Kauhajoen biokaasulaitoksen esiselvityshanke Hankenumero 43099

Transkriptio

1 Kauhajoen biokaasulaitoksen esiselvityshanke Hankenumero Tausta ja tavoitteet Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä (SEK) on strategiassaan linjannut uusiutuvan energiantuotannon edistämisen yhdeksi toimintansa painopisteeksi. Tätä strategiaa on lähdetty toteuttamaan luomalla Suupohjan alueelle toimenpideohjelma asian edistämiseksi. Toimenpideohjelma on valmisteltu yhteistyössä alueen muiden toimijoiden (kunnat/kaupungit, Suupohjan ammattiinstituutti ja yritykset) kanssa ja sen edistämiseen on sitouduttu laajalla rintamalla. SEK ja Ammatti-instituutti ovat tehneet yhteistyösopimuksen uusiutuvien energioiden edistämisestä yhteistyössä. Toimenpideohjelman tarkentamiseksi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä tilasi Ramboll Finland Oy:ltä selvityksen uusiutuvaan energiaan liittyvistä mahdollisuuksista Suupohjan alueella. Selvitystyö toteutettiin vuoden 2016 loppupuolella ja sen tuloksia esiteltiin bioenergiaseminaarissa saman vuoden marraskuussa Kauhajoella. Selvityksen tulosten pohjalta uusiutuvaan energiaan liittyvää toimintaa kohdennetaan erityisesti biokaasun tuotannon ja kulutuksen edistämiseen. Selvityksessä ja sen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa tarkentui mahdollisuus vähintään yhden merkittävän kokoisen biokaasulaitoksen toteuttamisesta Kauhajoelle. Selvityksessä ehdotettu biokaasulaitoksen toteuttaminen Kauhajoelle sai seminaarikeskusteluissa innostuneen vastaanoton. Tämän johdosta SEK päätti toteuttaa esiselvityshankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää ja luoda edellytyksiä biokaasulaitosinvestoinnille Kauhajoelle. Esiselvityksen tulokset ovat kaikille avoimia. SUUPOHJAN ELINKEINOTOIMEN KUNTAYHTYMÄ PL 112, Kauhajoki Teknologiapuisto Kauhajoki sek.suupohja.fi Y-tunnus:

2 2. Esiselvityshankkeessa toteutetut toimenpidekokonaisuudet Saatavilla olevat syötteet Atrian Kauhajoen nautateurastamon esikäsittelylietettä (kuiva-ainepitoisuus noin 22%) tulee vuodessa noin 8000 tonnia. Sitä muodostuu tasaisesti, joka on tärkeä seikka biolaitoksen näkökulmasta. Liete kuljetetaan tällä hetkellä Vehmaalle Biovakalle ja siitä maksetaan porttimaksua. Nykyisessä sopimuksessa on vuoden irtisanomisaika. Tämä syöte on raskasmetalleista vapaata, eli mädäte on luomukelpoista. Lietteen kuivaus suoritetaan suotonauhalla. Lietteen prosessointikapasiteetti Kauhajoen Atrialla on tällä hetkellä ylärajoilla ja siinä käytettävä tasaantumisallas on nyt 150 kuutiota (olisi hyvä olla kuutiota). Atrian Nurmon yksiköstä tulee sika- ja siipikarjapuolelta vastaavasti noin tonnia esikäsittelylietettä joka menee tällä hetkellä porttimaksullisena Jepualle. Tämä on myös mahdollista neuvotella syötteeksi Kauhajoelle mahdollisesti perutettavaan biokaasulaitokseen. Atrian kannalta tärkeää on kustannussäästö muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Lisäksi Nurmossa tulee vuodessa noin 500 tonnia siipikarjan hautomojätettä, joka on erittäin hyvä lisä kaasuntuotoltaan. Sen negatiivinen puoli on munan kuoret. Nämä esikäsittelylietteet sisältävät jo eläinautojen pesuloista syntyvät syötteeksi kelpaavat osuudet. Kauhajoella on tällä hetkellä muutamia sikatilallisia, jotka ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä laitoksen kanssa. Sianlietteen kuljetuksen näkökulmasta biolaitokselle lietteen separointi tilalla olisi järkevää. Näiden sikatilallisten separoimaton lietemäärä on noin 7000 tonnia vuodessa. Lähialueella Kainastolla on lisäksi iso Marttilan sikala, jonka lietemäärä on jo yksistään tonnia vuodessa. Lähialueelta, löytyy myös iso Lahdenmaan navetta, jossa syntyy naudan lietettä noin 5000 tonnia vuodessa Kasvihuonevihermassan saatavuus on selvitetty osittain. Tamsin kasvihuoneilta Teuvalta tulee vuodessa noin 1500 tonnia syötteeksi kelpaavaa vihermassaa. Kauhajoelta kasvihuoneilta on saatavissa myös pienempiä määriä. Närpiöstä löytyy isompia määriä, mutta etäisyys on jo suurempi. Suupohjan perunalaakson perunan solunestettä menee tällä hetkellä SAI:n sekä Honkajoen biolaitoksille. Tästä 4000 tonnia on mahdollista neuvotella mahdollisesti perustettavalle laitokselle asiakasta kiinnostavalla porttimaksulla. Nevalan Perunan (Isojoki) soluneste menee Honkajoelle, jonne lyhin matka. Kuorimassa menee puolestaan rehuksi. Pienempiä lähialueen perunanjalostajia on myös mahdollista saada mukaan. Kanaloiden (esim Mäkisen kanala) mahdollisia syötteitä ei ole selvitetty tarkemmin kahdesta syystä. Korkea typpipitoisuus tuo haasteita prosessiin, ja kananlanta menee tällä hetkellä hyvin lannoitteeksi sellaisenaan.

3 Nurmirehun ja oljen saatavuus on lähialueella hyvä. Siitä joudutaan kuitenkin laitoksen näkökulmasta maksamaan vähintäänkin korjuukustannus. Syötteenä nurmirehu on kaasuntuotoltaan hyvää. Olkimassa vaatii jo selkeästi pidemmän viipymäajan reaktorissa. Myös muita mahdollisia syötteitä on selvitetty. Linseed Oy:n pellavansiemenen kuorijäte on rasvapitoisuutensa vuoksi hyvää, mutta määrät ovat tosi pieniä. Viemärijätteitä ei oteta mukaan, koska se rajaa mädätteen hyödyntämistä. Syntyvän mädätysjäännöksen mahdollisia käyttökohteita Laitos kannattaa toteuttaa syötteiden osalta niin, että syntyvä mädätysjäännös on luomukelpoista lannoitetta. Tämä rajaa osan mahdollisista syötteistä pois ja osalle syötteistä (perunan soluneste) tarvitaan hygienisointi. Alkuvaiheessa mädätysjäännös hyödynnetään lannoitteena lähialueen maatiloilla, eikä siitä saada tuloa biokaasulaitokselle. Tulevaisuudessa mädätteen kaupallinen hyödyntäminen tulee olemaan tärkeä tekijä laitoksen kannattavuuden kannalta. Tätä tulee selvittää jatkossa tarkemmin eri laitosvalmistajien osalta sekä myös mädätysjäännöksen asiakkaiden näkökulmasta. Kaikissa tarjotuissa laitoksissa mädäte jaotellaan kahteen jakeeseen. Typpipitoiseen nestejakeeseen ja separaattorilla kuivattuun fosforipitoiseen kuivajakeeseen. Typen ja fosforin liukoisuus on näissä mädätteissä lähes väkilannoitteen luokkaa. Lähtökohtana on, että laitoksen yhteydessä on pienet mädätevarastot. Mädätteestä tehdään sopimukset asiakkaiden kanssa, joilla on omat varastonsa, jonne hoitavat kuljetuksen itse. Asiakas kaasulle Paras hinta biokaasulle saataisiin jalostamalla ja myymällä se liikennekaasuksi. Tällöin alkuinvestoinnille saataisiin investointituki. Tässä vaihtoehdossa ongelmaksi muodostuu jalostetun kaasun kysyntään liittyvä epävarmuus. Laitoksen toteuttamista on siksi lähdetty tarkastelemaan ensisijaisesti sähkön ja lämmön tuotannon kautta. Tuotettu biokaasu voidaan muuntaa sähköksi ja lämmöksi CHP-laitoksessa. Sähköksi saadaan karkeasti arvioiden kolmannes kaasun energiasisällöstä ja loput lämmöksi. Laitoksella tuotetun sähkön ja lämmön myyminen markkinahintaan ei aiempien selvittelyjen perusteella riittäisi takaamaan investoinnin kannattavuutta. Biokaasulla tuotetulle sähkölle on kuitenkin tarjolla tuotantotuki, jonka kautta sähkölle saadaan takuuhinta 12 ensimmäiseksi vuodeksi. Tuotantotuella sähkön myyntihinnaksi saadaan 83,5 /MWh. Tukea korotetaan 50 /MWh, mikäli myös laitoksen tuottama lämpö käytetään hyödyksi riittävän hyvällä hyötysuhteella. Tuotantotukijärjestelmään liittyvä laitos ei voi hakea investointivaiheen tukia. Laitoksen tuottaman lämmön hyödyntämisessä yhteistyötä kannattaa tehdä paikallisen kaukolämpöyhtiön kanssa. Kauhajoen lämpölaitoksella on tarvetta Aronkylässä lisälämmölle. Heillä on polttoöljyllä toimiva varalämpölaitos, jota joudutaan käyttämään melko paljon. Alustavien keskustelujen mukaan

4 biokaasulaitoksen tuottama lisälämpö sopisi hyvin Kauhajoen kaukolämpöverkon tarpeisiin. Laitoksen sijainti ja kaavoitukselliset rajoitteet Mahdollisen biokaasulaitoksen paikkaa on selvitetty kaupungin kaavoittajan Marketta Nummijärven ja rakennustarkasta Esa Alapihan kanssa. Esille on tullut eri vaihtoehtoja sijoituspaikaksi. Tällä hetkellä parhaaksi on osoittautunut kaavoitettu alue Aronkylässä 67 tien pohjoispuolella, tontti numero Toinen vaihtoehto on tontti numero Molemmat tontit vaativat paalutusta. Kaavoitettu tontti olisi sikäli parempi, että sen osalta lupakäsittely on huomattavasti lyhyempi kuin kaavoittamattoman tontin kohdalla. Lietelannan kuljetus tuo omia lisäkustannuksia, varsinkin jos sitä ei separoida kuljetusta varten. Tällöin laitoksen sijoituspaikaksi tulisi valita jonkun ison lietelantaa tuottavan tilan välitön läheisyys. Tässä ongelmaksi saattaa muodostua CHP-yksikön lämmön hyödyntäminen, koska kaukolämpölinjat ovat liian kaukana. 3. Esiselvityshankkeen tulokset Esiselvityshankkeen tuloksena voidaan todeta että Kauhajoen alueella näyttäisi olevan kaikki edellytykset kannattavan biokaasulaitoksen perustamiselle. Biolaitoksen koko Kunnallisella luvituksella, joka on kevyempi ja nopeampi voidaan tällä hetkellä rakentaa syötemäärältään max t/vuosi laitos. Se voidaan laajentaa vuoden käytön jälkeen kunnallisella laajennuksella kokoon t/vuosi. Suurempi laitos vaatii ELY:n YVA-käsittelyn Luvitus ei ota kantaa kuiva-ainepitoisuuksiin, jolloin kuivamädättämöllä pystytään rakentamaan kevyemmällä luvituksella isompi laitos. Kuivamädättämö olisi tästä näkökulmasta tehokkaampi vaihtoehto. Jos biokaasu muutetaan CHP-yksiköllä sähköksi ja lämmöksi, niin syöttötariffia anottaessa energiavirastolta tulee muistaa, että generaattoriteho on jo alkuvaiheessa riittävän iso. Syöttötariffia ei voida anoa suuremmaksi mahdollisen laajennuksen yhteydessä. Laitostoimittajien kartoitusta Hankeen aikana on keskusteltu kotimaisen BioGTS Oy:n edustajan Joona Luomalan, Finess Oy:n Juha-Pekka Paavolan ja heidän edustamansa hollantilaisen ison biolaitosvalmistajan edustajan Jeffrey Kruitin, Doranova Oyn ja Demeca Oy:n

5 edustajien sekä tanskalaisen Bigadan A/S sian lietelantaan erikoistuneen biolaitostoimittajan edustajan kanssa. Yhteenvetona keskusteluista voidaan arvioida kokonaisinvestoinnin arvoksi noin 4,5-5,0 miljoonaa euroa. Omistuspohja ja rahoitus Osakeyhtiö on paras yhtiömuoto tämän kokoluokan laitoksessa. Biokaasulaitoksesta kiinnostuneita paikallisia yrityksiä ja yksityishenkilöitä on selvityshankkeen aikana ollut mukana keskusteluissa. Laitoksen omistuspohja voisi koostua ensisijaisesti laitoksen paikallisista sidosryhmistä. Omistajina voisivat olla jollain omistusosuudella esim. Kauhajoen lämpölaitos, Atria, maatilat, kasvihuoneyrittäjät ja perunanviljelijät. Sitoutuneen omistuspohjan lisäksi riittävän omarahoituksen löytäminen on kynnyskysymys laitoksen toteutumiselle. Pankki vaatii tietyn vakuudellisen omarahoitusosuuden myöntääkseen lainan. Tätä varten on yhdeltä pankilta alustavasti tiedusteltu sijoittajille kohdennettavaa rahoituspakettia. Myös laitostoimittajan roolia rahoituksessa tulee selvittää. Riskianalyysi Syötteiden saatavuus ja niiden hinnoittelu on aina tällaisen laitoksen näkökulmasta oma riskinsä. Syötteille ei välttämättä saada kovin pitkiä toimitussopimuksia. Näillä syötemäärillä korvaavia syötteitä lähialueelta on kuitenkin saatavissa riittävästi. Laitoksen tulee olla sellainen, että syötemuutokset on mahdollista suorittaa. Myyntituotot ovat riskiltään pieniä, jos saadaan syöttötariffi lämpöpreemiolla 12 vuodeksi. Lämpöpreemion saaminen edellyttää kumppanuutta Kauhajoen lämpöhuollon kanssa. Rahoituksen saamisessa riski on siinä, että löydetäänkö riittävästi sijoittajia. Toimiva, aktiivisesti osallistuva ja sitoutunut omistuspohja on tällaiselle biolaitoshankkeelle todella tärkeä. 4. Ehdotus jatkotoimenpiteistä Selvityksen tulosten perusteella ehdotetaan, että biokaasulaitoksen toteuttamista lähdetään viemään eteenpäin nopealla aikataululla. Jatkotoimenpiteet ovat seuraavanlaisia: 1. Kannattavuuslaskelman tekeminen hankittavalle biokaasulaitokselle 2. Sijoittajien ja omistajien löytäminen ja sitouttaminen investointiin 3. Rahoituksen selvittäminen 4. Syöttötariffin tilannetarkistus energiavirastolta 5. Suurimpien syötemassojen varmistaminen esim esisopimuksilla 6. Esisopimus lämpöhuollon kanssa 7. Laitostoimittajien referenssien läpikäynti ja vierailu kohteissa

6 8. Toimittajavalinta 9. Tontin varaus 10. Ympäristöluvituksen käynnistäminen mahdollisimman pikaisesti 11. Esisopimukset mädätteen osalta (varastointi ja levitys) 12. Investointipäätös