1(53) 1.1 Tunnistetiedot Kemijärven kaupungin Kangaslamminvaaran, Untamovaaran sekä Kuusi-Mömmövaaran alueita koskeva yleiskaava tuulivoimapuistoille

Transkriptio

1 1(53) TUULIVOIMAPUISTOHANKKEET KANGASLAMMINVAARAN, UNTAMOVAARAN JA KUUSI-MÖMMÖVAARAN ALUEILLA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kemijärven kaupungin Kangaslamminvaaran, Untamovaaran sekä Kuusi-Mömmövaaran alueita koskeva yleiskaava tuulivoimapuistoille 1.2 Kaava-alueen sijainti Kangaslamminvaaran, Untamovaaran ja Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueet sijoittuvat Kemijärven keskustaajamasta noin kilometrin etäisyyksille. Hankealueista Kangaslamminvaara ja Untamovaara sijoittuvat 20 kilometrin etäisyydelle Kemijärven keskustasta itään, valtatie 5:n pohjois- ja eteläpuolelle. Kuusivaara-Mömmövaara sijoittuu kaakkoon noin 27 kilometrin etäisyydelle Kemijärven keskustasta. Kuva 1. Kaava-alueiden sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kangaslamminvaaran, Untamovaaran sekä Kuusi-Mömmövaaran alueita koskeva yleiskaava tuulivoimapuistoille. Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n mukaisesti oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat yleiskaavan mukaisesti.

2 2(53) 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Perus-ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaava Yleiskaavan toteutuminen 5 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelu alueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnon ympäristö Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Alueiden luontoarvot Natura-2000 alueet Luonnon monimuotoisuuden kohteet Arvokkaat maisemakokonaisuudet ja kulttuuriympäristöt Pohjavesialueet Maanomistus Väestö ja palvelut Suunnitelutilanne Valtakunnaliiset alueiden käyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaavan laatimispäätös Kaavan perusaineisto Pohjakartta Rakennukset Lapin liiton selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve Kaavan laatimisen ryhtyminen 13

3 4.2 Suunnittelun käynnistäminen 13 3(53) 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo ja kaavan eteneminen Osallistumisen vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö Yleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentaminen Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Mielipiteet ja niiden huomioiminen Suunnitteluvaiheen käsittely 15 5 Yleiskaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Aluevaraukset Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutukset Yleistä Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöön Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Vaikutukset liikenteeseen, rautatie, maantie, ilmailu Vaikutukset puolustusvoimain toimintaan Vaikutukset elinkeinotoimintaan, kiinteistöjen arvoon ja kunnan verotuloihin Maisemavaikutus Melu ja varjostus Virkistyskäyttö Vaikutuksen muiden hankkeiden kanssa Kaavamerkinnät ja määräykset 43 6 Yleiskaavan toteutus 6.1 Toteutuminen ja ajoitus 45 Luettelo selostuksen liitteistä 1-3. Rakennuskanta tuulivoima-alueilla 4. Maakuntakaava 5. Pöytäkirja viranomaisneuvottelusta

4 6. Tuulivoimaloiden sijainti 4(53) Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Kemijärven tuulipuistohankeet Ympäristövaikutusten arviointiselostus (WSP Finland Oy 2011) 2. Luontoselvitykset suunnitelualueilla, tehty ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten (Suomen luontotieto Oy 2010) 3. Muinaisjäännösrekisteri 4. Kemijärven tuulipuistohankkeet Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 5. Lapin energiasrategia (Pöyry 2009) 6. Lapin maakuntasuunnitelma 7. Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen (Suomen ympäristö 4/2007, Carlo Di Napoli)

5 5(53) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Oxford Intercon Finland Oy käynnisti viiden tuulipuiston hankesuunnittelun Kemijärvelle kesällä Hankealueet muodostuivat Iso Severivaaran, Tunturipalon, Kuusivaara-Mömmövaaran, Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran alueista. Tekninen lautakunta teki päätöksen yleiskaavatyöstä. Kaavatyölle laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) joka oli nähtävillä 12/201-1/2011 samassa yhteydessä oli nähtävillä myös ympäristövaikutusten arviointiohjelma sekä järjestettiin yleisötilaisuus. Kaavan osalta on pidetty viranomaisneuvottelu , muistio liitteenä 5. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laadinta aloitettiin tammikuussa 2011 kaikkien viiden hankealueen osalta. Huhtikuussa valtakunnan kantaverkon sähkönsiirrossa esiin tulleiden rajoitusten vuoksi päädyttiin hankevastaavan ja yhteysviranomaisen yhteisymmärryksessä irrottamaan Iso Severivaaran ja Tunturipalon hankealueet ympäristövaikutusten arvointiohjelmasta. Ko. alueita ei myöskään käsitellä tässä yleiskaavassa. Aikataulu I Kaavan laatimispäätös II Vireillä olon tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä yleisötilaisuus 12/2010-1/2011 III Viranomaisneuvottelu IV Maanomistajien kuuleminen, kaavaluonnoksen esittely, elo-syyskuu 2011 V Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 1/2012 VI Viranomaisneuvottelu 2/2012 VII Kaavaehdotuksen hyväksyminen 3/ Yleiskaava Suunnittelun tuloksena hyväksytään maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. 2.3 Yleiskaavan toteutuminen Suunniteltujen tuulipuistojen määrä on toteutusvaihtoehdosta riippuen voimalaa, joiden teho olisi arviolta 90 MW 105 MW. Tuulivoimaloiden lisäksi rakennetaan uutta 20 kv:n keskijännitejohtoa noin 6 7 kilometriä, kaksi sähköasemaa sekä rakennetaan uutta ja parannetaan vanhoja metsäteitä yhteensä noin 51 kilometrin pituudelta. Tavoitteena on, että yleiskaavan mukainen tuulivoimaloiden rakentamisen valmistelevia rakennustöitä päästäisiin aloittamaan keväällä 2012 ja tuulipuistot olisivat toiminnassa vuonna

6 6(53) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kangaslamminvaara Mikonvaaran alueella voimalapaikan ympäristö on keski-ikäistä harvennettua kuivaa männikkökangasta.. Kangaslamminvaara on eri-ikäistä havu- ja sekametsää, vaaran yläosa on jykevää vanhaa mäntymetsää. Kangaslamminvaaran itäosassa hyvin jyrkällä rinteellä on vanhan metsän alue. Kummunvaaran koilliskulma on vastikään paljaaksi hakattua, mutta muutoin vaaran rinteet ovat kuusi- ja mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Eteläpuolella on useita vesilaskuja. Outovaara on nuorehkoa tai keski-ikäistä hyvin harvapuustoista männikköä. Kuva 2. Ilmakuva Kangaslamminvaaran alueelta (vasen) sekä kuva Mikonvaarasta voimalan 15 alueelta (oikea) Untamovaara Untamovaarassa Paloselkä on harvaksi hakattua männikköä. Untamovaaran lakialueet ovat osittain paljaaksi hakattua lukuun ottamatta vaaran itäosia, jossa on vanhan metsän alue, jolla puusto on varttunutta ja alue on lähes luonnontilainen.

7 7(53) Kuva 3. Tuulivoimala nro 4 rakennuspaikka Untamovaarassa Kuva 4. Untamovaaran pohjoisrinteitä Kuusi-Mömmövaara Kuusivaara-Mömmövaara on osittain keski-ikäistä männikköä, osittain taas harvennettua. Mömmövaaran lakialue on niukkapuustoista, rinteillä on laajoja katajikkoja ja suuria juolukkakasvustoja. Katajikkojen reunoilla kasvaa kultapiiskua ja muutamissa kohdissa siniheinää. Kuusivaaralla kasvillisuus on sekä avohakattua metsää että nuorehkoa mäntyvaltaista kangasmetsää(ympäristövaikutusten arviointiselostus,

8 8(53) WSP Finland Oy). Vitsavaaralla on hoidettua talousmetsää. Välivaara on hakattua ja sen puusto on hyvin harvaa. Kuva 5. Maastokuvat Mömmövaarasta voimalan 1 alueelta (vasen) sekä Kuusivaarasta voimaloiden 4-5 väliseltä tielinjalta (oikea) Luonnon ympäristö Kustakin osa-alueesta on laadittu luontoselvitykset (Suomen Luontotieto Oy) ympäristövaikutusten arviointiselostusta varten. Luontoselvityksen yhteenvedoissa todetaan seuraavaa; Rakennettu ympäristö Suunnittelualueilla ei ole rakennuskantaa, vaan ne ovat metsätalouskäytössä olevia alueita. Lähimmillään asuinrakennuksia on Mäntyselässä noin 1,5 kilometrin päässä Untamovaaran tuulivoimaloista pohjoiseen. Alueiden rakennuskanta voimaloiden läheisyydessä ilmenee liitteistä 1-3. Suunnittelualueiden läheisyyteen (1-2 km) ei ole kaavoitettu rakennuspaikkoja, eikä alueilla ole oikeusvaikutteisia kaavoja.

9 9(53) Muinaisjäännökset Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain nojalla suojeltu eikä niitä saa hävittää. Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan Untamovaaran ja Kuusi- Mömmövaaran alueilla ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä. Joutsijärven kyläyhdistykseltä saadun tiedon perusteella Untamovaaran hankealueella on vanha hautapaikka, sota-ajan tie ja Karkuharjun piilopirtti. Mikonvaaran yli kulkee vanha postitie. Kangaslamminvaaraan suunnitellun tuulipuiston alueen itäpuolella Outovaaran alaosissa sijaitsee kolme muinaisjäännöskohdetta: Kummunjärvi koillinen ( ), Kummunjärvi SW ( ), Outovaara ( ) ja Kummunvaara ( ), kuva 6. Kaavaluonnoksiin on epähuomiossa jäänyt Kummunvaaran muinaisjäännös merkitsemättä. Kangaslamminvaaran tuulipuistohanketta sekä metsäautoteitä parannettaessa tulee olla yhteydessä Lapin maakuntamuseoon, jotta hankkeet eivät vaarantaisi muinaisjäännösten säilymistä alueella. Kaavasta pyydetään lausunto Lapin maakuntamuseolta ja Museovirastolta. Kuva 6. Muinaisjäännökset Alueiden luontoarvot Hankealueilla on vuonna 2010 tehty luontoarvojen perusselvitys(suomen luontotieto Oy), jossa on yhteenvedot kunkin alueen luontoarvoista seuraavasti;

10 10(53) Kemijärven tuulivoimapuistohankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy) hankkeiden vaikutuksista kasvillisuuteen todetaan seuraavaa ( sivut ): Suunnitellut voimalat eivät sijoitu tärkeille kasvillisuuspaikoille ja voimalat eivät siten heikennä alueen kasvillisuusarvoja. Kangaslamminvaaran ja Untamovaaran alueilla oleville vanhan metsän alueille ei sijoitu voimaloita eikä niiden kautta rakenneta tiestöä. Suunniteltujen voimaloiden ja metsätiestön rakentaminen ei siten vähennä alueen kasvillisuusarvoja. Kaupungin suorittamissa maastokatselmuksissa havaittiin suuren petolinnun poikasia Kummunvaaran alueella. Luonto- ja linnustoselvitysten riittävyydestä pyydetään lausunnot Metsähallitus/Luontopalvelut (petolinnut) sekä Lapin Ely-keskuksen luonnonsuojelun tulosalueelta Natura 2000-alueet Kangaslamminvaaran hankealueen luoteispuolella noin 3 kilometrin päässä on Tynnyriaavan Natura-alue. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman (WSP Finland Oy, sivu 140, ) mukaan Tynnyriaavalla elävien muuttolintujen ei tiedetä käyttävän Kangaslamminvaaran aluetta muuttoaikana. Tuulivoimaloiden toiminnan ei arvioida aiheuttavan haittaa Tynnyriaavan kasvillisuus- taikka eläinlajistolle. Ottavaaran Natura-alue sijaitsee aivan Vitsavaaraan sijoitettavan tuulivoimalan

11 11(53) läheisyydessä. Ottavaaran suojeluperuste on luontotyyppien suojelualue, vanhat metsät. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy) mukaan Kuusivaara- Mömmövaara hankealueen ei katsota heikentävän Ottavaaran Natura-aluetta tärkeänä vanhojen metsien suojelualueena Luonnon monimuotoisuuden kohteet Laaditussa tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy, sivu ) on esitetty Untamovaaran alueella olevat metsälaissa olevat erityisen tärkeät elinympäristöt (METE-kohteet), jotka esitetään myös kaavakartalla. Ko. alueiden käyttö suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Koska Kuusi-Mömmövaaran alue on yksityisten omistuksessa olevaa metsätalousaluetta, ei ko. alueilta ole METE-kohteita saatavissa Arvokkaat maisemakokonaisuudet ja kulttuuriympäristöt Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy) mukaan tuulivoimahankkeiden läheisyydessä on seuraavat arvokkaat alueet: Puikkolan kylä; Kylän rakennuskanta on 1800-luvulta hyvin säilynyttä peräpohjalaista. Kylän etäisyys Kangaslamminvaaran hankealueeseen on noin 10 kilometriä. Joutsijärven salpalinja; Joutsijärvellä Salpalinjaan kuuluvat teräsbetonikorsut sekä panssarivaunun kiviesteet. Salpalinjalta on etäisyyttä hankealueille 6-8 kilometriä. Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat; Kemijoen jokivarsiasutus ulottuu Pelkosenniemeltä Rovaniemen kautta Kemiin. Kemijärvellä merkittäviin kulttuuriympäristöihin lukeutuu Kemijärven tornillinen pääkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta sekä Juujärven kylä. Kemijärven keskustan kirkonseudulta on matkaa hankealueille noin 20 kilometriä. Juujärven kylä sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Kuusi-Mömmövaaran hankealueesta Pohjavesialue Suunnittelualueilla ei ole tärkeitä pohjavesiesiintymiä Maanomistus Untamovaran ja Kangaslamminvaaran suunnittelualueet ovat Kemijärven yhteismetsän omistuksessa. Kuusi-Mömmövaaran alue on useiden yksityisten omistamaa Väestö ja palvelut Kemijärven kaupungin väkiluku oli vuoden 2010 lopussa noin henkilöä, vuosittainen väheneminen on ollut henkilöä. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnaliiset alueiden käyttötavoitteet voimaan tulleissa valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa on esitetty periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita maankäytön suunnitteluun. Tuulivoimahankkeiden yleiskaavan osalta on esitetty seuraavaa; I Alueidenkäytön suunnittelussa elinympäristön laadun kannalta pidetään tärkeänä: - yleiskaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja tulviin - alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä.

12 12(53) II Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; - alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. III Toimivista yhteysverkoista ja energiahuollosta todetaan: - alueidenkäytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. - tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin - yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Maakuntakaava ja -suunnitelma Suunnittelualueen maakuntakaava, liite 4 on vahvistunut Itä-Lapin maakuntakaavassa hankealueet on osoitettu metsätalousalueeksi (m4514), joka on varattu pääasiassa maa- ja matsätalouden käyttöön. Untamovaaran ja Kangaslamminvaaran väliin jää ns. Barentsin käytävä, jota kehitetään kansainvälisenä liikennekäytävänä. Kuusi-Mömmönvaaran pohjoispuolelle on osoitettu matkailun vetovoima-alue sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue. Lapin liiton valtuusto on hyväksynyt Lapin maakuntasuunnitelman. Maakuntasuunnitelma on kuvaus Lapin yhteisestä, toivotusta kehityssuunnasta. Maakuntasuunnitelman mukaan 3.3 Yleiskaavan laatimispäätös Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen yleiskaavan laatimiseksi ko. alueille. 3.4 Perusaineisto Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa. Kaavan laatimismittakaava on 1: Rakennukset Rakennustietokantana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokannan rakennustietokantaa sekä rakennus- ja huoneistorekisterin tietokantaa. 3.5 Lapin liiton selvitys tuulivoimatuotantoon soveltuvista alueista Lapin liiton toimesta on meneillään Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, jonka tavoitteena on mm. kartoittaa parhaiten soveltuvat maa-alueet tuulivoimatuotannolle Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueilla. Selvitys on pohjana maakuntakaavoitukselle sekä muulle maankäytön suunnittelulle. Selvitys valmistuu loppuvuodesta Alustavien tietojen mukaan kaavoituksen kohteena olevat hankealueet soveltuvat selvityksen perusteella tuulivoimatuotantoon.

13 13(53) 4 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen ryhtyminen Oxfor Intercon Finland Oy on tehnyt esityksen yleiskaavan laatimiseksi nyt kyseessä oleville hankealueille. Tekninen lautakunta on tehnyt päätöksen yleiskaavan laatimiseksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen Kaava-alueen suunnittelu on käynnistetty vireilletulolla talvella Vireilletulon yhteydessä on pidetty yleisötilöaisuus joulukuussa Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan osalta on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka kuvaa kaavaprosessia ja josta ilmenevät osallisina olevat viranomaiset, käyttäjät sekä toiminnalliset osalliset Vireilletulo ja kaavan eteneminen Suunnittelualueiden kaavoitus on aloitettu talvella 2010 kaavan vireilletulon kuulutuksella sekä yleisötilaisuudella joulukuussa Kaavan valmisteluvaihe pidetään elo-syyskuussa 2011 ja kaava on tarkoitus saada nähtäville tammikuussa Osallistumisen vuorovaikutusmenettely Kaavahankkeelle on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, minkä mukaisesti kaavaa viedään eteenpäin Viranomaisyhteistyö Kaavan osalta on pidetty viranomaisneuvottelu , liite 5. Kaavasta pyydetään lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ilmeneviltä viranomaisilta. Muille osallisille kaavaasta tiedotetaan kirjeitse. 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaupunginvaltuusto ei ole ottanut kantaa tuulivoimahankkeisiin, mutta asiaa on selostettu valtuutetuille iltakoulussa. Valtuustoryhmillä on ollut mahdollisuus osallistua keskustelutilaisuuteen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Itä-Lapin maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. Lapin liiton toimesta on meneillään Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitys, jonka tavoitteena on selvittää tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat maa-alueet mm. Kemijärven alueella. Selvitys valmistuu loppuvuodesta Alustavien tietojen mukaan kaavoituksen kohteena olevat hankealueet soveltuvat tuulivoimatuotantoon. Maakuntakaavassa hankealueet on osoitettu metsätalouskäyttöön. Alustavien selvitysten

14 perusteella tuulivoimahankkeet eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. 14(53) Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Tuulivoimahankkeet sijoittuvat tietysti korkeille vaarojen lakialaueille, jotta tuulesta saadan paras mahdollinen tuotto. Hankealueiden valintaan on vaikuttanut myös se, että 110 kv:n siirtoverkko olisi mahdollisimman lähellä tuulivoimaloita. Kuusi- Mömmövaaran läheisyydessä on PVO Alueverkko Oy:n ja Untamovaaran sekä Kangaslamminvaaran tuulivoimaloiden läheisyydessä Koillis-Lapin Sähkö Oy:n alueverkkoa. Tuulivoimalat sijoittuvat pääsääntöisesti kohtalaisen kauas olemasta olevast asutuksesta, jolloin niiden aiheuttama häiriö asutukselle on mahdollisimman pieni. Hankealueet ovat tällä hetkellä metsätalouskäytössä eikä niille ole tällä hetkellä tiedossa sellaisia luontoon liittyviä erityispiirteitä, että tuulivoimaloiden rakentaminen ei olisi mahdollista. Mm. Untamovaarassa ja Kangaslamminvaaran alueella tuuulivoimalat sijoittuvat osittain metsätaloudellisesti uudiskypsille alueille Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentaminen Osallisten tavoitteet Vireille tulon yhteydessä jätettyihin mielipiteisiin ja lausuntoihin on annettu vastineet. Mielipiteet koskivat pääasiassa tuulivoimaloiden sopeutumista maisemaan, virkistyskäyttöön sekä tiedottamisen laajuutta. Myös melun ja varjostuksen vaikutuksia tuotiin esille. Yleiskaavan laadulliset tavoitteet Tuulivoimahankkeille laadittavan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 77.b :ssä seuraavaa: Laadittaessa tuulivoimarakentamista ohjaavaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä on säädetty muista yleiskavan sisältövaatimuksista, joista tuulivoimaa koskevan yleiskaavan laadinnassa on otettava huomioon; - mahdollisuus turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön - kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset - rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen - virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 4.momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Poronhoito Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan poronhoitoalueella tulee turvata poronhoidon alueiden käytölliset edellytykset. Yleiskaavalla ei tule osoittaa sellaisia toimintoja, joilla olennaisesti pienennettäisiin poronhoidon toimintaedellytyksia alueella. Kaavaprosessin aikana pyydetään lausunto paikalliselta paliskunnalta.

15 15(53) 4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä hankkeet ja näin ollen myös tuulivoimaloiden sijoituspaikat ovat kokoajan hieman muuttuneet. Luonnosvaiheessa yleiskaavan vaihtoehdot perustuvat Kemijärven tuulivoimahankkeista laadittuun ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (WSP Finland Oy) ja siinä esitettyihin vaihtoehtoihin. Luonnoksissakaan ei tuulivoimaloita ole sijoitettu sellaisille paikoille, minne maanomistajat eivät ole niitä halunneet. Kaavatyön kuluessakaan ei ole kunnalle esitetty muita kuin Oxford Intercon Finland Oy:n tuulivoimahankkeiden mukaisia sijoituspaikkoja. Vaihtoehdossa 0 (VE 0) tuulivoimaloita ei rakennettaisi olenkaan. Vaihtoedossa 1 (VE1) Untamovaaralle sijoitetaan 9 tuulivoimalaa, Kangaslamminvaaralle 13 tuulivoimalaa ja Kuusi-Mömmövaaran alueelle 8 voimalaa. Vaihtoehdossa 2 (VE2) Untamovaaralle sijoitetaan 11 tuulivoimalaa, Kangaslamminvaaralle 15 tuulivoimalaa ja Kuusi-Mömmövaaran alueille 9 tuulivoimalaa Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan suunnittelualueilla ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät voimaloiden rakentamisen. Tuulivoimalan tornikorkeus on noin 120 meträ ja roottorin halkaisija 109 meriä, joten roottorin lavat ovat korkeimmillaan noin 175 metrin korkeudessa maanpinnasta, mistä johtuen ne näkyvät kauas. Maisemahaittaa on myös arvioitu em. ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Maismahaitta onkin yksi keskeisimmistä asioista, joka yleiskaavoituksessakin tulee selvittää Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Vireilletulon yhteydessä annetet lausunnot ja mielipiteet on kirjattu ja niistä on annettu vastineet Suunnitteluvaiheiden käsittely Teknisen lautakunnan laatimispäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely sekä yleisötilaisuus ja vireille tulovaiheen kuuleminen Viranomaisneuvottelu Yleiskaavaluonnoksen nähtävillä pito, valmisteluvaiheen kuuleminen , yleisötilaisuus Yleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä. Viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta on hyväksynyt kaavan Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavan Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan

16 5. YLEISKAAVAN KUVAUS 16(53) 5.1 Kaavan rakenne Aluevaraukset Hankealueille esitetään eri vaihtoehdoissa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa mainittujen vaihtoehtojen mukainen määrä tuulivoimaloita. Tuulivoimaloiden paikka osoitetaan ohjeellisena vaikka niille on jo paikka maastossa valittu ja tarkat koordinaatit annettu. Kaava-alueiden pääkäyttötarkoitus on metsäloudellinen toiminta ja tuulivoimaloiden osoittaminen ko. alueille on lisätoimintaa, joka kaavalla sallitaan. Metsätaloutta säätelee metsälaki, joka saadun selvityksen perusteella sallii päätehakkuuiässä olevien kuvioiden uudistamisen. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan vain vähäisessä määrin. Kullakin hankealueella vaihtoehdossa VE2 tuulivoimalat on osoitettu erityisen laajemman tuulivoimala-alueen sisälle ja vaihtoehdossa VE1 ne osoitetaan ohjeellisina yksittäisinä paikkoina. Vaihtoehto VE 1; Kangaslamminvaaran alueelle osoitetaan 13 tuulivoimalaa, joista yksi Mikonvaaraan, kolme Kummunvaaran, kuusi Kangaslamminvaaraan ja kolme Outovaaraan. Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet. Uusia sähkölinjavarauksia ei ole tarpeen osoittaa, koska sähkö siirretään maakaapeleilla, jotka sijoitetaan teiden yhteyteen, rakennettavalle sähköasemalle. Suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnontilaisia luonnon monimuotoisuuden kohteita. Uusi sähköasema osoitetaan rautatien pohjoispuolelle Mikonvaaran läheisyyteen. Kuva 7. Kangaslamminvaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE1

17 17(53) Untamovaaralle osoitetaan 9 tuulivoimalaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaisesti. Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet ja sähkölinjavaraukset. Tuulivoima-alueella kulkevia maakaapeleita ei ole tarpeen osoittaa, koska ne sijoitetaan rakennettavien teiden yhteyteen. Untamovaaran alueella olevat luonnon monimuotoisuuden kohteet on osoitettu kaavassa. Sähkölinjavaraus (20 kv) osoitetaan Untamovaaraan tulevan metsäautotien varteen haarautuen Kulveikonvaarassa kahteen vaihtoehtoon. Uusi sähköasema osoitetaan rautatien pohjoispuolelle Mikonvaaran läheisyyteen. Kuva 8. Untamovaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE1. Kuusi-Mömmövaran alueelle osoitetaan 8 voimalaa. Tuulivoimalan paikka on

18 18(53) ohjeellinen samoin tieyhteydet. Tuulivoima-alueella kulkevia maakaapeleita ei ole tarpeen osoittaa, koska ne sijoitetaan rakennettavien teiden yhteyteen. Kuusi- Mömmövaaran alueelta ei ole saatavissa tietoa luonnon monimuotoisuuden kohteista. Uusi sähköasema osoitetaan Kuusivaaran länsipuolelle nykyisen 110 kv:n johdon eteläpuolelle. Kuva9. Kuusi-Mömmönvaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE1. Vaihtoehto VE2 Kangaslamminvaaran alueelle osoitetaan 15 tuulivoimalaa, joista kaksi Mikonvaaraan, kolme Kummunvaaran, seitsemän Kangaslamminvaaraan ja kolme Outovaaraan. Tuulivoimalat osoitetaan erityisen tuulivoimala-alueen (tv) sisälle ja kaavamääräyksellä on rajattu tuulivoimaloiden enimmäismäärä alueittain. Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet. Uusia sähkölinjavarauksia ei ole tarpeen osoittaa, koska sähkö siirretään maakapeleilla, jotka sijoitetaan teiden yhteyteen, rautatien pohjoispuolelle Mikonvaaran läheisyyteen rakennettavalle sähköasemalle. Kangaslamminvaaran alueella ei ole tiedossa luonnontilaisia luonnon monimuotoisuuden kohteita. Untamovaaralle osoitetaan 11 tuulivoimalaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaisesti erityisen tuulivoimala-alueen sisälle. Kaavassa on määrätty, kuinka monta voimalaa alueelle saa enintään sijoittaa (11). Tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet ja sähkölinjavaraukset. Tuulivoima-alueella kulkevia maakaapeleita ei ole tarpeen osoittaa, koska ne sijoitetaan rakennettavien teiden yhteyteen. Untamovaaran alueella olevat luonnon monimuotoisuuden kohteet on osoitettu kaavassa. Sähkölinjavaraus (20 kv) osoitetaan Untamovaaraan tulevan metsäautotien varteen haarautuen Kulveikonvaarassa kahteen vaihtoehtoon jatkuen sitten uudelle sähköasemalle.

19 19(53) Kuusi-Mömmövaaran alueelle osoitetaan 9 voimalaa. Tuulivoimalat osoitetaan erityisen tuulivoimala-alueen (tv) sisälle ja kaavamääräyksellä on rajattu tuulivoimaloiden enimmäismäärä alueittain.tuulivoimalan paikka on ohjeellinen samoin tieyhteydet. Tuulivoima-alueella kulkevia maakaapeleita ei ole tarpeen osoittaa, koska ne sijoitetaan rakennettavien teiden yhteyteen. Koska Kuusi-Mömmövaaran alue on ykstyisten omistuksessa, ei alueelta saada tietoa luonnon monimuotoisuuden kohteista. Uusi sähköasema osoitetaan Kuusivaaran länsipuolelle nykyisen 110 kv:n johdon eteläpuolelle. Kuva 10. Kangaslamminvaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE2.

20 20(53) Kuva 11. Untamovaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE2. Kuva 12. Kuusi-Mömmönvaaran tuulivoimapuisto, vaihtoehto VE2.

21 21(53) Vaihtoehto VE0 Alueet säilyvät nykyisessä metsätalouskäytössä ja alueen metsäautotieverkosto rakentuu hakkuiden ja maanomistajien halukkuuden mukaisesti. Metsähakkuita säätelee metsälaki, ja pidettyjen neuvottelujen perusteella esteitä alueiden hakkuisiin ei ole, vaan kaikki alueet ovat uudistettavissa metsälain säännösten mukaisesti. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavamäääryksellä tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus on rajattu 180 metriin. Määräyksillä on myös pyritty sopeuttamaan tuulivoimalat ympäristöön määrittelemällä niille mm. väri (harmaa). Uusi tiestö tulee suunnitella ja sijoittaa siten, että niistä ei koidu maisemallista haittaa ympäristölle eikä kohtuutonta haittaa maanomistajille. Ympäristövauriot tulee rakentamisen jälkeen korjata ympäristöön sopiviksi. 5.3 Kaavan vaikutukset Yleistä Tuulivoimalat rakennetaan alueensa vaarojen korkeimmille lakialueille, joten suurin vaikutus rakentamisella on maisemaan. Maisemassa tuulivoimalat näkyvät avonaisilta paikoilta kuten järven selät, pellot sekä avonaiset kyläalueet. Tiestölle voimalat näkyvät ajoittain korkeimmilta ja avonaisilta paikoilta, mutta näkymät ovat hetkellisiä. Luonnonympäristöön ja eri lajeihin vaikuttaa eniten alueille rakennettava uusi tiestö, joka voi katkoa luonnontilaisia vesilaskuja sekä aiheuttaa haittaa muullekin luonnolle. Tuulivoimaloiden rakennusalueet raivataan, mutta niillä ei ole havaittu olevan tärkeitä elinympäristöjä. Kaavan vaikutuksia arvioidaan seuraavasti: - valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen - vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin - vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön - vaikutus liikenteeseen, rautatie, maantie ja ilmailu - vaikutus puolustusvoimain toimintaan - vaikutukset elinkeinotoimintaan ja kunnan verotuloihin - maisemavaikutus - melu ja varjostus - vaikutukset alueiden virkistyskäyttöön Vaikutuksia arvioidaan vaihtoehdon VE2 mukaisesti, koska vaihtoehdoilla ei ole mm. tullivoimaloiden lukumäärän suhteen olennaista eroa ja vaihtoehto on vaikutuksiltaan laajempi Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa otetaan kantaa tuulivoimarakentamiseen siten, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet ja tuulivoimalat ovat ensisijaisesti sijoitettava useamman voimalan yksiköihin. Ko. tarkoitusta varten Lapin liitto tekee parhaillaan selvitystä tuulivoimalle parhaiten soveltuvista alueista. Alustavan tiedon mukaan Kemijärven hankealueet ovat tuulivoimalle soveliaita.

22 22(53) Alueiden käyttötavoitteiden mukaisesti tuulivoimarakentaminen ja muut alueiden käyttötarpeet on huomioitava ja yhteen sovitettava. Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on huomioitava alueiden käyttötavoitteet, jotka koskevat maisemaa ja kulttuuriperintöä, puolustusvoimien toiminnan turvaamista, lentoturvallisuutta, saamelaisten kotiseutua ja poronhoitoa. Alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus tuli voimaan Tarkistuksen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta aiempaa vahvemmin. Alueidenkäytön keskeiset tarkistukset koskivat yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueiden käytön energiaratkaisuja. Maankäytön suunnittelussa tulee pyrkiä energiaa säästäviin ratkaisuihin ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen, turvata energiahuollon valtakunnalliset tarpeet. Tavoitteissa mainitaan, että tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kemijärven tuulivoimalahankkeet ovat em. tarkistusten mukaisia, koska niillä tuotetaan uusiutuvaa energiaa, hillitään kasvihuonepäästöjä ja tuulivoimalat sijoitetaan useamman voimalan yksiköihin. Kemijärven kaupunki on ollut muuttotappio kunta hyvin kauan ja kaupunkiin on tarpeen saada vaihtoehtoja työhön ja koulutukseen. Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaan maaseudulle tulee saada lisää pysyviä asukkaita. Tuulivoimarakentaminen omalta osaltaan tukee tätä tavoitetta. Yhdyskunnan eheyttämisen ja toimintojen turvaamisen ohella alueiden käyttötavoitteet pyrkivät säilyttämään kulttuuri- ja luonnonperintöä, alueiden virkistyskäyttöä sekä luonnonvaroja. Kemijärven tuulivoimahankkeet eivät estä alueiden tulevaa virkistyskäyttöä, marjastus, metsästys, vaeltaminen, koska suunnittelualueiden luonne pyritään säilyttämään, niin elollisen kuin elottomankin luonnon osalta. Tuulivoimahankkeet eivät sijoitu lähelle valtakunnallisia kulttuuri- taikka luonnonperintökohteita, eikä siten vähennä niiden arvoa. Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Hanke toteuttaa alueiden käyttötavoitteissa määriteltyä energian säästämisen, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen ja valtakunnallisten energiatarpeiden turvaamista. Tuulivoima ei tuota kasvihuonekaasupäästöjä, joten tuulivoimalla tuotettu energia ei nopeuta ilmastonmuutosta. Jos tuulivoimalla tuotettu energia korvaa fossiilisia polttoaineita, voidaan ilmastonmuutosta hillitä. Tuulipuistojen sijoittuminen kaavoituksessa osoitetuille maa- ja metsätalousalueille, etäälle valtakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä, ei aiheuta ristiriitaa tuulivoiman sijoittumisen ja alueidenkäyttötavoitteissa mainittujen maisema- ja kulttuuriarvojen säilyttämisen välille Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tuulivoimalat sijoittuvat lähimmillään noin 1,5 kilometrin päähän vakituisesta asutuksesta (Untamovaara/Mäntyselkä). Muualla asuinrakennukset sijoittuvat noin kahden kilometrin päähän voimaloista, liitet 1-3. Tuulivoimalat näkyvät mm. lähistöllä oleviin kyliin avonaisilta paikoilta, peltoalueet, järven selät sekä korkeammat tien kohdat. Pihapiireihin ja siellä oleskeluun voimalat vaikuttavat eniten Mäntyselän alueella. Suurin vaikutus voimaloilla asutukseen on siinä, että on tietoisuus niiden olemassa olosta, minkä eri ihmiset tuntevat eri tavalla, toisille nykyaikaista energian tuotantoa ja toisille maisemassa oleva haitta Vaikutukset kasvillisuuteen, eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ovat

23 23(53) paikallisia eli kohdistuvat niihin toimenpiteisiin, joita rakentamisen aikana joudutaan tekemään. Tuulivoimaloiden perustusten, teiden ja johtolinjojen alueilta kasvillisuus poistetaan, mikä voi muuttaa kasvupaikkoja, mutta vaikutukset ovat vähäisiä. Kaavassa on määrätty, että rakentamisen aikaiset ympäristövauriot tulee korjata ympäristöön sopivaksi. Tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa todetaan (WSP Finland Oy, sivut ), että hankealueilla ei ole tärkeitä kasvillisuuspaikkoja ja rakentaminen ei siten heikennä alueen kasvillisuusarvoja. Hankealueiden linnustoa on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa käsitelty sivuilla ja vaikutuksia linnustoon kappaleessa 8.44 sivulla 130. Lintujen törmäysriski voimalohin on suurin alueilla, joilla voimalat sijoittuvat lintujen muuttoreiteille. Hankealueilla ei ole kuitenkaan muuttoreittejä, joten törmäysriski on vähäinen. Elinympäristöjen muutokset ovat paikallisia ja linnusto ajan myötä tottuu uuteen tilanteeseen. Kangaslamminvaaralla ja Untamovaaralla olevat vanhan metsän alueet jäävät voimaloiden rakennustoiminnan ulkopuolelle, joten rakentamisen linnustovaikutukset jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi. Rakentamisen kohteena olevilla alueilla ei ole tiedossa erityisen tärkeitä elinympäristöjä Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Yleiskaavan mukainen rakentaminen kohdistuu vähäisessä määrin maa- ja kallioperään. Suurimmat vaikutukset ovat tuulivoimaloiden perustuksia rakennettaessa. Perustustapa on kalliovarainen perustaminen, jolloin perustus ankkuroidaan kallioon. Voimaloiden perustamisilla on vain vähäisiä ja paikallisia vaikutuksia maa- ja kallioperään. Huoltoteiden maatutkaluotausten perusteella teiden rakentaminen voidaan suorittaa ilman massanvaihtoa, jolloin tiestön rakentamiselle on vain vähäiset vaikutukset maa- ja kallioperään Tuulivoimahankkeilla ei ole vaikutuksia pohjaveteen, koska alueilla ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Pintavedet sijaitsevat kaukana tuulivoimaloista, joten niihin hankkeilla ei ole vaikutuksia Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Tuulivoimalahankkeet sijoittuvat suurilta osin kauas olemassa olevasta asutuksesta metsätalouskäytössä oleville alueille, joilla ei ole ollut rakentamispaineita. Kuusi- Mömmövaaran hankealueiden pohjois- ja itäpuolella on vahvistetut oikeusvaikutteiset yleiskaavat, jotka on laadittu pääasiassa loma-asutuksen tarpeisiin. Tulivoimaloiden etäisyys lähimpään kaava-alueiseen on noin 2,5 kilometriä. Yleiskaava-alueilla on tällä hetkellä harvahkoa loma-asutusta. Lehtolan, Joutsijärven ja Soppelan kylät sijaitsevat lähimpänä tuulivoimaloita, mutta niihinkin etäisyyttä on 4-6 kilometriä. Tuulivoimalat voidaan kylien avonaisimmilta paikoilta havaita, mutta voimaloiden näkyminen ei ole jatkuvaa. Koska tuulivoimalahankkeet sijaitsevat metsätalousalueille, joilla ei ole, eikä niiden läheisyydessäkään ole paineita rakentamiselle, eivät hankkeet vaikeuta alueiden tulevaa maankäytön suunnittelua Vaikutukset liikenteeseen, rautatie, maantie ja ilmailu Vaikutukset liikenteeseen ovat suurimmat rakentamisen aikoihin ja käytön aikana vaikutukset ovat vähäisiä.

24 24(53) Vaikutukset tiestöön Rakentamisen aikainen liikenne kulkee kantatie 82 kautta Untamovaaran ja Kangaslamminvaaran hankealueille. Kuusi-Mömmövaaran hankealueille kuljetaan seututietä 945 pitkin. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy, sivu 197) mukaan, mikäli voimalat pystytetään saman kesän aikana (raskain vaihtoehto) raskaan liikenteen määrä lisääntyy seuraavasti: - valtatie 5:llä välillä Kemijärven keskusta Isokylä noin 1-4 % - valtatie 5:llä välillä Isokylä - Joutsijärvi noin 2-5 % - seututie 945:llä välillä Isokylä - hankealue noin 4-15 % Liikennemäärän lisääntyminen rakentamisen aikana on hetkellistä ja on epätodennäköistä, että voimalat voidaan toimittaa ja pystyttää yhden kesän aikana, joten vaikutus kohdistuu ainakin kahdelle vuodelle, mistä johtuen vaikutukset tiestöön jäävät hyvin vähäisiksi. Tuulivoimapuistojen vaikutus kohdistuu eniten metsäautotieverkostoon, jota tulee monin paikoin parantaa. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy) mukaan parannettavia metsäautoteitä on yhteensä noin 51 kilometriä. Hanke parantaa siten teiden yleiskuntoa ja myös ihmisten liikkumista alueilla. Toiminnan aikainen liikenne on siten hyvin vähäistä ja on normaalia tiestön käyttöä. Vaikutukset rautatiehen Kangaslamminvaaran hankealue sijoittuu Salla-Kemijärvi rautatien pohjoispuolelle. Rakentamisen aikainen vaikutus rautatiehen on hyvin vähäinen ja vastaa lähinnä normaalia puutavarakuljetusten vaikutusta. Vaikutukset ilmailuun Kemijärvellä on pienlentokenttä Ketolassa noin 30 kilometrin etäisyydellä hankealueista. Kenttää käytetään pääasiassa miehittämättömien ilma-alusten ja niiden laitteistojen testeihin. Tuulivoimalat vaativat lentoesteluvan, jonka myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Hankkeilla on hyvin vähäinen vaikutus ilmailuun, koska lentotoimintaa alueella on vain vähäisessä määrin Vaikutukset puolustusvoimain toimintaan Vaikutukset kohdistuvat ilmavoimien toimintaan, jota on päivittäin alueella (WSP Finland Oy, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, sivu 191). Tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriöitä tutkayhteyksissä. Tuulivoimahankkeissa puolustusvoimat ovat edellyttäneet tutkavaikutusten selvittämistä. VTT on aloittanut syksyllä 2010 tutkavaikutusselvityksen. Yleiskaavasta pyydetään lausunto puolustusvoimilta tutkavaikutusten osalta. Tuulivoimalat voivat häiritä myös tietoliikenneyhteyksiä, mikäli voimala sijoittuu kahden maston väliin estäen niiden välisen yhteyden. Ko. asian osalta pyydetään myös lausunto puolustusvoimilta. Vaikutukset puolustusvoimien toimintaan selviävät lausuntojen perusteella Vaikutukset elinkeinotoimintaan, kiinteistöjen arvoon ja kunnan verotuloihin Poronhoito Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy, sivu 204) mukaan Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan tuulivoimaloilla ei ole suuria vaikutuksia itse poroihin. Lammasoaivin ja Oloksen tuulipuistojen vaikutuksia on selvitetty haastattelemalla poromiehiä. Vastausten perusteella tuulipuistoilla ei ole ollut vaikutusta poroihin. Alueille rakennettava ja peruskorjattava tiestö parantaa poronhoidon edellytyksiä

25 alueella, koska saavutettavuus paranee. 25(53) Vaikutukset matkailuun Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy, sivu 206) mainitaan, että Britanniassa tehdyissä selvityksissä on voitu osoittaa, että tuulipuistot eivät ole karkottaneet matkailijoita alueelta tai että tuulipuistot eivät ole syy olla vierailematta alueella. Tuulivoimalat näkyvät Pyhän ja Suomun matkailukeskusten rinnealueille, mutta puusto estää näkymisen mökkikyliin. Kemijärvellä järjestettäville laivaristeilyille tuulivoimalat näkyvät hyvin suurilta järven seliltä, mutta vaikutus matkustajiin on henkilökohtainen. Tuulivoimapuistoja voidaan hyödyntää käyntikohteina matkailussa kunhan huolehditaan turvallisuudesta. Vaikutukset matkailuun riippuu hyvin paljon matkailijan omista mieltymyksistä. Lausunto kaavasta pyydetään matkailu- ja yrittäjäyhdistykseltä. Taloudelliset vaikutukset Tuulivoimalahankkeiden taloudellisia vaikutuksia on selvitetty ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy sivut ). Kiinteistöjen arvo Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland Oy sivu 215) on mainittu, että tuulivoimapuistoilla on vaikustusta kiinteistöjen arvoon. Suurimmat vaikutukset ovat lähellä (alle 1,6 km) sijaitseville kiinteistöille, joilla hinnan aleneminen oli 5-15 %. Vastaavasti kaukana sijaitsevilla (4,8-8 km) kiinteistöillä hinnan aleneminen oli 1.2 %. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä, n. 1,5 km, ei ole paljoa rakennettuja kiinteistöjä, joten vaikutus kiinteistöjen arvon alenemiseen on vähäinen. Vaikutus työllisyyteen Tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii nykyisen metsäautotieverkoston parantamisen sekä uuden tiestön rakentamisen tuulivoimapuistojen sisälle. Peruskorjattavaa vanhaa ja rakennettavaa uutta tietä on yhteensä noin 51 kilometriä. Tiestön rakentaminen tuo työtilaisuuksia Kemijärveläisille yrityksille. Tuulivoimaloiden perustustyöt sopivat myös paikallisille yrittäjille. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (WSP Finland Oy, sivu , Vaasan Seudun Kehitys Oy) mukaan tehdyt työllisyysselvitykset ovat osoittaneet, että kutakin asennettua megawattia kohden syntyy 0,3-0,5 käytön aikaista työtilaisuutta. Kemijärven tuulivoimapuistojen vaihtoehto VE2 mukainen suurin teho on noin 105 megawattia, minkä perusteella työllisyysvaikutus olisi yhteensä henkilöä. Tuulivoimaloiden käytön aikainen paikallinen työllisyysvaikutus on hyvin paljon riippuvainen kemijärveläisten yritysten kyvystä tarjota huolto yms. palvelu huoltotöihin, työmahdollisuuksia kuitenkin syntyisi. Lapin energiastrategian mukaan tuulivoiman lisääminen on linjattu yhdeksi kärkihankkeeksi, joka tukee Lapin koulutusta sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Em. kehitystyön ja koulutuksen avulla luodaan ja saadaan uusia toimijoita Lappiin. Vaikutus kunnan verotuloihin Tuulivoimaloiden rakentamisen välitön vaikutus kunnan verotuloihin kertyy kiinteistöveron kautta. Tuulivoimaloita verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin (Kemijärvellä 1 %) mukaan. Kiinteistöveron laskennallinen tuotto alkuvuosina olisi Suomen kuntaliitosta saadun esimerkin valossa seuraavaa: Esimerkki: Tuulivoimala maksaa 3 milj. euroa. Tästä rungon osuus on esim. 40 %

26 26(53) eli 1,2 milj.. Kiinteistöverotuksessa verotusarvona käytetään tästä 70 prosenttia, jolloin verotusarvoksi muodostuu Jos tähän sovelletaan yleistä kiinteistöveroprosenttia, joka esim. on 1 %, tuottaa yksi tuulivoimala kunnalle ensimmäisenä vuotena kiinteistöverona. Mikäli hankkeet toteutetaan vaihtoehdon VE1 (30 voimalaa) laskennallinen kiinteistöverotuotto ensimmäisen vuonna olisi 30 x eli ja vaihtoehdon VE2 (34 voimalaa) Tuulivoimalan arvosta tehdään vuosittain 10 % ikäalennus, joten kiinteistövero alenee kohtalaisen jyrkästi jo ensimmäisinä vuosina. Kymmenenä ensimmäisenä vuotena kiinteistöverotuotto olisi vaihtoehto VE1 mukaisesti noin 1,4 milj. euroa ja vaihtoehto VE2 mukaisesti noin 1,6 milj. euroa. Tuulivoimalalle jäännösarvo on 20 % verotusarvosta eli suurimman poiston (80 %) jälkeen vuotuinen kiinteistövero vaihtoehdon VE1 mukaan on euroa ja vaihtoehdon VE2 mukaan euroa. Hallitusohjelmassa on maininta, että tuulivoimaloiden kiinteistöverotusta selvitetään Maisemavaikutus Merkittävin vaikutus tuulivoimarakentamisesta aiheutuu maisemaan. Tuulivoimaloista erottaa selkeällä ilmalla roottorin lavat 5-10 kilometrin päästä. Tuulivoimalan torni erottuu hyvissä oloissa kilometrin päähän. Ihmiset ovat rakentaneet jokaisella aikakaudella oman kulttuuriympäristönsä ja maisema on osa tätä. Tuulivoimaloiden rakentaminen luo tulevaisuuden kulttuuriympäristöä ja jättää siihen tämän päivän kerrostuman. Yleistä tuulivoimaloiden näkyvyydestä ja maisemavaikutuksista Tuulivoimalat ovat maisemassa erottuvia elementtejä. Selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa kilometrin päähän. Tuulivoimalasta erottuu metsäisessä maisemassa, kuten nyt, tornin ja lapojen muodostama kokonaisuus. Muut rakentamiseen liittyvät rakenteet, perustukset, kaapeliyhteys muuntamoon ja sähkönsiirtoverkkoon ovat lähes täysin näkymättömissä. Pohjoismaissa toteutettujen maisemaselvitysten pohjalta etäisyys, jolla tuulivoimalan maiseman hallitsevuus vähenee, on 5 7 kilometriä. (YVA-selostus, WSP-Finland Oy ). Kuusi-Mömmövaaran sekä Kangaslamminvaaran sähkönsiirto tapahtuu maakaapeleilla, joten niistä ei aiheudu vaikutuksia maisemaan. Untamovaaran sähkönsiirto aiheuttaa vähäisen paikallisen maisemavaikutuksen. Kemijärven maisemakuva ja maisemarakenne (YVA-selostus, WSP Finland) Kemijärvi kuuluu maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan vaara- ja jokiseutuun, jonka maisemia hallitsevat melko jyrkkäpiirteiset maastonmuodot ja jokivarsien asumusmaisemat. Alueelle ovat tyypillisiä laajat jyrkästi kumpuilevat vaara-alueet. Maaperä on yleensä moreenia, mutta kallioalueitakin on melko runsaasti. Kemijärven tienoilla sijaitsevat harjujaksojen yhteydessä sijaitsevat kumpumoreenialueet ja karemaastot ovat maisemallisesti huomattavia. Asutus sijoittuu jokien rannoille ja jokilaaksoihin. Asutusta on myös alueen melko runsaslukuisten järvien rannoilla. Useimmat pienemmistä järvistä ovat kuitenkin asuttamattomia sijaiten vaarojen välisillä metsä- ja suoerämailla. Pienialaisia soita on kohtalaisesti. Kasvillisuuden osalta alue on pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä. Metsät ovat karuja,

27 27(53) variksenmarja-puolukkatyypin ja variksenmarja-mustikkatyypin mäntyvaltaisia sekametsiä. Paikoin puustossa saattaa kuitenkin olla runsaastikin lehtipuita. Kaiken kaikkiaan kasvillisuus on karua. Rehevämpiä alueita on jokivarsien laaksoissa ja rannoilla, johon sijoittuvat myös viljelykset. Kemijärven keskusta sijoittuu Kemijoen ja Kemijärven rantaan. Kaupunkia ympäröivät vaaramaisemat ja sen ympärille levittäytyy noin 40 vaarahuippua, jotka ovat reilun 200 metrin korkuisia. Kemijärven keskustasta Isokylään päin katsottaessa avautuu maisema yli Kemijärven ja kaukomaisemassa etelässä ja idässä näkyy laajat vaarajonot, joille tuulivoimalat sijoittuvat. Kemijärvellä vaaramaiseman korkeuserot ja vaarojen sijoittuminen lomittain maisemaan, antavat maisemalle omaleimaisen luonteen estäen samalla suoria näkymiä monille alueille. Kemijärven vaaramaisemaa ei suoraan voida luokitella pieni- tai suuripiirteiseksi maisemaksi, se on yhdistelmä näistä. Vaarat ovat suuripiirteisiä ja hallitsevat maisemaa. Esimerkiksi Kemijärven selällä katsojaa ympäröivät vaarat. Kaukomaisema piirtyy yhtenäisenä eikä siinä ole havaittavissa ihmistoiminnan aiheuttamaa muutosta. Maiseman voidaan katsoa sietävän paremmin uusia rakennelmia, kuten tuulivoimaloita, jos alue, johon ne sijoitetaan, on ennestään ihmistoiminnan muokkaama (Weckman 2006). Kemijärven hankealueet ovat metsätalouskäytössä ja niiden puustoa hakataan alueille tehtyjen hakkuusuunnitelmien mukaisesti. Metsätalouskäytön tuloksena hankealueilla on maisemakuvassa näkyviä avohakkuualueita. Hankealueiden lakialueille ei myöskään sijoitu rakennelmia kuten teleliikennemastoja. Maisemaan liittyy myös odotuksia ja asenteita. Virkistysalueena toimivan alueen maisema on visuaalisesti korostunut. Tämä voi aiheuttaa ristiriidan tuulivoiman rakentamisen ja alueen virkistyskäytön välille. Koska tuulivoiman rakentaminen ei rajoita alueen käyttöä, on ristiriita visuaalinen. (Weckman 2006) Kemijärven pitkäkirkko hallitsee maisemaa kaupungin keskustassa. Kaupungin ympärillä on kyläasutusta, joista Joutsijärven ja Lehtolan kylät sijoittuvat lähimmäs tuulivoiman hankealueita. Muut kylät, joihin tuulivoimahankkeet voivat vaikuttaa muuttamalla kylältä hankealueen suuntaan katsottavaa maisemaa, ovat Soppela ja Rytilahti. Kemijärven alueen maisemiin kuuluvat myös Pyhätunturin matkailukeskus ja Suomutunturin hiihtokeskus. Näillä alueilla ihmisen toiminnan vaikutus on suuresti muuttanut alueiden luonnonympäristöä. Kulttuuriympäristö, perinnemaisemat ja muinaisjäännökset Kulttuurimaisema on maisema, jossa jollain tavalla ilmenee ihmisen vaikutus. Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä, johon kuuluvat arkeologinen perintö, rakennetut ympäristöt ja perinnemaisemat. Kemijärven valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä - Puikkolan taloryhmä - Joutsijärven Salpalinja - Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat - Juujärven kylä Perinnemaisema on varhaisten elinkeinojen muokkaama kulttuurimaisema. Perinnemaisemiin kuuluu sekä rakennetut perinnemaisemat että niitto- ja laiduntalouden

28 synnyttämät kulttuurivaikutteiset luontotyypit eli perinnebiotopit. 28(53) Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukaan suunniteltujen Kuusivaara- Mömmövaaran ja Untamovaaran tuulipuistojen alueilla ei sijaitse tiedettyjä, kiinteitä muinaisjäännöksiä. Joutsijärven kyläyhdistykseltä saadun tiedon perusteella Untamovaaran hankealueella on vanha hautapaikka, sota-ajan tie ja Karkuharjun piilopirtti. Mikonvaaran yli kulkee vanha postitie. Muinaisjäännösrekisterin mukaan Kangaslamminvaaraan suunnitellun tuulipuiston lähellä sijaitsee kolme muinaisjäännöskohdetta: Kummunjärvi koillinen ( ), Kummunjärvi SW ( ) ja Outovaara ( ) ja Kummunvaara ( ), kuva 6. Kangaslamminvaaran tuulipuistohankkeen vaikutuksia tullaan arvioimaan näihin kohteisiin. Kummunvaaran kohde on epähuomiossa jäänyt pois kaavaluonnoksista, lisätään kaavaehdotukseen. Puikkolan kylä Puikkolan tila perustettiin vuonna Puikkolan taloryhmä kuvastaa 1700-luvun puolivälissä syntynyttä kyläasutusta, joka syntyi Kemijoen jokivarsiasutuksen ulkopuolelle. Puikkolan talot on rakennettu mäelle, avoimeen maanviljelysmaisemaan. Rakennuskanta on 1800-luvulta hyvin säilynyttä peräpohjalaista maaseuturakentamista. Joutsijärven Salpalinja Salpalinja on puolustuslinja, joka rakennettiin talvisodan jälkeen ja se on edelleen Suomen historian suurin työmaa, jolla aikoinaan työskenteli jopa miestä. Salpalinja ulottuu Vironlahdelta Savukoskelle. Joutsijärvellä Salpalinjaan kuuluvat teräsbetonikorsut ja panssarivaunun kiviesteet. Nähtävyytenä toimii viisi valmista aseja/tai majoituskorsua sekä yksi keskeneräiseksi jäänyt majoituskorsun pohja. Noin kolmen kilometrin etäisyydellä Kuusamoon johtavan tien varrella on Salpalinjan panssarikiviestelinjaa. (Ympäristövaikutusten arviointiselostus, WSP Finland Oy) Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat Kemijoen jokivarsiasutus ulottuu Pelkosennimeltä Rovaniemen kautta Kemiin. Kemijärvellä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin lukeutuvat Kemijärven tornillinen pitkäkirkko ja toisen maailmansodan jälkeen rakennettu rautatie- ja maantiesilta sekä Juujärven kylä. Kemijärven pitkäkirkko on korkeine torneineen kauas näkyvä maamerkki. (Museovirasto 2009) Juujärven kylä Juujärven kylä sijaitsee noin 37 kilometrin etäisyydellä Kemijärven keskustasta etelään, Kemijoen mutkassa ja noin 20 kilometrin etäisyydellä Kuusivaara-Mömmövaaran hankealueesta. Kylä edustaa Kemijoen keskijuoksun jokivarsiasutusta, joka asettuu avaraan jokilaaksoon karujen vaarojen ympäröimänä. Untamovaaran muistomerkit Untamovaaran halki kulkee saksalaisten rakentama huoltotie, joka nykyisin on luontopolku. Vaaran lakialueella, huoltotien läheisyydessä on vanha hautapaikka, joka on merkitty puuhun veistetyllä vuosiluvulla, 1882, ja ortodoksiristillä. Perimätiedon mukaan kyseessä on Venäjän vallan aikainen hautapaikka. Sekä saksalaisten huoltotie että hautapaikka sijoittuvat Untamovaaran lakialueen ikimetsän alueelle, joka on jätetty metsätalouden toimenpiteiden ulkopuolelle. Metsäalueella on vanhoja keloja sekä harvinaisia kääpäsieniä, myös metsäkanalintujen pesiä sekä metson soidinalueita sijoittuu sinne.

29 29(53) Tuulivoimahankkeiden toteuttaminen muuttaa nykyisin metsätalouskäytössä olevia alueita osittain energiantuotantoalueiksi, mutta pääasiallinen käyttö on metsätalous. Metsätalouskäytön johdosta hankealueilla suoritetaan avo- ja harvennushakkuita. Varsinkin vaarojen ylärinteiden ja lakialueiden hakkuut erottuvat hyvin maisemasta. Hankkeen maisemavaikutusten arvioinnissa käytetään havainnekuvia, jotka antavat viitteitä siitä, miten tuulivoimalat tulevat maisemassa näkymään. Paikalliset asukkaat ovat ilmaisseet huolensa siitä, miten suuri maisemakuvan muutos tulee olemaan, koska muutoksen hahmottaminen ennen kuin tuulivoimalat on sijoitettu paikoilleen, on hankalaa. Hankevaihtoehdosta riippuen hankealueille sijoittuu yhteensä tuulivoimalaa. Tuulivoimalat ovat isoja, napakorkeus 120 metriä ja lakikorkeus 180 metriä. Toisaalta vaaramaisema itsessään on suuripiirteinen, kuten ovat tuulivoimalatkin. Vaarojen rinteillä kasvava puusto peittää osittain tuulivoimaloiden runkoja. Hankealueille rakennettavat uudet tiet, sähköasemat ja Untamovaaralta Mikonvaaralle rakennettava keskijänniteilmajohto muuttavat maisemaa paikallisesti, kun puustoa ja kasvillisuutta joudutaan raivaamaan. Ympäröivä puusto peittää rakentamisen aiheuttamia kasvillisuusaukkoja ja keskijänniteilmajohdon pylväskorkeus ulottuu puiden latvojen tasoon. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön VE0 Tuulipuistohankkeita ei toteuteta. Alueet säilyvät muuttumattomina. Hankealueiden maisemakuva säilyy nykyisellään. Hankealueiden maisemakuvan muutokset syntyvät metsänhoitoon liittyvistä hakkuista. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön VE1 ja VE2 Havainnekuvamateriaali Havainnekuvat tuulivoimaloiden näkyvyydestä maisemassa on esitetty ympäristövaikutusten arviointi selostuksen yhteydessä (WSP Finland Oy). Kuvien tavoitteena on havainnollistaa maisemanäkymää kuvauspaikoilta. Kemijärven alueen topografiasta johtuen useat vaarat peittävät suoria näkymiä ja silmätasolta katsottuna kasvillisuus peittää monesti näkymää. Havainnekuvissa tuulivoimalat on asetettu kuvaan vaihtoehdon VE2 mukaisesti, eli lukumäärältään suuremman vaihtoehdon mukaan.

30 30(53) Kuva 13. Näkymä Kulveikosta Kummunvaaralle, etäisyys 3-3,5 km Kuva 14. Näkymä Joutsijärveltä (Käsmäjoen silta) Kangaslamminvaaralle, etäisyys 3,5-3,8 km. Kuva 15. Näkymä Mäntyvaaran asuinkiinteistöltä Untamovaaraan, etäisyys 1,5-2 km

31 31(53) Kuva 16. Suomulta Untamovaaralle ja Kangaslamminvaaralle, punaisella nuolella merkitty voimala-alueet Kuva 17. Näkymä Joutsijärven kyläkaupalta Untamovaaraan, etäisyys noin 4,6 km Kuva 18. Näkymä Kaisanlahden sillalta Untamovaaraan, etäisyys noin 7,9 km

32 32(53) Kuva 19. Näkymä Peräposiontieltä Kuusi-Mömmövaaraan, etäisyys noin 2,6-3,2 km Melu ja varjostus Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen ohjearvo yöaikaiselle melulle on 40 desibeliä loma-asuntoalueilla ja taajamien ulkopuolisilla virkistysalueilla. Vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla ohjearvo on db. Ympäristöministeriö on laatimassa ohjeistusta tuulivoimarakentamisen suunnitteluun. Laaditun luonnoksen mukaan (s. 36) tuulivoimarakentamiseen suositellaan käytettäväksi hieman pienempiä arvoja elikkä päiväsaikaan 45 db ja yöaikaan 40 db mm. asumiseen tarkoitetuilla alueilla. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmasta sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien melusta. Tuulivoimalaitoksen käyntiääni on jaksollista, mistä johtuen melu kuullaan usein viheltävänä tai viuhuvana äänenä (Di Napoli 2007). Siihen miten tuulivoimaloiden käyntiääni leviää ympäristöön vaikuttavat useat eri tekijät (Di Napoli 2007) - vallitsevat sääolosuhteet: ensisijaisesti alailmakehän senhetkinen tilanne, tuulisuus, lämpötila, ilmakehän terminen stabiilius - taustamelu: tuulen ja aaltojen kohina, teollinen taustamelu, liikenteen melu - maaston muodot: avoin maasto/rakennettu maasto - maanpinnan kyky joko absorboida ääntä tai heijastaa ääntä, esim. vedenpinta ja kallioinen, jäinen tai muutoin kova maakerros heijastavat ääntä Tuulivoimalan käyntiäänen tasoon vaikuttaa tuulivoimalan tyyppi. Seuraavassa Taulukossa 15 on esitetty miten tuulivoimalan aiheuttama melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan melutason ohjearvot yöllä asumisalueilla, taajamissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevilla virkistysalueilla sekä

33 33(53) hoitolaitoksia palvelevilla alueilla db ja loma-asutusalueilla, taajamien ulkopuolella sijaitsevilla virkistysalueilla, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla 40 db. Taulukkoon 15 on sävytetty etäisyydet, joilla ohjearvot ylittyvät. (SYKE 2009) Yllä on taulukko tuulivoimalan aiheuttaman melun arvosta etäisyyden funktiona (YVAselostus, WSP Finland Oy). Äänen lähtötaso konehuoneen korkeudella. Taulukon arvot on laskettu tasaiselle pinnalle ja neutraalin säätilan vallitessa. Yllä olevan taulukon tulokset vastaavat melun kulkeutumista aivan neutraaleissa olosuhteissa. Melun leviämiseen vaikuttavat kuitenkin myös taustamelu sekä maastoolosuhteet. Untamovaaran tuulivoimaloiden ja melukohteiden (asutus) välissä on valtatie 5, jonka liikennemäärä on 1200 ajon./vrk. Liikenteen aiheuttama taustamelu peittää voimaloiden melun. Melumallinnukset (Ympäristövaikutusten arviointiselostus, WSP Finland Oy) Tuulivoimaloiden sijoittuminen korkeille vaaroille edistää melun leviämistä, sillä maaston muodot eivät suojaa melulta. Melumallinnuksissa käytetty laskentamalli on myötätuulimalli, joka arvioi melutasoja tilanteessa, jossa tuulen suunta on melulähteestä kohteen suuntaan. Tämän vuoksi melun leviämiskuviot ovat ympyröitä. Myötätuulimalli arvioi pahimpia mahdollisia tilanteita. Tällöin malli yliarvioi melutasoja kahden erillisen kohteen välisellä alueella. Mallin antama tulos on kuitenkin tulkinnan kannalta turvallinen, koska se on yliarvio ja Kemijärven vaara-alueella tuulikuviot voivat olla hyvinkin mutkikkaita. Huomioitava on, että laskentamallit ovat yksinkertaistuksia, joilla ei pystytä täysin kuvaamaan paikallisten tuuli- ja sääolosuhteiden vaikutuksia äänen leviämiseen. Mallinnus on kuitenkin lähes paras käytettävissä oleva keino. (WSP Finland, akustiikka 2011) Esitetyt melumallinnukset edustavat tuulivoimaloiden toiminnan aikaista melun A- taajuuspainotettua keskiäänitasoa. A-painotus perustuu kuuloaistin taajuusvasteen mallintamiseen ja ilmaistaan usein A-kirjaimella. (Di Napoli 2007) Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun häiritsevyys johtuu pitkälti sen matalasta taajuudesta ja melun jaksollisesta vaihtelusta. Esitetyn melumallinnuksen epävarmuus on näin pitkillä laskentaetäisyyksillä suuri, 5 10 desibelin luokkaa. Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on kuitenkin suhteellisen heikkoa ja peittyy helposti luonnon taustaääniin, jo 3 8 m/s tuulen äänet latvustossa aiheuttaa helposti desibelin äänen. Ääni on siis useimmiten kuultavissa vain tietyissä olosuhteissa, jolloin taustaäänet ovat vaientuneet ja näitä olosuhteita saattaa esiintyä suhteellisen harvoin. (WSP Finland, akustiikka 2011)

34 34(53) Seuraavana esitettävät melumallinnukset ovat ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (WSP Finland Oy) ja ne on tehnyt Hendrikson & Ko mallinnusohjelmalla WindPro 2.7. Mallinnuksissa on käytetty WinWinD Ltd:n turbiinimallia WINWIND WWD-3-100, jonka roottorin halkaisija on 100 metriä. Tähän turbiinimalliin päädyttiin siksi, että WinWinD Ltd:n uusimmasta mallista, WWD 3 D , joka on yksi vaihtoehto Oxford Interconin tuulipuistoihin, ei ole saatavilla äänen lähtötasotietoja, koska kyseistä turbiinia ei ole vielä valmistettu. Turbiinimallin WWD-3D roottorin halkaisija tulee olemaan 109 metriä. Mallinnuksessa käytettyä 100 metrin roottorihalkaisijaa kompensoimaan turbiinin melun lähtötasoon on lisätty 1 desibeli (106,4 db + 1 db). Laskennassa käytetty turbiinityyppi: WINWIND WWD Turbiinin melun lähtötaso: LwA. ref. 106,4 db + 1dB Laskentastandardi: ISO 9613 General (Ground attenuation; alternative) Tuulen nopeus: 8 m s 1 kymmenen metrin korkeudella maanpinnasta mitattuna Laskentapisteiden korkeus: 2 m Meluvaikutukset VE0 Tuulipuistohankkeita ei toteuteta. Alueet säilyvät muuttumattomina. Meluvaikutukset VE1 ja VE2 Suomessa ei ole annettu erikseen äänitasovaatimuksia tuulivoimalaitoksille, mistä johtuen tuulivoimalaitoksista aiheutuvaa melua on verrattu Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisiin melun ohjearvoihin. Melun häiritsevyydelle ei ole olemassa omaa mittausmenetelmää. Melun häiritsevyys eli epämiellyttävän äänitapahtuman kokeminen on paljolti riippuvainen havainnoitsijan omasta melun havainnointikyvystä, melun tasosta ja ominaisuuksista sekä myös havainnoitsijan asenteesta tarkasteltavaa melulähdettä kohtaan. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset ohjearvot melulle. Esim. liikennemelun osalta melun häiritsevyyttä on tutkittu melko hyvin, mutta tuulivoimalaitosten melun häiritsevyydestä ei tutkimustietoa ole riittävästi saatavilla, jotta arvioita melun todellisesta häiritsevyydestä voitaisiin luotettavasti tehdä. Ruotsissa tehdyt tutkimukset viittaavat selkeästi siihen, että melun häiritsevyys hiljaisilla alueilla lisääntyy voimakkaasti melun ylittäessä 35 db(a).

35 35(53) Mallinnuksessa tuulivoimaloiden äänet leviävät ympäristöön yhtä voimakkaasti joka suuntaan. Todellisuudessa ääni leviää tuulen suuntaan. Melun vaikutusta kuvataan seuraavaksi kartoilla, jotka perustuvat vaihtoehtoon VE2 elikkä melun kannalta vaikuttavampaan malliin. Mallinnukset perustuvat ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (WSP Finland OY) esitettyihin kuviin. Kangaslamminvaaran melumallinnus on esitetty kuvassa 20. Kuvan mukaisesti 40 db(a):n mukainen melu ulottuu Ylimmäisellä Mikonjärvellä olevalle lomakiinteistölle (musta neliö). Melu on siten ohjearvon mukainen. Kuvissa melun leviäminen on soitettu seuraavasti - sininen viiva 50 db(a) - punainen viiva 45 db(a) - vihreä viiva 40 db(a) - keltainen viiva 35 db(a) Kuva 20. Kangaslamminvaaran vaihtoehdon VE2 tuulivoimaloiden melun leviämisen mallinnus. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy)

36 36(53) Kuva 21. Untamovaaran melun leviäminen. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) Untamovaaralta tuulivoimaloiden 35 desibelin ääni kantautuu lähimmille asuinkiinteistöille sekä poronhoitoalueelle. Melun voimakkuus ei kuitenkaan ylitä asetettuja ohjearvoja. Äänen voimakkuus 35 db on sama taso, joka on ohjearvo melulle esimerkiksi asuin-, potilas- ja majoitustiloissa päiväsaikaan. Asuinkiinteistöjen ja voimaloiden välissä on valtatie 5, jonka melu peittää tuulivoimaloiden aiheuttaman melun.

37 37(53) Kuva 22. Kuusivaara-Mömmövaaran tuulivoimaloiden melun leviämisen mallinnus. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) Melumallinnuksen mukaan 35 db(a) melu ulottuu yhdelle metsäkämpälle alueen itäpuolella. Arvo ei kuitenkaan ylitä annettuja ohjearvoja. Tuulivoimaloita lähimpänä on Iso-Haukijärvi (n. 700 m), jonka lähimmillä rannoilla melutason oletetaan olevan optimaalisissa olosuhteissa db luokkaa elikkä ohjearvojen mukaista. Arvioinnin epävarmuustekijät ja haittojen vähentäminen Tuuliturbiinien aiheuttama melu voi hyvin olla kuultavissa pitkän matkan päästä, mutta taso, jolla ääni kuullaan on hiljainen. WSP:n tuuliturbiinien melumittaukset on toteutettu maksimissaan kilometrin etäisyydeltä turbiinista. Tuloksissa turbiinin melun erottaminen muusta taustamelusta on ollut hankalaa. Vasta tiettyjen taustatasojen mittaus on mahdollistanut turbiinin aiheuttaman äänen tunnistamisen. Tuulivoimalan aiheuttama melu voi kuulua pitkänkin matkan päähän, mutta taso, jolla

38 38(53) ääni kuullaan on alhainen. Lisäksi käytännössä jo muutaman kilometrin etäisyydellä Kemijärven hankealueista kulkee autoteitä, jolloin tilanne, jossa henkilö kuulee pelkän tuulivoimalan äänen tällä etäisyydellä, on harvinainen. Ohi kulkevat autot, kesällä kasvillisuuden ja lehtien kahina sekä muut ihmisen aiheuttamat äänet peittävät tuulivoimaloiden ääntä. Varjostus Kemijärven pohjoinen sijainti vaikuttaa merkittävästi alueen auringon valon määrään. Keskitalven pimeimpään aikaan auringon valoa riittää keskipäivällä vain muutamaksi tunniksi. Rovaniemen mittausaseman (Ilmatieteenlaitos 2002) mukaan Kemijärvellä aurinko paistaa keskimäärin tuntia (esim. Rovaniemellä tuntia ja Sodankylässä tuntia). Varjostusmallinnukset Tuulivoimaloiden aiheuttama varjostusvaikutus eli ns. vilkku syntyy, kun aurinko paistaa tuulivoimalan takaa, jolloin toiminnassa olevan tuulivoimalan siivet aiheuttavat hetkellisen varjon liikkuessaan auringon ohitse. Tämä havaitaan valon välkkymisenä. Ilmiö on riippuvainen sääolosuhteista. Pilvisellä säällä varjostusvaikutusta ei synny. Myös pysähdyksissä oleva tuulivoimala ei aiheuta varjostusvaikutusta. Varjostusvaikutus ulottuu pisimmälle silloin, kun aurinko paistaa matalalta, eli aamulla ja illalla. Auringon laskiessa riittävän matalalle yhtenäistä varjoa ei synny. Suomessa ei ole määritelty ohjearvoja varjon vilkkumisen kestolle vuodessa eli ajalle, jolloin varjon vilkkuminen voidaan havaita. Kemijärven tuulipuistojen varjostusmallinnusten mukaan, jotka arvioivat varjostusvaikutuksen ulottumisen metrin etäisyydelle jokaisesta yksittäisestä tuulivoimalasta, varjostusvaikutus ei ulotu lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalle. Mallinnetut varjostustunnit ovat todellisia tunteja, jotka perustuvat alueelta saatavilla oleviin säätietoihin. Teoreettinen varjostusvaikutus on laskettu jokaiselle tuulivoimalalle 2000 metrin etäisyydelle roottorista. Matka vastaa noin 20 kertaisesti roottorin halkaisijaa. Yleensä varjostusvaikutuksen todellinen alue on 10 kertaa roottorin halkaisija eli 10x109 m eli 1090 metriä. Varjostusmallinnukset on tehnyt Hendrikson & Ko mallinnusohjelmalla WindPro 2.7. Kaikissa mallinnuksissa on käytetty samoja tuulivoimalan lähtötietoja. : Varjostusmallinnuskuvia katsottaessa tulee huomioida se, että varjo syntyy, kun aurinko paistaa tuulivoimalan roottorin takaa niin, että auringon säteet läpäisevät tuulivoimalan pyörivät lavat. Mallinnuksissa vaikutukset on esitetty seuraavasti: Punaisen viivan rajaaman vyöhykkeen sisäpuolella varjostusvaikutus on mahdollinen 30 tuntina vuodessa. Vihreän viivan rajaaman vyöhykkeen sisäpuolella varjostusvaikutus on mahdollinen 10 tuntina vuodessa ja sinisen viivan rajaamalla vyöhykkeellä 5 tuntina vuodessa.

39 Varjostuksen vaikutukset Kangaslamminvaara 39(53) Kuva 23. Kangaslammin vaaran tuulipuiston varjostusvaikutus (tuntia vuodessa) vaihtoehdon VE2 mukaisesti (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) Mallinnuksesta nähdään, että 5 tunnin varjostusvaikutus mahdollisesti ulottuu Keski- Mikonjärvelle, jonne sijoittuu yksi lomarakennus. Tästä vähäisestä varjostusvaikutuksesta ei katsota aiheutuvan haittaa lomarakennuksen käyttäjille. Varjostus vaikutus ulottuu myös vuokraajan elikkä Kemijärven yhteismetsän kämpälle, tuntia. Muutoin varjostus ei ulotu asuinrakennuksiin.

40 40(53) Untamovaara Mallinnuksesta nähdään, että varjostusvaikutuksen alueelle ei sijoitu yhtään loma- tai asuinrakennusta. Kuva 24. Untamovaaran vaihtoehdon VE2 tuulivoimaloiden varjostusvaikutus tunteina vuodessa. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy)

41 41(53) Kuusivaara-Mömmövaara Varjostus vaikutus Kuusi-Mömmövaaran alueella ei ulotu asuinrakennusiin. Kuva 25: Varjostusmallinnus Kuusivaara-Mömmövaaran alueella. (Hendrikson & Ko.) (Ympäristövaikutusten arviointiselostus/wsp Finland Oy) Virkistyskäyttö Suunnittelualueet ovat tällä hetkellä metsätalousalueita, joilla on merkitystä myös virkistykseen. Varsinaisia virkistysalueita taikka reittejä alueilla ei ole, eikä niitä ole ollut kaupungin suunnitelmissakaan eikä alueille niitä ole esitetty rakennettavaksi. Alueet ovat niin marjastajien kuin metsästäjienkin käytössä. Alueen metsäautotieverkko ei vielä tällä hetkellä ole kovin kattava, mikä hieman rajoittaa esim. marjastusta. Tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii alueiden metsäautoteiden merkittävää parantamista sekä uusien rakentamista. Merkittävästi parannettavia sekä uusia teitä

42 42(53) kaavan mukainen rakentaminen vaatii noin 51 kilometrin matkalle. Samalla tieverkosto myös huomattavasti tiivistyy, mikä parantaa alueiden käyttöä virkistykseen. Tuulivoimaloiden rakentaminen parantaa merkittävästi alueiden käyttöä marjastukseen sekä metsästykseen sekä muuhun virkistyskäyttöön Vaikutukset muiden hankkeiden kanssa WPD Finland Oy suunnittelee Ailangantunturiin 11 voimalan tuulipuistohanketta. Alue sijaitsee noin 3 kilometriä Kuusi-Mömmövaaran tuulivoimapuiston länsipuolella. Kuva 26. WPD Finland Oy:n ja Oxfor Intercon Finland Oy:n tuulivoimapuistojen sijainti (WSP Finland Oy, ympäristövaikutusten arviointiselostus, sivu 116) Yhteisvaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Mikäli kumpikin hanke toteutuu tulee noin 40 km 2 :n alueelle tuulivoimalaa. Molemmat hankkeet sijoittuvat korkeille vaaroille siten, että voimalat voidaan havaita kaukomaisemassa. Parhaiten voimalat havaitaan Askanselällä, Ämmänselällä, Tossanselällä sekä Ailanganlahden ja Ruopsanlahden alueilla. Voimaloiden etäisyys ko. kohteisiin on yli 5 kilometriä, joten voimalat sijoittuvat kauas ko. alueista, eikä voimaloilla siten ole merkittävää yhteisvaikutusta maisemaan. Voimaloiden keskittäminen yhdelle alueelle on maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden mukaista. Kulttuuriympäristöt, kuten Juujärven kylä ja Kemijärven kirkonseutu, sijaitsevat n. 20 kilometrin päässä voimala-alueista, joten voimaloiden rakentaminen ei vähennä niiden arvoa. Yhteisvaikutukset virkistyskäyttöön Kummallakaan hankealueella ei ole virkistysalueita taikka reittejä, eikä niitä ole sinne suunniteltu. Kumpikin hanke vaatii olemassa olevan metsätieverkoston parantamista sekä uusien teiden rakentamista, mikä parantaa alueiden saavutettavuutta sekä niiden virkistyskäyttöä.

43 43(53) Ailanganniemen alue, joka on n.5 kilometriä hankealueiden luoteispuolella, on suosittua veneily- ja ym. virkistysaluetta mm. pitkine hiekkarantoineen. Rantametsät ja vaarat estävät voimaloiden näkymisen aivan ranta-alueille. Tuulivoimaloilla voi olla, riippuen kunkin ihmisen asenteesta tuulivoimaan, vähentävä vaikutus Ailangan alueen virkistykselliseen käyttöön ja sen arvoon. Yhteisvaikutukset maa- ja kallioperään sekä vesistöihin Hankkeilla ei ole vaikutuksia vesitöihin, koska lähistöllä ei ole vesialueita taikka puroja yms. Rakentamisen aikaiset vaikutukset maa- ja kallioperään ovat hetkellisiä, eikä alueella ole sellaisia rajoitteita, ettei rakentaminen näiltä osin olisi mahdollista. Yhteisvaikutukset melun ja varjostuksen osalta Lähimmät lomarakennukset, jotka on rakennettu metsätalouden harjoittamista varten, sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä lähimmistä voimaloista. Kun otetaan huomioon rakennusten käyttötarkoitus ja etäisyys voimaloihin, ei tuulivoimaloilla ole haitallisia melu taikka varjostusvaikutuksia rakennusten käyttöön. Yhteisvaikutukset liikenteeseen Mikäli molemmat hankkeet toteutetaan samanaikaisesti, kohdistuu liikenteeseen ja liikenneverkkoon suurempi rasitus, kuin jos vain yksi alue toteutetaan kerrallaan. Suurin vaikutus on liikenteeseen metsäteillä, mutta tiedottamalla kuljetuksista sekä alhaisilla kuljetusnopeuksilla voidaan vaikutuksia huomattavasti vähentää. Vaikutukset ovat hetkellisiä ja loppuvat, kun voimalat on pystytetty ja ovat toiminnassa. Käytön aikainen liikenne on huoltoliikennettä ja normaalia metsäautotieverkoston käyttöä. Yhteisvaikutukset elinkeinoihin ja kunnan talouteen Mikäli hankkeet toteutetaan suunnitelmin mukaisesti lisääntyvät kunnan kiinteistöverotulot samassa suhteessa. Mikäli paikkakunnalle syntyy tuulivoimaloiden huoltoon sopivia yrityksiä, työllistävät huoltotoimet myös paikallisia asukkaita. Mikäli metsäautotie joudutaan pitämään auki ympäri vuoden syntyy aurauksista työmahdollisuuksia paikallisille yrittäjille. Vaikka yhteisvaikutukset elinkeinoihin ja kunnan talouteen voivat tuntua vähäisiltä, on ne kuitenkin otettava huomioon positiivisina vaikutuksina. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräyksillä on tarkennettu tuulivoimaloiden, tiestön yms. raknetamista ja määrätty, että rakentamisen aikaiset vauriot tulee korjata ympäristöön sopiviksi. Yleiskaavamääräykset ja merkinnät, Untamovaara, vaihtoehto VE2

44 44(53)

45 45(53) 6 YLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuminen ja ajoitus Yleiskaavan mukainen rakentaminen toteutunee kohtalaisen nopeasti kaavan laillistumisen jälkeen. Kaavassa osoitettujen uusien kulkuyhteyksien sekä vanhojen metsäteiden peruskorjauksen toteuttaa hankevastaava. Lisätietoja tuulivoimahankkeesta antaa Oxford Intercon Finland Oy Osoite: Iltatie 11 A 1, Espoo Yhteyshenkilö:Markku Tarkiainen, puh m.tarkiainen@intercon-energy.com Kaavasta lisätietoja antaa Kemijärven kaupunki Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö puh tapio.poylio@kemijarvi.fi Kaavat ovat nähtävillä palvelupiste sortteerissa, Vapaudenkatu 8 I-kerros sekä teknisellä osastolla vapaudenkatu 8b III-kerros. Kaavat ovat nähtävillä internetissä osoitteessa: Tapio Pöyliö kaupungingeodeetti

46 LIITE 1 46(53) Rakennuskanta Kangaslamminvaaran tuulivoimaloiden läheisyydessä.

47 47(53) LIITE 2 Rakennuskanta Untamovaaran tuulivoimaloiden läheisyydessä

48 48(53) LIITE 3 Rakennuskanta Mömmö-Kuusivaaran tuulivoimaloiden läheisyydessä

49 LIITE 4 49(53)

50 LIITE 5 50(53)

51 51(53)

52 LIITE 6 52(53)

53 53(53)