SKP:n eurovaalilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SKP:n eurovaalilehti 2014. www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi"

Transkriptio

1 SKP:n eurovaalilehti 2014

2 2 Pääkirjoitus Euroopan aika ottaa askel vasemmalle Suomen kommunistinen puolue tuo listallaan Euroopan unionin parlamentin vaaleihin EU:n ja kapitalismin vastaisen, työväenluokkaisen vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka kamppailee paremman tulevaisuuden puolesta maailman, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle. Toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista Euroopan unionin sopimusten puitteissa. EU pyrkii estämään työväenliikkeen taistelua oikeuksistaan ja demokratiasta. Unioni on imperialistinen rakenne, kapitalistien luokkataistelukoneisto, joka edistää suurten yhtiöiden etuja niiden pyrkiessä kasvamaan ja maksimoimaan voittonsa. Sen tavoitteena on yhdistää suuryritysten ja jäsenvaltioiden voimat tiiviiksi poliittiseksi liitoksi, talous- ja rahaunioniksi sekä yhteiseksi turvallisuus- ja sotilaspolitiikaksi. Meidän mielestämme politiikan suunnan muuttaminen edellyttää irtautumista nykymuotoisesta EU:sta. Unionin rakenteita ja toimivaltaa on ryhdyttävä purkamaan ja päätäntävaltaa on palautettava ihmisille itselleen. Toisenlainen Eurooppa voi perustua vain itsenäisten kansojen vapaaehtoiselle yhteistyölle. Suurpääomaa syleilevälle politiikalle ja kansallisten rajojen sisälle käpertyvälle nationalismille on vaihtoehto: Euroopan kansojen solidaarisuus ja työväenluokan internationalismi, joka ei kaipaa unionin kaltaisia rappeutuvia rakenteita. Tämä liite esittelee 20 hyvää ehdokasta. Vaalipäivä on 25. toukokuuta. Käytä äänioikeuttasi! MARKO KORVELA Kirjoittaja on Tiedonantaja-lehden päätoimittaja. SKP vaatii: Suomen suunnaksi irti EU:sta Laman laskut niiden aiheuttajille Työläisten oikeudet etusijalle Valta Euroopan kansoille Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan puolesta Eurooppaan ekologinen rakennemuutos Euroopasta rauhan ja solidaarisuuden rakentaja SKP:n EU-vaalilehti 2014 Päätoimittaja Marko Korvela Kannen kuva Outi Mentula Ulkoasu Sari Toivola Painatus Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, Helsinki Tilaa Tiedonantaja Puh (09) H www. tiedonantaja.fi Suomesta tulevaisuuden kulttuurin eurooppalainen tiennäyttäjä Hyvinvointivaltion puolustaminen on mitä parhainta ympäristötoimintaa. Kaivosyhtiöt ovat läänittäneet itselleen jo 14 prosenttia Suomen pintaalasta. Oikeudet Suomen maaperän malmivaroihin on luovutettu ilmaiseksi pääosin ulkomaisille suuryhtiöille. Lähes koko Lappi on rajausten sisällä ja Järvi-Suomi on muuttumassa kaivosten reikäjuustoksi, jos hankkeet toteutuvat. Sodankylä, Oulu, Vieremä, Kiuruvesi, Kaavi, Pohjois- Karjala lista on pitkä ja kasvaa yhä, sanoo pitkän linjan ympäristöaktivisti ja dokumentaristi Hannu Hyvönen. Stop Talvivaara -liikkeen aktiivi toteaa, että taistelu jäljellä olevista uusiutumattomista luonnonvaroista ja maatalousmaasta on kiristymässä. Jotkut tahot ovat kaavailleet Suomelle tulevaisuutta kaivosreservaattina, uraanintuottajana, ydinvoimaloiden ja ydinjätteiden loppusijoitusmaana. Suomi voi myös valita toisin. Me voimme olla tulevaisuuden kulttuurin eurooppalainen tiennäyttäjä. Kuinka tuottaa energiaa tuulella, auringolla tai biomassalla ja säästää energiaa ja metalleja? Millaista olisi ekologisesti kestävä laatumetsätalous ja omavarainen maatalous? visioi Hyvönen. Uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuva aikakausi on vaihtumassa orgaanisen kulttuurin aikaan. Siinä muutoksessa Suomen kannattaa Hyvösen mielestä olla mukana. Hyvönen uskoo ihmisyyden, solidaarisuuden ja toveruuden voimaan. Eurovaaleissa SKP:n lista on Hyvösen mielestä hänen kaltaiselleen korpikommunistille ja yhteisten luonnonvarojen puolustajalla hyvin. Kommunismi, ihmisyys ja yhteisöllisyys ovat se vaihtoehto jota tarvitaan kun suuri rakennemuutos etenee. Kommunismi ei minulle ole valtion ylivaltaa vaan kansalaisten itsehallintoa. Pienten tuloerojen yhteiskunta on toimintakykyinen Kotkalainen biologi Timo Jalkanen muistuttaa, että hyvä elämä on mahdollista pienelläkin aineellisten luonnonvarojen kulutuksella. Tässä on luovuudelle rajattomat mahdollisuudet. Erilaisuus saa kukoistaa. Pienten tuloerojen yhteiskunta on kaikkein toimintakykyisin yhteiskunta. Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen lisäksi pitää kasvattaa kaikkien yhteiskunnan jäsenten valtaa ja mahdollisuuksia päättää asioista myös suurista talouskysymyksistä. Itse asiassa siellä, missä tuloerot ovat pienet, on myös kansalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen suurempaa. Edellä kuvattu yhteiskunta muistuttaa paljon sosialismia, jonka ituja on nähtävissä hyvinvointivaltiossa. Jalkasen mukaan hyvinvointivaltion puolustaminen on mitä parhainta ympäristötoimintaa. Muutos Euroopassa on mahdollinen Euroopan unionin kriisipolitiikkaa vastaan on noussut ennennäkemättömän laaja eurooppalainen vastarinta. Suomen kommunistinen puolue on osa eurooppalaista tyytymättömien liikettä. Nykyisiä epädemokraattisia, erilaiseen sortoon ja riistoon perustuvia valtarakenteita voidaan ja pitää muuttaa. Tänään jos koskaan on tarvetta rakentaa toisenlaista yhteiskuntaa, Eurooppaa ja maailmaa. Nyt tarvitaan luokkatietoista, internationaalia ja radikaalia poliittista vaihtoehtoa oikeiston ylivallalle, sanoo Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja ja Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen Juha-Pekka Väisänen. SKP rakentaa yhteistyön Eurooppaa, jossa etusijalla ovat ihmisten ja luonnon hyvinvointi, työntekijöiden Hannu Hyvönen (oik.) on pitkän linjan ympäristöaktivisti. Timo Jalkanen liputtaa tuloerojen kaventamisen puolesta. oikeudet, demokratia, tasa-arvo ja solidaarisuus. Tältä pohjalta teemme europarlamenttivaaleissa työtä Euroopan vasemmiston, muiden kommunististen ja radikaalien vasemmistolaisten puolueiden sekä EU-parlamentin Yhtyneen vasemmiston GUE/NGLryhmän kanssa. Vantaalainen hyönteistieteilijä ja dosentti Lena Huldén pitää tärkeänä, että EU-vaaleissa on mukana kriittinen vaihtoehto. Huldénin mukaan unionin suurin ongelma on demokratiavaje. Melkein 80 prosenttia Suomen eduskunnan päätöksenteosta tapahtuu EU:n vaatimusten mukaan, ja ne pitää vain ajaa jäsenmaassa läpi. Se EU, mihin aikanaan liityttiin, ei ole enää sama. On tapahtunut valtava vallansiirto Brysseliin. suvi auvinen ulla jalkanen

3 3 Työn, ihmisen ja luonnon puolesta EU:n murenevan kuoren alta nousee toisenlainen kansalaisten Eurooppa. Se mikä on porvareille ja demareille mahdotonta, se on kommunistien eurovaaliehdokkaille mahdollista: olla mukana EU-parlamenttivaaleissa kumoamassa kapitalistista unionia ja rakentamassa sen tilalle uudenlaista kansalaisten Eurooppaa. Nuoret tamperelaiset kommunistit, postityöntekijä Petra Packalen, 30, ja pätkätyöläinen Simo Suominen, 24, tekevät kevään eurovaaleissa työtä tämän vision puolesta. Ei EU:ta kumota vaaleissa, mutta ei myöskään vaaleja boikotoimalla. Osallistuminen vaaleihin on yksi osa sitä liikettä, joka on käynnissä torimielenosoituksissa, työpaikoilla ja kaikkialla, missä kansalaiset kamppailevat oikeudenmukaisuuden puolesta. EU:n rakenteet natisevat liitoksissaan ja pinnan alla kehittyy uudenlainen Eurooppa, sanovat Petra ja Simo yhteisenä kantanaan. Työtä, demokratiaa ja kansalaisverkostoja Että ihmisillä olisi tulevaisuuden toivoa, täytyy ensin olla tämän päivän työtä, toimeentuloa ja ihmisarvoa. Maahan poljettu kurjalisto ei muuta maailmaa, tämän totesi jo Karl Marx. Teemani vaaleissa on juuri työllisyys ja samalla Suomen itsemääräämisoikeus. EU-määräyksillä, budjettivallan riistolla ja ylikansallisella kapitalismilla on Suomesta hävitetty niin hirveä määrä työtä, että siihen on nyt tultava muutos. Työn pitää ihan käytännön politiikassa olla ykkössijalla, Simo sanoo ja torjuu väitteet ihmisten työhaluttomuudesta. EU:n vapauksiin kuuluu työvoiman vapaa liikkuvuus, mikä usein tarkoittaa työttömien pakkoa liikkua maasta toiseen. Työnantajat käyttävät asiaa hyväkseen ja luovat kahden kerroksen työmarkkinat, joilla palkka- ja muut normit eivät koske muualta tulevia. Muutos tähän saadaan Jo riittää EU! Kansalaisten hyvinvointi etusijalle Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mukaan Suomen EU-jäsenmaksut ovat muka halpa maksu vientiyritystemme pääsystä tulleitta EU:n alueelle. Uskomatonta puhetta! Suomen miljardin tuonti EU-alueelta on neljä viime vuotta ollut muutaman miljardin suurempi kuin Suomen vienti sinne. Suomi Petra Packalen ja Simo Suominen haluavat kumota kapitalistisen unionin. vain ay-liikkeen kansainvälisyyden voimin, Petra jatkaa työteemasta. Molemmat toteavat, että kyse ei ole muurien rakentamisesta kansojen välille, vaan lakien ja sopimusten noudattamisesta. Työmarkkinoilla on päästävä irti kapitalistien isäntävallasta. Ay-liikkeen vallankumouksellisten voimien yhteistyötä on tiivistettävä. Eurooppalaisen ay-liikkeen organisoima mielenosoituspäivä huhtikuun alussa on esimerkki siitä, mihin suuntaan toimintaa on kehitettävä. Tästä on vielä matkaa siihen, että eri maissa lähdetään liikkeelle toisen maan työläisten puolesta, Petra sanoo. Kapitalismin rajat ylittävä muutos Nuoret eurovaaliehdokkaat Simo ja Petra ovat sitä mieltä, että nyt on jo merkkejä EU:n rakenteiden sisällä muotoutuvasta toisenlaisesta Euroopasta, sellaisesta joka rakentuu työn ja oikeudenmukaisuuden, ihmisten ja luonnon ehdoilla. on päinvastoin tullivapauden antamalla hävinnyt tulleissa vuosittain ja maksanut jo sillä enemmänkin kuin yritystensä tullivapauden. Ei olisi tarvittu vielä jäsenmaksujakin. Suomen bruttojäsenmaksut EU:lle ovat seitsenvuotiskaudella noin 2 miljardia euroa vuodessa. Se aiheuttaa tarpeen leikata palveluja, korottaa veroja ja ottaa lainaa. Tilanne voi vielä huonontua, kun EU:n isommat kapitalistit kilpailevat suomalaisyrityksiä ja työtä pois Suomesta ja EU rahoittaa Ukrainaa. EU:n puolustajat puhuvat mieluummin Suomen yli 0,5 miljardin vuotuisista nettojäsen maksuista. Se vääristää kuvaa. EU:n Suomen tuet eivät tule valtaosin julkiselle vallalle, vaan maatalouden yksityisyrittäjille Myös eläinten ehdoilla, sillä nykyinen EU ei tunnusta eläinten oikeuksia. Eläinkokeet ja hirvittävän pitkät kuljetusmatkat ovat osoituksia eläinten hyödyntämisestä vain markkinoiden tarpeisiin, Petra kiteyttää. Vanhan järjestelmän kriisit ja uuden merkit on siis osattava nähdä, tulkita ja käyttää poliittisesti viisaasti. Käynnissä olevaa prosessia voi ja pitää vauhdittaa sekä osoittaa sille suuntaa. Yhä kauemmaksi karanneen päätösvallan suuntaa pitää kääntää takaisin lähelle niitä, joita päätökset koskevat. On käytävä taisteluun demokratiasta. Luonnonvarojen käyttö on esimerkki isosta kokonaisuudesta, jossa kansalaisliikkeillä on mahdollisuus kääntää politiikan suuntaa, Simo pohtii. Uudelle Euroopalle uusi suunta kuten Björn Wahlroosille, yrityksille tai muille yksityisille. Monet näistä eivät saisi sellaisia tukia Suomen valtion budjetista. EU:n tuet eivät kaikki välillisestikään vähennä Suomen jäsenmaksuja. Jäsenmaksut on myös ensin maksettava. Veronmaksajia rasittavat myös jäsenmaksuja isommat jäsenyyden välilliset julkisen vallan menot virkamiesten, siirtoväen sosiaalimenojen, armeijan EU-valmiusosaston, lisääntyneen työttömyyden ja lainakustannusten, julkisten hankkeitten kilpailutuksen ym. osalta. Päälle tulevat rasitteina EU:n pankkikriisin hoidon miljoonat eurot ja takaukset. Lainat EU-maksujen maksamiseksi syövät suomalaisten tulevaisuuttakin. Suunta on siis oltava kohti sosialistisia ratkaisuja radikalisoituvan ayliikkeen, valppaiden kansalaisliikkeiden ja asialleen uskollisen poliittisen työväenliikkeen voimin. EU voi murentua sisältä päin, mutta suunta voi olla väärä ilman poliittista tietoisuutta. Tarvitaan taistelua demokratiasta, mutta tarvitaan myös taistelua taloudesta. Simo toteaa, että EUparlamentti on hyvin erilainen kuin Suomen eduskuntalaitos ja Euroopan Keskuspankki on ihan ainoa laatuaan maailmassa. Niiden valtaa ei helposti murreta. Vaikka EU:ta ei sen oman parlamentin päätöksellä lopeteta, tarvitaan taistelua myös parlamentin sisällä. Tärkeintä on löytää kansalliset rajat ylittäen ne EU-kriittiset vasemmistolaiset voimat, jotka ovat valmiita tukemaan Euroopan laajuista kansalaisliikettä. Ei siis pidä tuijottaa vain siihen, onko omasta maasta edustajia vai ei. Työväenliikkeen kansainvälisyys on päivitettävä uuteen aikaan ja tilanteeseen. Kreikan Syrizan puheenjohtajan Alexis Tsiprasin ehdokkuus EU-komission puheenjohtajaksi voi yhdistää eri maiden vasemmistolaisia. HANNU OITTINEN Kommentti Samaan aikaan kokoomusvetoinen hallitus vuoden 2015 osalta leikkaa hyvinvointivaltion ja kuntien palveluksia ja korottaa veroja 1,5 miljardin edestä eli melkein EU:n bruttojäsenmaksun verran ja ottaa yksityispankeista kallista lainaa. Seuraavina vuosina leikkaukset ovat vielä suurempia. Tämä on järjetöntä taloudenhoitoa. Suomen tulee hankkiutua eroon EU:sta ja ryhtyä hoitamaan kansalaistensa hyvinvointia. ARJO SUONPERÄ Kirjoittaja on varatuomari ja Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskuksen puheenjohtaja. hannu oittinen Nykyiset voimassa olevat Euroopan unionin sopimukset perustuvat kilpailulle, sääntelyn purkamiselle ja kaupan vapauttamiselle. Euroopan keskuspankki ja euro palvelevat yksinomaan rahoitusmarkkinoiden ja suurpääoman etuja. Tämä tekee yhteiskunnallisen kehityksen mahdottomaksi. Eurooppa on rakennettava uudelleen. Tavoitteenamme on herättää toivo yhteistyön ja solidaarisuuden Euroopasta, joka palvelisi Euroopan ja koko maailman kansalaisten tarpeita. Euroopan vasemmiston ohjelma 2014 europarlamenttivaaleihin hahmottelee toisenlaisen Euroopan suuntaviivoja. Sen ytimessä ovat demokratia, solidaarisuus, sosiaalisuus, ekologisuus ja rauha. Pierre Laurent, Euroopan vasemmiston puheenjohtaja, Ranskan kommunistisen puolueen pääsihteeri Euroopan vasemmisto Perustettu 8. toukokuuta jäsenpuoluetta, 11 tarkkailijajäsentä Mukana puolueita myös EU:n ulkopuolisista maista Suomesta jäseninä Suomen kommunistinen puolue ja Vasemmistoliitto Puheenjohtaja Pierre Laurent Ranskan kommunistisesta puolueesta Mukana Euroopan parlamentissa Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) kautta

4 4 Eliitti rikastuu EU-Suomessa EU-jäsenyytensä aikana Suomi on rikastunut jatkuvalla syötöllä. Meille on kehittynyt menestyvä IT-bisnes ja paljon muita korkean osaamisen aloja. Samaan aikaan julkisuuden on vallannut puhe, jonka mukaan me köyhdymme jatkuvasti, eikä julkisiin hyvinvointipalveluihin ole varaa. Tämän varjolla on toistuvasti leikattu kunnilta valtionosuuksia, joilla palvelut pitäisi rahoittaa, ja kiristetty sosiaaliturvaa. Painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisystä ongelmien hoitamiseen, ja ihmisiä jätetty heitteille. Työttömyys on noussut pysyvästi korkealle tasolle. Päätäntävalta on yhä harvemmissa käsissä. Vaaleilla valitut poliitikotkaan eivät aina tiedä mistä ovat päättämässä, asioita valmistellaan salassa pienellä porukalla ja kovalla kiireellä. EU tarjoaa tällaiselle, pientä eliittiä suosivalle politiikalle vahvan ideologisen selkänojan. Se pyrkii tarjoamaan yksityisille yrityksille uusia markkinoita ajamalla valtioita ja paikallishallintoa palvelujen yksityistämiseen. Kaikilla ei kuitenkaan ole mennyt huonosti. Yritysten voittojen osuus tuotetusta rikkaudesta on noussut ja rikkaimman yhden prosentin tulot kasvaneet räjähdysmäisesti. Suomessa ja koko Euroopassa voidaankin ottaa poliittisesti toinen suunta: jakaa varallisuutta tasaisemmin ja lisätä demokratiaa. Keski-Euroopassa on noussut vahva kansalais- ja ammattiyhdistysliikehdintä vaatimaan politiikan suunnan muuttamista. Siksi vaaligallupien mukaan eurooppalainen vasemmisto on voittamassa nämä vaalit ja tuplaamassa paikkamääränsä. Nokian nousu ja internetin suosion kasvaminen loivat vuosituhannen vaihteeseen IT-kuplan. Hyöty valui osakkeenomistajien taskuun, sillä 2000-luvun taitteessa yritysten maksamat osingot nousivat pysyvästi korkeammalle tasolle kuin yritysten maksamat verot. Omalla tuotannolla Suomi nousuun Meillä Suomessa ja Euroopassa on tarve esimerkiksi ympäristöystävällisille energiantuotantomuodoille ja omalle ohjelmistotuotannolle. Julkisen sektorin on luotava omaa tuotantoa sen sijaan, että odotetaan yksityisen sektorin tekevän jotain, vaatii SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju. Suomessa yritysten voitoista vain 20% käytetään uusiin investointeihin. Liikevoittoja ja osinkoja verottamalla on mahdollista saada valtiolle lisää rahaa hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen ja uuden tuotannon rakentamiseen Suurituloisin 1% Keskimääräiset tulot vuodessa (euroa) Kaksi lukua 9 10 mrd mrd Valtiovarainministeriön arvio Suomen valtiontalouden kestävyysvajeesta vuonna 2013 Suomessa vuonna 2012 maksettujen pääomatulojen määrä (osingot, myynti- ja vuokratulot) Pienituloisimman 10 prosentin tulot ovat käytännössä polkeneet paikallaan viimeiset 20 vuotta. Sama koskee suurelta osin myös muita tuloluokkia. Vain pieni rikkaiden joukko on hyötynyt valtavasta taloudellisesta kasvusta. Pienituloisimmat 10% Keskimääräiset tulot vuodessa (euroa) BK

5 5 Vuonna 2008 maailma syöksyi pitkään aikaan vakavimpaan talouslamaan, ja työpaikkoja katosi. Rikkaiden tulot laskivat, mutta yritysten voitot säilyivät silti suuremmalla tasolla kuin 90-luvun puolivälissä. Sen sijaan viidessä vuodessa nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kaksinkertaistuneet. Suomi on pääomatuloille veroparatiisi Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa 15,5 prosenttia vuonna 2011, kun se EU-maissa keskimäärin oli 20,5 prosenttia. Jos osuus olisi Suomessa sama kuin EU-maissa keskimäärin, pitäisi pääomaveroja periä 4 miljardia euroa enemmän. Jos veroaste olisi esimerkiksi Tanskan tasolla, olisi verotuloja vuodessa noin 8 miljardia euroa nykyistä enemmän. Pääomatulojen toteutunut veroprosentti oli vuonna 2012 vain 18,1 prosenttia. Pääomaveroihin luetaan muun muassa yhteisövero, pääomatulovero, varallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero sekä yrittäjien verot ja sosiaalivakuutusmaksut. Kulutusveroja ja työhön kohdistuvia veroja peritään Suomessa keskimääräistä enemmän. T/asukas Suomi on nykyään rikkaampi kuin koskaan. Bruttokansantuotteemme on kasvanut lähes katkeamatta 70-luvulta tähän päivään, ja oli noin euroa per asukas vuonna luvun alun lama ja 2008 alkanut nykyinen kriisi näkyvät pieninä notkahduksina, mutta pitkän aikavälin suunta on selvä. Julkinen talous mainettaan paremmassa kunnossa Suomen julkisen talouden alijäämä ja velka eivät ole kohtuuttoman suuria eurooppalaisessa mittakaavassa. Meillä ei ole myöskään pakottavaa tarvetta nostaa eläkeikää eikä leikata eläkkeitä. Suomessa lietsotaan määrätietoisesti pelkoa ylivelkaantumisesta ja talouden kriisistä, vaikka julkisen talouden tehtävä olisi heikkoina aikoina ylläpitää taloutta ja työllisyyttä. Vuodesta 2009 alkaen valtiontalouden alijäämä on ollut 7 miljardia euroa. Julkisuudessa jätetään mainitsematta, että samaan aikaan valtiontalouden rahoitusvarat ovat ja ovat nyt yli 62 miljardia euroa. Luvusta puuttuvat vielä valtion reaalivarallisuus ja työeläkekassojen tuotto. Julkisyhteisöjen varat ovat nousseet vuoden miljardista eurosta vuoden 2012 noin 240 miljardiin euroon. Näihin lasketaan valtionhallinnon ja paikallishallinnon sekä työeläkerahastojen ja muiden sosiaaliturvarahastojen varat. Velat ovat vastaavana aikana nousseet huomattavasti maltillisemmin, vuoteen 2008 saakka jopa hieman laskeneet. Vuosina julkisyhteisöjen varat kasvoivat edelleen enemmän kuin velat. Vuonna 2012 kasvu oli 16,6 miljardia euroa, siitä työeläkerahastojen osuus oli 13,1 miljardia euroa. Julkinen bruttovelka oli 54 prosenttia bruttokansantuotteesta eli alle EU:n keskitason Yritysten liikevoitot % kansantulosta

6 6 Sortajaa vastaan Pitkän linjan näyttelijä-laulaja Ritva Sorvali oli mukana perustamassa Lahteen Teatteri Vanhaa Jukoa. Hän on näytellyt Turun ja Helsingin kaupunginteattereissa, ja tällä hetkellä työpaikka on Lahden kaupunginteatterissa. Sorvali valittiin Thaliagaalassa 2010 vuoden naisnäyttelijäksi. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Keisarikunta ja Kummelin Jackpot. Laulajana Sorvali tekee yhteistyötä muun muassa säveltäjämestari Kaj Chydeniuksen kanssa. Riisto on voimistunut ja kapitalismin vaikutus lisääntynyt. Jos 1970-luvulla vallankumous oli tarpeen, niin nyt se on vielä tarpeellisempi. Sorvalin mielestä ei ole vanhanaikaista sanoa, että kansojen on noustava sortajaansa vastaan. Se on tämän ajan vaatimus. Ja sen toteutumisestakin on jo esimerkkejä maailmalta. Kauanko ihmiset sietävät tällaista menoa? Loppu leikkauspolitiikalle kohti demokraattista muutosta Yhteisrintamaan EU:ta ja kapitalismia vastaan Suomen työväenpuolue STP osallistuu kolmen ehdokkaan voimin EU-parlamenttivaaleihin yhteisellä listalla Suomen kommunistisen puolueen kanssa. Tavoitteenamme on entisestään voimistaa kapitalismin vastaisen ja demokraattista muutosta ajavan yhteisrintaman kehittämistä myös EUvaalien jälkeen, kertoo STP:n varapuheenjohtaja Tommi Lievemaa. STP vaatii eurovaaleissa radikaalia muutosta nykyiseen kovaan markkinaehtoiseen politiikkaan. Tavoitteemme on yhteiskuntapolitiikan muutos, joka tekee oikeutta tavalliselle kansalle. On toteutettava tulonjaon muutos pääomatulojen ja suurituloisten kustannuksella työtulojen ja perusturvan hyväksi. Leikkausten ja yksityistämisen sijaan tulee kehittää julkisia palveluja ja luoda sinne työpaikkoja. Lievemaan mielestä yhteiskunnallinen aloite on jo liian kauan ollut oikeistolla ja elinkeinoelämällä. Niiden ajama politiikka ei vastaa kansan enemmistön etua eikä tahtoa. Pelastetaan jäsenmaiden itsenäisyys STP:n ehdokaskolmikko: Juhani Tanski, Tommi Lievemaa ja Matti Laitinen. Tuoreen huuhaa-tutkimuksen mukaan pohjois- ja itäsuomalaiset äänestäjät pitävät EU-vaaleissa tärkeänä ehdokkaan valintakriteerinä kotipaikkaa tai maakuntaa. Kuopiolainen Juhani Tanski on huomannut, että EU-parlamentissa käsitellään perin harvoin EU:n siirtomaiden maakuntien asioita. STP:n puheenjohtajan mielestä tulevalla viisivuotiskaudella tärkeimmät asiat ovat eurokriisi halutaanko se ratkaista vai ei viedäänkö EU:ta kohti liittovaltiota vai puretaanko nykyinen eurojärjestelmä talouden nostamiseksi jaloilleen, pidetäänkö budjettivalta kansallisilla parlamenteilla, estetäänkö pankkiunioni ja tuetaanko rikollisia etelän maiden rahanpesijöitä, veroparatiisihuijareita ja eri maiden spekulantteja kuten tähän asti on tehty EU:n perustuslakia, EKP:n perusasiakirjaa ja euron vakaussopimusta törkeästi rikkoen. Äärimmäisen tärkeää on estää EU:n Globalisaation ja vapaiden pääomaliikkeiden nimiin vannova maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalistinen harvainvalta on saanut aikaan ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin alasajon lisäksi ennennäkemättömän yhteiskunta- ja talouskriisin. Se on johtamassa kaikkialla maailmassa myös kehittyneissä teollisuusmaissa inhimillisen hädän pahenemiseen entisestään. Sen tilalle tarvitaan uutta talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka asettaa työn sekä sen tekijät ja heidän etunsa suurten pääomien ja niiden omistajien etujen edelle. Pääomien rajaton vapaus tulee saattaa yhteiskunnallisen kontrollin piiriin. STP:N EU-VAALIOHJELMA 2014 heikki männikkö ja USA:n TTIP-vapaakauppa- ja sijoitussopimus. Eurokriisi on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että on vain kaksi vaihtoehtoa: pelastetaan euro ja uhrataan jäsenmaiden itsenäisyys tai uhrataan euro ja pelastetaan jäsenmaiden itsenäisyys. Itsenäisyys ja nykyisenlainen rahaliitto eivät sovi yhteen, toteaa Tanski. EU ja kapitalismi on kumottava Matti Laitinen muistuttaa, että EU on Euroopan kapitalistien yhteistyöjärjestö. Eurooppalainen oligarkkiorganisaatio suosii yksityissektoria. Peruskirjassa mainitut ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat heikosti. EU:n vaikein ongelma on sen olemassaolo. Tämä ongelma poistuu ainoastaan hajottamalla koko unioni. Laitisen mukaan unioni tulee hajoamaan omaan mahdottomuuteensa, ja sen aikana kertyneitä kokemuksia ja solmittuja yhteistyöverkostoja voidaan hyödyntää tulevaisuuden demokraattisessa Euroopassa. Kun kapitalismi ei kykene eikä myöskään välitä ratkaista tuottamiaan ongelmia, se on kumottava ja korvattava elämää kunnioittavalla sosialistisella tuotantotavalla ja tuotantosuhteilla. Sosialismi on erottamaton osa työväenliikettä ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta. EU on hajotettava! Laitisen vaatimukseen yhtyvät sekä STP:n muut ehdokkaat että koko SKP:n lista. Sote-sotku EU-politiikkaa pahimmillaan Suomi-nimistä syrjäkylää tyhjennetään asukkaista. EU ajaa ainoastaan suuryritysten ja pankkien etuja, sanoo Susanna Rissanen. Eduskuntapuolueiden yhdessä sopima sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus keskittää valtaa pois kunnilta ja asukkaiden vaaleilla valitsemilta edustajilta viiden jättikokoisen kuntayhtymän johtajille. Sote-kähmintä avaa tietä entistä laajemmalle kuntien palvelujen yksityistämiselle ja kilpailuttamiselle, huomauttaa heinolalainen kaupunginvaltuutettu Tero Pitkä. Noin puolet kuntien rahoista siirtyisi viiden jättimäisen erityisvastuualueen hallintaan. Pitkän mukaan seurauksena on väistämättä demokratian kaventuminen, reuna-alueiden kuihtuminen ja lähipalvelujen karkaaminen kuntalaisten ulottuvilta. Suuret yksiköt mahdollistavat myös palvelujen kilpailuttamisen ja ulkoistamisen asukkaita kuulematta. Tämähän on sitä EU:n ajamaa markkinavetoista politiikkaa pahimmillaan, toteaa Pitkä. Perheellinen mies on Heinolassa kunnostautunut lähipalvelujen puolustajana. Hän on monien muiden kanssa yhteistyössä estänyt muun muassa lähikoulun lakkauttamisen. Pitkä korostaa, että sekä soteettä kuntasekoiluille on olemassa parempi vaihtoehto. Me kommunistit esitämme kaksiportaista mallia, jossa hallinto jaetaan aluekuntiin ja pe- veikko koivusalo ruskuntiin. Aluekuntaan valitaan kunnallisvaalien yhteydessä maakuntavaltuusto, joka huolehtii erikoissairaanhoidosta ja joistakin erityispalveluista, kuten erimerkiksi pelastustoimesta ja seutuliikenteestä. Peruskunta puolestaan huolehtii lähipalvelujen, kuten perustason sairaanhoidon ja lähisosiaalityön tuottamisesta. Malli on Pitkän mukaan demokraattinen ja siinä on selkeä työnjako. Malli mahdollistaa myös reuna-alueiden oikeudenmukaisen huomioimisen. EU ajaa suuryritysten ja pankkien etuja Iisalmelainen Susanna Rissanen (kuvassa) vertaa Euroopan unionia pakkoliitettyihin kuntiin. Pienten kuntien veronmaksajien rahoilla palvelut järjestetään kasvukeskukseen ja samalla pienten kuntien asukkaille kerrotaan, että he saavat kyllä käyttää näitä palveluita. Paljon puhuttu tehokkuus haetaan harventamalla lähipalveluja. Suomen veronmaksajien rahat kelpaavat ja niillä kehitetään Euroopan kasvukeskittymiä. Suomelle on EU:ssa varattu kaivostoiminnan ja energian tuottajan rooli. Meillä tehdään tietoisesti työttömiä, ja ihmiset ajetaan syrjäkyliltä palvelujen perässä kasvukeskuksiin. Aivan samoin EU-tasolla Suomi-nimistä syrjäkylää tyhjennetään asukkaista. Rissasen mielestä yhteistyötä täytyy Euroopassa tehdä, mutta sitä on tehtävä ilman EU:n sanelemaa pakkoa, valtioiden omilla ehdoilla. EU on ajanut ainoastaan suuryritysten ja pankkien etuja. Unionin jäsenvaltioissa on nähtävissä kansojen kurjistuminen, tuloerojen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen. EU:n linjaa ja roolia on muutettava radikaalisti. Jäsenvaltioille on palautettava päätäntävalta, pankit on kansallistettava. Yksityisten pankkien on annettava romahtaa, vaatii Rissanen.

7 7 Irti EU-sopimusten kahleista Valtaa on palautettava takaisin kansalliselle tasolle. Euroopan Unioni on rakennettu väärälle perustalle. Unionin perusarvona on markkinoiden toimintavapauksien kasvattaminen ja rahan vallan vahvistaminen. Ihmisoikeu det, luonto ja koko planeetan selviytyminen on sille toisarvoista. Siksi unionista on lähdettävä, toteaa SKP:n Uudenmaan piirin piirisihteeri Tiina Sandberg. Sandbergin mielestä suurin yksittäinen epäkohta unionissa on asunnottomuus. Meillä on keinot siihen, että voimme poistaa asunnottomuuden Euroopasta. Ainoa mitä meiltä puuttuu, on poliittinen tahto ja ihmisten yhteinen vaatimus tämän vääryyden korjaamiseksi. Suomen on mahdollista irtaantua EU-sopimusten kahleista. Ne kahleet on tehty valtiosopimuksista, jotka kuten kaikki sopimukset voidaan avata, neuvotella uudelleen ja purkaa. Tämän tekemiseen tarvitaan uusia päättäjiä vanhojen tilalle. Suurin osa kansasta on jo tyytymätöntä EU:n toimintaan. Nyt täytyy kasvattaa massa kriittiseksi, sanoo Sandberg. Valta takaisin Euroopan kansoille Naisten oikeudet ovat osa eurooppalaisia ihmisoikeuksia. Hyvinkääläinen Iida Ylönen muistuttaa, että silti löytyy maita, joissa nainen ei saa päättää omasta kehostaan. Irlannissa, Puolassa ja Maltalla naisten oikeus aborttiin on hyvin rajattu ja Espanjassa ollaan menossa samaan suuntaan. Syyt ovat patriarkaalisessa järjestelmässä ja uskonnossa. On käsittämätöntä, että tämä on mahdollista nykyajan Euroopassa. Naisilla tulee olla vapaus valita, vaatii Ylönen. Unionissa valta on luisunut kansalaisilta suurille jäsenmaille ja suuryrityksille. Yritysten valta on kasvamassa koko ajan ja tämä suunta on pysäytettävä, sanoo Ylönen. Ei liian vapaalle vapaakauppasopimukselle Yhdysvaltain ja Euroopan väliselle TTIP-vapaakauppasopimukselle on asetettu hyvin kunnianhimoinen deadline vuoteen 2014, mutta raja siirtynee keväällä 2014 käytävien europarlamenttivaalien ja Yhdysvaltain marraskuisten edustajanhuoneen ja senaatinvaalien takia. Euroopan unionin komissio käynnisti maaliskuussa 2014 kolmen kuukauden neuvottelutauon EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa investointisuojaa koskevien kansalaismielipiteiden kuulemiseksi. Kauppa- Suomi-neito unionin kahleissa. Iida Ylönen (vas.) EU-kriittisessä performanssissa. Tiina Sandberg vaatii irtaantumista EU-sopimuksista. veikko koivusalo Valtaa on Ylösen mielestä palautettava takaisin kansalliselle tasolle. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia tulisi parantaa kansalaisaloitteilla ja kansanäänestyksillä sekä kehittämällä lähidemokratiaa. Kommentti komissaari Karel de Gucht vakuutti komission ottavan palautteen huomioon neuvotteluissa. Sijoittajavaltiosuhteet olivat ongelma myös Kanadan ja EU:n välisessä vapaakauppasopimuksessa. Glyn Moody tekee vuoden 2013 lopussa voimaan tullutta Kanadan ja EU:n välistä sopimusta koskevien vuotokohtien perusteella johtopäätöksen, että sopimuksen sijoittajavaltiosuhteet on rakennettu hiekalle. Yhteinen palveluista ja sijoituksista vastaava komitea voi aina omaksua jälkeen päin uusia sääntöjä, tulkintoja ja muutoksia. Tämä on huolestuttavasti lähestymistapa, jonka EU ja Yhdysvallat ovat omaksumassa omassa sopimuksessaan. TTIP sisältää monia tariffinalennuksia jo entuudestaan alhaisiin kauppatariffeihin EU:n ja Yhdysvaltain välillä. Eurooppalaisten kauppasäädösten harmonisointi Yhdysvaltain tasolle saisi aikaan monia heikennyksiä erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, jolla yksityistämistrendi lisääntyisi entisestään. Lisäksi harmonisoinnilla olisi tuhoisat seuraukset globaalille ilmastopolitiikalle ja päästörajoitustavoitteille. TTIP vaikeuttaisi myös pankkisektorin osallistumista hiilidioksidin päästöjä rajoittaviin projekteihin. Se uhkaisi myös työntekijöiden ja luonnon perusoikeuksia. EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvotteluissa pitää pyrkiä siihen, etteivät eurooppalaiset järjestelmät ympäristön, terveyden, työntekijöiden ja turvallisuuden suojelemiseksi ole uhattuina. RITA DAHL Kirjoittaja on SKP:n sitoutumaton eurovaaliehdokas, VTM, FM, kirjailija ja klassinen sopraano. ta-arkisto Työläisten oikeudet etusijalle Oululaisen Tuukka Koirikiven mielestä Euroopan unionissa mättää lyhyesti sanottuna kaikki. EU on luotu perusperiaatteiltaan talouden sekä rahan ja työvoiman vapaan liikkuvuuden varaan. Kansalaisten sijasta unioni hyödyttää vain suuromistajia ja heidän etujaan. Koirikivi ei vastusta vapaata liikkuvuutta, mutta EU:ssa sillä on varjopuolensa. Työvoiman vapaa liikkuvuus on heikentänyt huomattavasti työehtoja ympäri Eurooppaa. Vasta keskusteltiin siitä, kuinka työpaikat viedään halpatuotantomaihin. Nykyään myös Suomessa olevat työt teetetään halvemman työvoiman maista tulevilla työntekijöillä. Eurolla töitä tekevät raksaduunarit ovat arkipäivää ympäri Suomea. Työntekijöitä ei pidä syyllistää vaan yrityksiä, jotka kiertävät törkeästi suomalaisia työehtosopimuksia. Porissa asuva putkiasentaja ja huoltomies Pekka Lundgren huomauttaa, että EU:n työvoiman vapaa liikkuminen on käytännössä muodostunut työn perässä matkustamisen ja liikkumisen pakoksi, jota työnantajat käyttävät hyväkseen palkkojen ja muiden työelämän normistojen polkemiseksi. Suomessa pitää jokaiselle työntekijälle maksaa sellaista palkkaa, että se riittää elämiseen. Myös veronkierto ja harmaan talouden pyörittäminen on estettävä. Suomi ansaitsee parempia poliitikkoja Suomalaiset valtapuolueet ovat viime vuosina ulkoistaneet ajattelun ja poliittisten linjojen vetämisen konsulteille ja mainostoimistoille. Jyväskyläläinen yliopistonopettaja Miguel López ihmettelee tätä kehitystä. Poliitikkojen taso Suomessa on kehno. Porvaritkin ovat huonoja, koska he eivät osaa ajatella eivätkä päättää omasta puolestaan. Poliitikot eivät täytä velvollisuuttaan kansan edustajina. López ei kannata nykyisen kaltaista EU:ta. Hänen mukaansa EU on täyskapitalistinen, rahaa palvova liitto. Se on kuin epäonninen ja riitainen avioliitto. Paras ratkaisu on ero, kommentoi López.

8 Rita Dahl, 41, Vantaa Kirjailija, sopraano, VTM; FM Petra Packalén, 30, Tampere Postityöntekijä Lena Huldén, 57, Vantaa MMT, FT, dosentti lenantiedeblogi.blogspot.fi Tero Pitkä, 36, Heinola Lähihoitaja Hannu Hyvönen, 59, Iisalmi Kansalaisaktivisti, dokumentaristi Susanna Rissanen, 29, Iisalmi Sosiaaliterapeutti Timo Jalkanen, 63, Kotka Biologi, ympäristöaktivisti Tiina Sandberg, 40, Helsinki Piirisihteeri (ympäristösuunnittelija, AMK) tiinamariasandberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi Heikki Ketoharju, 24, Helsinki Pääsihteeri heikki.ketoharju.info Simo Suominen, 24, Tampere Työtön simosuominen.wordpress.com Tuukka Koirikivi, 23, Oulu Musiikinopiskelija tuukkak.blogspot.fi Arjo Suonperä, 68, Espoo Varatuomari suonpera.tiedottaa.net Tommi Lievemaa, 47, Espoo Muusikko lievemaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi Juhani Tanski, 67, Kuopio ATK-suunnittelija, STP:n puheenjohtaja juhanitanski.puheenvuoro.uusisuomi.fi Miguel López, 55, Jyväskylä Yliopistonopettaja JP (Juha-Pekka) Väisänen, 47, Helsinki SKP:n puheenjohtaja, käsitetaiteilija jpvaisanen.blogspot.fi Pekka Lundgren, 60, Pori Putkiasentaja, huoltomiäs Iida Ylönen, 29, Hyvinkää Muotoilija, työtön Ritva Sorvali, 56, Lahti Näyttelijä Matti Laitinen, 60, Helsinki Tietoliikenneteknikko, kirjailija

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Kapeampi mutta terävämpi EU.

Kapeampi mutta terävämpi EU. Kapeampi mutta terävämpi EU. 2014 Keskustapuolue haluaa kapeamman mutta terävämmän EU:n. Työskentelemme sellaisen unionin puolesta, joka tekee vähemmän asioita mutta tekee ne paremmin. Keskustapuolue suhtautuu

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Joukko tutkijoita ja asiantuntija aktivisteja ilmoittaa allekirjoittaneensa Paavo

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan.

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan. Sivu 1 / 8 Pirtin klubin keskustelukerho 3.2.2015 Varatuomari Arjo Suonperä Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puheenjohtaja: EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) =

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA

PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS

Ajankohtaiset asiat EU:ssa. 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset asiat EU:ssa 29.10.2014 Niina Pautola-Mol Neuvotteleva virkamies VNEUS Ajankohtaiset haasteet EU:ssa Heikko talouskasvu Korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys Investointien vähäisyys

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti

PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti PERIAATELAUSUMA 31.7.2010 Julkaisuvapaa heti Muutos 2011:n ensisijainen tavoite on Suomen kansalaisten etu ja keinot sen ajamiseksi ovat suora demokratia sekä sananvapaus. Muutos 2011 nostaa esimerkeiksi

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015

Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Voisiko euron hajo.aa hallitus1? Onko Fixit mahdollisuus Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 08.10.2015 Miksi olemme täällä tänään? Vastaus: monien ekonomisaen mielestä jo ennen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Talous ihmistä varten

Talous ihmistä varten SKP:n edustajakokous 8.-9.6.2013 Talous ihmistä varten Talous ja markkinat hallitsevat yhä enemmän ihmisten elämää. Raha on tämän ajan pyhimys, jonka alttarille uhrataan muut arvot. Talouden pitäisi olla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve

Talouden tila ja rakennemuutosten tarve Talouden tila ja rakennemuutosten tarve - Talouden suunta - Kolme tarvittavaa rakennemuutosta Martti Hetemäki 9.4.2014 Lähde: Tilastokeskus 14.3.2014 Suomen BKT:n kuukausikuvaaja BKT:n v. 2008 oletettu

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot