FRESHABIT. Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi

Transkriptio

1 FRESHABIT Yhteistyötä vesiperinnön säilyttämiseksi Projektipäällikön aurinkoinen tervehdys Oulusta! FRESHABIT LIFE IP-hankkeessa ollaan edetty ensimmäiseen raportointivaiheeseen. Keräsin tähän yhteenvetoon hankkeessa toteutuneita tapahtumia 1-jaksoltamme (vuodet ). Yhteenveto on pitkä yhteenvedoksi, mutta eipä näin isoa määrää tapahtumia voi kovin tiukasti esittää ilman sisällön kärsimistä! Jätän siis vastuun lukemisesta lukijalle sen kummempia mutkia oikomatta. Tiedot perustuvat syyskuussa 2017 komissiolle palauttamaamme raporttiluonnokseen, mitä tullaan vielä täydentämään keväällä Tämä siis tarkoittaa, että osa toteutumista tai etenkin luvuista saattaa vielä muuttua. Toimenpiteisiimme liittyy aina myös seurantaa ennen ja jälkeen niiden toteutumista, joten sitä ei välttämättä ole erikseen tässä yhteydessä mainittu. Oletettavasti kaikkia kuitenkin kiinnostaa kuulla jo näin alustavasti, mitä hienoa hankkeessa on saatu aikaiseksi, joten alla tarjoan siitä muutamia makupaloja! Tiedoksi kaikille myös jo tässä vaiheessa, että Vesitalous-lehden numero 6/2018 tulee olemaan FRESHABIT-teemanumero, joten kerrotaan siellä sitten lisää saavutuksistamme! Tehokkaampia apuvälineitä ympäristövaikutuksien suunnitteluun ja seurantaan Kansallinen integroitu malli kokoaa yhteen malliperheen` helpottamaan metsätalouden vesiensuojelun päätöksentekoa. Valmistuessaan malliperhe tuottaa tietoa ja suosituksia erilaisten vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisesta vaatimuksiltaan erilaisilla valuma-alueilla siten, että vesistöissä voidaan vähintäänkin säilyttää niiden hyvä ekologinen tila. Mallintajat ovat vaihtaneet näkemyksiään erilaisista kuormitukseen ja hydrologiaan liittyvistä malleista ahkerasti, ja onpa työssä kuultu myös vesienhoidon

2 asiantuntijoitakin. Kehitystyön pilottikohteena on toiminut Puruvesi. Työkaluun voi jo nyt käydä tutustumassa Metsäkeskuksen tekemään tarinakarttaan` ArcGis Online-palvelussa: Luonnon tilan muutoksista ja muutoksien taustalla olevia tekijöitä kuvataan indikaattoreiden avulla. Sisävesien monimuotoisuudesta sekä ekosysteemipalveluista on valmistumassa omia indikaattoreita. Nämä tulevat päivittymään -sivuille. Kansainvälisen yhdennetyn seurannan alueilta selvitetään kaukokulkeumien ja muiden ympäristömuutosten vaikutuksia elinympäristöömme. Seurannassa on mukana hankkeestamme Koitajoen Hietajärven ja Vanajaveden Valkea-Kotisen alueet. Erityisesti Koitajoella on kartoitettu myös vesistöjen tuottamia ekosysteemipalveluita. Purokunnostuksien kehittäminen Purojen tilaa on mahdollista parantaa useilla kunnostusmenetelmillä. Isojoen, Karvianjoen ja osittain Kyrönjoen puroissa seurataan puukunnostuksien vaikutusta puroekosysteemin eliöstöön ja toimintaan. Yksityisten maanomistajien suostumuksella (ja myös avustamana!) aikaisemmin kunnostettuihin puroihin kaadettiin 1,5m 3 luonnonpuuta oksineen päivineen noin 100 metrin matkalla. Ajatuksena on, että aikaisemmin tehdyt puusuisteet saavat ensin pohjalla paikoittain monen metrin massoina esiintyvää hiekkaa liikkeelle. Luonnonpuuta lisäämällä tehostetaan sitten hiekan vähenemisen jälkeen purojen tärkeimmän energialähteen, eli puiden lehtien, pidättymistä alueille ja sitä kautta parannetaan koko yhteisön toimintaa. Seurantatuloksia toiminnasta, Hiekkapuro Puukunnostettu puro kalastosta ja pohjaeläimistä joudutaan kuitenkin jännityksellä vielä odottelemaan hankkeen loppupuolelle! Meillä on arvioitu olevan lähemmäs purokilometriä, joista todennäköisesti iso osa on jonkinlaisen kunnostuksen tarpeessa. Suuren määrän vuoksi kunnostustarvetta on kuitenkin

3 haastavaa tarkastella jokaisen puron rannalta käsin, joten hankkeessa kehitetään myös paikkatietopohjaista menetelmää kunnostustarpeen arvioimiseksi. Työtä varten on jo kerätty yhteen kattava aineisto sammalista, pohjaeläimistä ja kaloista. Työssä hyödynnetään Iijoella kehitettyä maastoinventointia, minkä tuottamat tiedot löytyvät nyt myös kaikki paikkatietopohjaisena. Järvien kartoitusmenetelmä Oikein kohdistetuilla vesiensuojelu- ja hoitotoimenpiteillä on mahdollista tehostaa vesiluonnonvarojen monipuolista ja kestävää hyödyntämistä. Kattavia ja luotettavia menetelmiä riittävää suojelutasoa ylläpitävien alueiden määrittämiseksi sisävesillä ei kuitenkaan vielä ole. Työtä varten on tehty Puruveden Hummonselän ja Etelä-Konneveden pohjaluotauksiin perustuvat pohjakartat, kartoitettu alueiden kasvillisuutta, siian kutualueita ja pohjaeläimiä, sekä kerätty tietoa virtaamista ja veden laadusta. Aineistot yhdistämällä ja mallintamalla on tavoitteena määrittää näistä järvialueista lajiston tai ympäristön kannalta herkät ja lajirikkaat hot spot`-alueet, joiden hoitotyöhön tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Mallinnusta varten tarvittavat aineistot on nyt kerätty ja mallinnusta tehdään tulevan talven aikana. Kesällä 2018 mallia tullaan testaamaan Päijänteellä. Kestävyyskriteerejä tarkistetaan ympäristön näkökulmasta Vesivoiman ympäristöystävällisyydestä on puhuttu viime aikoina paljon. Merkille pantavaa kuitenkin on, suuren yleisön tuntemus vesivoimatuotannon vaikutuksista ympäristöön ei ole riittävän hyvällä tasolla, mikä johtaa liian helposti tunnepohjaiseen` keskusteluun. Hankkeessa on valmisteilla laaja verkkopohjainen tietopaketti, minkä tarkoituksena on tuoda helposti ymmärrettävässä muodossa vesivoiman moniulotteisia ympäristövaikutuksia esille. Lisäksi meneillään on EKOenergia-ympäristömerkin kestävyyskriteerien uudistamistyö. Sisävesikalastuksen ja kalankasvatuksen kestävyyskriteerien tarkastelu tulee alkamaan ensi vuonna. N2000-sisävesialueet ovat hankkeen keskiössä Hankkeen päätavoite on N2000-sisävesialueiden ekologisen tilan parantaminen. Hankealueet ja toimenpiteet on valittu siten, että ne tukevat tätä päätavoitetta mahdollisimman hyvin.

4 Esimerkiksi N2000-alueiden merkitystä asukkaille selvitetään Saarijärven alueella tehdyssä kyselyssä. Rahoitus liittyy oleellisesti ympäristöhankkeisiin. Meneillään on selvitystyö siitä, miten EUrahoitusinstrumentteja on meillä käytetty monimuotoisuutta tukeviin hankkeisiin ja miten niiden käyttöä voitaisiin tehostaa. Selvityksen mukaan tullaan valitsemaan ensi vuoden PAFrahoitusseminaarin pääasiallinen teema. Hankkeen nimessä vilahtaa sanoista Integrated Projects tuleva lyhenne IP`. Kyseessä on täysin uusi LIFE-rahoitusmuoto, minkä saaneiden hankkeiden tarkoituksena on verkostoitua ja tehostaa rahoituksen käyttöä muihin samankaltaiset tavoitteet omaaviin hankkeisiin. Hakuvaiheessa olimme verkostoituneet noin 4 miljoonan edestä, mikä oli selkeästi pienin osuus kaikista läpimenneistä hankkeista. Ainakin osan pienuudesta` selittänee realistisuus, eli meillä mukana on yksinomaan hankkeita, jotka ovat jo myönteisen rahoituspäätöksen saaneet tai joita tiedämme todella tarvitsemamme. Nyt raportointihetkellä verkostoitumishankkeita oli mukana noin 27,5 miljoonan euron edestä. Joten nyt reippaasti vaihtamaan tietoja ja kokemuksia vähintäänkin koko tuon summan edestä! FRESHABIT LIFE IP - Yhteistyötä vesiperintömme säilyttämiseksi LIFE Programme Integrated Project: FRESHABIT Miten innostetaan raakkuja lempimään? Eteläisillä jokihelmisimpukka-populaatioillamme ei mene hyvin. Tunnetuista esiintymistä suurin osa on vanhoja yksilöitä, mitkä eivät enää kykene omin avuin lisääntymään.

5 Muualla maailmassa tehoa lisääntymiseen on saatu pitämällä aikuisia yksilöitä ensin 1-2 vuotta hyvissä laboratorio-olosuhteissa, minkä jälkeen yksilöt ovat virkistyneet sen verran, että ovat jälleen kyenneet tuottamaan hedelmöittyneitä glokidioita. Niinpä meilläkin on nyt siirretty Mustionjoen, Ähtävänjoen, Karvianjoen ja Isojoen aikuisia Konneveden tutkimusasemalle maamme johtavan tutkimusryhmän hellään hoivaan virkistymään. Toiveissa on, että syksyllä 2018 voisimme saada glokidioita lähetettäväksi Norjaan kasvatettavaksi kriittisimpien elinvaiheiden yli ja lopulta siirtää niitä takaisin lähtövesistöihinsä hankkeen loppupuolella. Ähtävänjoen raakut lemmenlomalle: Karvianjoen raakut kylpylään ja kuhertelemaan: Hankealueilla rapa ja vesi roiskuvat Toimenpiteet hankealueilla etenevät omassa vauhdissaan. Toisilla alueilla oli paljon toteuttamista vaille valmiita suunnitelmia rahoitusta odottamassa, kun taas toisilla ollaan lähdetty suunnitelmien tekemisestä ja lupien hakemisesta. Naamijoen hankealueella on toteutettu Suur-Teuravuoman kulttuuriperintöinventointi sekä N2000-alueiden laji- ja habitaatti-inventointeja. Suunnitelmista ovat valmistuneet noin140 ha kokoisen suoluonnon ennallistamissuunnitelma, Teuraojan ja Kivijärvenojan kunnostussuunnitelmat, sekä Teurajärven padon ennallistamis-, Vaattojärven ruoppaus- ja Iso- Kivijärven ennallistamissuunnitelmat. Vaattojärvellä tehtiin jo tänä syksynä ensimmäistä kertaa särkikalojen ja pienten ahventen poistokalastusta. Alueella on valmistunut myös lähes 30 vesiensuojelurakenteen toteuttamissuunnitelmat ja toteutuessaan rakenteiden arvioidaan vähentävän vesistökuormitusta noin 500 hehtaarin kokoisella valuma-alueella.

6 Pohjanmaan joet -hankealueella jo pitkään suunniteltu Isojoen Villamon padon purku päästiin aloittamaan kuluvan vuoden elokuussa. Töitä jatketaan vielä, mutta valmistuessaan vaelluskaloille aukeaa vuosikymmenien katkon Ennen töitä Töiden aloitus jälkeen 22 jokikilometriä, mistä osalla on jo kunnostettu koskialueita lisääntymis- ja poikasalueiksi; kalojen esiintymistä onkin jo seurattu alueella. Suunnitelmista on valmistumassa Blomträsketin lintuvesisuunnitelma, sekä noin 30 vesiensuojelurakenteen toteuttamissuunnitelma, joiden vaikutusalue tulee olemaan noin 3000ha. Suoluontoa on ennallistettu Isojoen Haapakeitaalla (50 ha) ja Karvianjoen valuma-alueella Kauhaneva-Pohjankankaalla (40 ha). Isojoen Myllyojalla on tehty purokunnostuksia noin 500 metrin matkalla. Isojoen Lohiluomalla saatiin METSO-suojeluun yli 11 hehtaaria puronvarsimetsää! Lounais-Suomen hankealueella ovat Kiskonjoen Koskenkosken ja Hålldamin kalateiden yleissuunnitelmat valmistuneet, ja vesilain mukainen lupahakemus on jätetty. Koskenkosken luonnonmukainen kalatie tulee mutkittelemaan valtakunnallisesti arvokkaan Kosken ruukkialueen läpi ja toteutus tehdään sen mukaisesti asiantuntijoiden valvonnassa. Kiskonjoen Latokartanonkosken virkistyskäyttömahdollisuuksia myös parannetaan rakentamalla portaita, silta ja poistamalla rehottavaa kasvillisuutta ja erityisesti vieraslajeja. Virtavesien elinympäristökunnostuksia on jo tehty Karvianjoella yli 3 jokikilometrin matkalta ja suunnitelmat ovat valmiina koko Karvianjoelle. Kiskonjoelta ei raakkuja enää löydetty, mutta Latokartanonkoskessa esiintyy vielä vuollejokisimpukoita. Aktiivinen METSO-ohjelman mainostaminen maanomistajille on tuottanut alueella hyvää tulosta, ja Kiskonjoella on saatu lisättyä 37ha ja Karvianjoellakin lähes 5 ha purovarsimetsiä suojeluun.

7 Karjaanjoen hankealueella on markkinoitu suojavyöhykkeitä ja kosteikkojen mahdollisuuksia maanomistajille ja kiinnostustakin niiden toteuttamiseen on alkuhankaluuksien jälkeen herännyt. Valuma-alueelta on valmistunut sen yleinen vesienhoitosuunnitelma. Mustionjoen Åminneforsin ja Billnäsin vesilain mukaiset luvat tulivat keväällä ja rakentamiskilpailutuksen sekä rakennuslupien saamista vielä odotellaan. Tämä kalatieprojekti on niitä poikkeuksellisia, missä kalojen käyttäytyminen ohjaa kalatierakentamista jo etukäteen: rakentamissuunnitelmia vielä hiottiin alueella toteutetun alasvaellusseurannan antamien tuloksien mukaisesti. Kalateiden rakentaminen alkaa todennäköisesti ensi keväänä. Valmistuessaan vaelluskaloille aukeaa 23km pääuomaa ja 23km sivu-uomia, mistä osa on mahdollisia vaelluskalojen lisääntymisalueita. Suunniteltujen purokunnostuksien toteuttamista on pääasiasiallisesti lykätty hieman eteenpäin, jolloin saadaan lisäaikaa keskustella maanomistajien kanssa toteutuksista. Toteutuneita kunnostuskohteita on ainakin Niemenjoella (720m), Lapoonjoella (200m) sekä talkooleirinä kunnostettu Vanjoen Pitkälänkoski. Vanajaveden hankealueella on lähdetty suunnitelmien tekemisestä, joita onkin sitten valmistunut useita. Kunnostettavien vesien kulttuuriperintöä, viitasammakoita ja muita harvinaisia lajeja on selvitetty laajasti, ja Ansionjärven ja Ormajärven kunnostussuunnitelmat ovat valmiit; Kukkiajärven ja Ormajärven suunnitelmat valmistuvat vähän myöhemmin. Lisäksi alueella on suunnitelmat ja luvat valmiina 8 kosteikolle ja/tai laskeutusaltaalle. Myös alueen virkistyskäyttöä parannetaan toteuttamalla Hattelmalanjärven pitkä retkipolku ja Ormajärven lintutorni.

8 Keski-Suomen hankealueella on myös lähdetty suunnitelmien tekemisestä. Alueella on valmistunut suoalueiden lintu-, perhos- ja kasvillisuuskartoituksia, tehty soiden ennallistamissuunnitelmia ja purokunnostussuunnitelmia. Alueella on myös järjestetty talkoopäiviä suoluonnon ennallistamiseksi. Saarijärven reitin Hietamankosken ja Leuhunkosken kalateiden vesilupatasoiset yleissuunnitelmat ovat valmistuneet ja vesilain mukaiset luvat lähtevät vielä hakuun tämän vuoden aikana. Kalatiealueiden geologiset selvitykset on vielä tehtävä syksyn aikana. Saarijärven reitillä on myös tehty veden laadun automaattista seurantaa sekä selvitetty, miten alueen asukkaat itse kokevat vesistön tilan ja mitä he kenties toivoisivat sille tehtävän. Lisäksi Arvajan reitin alueellinen vesienhoitosuunnitelma valmistuu vuodenvaihteessa. Alueella on myös aloiteltu erityislapsille suunnattua Blue Caretoimintaa, mikä mahdollistaisi heidän nauttimisensa erilaisista vesiaktiviteeteista. Puruveden hankealueella on valmistunut vesiensuojelun yleissuunnittelu viidelle valumaalueelle. Vesiensuojelurakenteiden toteuttamiseen yksityismailla on saatu 42 maanomistajan suostumus; toteutuessaan rakenteiden on arvioitu vähentävän vesistökuormitusta 4600 ha kokoisella alueella. Puruvedellä testataan myös pienten korvauksien maksamista maanomistajille ja näitä sopimuksia on tehty 6 maanomistajan kanssa. Jouhenjoen Kirkkorannan monitavoitekosteikon tulisi valmistua vuodenvaihteessa. Alueella on tehty myös pohjavesikartoituksia, vesistöseurantaa, poistettu vesikasvillisuutta kahdelta lahtialueelta (noin 20 ha) sekä toteutettu poistokalastusta. Alueen asukkaiden ja matkalaisten kokemuksista sekä toiveista kertovat Puruveden vedenlaadun ja virkistyskäytön selvitys sekä Punkaharjun kävijätutkimus. Suunnitelmat Hytermän ja Punkaharjun virkistysreittien parantamiseksi ovat valmiit.

9 Koitajoen hankealueella ovat valmistuneet 7 suoluonnon ennallistamissuunnitelmaa ja työt on jo aloitettu Viitasuolla, Kesonsuolla ja Puhtiinsuolla sekä osittain valmistumassakin Juurikkasuolla. Vesiensuojelurakenteiden suunnitelmat ovat valmiina noin 15 rakenteelle (vaikutusalue noin 800ha) ja Ala- Koitajoella on ennallistettu noin puolet suunnitellusta 3560 hehtaarin alueesta. Ala- Koitajoella on myös rakennettu 5 kosteikkoa ja täydennetty aikaisemmin kunnostettuja jokialueita siirtämällä niihin vesisammalia. Hiekanpoistoon siian kutualueilta testataan ja kehitellään menetelmiä. Ympäristökasvatus on vesistöjen terveydenhoitoa Vesienhoitoa tehdään tulevien virkistyskäyttäjien hyväksi. Niin FRESHABIT:n kuin monen muunkin hankkeen todelliset vaikutukset tulevat näkymään vesistöissämme aikaviiveellä. Kestävää vesistöjen hoitoa pitkällä aikajänteellä tehdäänkin ympäristökasvatuksen avulla. Hankkeen luontokoulu- tai vesipäivistä ovat tähän mennessä päässeet nauttimaan lähes 1300 koululaista ja 80 opettajaa Karjaanjoen, Pohjanmaan jokien, Keski-Suomen ja Vanajaveden alueilla. Oppimismateriaaleina on valmistunut esimerkiksi Ympäristökasvatus rannalla` mobiili-aplikaatio, raakku-lautapeli ja 5-6 luokkien luontokoulun opetussuunnitelma on valmistumassa. Sisävesien opaskirja, noin 10 talkoopäivää sekä vapaaehtoinen Puruvesikalastus kiinnostavat varmasti aikuisempiakin vesiperinnöstä nauttijaa.

10 Tieto välittyy liikuttamalla Viestintäsuunnitelmamme mukaan meillä ei ole olemassa yhtä hankekanavaa` viestintää varten, vaan jokainen kumppanimme viestii tekemisisistään omien väyliensä kautta. Nopeasti laskettuna hanke on ollut esillä yli 400 seminaariesityksessä tai lehtijutussa. Useat hankkeen tapahtumat ja saavutukset ovat puhuttaneet myös sosiaalisessa mediassa. Hankkeemme on saanut myös kansainvälistä huomiota ja olemme osallistuneet 18 kansainväliseen seminaariin esimerkiksi Belgiassa, Iso-Britanniassa, Pohjoismaissa ja Baltian maissa, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Saksassa ja Sloveniassa. Laajaa huomiota erityisesti komission edustajien parissa saimme tietenkin myös järjestämässämme kaikkien vuosien LIFE IP-hankkeiden tapaamisessa Lohjalla keväällä Kotimaisia seminaareja olemme järjestäneet esimerkiksi vuosittain Pohjanmaalla Taimenseminaarin ja Kalatieseminaarin. Osallistumme myös Vesistökunnostusverkoston ja erityisesti sen vuosittaisen kesäseminaarin toimintaan. Jännitämme varmaankin kaikki jo suunnitellusti YLE:n vesiteemavuoden 2019 dokumenttisarjaa työnimeltään Ahdin valtakunta`. Tätä varten kuvauksia on jo tehty lähes 60 päivää Puruvedellä, Kiskonjoella ja Vanajavedellä, kuten myös monissa kansallispuistoissamme.

11 Kaipaatko lisätietoja? Käy tarkistamassa nettisivumme: Nettisivuilta löydät meidän kaikkien yhteystiedot sekä linkit alueellisiin hankesivuihin! Vapaamuotoisempaa keskustelua löydät liittymällä meidän Facebook-ryhmään: FRESHABIT LIFE IP Twitteristä löydät meidät tägeillä: #freshabit #vesiperintö