1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 517 TARMOLANKATU 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kuva 1 Illustraatio kaavamuutoksesta ilmakuvalla (Porvoon kaupunkisuunnittelu) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO TARMOLANKATU 5. kaupunginosa Osa korttelia 147 Asemakaavan muutos koskee korttelin 147 tontteja 7 ja 8. Asemakaavan vireilletulo: Kaupunkisuunnitteluosaston työohjelmassa 2017 Asemakaavan käsittely: Asemakaavaehdotus kaupunkikehityslautakunta xx.xx xx Asemakaavan hyväksyminen: kaupunkikehityslautakunta xx.xx.20xx xx 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Tulliportinkadun ja Tarmolankadun risteyksessä, Tarmolankiilassa keskustan ja Tarmolan välissä. 1.3 Asemakaavan tarkoitus Kaavan tavoitteena on muuttaa tonttien kaavatilanne vastaamaan nykyistä käyttötarkoitusta ja mahdollistaa alueen luonteen mukainen täydennysrakentaminen. 1

2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo ASEMAKAAVAN MUUTOS 517 TARMOLANKATU 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Asemakaavan tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Maanomistus ja rakennukset Rakennettu ympäristö Liikenne Tekninen huolto Palvelut 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset: 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoite 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne AO-30 Erillispientalojen korttelialue Mitoitus Rakennustapaohje 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset rakennettuun- ja luonnonympäristöön Vaikutukset liikenneolosuhteisiin 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaaminen 6.2 Toteuttamisen ajoitus 2

3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Alueen sijainti Liite 2. Ajantasa-asemakaava Liite 3. Ote asemakaavakartasta ja -määräyksistä Liite 4. Havainnekuva Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 6. Rakennustapaohje Liite 7. Tonttijakoyhdistelmäkartta 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Alueen asemakaavoitus sisältyy kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2017 työohjelmaan. Suunnittelun käynnistymisestä on informoitu kaupungin kaavoituskatsauksen yhteydessä Kaavan luonnos- ja ehdotusvaihe on tarkoitus edetä vuoden 2017 aikana. Kaava on vähäinen vaikutuksiltaan ja siten hyväksytään kaupunkikehityslautakunnassa. 2.2 Asemakaava Alueella on toiminut päiväkoti ja alueelle on asemakaavassa sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue määräys. Toiminta on loppunut 4 vuotta sitten ja käyttötarkoitus muuttunut asuinkäyttöön. Päiväkodin pihana on toiminut kaupungin tontti. Kaavalla jaetaan pihana ollut tontti ja muutetaan alueen käyttötarkoitus asumiseen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueella on valmis kunnallistekniikka ja siten asemakaavan toteutumiselle ei ole esteitä. Kaupungin tontit menevät mukaan tonttimarkkinointiin kaavan saatua lainvoiman. Täydennysrakentaminen mahdollistetaan yksityiselle tontille ja on heidän toteutettavissaan haluamassaan aikataulussa. 3

4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on osa pientalokorttelia 147 ja rajaa siitä kulman tontit ja , yhteensä 2316 m². Alueen ympäristössä on pääsääntöisesti katuja ja pientalokortteleita. Alueesta lounaaseen on pieni puisto. Kuva 3 Ilmakuva etelästä (Porvoon kaupunkisuunnittelu) Kuva 2 Ilmakuva yläpuolelta (Porvoon kaupunkisuunnittelu) Luonnonympäristö ja maisema Alueen luonnonympäristö on piha aluetta tontti on ollut käyttämättä ja pusikoitunut. Katujen kulmassa kasvaa yksi keskikokoinen puu on normaali omakotitalon piha kasveineen. Maisemallisesti alue on viihtyisää omakotialuetta, jossa useilla kiinteistöllä on noin tuhannen neliön tontit ja siten myös isohkot pihat Maanomistus ja rakennukset on kaupungin omistama ja rakentamaton on yksityisessä omistuksessa ja sillä on päiväkodiksi rakennettu ja myöhemmin paritaloksi muutettu rakennus Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen ympärillä alueet ovat rakennettuja. Alueen rakennetulla tontilla ja sen naapurissa on yksikerroksiset punatiilirakenteiset asuinrakennukset vuosilta 1966 ja Kuva 4 Kuva Tarmolankadulta (Porvoon kaupunkisuunnittelu) 4

5 Katujen vastapuolilla on kaksikerroksisia harjakattoisia omakotitaloja itäpuolella 1930-luvulta ja eteläpuolella 1940-luvulta. Länsipuolella on tasakattoinen 1968 rakennettu omakotitalo. Kuva 6 Kuva Tarmolankadulta (Porvoon kaupunkisuunnittelu) Kuva 5 Ilmakuva lännestä (Porvoon kaupunkisuunnittelu) Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Tarmolankadun ja Tulliportinkadun kulmassa. Molemmat ovat kapeita katuja. Korttelin pohjoispuolitse kulkee Mannerheiminkatu ja alueesta etelään vinottain kulkee Wittenberginkatu. Ne toimivat alueen merkittävimpinä kulkuväylinä keskustaan ja Tarmolaan Tekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka ja kaukolämpö Palvelut Alue on lähellä keskustaa ja sen monipuoliset julkiset palvelut ovat tarjolla alle kilometrin päässä. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset: Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty ) alue on merkitty pientalojen asuinalueeksi jolla ympäristö säilytetään (AP/s). Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Asemakaavaa laadittaessa on varmistettava kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen ja alueen omaleimaisuuden säilyminen. Asemakaava Alue on asemakaavassa sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Alueella voimassa oleva asemakaava on 173 Tarmolankiilan asemakaava vuodelta Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä Rakennusjärjestys tuli voimaan

6 Tonttijako ja rekisteri Alue kuuluu Uudenmaan maanmittaustoimiston ylläpitämään kiinteistörekisteriin. Alueelle on tonttijako. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Kiinteistö- ja mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa olevaa rakennuskieltoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavatyö sisältyy kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2017 työohjelmaan. Kaupungin maapoliittisen ohjelman mukaan tavoitteena on turvata riittävä tonttituotanto kaupungin omistamilla kaava-alueilla. Vuoteen 2013 mennessä Porvoon tavoitteena on ollut että 75 prosenttia omakotitalojen rakentamisesta tapahtuu kaava-alueilla. Kaupungin strategian mukaisesti kaavoitus tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Maa-alue on palvellut päiväkotina ja sen pihana. Pihan tarve on poistunut ja alue soveltuu omakotirakentamiseen. Alue on ollut kaavoituskatsauksessa vuonna 2017 ja se kuuluu kaupunkisuunnittelun vuoden 2017 työohjelmaan Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavaluonnos ovat olleet MRL:n 62 :n ja MRA:n 30 :n mukaisesti nähtävillä ja samalla pyydettiin alustavat lausunnot. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta ja mielipiteen esittämismahdollisuudesta tiedotettiin maanomistajille ja naapureille kirjeitse sekä kaupungin internetsivuilla. Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos oli ainoa joka jätti lausunnon. Lausunnossa todettiin että asemaakaavan tulee ottaa huomioon pelastuslaitoksen tarpeet niin rakennusalojen kuin teiden ja osoitteiston suhteen Viranomaisyhteistyö Kysymyksessä ei ole MRL 66 2 momentissa tarkoitettu kaava, joka edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta on pyydetty lausunnot. 4.3 Asemakaavan tavoite Tavoitteena on käyttää päiväkodin pihasta jäänyt alue omakotitontteina ja mahdollistaa päiväkodin tontille lisärakentaminen. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Asemaakaavasta laadittiin nähtävilläoloa varten yksi luonnosvaihtoehto. Luonnosvaihtoehto ei poikennut merkittävästi kaavaehdotuksesta. Ennen luonnoksen nähtäville asettamista pohdittiin olisiko alueelle mahdollista rakentaa tehokkaampaa rakentamista tai townhouse tyyppistä ratkaisua. Erillispientaloja pidettiin kuitenkin alueelle sopivimpana ratkaisuna. 6

7 Kaavaehdotusta ei muutettu kaavaluonnoksesta merkittävästi. Rakennusaloja tarkennettiin ja rakentamisen määrää pienennettiin hieman. Kaavakartan mittakaava vaihdettiin 1:500 kaavan pienen koon vuoksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavamuutos on yksinkertainen ratkaisultaan. Toinen tontti jaetaan kahtia ja rakennusalat sekä rakentamisen määrä muuttuu vähäisissä määrin nykytilanteesta AO-30 Erillispientalojen korttelialue Kaava alue on kokonaisuudessaan erillispientalojen korttelialuetta. Sille sallitaan rakentaa yksi tai kaksiasuntoisia pientaloja. Autopaikkoja tulee olla 2 asuntoa kohti. Rakennusalat on asetettu siten että tonttien väleillä rakennusten väliin jää paloturvallisuussäädösten vaatima 8 metriä. Ajoneuvoliittymäkielto asetettu risteysalueelle, jotta sen liikenneturvallisuus taataan. Rakennusten harjasuunta määrätään alueen muiden rakennusten mukaiseksi. Kuva 7 Ote kaavakartasta (Porvoon kaupunkisuunnittelu) on Mitoitus Yksityisen tontin rakennusoikeus säilytetään tehokkuuslukuna 0.30e joka antaa tontin rakentamisen määräksi 347 k-m². Kaupungin tonteille annetaan 250 k-m² rakennusoikeutta, joka vastaa hieman alle 0.45 tehokkuutta. Tontit sijaitsevat lähellä keskustaa ja siten tehokas pientalorakentaminen on perusteltua, vaikka siten piha-alueet voivat jäädä pinta-alaltaan vähäisiksi Rakennustapaohje Rakennettu ympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat ratkaisut, jotka kuitenkin edustaisivat nykyistä aikakautta ja sille tunnusomaista rakentamista. Rakennustapaohjeen keskeisenä sisältönä on puurakentaminen, harjakattoisuus, kaksikerroksisuus ja ympäristöön sopiva väritys. Lämmityksessä tulee liittyä Porvoon Energian ekologiseen kaukolämpöön ja tontit tulee rajata aidalla. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla on tiivistävä vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu rakennettujen alueiden keskelle ja tukeutuu olemassa oleviin palveluihin. Kaava mahdollistaa kolmen pientalon täydennysrakentamisen Vaikutukset rakennettuun- ja luonnonympäristöön Kaava jatkaa rakennettua ympäristöä. Ympäristön rakennuskanta koostuu pääosin erillispientaloista, joiden mittakaavaan alueen talot soveltuvat. Kaupunkikuvallisesti ratkaisut täydentävät alueen rakennuskantaa. 7

8 Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä Vaikutukset liikenneolosuhteisiin Liikenteellisesti alueen olosuhteet eivät juuri muutu. Alueen katuverkko on riittävä ottamaan vastaan alueen uusien asukkaiden aiheuttaman liikenteen. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät on kaikki ympäristöministeriön ohjeen mukaisia ja selitetty asemakaavakartassa. Yleisissä määräyksissä määrätään katetuista polkupyöräpaikoista, radonturvallisesta rakentamisesta, tonttijaosta ja rakennustapaohjeesta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen ohjaaminen Asemakaavan toteutusta ohjaa erillinen rakentamistapaohje. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaava voidaan toteuttaa sen saadessa lainvoiman. Kaupungin omistamat tontit tulevat markkinointiin todennäköisesti vuonna Porvoossa xx.xx Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö Johannes Korpijaakko kaavasuunnittelija 8

9

10

11 29.77 Porvoon Kaupunki Borgå Stad Tarmolankatu 2 Östermalmsgatan 2 Kaupunginosa 5. Stadsdel 5. Korttelin 147 tontit 8, 24, ja 25 Tonmten 8, 24 och 25 i kvarten 147 Asemakaavan muutos Asemakaavamerkinnät ja -määräykset 1:500 Detaljplaneändring Detaljplanebeteckningar och -bestämmelser 1:500 k Tarmolankatu kt k V II e= AO Erillispientalojen korttelialue. Alueelle saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Autopaikkavaatimus 2 ap / asunto. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. AO Kvartersområde för fristående småhus. På tomten får uppföras småhus med en eller två bostäder. På tomten bör placeras minst 2 bp/bostad. Linje 3 m utanför planområdets gräns. Kvarters-, kvartersdels- och områdesgräns. Tomtgräns och -nummer enligt bindande tomtindelning. Stadsdelnummer. Kvartersnummer. Byggnadsrätt i kvadratmeter våningsyta at k k AO II Pp 116 Tulportsgatan 2 P II P e=0.30 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. e=0.30 Exploateringstal, dvs. förhållandet mellan våningsytan och tomtens yta. P 1 II II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alleviivattu roomalainen luku osoittaa ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. II II Romersk siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnaderna, i byggnaden eller i en del därav. En understreckad romersk siffra anger det våningstal som ovillkorligen skall användas. YLEISET MÄÄRÄYKSET: Tonteille tulee rakentaa katettuja polkupyörä paikkoja vähintään 4 pp/asunto. Rakennusala. Byggnadsyta. Radon turvallinen rakentaminen on otettava huomioon rakennettaessa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Del av gatuområdes gräns där in- och utfart är förbjuden. Tämän asemakaavan alueella tonttijako on sitova ja tonttien 23 ja 24 osalta se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan toteuttamisessa on noudatettava asemakaavaa varten laadittua, erillistä Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Linje som anger takåsens riktning. rakentamistapaohjetta. Asemakaavan pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Detaljplanens baskarta fyller fordringarna i 54 a markanvändnings- och byggaslagen. Korkeusjärjestelmä on N2000. Höjdsystemet är N2000. Viran puolesta/ Ex officio ALLMÄNNA BESTÄMMELSER: Porvoo Borgå Kaupungingeodeetti Stadsgeodet... Terhi Pöllänen Alustava kuulutus MRA 30 Preliminär kungörelse MarkByggF På tomterna ska byggas täckta cykelplatser minst 4 cykelplatser/bostad. Då man bygger på området bör man beakta ett radonsäkert byggande. Viran puolesta/ Ex officio Kaupunkikehityslautakunta Stadsutvecklingsnämnden... Tomtindelningen i detta detaljplaneområde är bindande och tomterna 23 och 24 ingår i detaljplanen. Porvoo Borgå Kaupunkisuunnittelupäällikkö Stadsplaneringschef... Eero Löytönen Nähtävillä MRA 27 Till påseende MarkByggF När detaljplanen genomförs ska man följa en separat bygganvisning för detaljplanen. Porvoo Borgå Kaavasuunnittelija Planhandläggare... Johannes Korpijaakko Kaupunkikehityslautakunta Stadsutvecklingsnämnden...

12

13 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE _ PORVOO Tarmolankatu 2 5. KAUPUNGINOSA Korttelin 147 tontit Asemakaavan muutos koskee korttelin 147 tontteja 7 ja 8 Alueen alustava rajaus ja sijainti (ei mittakaavassa) Nro Suunnittelualue 2. Hankkeen taustaa ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Alue sijaitsee Tulliportinkadun ja Tarmolankadun risteyksessä, Tarmolankiilassa keskustan ja Tarmolan välissä. Alueen asemakaavoitus sisältyy kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2017 työohjelmaan. Suunnittelun käynnistymisestä on informoitu kaupungin kaavoituskatsauksen yhteydessä vuonna Alueella on toiminut päiväkoti ja alueelle on asemakaavassa sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue määräys. Toiminta on loppunut 4 vuotta sitten ja käyttötarkoitus muuttunut asuinkäyttöön. Päiväkodin pihana on toiminut kaupungin tontti. Kaavalla jaetaan alueen tontit ja muutetaan alueen käyttötarkoitus asumiseen. 3. Suunnittelun tavoite Kaavan tavoitteena on muuttaa tonttien kaavatilanne vastaamaan nykyistä käyttötarkoitusta ja mahdollistaa alueen luonteen mukainen täydennysrakentaminen. 4. Lähtötiedot (kaavatilanne, kaavan toteutuminen, yms.) Yleistä: Suunnittelualue on kooltaan noin 2316 m². Maakuntakaava: Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava: Keskeisten alueiden osayleiskaavassa (hyväksytty ) alue on merkitty pientalojen asuinalueeksi jolla ympäristö säilytetään (AP/s). 1

14 Asemakaava: Alue on asemakaavassa sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta. Alueella voimassa oleva asemakaava on 173 Tarmolankiilan asemakaava vuodelta Maanomistus: Kiinteistön omistaa kaupunki ja yksityinen maanomistaja. Rakennettu ympäristö ja luonnonympäristö: Kiinteistöllä on 1966 rakennettu sosiaalitoimen rakennus, joka toimii tällä hetkellä paritalo käytössä. Muilta osilta alue on rakentamaton. Luonnonympäristö osalta on omakotitontti ja osalta aukio jossa pientä pusikkoista kasvustoa. Asukkaat ja työpaikat: asuu 3 ihmistä. Kunnallistekniikka: Alueella on kunnallistekniikka 5. Esiselvitykset Ei esiselvityksiä 6. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Seuraavat vaikutukset arvioidaan: - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset sekä luonnonympäristöön että rakennettuun ympäristöön - Vaikutukset alueen liikenneolosuhteisiin 7. Osalliset 7.1 Maanomistajat ja vuokraoikeuden haltijat: Yksityinen maanomistaja Porvoon Kaupunki 7.2 Naapurit 7.3 Muut osalliset: Porvoon Energia Oy Porvoon Sähköverkko Oy Sonera/Carrier Elisa Oyj Porvoon Alueverkko Oy 7.4 Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Maapolitiikka, maan hankinta ja luovutus Maapolitiikka, kaupunkimittaus Kuntatekniikka, kuntatekniikan suunnittelu Kuntatekniikka, viheralueet Liikelaitos Porvoon vesi Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Lupa- ja valvonta-asiat, rakennusvalvonta Lupa- ja valvonta-asiat, ympäristönsuojelu Terveydensuojelu 7.5 Lautakunnat: Kaupunkikehityslautakunta 7.6 kaikki kuntalaiset 7.7 muut osallisiksi itsensä tuntevat 2

15 8. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ): - Kysymyksessä ei ole MRL 66 2 momentissa tarkoitettu kaava, joka edellyttäisi viranomaisneuvottelua. Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62, MRA 30 ) - Kaavaluonnos ja muu suunnitteluaineisto on esillä palvelupiste KOMPASSissa, Rihkamatori B, katutaso sekä Porvoon kaupungin internetpalvelussa osoitteessa Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. - Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä tai mahdollisuuden mukaan sähköpostitse kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille. Lisäksi kuulutus on kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja internetpalvelussa - Virastokierros: Kommentit kohdissa mainituilta osallisilta. Neuvottelukierros: - Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa. Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) - Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä kaupunkisuunnittelussa, palvelupiste KOMPASSissa, Rihkamatori B, katutaso sekä Porvoon kaupungin internetpalvelussa osoitteessa Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. - Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä tai mahdollisuuden mukaan sähköpostitse kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/- haltijoille. Lisäksi kuulutus on kaupungin virallisella ilmoitustaululla, internetissä sekä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Liikelaitos Porvoon vesi Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta (MRL 65 2): - Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ): - Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetpalvelussa osoitteessa Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ): - Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin internetpalvelussa osoitteessa 9. Kaavoitushankkeen aikataulu Asemakaavan suunnittelutyö on käynnistynyt keväällä Tavoitteena on että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutoksen vuoden 2018 alussa. 10. Valmistelusta vastaa kaavasuunnittelija Johannes Korpijaakko puh johannes.korpijaakko@porvoo.fi Kaupunkisuunnittelu PL PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III krs Päiväys Eero Löytönen Kaupunkisuunnittelupäällikkö 3

16 Asemakaava 517 Tarmolankatu 2 Rakennustapaohjeet Rakennettuympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Tällä rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat ratkaisut, jotka kuitenkin edustaisivat nykyistä aikakautta ja sille tunnusomaista rakentamista. Rakennustapaohjeen keskeisenä sisältönä on puurakentaminen, harjakattoisuus, kaksikerroksisuus ja ympäristöön sopiva väritys. Lämmityksessä tulee liittyä Porvoon Energian ekologiseen kaukolämpöön ja tontit tulee rajata aidalla. Tämän ohjeen tyylillisistä seikoista voidaan poiketa, jos suunnitelma on arkkitehtuurisesti erityisen laadukas.

17 TONTIN SUUNNITTELU Tonttiliittymä Omakotitalon tontille saa tehdä yhden ajoneuvoliittymän. Tonttiliittymä saa olla korkeintaan 6 m leveä. Kunnallistekniikka Kaikki tontit tulee liittää kunnallistekniikkaan ja lämmitettävät rakennukset kaukolämpöön. Tontin kunnallistekniikan (vesi ja viemäri) liittymisalueelle ei voi rakentaa, eikä istuttaa puita. Liittymä-alueet tulee tarkastaa tonttikohtaisesti ao. suunnitelmista. Rajaaminen Tontti tulee rajata joko lauta- tai pensasaidalla kadun suuntaan. Tonttien välisille rajoille suositellaan pensasaitaa omalle puolelle tai naapurien välisellä sopimuksella rajalle. Aidat saavat olla korkeintaan 160 cm korkeita. Varastotila Omakotitalon yhteyteen tulee aina rakentaa vähintään yksi irtaimiston varastotila. Se voi olla asuinrakennuksen yhteydessä tai erillisessä rakennuksessa. Mikäli asuinrakennuksessa on tulisijoja, tulee polttopuiden varastointitila osoittaa. Jos varastotilaa ei heti rakenneta, tulee tontin suunnittelussa varautua sen myöhempään rakentamiseen. Rakennusoikeuden sijoittelu Rakennusten sijoittelussa ja suunnittelussa tulee huomioida voimassa olevat palomääräykset. Rakennuksen etäisyys sekä tontin muihin rakennuksiin että naapuritonttien rakennuksiin vaikuttaa julkisivujen materiaaleihin sekä ikkunoiden kokoon ja sijoitteluun. Jos asemakaavassa osoitettua rakennusoikeutta ei käytetä kokonaisuudessaan heti, tulee silti kaikki rakentaminen suunnitella saman tien, jotta vältytään sijoitusongelmilta tulevaisuudessa. Jätteenkeräys Jäteastioiden tulee sijaita katoksessa niin, etteivät ne muodostu katukuvassa merkittäviksi elementeiksi. Keräysastian voi sijoittaa myös autokatoksen tai -tallin yhteyteen.

18 RAKENNUSTENSUUNNITTELU Rakennusmateriaali Pääasiallinen rakennusmateriaali tulee olla puu. Rakennusoikeus ja rakennusala Rakennusoikeus on osoitettu kaavakartassa. Omakotitonteilla sekä asuinrakennus että mahdolliset talousrakennukset, kuten autotalli, sisältyvät tontin rakennusoikeuden kokonaismäärään. Rakennusmassan suunnittelu Rakennuksen massoittelulla voidaan vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen. 1. Tehokas pohjaratkaisu Hyvällä suunnittelulla vältetään hukkaneliöitä ja asukkaiden tilantarpeet saavutetaan jo pienemmillä neliömäärillä. 2. Rakennusmuoto Lämmitetyn rakennusmassan osalta tulee pyrkiä kompaktiin rakennukseen. Arkkitehtuuria suositellaan elävöitettävän viherhuoneilla, katoksilla ja muilla puoli-lämpimillä tai kylmillä tiloilla. Rakennusten yhtenäisen julkisivun osuus saa olla enintään 10 m. 3. Toimintojen sijoittaminen Ryhmittämällä tiloja lämpövyöhyke-periaatteen mukaan voidaan tehokkaasti vähentää rakennuksen lämmön-tarvetta. Oleskeluun käytettävät tilat on hyvä sijoittaa talon aurinkoisemmalle sivulle, kun taas viileämmät tilat kuten makuuhuoneet, tekniset tilat ja varastot talon pohjoissivustalle. 4. Useampi kerroksinen rakennus Yli 110 k-m2 kokoiset rakennukset tulee rakentaa useampaan tasoon. 5. Runkosyvyys Erillispientalojen runkosyvyys saa olla päämassan osalta enintään 10 metriä. Kapea runkosyvyys tuottaa yleensä talon ulkohahmon ja sisätilojen kannalta parhaan ratkaisun.

19 Katto Kattomuoto on harjakatto. Materiaalina tulee olla saumattua peltiä. Talousrakennukset ja katokset Talousrakennusten tulee muodostaa asuinrakennuksen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Talousrakennusten tulee selvästi alistua päärakennukselle. Mikäli päädytään rakentamaan yhdistetty varastorakennus /autokatos, tulee varmistua, että autokatoksenkin osuus mahtuu rakennusalalle. Autotalli/varastorakennus voidaan kytkeä katoksella tms. asuinrakennukseen. Julkisivumateriaali Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää lautaverhousta. Julkisivun jäsentely Lautaverhous voi olla joko vaaka- tai pystysuuntainen, mutta ei niiden yhdistelmä. Listojen ja vuorilautojen tulee olla luonnollinen osa julkisivua. Julkisivun ja katonväritys Talon seinien ja katon värin tulee olla alueen vanhempien luvuilla rakennettujen rakennuksien luonteeseen sopiva. Seinissä ja katoissa on alueella käytetty lähinnä vaaleita sinisen, keltaisen, punaisen ja vihreän sävyjä. Seuraavalla sivulla on ilmakuvia alueesta ja mallivärejä.

20

21 Tarmolankatu A=1156m A=579m2 A=581m2 23 Tulportsgatan