaa Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa maakuntahallituksen vuonna 2016 asettaman Pohjanmaan koulutuksen neuvottelukunnan ja sen elinikäisen ohjauksen jaoksen (ELO) ja ennakointijaoksen työtä koulutuksen, elinikäisen ohjauksen, ennakoinnin sekä työ- ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön edistämiseksi. Koulutuksen neuvottelukunta mm. nostaa esille maakunnan koulutussektorin tarpeita ja toiveita toiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi. Vuonna 2017 keskeisellä sijalla on maakunnallisen koulutusstrategian valmistelu. ELO-jaos koordinoi ja kehittää elinikäiseen ohjaukseen liittyviä palveluja sekä välittää koulutuksen neuvottelukunnalle elinikäiseen ohjaukseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä kentän asiantuntijoilta. Ennakointijaos puolestaan koordinoi ja kehittää lyhyen ja pitkän aikavälin ennakointiin liittyvää toimintaa Pohjanmaalla. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää sekä ikä- että osaamisrakenteeltaan tasapainoista väestöpohjaa. Koska työikäisen väestön määrä on vähenemässä myös Pohjanmaan maakunnassa, tarvitaan toimenpiteitä työikäisen väestön houkuttelemiseksi maakuntaan niin ulkomailta kuin muista maakunnistakin. Kun lisäksi ammatit ja niissä vaadittava osaaminen muuttuvat nopealla tempolla, täytyy myös osaamispohjan vahvistamiseen kiinnittää erityistä huomiota tulevina vuosina. Hyvän osaamispohjan turvaamiseksi alueella on oltava riittävästi ja monipuolisesti koulutuspaikkoja tarjolla ammatti- ja korkeakouluissa sekä aikuiskoulutuksessa. Erityisesti niitä pitää olla maakunnassa eniten väestöä työllistävillä aloilla eli teollisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusaloilla. Koulutustarpeiden ennakointiprosessi on tähän asti tuottanut koulutuksen aloittajatarpeita. Ehkä liikaakin korostetusta määrällisestä ennakoinnista ollaan kuitenkin painopistettä nyt muuttamassa laadulliseen suuntaan eli osaamistarpeiden ennakointiin. Opetushallituksen luovuttua koulutustarpeiden laskentaprosessista ovat jatkossa tärkeitä määrällisessä ennakoinnista enää työvoima- ja koulutustarpeiden kehityssuunnat. Koska ennakoinnin suunnittelu ja organisointi ovat jäämässä jokaisen maakunnan omaan harkintaan, on entistäkin tärkeämpää pystyä vaikuttamaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtioneuvoston koulutuspaikkojen jakoon maakuntien kesken. Osana koulutuksen ennakointia on tarpeen ottaa huomioon myös maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Paitsi ennakointijaos myös Hyvä alku Pohjanmaalla -projekti edistävät näitä tavoitteita. Myös maakuntahallituksen asettama rekrytointiryhmä jatkaa Pohjanmaan maakuntastrategian painopisteeseen Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen liittyvien toimenpiteiden 13

14 seuraamista ja koordinointia. Tasa-arvoasioiden edistämiseksi työtään jatkaa puolestaan Pohjanmaan tasa-arvoryhmä. Pohjanmaan liitto toteuttaa toiminnallaan Eurooppalaisen tasaarvon peruskirjan tavoitteita, missä tärkeänä osana on liiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman periaatteiden noudattaminen. Tavoite Korkea työllisyys Työllisyysaste > 75 % Työttömyysaste < 5 % Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - vähentää työttömyyttä mm. koulutuksen, kuntoutuksen ja palkkatuetun työn avulla - edistää ammatin vaihtamisen ja uudelleenkoulutuksen edellytyksiä - edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja vähentää segregaatiota työelämässä - edistää työssä jaksamista - parantaa työelämän laatua ja joustoja - parantaa maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä mm. kielikoulutuksen, ammatillisen lisä- ja täydennyskoulutuksen ja neuvonnan avulla Pohjanmaan liitto - edistää eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan toteuttamista naisten ja miesten tasa-arvon toteuttamiseksi paikallishallinnossa - jatkaa Pohjanmaan rekrytointiryhmän työtä osaavan työvoiman saatavuuden edistämiseksi - tehostaa maakuntakaavoitusta ja hyvää hallintoa - kehittää keinoja maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen kartoittamiselle maahanmuuton alkuvaiheessa - vahvistaa viranomaisten ja koulutuslaitosten osaamista aiemman osaamisen tunnustamisessa - edistää ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä ja heidän osaamisensa hyödyntämistä osana Hyvä alku Pohjanmaalla -hanketta Positiivinen nettomaassamuut to Riittävä työperusteinen maahanmuutto - kehittää maakunnan kaupunkiseutujen ja maaseudun imagoa - huomioida erityisesti potentiaaliset paluumuuttajat viestinnän kohderyhmänä - tukea työnantajia ulkomaisen työvoiman hankinnassa, kun pätevää työvoimaa ei ole saatavilla kotimaassa - edistää maakunnan väestönkasvua erillisin kehittämistoimenpitein Riittävästi koulutuspaikkoja - kehittää korkeatasoisia ja vetovoimaisia matkailukohteita ja -tuotteita sekä tapahtumia - kehittää koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointia - levittää tehokkaasti koulutustarpeiden ennakointityön tuloksia - tiivistää yhteistyötä korkeakoulujen välillä - vakinaistaa nykyiset väliaikaiset koulutusratkaisut - panostaa koulutuksen neuvottelukunnan ja sen ennakointijaoksen työhön ennakoinnin tehostamiseksi - osallistuu Pohjanmaan koulutusstrategian valmisteluun - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa - levittää ennakoinnin tuloksia 14

15 Tekniikan alan koulutus houkuttelee hakijoita Koulutussisällöt vastaavat entistä paremmin työelämän vaatimuksia - jakaa tietoa tekniikan alasta erityisesti opinto-ohjaajille ja vanhemmille - kehittää teknisen alan valmiuksien oppimista eri koulutusasteilla - markkinoida tekniikan alaa erityisesti naisille - kehittää osaamistarpeiden ennakointia - kehittää tutkintoja, koulutussisältöjä ja opettajien osaamista ennakointityön pohjalta - kehittää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä - kehittää aikuiskoulutusta. - edistää teollisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta Pohjanmaalla - rahoittaa vuonna 2017 budjettivaroin Åbo Akademin hyvinvointialojen professuuria, Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävää oikeustieteellistä koulutusta ja Vaasan kesäyliopiston toimintaa - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa - panostaa koulutuksen neuvottelukunnan sekä sen ennakointijaoksen ja elinikäisen ohjauksen jaoksen työhön - panostaa etenkin osaamistarpeiden ennakointiin ja edistää työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa Arvossapidetyt kulttuuriympäristöt ja elävä kulttuuriperintö Kulttuuriperinnön kehittymiseksi ja säilymiseksi sitä on tietoisesti pidettävä esillä. Arvokkaita kulttuuriympäristöjä tulee hyödyntää aktiivisesti alueen matkailussa, tapahtumissa ja muussa markkinoinnissa. Laajalle levinnyt tietoisuus pohjalaista identiteettiä kannattelevista kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinteestä sekä museoihin ja arkistoihin tallennetuista aineistoista innostavat vaalimaan ja hyödyntämään kulttuuriperintöä arkielämässä. Yhdistyselämän muuttuessa tulee kehittää siihen liittyvää tiedotusta ja koulutusta sekä uusia yhdistystoiminnan malleja ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Tavoite Kulttuuriperintö elää ajassa Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää historiallisia kohteita, kulttuuriympäristöjä, valtakunnallisesti merkittäviä kuvataidekokoelmia sekä ruokaperinteitä - kerätä ja levittää tietoa em. kohteista - parantaa aineistojen saavutettavuutta ja käytettävyyttä mm. digitoimalla niitä - luoda uusia elämyksiä vanhoista perinteistä Pohjanmaan liitto - hyödyntää maakunnan muistiorganisaatioihin tallennettuja kulttuuriperintöaineistoja lastenkulttuuriverkosto Barkin toiminnassa - edistää kulttuuriperintöaineistoihin pohjautuvien menetelmien käyttöä kulttuuriperintökasvatuksessa - järjestää kansainvälisen kulttuuriperintökasvatuskonferenssin - kannustaa hyödyntämään kulttuuriperintöaineistoja osana Suomen 100 -vuotisjuhlavuoden ohjelmakokonaisuutta 15

16 Arvokkaat kulttuuriympäristöt säilyvät Kulttuuriympäristöjä ja -perintöä hyödynnetään vetovoimatekijöinä Yhdistykset ovat palvelujen tuottajina julkisen sektorin merkittäviä kumppaneita - edistää arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja kulttuurihistoriallisen rakennuskannan hoitamista ja säilymistä - toteuttaa merkittävästi maisemakuvaa muuttavat hankkeet niin, ettei niistä aiheudu suurta haittaa arvokkaille kulttuurimaisemille - laatia kuntakohtaiset kulttuuriympäristöohjelmat - tuoda esiin kulttuuri- ja ruokaperintöä, kuvataidekokoelmia, arvokkaita maisemaalueita ja kulttuurikohteita alueen asukasja matkailumarkkinoinnissa - edistää merellisen kulttuuriperinnön hyödyntämistä vetovoimatekijänä - kehittää Merenkurkun maailmanperintöaluetta kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä matkailukohteena - kehittää rannikon puutalokaupunkeja matkailukohteina - edistää uusien yhdistystoiminnan konseptien syntymistä - helpottaa yhdistystoimintaan liittyvää byrokratiaa - kehittää yhdistystoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta - antaa ehdotuksen seudullisesti arvokkaista kulttuurimaisemista ja rakennetuista kulttuuriympäristöistä - nostaa arvokkaat historialliset kohteet esiin kaavoituksessa - inventoi seudullisesti merkittävän modernin rakennusperinnön ja laatii siitä yhteenvedon - hyödyntää maakunnan kulttuuriympäristöjä koskevaa laajaa osaamista tekemällä yhteistyötä alueen kuntien ja muiden asiantuntijoiden kanssa - osallistuu kulttuurimatkailun kehittämisohjelma Culture Finlandin Pohjanmaan aluetiimin toimintaan - osallistuu Merenkurkun maailmanperintöalueen kehittämiseen - osana Suomi 100 Pohjanmaalla -hanketta pyrkii saattamaan maakunnan yhdistyksiä yhteen uusien yhteistyömuotojen syntymiseksi 3.2 HYVINVOIVA VÄESTÖ Pohjanmaan väestön hyvinvoinnin edistämiseksi maakunnan liitto toteuttaa vuosien Pohjanmaan hyvinvointistrategiaa Pohjanmaan maakuntastrategian toimeenpanemiseksi. Pohjanmaan liitto vastaa hyvinvointistrategian toteutumisen seurantaa ja toimeenpanoa varten nimetyn ohjausryhmän ja valmisteluryhmän toiminnasta. Työryhmän työn yhtenä tärkeimpänä kokonaisuutena on hyvinvoinnin edistämisen ja tietotuotannon koulutus-, tutkimus-, kehittämisja hanketoimintaverkoston toimintakonseptin vakiinnuttaminen Pohjanmaalla. Tämän lisäksi keskeisellä sijalla on Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden edistäminen. Liitto edistää myös kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omassa toiminnassaan ja maahanmuuttajien kotouttamista ja työllistymistä erityisin toimenpitein yhteistyössä muiden keskeisten kotoutumisen ensivaiheen vastuutahojen kanssa. 16

17 Palvelualojen työvoiman turvaamiseksi Pohjanmaan liitto kiinnittää koulutustarpeiden ennakoinnissa huomion myös sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen riittävyyteen, koska alalla vallitsee pula osaavasta työvoimasta. Liitto haluaa edunvalvonnallaan ja muin toimenpitein myös varmistaa, että maakunnassamme on hyvin toimivat palvelut. Yhteispalvelun järjestämis- ja kehittämistehtävän hoitaminen siirtynee uusille maakunnille, mikä otetaan huomioon maakuntauudistuksen valmistelussa vuonna Liitto antaa paikkansapitävää ja luotettavaa tietoa toiminnastaan ja suunnitelmistaan kansalaisille ja muille sidosryhmille. Tieto voi tavoittaa heidät keskustelutilaisuuksissa, kokouksissa, sähköisesti, verkossa tai tiedotusvälineiden välityksellä, mutta yhtä kaikki sen tarkoituksena on tarjota heille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa asioihin. Tieto pyritään jakamaan samaan aikaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Kansalaisvaikuttaminen korostuu myös osana maakuntauudistuksen valmistelua, johon liittyen toteutetaan erilaisia osallisuutta edistäviä toimia. Pohjanmaan liitto edistää maahanmuuttajien kotoutumista sopimuksellisella yhteistyöllä (Maahanmuuttajien kotouttamista tukeva aiesopimus työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi vuosina ) kuntien, työnantajaedustajien ja järjestöjen kanssa. Kyseisen aiesopimuksen tavoitteena on vakiinnuttaa maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksessa ja neuvonnassa pohjalainen toimintatapa ja sitä tukevat palvelukokonaisuudet kotouttamislainsäädännön mukaisesti. Tavoitetta toteutetaan Pohjanmaan liiton koordinoiman koko maakunnan kattavan Hyvä alku Pohjanmaalla -hankkeen keinoin. Pohjanmaan liiton tavoitteena on lisäksi mahdollistaa maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista Hyvä alku Pohjanmaalla -hankkeessa kehittämällä alkukartoituksen sisältöä ja toimintaprosesseja niin, että se tavoittaisi mahdollisimman monta maahanmuuttajaa ja oikeiden jatkotoimenpiteiden ansiosta edistäisi ja tehostaisi heidän integroitumistaan ja työllistymistään. Osallistuvat kansalaiset Tavoite Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet paranevat Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää kansalaistaitoja ja osallistavia työtapoja - kehittää ja hyödyntää uusia vaikuttamis- ja osallistamismuotoja ja lähidemokratiaa (esimerkiksi kansalaisraati, nuorisovaltuusto) - edistää järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta Pohjanmaan liitto - varmistaa kuntalaisten osallistumisen mm. osana maakuntakaavoitusta (kansalaisfoorumi), maakuntauudistuksen valmistelua ja muuta suunnittelutoimintaansa - mahdollistaa asukkaiden osallistumisen Suomi 100 -juhlavuoden suunnitteluun ja toteuttamiseen maakunnallisen koordinaatioverkoston sekä avoimen viestinnän avulla - kehittää uusia vuorovaikutusmahdollisuuksia Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 ja 17

18 maakuntauudistuksen valmisteluprosessin aikana - osana Hyvä alku Pohjanmaalla -hanketta varmistaa, että kaikki maahanmuuttajat maahantulosyystä riippumatta saavat yhteiskuntatietoutta sisältävän koulutuksen - osana Hyvä alku Pohjanmaalla -hanketta kehittää keinoja ja toimintamalleja omankieliseen neuvontaan Integroituneet maahanmuuttajat Tavoite Maahanmuuttajat osallisina yhteiskunnassa Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää maahanmuuttajille suunnattuja palveluja - kehittää kielikoulutusta ja muuta kotoutumista edistävää koulutusta - edistää Pohjanmaan alueellisen kotouttamiseen liittyvän aiesopimuksen toteuttamista - tiivistää eri toimijoiden yhteistyötä kotouttamisessa - hyödyntää järjestöjä ja yhdistyksiä kotouttamisessa - pyrkiä systemaattisesti aktivoimaan maahanmuuttajia kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden - kehittää ja hyödyntää uusia maahanmuuttajille suunnattuja osallistumisja vaikuttamismuotoja (esim. maahanmuuttajaneuvostot) - kannustaa työantajia palkkaamaan maahanmuuttajia - edistää maahanmuuttajien yrittäjyyttä Pohjanmaan liitto - koordinoi yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasaan sijoittuneiden asiantuntijoiden kanssa maahanmuuttajien kotouttamista tukevan aiesopimuksen toteuttamista työllisyyden ja osallisuuden edistämiseksi Pohjanmaalla - päivittää em. maahanmuuttajien kotouttamista tukevan aiesopimuksen - järjestää Pohjanmaalla toteutettavien maahanmuuttajaprojektien verkostotapaamisen - koordinoi Hyvä alku Pohjanmaalla - pilottihanketta, jota toteutetaan koko maakunnassa osana Kotona Suomessa - toimenpidekokonaisuutta 18

19 Toimivat palvelut Tavoite Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin Pohjanmaan liitto Peruspalveluja vahvistava kuntalähtöinen maakunnallinen palvelujärjestelmä - kehittää sote-palvelujen uudistamistarvetta vastaavia alueellisia palvelukokonaisuuksia Pohjanmaalle - hyödyntää Pohjanmaan hyvinvointitoimijoiden strategista yhteistyötä, seurantaa ja suunnittelua sekä tutkimusta ja arviointia osana muutosjohtamista - parantaa asiakaslähtöisyyttä ja kansalaisten osallisuutta palvelujen kehittämisessä - kehittää ja ottaa käyttöön moniammatillisia työtapoja - edistää hyvinvointitiedon tuottamista ja hyödyntämistä sekä vaikuttavuuden seuraamista - kehittää tietojohtamista ja sen rakennetta - kehittää paikallista hyvinvointiyrittäjyyttä ja järjestölähtöisiä palvelumuotoja - kehittää sähköisiä, alueellisia ja muita uusia palveluja - saattaa vuonna 2017 loppuun palveluverkkoselvityksen, joka liittyy Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmisteluun - vastaa hyvinvointistrategian toteutumisen seurantaa ja toimeenpanoa varten nimetyn ohjausryhmän ja valmisteluryhmän toiminnasta, jonka yhtenä tärkeimpänä kokonaisuutena on edistää asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita ja vaikuttavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja - koordinoi maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista ja osallisuutta edistävää Hyvä alku Pohjanmaalla -pilottihanketta, jota toteutetaan koko maakunnassa osana Kotona Suomessa -toimenpidekokonaisuutta - toteuttaa Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja - hanketta Pohjanmaalla yhteistyössä Etelä- Pohjanmaan liiton sekä pilottikuntien kulttuuri- ja sote-toimijoiden kanssa - edistää sähköisiä palveluja ja digitalisaatiota Vireä kulttuurielämä ja hyvät harrastusmahdollisuudet Kulttuurilla on suuri merkitys arjen hyvinvoinnissa ja henkisen pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ehkäisemisessä, kun se on kaikkien saatavilla, erilaiset kulttuuriset tarpeet huomioidaan ja jokaisella asukkaalla on mahdollisuus osallistua itselle sopivaan ja mieluisaan kulttuuritoimintaan. Elinikäisen oppimisen näkökulmasta taide- ja kulttuurikasvatus kuuluu kaikille ja sitä tulee olla saatavilla koko elämän ajan. Maantieteelliset, kulttuuriset, eri väestöryhmien väliset ja kielelliset rajat unohtava ajattelu edistää alueen kulttuurista kehitystä. Pohjanmaan kaunis ja puhdas luonto on monipuolinen virkistyksen lähde. Saavutettavat luontoja viheralueet ovat tärkeä osa houkuttelevaa ja hyvää elinympäristöä ja samalla myös kilpailutekijä niin tulomuuton kuin yritysten sijoittumisenkin näkökulmasta. Luonnonläheisessä ympäristössä asuminen edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Ulkoilualueet, virkistysalueet, puistot ja torit ovat kaikkien asukkaiden kohtaamispaikkoja iästä, taustasta ja sidonnaisuuksista riippumatta. Viheraluerakenne muodostaa ekologisesti toimivan yhdyskuntarakenteen ja yhtenäisen virkistysverkoston perustan. 19

20 Tavoite Kulttuurin rooli osana yhteiskuntaa vahvistuu Liikuntakulttuurin rooli osana yhteiskuntaa vahvistuu Taide- ja kulttuurikasvatuksen sekä liikuntakasvatuksen saatavuus paranee Hyvät harrastusmahdollisuudet Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - vahvistaa ja lisätä tietoisuutta kulttuurin laaja-alaisesta toimialueesta ja vaikuttavuudesta kunnissa - lisätä tietoisuutta kulttuurin hyvinvointivaikutuksista - lisätä kuntien ja yritysten yhteistyötä kulttuurin saralla - lisätä tietoisuutta liikuntakulttuurin hyvinvointivaikutuksista - edistää elinikäistä liikunnan harrastamista - laatia ratkaisumalleja taiteen perusopetuksen sekä elinikäisen taide- ja kulttuurikasvatuksen järjestämiseksi kaikissa kunnissa - edistää taide- ja kulttuuriaineiden sekä liikunta-aineiden integrointia läpäisyperiaatteella muihin oppiaineisiin - edistää vapaamuotoista kerhotoimintaa ja kulttuuria harrastusmahdollisuutena - kehittää järjestö-, yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa ja kansalaisten aktivoimisessa harrastusten pariin - edistää luonnon virkistyskäyttöä Pohjanmaan liitto - pyrkii vaikuttamaan, että päätöksenteossa huomioidaan Pohjanmaan kulttuuriohjelman ja Agenda 21 for Culture -asiakirjan linjaukset - osallistuu yhteistoiminta-alueen Hyvinvointia kuntiin ilman rajoja - hankkeen toteuttamiseen - järjestää kuntien kulttuurivastaaville yhteisiä tapaamisia - osallistuu yhteistoiminta-alueen alueellisten kulttuurilautakuntien ja Pohjanmaan taidetoimikunnan yhteiseen seminaaripäivään - osallistuu aktiivisesti kulttuurin kansainvälisten yhteistyöjärjestöjen ja - verkostojen toimintaan - pyrkii edistämään liikuntakulttuurin vahvistamista - edistää tanssin tasa-arvoista saavutettavuutta tukemalla Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toimintaa - edistää lastenkulttuurin tasa-arvoista saavutettavuutta ylläpitämällä Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto Barkia - koordinoi Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla Suomen kulttuurirahaston ja Svenska kulturfondenin rahoittamaa kolmivuotista kaikkia 8-luokkalaisia koskevaa Taidetestaajat-hanketta - edistää eri toimijoiden yhteistyötä ja kaksisuuntaista kotoutumista 20

21 3.3 HYVÄ ELINYMPÄRISTÖ Kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaava on yksi tärkeimmistä välineistä, kun pyritään luomaan edellytyksiä kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, jossa esitetään alueiden käytön ja aluerakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Ympäristöministeriö vahvisti joulukuussa 2010 Pohjanmaan maakuntakaavan 2030, jota on päivitetty vaihemaakuntakaavoilla. Kaupallisten palvelujen sijoittumista koskeva 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin lokakuussa 2013 ja uusiutuvia energiamuotoja koskeva 2. vaihemaakuntakaava joulukuussa Maakuntahallitus päätti tammikuussa 2014 käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä alkuvuodesta 2016 ja kaavan tavoitteet hyväksyttiin kesäkuussa Tavoitteena on saada Pohjanmaan maakuntakaava 2040 hyväksyttyä vuoden 2018 lopussa. Vuonna 2016 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen jälkeen maakuntakaavaa ei enää tarvitse vahvistuttaa ympäristöministeriössä, vaan kaavan hyväksymisestä päättää maakuntavaltuusto. Maakuntakaava valmistellaan laajassa yhteistyössä lähinnä maakunnan kuntien sekä muiden viranomaisten, toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenn e Kyläkeskusten elinvoima säilyy Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - laatia ja toteuttaa rakennemallit kaikilla kaupunkiseuduilla - kehittää kylärakennetta maakuntakaavassa osoitettujen kylien vahvistamiseksi - edistää kylien omaehtoista kehittämistä Pohjanmaan liitto - saattaa loppuun, laatii tai aloittaa seuraavat selvitykset: yhdyskuntarakenne (keskusverkko, taajamat laajenemissuuntineen, teollisuusalueet, työpaikat) seudullinen palveluverkko seudullisesti arvokkaat kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt seudullisesti arvokkaat virkistys- ja matkailukohteet seudullisesti arvokkaat virkistysalueet maakunnalliset suojelualueet seudullisesti merkittävät maa- ja metsätalousalueet seudullisesti merkittävät ampumaradat lentokenttien aluevaraukset ja melualueet seudullisesti merkittävät vene- ja kalastussatamat turkistalous ja lasinalaisviljely elinkeinokalatalous aurinkoenergia ja älykkäät sähköverkot maakuntakaavan vaikutukset 21

22 - luo menetelmän maakuntakaavan järjestelmälliseen seurantaan Kuntien keskinäinen yhteistyö lisääntyy Vuorovaikutus asukkaiden kanssa lisääntyy Maakuntaan yhteinen paikkatietojärjeste lmä - järjestää yhteisiä tapahtumia ja tapaamisia - lisätä yhteistyötä maakunnan liiton, ELYkeskusten ja kuntien välillä - kehittää uusia malleja vuorovaikutuksen lisäämiseksi asukkaiden kanssa - lisätä sähköisten vuorovaikutusmenetelmien käyttöä - selvittää maakunnan yhteisen paikkatietojärjestelmän kokonaisratkaisuvaihtoehdot - edistää paikkatietojärjestelmän käyttöönottoa - kehittää paikkatietokantoja kaavoituksen helpottamiseksi - tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa antaessaan lausuntoja ja järjestäessään viranomaisneuvotteluja ja työkokouksia maakuntakaavasta ja kuntien kaavoista - järjestää suurelle yleisölle maakuntakaavoituksen päivän kaavaluonnoksen valmistuttua syksyllä järjestää kahdesti vuodessa tapaamisen kuntien kaavoittajien kanssa sekä kesällä 2017 opintomatkan - toteuttaa Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laaditun vuorovaikutussuunnitelman toimenpiteitä, mm. kansalaisfoorumin - hyödyntää maakuntakaavan valmistelussa sähköisiä karttakyselyjä - huolehtii siitä, että maakuntakaava on saatavissa sähköisenä ja erilaisissa käyttöliittymissä - kehittää paikkatietokantojen käyttöä kaavojen valmistelussa Vähähiilinen yhteiskunta Luodakseen edellytyksiä vähähiiliselle yhteiskunnalle Pohjanmaan liitto on laajassa yhteistyössä kuntien, muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa laatinut Pohjanmaan ilmastostrategian 2040 Energiarannikko. Keväällä 2016 hyväksytty strategia muodostaa perustan maakunnan ilmastotyölle, jota tehdään ja jonka tuloksia seurataan jatkuvasti. Tavoite Uusiutuvan energian osuus energiantuotanno ssa kasvaa Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää tuulivoiman rakentamista ja valmiutta tuulivoimapotentiaalin alueelliseen hyödyntämiseen - edistää biopolttoaineiden logistiikkaketjujen rakentamista metsästä voimalaitoksille - suunnitella ja toteuttaa uusiutuvan energian demonstraatio- ja pilotointiympäristöjä - kehittää ja toteuttaa pienimuotoisia uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja Pohjanmaan liitto - edistää uusiutuvaa energiaa koskevien Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 tavoitteiden toteutumista - luo valmistellessaan Pohjanmaan maakuntakaavaa 2040 edellytyksiä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiselle - tukee ja kehittää pienten energiamuotojen kuten aurinkoenergian, vesivoiman ja bioenergian käyttöä 22

23 - kehittää hajautetun energiantuotannon ratkaisuja ja älykkäitä sähköverkkoja - lisätä puu- ja peltoenergian käyttöä - lisätä jäte-energian hyödyntämistä - saattaa päätökseen selvityksen aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksista - saattaa päätökseen selvityksen älykkäistä sähköverkoista Maankäytön ja liikenteen yhteensopivuus paranee Joukkoliikenteen kulkutapaosuus kasvaa - luoda edellytykset yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle ja palveluverkon tehokkaalle käytölle - edistää erityisesti Vaasan ja Seinäjoen sekä Pietarsaaren ja Kokkolan työssäkäyntialueiden yhteyksiä parantamalla matka- ja kuljetusketjuja niiden välillä - panostaa palvelutason parantamiseen - luoda uusia malleja joukkoliikenteen järjestämiselle - panostaa taloudellisten ohjauskeinojen luomiseen - määrittää kaupunkiseutujen joukkoliikennekäytävät - edistää maankäytön tiivistämistä joukkoliikenteen asemien läheisyydessä erityisesti Vaasa Seinäjoki-laatukäytävän varrella. - asettaa Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 yhdeksi tavoitteeksi alue- ja yhdyskuntarakenteen, joka vähentää liikkumisen tarvetta ja luo edellytyksiä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiselle, milloin tämä on mahdollista - kehittää Kokkola-Pännäinen-Seinäjoki välistä raideliikennettä ja kehittää Vaasa Seinäjoki kehityskäytävällä raide- ja valtatieliikennettä sekä edistää autolla työmatkojaan kulkevien siirtymistä joukkoliikenteen käyttäjiksi Ympäristötietoiset toimijat Tavoite Asukkaiden energia- ja ympäristötietoisu us lisääntyy Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - kehittää neuvontaa ja tiedotusta kierrätykseen, energiatehokkuuteen ja elinympäristön erityispiirteisiin liittyen - edistää erityisesti lasten ja nuorten ympäristökasvatusta sekä luontokoulutoimintaa Pohjanmaan liitto - tekee päästölaskelmia ja järjestää seminaarin osana Pohjanmaan ilmastostrategian 2040 Energiarannikko seurantaa - perustaa Pohjanmaan ilmastoryhmän Monimuotoinen luonto ja puhtaat vedet Maakunnan liiton tehtäviin kuuluu vastata alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisesta. Niiden yhtenä lähtökohtana on Etelä- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia

24 Tavoite Luonnonvarojen käyttö ja suojelu sopusoinnussa Tavoitteen saavuttamiseksi Pohjanmaalla tulee ainakin - edistää luonnonvarojen ekotehokasta käyttöä (erityishuomio metsä- ja turveenergiassa). - edistää alueidenkäytön suunnittelussa luonnon ominaispiirteiden säilymistä - edistää suojeluohjelmien toteuttamista (mm. METSO- ja soidensuojeluohjelmat, Natura 2000) Pohjanmaan liitto - seuraa Pohjanmaan ilmastostrategia 2040 Energiarannikko toimeenpanoa - osallistuu Merenkurkun maailmanperintöalueen hallinnointiin - koordinoi saaristo- ja rannikkoalueiden yhdennettyä hoitoa ja käyttöä (ICZM) - osallistuu Merenkurkun merialueita kartoittaviin hankkeisiin - laatii selvityksen maakunnallisista suojelualueista - edistää lisättyä ja riittävää hylkeiden ja merimetsokannan suojametsästystä 24

25 4 Pohjanmaan edunvalvonnan painopisteet ja avainhankkeet Liikenne- ja infrahankkeet Midway Alignment of the Bothnian Corridor: Hankkeessa on tähän mennessä suunniteltu Suomen ja Ruotsin välisiä kuljetusrakenteita sekä infrastruktuuria, mm. ympäristöystävällinen ja energiatehokas laiva sekä uudenlainen liiketoimintakonsepti. Hankkeen 2. vaiheessa haetaan rahoitusta konseptin toteuttamiselle. Se käsittää Vaasan ja Uumajan satamien eli Kvarken Portsin satamarakenteiden sopeuttamistoimenpiteet, uuden laivan rakentamisen sekä panostuksia infrastruktuuriin (tiestöön, raiteisiin ja satamainfraan). Vaasan laivaväylän syventäminen liittyy myös tähän. Hanke koki ikävän takaiskun, kun EU:n Innovoinnin ja verkkojen toimeenpanoviraston (INEA) arvioitsijoiden mielestä hanketta ei ollut kytketty tarpeeksi hyvin liikenteen ydinverkkoihin ja hakemus hylättiin. Uusi paranneltu hakemus jätetään viimeistään vuoden 2017 aikana. Vaihe 2 voisi sijoittua aikataulullisesti noin vuosiin Edunvalvonnassa tuleekin varmistaa, että Suomen ja Ruotsin valtiot pitävät hankkeen mukana keskeisissä liikennehankkeissa. Yhteyksien ylläpitäminen Euroopan unioniin on hankkeen onnistumisen kannalta edelleen merkittävässä roolissa. Pohjanmaan liitto on mukana hankkeessa kumppanina. Valtatien 3 kehittäminen: Valtatie 3 Tampere Vaasa palvelutasolähtöinen kehityskäytäväsuunnitelma valmistui kesällä Pohjanmaan osalta erityisesti valtatien 3 Helsingby Laihia (eli ns. moottoritien jatkeen) yleissuunnitelman laadinta tulisi saada pikaisesti käyntiin. Suunnitelmassa tulisi ratkaista, parannetaanko tie 2+2-kaistaiseksi nykyiselle paikalleen vai kokonaan uuteen maastokäytävään. Jo laadituilla valtatien 3 kehityskäytäväsuunnitelman toimenpiteillä voidaan parantaa merkittävästi valtatien nykyistä palvelutasoa, kuljettamisen toimintaedellytyksiä, helpottaa työmatkaliikenteen sujuvuutta ja vähentää liikenneonnettomuuksia. Tampere Vaasa-hankekokonaisuuden hinta on noin 158 milj. euroa, ja se käsittää parantamistoimenpiteitä kolmen maakunnan alueella. Hankkeella on laaja tuki tien varren maakunnissa ja organisaatioissa. Valtatien 8 kehittäminen: Pohjanmaan maakunnan alueella keskeisin tavoite on valtatien 8 yhteysvälin Vaasa Oulu parantaminen. Yhteysvälin kehittämisselvitys valmistui vuonna 2013, ja sen kokonaiskustannusarvio on noin 130 milj.. Yhteysvälin liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan muun muassa keskikaiteellisia ohituskaistaosuuksia rakentamalla ja tien geometriaa parantamalla. Vassor Kärklaxosuudelle on valmis tiesuunnitelma, jonka kustannusarvio on n. 7,0 milj.. Muita tärkeitä hankkeita ovat Oravaisten ohituskaistaosuuden parantaminen sekä tien mäkien ja mutkien poistaminen Mustasaaressa ja Vöyrillä. Seinäjoki Kaskinen radan perusparantaminen: Hanke ei ole vain kuljetusinfrastruktuurikysymys, vaan sillä on suoria vaikutuksia aluekehitykseen ja -talouteen, työllisyyteen sekä teollisuuden ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Liikennevirasto tekee hankkeesta kokonaisvaltaisen suunnitelman, joka valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Seinäjoki Kaskinen radan kriittisten kohtien parantamisen kustannusarvio on 22 milj.. Pännäisten kolmioraide: osa Pietarsaaren suurteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseen tähtäävää logistista kokonaisjärjestelyä, jossa parannetaan meriväylää ja Pietarsaaren satamatietä sekä sähköistetään rataverkkoa. Kolmioraide parantaa myös Suomen pääradan välityskykyä ja lisää sen kapasiteettia pullonkaulan poistuessa. Pännäisten 25

26 kolmioraide oli mukana liikenne- ja viestintäministeriön kesäkuussa 2016 julkaisemassa korjausvelkalistassa. Perustienpidon tasokorotus: Liikenneinvestointien määrä on jäänyt viime vuosina riittämättömäksi. Nykyiset investoinnit ovat riittäneet päätieverkon nykykunnon säilyttämiseen, mutta alemman tieverkon ja siltojen kunto on heikentynyt. Myös nykyiset leudot ja märät talvet kiihdyttävät tiestön heikkenemistä niin soratieverkolla kuin päällystetyillä teilläkin. Perustienpidon määrärahan suuruus Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen toimialueella (kolmen maakunnan alueella) on ollut noin 50 milj. /v., kun lisätarve on ollut noin 20 milj. /v. Pohjanmaan energiaklusterin vahvistaminen Laboratorioilla ja tutkimusalustoilla on suuri merkitys innovaatioiden kehittämisessä ja tarvittavan työvoiman kouluttamisessa. Energia-alan innovaatioverkoston kehittämiseksi tarvitaan useiden yhteiskäyttöisten laboratorioiden (mm. uusiutuvan energiantuotannon laboratorion, älyverkkolaboratorion sekä moottori- ja generaattorilaboratorion) toteuttamista. Eri energiamuotoja yhdistävä ja digitaalisia ratkaisuja kehittävä tutkimus- ja kehitysalusta Vaasa Energy Business Innovation Centre -laboratorioon (VEBIC) kehittyy kansainvälisen tason tutkimusalusta Kaasualan demoympäristö ja tutkimuksen kehittäminen Vaasan Energiainstituutin (VEI) toiminnallisten resurssien vahvistaminen Maaseudun, erityisesti lasinalaisviljelyn, uusien energiaratkaisujen kehittäminen Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Innovaatiojärjestelmillä on keskeinen rooli alueen yritysten elinvoimaisuuden ja uudistuskyvyn ylläpitämisessä. Yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään korkealaatuista tutkimusta ja koulutetaan osaavaa työvoimaa yrityksien rekrytoitavaksi. Pohjanmaan maakunnan monipuolisen ja monikielisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen on koko maakunnan edun mukaista. Palosaaren korkeakoulukampus ja Campus Kungsgården Vaasassa, Campus Allegro Pietarsaaressa sekä Campus Norrvalla Vöyrillä ovat hyviä esimerkkejä Pohjanmaan innovaatiojärjestelmän maakunnallisesta kattavuudesta. Koulutuksen neuvottelukunnan perustaminen ja sen toiminnan organisoiminen koulutuksen, elinikäisen ohjauksen, ennakoinnin sekä työ- ja elinkeinoelämän väliseksi linkiksi. Vaasan keskussairaala nimettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköksi Pohjanmaan liitto, Vaasan sairaanhoitopiiri, Pohjanmaan kunnat sekä muut maakunnan keskeiset toimijat ovat täysin yksimielisiä siitä, että Vaasan keskussairaalan tulisi perustellusti kuulua laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon. Laajan päivystyksen säilyttämistä puoltavat useat kiistämättömät tosiasiat sekä Vaasan seudun erityispiirteet. Korkealaatuinen hoito ja sosiaalipäivystys. Vaasan keskussairaalan hoidon laatu ja potilasturvallisuus ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan maan kärkiluokkaa. Esimerkiksi sydäninfarktin, lonkkamurtuman ja aivoinfarktin hoitotuloksia tarkastellen Vaasan keskussairaala on ollut jatkuvasti 2 3 parhaan sairaalan joukossa. Vaasan keskussairaalan, Vaasan kaupungin ja lähikuntien kanssa on rakennettu myös hyvin toimiva Pohjanmaan sosiaalipäivystys, jolla turvataan monikielisten palveluiden saaminen ja oikeuksien toteutuminen myös kriittisissä sosiaalitilanteissa. 26

27 Kaksikielisyys ja kansainvälisyys. Vaasan keskussairaala on Suomen ainoa selkeästi kaksikielinen sairaala, joka palvelee lähes :ta ruotsinkielistä. Heillä tulee myös jatkossa olla oikeus saada palvelut omalla äidinkielellään. Kaksikielisen Vaasan keskussairaalan henkilöstöllä on laaja-alaista kokemusta myös monikulttuurisuudesta. Onhan Pohjanmaa Uudenmaan jälkeen Manner-Suomen kansainvälisin maakunta. Vastaavan kielellisen toimintamallin kehittäminen johonkin toiseen alan organisaatioon Suomessa on lyhyellä aikavälillä käytännössä mahdotonta. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin ottanut yksiselitteisen kannan siihen, että hallinnollisia aluejakoja määriteltäessä on aina valittava se vaihtoehto, joka parhaiten toteuttaa kielelliset perusoikeudet. Laajat yhteistyöverkostot. Vaasan keskussairaala on tehnyt pitkään yhteistyötä lääketieteen perus-opetuksessa ja erikoislääkärikoulutuksessa osaavan henkilöstön takaamiseksi esimerkiksi Turun ja Helsingin yliopistojen lääketieteellisten tiedekuntien kanssa. Yhteistyön perinteet ovat pitkät useiden yliopistollisten sairaaloiden, kuten Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Tampereen yliopistollinen sairaalan kanssa. Myös Seinäjoen keskussairaala on luonnollisesti tärkeä yhteistyökumppani. Vahva vientivetoinen teollisuuskeskittymä. Pohjanmaalla sairaalapäätös vaikuttaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, viennin edistämiseen sekä työpaikkojen ja resurssien luomiseen. Laajan päivystyksen keskussairaalalla on keskeinen rooli Vaasan seudun kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta rakennettaessa ja rekrytoitaessa osaavaa työvoimaa alueella toimivien globaalien suuryrityksien palvelukseen. Vaasan seutu on koko alueen taloudellinen veturi ja koko maan mittakaavassa merkittävä tekijä korkean jalostusarvon vientiteollisuudessa. Vaasan seudun osuus Suomen koko energiateknologiaviennistä on lähes kolmannes, eli alueen kilpailukyvyn ylläpitämisellä on luonnollisesti myös valtakunnallista merkitystä. Pohjanmaan liitto yhdessä muiden maakunnan toimijoiden sekä poliittisten päättäjien kanssa tulee tekemään kaikkensa, että maakunnassa olisi myös tulevaisuudessa laajan päivystyksen sairaala. Se on koko Pohjanmaan ja lähimaakuntien yhteinen etu. Useassa riippumattomassa vertailussa yhdeksi Suomen kilpailukykyisimmistä kaupunkiseuduista todetun alueen toimintaedellytysten ylläpitämisen tulisi olla myös Suomen hallituksen prioriteetteja. 27

28 5 Talousarvio vuodeksi 2017 Talousarvioehdotuksen loppusumma on ilman hankkeiden osuutta euroa ( euroa vuonna 2016). Toimintakulujen kasvu johtuu ennen kaikkea maakuntauudistuksen aiheuttamista lisäkustannuksista ja maakuntajohtajan vaihtumisesta. Kuluja on mahdollisuuksien mukaan leikattu. Budjetoitaessa on kuitenkin oltava realistinen ja kustannusten nousu sekä muut todennäköiset seikat on otettava huomioon. Jäsenkuntien maksuosuuksia ei ole korotettu vuosina Nyt esitetään jäsenkuntien maksuosuuksien korottamista euroon (vuonna 2016 maksuosuudet olivat euroa). Lisäksi budjetoidaan euron alijäämä vuodelle 2017, jonka jälkeen liiton kertynyt ylijäämä on käytännössä lähestulkoon käytetty. Luottamushenkilöhallinto Toimikaudella Pohjanmaan liitossa on 138 luottamustehtävää; maakuntavaltuusto (38+38), maakuntahallitus (13+13), kulttuurilautakunta (13+13) ja tarkastuslautakunta (5+5). Luottamushenkilöhallinnon suorat henkilöstömenot koostuvat vuosipalkkioista, kokouspalkkioista sekä ansionmenetyksestä maksettavista korvauksista. Kokousten arvioitu määrä on seuraava: maakuntavaltuusto (2), maakuntahallitus (12), kulttuurilautakunta (6) ja tarkastuslautakunta (4). Luottamushenkilöhallinnon kustannukset ovat yhteensä euroa (2016: euroa). Muutos johtuu osittain tarkennetusta budjetoinnista ja maakuntauudistukseen liittyvästä työstä aiheutuvista luottamushenkilöille maksettavien kokouspalkkioiden ja matkakorvausten kasvusta. Palkattu henkilökunta Elokuussa 2016 Pohjanmaan liiton palveluksessa on 32 vakinaista viranhaltijaa tai työntekijää ja kolme määräaikaista työntekijää. Kolme vakituista ja kaksi määräaikaista työntekijää on palkattu osittain tai kokonaan ulkopuolisen rahoituksen turvin. Palkkamäärärahassa on otettu huomioon maakuntajohtajan vaihtumisesta aiheutuneet kustannukset: neljän kuukauden ajan maksetaan palkkaa sekä väistyvälle että uudelle maakuntajohtajalle. Kustannuksiin vaikuttaa jossakin määrin myös se, että aluekehitysjohtaja hoitaa myös vuonna 2017 puolen vuoden ajan muutosjohtajan tehtävää ja vs. aluekehitysjohtajana toimii tänä aikana kehittämis- ja elinkeinopäällikkö. Alueiden kehittämisen yksiköstä jää erikoissuunnittelija eläkkeelle vuodenvaihteessa. Hänen tilalleen ei palkata uutta vakituista työntekijää, vaan tarkoituksena on palkata määräaikainen työntekijä osittain hankevaroilla ja osittain liiton budjettivaroilla (noin puolet puolet). Tämä järjestely on tarpeen, jotta liitto selviytyy kaikista muista velvoitteistaan maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen aikana. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka. Sen jälkeen kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan kilpailukykysopimuksen mukaisesti, eli vuodelle 2017 ei ole tulossa palkankorotuksia, lomarahoja leikataan 30 prosenttia ja työnantajamaksuja alennetaan jonkin verran. Talousarviota tehtäessä on oletettu, että kilpailukykysopimus toteutuu suunnitellusti. Palvelujen ostot Suurin osa palveluista (posti ja tele, it, tilintarkastus, painatus, ilmoitukset, vakuutukset, siivouspalvelut, matkat, yhteistoiminta jne.) johtuvat liiton normaalista toiminnasta. Merkittävin muutos on asiantuntijapalveluissa: maakuntauudistustyön sosiaali- ja terveysasioiden hoitamista varten tarvitaan myös muutosjohtaja. Tämä järjestetään siten, että Vaasan sairaanhoitopiirin palveluksessa oleva Göran Honga ja Vaasan kaupungin palveluksessa oleva 28

29 Jukka Kentala hoitavat muutosjohtajan tehtävää osa-aikaisesti: Honga työskentelee uudistuksen parissa 60-prosenttisesti ja Kentala 40-prosenttisesti. Hongan ja Kentalan palkkakuluja laskutetaan liitolta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta valmistelevassa poliittisessa ohjausryhmässä käytyjen keskustelujen perusteella liiton jäsenkunnat hyväksynevät tämän järjestelyn. Näin ollen asiantuntijapalveluihin esitetään euron lisäystä muiden asiantuntijapalvelujen lisäksi, joiden osuus on euroa (2016: euroa). Asiantuntijapalvelujen euron osuuteen sisältyvät muun muassa seuraavat ohjeelliset varaukset: kansainvälinen yhteistyö euroa, tilintarkastuspalvelut euroa, paikkatietoinfrastruktuuripalvelut ja muut tietokantapalvelut euroa ja edunvalvontaan liittyvät pienehköt selvitykset euroa. Lisäksi varataan erillinen euron määräraha maakuntakaavan laadintaa varten tarvittaviin selvityksiin. Toimisto- ja atk-palveluihin sisältyvät mm. ArcGIS- ja joidenkin muiden ohjelmistojen lisenssimaksut. Työterveyshuoltoa varten esitetään korotusta: vuonna 2017 liiton on tehtävä työpaikkaselvitys, mikä vaaditaan, jotta liitto saisi Kelakorvausta työterveyskustannuksista. Tyhytoimintaa varten esitetään pientä korotusta (tälle tilille tiliöidään mm. työnantajan korvaamat päätelasit, joiden tarpeen arvellaan lisääntyvän). Uudistuksesta johtuen tarvitaan myös lisää määrärahaa koulutukseen. Matkoihin on varattu euroa, eli saman verran kuin Yhteydenpito yhteistyöosapuoliin edellyttää matkustamista. Myös kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta edellyttää matkustamista. Maakuntauudistustyöstä johtuvat kotimaan virkamatkojen merkitys tulee olemaan merkittävä. Yhteistoimintaa varten on varattu euroa, eli saman verran kuin Ottaen huomioon maakuntauudistuksesta johtuvien kokousten määrä saman summan varaaminen asettaa haasteita kustannustehokkuudelle. Liitolla tulee kuitenkin olla resursseja huolehtia maakunnassa vierailevista kansallisista ja kansainvälisistä päättäjistä. Määrärahasta maksetaan myös tavanomaiset kokouskahvit ja työlounaat. Pohjanmaan liitolla on yhteistyösopimus Suomen Kuntaliiton kanssa. Kuntaliiton palvelumaksu on vuonna 2017 arviolta euroa. Aineet ja tarvikkeet Tähän sisältyy muun muassa perinteiset toimistotarvikkeet, kalusteet, sanomalehdet ja kirjallisuus, sähkö ja muu materiaali. Koska liitto on vuonna 2016 siirtynyt tietokoneiden leasingiin, atk-laitteita varten on varattu ainoastaan vähäinen summa ja leasingvuokrat on budjetoitu kohdassa Koneiden ja laitteiden vuokrat. Muut kulut Tähän sisältyy ensisijaisesti osoitteessa Hietasaarenkatu 6 sijaitsevien toimistotilojen vuokra, leasingvuokrat sekä kokoustilojen ja tulkkauslaitteiden vuokrat. Toimistotilat käsittävät yhteensä 951 m 2. Avustukset ja osuudet (ks. ehdotus käyttösuunnitelmaksi) Tuloslaskelmaosa (Taulukko seuraavalla sivulla) 29

30 Toimintatuotot Talousarvio 2016 Talousarvio 2017 Myyntituotot = Maksuosuudet Muut tuotot Toimintatuotot yhteensä Projektituotot (ulkoiset) Tuotot yhteensä Toimintakulut Luottamushenkilöhallinto (palkkiot) Luottamushenkilöhallinto (muut kust.) Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Muut kulut (vuokrat) Avustukset ja osuudet Toimintakulut yhteensä Projektikulut (ulkoiset) Kulut yhteensä Käyttökate Rahoitustuotot Vuosikate Tilikauden tulos Myyntituotot ovat yhtä kuin jäsenkuntien maksuosuudet, jotka määräytyvät suhteessa jäsenkunnissa edellisenä kalenterivuotena toimitetun verotuksen vahvistettuihin ansiotulo- ja yhteisöveroäyreihin. Budjetoitu alijäämä katetaan jäsenkuntien maksuosuuksien muutoksella ja aikaisempien vuosien ylijäämällä. Hankerahoituksen väheneminen tällä ohjelmakaudella näkyy selkeästi projektitoiminnassa. Talousarvio on sitova maakuntavaltuustoon nähden vuosikatteen tasolla. Liiton hallintosäännön mukaan maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Liiton tilivelvollinen viranhaltija on maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto antaa maakuntahallitukselle valtuudet tarvittaessa ylittää toimintakulut edellyttäen, että mahdollinen ylitys katetaan ulkoisella hankerahoituksella. Liiton hallinnoimat hankkeet rahoitetaan pääasiassa muilla varoilla kuin jäsenkuntien maksuosuuksilla. Hankkeista syntyneet kustannukset katetaan kansallisella tai EU-tuella sekä yhteistyökumppaneiden osuuksilla. Hankkeiden hallinnointi edellyttää liitolta hyvää maksuvalmiutta, mikä on haasteellista ottaen huomioon peräkkäisinä vuosina budjetoidut alijäämät. 30

31 Personalförteckning augusti 2016 Henkilökuntaluettelo elokuu 2016 Olav Jern, landskapsdirektör - maakuntajohtaja Stabsfunktionen - Esikuntayksikkö Margot From, landskapssekreterare - maakuntasihteeri Marianne Höglund, förvaltningssekreterare - hallintosihteeri Riitta Isoniemi, ekonomiassistent - talousassistentti Mikaela Jussila, kommunikationskoordinator - viestintäkoordinaattori Mari Lintula, IT-expert - IT-asiantuntija Siv Lundberg, kamrer - kamreeri Tuula Rytikoski, ledningens sekreterare - johdon sihteeri Ann-Christine Sjöblom, byråsekreterare - toimistosihteeri Harriet Skog-Mandell, informatör-translator - tiedottaja-kielenkääntäjä Enheten för regionutveckling - Alueiden kehittämisen yksikkö Varpu Rajaniemi, förändringsledare muutosjohtaja Karita Beijar, projektsekreterare - hankesihteeri Ulf Grindgärds, utvecklingsplanerare - kehittämissuunnittelija Jerker Johnson, utvecklingsplanerare - kehittämissuunnittelija Pekka Kauppinen, specialplanerare erikoissuunnittelija Johanna Leppänen, specialplanerare erikoissuunnittelija Ritva Mertaniemi, projektchef projektipäällikkö (t.o.m saakka) Irina Nori, utvecklingsplanerare - kehittämissuunnittelija Stefan Rannanpää, specialplanerare - erikoissuunnittelija Marita Riihimäki, planerare - suunnittelija Kimmo Riusala, utvecklingsplanerare- kehittämissuunnittelija Niklas Ulfvens, t.f. regionalutvecklingsdirektör vs. aluekehitysjohtaja Enheten för områdesplanering - Alueiden käytön suunnittelun yksikkö Ann Holm, planläggningsdirektör - kaavoitusjohtaja Christine Bonn, miljöexpert - ympäristöasiantuntija Pirjo Niemi, planläggningsingenjör - kaavoitusinsinööri Gustav Nygård, planläggningsingenjör - kaavoitusinsinööri Tero Voldi, trafikexpert - liikenneasiantuntija Jan Wikström, planläggningsingenjör - kaavoitusinsinööri Enheten för kulturverksamhet -Kulttuuriyksikkö Tarja Hautamäki, kulturchef kulttuuripäällikkö Victoria Nylund, museipedagog museopedagogi (t.o.m saakka) Seija Punnonen, projektchef - projektipäällikkö Annina Ylikoski, koordinator - koordinaattori Gemensamt Europakontor i Bryssel (Österbottens förbund, Södra Österbottens förbund, Mellersta Finlands förbund och Satakunta förbund) Yhteinen Eurooppa-toimisto Brysselissä (Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski- Suomen liitto ja Satakuntaliitto) Sanna Alaranta, direktör - johtaja Christa Jakobsson, praktikant harjoittelija Emilia Pernaa, EU-sakkunnig - EU-asiantuntija

32 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO Budget -Talousarvio 2016 Preliminära uppgifter , kommer att ändras. - Alustavat tiedot , tulevat muuttumaan. Medlemskommunernas betalningsandelar - Jäsenkuntien maksuosuudet Kommun Kunta Kalkylerad kommunalskatt Laskennallinen kunnallisvero Samfundsskatt >2017 % Isokyrö - Storkyro ,3 Jakobstad - Pietarsaari ,1 Kaskinen - Kaskö ,6 Korsholm - Mustasaari ,8 Korsnäs ,2 Kristinestad - Kristiinankaupunki ,6 Kronoby - Kruunupyy ,2 Laihia - Laihela ,0 Larsmo - Luoto ,7 Malax - Maalahti ,2 Nykarleby - Uusikaarlepyy ,5 Närpes - Närpiö ,9 Pedersöre ,5 Vaasa - Vasa ,9 Vörå - Vöyri ,9 Totalt - Yhteensä ,7 Skatteuppgifter gällande beskattningsåret 2015 torde erhållas i oktober-november De inbördes förhållandena mellan medlemskommunernas betalningsandelar kommer alltså att ändras efter det att budgeten godkänts. Verovuoden 2015 tiedot saataneen loka-marraskuussa Jäsenkuntien maksuosuuksien keskinäiset suhteet tulevat näin ollen muuttumaan talousarvion hyväksymisen jälkeen. Totalt Betalningsandel Driftshushållning Betalningsandel Driftshushållning Förändring Yhteisövero-osuus Yhteensä Maksuosuus Maksuosuus Muutos Käyttötalous Käyttötalous

33 Sheet1 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO Preliminär dispositionsplan Alustava käyttösuunnitelma Verksamhetskostnader - Toimintakulut EUR EUR Landskapsfullmäktige - Maakuntavaltuusto 5010 Arvoden - Palkkiot Asiantuntijapalvelut Förlust av förtjänst o. årsarvoden - Ansionmenetykset ja vuosipalkkiot Pensionspremier - Eläkemaksut Socialskyddsavgifter - Sosiaaliturvamaksut Annonser - Ilmoitukset Försäkringar - Vakuutukset Resor - Matkat Utbildning - Koulutus Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta Landskapsstyrelsen - Maakuntahallitus 5010 Arvoden - Palkkiot Förlust av förtjänst o. årsarvoden - Ansionmenetykset ja vuosipalkkiot Pensionspremier - Eläkemaksut Socialskyddsavgifter - Sosiaaliturvamaksut Försäkringar - Vakuutukset Resor - Matkat Utbildning - Koulutus Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta Övriga tjänster - Muut palvelut Kulttuurilautakunta - Kulturnämnden 5010 Arvoden - Palkkiot Förlust av förtjänst o. årsarvoden - Ansionmenetykset ja vuosipalkkiot Pensionspremier - Eläkemaksut Socialskyddsavgifter - Sosiaaliturvamaksut Annonser - Ilmoitukset Page 1

34 Sheet Försäkringar - Vakuutukset Resor - Matkat Utbildning - Koulutus Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta Revisionsnämnden - Tarkastuslautakunta 5010 Arvoden - Palkkiot Förlust av förtjänst o. årsarvoden - Ansionmenetykset ja vuosipalkkiot Pensionspremier - Eläkemaksut Socialskyddsavgifter - Sosiaaliturvamaksut Resor - Matkat Utbildning - Koulutus Byrå - Toimisto PERSONALKOSTNADER - HENKILÖSTÖKULUT LÖNER - PALKAT 5000 Ordinarie löner - Vakinaisten palkat Expertarvoden - Asiantuntijapalkkiot Löner för tillfälliga - Väliaikaisten palkat Särskilda ersättningar - Erilliskorvaukset PERSONALBIKOSTNADER - HENKILÖSTÖSIVUKULUT 5103 KTAPL-premier - KVTEL-maksut, palkka- ja eläkemenoperusteiset maksut Sjukförsäkringspremier - Sairausvakuutusmaksut Arbetslöshetsförsäkringsavgift - Työttömyysvakuutusmaksu Övriga socialskyddsavgifter - Muut sosiaalivakuutusmaksut KÖP AV TJÄNSTER - PALVELUJEN OSTOT KÖP AV ÖVRIGA TJÄNSTER - MUIDEN PALVELUJEN OSTOT 5400 Kontors- och adbtjänster - Toimisto- ja atk-palvelut Banktjänster - Pankkipalvelut Experttjänster - Asiantuntijapalvelut sote-johtajat Tryckning - Painatukset Annonser - Ilmoitukset Post- och teletjänster - Posti- ja telepalvelut Page 2

35 Sheet Försäkringar - Vakuutukset Renhållningstjänster - Puhtaanapitopalvelut Underhåll av maskiner och utrustn. - Koneiden ja laitt. kunnossapito Resor, transport och inkvartering - Matkat, kuljetus ja majoitus Företagshälsovård - Työterveydenhuolto Arbetsplatsbespisning - Työpaikkaruokailu Friskvård - Tyhytoiminta Utbildning, deltagaravgifter - Koulutus, osallistujamaksut Utbildning och kulturtjänster - Koulutus- ja kulttuuripalvelut Samarbetsfunktioner - Yhteistoiminta Övriga tjänster - Muut palvelut Kommunförbundets serviceavgift - Kuntaliiton palvelumaksu MATERIAL, FÖRNÖDENHETER, VAROR - AINEET, TARVIKKEET, TAVARAT INKÖP UNDER RÄKENSKAPSPERIODEN - OSTOT TILIKAUDEN AIKANA 5500 Kontorsmaterial - Toimistotarvikkeet Litteratur och tidningar - Kirjallisuus ja lehdet Rengöringsmedel och material - Puhdistusaineet ja tarv Forskningsmaterial - Tutkimusaineisto Elektricitet - Sähkö Inventarier - Kalusto (adb-apparatur - atk-laitteet) Möbler - Kalusteet Övrigt material - Muu materiaali UNDERSTÖD OCH ANDELAR- AVUSTUKSET JA OSUUDET (del I - osa I) 5820 Kvarkenrådet - Merenkurkun neuvosto (medlemsavgift - jäsenmaksu) Mittnordenkommittén - Keskipohjola-komitea (medlemsavgift - jäsenmaksu) Finskspråkig kulturverksamhet - Suomenkielinen kulttuuritoiminta CPMR (Conference of Peripheral Maritime Regions of Europe) medlemsavgift - jäsenmaksu AEBR (Association of European Border Regions) medlemsavgift - jäsenmaksu Suomen Kotiseutuliitto - Finlands Hembygdsförbund (medlemsavgift - jäsenmaksu) Övriga medlemsavgifter - Muut jäsenmaksut kp 400 Europakontoret - Eurooppa-toimisto (Bryssel) Regionalt danscenter i Österbotten - Pohjanmaan Tanssin aluekeskus; rahoitusosuus Page 3

36 Sheet Behövliga utredningar (landskapsplan) - Tarvittavat selvitykset (maakuntakaava) EU Affairs Manager á Energy Week Finland Suomi 100 ( á ) Österbottens välfärdsbarometer -Pohjanmaan hyvinvointibarometri Utbildningsdelegationen - Koulutuksen neuvottelukunta Projekt, egen finansiering (spec. nedan) - Hankkeet, omarahoitusosuudet (erittely alla) UNDERSTÖD OCH ANDELAR - AVUSTUKSET JA OSUUDET (del II - osa II) Nordiskt informationskontor - Pohjoismainen tiedotustoimisto Projekt över landskapsgränserna - Ylimaakunnalliset hankkeet Professur, välfärdsstudier - Hyvinvointialojen professuuri, ÅA á Juridisk utbildning - Oikeustieteellinen koulutus, HY Vaasa á Verksamhetsbidrag Vasa sommaruni - Toiminta-avustus Vaasan kesäyliopisto Landsbygdspolitisk samarbetsgrupp - Maaseutupolitiikan YTR, svenska temagruppen Företagsmentorer - Yrityskummit, bidrag - avustus Migrationsinstitutet - Siirtolaisinstituutti Företagardagar - Yrittäjäpäivät Coastline CPMR Generalförsamling - Yleiskokous ÖVRIGA KOSTNADER - MUUT KULUT 5901 Hyror för lokaler - Huoneistojen vuokrakulut Hyror för maskiner o. utrustning - Koneiden ja laitteiden vuokrat Övriga hyror - Muut vuokrat Anslag totalt - Määrärahat yhteensä Page 4

37 Sheet1 Belopp som påverkar volymen (inte anslagen) - förutsätter god betalningsberedskap Volyymiin (ei määrärahoihin) vaikuttavat määrät - edellyttävät hyvää maksuvalmiutta Europakontoret - Eurooppa-toimisto (Bryssel); E-P liitto, K-S liitto, Satakuntaliitto Teknisk assistans - Tekninen tuki MYR Botnia-Atlantica, Länsstyrelsen i Västerbotten Barnkulturverksamhet - Lastenkulttuuritoiminta, OKM, Söfuk, Kokkola Multikult-foorumi, uusi hanke, MKR + SÖFUK Innovationskraft (ERUF - EAKR) Havsplanering - Merialuesuunnittelu (MKR) Tekniskt stöd B-A - Tekninen tuki B-A (Botnia-Atlantica) Trad@Bothnia (MKR) Övriga eventuella projekt - Muut mahdolliset hankkeet KOSTNADER TOTALT - KULUT YHTEENSÄ Page 5

38 Sheet1 Verksamhetsintäkter - Toimintatuotot Försäljningsintäkter av kommuner - Myyntituotot jäsenkunnilta Medlemskommunernas betalningsandelar - Jäsenkuntien maksuosuudet Övriga intäkter - Muut tuotot Externa projektintäkter - Ulkoiset projektituotot INTÄKTER TOTALT- TUOTOT YHTEENSÄ DRIFTSBIDRAG - KÄYTTÖKATE FINANSIELLA INTÄKTER OCH KOSTNADER - RAHOITUSTUOTOT JA KULUT ÖVRIGA FINANSIELLA INTÄKTER - MUUT RAHOITUSTUOTOT 6302 Räntor på placeringar/depositioner - Sijoitusten/talletusten korot ÅRSBIDRAG - VUOSIKATE RÄKENSKAPSPERIODENS ÖVER/UNDERSKOTT - TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 6999 Räkenskapsperiodens över/underskott - Tilikauden yli/alijäämä Överskott - Ylijäämä : ,45 Uppskattat överskott - Arvioitu ylijäämä : max/enintään Sammandrag - Yhteenveto Verksamhetskostnader - Toimintakulut S.k. normala kostnader - Ns. normaalit kulut Understöd och andelar, del II Avustukset ja osuudet osa II Page 6

39 Sheet1 Kostnaderna täcks enligt följande - Kulut katetaan seuraavasti Kommunernas betalningsandelar - Jäsenkuntien maksuosuudet Övriga intäkter - Muut tuotot Övriga ränteintäkter - Muut korkotuotot Tas från tidigare överskott - Otetaan kertyneestä ylijäämästä Överskott - Ylijäämä per ( ,95./ ,50) ,45 Enligt förbundets förvaltningsstadga godkänner landskapsstyrelsen en dispositionsplan som grundar sig på budgeten. Liiton hallintosäännön mukaan maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvan käyttösuunnitelman. Budget Preliminär Skillnad Sammandrag - Yhteenveto Talousarvio Alustava Erotus Förtroendemannaförvaltning - Luottamushenkilöhallinto Personalkostnader - Henkilöstökulut Köp av tjänster - Palvelujen ostot Material och förnödenheter - Aineet ja tarvikkeet Understöd och andelar I - Avustukset ja osuudet I Understöd och andelar - Avustukset ja osuudet II Övriga kostnader (hyror) - Muut kulut (vuokrat) Page 7

40 Sheet1 Förbundets projekt, egna finansieringsandelar - Liiton hankkeet, omarahoitusosuudet BARK Barnkulturnätverket - Lastenkulttuuritoiminta Multikult-foorumi Creative Europe (beviljades inte - ei myönnetty) Deepening Smart Specialisation á (beviljades inte - ei myönnetty) En bra start i Österbotten - Hyvä alku Pohjanmaalla SeaGIS 2.0 (hela egna finanseringen res. - koko omarahoitus varattu 2016) Nyskapande landskap - Uutta luovat maakunnat Välfärd för kommuner... Hyvinvointia kuntiin Innovationskraft Havsplanering - Merialuesuunnittelu Trad@Bothnia Osiris LARS Learning Among Regions on Smart Specialisation Eventuella övriga projekt - Mahdolliset muut hankkeet Page 8

41 Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto Ekonomiplan - Taloussuunnitelma Bokslut Bokslut Budget Ekonomiplan Ekonomiplan Ekonomiplan Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma År - Vuosi EUR Verksamhetsintäkter - Toimintatuotot Projektintäkter - Projektituotot Verksamhetskostnader - Toimintakulut Projektkostnader- Projektikulut Driftsbidrag - Käyttökate Finansiella intäkter- Rahoitustuotot Årsbidrag - Vuosikate

42 ÖSTERBOTTENS FÖRBUND - POHJANMAAN LIITTO EUR Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Budget Förslag Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Ehdotus Verksamhetskostnader Personalkostnader *) Obs! Henkilöstökulut *) Huom! Köp av tjänster **) Palvelujen ostot **) Material och förnödenheter Aineet ja tarvikkeet Övriga kostnader (hyror) Muut kulut (vuokrat) Totalt - Yhteensä Understöd och andelar Avustukset ja osuudet Totalt - Yhteensä Senatstorget - Senaatintori Projektkostnader TOTALT - YHTEENSÄ

43 Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Bokslut Budget Förslag Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Talousarvio Ehdotus Verksamhetsintäkter Försäljningsintäkter Myyntituotot Finansministeriets ersättning /allmänna statsandelar Valtiovarainministeriön korvaus/yleist valtionosuudet Övriga intäkter Muut tuotot Totalt - Yhteensä Senatstorget - Senaatintori Projektintäkter Projektituotot TOTALT - YHTEENSÄ Driftsbidrag Käyttökate Finansiella intäkter Rahoitustuotot Årsbidrag Vuosikate Räkenskapsperiodens resultat Tilikauden tulos *) Här ingår mötes- och årsarvoden för de förtroendevalda och personalens löner samt arbetsgivaravgifter. *) Tähän sisältyvät luottamushenkilöiden kokous- ja vuosipalkkiot ja henkilökunnan palkat työnantajamaksuineen. **) Här ingår anslag för resor och utbildning för de förtroendevalda och köp av övriga tjänster. **) Tähän sisälltyvät luottamushenkilöiden matkat ja koulutus sekä muiden palveluiden ostot.

44 Sandögatan 6 - Hietasaarenkatu 6 PB - PL 174, Vasa - Vaasa Tfn - Puh info@obotnia.fi