Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle. {SWD(2014) 112 final}

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2014) 182 final 2014/0104 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle {SWD(2014) 112 final} FI FI

2 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet PERUSTELUT Ukrainan talous on ollut taantumassa vuoden 2012 jälkipuoliskolta alkaen. Ainoastaan vuoden 2013 viimeisellä vuosineljänneksellä oli positiivista kasvua, joka katkesi nopeasti vuoden 2014 kahden ensimmäisen kuukauden aikana maan poliittisen ja turvallisuustilanteen heikennyttyä. Ukrainan hallituksella ei enää ollut pääsyä kansainvälisille rahoitusmarkkinoille vuonna 2013, koska luottamus siihen heikkeni julkisen talouden ja vaihtotaseen alijäämäisen kehityksen myötä ja koska tarvittavia uudistuksia ei tehty. Viranomaisten haluttomuus sitoutua uudistuksiin myös esti niitä tekemästä rahoitussopimusta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa. Maan valuuttavaranto supistui peräti 15,5 miljardiin Yhdysvaltain dollariin helmikuun lopussa. Tämä on seurausta siitä, että valtion velkaa oli lyhennetty huomattavasti vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2014 alussa ja keskuspankki on yrittänyt puolustaa valuuttakurssia suhteessa dollariin. Tämän vuoksi Ukrainan maksutase on hyvin heikko ja heikkenee edelleen nopeasti. Ukrainan tämänhetkinen poliittinen kriisi vaikuttaa hyvin haitallisesti maan jo ennestäänkin epävarmaan talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Tilannetta heikentävät entisestään se, että viime joulukuussa Venäjän kanssa sovitusta 15 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisesta paketista suoritetun avustuksen maksaminen on tosiasiallisesti keskeytetty, ja se, että Gazpromin myöntämien kaasun hinnan alennusten on ilmoitettu päättyvän huhtikuussa Tässä tilanteessa Ukrainalla on vakava maksujen laiminlyönnin riski lähitulevaisuudessa. Samoihin aikoihin helmikuussa Ukrainan hallitus erosi joukkomielenosoitusten jatkuttua marraskuun lopusta. Ukrainan parlamentti Verkhovna Rada hyväksyi uuden hallituksen 27. helmikuuta, ja vuoden 2004 perustuslaki palautettiin voimaan. Näistä muutoksista huolimatta Ukraina ei ole kyennyt palauttamaan poliittista vakautta maahan, ja Venäjän federaatio on äskettäin loukannut Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Uusi hallitus on julkisesti sitoutunut aloittamaan huomattavat ja kattavat uudistukset ennen 25. toukokuuta pidettäviä presidentinvaaleja. Vaikka nykyinen poliittinen prosessi onkin epävakaa, siinä on nähtävissä selkeitä merkkejä sitoutumisesta talousuudistuksiin. Tätä taustaa vasten Ukrainan viranomaiset hakevat rahoitusapua monen- ja kahdenvälisiltä luoton- ja avunantajilta uudistusohjelman tueksi. Parhaillaan laadittavan uudistusohjelman tavoitteena on vähentää talouden heikkouksia, kasvattaa valuuttavarantoa ja edistää talouskasvua. IMF lähetti edustajiaan Ukrainaan maaliskuun alussa. IMF:n odotetaankin olevan merkittävässä roolissa uudistusohjelman laatimisessa ja Ukrainalle suunnattavan kansainvälisen rahoitusavun mobilisoimisessa. IMF:n ja Ukrainan viranomaisten odotetaan pääsevän lähiviikkoina sopimukseen talousohjelmasta, jota tuetaan rahoitusjärjestelyillä. Ukrainan ulkoisen rahoituksen tarpeiden odotetaan olevan IMF:n todennäköisesti tarjoamaa rahoitusta suurempia. Tässä tilanteessa Euroopan komissio ilmoitti 5. maaliskuuta 2014 Ukrainalle tarjottavasta rahoitustukipaketista. Päivää myöhemmin EU:n valtion- ja hallitusten FI 2 FI

3 päämiehet ilmoittivat suhtautuvansa pakettiin myönteisesti. Osana pakettia on uusi makrotaloudellinen rahoitusapuohjelma, jonka suuruus on enimmillään miljardi euroa. Euroopan komissio esittää neuvostolle ehdotuksen enintään miljardin euron makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle. Rahoitusapu myönnettäisiin keskipitkän ajan luottoina, eikä siihen suunnitella kuuluvaksi avustusosuutta, koska Ukraina ei täytä makrotaloudellisen rahoitusavun yhteydessä myönnettävien avustusten kriteerejä. EU:n ehdottaman makrotaloudellisen rahoitusavun tarkoituksena on auttaa Ukrainaa parhaillaan laadittavana olevan vakautus- ja uudistusohjelman yhteydessä kattamaan osa kiireellisestä ulkoisen rahoituksen tarpeestaan. Tällä tavoin voidaan kohentaa lyhyellä aikavälillä maksutaseen ja julkisen talouden heikkoja kohtia. Ehdotetulla rahoitusavulla voitaisiin myös tukea kiireellistä julkisen talouden vakauttamista ja ulkoista vakauttamista ja rohkaista viranomaisia toteuttamaan rakenneuudistuksia, joilla pyritään parantamaan yleistä makrotalouden hoitoa, lujittamaan talouden ohjausjärjestelmää ja läpinäkyvyyttä sekä parantamaan kestävän kasvun edellytyksiä. Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu vastaa itäisen kumppanuuden ja Euroopan uuden naapuruuspolitiikan (ENP) suuntaviivojen tavoitteita. Rahoitusapu osoittaisi alueen muille maille, että EU on valmis tukemaan taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa olevia maita, jotka ovat ryhtyneet toteuttamaan poliittisia uudistuksia. Komissio katsoo tässä yhteydessä, että poliittiset ja taloudelliset edellytykset ehdotetun suuruiselle ja tyyppiselle makrotaloudelliselle rahoitusavulle täyttyvät. Yleinen tausta BKT:n supistuttua viitenä peräkkäisenä vuosineljänneksenä se kasvoi vuoden 2013 viimeisellä vuosineljänneksellä 3,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna eli tuloksena oli nollakasvu vuodelle Heikko talouden suorituskyky johtui useista tekijöistä, jotka ovat huono sato, teräksen viennin väheneminen ja kotimaan uudistusten viivästyminen. IMF:n mukaan kasvun uskotaan olleen negatiivista tammi helmikuussa. Epävakaan tilanteen vuoksi vuotta 2014 koskevat kasvuennusteet vaihtelevat 5 prosentista +3 prosenttiin oletuksista riippuen. Makrotalouden sopeutuksilla, myös julkisen talouden vakauttamisella ja valuuttakurssin joustavuudella, on kasvua supistavia vaikutuksia, mutta toisaalta ennakoitu IMF:n järjestely lisäisi luottamusta, mikä voisi johtaa nopeasti suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. Venäjän Ukrainan-politiikka on yhä merkittävä kasvua heikentävä riskitekijä. Inflaatio on ollut hyvin matala viime vuosina. Se oli vuoden 2013 lopussa 0,3 prosenttia. Inflaatiopaine on kuitenkin kasvanut vuonna Kuluttajahintaindeksi oli tammikuussa 0,5 prosenttia ja helmikuussa 1,2 prosenttia. Ukrainan keskuspankki uskoo, että se voi nousta vuoden 2014 loppuun mennessä 10 prosenttiin tai sen ylikin hryvnian (UAH) heikkenemisen ja kotitalouksien energiatariffien odotetun korotuksen seurauksena. Julkisen talouden alijäämä, johon sisältyy Ukrainan tärkeimmän energia-alan toimijan Naftogazin toimintamenojen vaje, arvioitiin 6,5 7,5 prosentiksi suhteessa BKT:hen vuonna 2013, mikä johtuu suurelta osin jatkuvista energiatuista, jotka ovat 7 prosenttia suhteessa BKT:hen, sekä talouden taantumasta. Vuonna 2013 pääomamenoja leikattiin 40 prosentilla ja alv-tulot laskivat 7 prosenttia. Parlamentti hyväksyi vuoden 2014 talousarvion tammikuun alussa, mutta se perustui epärealistisille kasvu- ja inflaatio-odotuksille, ja FI 3 FI

4 valtiovarainministeriö tarkistaa sitä parhaillaan tiiviissä yhteistyössä IMF:n kanssa. Tammi helmikuussa 2014 tulot olivat 82 prosenttia siitä, mitä talousarviossa ennakoitiin, mikä viittaa siihen, että menoja on vuonna 2014 leikattava noin 80 miljardilla hryvnialla eli noin prosenttia. Lisäksi Venäjältä tuotavan kaasun hinta nousee 1. huhtikuuta vähintään 400:aan Yhdysvaltain dollariin tuhannelta kuutiometriltä, mikä on huomattava rasitus talousarviolle. Valtiovarainministeri on kuitenkin vakuuttanut, että tämän aiheuttamaa painetta lievennetään nostamalla kotitalouksien ja kaukolämpöyhtiöiden kaasutariffeja ennen 25. toukokuuta pidettäviä vaaleja. Lisäksi on otettava huomioon yrityksille maksettavien arvonlisäveron palautusten rästit (12 miljardia hryvniaa) ja yleishyödyllisille laitoksille maksettavien erääntyneiden tukimaksujen rästit (8 miljardia hryvniaa). Maan valuuttaan on kohdistunut suuria paineita kriisin puhkeamisesta asti. Ukrainan keskuspankki antoi helmikuussa hryvnian devalvoitua huomattavasti (noin 25 prosenttia). Siihen sisältyy myös 7. helmikuuta toteutettu virallisen valuuttakurssin tarkoituksellinen devalvointi 7,99 hryvniasta (jossa se oli ollut heinäkuusta 2012) 8,708 hryvniaan suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Myöhemmin maan valuutan heikkeneminen nopeutui, koska Ukrainan keskuspankki ei pystynyt toteuttamaan tukiostoja erittäin vähäisen valuuttavarannon vuoksi. Ukrainan keskuspankki, yhteisymmärryksessä IMF:n kanssa, pyrkii nyt pidättymään tukiostoista ellei tapahdu merkittäviä valuuttakurssin muutoksia. Se pitää voimassa myös useita pääomanliikkeiden rajoituksia mutta ilmoittaa, ettei se aio ottaa käyttöön uusia rajoituksia. Näistä toimenpiteistä huolimatta hryvnia on yhä epävakaa valuutta. Sen huomattava devalvoituminen edelleen voisi heikentää pankkien lainasalkkuja ja pääomaa eikä välttämättä tasapainottaisi vaihtotasetta, koska suuri osa viennistä on riippuvainen maahantuoduista tuotantopanoksista. Ukrainan talous on lisäksi kulutusvetoinen (75 prosenttia BKT:stä) ja devalvaatiolla sekä siihen liittyvällä inflaatiolla olisi todennäköisesti BKT:tä supistava vaikutus. Vaihtotase heikkeni huomattavasti vuonna 2013 arviolta 10 prosentin alijäämään suhteessa BKT:hen, mikä johtuu lähinnä viennin vähenemisestä. Ukrainan keskuspankki odottaa vaihtotaseen alijäämän supistuvan huomattavasti vuonna 2014 ennakoituun IMF:n järjestelyyn liittyvien sopeutusten ja julkisen talouden vakauttamisen seurauksena. Vaihtotaseen rahoitustarve pysyy silti lyhyellä aikavälillä suurena. Tarve on vähintään 4 miljardia Yhdysvaltain dollaria ennen vuoden 2014 toisen neljänneksen päättymistä. Nettomääräisten suorien ulkomaisten sijoitusten arvioidaan vähentyneen entisestään. Vuonna 2012 niiden määrä oli BKT:hen suhteutettuna 5,0 prosenttia, vuonna 2013 enää 2,6 prosenttia ja tammikuussa 2014 lähellä nollaa. Ulkomaanvelan määrän arvioitiin olleen vuoden 2013 lopussa 76,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ainoastaan noin kolmannes siitä on julkisten viranomaisten velkaa tai niiden takaamaa velkaa (mukaan lukien keskuspankin velka IMF:lle). Sen lisäksi, että joidenkin ukrainalaisten yritysten veloilla, joilla on viranomaisten takaus (esim. Naftogazin liikkeeseenlaskemat valtion takaamat euromääräiset velkakirjat), voi olla maalle systeemistä vaikutusta, sitä voi olla myös muilla ukrainalaisten yritysten ulkomaisilla vastuilla. Varsinkin Naftogazin velalla (maksurästeillä) kaasutoimituksista venäläiseltä Gazpromilta on suoria vaikutuksia maan vaihtotaseeseen, koska Gazprom määrittää hintansa Naftogazin velan takaisinmaksuhistorian mukaisesti. Virallinen valuuttavaranto heikkeni vuoden 2013 aikana noin 16 prosenttia 20,4 miljardiin Yhdysvaltain dollariin suuren vaihtotaseen alijäämän, hryvniaan kohdistuneiden paineiden ja vuonna 2013 toteutetun mittavan velanmaksun vuoksi. Tämä negatiivinen suuntaus jatkui FI 4 FI

5 tammi helmikuussa, jolloin valuuttavaranto heikkeni edelleen 13 prosenttia kuukaudessa ja oli helmikuun lopussa 15,5 miljardia dollaria (mikä vastaa kahden kuukauden tuontia). Tämä kehitys osoittaa selvästi, että maksutase on entistä haavoittuvampi. Julkinen velka oli vuoden 2013 lopussa 41 prosenttia suhteessa BKT:hen eli alle raja-arvon, jonka yläpuolella riskiä pidetään korkeana. Samalla julkisen velan hoitovelvoitteet, erityisesti ulkomaanvelan ja ulkomaan valuutan määräisen kotimaanvelan hoitovelvoitteet, rasittavat julkista taloutta ja valuuttavarantoa lähitulevaisuudessa. Ukrainan hallituksen ja keskuspankin velanhoitokustannukset ovat loppuvuoden 2014 osalta noin 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Velanmaksu on suurimmillaan kesä- ja syyskuun välisenä aikana. Maalis toukokuussa velanmaksuun tarvitaan noin 2 miljardia dollaria. Lisäksi Naftogazin maksamaton velka Gazpromille on 2 miljardia dollaria. Vuoden 2015 velanhoitovelvoitteet ovat noin 10 miljardia dollaria. Ukrainan keskuspankin mukaan pankkisektorilla on riittävästi likviditeettiä, mutta helmikuusta alkaen yrityksille ei ole myönnetty luottoja. Talletusten arvo laski tammikuussa noin 2 prosenttia ja helmikuussa noin 8 prosenttia. Valuutan devalvoituminen edelleen aiheuttaisi ongelmia pankkisektorille, ja omaisuuserien laatu voi heiketä nopeasti. Pankkisektorilla on tehtävä perusteellinen omaisuuserien laadun tarkastelu. Lyhyen aikavälin riskien lisäksi Ukrainan pankkisektorilla on joitakin rakenteellisia heikkouksia, joihin todennäköisesti puututaan uudistusohjelmassa, jota tuetaan ennakoidulla IMF:n järjestelyllä. Pankkisektorilla on selkeitä heikkouksia sekä pankkien valvonnassa että hallinnointi- ja ohjausjärjestelmässä, ja velkojan oikeuksien suojassa on puutteita. Pankkijärjestelmän rakenneuudistuksen ja lujittamisen tarpeen lisäksi muita keskeisiä rakenneuudistushaasteita ovat yleishyödyllisten palvelujen hintojen korottaminen (nykyisellään ne ovat merkittävä julkisen talouden alijäämään vaikuttava tekijä); sosiaalisen turvaverkoston parantaminen; korruption torjuminen erityisesti verotuksen ja tullin aloilla; yksityissektorin kehityksen lujittaminen; liiketoimintaympäristön parantaminen sijoitusten, myös suorien ulkomaisten sijoitusten, lisäämiseksi. Edellä mainittujen seikkojen perusteella Ukrainalla on vuosina 2014 ja 2015 merkittävä ulkoisen rahoituksen tarve, mikä johtuu erityisesti yhä huomattavasta vaihtotaseen alijäämästä, suurista ulkomaanvelan hoitovelvoitteista ja tarpeesta kasvattaa valuuttavaranto vähimmäistason ylittäväksi puskuriksi. Myös yksityiset pääomavirrat maahan suorien ulkomaisten sijoitusten tai yksityisten luottojen muodossa pysyvät hyvin pieninä. Alustavia ennusteita Ukrainan jäljellä olevista ulkoisen rahoituksen tarpeista odotetaan lähiviikkoina. Ukrainan viranomaiset käyvät parhaillaan IMF:n kanssa teknisiä keskusteluja. Jo nyt ennakoidaan, että näiden tarpeiden kattamiseksi tarvitaan laajempaa kansainvälistä tukea. Sitä tarvitaan myös sellaisten olosuhteiden luomiseksi, joissa Ukraina voi toteuttaa uudistukset menestyksellisesti. Ehdotettu EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu kattaisi osan jäljelle jäävästä vuosien ulkoisesta rahoitusvajeesta. Voimassa olevat aiemmat säännökset Neuvoston päätös, tehty 12 päivänä heinäkuuta 2002, täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle (2002/639/EY) 1 1 EYVL L 209, , s FI 5 FI

6 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 646/2010/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle 2 Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin EU pyrkii lähentämään suhteita Ukrainaan huomattavasti kahdenvälistä yhteistyötä pidemmälle siten, että se kattaa asteittaisen poliittisen assosiaation ja taloudellisen yhdentymisen. Ukraina on tärkeä maa niin EU:n naapuruuspolitiikassa kuin itäisessä kumppanuudessa. EU allekirjoitti kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen Ukrainan kanssa vuonna Siinä luodaan kehys yhteistyölle kaikilla keskeisillä uudistusalueilla, ja se on edelleen EU:n ja Ukrainan välisten suhteiden oikeusperusta. Suhteita lujitettiin edelleen marraskuussa 2009, kun Ukrainan hallitus hyväksyi EU Ukraina-assosiaatio-ohjelman, joka saatettiin ajan tasalle vuonna 2011 (EU Ukraina-yhteistyöneuvosto vahvisti sen kesäkuussa 2013). Sillä pyritään valmistelemaan ja helpottamaan uuden assosiaatiosopimuksen voimaantuloa. Assosiaatiosopimuksesta neuvoteltiin vuosina , se parafoitiin vuonna 2012 ja se on tarkoitus allekirjoittaa lähitulevaisuudessa. Maalla on merkittävät taloudelliset siteet EU:hun. EU on yksi Ukrainan tärkeimmistä kauppakumppaneista, ja EU:n osuus on noin kolmannes sen ulkomaankaupasta. Vuonna 2012 Ukrainan tuonnin arvo EU:sta oli 23,8 miljardia euroa ja viennin arvo EU:hun 14,6 miljardia euroa. Lisäksi Ukraina on laajasti riippuvainen EU:sta suorien ulkomaisten sijoitusten ja muiden rahavirtojen osalta. EU sai assosiaatiosopimuksen puitteissa Ukrainan kanssa käydyt neuvottelut päätökseen pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen (DCFTA) perustamisesta vuonna Tavoitteena on antaa Ukrainalle täysimääräinen pääsy EU:n sisämarkkinoille. Komissio hyväksyi 11. maaliskuuta 2014 ehdotuksen neuvoston ja Euroopan parlamentin asetukseksi tullien väliaikaisesta poistamisesta Ukrainan vienniltä EU:hun (COM 2014/166). Lainsäädäntövallan käyttäjien odotetaan hyväksyvän ehdotetut toimenpiteet lähikuukausina. Niitä aletaan soveltaa välittömästi ja niiden soveltaminen lopetetaan marraskuussa 2014, kun aloitetaan DCFTA-sopimuksen väliaikainen soveltaminen. EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu täydentäisi yhteensä 1,565 miljardin euron suuruisia avustuksia, jotka myönnetään Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä, naapuruuspolitiikan investointivälineestä, vakauden ja rauhan edistämisvälineestä sekä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista EU:n talousarviomäärärahoista. EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Ukrainan viranomaisten pyrkimyksiä luoda asianmukainen kehys lyhyen aikavälin makrotalouspolitiikan uudistuksia ja rakenneuudistuksia varten ja lisättäisiin näin EU:n (kaikkien toimenpiteiden), myös muiden rahoitusvälineidensä puitteissa toteuttamien toimien, lisäarvoa ja tuloksellisuutta. Ukrainan välitön siirtymävaihe tulee olemaan hyvin vaikea, ja maan poliittinen ja taloudellinen romahtaminen on edelleen vaarana. Samaan aikaan uusi hallitus on julkisesti sitoutunut tekemään huomattavia poliittisia ja taloudellisia uudistuksia tavoitteenaan torjua korruptiota ja lujittaa instituutioita ja menettelyjä, kuten oikeusvaltioperiaatetta. Maassa on myös suunnitteilla talouden uudistusohjelma, jonka tarkoituksena on luoda perusta kestävän kasvun mallille. Makrotaloudellista rahoitusapua koskeva ehdotus vastaa EU:n sitoumusta tukea Ukrainan välitöntä taloudellista ja poliittista siirtymävaihetta. Se vastaa myös makrotaloudellisen 2 EUVL L 189, , s. 28. FI 6 FI

7 rahoitusapuvälineen poikkeuksellista luonnetta sekä sen käyttöä ohjaavia periaatteita, jotka ovat, poliittisten ehtojen täyttyminen, täydentävyys, ehdollisuus ja budjettikuri. Rahoitusapuoperaatio toteutetaan erittäin poikkeuksellisissa ja äärimmäisen kiireellisissä olosuhteissa. Makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation voimassaoloaikana komissio edelleen seuraa ja arvioi näiden kriteerien täyttymistä sekä arvioi tiiviissä yhteistyössä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa poliittisten ehtojen täyttymistä. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Intressitahojen kuuleminen Makrotaloudellinen rahoitusapu on olennainen osa Ukrainan talouden vakautukseen myönnettävää kansainvälistä tukea. Laatiessaan tätä rahoitusapua koskevaa ehdotusta komission yksiköt ovat kuulleet IMF:ää, joka on parhaillaan ottamassa käyttöön mittavaa rahoitusohjelmaa, sekä muita monen- ja kahdenvälisiä luoton- ja avunantajia. Komissio on myös ollut säännöllisesti yhteydessä Ukrainan viranomaisiin. Asiantuntijatiedon käyttö Koska hyväksymismenettelyllä on kiire, ainoastaan komissio tekee huhti toukokuun 2014 aikana ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella operatiivisen arvioinnin, jossa tarkastellaan Ukrainan julkisten rahoitusketjujen ja hallinnollisten menettelyiden laatua ja luotettavuutta. Vaikutusten arviointi Makrotaloudellisella rahoitusavulla sekä siihen liitetyllä talouden sopeutusohjelmalla helpotetaan maksujen laiminlyönnin ja talouden romahtamisen välitöntä riskiä vastaamalla Ukrainan lyhyen aikavälin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin ja tuetaan samalla toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan maksutasetta ja julkisen talouden rahoitusasemaa sekä vauhdittamaan kestävää kasvua. Suunnitelman mukaan ohjelmaan liitetyllä ehdollisuudella voidaan erityisesti parantaa julkisen talouden hoidon tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä; edistää julkisen talouden uudistuksia, joilla vähennetään tukia yleishyödyllisille laitoksille ja muita menoja; tukea käynnissä olevia toimia, joilla parannetaan sosiaalista turvaverkostoa; lujittaa rahoitussektorin ohjausjärjestelmää ja valvontaa; lujittaa korruption vastaisia toimenpiteitä tulojen lisäämiseksi; ja edistää kaupan ja investointien sääntely-ympäristöä parantavien toimenpiteiden toteuttamista. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Euroopan unioni myöntää Ukrainalle makrotaloudellista rahoitusapua yhteensä enintään miljardi euroa keskipitkän ajan lainana. Avulla katetaan osa Ukrainan jäljellä olevista ulkoisen rahoituksen tarpeista vuonna Apu annetaan yhdessä tai kahdessa erässä, ja se edellyttää IMF:n järjestelyä ja sitä, että Ukraina toteuttaa tiettyjä rakenneuudistustoimenpiteitä, joista Ukraina ja EU:n puolesta komissio sopivat yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhteisymmärryspöytäkirja laaditaan IMF:n ja Maailmanpankin kanssa koordinoiden. Koska Ukrainassa on kriittinen tarve toteuttaa vahvaa FI 7 FI

8 makrotalouspolitiikkaa ja kunnianhimoisia uudistuksia, ei pidetä asianmukaisena suorittaa uuden ohjelman maksuja ilman ehtoja. Tässä yhteydessä paras vaihtoehto on avun maksaminen kahdessa erässä, joista ensimmäinen edellyttää IMF:n järjestelyä ja toinen sovittujen ehtojen täyttämistä. Näiden kahden maksuerän välillä on vähintään kolme kuukautta. Ensimmäisen erän (mahdollisesti 500 miljoonaa euroa) maksun odotetaan tapahtuvan kesäkuussa 2014 ja toisen erän kuluvan vuoden syksyllä. Jos komissio kuitenkin päättää, että apu olisi rahoitustarpeiden äärimmäisen kiireellisyyden vuoksi maksettava yhdessä erässä, komissio edellyttäisi siinäkin tapauksessa joidenkin kriittisten etukäteistoimien toteuttamista. Laatiessaan luetteloa avun ehdoista tai etukäteistoimista komissio tähtää rakenneuudistuksiin, joilla pyritään parantamaan yleistä makrotalouden hoitoa ja kestävän kasvun edellytyksiä (esim. julkisen talouden hoidon läpinäkyvyys ja tehokkuus, julkisen talouden uudistukset, rahoitussektorin ohjausjärjestelmä ja valvonta, sosiaalista turvaverkostoa parantavat uudistukset sekä uudistukset, joilla parannetaan kaupan ja investointien sääntely-ympäristöä). Tukea hallinnoi komissio, ja siihen sovelletaan EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevia erityissäännöksiä. Päätös maksaa ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu kokonaisuudessaan lainoina perustuu Ukrainan kehitystasoon (mitattuna henkeä kohti lasketuilla tuloilla) ja velkaindikaattoreihin. Se on myös yhdenmukainen Maailmanpankin ja IMF:n Ukrainan kanssa toteuttamien järjestelyjen kanssa. Ukraina ei täytä edellytyksiä, jotka on asetettu edullisin ehdoin myönnettävälle Kansainvälisen kehitysjärjestön (IDA) tai IMF:n rahoitukselle. Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 213 artikla. Jos parlamentti ja neuvosto hyväksyisivät päätöksen SEUT-sopimuksen 212 artiklan nojalla tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, ehdotetun avun maksamista ei olisi mahdollista aloittaa vuoden 2014 alkupuoliskolla eikä sillä näin ollen voitaisi vastata Ukrainan kiireellisiin rahoitustarpeisiin. Siksi on perusteltua soveltaa SEUT-sopimuksen 213 artiklaa, jonka nojalla neuvosto tekee päätökseen. Toissijaisuusperiaate Ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Ukrainan makrotalouden lyhyen aikavälin vakauden palauttamiseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla, ehdotukseen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta. Pääasiallisia syitä ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien laajaan koordinointiin tuen ja sen tehokkuuden maksimoimiseksi. Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen: siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen makrotalouden lyhyen aikavälin vakautta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi maksujen laiminlyönnin riskin lieventämiseksi. FI 8 FI

9 Kun otetaan huomioon Ukrainan ulkoisen rahoituksen tarpeiden suuruus vuosina 2014 ja 2015, avun määrä vastaa suhteellisen pientä osaa näistä tarpeista. EU:n osuus katsotaan asianmukaiseksi, kun otetaan huomioon apu, jonka muut kahden- ja monenväliset avun- ja luotonantajat ovat luvanneet Ukrainalle. Täydentävyys Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu täydentäisi apua, jota muut monen- ja kahdenväliset avunantajat ovat suunnitelleet antavansa IMF:n tukeman talousohjelman yhteydessä. EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu täydentäisi myös Euroopan investointipankin EU:n tavanomaisten kehitysyhteistyövälineiden (erityisesti Euroopan naapuruusvälineen) puitteissa myöntämiä EU:n avustuksia ja lainoja. Sääntelytavan valinta Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi näiden makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saataisiin verrattuna muihin EU:n välineisiin, olisi se, että sillä voitaisiin helpottaa nopeasti Ukrainan ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja edistää vakaan makrotalouden kehyksen luomista muun muassa parantamalla maksutaseen kestävyyttä ja talousarviotilannetta ja asianmukaisen kehyksen tarjoamista rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan asianmukaisen makrotalouden ja rakennepolitiikan kokonaiskehyksen käyttöönottoa ja tehostetaan mahdollisesti sitä kautta toimia, joita Ukrainassa rahoitetaan EU:n muista, kapea-alaisemmista rahoitusvälineistä. 4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET Suunniteltu rahoitusapu on tarkoitus antaa lainana ja rahoittaa lainalla, jonka komissio ottaa EU:n lukuun. Rahoitusavun talousarviovaikutukset vastaavat määrää, joka on 9 prosenttia nostettujen lainojen määrästä ja joka maksetaan budjettikohdasta (Takuurahaston rahoittaminen) EU:n takuurahastoon ulkosuhteisiin liittyville hankkeille. Kun oletetaan, että laina annetaan vuonna 2014, takuurahastoon suoritettavat maksut toteutuvat takuurahastomekanismin hallinnointisääntöjen mukaisesti vuoden 2016 talousarviossa. 5. LISÄTIEDOT Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. Ehdotettu rahoitusapu on saatavilla yhden vuoden ajan alkaen ensimmäisestä yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä, ja sitä on mahdollisuus jatkaa tarvittaessa. FI 9 FI

10 2014/0104 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 213 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen 3, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan unionin, jäljempänä unioni, ja Ukrainan suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa, jäljempänä myös ENP, ja itäistä kumppanuutta. Unionin ja Ukrainan välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta Kahdenvälistä poliittista vuoropuhelua ja taloudellista yhteistyötä on kehitetty edelleen 23 päivänä marraskuuta 2009 hyväksytyn EU Ukrainaassosiaatio-ohjelman puitteissa. Uudesta assosiaatiosopimuksesta, johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppasopimus, neuvoteltiin vuosina , ja se parafoitiin vuonna Ukrainan hallitus teki 21 päivänä marraskuuta 2013 päätöksen keskeyttää assosiaatiosopimuksen allekirjoituksen valmistelut. Hallituksen erottua helmikuussa 2014 Ukrainan uusi hallitus on ilmoittanut halukkuutensa allekirjoittaa assosiaatiosopimus lähitulevaisuudessa. Eurooppaneuvosto ilmoitti 6 päivänä maaliskuuta 2014 Ukrainaa koskevassa julkilausumassaan olevansa sitoutunut allekirjoittamaan hyvin pian kaikki assosiaatiosopimuksen poliittiset luvut ja hyväksymään yksipuolisia toimenpiteitä, joiden ansiosta Ukraina voisi merkittävästi hyödyntää pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta. Komissio hyväksyi tätä koskevan ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi 11 päivänä maaliskuuta (2) Ukrainan nykyinen poliittinen kriisi vaikuttaa hyvin haitallisesti maan jo epävarmaan talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauteen. Ukrainan maksutaseen ja julkisen talouden tilanne on tällä hetkellä hyvin heikko ja heikkenee edelleen nopeasti, ja talous on kääntymässä jälleen taantumaan. Tilannetta heikentävät entisestään se, että Venäjän kanssa sovitusta 15 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruisesta paketista suoritetun avustuksen maksaminen on tosiasiallisesti keskeytetty, ja se, että Gazpromin myöntämien kaasun hinnan alennusten on ilmoitettu päättyvän huhtikuusta Tässä tilanteessa Ukrainalla on lähitulevaisuudessa vakava maksujen laiminlyönnin riski. (3) Hallituksen erottua parlamentti nimitti uuden väliaikaisen presidentin 22 päivänä helmikuuta ja uuden hallituksen 27 päivänä helmikuuta Vaikka vuoden EUVL C [ ], [ ], s. [ ]. FI 10 FI

11 perustuslaki on palautettu voimaan ja presidentinvaalit on ilmoitettu pidettävän 25 päivänä toukokuuta 2014, Ukraina ei ole kyennyt palaamaan poliittiseen vakauteen, koska Venäjän federaatio on äskettäin loukannut Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. (4) Tässä tilanteessa Ukraina tarvitsee kiireellisesti rahoitusapua kansainvälisiltä luotonja avunantajilta. Jos parlamentti ja neuvosto hyväksyisivät päätöksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 212 artiklan mukaisesti tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ensimmäistä erää ei olisi mahdollista maksaa Ukrainalle nopeasti vuoden 2014 alkupuoliskolla eikä rahoitusavulla siis voitaisi vastata Ukrainan kiireellisiin rahoitustarpeisiin, joten unionin makrotaloudellista rahoitusapua on perusteltua antaa SEUT-sopimuksen 213 artiklan nojalla annetun neuvoston päätöksen perusteella. (5) Avun kiireellisyys liittyy siihen, että Ukraina tarvitsee välittömästi varoja niiden varojen lisäksi, joita kansainväliset rahoituslaitokset ja muut kahdenväliset avunantajat tarjoavat, sekä unionin sellaisen makrotaloudellisen rahoitusavun lisäksi, josta säädetään täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle 12 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä neuvoston päätöksessä (2002/639/EY) 4 ja makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle heinäkuussa 2010 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 646/2010/EU 5. (6) Ukrainan tämänhetkinen kriisi oikeuttaa käyttämään poikkeuksellisesti SEUTsopimuksen 213 artiklan nojalla kiireellistä menettelyä. Päätös makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle ei vaikuta muihin tuleviin makrotaloudellisen rahoitusavun toimenpiteisiin. (7) Ukrainan hallituksen erottua unioni on useissa yhteyksissä ilmoittanut olevansa sitoutunut tukemaan Ukrainan uutta hallitusta tilanteen vakauttamisessa ja uudistusten jatkamisessa. Unioni on myös ilmoittanut olevansa valmis täysin tukemaan kansainvälisen yhteisön ja kansainvälisten rahoituslaitosten, erityisesti Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä IMF, toimia, jotka liittyvät kansainväliseen avustuspakettiin. Paketilla on tarkoitus vastata Ukrainan kiireellisiin tarpeisiin, ja sen perustana on selkeä sitoutuminen uudistuksiin. Unionin rahoitustuki Ukrainalle vastaa ENP:ssä ja itäisessä kumppanuudessa määritettyä unionin politiikkaa. (8) Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin vastaamiseksi. Sillä olisi tuettava sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää määrätietoisia välittömiä sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimia, joilla on tarkoitus parantaa maksutasetta lyhyellä aikavälillä. (9) Ukrainan viranomaisten ja IMF:n odotetaan lähiaikoina sopivan talousohjelmasta, jota tuetaan IMF:n kanssa tehtävällä rahoitusjärjestelyllä. (10) Ukrainan maksutasetilanteen heikentyessä voimakkaasti Euroopan komissio ilmoitti 5 päivänä maaliskuuta 2014 Ukrainalle suunnatusta tukipaketista, johon sisältyy nyt ehdotettava makrotaloudellinen rahoitusapu. Paketti vahvistettiin Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa 6 päivänä maaliskuuta. Paketti sisältää vuosiksi rahoitusapua 11 miljardia euroa. Siihen sisältyy samalle ajalle yhteensä 4 5 EYVL L 209, , s EUVL L 189, , s. 28. FI 11 FI

12 enimmillään 1,565 miljardin euron avustukset, jotka myönnetään Euroopan naapuruuspolitiikan rahoitusvälineestä, naapuruuspolitiikan investointivälineestä, vakauden ja rauhan edistämisvälineestä sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahoista. Täydentävän makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle 12 päivänä heinäkuuta 2002 tehdyssä neuvoston päätöksessä (2002/639/EY) 6 ja makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle heinäkuussa 2010 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä 646/2010/EU 7 säädetty unionin makrotaloudellinen apu voidaan maksaa heti kun IMF:n ohjelma on otettu käyttöön. (11) Ukraina kuuluu ENP:n piiriin, joten se voi vastaanottaa unionin makrotaloudellista apua. (12) Koska Ukrainan voimakkaasti kasvavien ulkoisen rahoituksen tarpeiden odotetaan olevan selvästi suuremmat kuin IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten tarjoamat resurssit, unionin Ukrainalle antaman kiireellisen makrotaloudellisen avun katsotaan näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa olevan asianmukainen vastaus Ukrainan pyyntöön saada tukea rahoituksen vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Ukrainan talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestelyllä käyttöön asetettuja resursseja. (13) Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Ukrainaan ja siten sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä. (14) Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä perustuu Ukrainan jäljelle jäävien ulkoisen rahoituksen tarpeiden alustavaan arviointiin, ja siinä otetaan huomioon maan kyky rahoittaa itse omia tarpeitaan omilla varoillaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Määritettäessä avun määrää huomioon otetaan myös tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Ukrainassa ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo. (15) Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu vastaa oikeudellisesti ja sisällöltään unionin ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen keskeisiä periaatteita, tavoitteita ja toteutettuja toimenpiteitä. (16) Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Ukrainaan soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission yksiköiden ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. (17) Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Ukrainan sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin. 6 7 EYVL L 209, , s EUVL L 189, , s. 28. FI 12 FI

13 (18) Makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä olisi oltava, että Ukrainassa noudatetaan tehokkaita demokraattisia mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää ja oikeusvaltioperiaatetta, ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava Ukrainan julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää kasvua ja julkisen talouden vakauttamista. Komission olisi säännöllisesti seurattava sekä edellytysten täyttymistä että näiden tavoitteiden saavuttamista. (19) Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Ukrainan olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien väärinkäytösten estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi olisi määrättävä, että komissio huolehtii tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuin tilintarkastuksista. (20) Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita budjettivallan käyttäjän valtuuksia. (21) Makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja. (22) Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnointi olisi annettava komission tehtäväksi. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat. (23) Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/ mukaisesti, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla 1. Unioni myöntää Ukrainalle makrotaloudellisena rahoitusapuna, jäljempänä unionin makrotaloudellinen rahoitusapu, enintään miljardi euroa tukeakseen maan talouden vakauttamista ja uudistuksia. Rahoitusapu kattaa osaltaan Ukrainan kiireellisiä maksutasetarpeita, jotka on määritetty IMF:n tukemassa hallituksen talousohjelmassa. 2. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu myönnetään Ukrainalle kokonaisuudessaan lainoina. Komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin lukuun pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Ukrainalle. Lainojen takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta. 3. Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista IMF:n ja Ukrainan välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen sekä ENP:n puitteissa sovitussa EU Ukraina-assosiaatio-ohjelmassa vahvistettujen talousuudistuksia 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, , s. 13). FI 13 FI

14 koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisesta rahoitusavusta, sen maksaminen mukaan lukien, ja toimittaa näille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat ajallaan. 4. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla yhden vuoden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä. Aikaa, jolloin rahoitusapu on saatavilla, voidaan pidentää komission ehdotuksesta neuvoston päätöksellä. 5. Jos Ukrainan rahoitustarpeet pienenevät olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella alkuperäisiin ennusteisiin verrattuna, komissio vähentää 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti rahoitusavun määrää tai keskeyttää tai peruuttaa sen. 2 artikla 1. Makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä on, että Ukrainassa noudatetaan tehokkaita demokraattisia mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää ja oikeusvaltioperiaatetta, ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Komissio valvoo tämän edellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun elinkaaren ajan. Tätä artiklaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 9 mukaisesti. 3 artikla 1. Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Ukrainan viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovellettavista selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen; nämä ehdot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy mainittujen ehtojen täyttämisen aikataulu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien ne makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat, joita Ukraina on toteuttanut IMF:n tuella. 2. Näillä ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Ukrainan julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Toimenpiteitä suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja 9 Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, , s. 30). FI 14 FI

15 oikeudenmukaisen kaupan kehittyminen ja muut unionin ulkopolitiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistytään. 3. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Ukrainan viranomaisten välisessä lainasopimuksessa. 4. Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdan ehdot täyttyvät edelleen, mukaan lukien se, että Ukrainan talouspolitiikka on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin ja tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa. 4 artikla 1. Komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saataville yhdessä tai kahdessa lainaerässä edellyttäen, että 3 kohdan edellytykset täyttyvät. Kummankin erän koko vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. 2. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/ mukaisesti. 3. Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, täyttyvätkö kaikki seuraavat edellytykset: a) 2 artiklassa säädetty edellytys; b) jatkuvasti tyydyttävä edistyminen sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, joka sisältää sopeuttamis- ja rakenneuudistustoimia, joita tuetaan muulla kuin ennaltavarautuvalla IMF:n luottojärjestelyllä; Itse asiassa maksaminen alkaa heti kun IMF:n ohjelma on otettu käyttöön. c) yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen täyttäminen tietyssä aikataulussa. Jos on tarkoitus maksaa toinen erä, se voidaan maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta. 4. Jos 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, komission on tilapäisesti keskeytettävä tai peruutettava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen. Tällöin sen on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt. 5. Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan Ukrainan keskuspankille. 10 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, , s. 10). FI 15 FI

16 5 artikla 1. Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainanotto ja lainananto toteutetaan euromääräisenä ja käyttäen samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua unionille tilannetta, jossa anto- ja ottolainauksen maturiteetit poikkeavat toisistaan, eikä sitä saa asettaa alttiiksi valuuttakurssi- tai korkoriskeille tai muille kaupallisille riskeille. 2. Olosuhteiden salliessa ja Ukrainan pyynnöstä komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisältyy myös lainanottotoimien ehtoihin. 3. Jos olosuhteet sallivat lainan korkokannan parantamisen ja jos Ukraina sitä pyytää, komissio voi päättää jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai se voi järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 ja 4 kohdan mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää. 4. Ukrainan on maksettava kaikki kulut, joita unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisesta lainanotosta ja lainanannosta. 5. Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä. 6 artikla 1. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 966/ ja komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1268/ Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla. 3. Ukrainan viranomaisten kanssa tehtävät yhteisymmärryspöytäkirja ja lainasopimus sisältävät määräykset, joilla a) varmistetaan, että Ukraina tarkistaa säännöllisesti, että unionin talousarviosta myönnettyä rahoitusta on käytetty oikein, toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja tarpeen mukaan ryhtyy oikeudellisiin toimenpiteisiin periäkseen tarvittaessa takaisin tämän päätöksen nojalla myönnetyt varat, jotka on käytetty väärin; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, , s. 1). Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1268/2012, annettu 29 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 362, , s. 1). FI 16 FI

17 b) varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja määrätään erityisesti erityistoimenpiteistä unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden väärinkäytösten estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 13, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 14 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/ mukaisesti; c) annetaan komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirasto mukaan lukien, tai sen edustajille nimenomainen lupa suorittaa tarkastuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien; d) annetaan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle nimenomaiset valtuudet toimittaa tarkastuksia sinä aikana, kun unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla, ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjoihin ja tarkastuskäynteihin perustuvat tarkastukset, kuten toiminnan arvioinnit; e) varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että Ukraina on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai lahjontaan tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan. 4. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanon aikana komission on toiminnan arviointien avulla seurattava, että rahoitusavun kannalta merkitykselliset Ukrainan rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit ovat moitteettomia. 7 artikla 1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. 2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/ artiklaa. 8 artikla 1. Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edeltävänä vuonna, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Kertomuksessa on Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, , s. 1). Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, , s. 2). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, , s. 1). FI 17 FI

18 a) tarkasteltava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa tapahtunutta edistystä; b) arvioitava Ukrainan taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; c) osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Ukrainassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä. 2. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu aika, jolloin rahoitusapu on saatavilla, päättyy, jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin se on myötävaikuttanut avun tavoitteiden saavuttamiseen. 9 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja FI 18 FI

19 SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi 1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne 1.4. Tavoite (Tavoitteet) 1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto 1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat) 2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt 2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin FI 19 FI