SKP:n eurovaalilehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SKP:n eurovaalilehti 2014. www.hyvinvointivaltionpuolesta.fi"

Transkriptio

1 SKP:n eurovaalilehti 2014

2 2 Pääkirjoitus Euroopan aika ottaa askel vasemmalle Suomen kommunistinen puolue tuo listallaan Euroopan unionin parlamentin vaaleihin EU:n ja kapitalismin vastaisen, työväenluokkaisen vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka kamppailee paremman tulevaisuuden puolesta maailman, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle. Toisenlaisen Euroopan rakentaminen ei ole mahdollista Euroopan unionin sopimusten puitteissa. EU pyrkii estämään työväenliikkeen taistelua oikeuksistaan ja demokratiasta. Unioni on imperialistinen rakenne, kapitalistien luokkataistelukoneisto, joka edistää suurten yhtiöiden etuja niiden pyrkiessä kasvamaan ja maksimoimaan voittonsa. Sen tavoitteena on yhdistää suuryritysten ja jäsenvaltioiden voimat tiiviiksi poliittiseksi liitoksi, talous- ja rahaunioniksi sekä yhteiseksi turvallisuus- ja sotilaspolitiikaksi. Meidän mielestämme politiikan suunnan muuttaminen edellyttää irtautumista nykymuotoisesta EU:sta. Unionin rakenteita ja toimivaltaa on ryhdyttävä purkamaan ja päätäntävaltaa on palautettava ihmisille itselleen. Toisenlainen Eurooppa voi perustua vain itsenäisten kansojen vapaaehtoiselle yhteistyölle. Suurpääomaa syleilevälle politiikalle ja kansallisten rajojen sisälle käpertyvälle nationalismille on vaihtoehto: Euroopan kansojen solidaarisuus ja työväenluokan internationalismi, joka ei kaipaa unionin kaltaisia rappeutuvia rakenteita. Tämä liite esittelee 20 hyvää ehdokasta. Vaalipäivä on 25. toukokuuta. Käytä äänioikeuttasi! MARKO KORVELA Kirjoittaja on Tiedonantaja-lehden päätoimittaja. SKP vaatii: Suomen suunnaksi irti EU:sta Laman laskut niiden aiheuttajille Työläisten oikeudet etusijalle Valta Euroopan kansoille Julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan puolesta Eurooppaan ekologinen rakennemuutos Euroopasta rauhan ja solidaarisuuden rakentaja SKP:n EU-vaalilehti 2014 Päätoimittaja Marko Korvela Kannen kuva Outi Mentula Ulkoasu Sari Toivola Painatus Kustannusyhtiö TA-Tieto Oy, Helsinki Tilaa Tiedonantaja Puh (09) H www. tiedonantaja.fi Suomesta tulevaisuuden kulttuurin eurooppalainen tiennäyttäjä Hyvinvointivaltion puolustaminen on mitä parhainta ympäristötoimintaa. Kaivosyhtiöt ovat läänittäneet itselleen jo 14 prosenttia Suomen pintaalasta. Oikeudet Suomen maaperän malmivaroihin on luovutettu ilmaiseksi pääosin ulkomaisille suuryhtiöille. Lähes koko Lappi on rajausten sisällä ja Järvi-Suomi on muuttumassa kaivosten reikäjuustoksi, jos hankkeet toteutuvat. Sodankylä, Oulu, Vieremä, Kiuruvesi, Kaavi, Pohjois- Karjala lista on pitkä ja kasvaa yhä, sanoo pitkän linjan ympäristöaktivisti ja dokumentaristi Hannu Hyvönen. Stop Talvivaara -liikkeen aktiivi toteaa, että taistelu jäljellä olevista uusiutumattomista luonnonvaroista ja maatalousmaasta on kiristymässä. Jotkut tahot ovat kaavailleet Suomelle tulevaisuutta kaivosreservaattina, uraanintuottajana, ydinvoimaloiden ja ydinjätteiden loppusijoitusmaana. Suomi voi myös valita toisin. Me voimme olla tulevaisuuden kulttuurin eurooppalainen tiennäyttäjä. Kuinka tuottaa energiaa tuulella, auringolla tai biomassalla ja säästää energiaa ja metalleja? Millaista olisi ekologisesti kestävä laatumetsätalous ja omavarainen maatalous? visioi Hyvönen. Uusiutumattomiin luonnonvaroihin perustuva aikakausi on vaihtumassa orgaanisen kulttuurin aikaan. Siinä muutoksessa Suomen kannattaa Hyvösen mielestä olla mukana. Hyvönen uskoo ihmisyyden, solidaarisuuden ja toveruuden voimaan. Eurovaaleissa SKP:n lista on Hyvösen mielestä hänen kaltaiselleen korpikommunistille ja yhteisten luonnonvarojen puolustajalla hyvin. Kommunismi, ihmisyys ja yhteisöllisyys ovat se vaihtoehto jota tarvitaan kun suuri rakennemuutos etenee. Kommunismi ei minulle ole valtion ylivaltaa vaan kansalaisten itsehallintoa. Pienten tuloerojen yhteiskunta on toimintakykyinen Kotkalainen biologi Timo Jalkanen muistuttaa, että hyvä elämä on mahdollista pienelläkin aineellisten luonnonvarojen kulutuksella. Tässä on luovuudelle rajattomat mahdollisuudet. Erilaisuus saa kukoistaa. Pienten tuloerojen yhteiskunta on kaikkein toimintakykyisin yhteiskunta. Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen lisäksi pitää kasvattaa kaikkien yhteiskunnan jäsenten valtaa ja mahdollisuuksia päättää asioista myös suurista talouskysymyksistä. Itse asiassa siellä, missä tuloerot ovat pienet, on myös kansalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen suurempaa. Edellä kuvattu yhteiskunta muistuttaa paljon sosialismia, jonka ituja on nähtävissä hyvinvointivaltiossa. Jalkasen mukaan hyvinvointivaltion puolustaminen on mitä parhainta ympäristötoimintaa. Muutos Euroopassa on mahdollinen Euroopan unionin kriisipolitiikkaa vastaan on noussut ennennäkemättömän laaja eurooppalainen vastarinta. Suomen kommunistinen puolue on osa eurooppalaista tyytymättömien liikettä. Nykyisiä epädemokraattisia, erilaiseen sortoon ja riistoon perustuvia valtarakenteita voidaan ja pitää muuttaa. Tänään jos koskaan on tarvetta rakentaa toisenlaista yhteiskuntaa, Eurooppaa ja maailmaa. Nyt tarvitaan luokkatietoista, internationaalia ja radikaalia poliittista vaihtoehtoa oikeiston ylivallalle, sanoo Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja ja Euroopan vasemmiston hallituksen jäsen Juha-Pekka Väisänen. SKP rakentaa yhteistyön Eurooppaa, jossa etusijalla ovat ihmisten ja luonnon hyvinvointi, työntekijöiden Hannu Hyvönen (oik.) on pitkän linjan ympäristöaktivisti. Timo Jalkanen liputtaa tuloerojen kaventamisen puolesta. oikeudet, demokratia, tasa-arvo ja solidaarisuus. Tältä pohjalta teemme europarlamenttivaaleissa työtä Euroopan vasemmiston, muiden kommunististen ja radikaalien vasemmistolaisten puolueiden sekä EU-parlamentin Yhtyneen vasemmiston GUE/NGLryhmän kanssa. Vantaalainen hyönteistieteilijä ja dosentti Lena Huldén pitää tärkeänä, että EU-vaaleissa on mukana kriittinen vaihtoehto. Huldénin mukaan unionin suurin ongelma on demokratiavaje. Melkein 80 prosenttia Suomen eduskunnan päätöksenteosta tapahtuu EU:n vaatimusten mukaan, ja ne pitää vain ajaa jäsenmaassa läpi. Se EU, mihin aikanaan liityttiin, ei ole enää sama. On tapahtunut valtava vallansiirto Brysseliin. suvi auvinen ulla jalkanen

3 3 Työn, ihmisen ja luonnon puolesta EU:n murenevan kuoren alta nousee toisenlainen kansalaisten Eurooppa. Se mikä on porvareille ja demareille mahdotonta, se on kommunistien eurovaaliehdokkaille mahdollista: olla mukana EU-parlamenttivaaleissa kumoamassa kapitalistista unionia ja rakentamassa sen tilalle uudenlaista kansalaisten Eurooppaa. Nuoret tamperelaiset kommunistit, postityöntekijä Petra Packalen, 30, ja pätkätyöläinen Simo Suominen, 24, tekevät kevään eurovaaleissa työtä tämän vision puolesta. Ei EU:ta kumota vaaleissa, mutta ei myöskään vaaleja boikotoimalla. Osallistuminen vaaleihin on yksi osa sitä liikettä, joka on käynnissä torimielenosoituksissa, työpaikoilla ja kaikkialla, missä kansalaiset kamppailevat oikeudenmukaisuuden puolesta. EU:n rakenteet natisevat liitoksissaan ja pinnan alla kehittyy uudenlainen Eurooppa, sanovat Petra ja Simo yhteisenä kantanaan. Työtä, demokratiaa ja kansalaisverkostoja Että ihmisillä olisi tulevaisuuden toivoa, täytyy ensin olla tämän päivän työtä, toimeentuloa ja ihmisarvoa. Maahan poljettu kurjalisto ei muuta maailmaa, tämän totesi jo Karl Marx. Teemani vaaleissa on juuri työllisyys ja samalla Suomen itsemääräämisoikeus. EU-määräyksillä, budjettivallan riistolla ja ylikansallisella kapitalismilla on Suomesta hävitetty niin hirveä määrä työtä, että siihen on nyt tultava muutos. Työn pitää ihan käytännön politiikassa olla ykkössijalla, Simo sanoo ja torjuu väitteet ihmisten työhaluttomuudesta. EU:n vapauksiin kuuluu työvoiman vapaa liikkuvuus, mikä usein tarkoittaa työttömien pakkoa liikkua maasta toiseen. Työnantajat käyttävät asiaa hyväkseen ja luovat kahden kerroksen työmarkkinat, joilla palkka- ja muut normit eivät koske muualta tulevia. Muutos tähän saadaan Jo riittää EU! Kansalaisten hyvinvointi etusijalle Ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin mukaan Suomen EU-jäsenmaksut ovat muka halpa maksu vientiyritystemme pääsystä tulleitta EU:n alueelle. Uskomatonta puhetta! Suomen miljardin tuonti EU-alueelta on neljä viime vuotta ollut muutaman miljardin suurempi kuin Suomen vienti sinne. Suomi Petra Packalen ja Simo Suominen haluavat kumota kapitalistisen unionin. vain ay-liikkeen kansainvälisyyden voimin, Petra jatkaa työteemasta. Molemmat toteavat, että kyse ei ole muurien rakentamisesta kansojen välille, vaan lakien ja sopimusten noudattamisesta. Työmarkkinoilla on päästävä irti kapitalistien isäntävallasta. Ay-liikkeen vallankumouksellisten voimien yhteistyötä on tiivistettävä. Eurooppalaisen ay-liikkeen organisoima mielenosoituspäivä huhtikuun alussa on esimerkki siitä, mihin suuntaan toimintaa on kehitettävä. Tästä on vielä matkaa siihen, että eri maissa lähdetään liikkeelle toisen maan työläisten puolesta, Petra sanoo. Kapitalismin rajat ylittävä muutos Nuoret eurovaaliehdokkaat Simo ja Petra ovat sitä mieltä, että nyt on jo merkkejä EU:n rakenteiden sisällä muotoutuvasta toisenlaisesta Euroopasta, sellaisesta joka rakentuu työn ja oikeudenmukaisuuden, ihmisten ja luonnon ehdoilla. on päinvastoin tullivapauden antamalla hävinnyt tulleissa vuosittain ja maksanut jo sillä enemmänkin kuin yritystensä tullivapauden. Ei olisi tarvittu vielä jäsenmaksujakin. Suomen bruttojäsenmaksut EU:lle ovat seitsenvuotiskaudella noin 2 miljardia euroa vuodessa. Se aiheuttaa tarpeen leikata palveluja, korottaa veroja ja ottaa lainaa. Tilanne voi vielä huonontua, kun EU:n isommat kapitalistit kilpailevat suomalaisyrityksiä ja työtä pois Suomesta ja EU rahoittaa Ukrainaa. EU:n puolustajat puhuvat mieluummin Suomen yli 0,5 miljardin vuotuisista nettojäsen maksuista. Se vääristää kuvaa. EU:n Suomen tuet eivät tule valtaosin julkiselle vallalle, vaan maatalouden yksityisyrittäjille Myös eläinten ehdoilla, sillä nykyinen EU ei tunnusta eläinten oikeuksia. Eläinkokeet ja hirvittävän pitkät kuljetusmatkat ovat osoituksia eläinten hyödyntämisestä vain markkinoiden tarpeisiin, Petra kiteyttää. Vanhan järjestelmän kriisit ja uuden merkit on siis osattava nähdä, tulkita ja käyttää poliittisesti viisaasti. Käynnissä olevaa prosessia voi ja pitää vauhdittaa sekä osoittaa sille suuntaa. Yhä kauemmaksi karanneen päätösvallan suuntaa pitää kääntää takaisin lähelle niitä, joita päätökset koskevat. On käytävä taisteluun demokratiasta. Luonnonvarojen käyttö on esimerkki isosta kokonaisuudesta, jossa kansalaisliikkeillä on mahdollisuus kääntää politiikan suuntaa, Simo pohtii. Uudelle Euroopalle uusi suunta kuten Björn Wahlroosille, yrityksille tai muille yksityisille. Monet näistä eivät saisi sellaisia tukia Suomen valtion budjetista. EU:n tuet eivät kaikki välillisestikään vähennä Suomen jäsenmaksuja. Jäsenmaksut on myös ensin maksettava. Veronmaksajia rasittavat myös jäsenmaksuja isommat jäsenyyden välilliset julkisen vallan menot virkamiesten, siirtoväen sosiaalimenojen, armeijan EU-valmiusosaston, lisääntyneen työttömyyden ja lainakustannusten, julkisten hankkeitten kilpailutuksen ym. osalta. Päälle tulevat rasitteina EU:n pankkikriisin hoidon miljoonat eurot ja takaukset. Lainat EU-maksujen maksamiseksi syövät suomalaisten tulevaisuuttakin. Suunta on siis oltava kohti sosialistisia ratkaisuja radikalisoituvan ayliikkeen, valppaiden kansalaisliikkeiden ja asialleen uskollisen poliittisen työväenliikkeen voimin. EU voi murentua sisältä päin, mutta suunta voi olla väärä ilman poliittista tietoisuutta. Tarvitaan taistelua demokratiasta, mutta tarvitaan myös taistelua taloudesta. Simo toteaa, että EUparlamentti on hyvin erilainen kuin Suomen eduskuntalaitos ja Euroopan Keskuspankki on ihan ainoa laatuaan maailmassa. Niiden valtaa ei helposti murreta. Vaikka EU:ta ei sen oman parlamentin päätöksellä lopeteta, tarvitaan taistelua myös parlamentin sisällä. Tärkeintä on löytää kansalliset rajat ylittäen ne EU-kriittiset vasemmistolaiset voimat, jotka ovat valmiita tukemaan Euroopan laajuista kansalaisliikettä. Ei siis pidä tuijottaa vain siihen, onko omasta maasta edustajia vai ei. Työväenliikkeen kansainvälisyys on päivitettävä uuteen aikaan ja tilanteeseen. Kreikan Syrizan puheenjohtajan Alexis Tsiprasin ehdokkuus EU-komission puheenjohtajaksi voi yhdistää eri maiden vasemmistolaisia. HANNU OITTINEN Kommentti Samaan aikaan kokoomusvetoinen hallitus vuoden 2015 osalta leikkaa hyvinvointivaltion ja kuntien palveluksia ja korottaa veroja 1,5 miljardin edestä eli melkein EU:n bruttojäsenmaksun verran ja ottaa yksityispankeista kallista lainaa. Seuraavina vuosina leikkaukset ovat vielä suurempia. Tämä on järjetöntä taloudenhoitoa. Suomen tulee hankkiutua eroon EU:sta ja ryhtyä hoitamaan kansalaistensa hyvinvointia. ARJO SUONPERÄ Kirjoittaja on varatuomari ja Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskuksen puheenjohtaja. hannu oittinen Nykyiset voimassa olevat Euroopan unionin sopimukset perustuvat kilpailulle, sääntelyn purkamiselle ja kaupan vapauttamiselle. Euroopan keskuspankki ja euro palvelevat yksinomaan rahoitusmarkkinoiden ja suurpääoman etuja. Tämä tekee yhteiskunnallisen kehityksen mahdottomaksi. Eurooppa on rakennettava uudelleen. Tavoitteenamme on herättää toivo yhteistyön ja solidaarisuuden Euroopasta, joka palvelisi Euroopan ja koko maailman kansalaisten tarpeita. Euroopan vasemmiston ohjelma 2014 europarlamenttivaaleihin hahmottelee toisenlaisen Euroopan suuntaviivoja. Sen ytimessä ovat demokratia, solidaarisuus, sosiaalisuus, ekologisuus ja rauha. Pierre Laurent, Euroopan vasemmiston puheenjohtaja, Ranskan kommunistisen puolueen pääsihteeri Euroopan vasemmisto Perustettu 8. toukokuuta jäsenpuoluetta, 11 tarkkailijajäsentä Mukana puolueita myös EU:n ulkopuolisista maista Suomesta jäseninä Suomen kommunistinen puolue ja Vasemmistoliitto Puheenjohtaja Pierre Laurent Ranskan kommunistisesta puolueesta Mukana Euroopan parlamentissa Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) kautta

4 4 Eliitti rikastuu EU-Suomessa EU-jäsenyytensä aikana Suomi on rikastunut jatkuvalla syötöllä. Meille on kehittynyt menestyvä IT-bisnes ja paljon muita korkean osaamisen aloja. Samaan aikaan julkisuuden on vallannut puhe, jonka mukaan me köyhdymme jatkuvasti, eikä julkisiin hyvinvointipalveluihin ole varaa. Tämän varjolla on toistuvasti leikattu kunnilta valtionosuuksia, joilla palvelut pitäisi rahoittaa, ja kiristetty sosiaaliturvaa. Painopiste on siirtynyt ennaltaehkäisystä ongelmien hoitamiseen, ja ihmisiä jätetty heitteille. Työttömyys on noussut pysyvästi korkealle tasolle. Päätäntävalta on yhä harvemmissa käsissä. Vaaleilla valitut poliitikotkaan eivät aina tiedä mistä ovat päättämässä, asioita valmistellaan salassa pienellä porukalla ja kovalla kiireellä. EU tarjoaa tällaiselle, pientä eliittiä suosivalle politiikalle vahvan ideologisen selkänojan. Se pyrkii tarjoamaan yksityisille yrityksille uusia markkinoita ajamalla valtioita ja paikallishallintoa palvelujen yksityistämiseen. Kaikilla ei kuitenkaan ole mennyt huonosti. Yritysten voittojen osuus tuotetusta rikkaudesta on noussut ja rikkaimman yhden prosentin tulot kasvaneet räjähdysmäisesti. Suomessa ja koko Euroopassa voidaankin ottaa poliittisesti toinen suunta: jakaa varallisuutta tasaisemmin ja lisätä demokratiaa. Keski-Euroopassa on noussut vahva kansalais- ja ammattiyhdistysliikehdintä vaatimaan politiikan suunnan muuttamista. Siksi vaaligallupien mukaan eurooppalainen vasemmisto on voittamassa nämä vaalit ja tuplaamassa paikkamääränsä. Nokian nousu ja internetin suosion kasvaminen loivat vuosituhannen vaihteeseen IT-kuplan. Hyöty valui osakkeenomistajien taskuun, sillä 2000-luvun taitteessa yritysten maksamat osingot nousivat pysyvästi korkeammalle tasolle kuin yritysten maksamat verot. Omalla tuotannolla Suomi nousuun Meillä Suomessa ja Euroopassa on tarve esimerkiksi ympäristöystävällisille energiantuotantomuodoille ja omalle ohjelmistotuotannolle. Julkisen sektorin on luotava omaa tuotantoa sen sijaan, että odotetaan yksityisen sektorin tekevän jotain, vaatii SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju. Suomessa yritysten voitoista vain 20% käytetään uusiin investointeihin. Liikevoittoja ja osinkoja verottamalla on mahdollista saada valtiolle lisää rahaa hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen ja uuden tuotannon rakentamiseen Suurituloisin 1% Keskimääräiset tulot vuodessa (euroa) Kaksi lukua 9 10 mrd mrd Valtiovarainministeriön arvio Suomen valtiontalouden kestävyysvajeesta vuonna 2013 Suomessa vuonna 2012 maksettujen pääomatulojen määrä (osingot, myynti- ja vuokratulot) Pienituloisimman 10 prosentin tulot ovat käytännössä polkeneet paikallaan viimeiset 20 vuotta. Sama koskee suurelta osin myös muita tuloluokkia. Vain pieni rikkaiden joukko on hyötynyt valtavasta taloudellisesta kasvusta. Pienituloisimmat 10% Keskimääräiset tulot vuodessa (euroa) BK

5 5 Vuonna 2008 maailma syöksyi pitkään aikaan vakavimpaan talouslamaan, ja työpaikkoja katosi. Rikkaiden tulot laskivat, mutta yritysten voitot säilyivät silti suuremmalla tasolla kuin 90-luvun puolivälissä. Sen sijaan viidessä vuodessa nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kaksinkertaistuneet. Suomi on pääomatuloille veroparatiisi Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa 15,5 prosenttia vuonna 2011, kun se EU-maissa keskimäärin oli 20,5 prosenttia. Jos osuus olisi Suomessa sama kuin EU-maissa keskimäärin, pitäisi pääomaveroja periä 4 miljardia euroa enemmän. Jos veroaste olisi esimerkiksi Tanskan tasolla, olisi verotuloja vuodessa noin 8 miljardia euroa nykyistä enemmän. Pääomatulojen toteutunut veroprosentti oli vuonna 2012 vain 18,1 prosenttia. Pääomaveroihin luetaan muun muassa yhteisövero, pääomatulovero, varallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero sekä yrittäjien verot ja sosiaalivakuutusmaksut. Kulutusveroja ja työhön kohdistuvia veroja peritään Suomessa keskimääräistä enemmän. T/asukas Suomi on nykyään rikkaampi kuin koskaan. Bruttokansantuotteemme on kasvanut lähes katkeamatta 70-luvulta tähän päivään, ja oli noin euroa per asukas vuonna luvun alun lama ja 2008 alkanut nykyinen kriisi näkyvät pieninä notkahduksina, mutta pitkän aikavälin suunta on selvä. Julkinen talous mainettaan paremmassa kunnossa Suomen julkisen talouden alijäämä ja velka eivät ole kohtuuttoman suuria eurooppalaisessa mittakaavassa. Meillä ei ole myöskään pakottavaa tarvetta nostaa eläkeikää eikä leikata eläkkeitä. Suomessa lietsotaan määrätietoisesti pelkoa ylivelkaantumisesta ja talouden kriisistä, vaikka julkisen talouden tehtävä olisi heikkoina aikoina ylläpitää taloutta ja työllisyyttä. Vuodesta 2009 alkaen valtiontalouden alijäämä on ollut 7 miljardia euroa. Julkisuudessa jätetään mainitsematta, että samaan aikaan valtiontalouden rahoitusvarat ovat ja ovat nyt yli 62 miljardia euroa. Luvusta puuttuvat vielä valtion reaalivarallisuus ja työeläkekassojen tuotto. Julkisyhteisöjen varat ovat nousseet vuoden miljardista eurosta vuoden 2012 noin 240 miljardiin euroon. Näihin lasketaan valtionhallinnon ja paikallishallinnon sekä työeläkerahastojen ja muiden sosiaaliturvarahastojen varat. Velat ovat vastaavana aikana nousseet huomattavasti maltillisemmin, vuoteen 2008 saakka jopa hieman laskeneet. Vuosina julkisyhteisöjen varat kasvoivat edelleen enemmän kuin velat. Vuonna 2012 kasvu oli 16,6 miljardia euroa, siitä työeläkerahastojen osuus oli 13,1 miljardia euroa. Julkinen bruttovelka oli 54 prosenttia bruttokansantuotteesta eli alle EU:n keskitason Yritysten liikevoitot % kansantulosta

6 6 Sortajaa vastaan Pitkän linjan näyttelijä-laulaja Ritva Sorvali oli mukana perustamassa Lahteen Teatteri Vanhaa Jukoa. Hän on näytellyt Turun ja Helsingin kaupunginteattereissa, ja tällä hetkellä työpaikka on Lahden kaupunginteatterissa. Sorvali valittiin Thaliagaalassa 2010 vuoden naisnäyttelijäksi. Hän on näytellyt muun muassa elokuvissa Keisarikunta ja Kummelin Jackpot. Laulajana Sorvali tekee yhteistyötä muun muassa säveltäjämestari Kaj Chydeniuksen kanssa. Riisto on voimistunut ja kapitalismin vaikutus lisääntynyt. Jos 1970-luvulla vallankumous oli tarpeen, niin nyt se on vielä tarpeellisempi. Sorvalin mielestä ei ole vanhanaikaista sanoa, että kansojen on noustava sortajaansa vastaan. Se on tämän ajan vaatimus. Ja sen toteutumisestakin on jo esimerkkejä maailmalta. Kauanko ihmiset sietävät tällaista menoa? Loppu leikkauspolitiikalle kohti demokraattista muutosta Yhteisrintamaan EU:ta ja kapitalismia vastaan Suomen työväenpuolue STP osallistuu kolmen ehdokkaan voimin EU-parlamenttivaaleihin yhteisellä listalla Suomen kommunistisen puolueen kanssa. Tavoitteenamme on entisestään voimistaa kapitalismin vastaisen ja demokraattista muutosta ajavan yhteisrintaman kehittämistä myös EUvaalien jälkeen, kertoo STP:n varapuheenjohtaja Tommi Lievemaa. STP vaatii eurovaaleissa radikaalia muutosta nykyiseen kovaan markkinaehtoiseen politiikkaan. Tavoitteemme on yhteiskuntapolitiikan muutos, joka tekee oikeutta tavalliselle kansalle. On toteutettava tulonjaon muutos pääomatulojen ja suurituloisten kustannuksella työtulojen ja perusturvan hyväksi. Leikkausten ja yksityistämisen sijaan tulee kehittää julkisia palveluja ja luoda sinne työpaikkoja. Lievemaan mielestä yhteiskunnallinen aloite on jo liian kauan ollut oikeistolla ja elinkeinoelämällä. Niiden ajama politiikka ei vastaa kansan enemmistön etua eikä tahtoa. Pelastetaan jäsenmaiden itsenäisyys STP:n ehdokaskolmikko: Juhani Tanski, Tommi Lievemaa ja Matti Laitinen. Tuoreen huuhaa-tutkimuksen mukaan pohjois- ja itäsuomalaiset äänestäjät pitävät EU-vaaleissa tärkeänä ehdokkaan valintakriteerinä kotipaikkaa tai maakuntaa. Kuopiolainen Juhani Tanski on huomannut, että EU-parlamentissa käsitellään perin harvoin EU:n siirtomaiden maakuntien asioita. STP:n puheenjohtajan mielestä tulevalla viisivuotiskaudella tärkeimmät asiat ovat eurokriisi halutaanko se ratkaista vai ei viedäänkö EU:ta kohti liittovaltiota vai puretaanko nykyinen eurojärjestelmä talouden nostamiseksi jaloilleen, pidetäänkö budjettivalta kansallisilla parlamenteilla, estetäänkö pankkiunioni ja tuetaanko rikollisia etelän maiden rahanpesijöitä, veroparatiisihuijareita ja eri maiden spekulantteja kuten tähän asti on tehty EU:n perustuslakia, EKP:n perusasiakirjaa ja euron vakaussopimusta törkeästi rikkoen. Äärimmäisen tärkeää on estää EU:n Globalisaation ja vapaiden pääomaliikkeiden nimiin vannova maksimivoittoja tavoitteleva uusliberalistinen harvainvalta on saanut aikaan ympäristöongelmien ja hyvinvoinnin alasajon lisäksi ennennäkemättömän yhteiskunta- ja talouskriisin. Se on johtamassa kaikkialla maailmassa myös kehittyneissä teollisuusmaissa inhimillisen hädän pahenemiseen entisestään. Sen tilalle tarvitaan uutta talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka asettaa työn sekä sen tekijät ja heidän etunsa suurten pääomien ja niiden omistajien etujen edelle. Pääomien rajaton vapaus tulee saattaa yhteiskunnallisen kontrollin piiriin. STP:N EU-VAALIOHJELMA 2014 heikki männikkö ja USA:n TTIP-vapaakauppa- ja sijoitussopimus. Eurokriisi on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että on vain kaksi vaihtoehtoa: pelastetaan euro ja uhrataan jäsenmaiden itsenäisyys tai uhrataan euro ja pelastetaan jäsenmaiden itsenäisyys. Itsenäisyys ja nykyisenlainen rahaliitto eivät sovi yhteen, toteaa Tanski. EU ja kapitalismi on kumottava Matti Laitinen muistuttaa, että EU on Euroopan kapitalistien yhteistyöjärjestö. Eurooppalainen oligarkkiorganisaatio suosii yksityissektoria. Peruskirjassa mainitut ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat heikosti. EU:n vaikein ongelma on sen olemassaolo. Tämä ongelma poistuu ainoastaan hajottamalla koko unioni. Laitisen mukaan unioni tulee hajoamaan omaan mahdottomuuteensa, ja sen aikana kertyneitä kokemuksia ja solmittuja yhteistyöverkostoja voidaan hyödyntää tulevaisuuden demokraattisessa Euroopassa. Kun kapitalismi ei kykene eikä myöskään välitä ratkaista tuottamiaan ongelmia, se on kumottava ja korvattava elämää kunnioittavalla sosialistisella tuotantotavalla ja tuotantosuhteilla. Sosialismi on erottamaton osa työväenliikettä ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta. EU on hajotettava! Laitisen vaatimukseen yhtyvät sekä STP:n muut ehdokkaat että koko SKP:n lista. Sote-sotku EU-politiikkaa pahimmillaan Suomi-nimistä syrjäkylää tyhjennetään asukkaista. EU ajaa ainoastaan suuryritysten ja pankkien etuja, sanoo Susanna Rissanen. Eduskuntapuolueiden yhdessä sopima sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus keskittää valtaa pois kunnilta ja asukkaiden vaaleilla valitsemilta edustajilta viiden jättikokoisen kuntayhtymän johtajille. Sote-kähmintä avaa tietä entistä laajemmalle kuntien palvelujen yksityistämiselle ja kilpailuttamiselle, huomauttaa heinolalainen kaupunginvaltuutettu Tero Pitkä. Noin puolet kuntien rahoista siirtyisi viiden jättimäisen erityisvastuualueen hallintaan. Pitkän mukaan seurauksena on väistämättä demokratian kaventuminen, reuna-alueiden kuihtuminen ja lähipalvelujen karkaaminen kuntalaisten ulottuvilta. Suuret yksiköt mahdollistavat myös palvelujen kilpailuttamisen ja ulkoistamisen asukkaita kuulematta. Tämähän on sitä EU:n ajamaa markkinavetoista politiikkaa pahimmillaan, toteaa Pitkä. Perheellinen mies on Heinolassa kunnostautunut lähipalvelujen puolustajana. Hän on monien muiden kanssa yhteistyössä estänyt muun muassa lähikoulun lakkauttamisen. Pitkä korostaa, että sekä soteettä kuntasekoiluille on olemassa parempi vaihtoehto. Me kommunistit esitämme kaksiportaista mallia, jossa hallinto jaetaan aluekuntiin ja pe- veikko koivusalo ruskuntiin. Aluekuntaan valitaan kunnallisvaalien yhteydessä maakuntavaltuusto, joka huolehtii erikoissairaanhoidosta ja joistakin erityispalveluista, kuten erimerkiksi pelastustoimesta ja seutuliikenteestä. Peruskunta puolestaan huolehtii lähipalvelujen, kuten perustason sairaanhoidon ja lähisosiaalityön tuottamisesta. Malli on Pitkän mukaan demokraattinen ja siinä on selkeä työnjako. Malli mahdollistaa myös reuna-alueiden oikeudenmukaisen huomioimisen. EU ajaa suuryritysten ja pankkien etuja Iisalmelainen Susanna Rissanen (kuvassa) vertaa Euroopan unionia pakkoliitettyihin kuntiin. Pienten kuntien veronmaksajien rahoilla palvelut järjestetään kasvukeskukseen ja samalla pienten kuntien asukkaille kerrotaan, että he saavat kyllä käyttää näitä palveluita. Paljon puhuttu tehokkuus haetaan harventamalla lähipalveluja. Suomen veronmaksajien rahat kelpaavat ja niillä kehitetään Euroopan kasvukeskittymiä. Suomelle on EU:ssa varattu kaivostoiminnan ja energian tuottajan rooli. Meillä tehdään tietoisesti työttömiä, ja ihmiset ajetaan syrjäkyliltä palvelujen perässä kasvukeskuksiin. Aivan samoin EU-tasolla Suomi-nimistä syrjäkylää tyhjennetään asukkaista. Rissasen mielestä yhteistyötä täytyy Euroopassa tehdä, mutta sitä on tehtävä ilman EU:n sanelemaa pakkoa, valtioiden omilla ehdoilla. EU on ajanut ainoastaan suuryritysten ja pankkien etuja. Unionin jäsenvaltioissa on nähtävissä kansojen kurjistuminen, tuloerojen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen. EU:n linjaa ja roolia on muutettava radikaalisti. Jäsenvaltioille on palautettava päätäntävalta, pankit on kansallistettava. Yksityisten pankkien on annettava romahtaa, vaatii Rissanen.

7 7 Irti EU-sopimusten kahleista Valtaa on palautettava takaisin kansalliselle tasolle. Euroopan Unioni on rakennettu väärälle perustalle. Unionin perusarvona on markkinoiden toimintavapauksien kasvattaminen ja rahan vallan vahvistaminen. Ihmisoikeu det, luonto ja koko planeetan selviytyminen on sille toisarvoista. Siksi unionista on lähdettävä, toteaa SKP:n Uudenmaan piirin piirisihteeri Tiina Sandberg. Sandbergin mielestä suurin yksittäinen epäkohta unionissa on asunnottomuus. Meillä on keinot siihen, että voimme poistaa asunnottomuuden Euroopasta. Ainoa mitä meiltä puuttuu, on poliittinen tahto ja ihmisten yhteinen vaatimus tämän vääryyden korjaamiseksi. Suomen on mahdollista irtaantua EU-sopimusten kahleista. Ne kahleet on tehty valtiosopimuksista, jotka kuten kaikki sopimukset voidaan avata, neuvotella uudelleen ja purkaa. Tämän tekemiseen tarvitaan uusia päättäjiä vanhojen tilalle. Suurin osa kansasta on jo tyytymätöntä EU:n toimintaan. Nyt täytyy kasvattaa massa kriittiseksi, sanoo Sandberg. Valta takaisin Euroopan kansoille Naisten oikeudet ovat osa eurooppalaisia ihmisoikeuksia. Hyvinkääläinen Iida Ylönen muistuttaa, että silti löytyy maita, joissa nainen ei saa päättää omasta kehostaan. Irlannissa, Puolassa ja Maltalla naisten oikeus aborttiin on hyvin rajattu ja Espanjassa ollaan menossa samaan suuntaan. Syyt ovat patriarkaalisessa järjestelmässä ja uskonnossa. On käsittämätöntä, että tämä on mahdollista nykyajan Euroopassa. Naisilla tulee olla vapaus valita, vaatii Ylönen. Unionissa valta on luisunut kansalaisilta suurille jäsenmaille ja suuryrityksille. Yritysten valta on kasvamassa koko ajan ja tämä suunta on pysäytettävä, sanoo Ylönen. Ei liian vapaalle vapaakauppasopimukselle Yhdysvaltain ja Euroopan väliselle TTIP-vapaakauppasopimukselle on asetettu hyvin kunnianhimoinen deadline vuoteen 2014, mutta raja siirtynee keväällä 2014 käytävien europarlamenttivaalien ja Yhdysvaltain marraskuisten edustajanhuoneen ja senaatinvaalien takia. Euroopan unionin komissio käynnisti maaliskuussa 2014 kolmen kuukauden neuvottelutauon EU:n ja USA:n välisissä vapaakauppaneuvotteluissa investointisuojaa koskevien kansalaismielipiteiden kuulemiseksi. Kauppa- Suomi-neito unionin kahleissa. Iida Ylönen (vas.) EU-kriittisessä performanssissa. Tiina Sandberg vaatii irtaantumista EU-sopimuksista. veikko koivusalo Valtaa on Ylösen mielestä palautettava takaisin kansalliselle tasolle. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia tulisi parantaa kansalaisaloitteilla ja kansanäänestyksillä sekä kehittämällä lähidemokratiaa. Kommentti komissaari Karel de Gucht vakuutti komission ottavan palautteen huomioon neuvotteluissa. Sijoittajavaltiosuhteet olivat ongelma myös Kanadan ja EU:n välisessä vapaakauppasopimuksessa. Glyn Moody tekee vuoden 2013 lopussa voimaan tullutta Kanadan ja EU:n välistä sopimusta koskevien vuotokohtien perusteella johtopäätöksen, että sopimuksen sijoittajavaltiosuhteet on rakennettu hiekalle. Yhteinen palveluista ja sijoituksista vastaava komitea voi aina omaksua jälkeen päin uusia sääntöjä, tulkintoja ja muutoksia. Tämä on huolestuttavasti lähestymistapa, jonka EU ja Yhdysvallat ovat omaksumassa omassa sopimuksessaan. TTIP sisältää monia tariffinalennuksia jo entuudestaan alhaisiin kauppatariffeihin EU:n ja Yhdysvaltain välillä. Eurooppalaisten kauppasäädösten harmonisointi Yhdysvaltain tasolle saisi aikaan monia heikennyksiä erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, jolla yksityistämistrendi lisääntyisi entisestään. Lisäksi harmonisoinnilla olisi tuhoisat seuraukset globaalille ilmastopolitiikalle ja päästörajoitustavoitteille. TTIP vaikeuttaisi myös pankkisektorin osallistumista hiilidioksidin päästöjä rajoittaviin projekteihin. Se uhkaisi myös työntekijöiden ja luonnon perusoikeuksia. EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppaneuvotteluissa pitää pyrkiä siihen, etteivät eurooppalaiset järjestelmät ympäristön, terveyden, työntekijöiden ja turvallisuuden suojelemiseksi ole uhattuina. RITA DAHL Kirjoittaja on SKP:n sitoutumaton eurovaaliehdokas, VTM, FM, kirjailija ja klassinen sopraano. ta-arkisto Työläisten oikeudet etusijalle Oululaisen Tuukka Koirikiven mielestä Euroopan unionissa mättää lyhyesti sanottuna kaikki. EU on luotu perusperiaatteiltaan talouden sekä rahan ja työvoiman vapaan liikkuvuuden varaan. Kansalaisten sijasta unioni hyödyttää vain suuromistajia ja heidän etujaan. Koirikivi ei vastusta vapaata liikkuvuutta, mutta EU:ssa sillä on varjopuolensa. Työvoiman vapaa liikkuvuus on heikentänyt huomattavasti työehtoja ympäri Eurooppaa. Vasta keskusteltiin siitä, kuinka työpaikat viedään halpatuotantomaihin. Nykyään myös Suomessa olevat työt teetetään halvemman työvoiman maista tulevilla työntekijöillä. Eurolla töitä tekevät raksaduunarit ovat arkipäivää ympäri Suomea. Työntekijöitä ei pidä syyllistää vaan yrityksiä, jotka kiertävät törkeästi suomalaisia työehtosopimuksia. Porissa asuva putkiasentaja ja huoltomies Pekka Lundgren huomauttaa, että EU:n työvoiman vapaa liikkuminen on käytännössä muodostunut työn perässä matkustamisen ja liikkumisen pakoksi, jota työnantajat käyttävät hyväkseen palkkojen ja muiden työelämän normistojen polkemiseksi. Suomessa pitää jokaiselle työntekijälle maksaa sellaista palkkaa, että se riittää elämiseen. Myös veronkierto ja harmaan talouden pyörittäminen on estettävä. Suomi ansaitsee parempia poliitikkoja Suomalaiset valtapuolueet ovat viime vuosina ulkoistaneet ajattelun ja poliittisten linjojen vetämisen konsulteille ja mainostoimistoille. Jyväskyläläinen yliopistonopettaja Miguel López ihmettelee tätä kehitystä. Poliitikkojen taso Suomessa on kehno. Porvaritkin ovat huonoja, koska he eivät osaa ajatella eivätkä päättää omasta puolestaan. Poliitikot eivät täytä velvollisuuttaan kansan edustajina. López ei kannata nykyisen kaltaista EU:ta. Hänen mukaansa EU on täyskapitalistinen, rahaa palvova liitto. Se on kuin epäonninen ja riitainen avioliitto. Paras ratkaisu on ero, kommentoi López.

8 Rita Dahl, 41, Vantaa Kirjailija, sopraano, VTM; FM Petra Packalén, 30, Tampere Postityöntekijä Lena Huldén, 57, Vantaa MMT, FT, dosentti lenantiedeblogi.blogspot.fi Tero Pitkä, 36, Heinola Lähihoitaja Hannu Hyvönen, 59, Iisalmi Kansalaisaktivisti, dokumentaristi Susanna Rissanen, 29, Iisalmi Sosiaaliterapeutti Timo Jalkanen, 63, Kotka Biologi, ympäristöaktivisti Tiina Sandberg, 40, Helsinki Piirisihteeri (ympäristösuunnittelija, AMK) tiinamariasandberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi Heikki Ketoharju, 24, Helsinki Pääsihteeri heikki.ketoharju.info Simo Suominen, 24, Tampere Työtön simosuominen.wordpress.com Tuukka Koirikivi, 23, Oulu Musiikinopiskelija tuukkak.blogspot.fi Arjo Suonperä, 68, Espoo Varatuomari suonpera.tiedottaa.net Tommi Lievemaa, 47, Espoo Muusikko lievemaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi Juhani Tanski, 67, Kuopio ATK-suunnittelija, STP:n puheenjohtaja juhanitanski.puheenvuoro.uusisuomi.fi Miguel López, 55, Jyväskylä Yliopistonopettaja JP (Juha-Pekka) Väisänen, 47, Helsinki SKP:n puheenjohtaja, käsitetaiteilija jpvaisanen.blogspot.fi Pekka Lundgren, 60, Pori Putkiasentaja, huoltomiäs Iida Ylönen, 29, Hyvinkää Muotoilija, työtön Ritva Sorvali, 56, Lahti Näyttelijä Matti Laitinen, 60, Helsinki Tietoliikenneteknikko, kirjailija

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta SUOMALAISET JA KENKIEN EETTISYYS Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta JOHDANTO Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Joukko tutkijoita ja asiantuntija aktivisteja ilmoittaa allekirjoittaneensa Paavo

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö

Euroopan kansalaisten teemavuosi ) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Euroopan kansalaisten teemavuosi 2013 1) Veera Parko, valtioneuvoston EU-sihteeristö Kansalaisten teemavuoden taustalla Vuosi Euroopan parlamentin vaaleihin 20 vuotta EU-kansalaisuuden luomisesta (Maastricht)

Lisätiedot

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010

Suomen jäsenmaksut. EU:lle laskivat vuonna 2010 Suomen jäsenmaksut EU:lle laskivat vuonna 2010 07 2011 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2010 3/8 Suomi on Euroopan unionin budjetissa nettomaksaja: valtion talousarviosta maksetaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta

Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Investointeja ihmisiin - Euroopan sosiaalirahasto 60 vuotta Vanha ylioppilastalo 16.2.2017 Euroopan komission tervehdys Vuosi 2017 on sekä Rooman sopimuksen allekirjoituksen ja Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016

Länsi-Suomen Diakonialaitos. Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Länsi-Suomen Diakonialaitos Diakonialaitoksen säätiö PDL Palvelut Oy 2016 Diakonialaitoksen konserni Yhteiskunnallisen konsernin, Länsi- Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja PDL Palvelut Oy:n esittely lyhyesti

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015 26.1.2016 www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi Tehtävänä arvioida talouspolitiikalle asetettujen tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta talouspolitiikalle

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5)

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa SOSIODEMOGRAFINEN LIITE Otos: UE28

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6652. Flash Eurobarometer 430 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA66 Flash Eurobarometer 0 (European Union Citizenship) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 European Union CitizenshipFIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen

NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus Lapinlahti Juha-Antti Puurunen NÄKÖKULMIA MAATILAN RAHOITUKSEEN Maatilan omistajanvaihdos tilaisuus 21.11.2016 Lapinlahti Juha-Antti Puurunen SÄÄSTÖPANKKIRYHMÄ 23 itsenäistä säästöpankkia joilla konttoreita yli 160 kunnassa Rovaniemi

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 25. kesäkuuta 2001 LAUSUNTO Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot