Kymenlaakson maakuntakaavan seurantaraportti 2014

Transkriptio

1 Kymenlaakson maakuntakaavan seurantaraportti

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Maakuntakaavan ohjausvaikutus ja toteuttamisen tavat Maakuntakaavan toteutuminen teemoittain Johtopäätökset... 38

3 3 1. Johdanto Kymenlaaksossa on neljä vahvistettua maakuntakaavaa. Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt, on vahvistettu ympäristöministeriö on päätöksillä ja Maaseutua ja luontoa koskevan maakuntakaavan yhteydessä hyväksyttiin joitakin muutoksia taajamia ja niiden ympäristöjä koskevaan maakuntakaavaan. Tällöin koko maakuntakaava-aluetta koskevat kaavamääräykset hyväksyttiin koskemaan myös taajamakaavan alueita. Tämä vaihemaakuntakaava on vahvistettu Kymenlaakson energiamaakuntakaavan ympäristöministeriö vahvisti Lisäksi vuoden 2010 alusta lähtien Pyhtään kuntaan liitettyä ns. Vastilan mutkan aluetta aluetta koskee Itä- Uudenmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue, on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja alistettu Ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Seurantaraportin tarkoituksena on näyttää, miten maakuntakaavat ovat toteutuneet maakuntakaavatarkkuudella. Raportissa kuvataan teemoittain maakuntakaavan toteutumisen edistämiseksi tehtyjä suunnitelmia, selvityksiä ja hankkeita ja mahdollisesti havaittuja ristiriitoja ja puutteita maakuntakaavan toteutumisessa. Raportti toimii myös esiselvityksenä vuonna 2015 tehtävälle maakuntakaavojen ajantasaisuusarvioinnille. 2. Maakuntakaavan ohjausvaikutus ja toteuttamisen tavat Maakunnan suunnittelujärjestelmä on kaksiosainen. Kymenlaakson Liiton johdolla laadittavissa maakuntasuunnitelmassa määritellään aluekehityksen keskeiset tavoitteet. Tavoitteiden toteuttamista edistäviin hankkeisiin osoitetaan maakunnan eri toimijoille EU-hankerahoitusta ja maakunnan kehittämisrahoitusta. Keskeisiä ohjelmia ovat Euroopan Aluekehitysrahasto, Euroopan Sosiaalirahasto, Keskisen Itämeren ohjelma, ENI-ohjelma sekä suoraan Euroopan Komissiolta haettava rahoitus. Kesäkuussa 2014 hyväksyttyyn Kymenlaakso-ohjelmaan sisältyy maakuntasuunnitelma ja -ohjelma. Maakuntakaavoitus on ensisijainen suunnittelumuoto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoinnissa. Tavoitteiden edistämiseksi huolehditaan maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnista ja maakuntakaavan ajantasalilapidosta. Maakuntakaava toimii ohjeena kuntien yleis- ja asemakaavoille sekä yksittäisille suurille maankäyttöä koskeville hankkeille. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. (MRL 32.2 ) Maakuntakaavan viranomaisvaikutus ilmenee erityisesti tilanteissa, joissa sovellettava jättää viranomaiselle ratkaisussaan harkintavaltaa. Viranomaisvaikutuksella on näin ollen merkitystä erityisesti siltä osin kuin viranomaisen päätöksentekoon sisältyy tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Maakuntakaavan yleispiirteiset kehittämisperiaate- ja aluevarausmerkinnät voivat osaltaan olla tukena viranomaisen päätöksenteossa mm. alueen taloudelliseen kehittämiseen tai ympäristön tilan kohentamiseen suuntautuvassa resurssien ohjauksessa joko yksittäisen merkittävän hankkeen tai työohjelman suuntaamisessa. Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. (MRL 33.1 ).

4

5 5 3. Maakuntakaavan toteutuminen teemoittain Aluerakenne Maakuntaohjelman aluerakennekuva esittää aluerakenteen perustan vuoteen 2030 asti. Sen mukaan aluerakenteen keskeisiä tekijöitä ovat maakunnan keskukset, toiminnalliset vyöhykkeet ja liikenneväylät: E18-vyöhyke, Vaalimaa ja siihen liittyvät rajatoimintojen alueet, taajamat ja palvelukeskittymät, tuotantoja logistiikka-alueet sekä matkailu- ja virkistysvyöhykkeet. Kaupunkipalvelut ja kehittyvä toiminnallinen vyöhyke Ylemmän tason palvelut keskittyvät kaupunkialueille. Pienempien taajamien ja kaupunkien reuna-alueiden palvelutason suunta on ollut laskeva. Peruspalvelujen ylläpito pyritään säilyttämään. Keskustoja ympäröivän toiminnallisen vyöhykkeen kehitys on ollut hidastuva. Vyöhykkeiden sisällä on kuitenkin useita toteutuneita kehityshankkeita. Kotkan - Haminan seudulla näitä ovat kalatuotteisiin keskittyvä suuri erikoiskauppa ja erityisiä aktiviteetteja tarjoava vapaa-ajan keskus. Kouvolan seudulle on rakentunut keskustojen tuntumaan suuri kauppakeskus. Moottoriurheilukeskuksen suunnitelmat ovat pitkällä. Elinkeinoalueet Kymijokivarren taajamat ovat menettäneet teollisia työpaikkoja, mikä heikentää niiden elinvoimaa monella tavalla. Korvaavien työpaikkojen luominen uusille toimialoille voi muuttaa kehityksen suuntaa. Satama/logistiikkakeskus ja rajatoimintakeskus ovat maakunnan keskeinen, kasvava voimavara. Vaalimaan kaavoitus ja yritystoiminnan hankkeet ovat toteutuksessa pitkällä. Puolustusvoimien kehitettävät alueet Kouvolassa kasvattavat työllistävää merkitystään. Matkailun vetovoima-alueet Verla - Repovesialueen kehityshankkeilla pyritään luonto- ja kulttuurimatkailun vahvistamiseen. Repoveden kansallispuiston palvelutasoa kehitetään aktiivisesti. Loma- ja matkailukeskusten kehittämiselle luodaan edellytyksiä strategisella suunnittelulla ja kaavoituksella. Meren rannikko- ja saaristoalueella puolustusvoimilta vapautuneiden Rankin ja Kirkonmaan jatkokäytöstä luontomatkailuun ja/tai yleiseen virkistykseen on tehty valmisteluja. Pyhtään Verssonkankaalla ja Virolahden Hurpussa on suunnitteilla merellisiä matkailuhankkeita.

6

7 7 Yhdyskuntarakenne ja taajamien maankäyttö Kymenlaakson yhdyskuntarakenne: taajamat asumis-, työpaikka- ja palvelualueineen ja virkistysvyöhykkeineen toteuttaa aluerakenteen periaatteita. Pitkän aikavälin muutossuunta on ollut asukasmäärien kasvu keskustaajamia ympäröivällä vyöhykkeellä. Ydintaajamissa väestö on vähentynyt. Pitkällä aikavälillä väestömäärältään eniten kasvaneita taajama-alueita ovat Kouvolassa Valkealan kirkonkylä - Jokelan alue ja Koria, Pyhtään Siltakylä ja Haminan taajama-alueet. Hajaantuva kehityssuunta kasvattaa liikenneverkon ja muun infrastruktuurin rakentamis- ja ylläpitokustannuksia. Myös palveluverkon ylläpidon kustannukset kasvavat. Ikääntyvän väestön tarpeet edellyttävät päinvastaisen kehityksen vahvistamista ja taajamien palvelutason tukemista. Maakuntakaavan haasteena on löytää sellaisia ratkaisuja yhdyskuntarakenteen täydentämiseen ja tiivistämiseen, jotka ovat riittävän vetovoimaisia ja laadukkaita eri väestöryhmien tarpeisiin.

8

9 9 Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on kehitetty yhdyskuntarakenteen elementtejä kuvaavia aluejakoja. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m).

10

11 11 Maakuntakaavaa toteuttava kuntakaavoitus Maakuntakaavan osoittamalla taajamatoimintojen alueella on mahdollista tiivistää ja täydentää taajamarakennetta. Yhdyskuntarakenteen toteutuksessa kuntakaavoitus on tärkein väline. Vuosi Indikaattori Hyväksyttyjen yleiskaavojen lukumäärätilanne [kpl] Hyväksyttyjen yleiskaavojen lukumäärätilanne, oikeusvaikutteiset [kpl] Hyväksyttyjen yleiskaavojen pinta-alatilanne, oikeusvaikutteiset [ha] Hyväksyttyjen asemakaavojen pintaalatilanne [ha] Alueen nimi Hamina , ,53 Iitti , ,01 Kotka , ,93 Kouvola , ,55 Miehikkälä ,02 214,21 Pyhtää ,21 158,75 Virolahti ,97 327,68 Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Kaavoituksen seurannan tilasto,

12

13 13 Maaseutu ja kylärakenne Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten Suomen ympäristökeskuksessa on kehitetty yhdyskuntarakenteen elementtejä kuvaavia aluejakoja. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen hajaasutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu aluejakoihin. Erityyppisten alueiden kehitystä on pitkään seurattu tilastoista, jota perustuvat hallinnolliseen aluejakoon. Uusi paikkatietoihin perustuva alueluokitus mahdollistaa paikkatietoaineistojen hyödyntämisen ja erilaisten alueiden tunnistamisen riippumatta siitä, missä kuntarajat menevät. Luokituksen lähtöaineistoina on käytetty väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoja sekä Digiroad tieverkkoaineistoa ja CORINE maankäyttöaineistoa 250x250 metrin ruuduissa. Aineistojen perusteella on laskettu määrää, tiheyttä, tehokkuutta, saavutettavuutta, intensiteettiä, monipuolisuutta sekä suuntautuneisuutta kuvaavia muuttujia. Muuttujista on koottu kriteerit eri luokkien rajaukselle. ( Maaseutu on pysynyt asuttuna pohjoisinta Kymenlaaksoa lukuun ottamatta. Kyläverkosto on tiivis eikä maakunnassa ole luokituksen mukaista harvaan asuttua maaseutua. Maaseudun ja kaupunkien välinen yhteistyöverkoston toimiminen on mahdollista.

14

15 15 Rakennemuutosalueet Kymenlaakson voimakas rakennemuutos näkyy aluerakenteessa metsäteollisuuden ja puolustusvoimien alueilla sekä Vaalimaalla. Muu rakennemuutos on muuttanut rakenneyksiköiden sisältöä ja laatua. Metsäteollisuus investoi uusiin teknologioihin ja tuotteisiin. Metsäteollisuudelta vapautuvien alueiden uuskäyttö luo mahdollisuuksia maakunnan tuotantotoiminnan monipuolistamiseen. Puolustusvoimien kehitettävät alueet ovat tärkeä osa maakunnan elinkeinopolitiikkaa ja työvoiman käyttöä. Puolustusvoimilta vapautuvien alueiden uuskäyttö luo mahdollisuuksia mm. matkailun ja yleisen virkistyksen kehittämiselle. Rajapalvelujen kehittäminen tuo lisää työpaikkoja ja yrittämismahdollisuuksia. Kaupan alueet Maakunnan kaupallinen tilanne on kartoitettu tammikuussa 2013 valmistuneessa selvityksessä. Selvitys kuvaa Kymenlaakson kaupan nykytilannetta, liikevaihdon ja myynnin kehitystä sekä myyntipaikkojen sijaintia. Selvitykseen liittyy omana osa-alueenaan venäläisten ostosmatkailua ja rahankäyttöä Kaakkois- Suomessa tarkasteleva osio. Kauppa ja merialue maakuntakaavan kaupalliset ratkaisut perustuvat näihin selvityksiin. Suurimmille keskustoille (Kotka, Karhula, Hamina, Kouvola, Kuusankoski) ei ole maakuntakaavassa määritelty mitoitusta. Pienemmille keskustoille on määritelty mitoitus: Kausala k-m 2, Myllykoski k-m 2, Inkeroinen k-m 2 ja Virojoki k-m 2. Kouvolassa on toteutettu keskustan kehittämissuunnitelma, jossa on ydinkeskustan osalta järjestetty ideakilpailu. Kotkassa Kantasataman alueella on meneillään mittava suunnitteluvaiheessa oleva kaupallinen hanke. Haminan keskustassa on rakentunut hotellikeskus ja uimahallin peruskorjaus, jotka osaltaan ovat nostaneet keskustan palvelutasoa. Pienemmistä keskuksista Virojoella on päivitetty kuntakaavoitusta. Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden tilanne on kuvattu oheisessa taulukossa. Vähittäiskaupan suuryksikköalue Maakuntakaavan mitoitus k-m 2 Olemassa oleva liiketila k-m 2 Muutokset maakuntakaavan laatimisen 2013 jälkeen Summa Rakenteilla kalajalostekauppa ja tuotantotilat. Kuntakaavoitus käynnissä. Jumalniemi E18-tien liittymäratkaisut rakenteilla. Sutela Kuntakaavoitus käynnissä. Jylppy Rakennustarvike- ja autotarvikeliike valmistuneet. Keltakallio Autoliike rakentunut. Kaavallinen suunnittelu käynnissä. Siltakylä Kuntakaavoitus valmistumassa. Vaalimaa Outlet-myymälä rakenteilla. Kuntakaavoitus käynnissä. Kauppakeskusalue Rakentamisvalmius parantunut yhdyskuntatekniikan rakentamisen myötä. Korjala Työkaluliike rakentunut. Kuntakaavoitus valmistunut. Yhteensä

16

17 17 Matkailu Matkailun vetovoima-alueet Maakuntasuunnitelmassa on tunnistettu kolme matkailun kannalta merkittävää laajaa aluekokonaisuutta: Kouvolan Verlan-Repoveden alue, Kymenlaakson rannikko- ja saaristoalue sekä Kymijokivarsi. Maakuntakaavassa on varattu tätä tukevia kehittämisalueita ja aluevarauksia. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueet Maakuntakaavassa on osoitettu Pyhtään länsihaarojen alueelta Kaunissaareen ulottuva matkailun kehittämisalue. Alueella on luonto- ja kulttuurimatkailuun soveltuvia arvoalueita ja niitä tukevia palvelukeskittymiä, venereittejä ja -satamia. Kotkan alueella matkailun kehittämisalueen ydin muodostuu Kotkan kansallisesta kaupunkipuistosta. Matkailukohteiden ja -alueiden toteutumistilanne nimi kunta Toiminta 2014 Rakin-Kotka Hamina on Vimpasaari Hamina on Veljestenharju, Arrajärven ranta-alue Iitti ei Ylä-Kaitalan lomamökit Iitti on Lossirannan kartano Iitti on Ollinkari Kotka on Tynnyrkari Kotka ei Pernoonkosket luontomatkailu Kotka on Karhusaari Kotka on Kultaankoski matkailu Kotka on Aholan lomalaidun Kotka on Aurantola Kouvola on Tirva Kouvola ei Vääntäjän tila Kouvola on Wredeby Kouvola ei Kirjokivi Kouvola on Orilampi Kouvola on Puhjonranta Kouvola on Saaramaan leirintä- ja nuorisoleirintäalue Kouvola on Peltolan ratsastusta Miehikkälä on Lapjärven kurssikeskus Miehikkälä on Kaunissaaren matkailukohde Pyhtää on Hattarin lomakylä Pyhtää on Lintulahden luontomatkailukeskus Virolahti ei Bunkkerimuseo Virolahti on

18

19 19 Virkistys Virkistysalueyhdistys Kymenlaakson virkistysalueyhdistys on perustettu Kymenlaakson liiton aloitteesta elokuussa 2010 ( Toiminnassa mukana ovat kaikki Kymenlaakson kaupungit ja kunnat. Yhdistyksen hoidon ja kehittämisen piirissä ovat täällä hetkellä noin 25 virkistysalueita / virkistyskohteita eri puolella Kymenlaaksoa. Suuri osa kohteista sijaitsee maakunnan vetovoimavyöhykkeillä (Kymijoki, saaristo, Väliväylä, Verla Heisanharju Reposvesikolmio). Reitit Ylimaakunnallinen reittiverkosto on kehitetty Ylimaakunnalliset ulkoilureitit - hankkeen yhteydessä. Verkostoon kuuluu pyöräily-,vaellus-, luontomatkailu-, sauvakävely-, melonta-, vaellusratsastus- ja moottorikelkkareittejä. Kymenlaakson kautta kulkevia vaellusreittejä toteutettiin neljä kappaletta. Kymenlaakson maakuntakaavaehdotuksessa patikointireittejä on varattu kaikkiaan noin 292 kilometriä. Näistä noin 75 kilometriä on reittejä, joita ei ole vielä toteutettu. Merkittävimpiä, vasta suunnitteluasteella olevia reittiyhteyksiä ovat Jaalan-Heisanharjun ja Jaalasta Vuolenkosken suuntaan kulkevat patikointireitit sekä Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson yhdistävät Kouvola-Anjalankoski-Hamina - yhdysreitit. Kymenlaakson alueella kulkevia pyöräilyreittejäkin toteutettiin neljä kappaletta. Kymenlaaksossa toteutettiin neljä melontareittiä lähes valmiiksi. Venesatamat Maakuntakaavan venesatamat ovat aktiivisessa käytössä. Kaunissaaren satama on kehitetty ja sen sisääntuloväylä on ruopattu. Kehittämistyö on käynnistetty mm. Keihäsalmen ympäristössä ja Verssön alueella Pyhtäällä. Virkistysalueyhdistys ylläpitää ja kehittää saarikohteita jossa laitureita ja luonnonsatamia Pyhtäällä, Kotkassa ja Haminassa. Puolustusvoimien rakennemuutos Virkistyksen ja veneretkeilyn kannalta tärkeitä kohteita ovat puolustusvoimilta vapautuvat saarikohteet (Kirkonmaa ja Rankki) sekä Kuusisen satama Kotkasta. Kohteiden jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty. Kirkonmaan uusi virkistysalue on Metsähallituksen hallinnassa. Alueen kehittämisestä / käytöstä ei ole vielä päätetty. Kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto on perustettu Kotkaan. Puiston suunnittelussa on huomioitu johdonmukaisesti taajamaa- maakuntakaavan sekä merialuemaakuntakaavan suunnitteluratkaisut ja tavoitteet. Selvitykset Kymenlaakson virkistysalueiden toteuttamisselvitys (2009)

20

21 21 Kulttuuri- ja rakennusperintö Rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY) on inventoitu vuonna 2009, edellinen inventointi on vuodelta Taajamamaakuntakaavassa on huomioitu vuoden 1993 inventointi, maaseutu ja luonto-, energia- sekä kauppa- ja merialue -maakuntakaavoissa on huomioitu vuoden 2009 inventointi. Maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on esitetty maakuntakaavassa Kymenlaakson kulttuuriympäristöjen toimenpideohjelman (vuodelta 1993) mukaisesti. Kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto on perustettu Kotkaan. Puiston suunnittelussa on huomioitu johdonmukaisesti taajamamaakuntakaavan sekä merialuemaakuntakaavan suunnitteluratkaisut ja tavoitteet. Unescon maailmanperintökohteet Unescon yleissopimuksen maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi perusteella maailmanperintökohteeksi valitaan merkittäviä kulttuuria ilmentäviä todisteita. Kymenlaaksossa on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta: Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sekä Struven kolmiomittausketju (mittauspiste Mustaviirin saaressa Pyhtäällä). Kohteet on osoitettu maakuntakaavassa. Muinaismuistot Kymenlaakson kiinteiden muinaisjäännösten inventoinnit on päivitetty Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja suoraan muinaismuistolain (295/1963) nojalla. Rauhoitus koskee myös ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon muinaismuistot ja muinaisjäännösalueita koskevista suunnitelmista on oltava yhteydessä Museovirastoon. Kohteet on osoitettu maakuntakaavassa. Salpalinja Salpalinjan linnoitusketjun rakenteet muodostavat historiallisen kokonaisuuden. Salpalinjan läheisyyteen rakennettaessa ja suunniteltaessa toimenpiteitä tulee olla yhteydessä Museovirastoon. Salpalinja on osoitettu maakuntakaavassa. Ruotsinsalmen meritaistelualue Kymenlaakson alueella on muinaisjäännösrekisterin mukaan 103 vedenalaiskohdetta, joista muinaisjäännöksiä on 52. Ruotsinsalmen ensimmäisessä ja toisessa meritaistelussa upposi kymmeniä aluksia pienelle alueelle. Meritaisteluiden alueesta vain osa on kartoitettu ja kattava arkeologinen vedenalaisinventointi puuttuu. Vanhat laivahylyt on rauhoitettu iän perusteella ja sellainen hylky tai hylyn osa, jonka uppoamisesta voidaan olettaa olevan yli 100 vuotta, rinnastetaan kiinteään muinaisjäännökseen. Maakuntakaavassa on osoitettu nykyiseen tietoon perustuva meritaistelualueen yleispiirteinen rajaus. Suuri Rantatie Suuri Rantatie tai Alinen Viipurintie (myös Kuninkaantie) on Turusta Viipuriin johtanut historiallinen maantie 1300-luvun puolivälistä. Suuri Rantatie on osoitettu maakuntakaavassa.

22

23 23 Arvokkaat maisema-alueet Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisten arvokkaiden maaseutu-maisemien päivitysinventoinnit vuonna Tarkoituksena on päivittää kaikkien Suomen maakuntien alueilla arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnit vuoteen 2015 mennessä. Suomen valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu viimeksi vuonna 1992; ja valtioneuvoston periaatepäätös valtakunnallisista maisema-alueista tehtiin vuonna Kymenlaakson maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu aiemmin vuonna Kymenlaaksossa toteutettiin kesien 2013 ja 2014 aikana sekä valtakunnallisten että maakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi. Päivitysinventoinnin tarkoituksena on ollut tarkistaa aluevalikoima, kohteiden arvoluokka, alueiden nimet ja rajaukset vastaamaan nykytilannetta ja uudistuneita maisemahoidon toteuttamis- ja ohjausjärjestelmiä. Inventointi koskee maaseudun kulttuurimaisemia, jotka ovat erityisesti viljelymaisemia, mutta myös muun maaseudun perinteisten elinkeinojen synnyttämiä kulttuurimaisemia kuten kalastajakyliä ja saha- ja myllymiljöitä koskimaisemissa. Valtakunnalliset alueet menevät valtioneuvoston käsittelyyn ympäristöministeriön kautta vuoden 2015 aikana. Maakunnalliset alueet käsitellään seuraavan maakuntakaavan yhteydessä. Selvitykset Kymenlaakson valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maaseudun maisema-alueiden päivitysinventointi Oheisessa kartassa on esitetty vahvistettujen maakuntakaavojen mukaiset maisema-alueet (valtakunnalliset alueet vaalea vihreä, maakunnalliset alueet tumma vihreä) ja punaisella rajauksella päivitysinventoinnin mukaiset rajaukset. Rajaukset tarkentuvat valtakunnallisten alueiden osalta valtioneuvoston käsittelyprosessissa ja maakunnallisten alueiden osalta seuraavan maakuntakaavaprosessin yhteydessä.

24

25 25 Luonnonperintö Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat (soiden, lintuvesien, harjujen, lehtojen, rantojen ja vanhojen metsien suojeluohjelmat) Rantojensuojeluohjelmaa lukuun ottamatta ohjelmien toteutusaste on lähes 100%. Soidensuojeluohjelman täydennysohjelma on käynnissä. Kajasuon ympäristö on esitetty sisällytettäväksi em. ohjelmaan. Kajasuon ympäristö on osoitettu maaseutu- ja luontomaakuntakaavassa suojelualueena (S). Natura 2000 ohjelman kohteet Valtioneuvosto on päättänyt laajentaa Suomen Natura 2000-verkostoa viidellä avomerelle sijoittuvalla alueella. Uusia suojelualueita tuli myös Kotkan ja Pyhtään edustalle. Alueet on osoitettu Kymenlaakson merialuemaakuntakaavassa. Metsien monimuotoisuutta turvaava toimintaohjelma (METSO). Kaakkois-Suomen ELY-keskus on tehnyt vuosina METSO -suojelupäätöksen 134 kohteelle, yhteensä 1600 hehtaarille. ELY -keskuksen tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saada pysyvään METSO-suojeluun 5000 hehtaaria (Kymenlaakso+ Etelä-Karjala). Suojelu perustuu vapaehtoisuuteen. Uusia kohteita on perustettu jonkin verran maakuntakaavan luonnonarvovyöhykkeelle (viheryhteydet, MY -alueet yms.). Niiden merkitys maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamisen kannalta ei ole vielä tarkemmin tutkittu. Kansallinen kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto on perustettu Kotkaan. Puiston suunnittelussa on huomioitu johdonmukaisesti taajamaamaakuntakaavan sekä merialuemaakuntakaavan suunnitteluratkaisut ja tavoitteet. Korkeakosken kalatie Korkeakosken kalatien rahoitus on varmistunut. Rakentaminen käynnistyy todennäköisesti talvella Hankkeella edistetään mm. merialuemaakuntakaavan tavoitteiden toteuttamista (vaelluskalakantoihin liittyvä suunnittelumääräys) sekä matkailun kehittämisen tavoitteita.

26

27 27 Luonnonvarat Maa-ainesten otto Maakuntakaavassa on osoitettu maa-ainesten ottoalueita, jotka tehdyn pohjavesialueiden ja kiviainestenoton yhteensovittamista koskevan selvityksen mukaan ovat ainestenottoon soveltuvia. Kymenlaaksossa otettuja maa-ainesmääriä on selvitetty Kaakkois-Suomen Ely-keskuksessa

28

29 Uusi maa-ainesten otto sijoittuu maa-aineslain säännösten ansiosta sekä harjuluonnon että pohjavesialueiden kannalta soveltuville alueille. Ainestenottoalueiden jälkihoitoon kiinnitetään huomiota jo luvan ehdoissa. Maakuntakaava tukee arvoalueiden suojaamista maa-ainesten otolta. Maakuntakaava ei kuitenkaan kykene aktiivisesti ohjaamaan ainestenottoa sille parhaiten soveltuville alueille, koska sijoittumisen määrittelee suurelta osalta maanomistus. Laajemmat alueelliset suunnitelmat tai yleiskaavatasoinen maa-ainesten käytön ohjaaminen voisivat edistää maakuntakaavan toteutumista. 29

30

31 31 Turvetuotanto Maakuntakaavassa on varattu turvetuotantoon 32 aluetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 5000 hehtaaria. Maakuntakaavassa on varattu alueet, joilla kaavan laatimisaikaan on ollut voimassa oleva turvetuotannon ympäristölupa. Uusina potentiaalisina alueina on tutkittu ja varattu joitakin yli 50 hehtaarin suoalueita. Luonnontilaisia soita ei esitetä varattavaksi turvetuotantoon. Turvetuotannon ympäristölupaa ei vaadita alle 10 hehtaarin suoalueille, joten näillä tapahtuvasta turpeenotosta ei ole valvonta- tai muuta tietoa. Maakuntakaavan turvetuotantoalueiden varauksilta edellytetään riittävää tietoa alueiden luonnonarvoista. Turvetuotannon ympäristölupien ehdoissa korostuvat vesistövaikutukset. Kaakkois-Suomen Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella on vuonna 2013 toiminnassa 31 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 2484 ha. Yksittäisen tuotantokentän keskimääräinen pinta-ala on siis noin 80 ha ja soiden koko vaihtelee välillä ha. Valtaosa kokonaisalasta muodostuu kuudesta suurimmasta tuotantoalueesta. Yli 100 hehtaarin tuotantoalueita alueita on vain 4 kpl ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on 1280 ha. Vesienkäsittelynä 2384 ha tuotantoalalla on kemiallinen vesienkäsittely, pintavalutuskenttä tai vastaava menetelmä. Voimassa oleva ympäristölupa oli vuoden 2013 alussa yhteensä 26 turvetuotantoalueella. Ilman ympäristölupaa toimivat 6 tuotantoaluetta ovat pieniä tai tuotannon loppuvaiheessa olevia erillisiä alueita ja niiden yhteenlaskettu tuotantoala on vain 101 ha. Kaakkois-Suomessa on useita suuria, turvetta polttoaineena käyttäviä laitoksia. Turvetuotantoalueita poistuu käytöstä enemmän kuin uusille on myönnetty ympäristölupia. Turveteollisuuden näkemyksen mukaan uutta tuotantoaluetta tarvitaan 3800 ha vuoteen 2020 mennessä. (Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma)

32

33 33 Liikenne Liikennepoliittisen selonteon valmistelussa oli mukana kolme pilottia: valtatie 12:n kustannustehokkaampi kehittämisratkaisu, Kouvolan julkisen liikenteenrahoituspilotti sekä E 18 kehityskäytävä. Valtatie 12:n maakuntakaavan muutos laadittiin em. pilotin perusteella. Nämä kohdat nousivat myös varsinaiseen selontekoon. Kaakkois-Suomen liikennestrategia valmistui lokakuussa 2014 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liittojen, kuntien, liikenneviraston ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä. Keskeisiä toteutuneita ja suunnittelun ja rakentamisen kohteena olevia liikennehankkeita ovat seuraavat: E18 Koskenkylä-Kotka avattu E18 Haminan ohitus avattu E18 Kotkan erillishanke rakenteilla E18 Hamina-Vaalimaa suunnittelu käynnissä vt6 Kouvolan kohdan yleissuunnittelu käynnissä vt12 Keltti-Tillola tiesuunnitelman tarkistus käynnissä vt12 Lahti-Kouvola yleissuunnittelu Kouvola-Kuopio radan tarveselvitys laadittavana Kaunissaaren väylä oikaistu Kimolan kanavan suunnittelu

34

35 35 Tekninen huolto Kymenlaakson energiamaakuntakaavan kaavamääräyksen mukaan tuulivoima-alueiden toteutukseen tulee saada Puolustusministeriön puoltava lausunto. Toteuttajien Pääesikunnalta saama lausunto ei puolla toteuttamista esitetyillä teknisillä ehdoilla. Tuulivoimalat aiheuttaisivat häiriöitä tutkiin sekä tekniseen viestintään. Kuntien tuulivoimayleiskaavojen laatiminen on pysähtynyt samoin toteuttajien valmistelu. Tarvitaan puolustushallinnon, tuulivoiman toteuttajien, kuntien sekä alueen viranomaisten kanssa yhteinen tahto tarkastella miten ja miltä osin valmistelua voidaan viedä eteenpäin. Energiamaakuntakaavaan sisältyvät koko maakuntakaava-aluetta koskevat suunnittelumääräykset: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Tuulivoimaa suunniteltaessa tulee voimalat sijoittaa ensisijaisesti muualle kuin maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille, virkistysalueille tai kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeille alueille. Tuulivoimaloita suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä asumisen, työnteon ja virkistyksen alueisiin sekä kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoarvoihin kohdistuvat vaikutukset. Keskeisiä teknistä huoltoa koskevia suunnittelu- ja hankekokonaisuuksia ovat mm. seuraavat: Pyhtään osayleiskaavasuunnittelu käynnissä maakuntakaavan tuulivoima-alueilla Mäyrämäen osayleiskaavasuunnittelu käynnissä Kotkan Halla ja Hietanen ovat olleet tuulivoimasuunnittelussa Tuulivoima-alueiden valmistelua on ollut Haminassa ja Virolahdella Kymenlaakson käyttöveden ottoa Selänpäästä on valmisteltu Muurikkalan ja Miehikkälän vesihuolto Tulvariskejä ja rantojen käyttöä koskevat maakuntakaavamääräykset Koko maakuntakaava-alueelle on annettu tulvasuojelua koskeva suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3,0 metriä alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Määräysten toteutumista seurataan ranta-alueiden maankäyttöä koskevissa lausunnoissa sekä osallistumalla ilmastonmuutosta ja tulvariskejä koskeviin työryhmiin ja projekteihin. Kymijoen vesistöalueen ja Hamina ja Kotkan rannikkoalueen tulvaryhmät

36 36 Kymijoen alaosa ja ylempänä vesistössä sijaitseva Jyväskylän alue ovat merkittäviä tulvariskialueita. Samoin Haminan Kotkan rannikkoalue on merkittävä tulvariskialue. Alueille on nimetty tulvaryhmät, joiden tehtävänä on tulvariskien hallintasuunnitelman tekeminen. Suunnitelmissa esitetään toimenpiteet, joilla tulvista syntyviä riskejä voidaan ehkäistä ja vähentää. Työn aikana ryhmässä käydään läpi riskeistä tehtyjä selvityksiä ja asetetaan riskien hallinnalle tavoitteet. Ryhmä myös huolehtii valmistelun eri vaiheissa riittävästä vuorovaikutuksesta viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa. Tulvaryhmien työn tuloksena ovat syntyneet Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille (luonnos) ja Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille (luonnos) Tulvien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Suomen ympäristökeskus on valmistellut oppaan Tulviin varautuminen rakentamisessa - Opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla. Oppaaseen on koottu tietoa tulvien esiintymisestä, tulvista aiheutuvista vahingoista sekä yleisesti tulvariskien hallinnasta keskittyen niihin asioihin, joita on tarpeen ottaa huomioon määritettäessä alimpia suositeltavia rakentamiskorkeuksia sisävesien ja meren ranta-alueilla. Lisäksi oppaassa käsitellään sortuma- ja vyörymävaaran huomioon ottamista sekä rakentamista tulvavaara-alueelle. Tulvakeskus ja tulvakarttapalvelu Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. Tulvakarttapalvelu on avattu tammikuussa Palvelussa ovat esillä ELY-keskusten vuonna 2013 laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat mm. 21 merkittävältä tulvariskialueelta. Climate Proof Living Environment (CliPLivE) -hanke Kymenlaakson Liitto on mukana EU:n ENPI-hankkeessa Climate Proof Living Environment eli CLiPLivE. Hanke selvittää ilmastonmuutoksen geologisia ja ympäristövaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Hanke käynnistyi helmikuussa 2012 ja jatkuu syys-lokakuun vaihteeseen Päätoteuttaja on Pietarin kaupungin hallinnoima valtiollinen yhtiö MINERAL. Muita kansainvälisiä kumppaneita ovat Pietarin ympäristökomitea ja Pietarin geologinen tutkimuslaitos VSEGEI. Suomesta hankkeessa ovat mukana Kymenlaakson Liiton lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Uudenmaan liitto. Hankkeessa tunnistetaan rakennettuun ympäristöön kohdistuvia, ilmastonmuutoksesta aiheutuvia geologisia ja ympäristöriskejä sekä etsitään keinoja ehkäistä muutoksia tai sopeutua niihin seudullisesti ja paikallisesti. Hankkeessa jatketaan Geologian tutkimuskeskuksen aiemmassa Life-projektissa kehitettyä riskimatriisimenetelmää. Geologiset riskit ovat Suomenlahden pohjukassa erilaisia kuin muualla rannikolla, joten menetelmää kehitetään huomioimaan eri alueiden ominaispiirteet.

37 37 Koko maakuntakaavaa koskeva rantarakentamisnormi Koko maakuntakaava-alueelle on annettu rantarakentamista koskeva suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Määräysten toteutumista seurataan ranta-alueiden maankäyttöä koskevissa lausunnoissa. Ranta-asemakaavatilanne: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta/Kaavoituksen seurannan tilasto, Vuosi Indikaattori Hyväksyttyjen rantaasemakaavojen lukumäärätilanne [kpl] Hyväksyttyjen rantaasemakaavojen pinta-alatilanne [ha] Alueen nimi Hamina 5 112,93 Iitti 2 46,2 Kotka 0 0 Kouvola ,18 Miehikkälä 0 0 Pyhtää 2 6,26 Virolahti 4 49,16

38 38 4. Johtopäätökset Aluerakenne - Yhdyskuntarakenne on toteutunut aluerakennekuvan mukaisesti. Ajankohtaiset kaavat edistävät aluerakenteen perusrakennetta eikä merkittäviä ristiriitaisia hankkeita ole. Yhdyskuntarakenne ja taajamien maankäyttö - Taajamarakenne on väljä. Taajamien sisäinen eheyttämistarve on havaittavissa ja vaatii lisäselvityksiä. Maaseutu ja kylärakenne - Maaseutu on pysynyt asuttuna pohjoisinta Kymenlaaksoa lukuun ottamatta. Kyläverkosto on tiivis eikä maakunnassa ole luokituksen mukaista harvaan asuttua maaseutua. Maaseudun ja kaupunkien välinen yhteistyöverkoston toimiminen on mahdollista. Rakennemuutosalueet - Maakuntakaavaratkaisulla on aktiivisesti pyritty mahdollistamaan ja tukemaan muuntuvien alueiden jatkokäyttöä. Maakuntakaava luo edellytyksiä uuden toiminnan kehittämiselle ja olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämiselle. Matkailu - Merialuemaakuntakaavan yhteydessä on kartoitettu meri- ja saaristoalueen matkailumahdollisuudet ja kaavalla mahdollistettu suurten matkailuhankkeiden toteuttaminen. Maakunnan sisämaan matkailupotentiaalia ei ole samalla tasolla kartoitettu. Merkittävät matkailuhankkeet eivät ole vielä toteutuneet. Kulttuuri- ja rakennusperintö - Maakuntakaavan kulttuuriympäristöjä koskevien suunnittelumääräysten toimivuus ja laajuuden riittävyys tulee selvittää. Virkistys - Maakuntakaavoitus ja virkistysalueiden kehittämis- ja toteuttamistyö on edennyt yhtenevästi. Arvokkaat maisema-alueet - Valtakunnalliset alueet menevät valtioneuvoston käsittelyyn ympäristöministeriön kautta vuoden 2015 aikana. Rajaukset tarkentuvat valtakunnallisten alueiden osalta valtioneuvoston

39 39 käsittelyprosessissa ja maakunnallisten alueiden osalta maisemainventointihankkeen yhteydessä käytävän vuoropuhelun myötä sekä seuraavan maakuntakaavaprosessin yhteydessä. Luonnonperintö - Selvitystarve koskee viheryhteysverkon yhtenäisyyttä yli maakuntarajojen. Luonnonvarat - Selvitystarve koskee luonnonkiven inventointia ja sijaintiohjausta. - Vesiviljelyn laajamittainen kehittäminen ei tällä hetkellä ole mahdollista vedenlaadun vuoksi. Turvetuotanto - Turvetuotantoon nykyisin tarvittava määrä tuotantoalueita on osoitettu maakuntakaavassa. - Turvetuotannon mahdolliset vesistövaikutukset tulee huomioida seuraavassa maakuntakaavassa.