Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 6 / 2017

Transkriptio

1 Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti 6 / 2017

2 Puheenjohtajan kynästä Terve Simput, Vuosi 2017 on lopuillaan joten lienee paikallaan kerrata mitä vuoden kuluessa on tapahtunut. Sukelluspäivät ja määrät Agonuksella jäivät hieman edellisvuodesta johtuen kevään venyneistä huolloista. Yhteensä 203 (262) henkilöä oli mukana niinä 46 (55) päivänä, joina Agonus oli ajossa. 92 (108) eri henkilöä viihtyi veneellä. (suluissa 2016 määrät). Mukaan mahtui yksi viikon mittainen reissu ja uutena teemaviikonloppuna biosukellus. Vuoden alussa perustettu Sukellusparia etsimässä ryhmän aktiivinen käyttö on lisännyt sukellusretkien näkyvyyttä ja madaltanut osallistumiskynnystä. Joten sukellusten määrät ovat lisääntyneet ja uskon että myös jatkossa ryhmän käyttö pysyy aktiivisena. Tässä numerossa Simppuilua silloin ennen Viisi vuotta Simppupostia Koulutus muuttuu Tuna Hästberg Diversnight Bengtskärin taistelu Kurssitoiminta jatkui aktiivisena läpi vuoden. Keväällä aloitettiin uimahallissa introttamalla kymmeniä lajista kiinnostuneita. Ja saatiin muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen kasaan suhteellisen suuri, 10 hengen, peruskurssi. Hallitoiminta on aikuisten osalta supistunut vuodesta toiseen, joten vuorojen määrä on nyt laskettu minimiin. Toisaalta laitesukellustaitojen harjoittelu hallilla on lisääntynyt. Toivottavasti saadaan pidettyä edes nykyinen aktiivisuustaso, jotta hallivuoroa on kannattava hakea myös jatkossa. Nuorisotoiminnassa on edelleen paljon aktiivisia harrastajia, niin hallissa kuin avovedessä järjestettävissä tapahtumissa. Vaihtuvuutta ryhmien välillä on jonkun verran, joten mukaan voidaan ottaa uusia myös kesken kauden. Muistakaa siis mainostaa seuramme nuorisotoimintaa aina kuin mahdollista. Puheenjohtajuuteni päättyy vuodenvaihteeseen, tällä kertaa kahden kauden mittaisena. On ollut hienoa saada toimia puheenjohtajana näin aktiivisessa seurassa, joten kiitokset kuluneita parista vuodesta. Jatkan edelleen aktiivisena seuratoimijana ja autan tarvittaessa Riittaa pääsemään alkuun puheenjohtajan tehtävissä. SIMPPUPOSTI Sukellusseura Simppu ry:n jäsenlehti Julkaisija: Sukellusseura Simppu ry Päätoimittaja: Olli Pekka Juhantila Puheenjohtaja: Marko Niinistö Terveisin Marko Kansikuva: ok Kuvaaja Olli Pekka Juhantila.

3 Simput tutuiksi Marko Hutka Marko Hutka sukellusten välisellä tauolla viime keväänä tehdyllä Dalskärin vedenalaisen veistospuiston huoltoreissulla. Viime kesänä eniten meripäivä Agonuksella keräsi Marko Hutka. Syyskokouksessa hänelle annettiin saavutuksestaan muistoksi simppupuntti. Marraskuun alun Diversnight sukellus oli sadas tänä vuonna hänen päiväkirjaansa tehty merkintä. Mutta, mikä on miehiään tämä aktiivinen harrastaja, jonka tapaa usein myös Sukellusparia etsimässä WhatsApp ryhmässämme. Kuinka kauan olet harrastanut sukeltamista? Maaliskuussa 2015 olimme Thaimaassa emännän kanssa ja siellä otin sukelluskokeilun, siinä tuli kylläkin 4 sukellusta, kesällä sitten kävin OWD kurssin. Mikä toi harrastuksen pariin? Sukeltaminen on kiinnostanut jo kauan, Vuorion Tomi sitten sai houkuteltua käymään OWD kurssin ja siitä se sitten lähti. Entä miten päädyit juuri Simppuihin? Simppuihin päädyin, kun etsin sukellusseuraa ja vaihtoehtoina oli Lohjan urheilusukeltajat tai Simput, siinä vertailin kotisivuja, niin Simput vaikutti paremmalta, sitten soitin Niinistön Markolle ja kyselin seuran toiminnasta, niin sitten päädyin Simppuihin. Mitä sukelluskursseja tai muita sukeltamiseen liittyviä koulutuksia olet käynyt? Nyt olen käynyt OWD, P2, Nitrox, Danin EA, Rescue Diver, Padin Deep Diver ja jääsukellus kurssit. Paljonko sukelluksia päiväkirjaasi on kertynyt? Nyt on 186 virallista sukellusta takana. Mikä on ollut paras tai mielenkiintoisin sukelluskokemuksesi? Vaikea kysymys, kaikki uudet kohteet ovat mielenkiintoisia, paras voisi olla ensimmäinen sukellus Ladogalle, siitä kun on ollut niin paljon puhetta. Onko sinulla jokin suosikkikohde, jossa haluat käydä aina uudestaan? Ei ole varsinaista suosikkikohdetta, joissain paikoissa vaan tulee sukellettua useammin, tietenkin esimerkiksi Ladogalle haluan päästä useammin, siellä kun en ole vielä käynyt kuin pari kertaa. Onko mielessäsi joku unelmien sukelluskohde, jonne haluaisit päästä? Ei sellaista oikeastaan ole, paljon kohteita missä olisi mielenkiintoista käydä on paljon, esimerkiksi Itävävallassa taisi olla se vuoristojärvi, joka on siellä vain keväisin jonkun aikaa, se olisi hauska nähdä Millainen on hyvä sukellus? Jos sukellus on mennyt suunnitelman mukaan, eikä ole ollut mitään dramatiikkaa, on hyvä. Ei kylläkään ole kohdalle osunut "huonoja" sukelluksia, toisissa on ollut enemmän haastetta tai vähemmän nähtävää.

4 Ajankohtaista Hylkysukellus Joululahjavinkki Eniten meripäiviä Hylkysukellus 2018 Wreck diving seminaari järjestetään lauantaina Lisää tietoja löytyy lähempänä seminaaripäivää seminaarin Facebook sivulta Venemessut Vene18Båt messut järjestetään Helsingin messukeskuksessa Uusia sukeltajia Oskari Vahala on suorittanut CMAS*** ja TDI mine diver 1 kurssit. Rescue Diver kurssin ovat suorittaneet Marko Hutka, Retu Niemi, Jari Pullinen, Heidi Reunanen ja Janne Tanskanen. Merenpinnan alla aukeaa kokonaan oma maailmansa. Mitä ovat sieltä löytyvät tutut, harvinaiset ja täysin uudetkin ihmeet? Meren aarteet on ensimmäinen kattava tietoteos Suomen vedenalaisesta meriluonnosta. Upeasti kuvitettu teos vie lukijan Suomenlahden kalliorannoille, Saaristomeren syvänteisiin ja Pohjanlhaden lohkareikkoihin ja hiekkapohjille. Millaiset kasvi, levä ja eläinlajit asuttavat mertamme? Markku Viitasalo, Kirsi Kostamo, Eeva Liisa Hallanaro, Wilma Viljanmaa, Suvi Kiviluoto, Jan Ekebom & Penina Blankett (toim.) Kirjan voi tilata tarjoushintaan 35 osoitteesta tilaukset@gaudeamus.fi. Mainitse tilauksen yhteydessä tarjoustunnus KIVINILKKA. Ei postikuluja tai laskutuslisiä. Tarjous on voimassa asti. Puheenjohtaja Marko Niinistö ojensi syyskokouksen aluksi Marko Hutkalle simppupuntin numero 150. Marko onnistui kuluneena kesänä keräämään eniten Agonuksella vietettyjä päiviä yhteensä 29. Hallitus päätti Hallitus on kokoontunut syksyn aikana pari kertaa valmistelemaan seuran syyskokousta sekä syyskokouksen yhteydessä järjestettyä Park Victory esitelmätilaisuutta. Simppupuntteja päätettiin antaa Jouko Moisalalle Park Victory esitelmästä ja Marko Hutkalle, joka sain kerättyä suurimman määrän meripäiviä kuluneella purjehduskaudella. Lisäksi 50 vuotta täyttäneelle Timo Karjalaiselle päätettiin antaa seuran viiri. Pumppuhuoneelle toteutetaan heliumtäyttömahdollisuus.

5 Syyskokouksen päätökset Seuran syyskokous järjestettiin lauantaina Paikalla asioista keskustelemassa ja päättämässä oli kahdeksantoista Simppua. Jäsenmaksu päätettiin pitää samana kuin aikaisemminkin eli 55 eurossa. Maksu on sama kaikille jäsenille, kunniajäsenet ovat vapautettuja maksusta. Myöskään liittymismaksua ei muutettu, eli se pysyy 290 eurossa. Kokousväki hyväksyi talousarvion ja toimintasuunnitelman sellaisinaan ilman muutoksia. Jäsenpalvelujen hinnastoon ei tullut muutoksia, vaan ne ovat samat kuin tänä vuonna. Koko hinnasto löytyy tämän lehden viimeisiltä sivuilta. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Riitta Djupfors, joka on ollut hallituksen varajäsenenä tämän vuoden. Riitta Djupfors. Erovuorossa olleiden Jarmo Ihanderin, Timo Karjalaisen ja Veera Luhtalan tilalle hallitukseen valittiin Mika Böös, Marko Niinistö ja Janne Tanskanen. Toiminnantarkastajiksi tulivat valituiksi Jaakko Valjus ja Timo Karjalainen, varalle Päivi Liuska Kankaanpää ja Satu Lehtinen. Kaikki päätökset olivat yksimielisiä. Puhetta johti Oskari Sundholm.

6 Norppakausi pyörähti käyntiin Syksyn norppakausi avattiin sunnuntaina Tänä talvena mukana on ennätysmäärä norppia, kuutteja ja hylkeitä: yhteensä yli 90. Ennen ensimmäistä allaskertaa kokoonnuttiin yhdessä vanhempien kanssa uimahallin liikuntatilassa järjestettyyn infoon, jossa etenkin uudet harrastajat saivat rautaisannoksen sukellus ja simpputietoa. Harjoittelua jatketaan läpi syksyn. Joulun ja uudenvuoden aikaan pidetään pieni tauko, mutta heti tammikuussa jatketaan halliharjoittelua aina siihen asti, että kevään laitesukelluksen peruskurssilaiset valtaavat altaan. Pienimmät kuutit ovat 3 vuotiaita. Norppavastaava Jarmo Ihander esitteli norppa ja kuuttitoimintaa sekä Sukellusseura Simppua. Vilskettä riitti myös altaassa. Harjoitusten lopussa hypittiin.

7 Diversnight Diversnight yösukellustapahtumaa vietettiin jälleen marraskuun ensimmäisenä lauantaina, eli Simppujen sukelluskauden päätöstapahtuma, Novemberfest, vietettiin samalla kertaa. Pyhäinpäivän muut kiireet tai monessa perheessä riivannut flunssa tekivät sen, että osallistujia ei ollut aivan toivotusti. Nummijärvelle kokoontuneen joukon lisäksi reissussa olleet Simput järjestivät oman Diversnight sukelluksen Nusa Panidassa Balilla. Nummijärvellä sukeltajia oli seitsemäntoista, Balilla neljä, eli kokonaissaldo tänä vuonna oli 21 sukeltajaa. Jos Ahvenanamaa ja Färsaaret lasketaan omiksi maikseen (kuten Diversnightin järjestäjät tekevät), oli tapahtumia kaikkiaan 155:llä paikkakunnalla 23:ssa eri maassa. Niistä suurimman osallistujajoukon keräsi Saksan Strandessa Kielin pohjoispuolella, Itämeren rannalla järjestetty sukellus, jolla oli 152 osallistujaa. Suomen suurin tapahtuma oli jälleen kerran tamperelaisten sukellusseurojen yhteinen, 46 osallistujaa kerännyt, tapahtuma. Maailmanlaajuisesti mukana oli 1780 sukeltajaa. Kuvat oikealla: Sukeltajien valot näkyivät hyvin pimeässä illassa (kuva Jarmo Ihander). Ahvenien ja pienten haukien lisäksi järvestä löytyi myös muutama rapu. Tuttuun tapaan Jarmo hoiti salaatit ja grillauksen. Ilta oli jo pimentynyt, kun lähdettiin sukeltamaan.

8 Viisi vuotta Simppupostia Tämän lehden myötä tuli täyteen viisi vuosikertaa Simppupostia. Kuusi numeroa vuodessa tarkoittaa, että kädessäsi on 30. Sukellusseura Simpun jäsenlehti. Alun perin oli ajatus tehdä muutaman sivun jäsentiedote parin kuukauden välein. Ensimmäinen numero noudattelikin tuota kaavaa: uuden hallituksen esittely, ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa hallituksen tekemistä päätöksistä. Heti seuraava numero lipesi jo jonkin verran alkuperäisestä ajatuksesta, kun lehteen tuli niin sukelluskohde esittely, tarinaa hylkysukeltamisesta kuin ensimmäinen Simppuilua silloin ennen palstakin. Varsinaisesti homma lähti lapasesta, kun lehti numero kolme ilmestyi. Sivuja oli jo 20 ja juttuja niin hylyistä, lähikohteista, kurnujen viikonloppureissusta, kuuttitoiminnasta kuin Agonuksen tekniikastakin. Lehdelle yritettiin kovasti keksiä iskevää nimeä, mutta kun sellaista ei keksitty, jäi Simppuposti käyttöön. Viiden vuoden kuluessa kirjoittajia on tullut lisää, juttujen taso on noussut ja aihepiirit, joista on kirjoitettu ovat monipuolistuneet. Välillä materiaalia on ollut jopa niin paljon, että on jouduttu tekemään karsintaa. Ainakin jäsenkyselyistä saadun palautteen perusteella jäsenlehti koetaan tarpeelliseksi. Taitaa olla niinkin, että nykyisin Simppuposti on yksi suurimmista ja useimmin ilmestyvistä suomenkielisistä sukelluslehdistä, vaikka levikki toki on aika vaatimaton.

9 Hylkyesittelyjä Simppupostissa on esitelty koko joukko lähivesiltämme löytyviä hylkyjä ja niiden taustalta löytyviä tarinoita. Myös syykokouksen yhteydessä pidetyn esitelmän kohteena ollut Park Victory on esiintynyt lehtemme palstoilla. Lomavinkkejä Ainakin sen perusteella, kuinka paljon erilaisia ympäri maailmaa sijaitsevia sukelluslomakohteita lehdessä on esitelty, voisi päätellä, että Simppuja reissaa sukelluslomailemassa ympäri maailmaa hyvinkin ahkerasti. Kohteita on ollut niin Aasiasta, Euroopasta, Afrikasta kuin Amerikastakin. Henkilökuvia Hylkyjen ja kohteiden lisäksi olemme esitelleet joukon seuran jäseniä ja heidän näkemyksiään harrastuksestaan. Osborn & Elisabeth 2/2013 Metskär 3/2013 Alfred 4/2013 Helsingfors 5/2013 Antonio 6/2013 Asa Finn eli Pirtu Veera 1/2014 Park Victory 3/2014 Eira 3/2015 Allarsborgin purjevene 4/2015 Siivo 6/2015 Morgonlandet 2/2016 Lumparsundin hylyt 5/2017 Ruokavinkkejä Reissunvetäjien yksi suurimmista haasteista taitaa olla keksiä, mitä tarjoaisi reissuun mukaan tulijoille ruuaksi. Aamiaiset menevät aina saman kaavan mukaan, samoin iltagrillaukset, mutta mitä tarjota lounaaksi? Vinkkejä löytyy Simppupostin numeroista 4/2013 ja 3/2016. Euroopan kohteet Eilat 5/2013 Kreikan saaret 6/2013 Tallinna 4/2015 Saarenmaa 4/2016 Narvik 5/2016 Islanti 6/2016 Kypros 6/2016 Kanariansaaret 2/2017 Hiidenmaa 4/2017 Tuna Hästberg 6/2017 Amerikan kohteet Barbados 2/2014 Jukatanin niemimaa 5/2014 Bonaire 3/2016 Galapagos 4/2017 Afrikan kohteet Hurghada 2/2015 Zanzibar 5/2017 Aasian kohteet Bunanken, Indonesia 1/2017 Cebu, Filippiinit 3/2017 Lasse Pekkinen 4/2016 Veli Pekka Paatero 5/2016 Päivi Liuska Kankaanpää 6/2016 Marko Niinistö 1/2017 Mika Böös 2/2017 Vesa Reunanen 3/2017 Tiia Åkerfelt 4/2017 Erkki Niemi (muistokirjoitus) 5/2017 Marko Hutka 6/2017 Jotain uutta? Lehti ilmestyy ensi vuonnakin ja ainakin ulkoasuun on luvassa uudistuksia. Lehteä tehdään sillä ajatuksella, että siitä löytyisi mielenkiintoista luettavaa kaikille simpuille. Jos tuntuu, ettei näin ole, vinkkaa toimitukselle juttu tai juttusarjaaiheita vaikkapa sähköpostiin Myös uudet kirjoittajat ovat tervetulleita, eli kuka tahansa voi lähettää sukeltajia kiinnostavia juttuja ja kuvia näkemästään ja kokemastaan. Jos kirjoittaminen tuntuu epävarmalta, voimme aina tehdä myös haastatteluja.

10 Syksy on saapunut Kesän viimeisen simppureissun teemana oli Agonuksen tuominen takaisin Saloon. Alkuosa viikonlopusta meni normaalin viikonloppureissun kaavan mukaisesti. Perjantaina päästiin liikkeelle ehkä hieman normaalia myöhemmin, mutta se ei suinkaan estänyt sukeltamista. Kohteena oli vanha tuttu Vänö ja sen rantavesissä oleva Liitupiippuhylky. Koko kesän ajan jatkunut erinomainen näkyvyys tällä kohteella ei pettänyt nytkään. Osoittautui, että perjantain yösukelluksella oli koko viikonlopun paras näkyvyys. Reissun ensimmäinen etappi oli Vänö. Lauantain koitettua, irtauduttiin Vänön syksyisen tyhjästä laiturista ja otettiin suunta kohti pohjoista. Kohteet olivat vanhoja tuttuja, mutta aamun ensimmäistä Alfredia lukuunottamatta viime vuosina aika vähän sukellettuja. Eli mukana olleille tuli myös uusia hylkybongauksia. Alfredin jälkeen seuraava pysähdys tehtiin Skogskärissä, jossa hylyn löytäminen oli lasten leikkiä hylkykortiston tarkkojen koordinaattien avulla. Seuraavan pysähdyksen teemana ei ollut sukeltaminen, vaan tyhjennys ja täydennys. Helsingholmenissa oli viimeinen mahdollisuus pumpata septitankki tyhjäksi ennen Saloon paluuta. Samalla todettiin, että Agonuksen säiliö tyhjee helposti myös kelluvan septityhjennysaseman käsipumpulla. Skogskärin hylky. Helsingholm.

11 Riitta Djupfors ja Marko Hutka laatimassa sukellussuunnitelmaa Skogskärin hylylle. Höglandissa kiinnityttiin rantaan. Matkan aikana pakkailtiin tavaroita valmiiksi talvivarastoon vietäviksi. Salossa kumivene nostettiin samantien trailerille ja pestiin painepesurilla. Kompressori irroitettiin telineestään ja vietiin pumppuhuoneelle. Ryssviken on Mjösundissa. Täydennyspuolella päädyttiin täyttämään ruokavarastoja tuoreella ja erinomaisen herkullisella savustetulla kirjolohella ja siialla. Matka jatkui kohti Höglandia. Siellä kiinnityttiin pitkästä aikaa keula rantakallioon. Iltasukellus tehtiin saaren pohjoisrannan hylylle, jossa törmättiin varsin runsaaseen vieraslajiesiintymään: liejutaskurapuja oli alueella useita satoja. Höglandetin näkötorni ja sen lähistöllä ollut geokätkö toivat lisää väriä viikonlopun ohjelmaan. Sunnuntaina käytiin tekemässä vielä yksi sukellus Höglandin itäreunan rinteellä ennen kuin Agonus ajettiin takaisin Saloon. Matkalla tosin poikettiin vielä tarkastamassa, pääseekö Agonuksen kokoisella aluksella Mjösundin Ryssvikeniin. Sekä väylä että itse lahti olivat hiukan matalan oloisia, mutta riittävän syviä tämänkin kokoiselle alukselle. Tilanteen niin vaatiessa Ryssviken on hyvä hätäsatama, johon voi suojautua vaikkapa kevät tai syysmyrskyltä. Kun pienen purjevenetertriksen jälkeen saatiin Navigaatioseuran satamaan Agonuksen kokoinen väli ja tukialuksemme kiinni laituriin, oli kaikki valmista odottamaan seuraavan viikonlopun isojen veneiden yhteisnostoa. Kumpparilla vielä merelle Kumivene vietiin kirjaston parkkihalliin, josta se on helposti otettavissa mukaan syksyn, talven ja kevään sukellusretkille. Jos sen haluaa lainaksi, on vuokra 20 euroa vuorokaudelta. lisäksi lainaaja maksaa itse veneen polttoaineen. Lainaamisesta on sovittava etukäteen ottamalla yhteyttä puheenjohtaja Marko Niinistöön. Lainaajan kannattaa tosin varmistaa ajokortin riittävyys vähänkin painavamman vetoauton ja trailerin kokonaispaino nousee helposti niin suureksi, että yhdistelmän vetäminen rantaan edellyttää vähintään BE ajokorttia.

12 Agonus nostettiin talviteloille Syksyn talkootapahtumiin kuuluu Salon Pursiseuran ja Salon Navigaationseuran jäsenten isojen veneiden yhteisnosto. Samassa yhteydessä on tapana nostaa Agonus talviteloilleen Navigaatioseuran telakalle pukkien päälle Salonjoen rantaan. Tarpeeksi suuren nosturin tilaaminen vain yhtä venettä tulisi liian kalliiksi Salossa ei sellaista ole, joten nosturi on tilattava Turusta tai Lohjalta. Yleensä yhteisnosto on lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Keväällä veneiden yhteislasku tehdään samalla tavalla useimmiten vapun jälkeisenä lauantaina. Kyse on todellisista talkoista, kaikki veneilijät auttavat toisiaan venepukkien sijoittamisessa oikeaan paikkaan ja veneen kohdistamisessa pukkien päälle. Aina kaikki ei tässäkään yhteydessä mene kuin Strömsössä: Syksyn nosto ja kevään lasku aloitetaan aina joen alajuoksun puolella olevalta Pursiseuran telakalta. Nosturinkuljettajan saatua homman siellä hoidettua, hän pakkasi nosturin nippuun ja päivän työt tehtyään aikoi lähteä viikonlopun viettoon. Onneksi tilanne huomattiin ajoissa ja saatiin nosturi myös Navigaatioseuran puolelle. Muutama vuosi sitten ei oltu aivan yhtä onnekkaita. Nosturi teki työnsä Pursiseuralla ja poistui paikalta. Navigaatioseuran telakalla katsoimme, kun nosturi ajoi pois paikalta. Kenelläkään ei tietenkään ollut kuljettajan puhelinnumeroa ei edes nimeä, että olisi saatu numero selville netin kautta. Ennen kuin nosturifirman omistaja saatiin langan päähän, istui kuljettaja jo kotonaan Kaarinassa ruo Agonus on jälleen omalla tutulla talvehtimispaikallaan pukkien päällä Navigaatioseuran telakalla Salonjoen rannalla. kapöydän ääressä, eikä ollut lainkaan innostunut ajatuksesta palata jatkamaan kesken jäänyttä urakkaa Salossa. Muutaman tunnin kuluttua saatiin uusi kuljettaja tuomaan nosturi takaisin Saloon ja loputkin veneet nostettua. Vaikka nosturi tekeekin raskaimman työn, tarvitaan viimeistelyyn miesvoimaa. Seppo Laine ohjaa Agonusta pukkien päälle.

13 Simppuilua silloin ennen Tällä kertaa noustaan samaan veneeseen laitesukelluksen peruskurssilaisten kanssa. P1 kurssi vuonna 2008 noudatteli perinteistä kaavaa. Kevättalvella opiskeltiin teoriaa pumppuhuoneella ja harjoiteltiin ahkerasti laitesukellustaitoja uimahallilla. Kesäkuun loppupuolella päästiin vihdoinkin avovesiharjoituksiin. Mukana oli monta tuttua nimeä niin kouluttajina kuin kurssilaisinakin. Viisi kurssilaisista oli riittävän iän saavuttaneita norppia Perjantai P1 leiri alkamassa, kyydissä: Oppilaat: Matti Hovi Sisko Ruokonen Jesse Vidberg Atte Illman Päivi Liuska Kankaanpää Jouni Lehtelä Tomi Koskela Ville Lindberg Matias Vauhkonen J P Laakkonen Marko Visti Sauli Suomela Kouluttajat: Marko Niinistö, V P Paatero, Eetu Niemi, Dieter Flemmich 19:00 Vettä lisätty, harmaa vesi tyhjennetty 19:45 köydet irti, kohti Sandön:tä 21:20 Ankkuriin Sandön pohjoispuolelle. Sauna kuumaksi ja myöhemmin grilli kuumaksi :00 Herätys ja aamupala Pilvistä, tyyntä ja sopivan lämmin ilma 09:00 11:30 ensimmäinen sukellus 13:30 15:00 toinen sukellus, pullon täyttöä, ruokailu 17:30 Siirtyminen Sandön itäpuolelle tuulen suojaan 18:00 21:00 kolmas sukellus 21:00 siirtyminen Sandön pohjoispuolelle ja vettä sataa 23:00 siirtyminen suojaisaan paikkaan 23:45 Ankkuri alas Söderfaden Kurssisukellukset tehtiin Sandönissä Hyvää yötä :00 Herätys, aamupala 08:15 Koukku ylös, Sandön:een sukeltamaan 09:15 Ankkuriin Sandön itäpuolelle 09:30 Kurssin IV sukellus 10:30 pullon tankkausta, sukelluksen suunnittelua 11:45 kurssin viimeinen sukellus. Hienosti meni, kortit tulee postissa kotiin 13:45 Siirtyminen särkän pohjoispuolelle ruokailemaan 16:15 Leka ylös, kohti Kasnäsiä Siivousta 17:15 Kiinni kalalaituriin Kurssi ohitse

14 Koulutukseen tulee muutoksia Tuorein Sukeltajaliiton kouluttajaposti kertoo sukelluskoulutukseen tulevista muutoksista. Vaikka kyse on koulutuksista, koskevat ne osin kaikkia sukeltajia. Pelastusharjoitukset Lähes kaikissa CMAS koulutuksissa harjoitellaan sukellusparin pelastamista. Harjoitukseen on sisältynyt uhrin kuljetuksen aikana tapahtuva hapetus, jonka tehokkuudesta on viime vuosina esitetty hyvinkin painokkaita epäilyjä. Nyt siitä luovutaan ja keskitytään tuomaan avustettava mahdollisimman nopeasti. Uuden ohjeistuksen mukaisesti pelastusharjoitus näyttää seuraavalta. Toiminta veden alla: Ravistele ja tarkista reagoiko uhri. Avaa uhrin kuivapuvun venttiili. Tartu uhria vasemman kainalon alta vasemmalla kädellä, ota uhrin liivinletkun täyttöpää omaan käteen (jos pelastus tehdään syvältä, muista tyhjentää oma liivi ennen noston aloittamista). Tartu oikealla kädellä uhrin leuan alta (leuan luuosasta nostaen) ja taivuta pää taaksepäin (hengitystiet auki). Mikäli annostin on suussa, tue annostinta sormilla. Jos annostin ei ole suussa, sitä ei sinne laiteta. Lisää ilmaa uhrin liivin. Hallitset nousunopeutta uhrin liivillä koko noston ajan. Kun nostat uhria pohjasta, olet itse uhrin yläpuolella koko noston ajan. Mikäli noustava matka on useita metrejä, valmistaudu vähentämään ilmaa sekä omasta että uhrin liivistä. Toiminta pinnalla: Varmista kelluvuus täytä uhrin liivi täytä oma liivi riisu uhrin painovyö riisu oma painovyö. Kutsu apua näyttämällä hätämerkkiä ja huutamalla apua (harjoituksissa pizzaa). Varmista, että avunpyyntö on havaittu. Riisu uhrin maski. Riisu oma maski. Mikäli uhrilla on annostin suussa, ota se pois. Tee kaksi elvytyspuhallusta. Pidä toinen käsi uhrin niskakuopassa. Toisella kädellä painetaan otsasta alaspäin, jotta hengitystiet saadaan auki ja peukalolla sekä etusormella puristetaan uhrin sieraimet kiinni. Toinen käsi kannattelee niskakuopasta uhrin päätä vedenpinnan yläpuolella ja toisella riisutaan uhrin varusteet. Kun uhrin varusteet on saatu riisuttua, riisutaan omat varusteet. Uhrin kuljetus vedessä: Toimitaan aina tapauskohtaisesti: Uhria voi kuljettaa kohti rantaa heti puhallusten jälkeen tai uhrin varusteet voi riisua paikallaan ja aloittaa kuljetus heti riisumisen jälkeen. Tilanteen mukainen harkinta: Pitkä matka rantaan, kannattaako kuljettaa? Kannattaako lyhyttä matkaa varten riisua varusteita? Jos turvasukeltaja ui rannalta narun kanssa vastaan, kannattaako kuljettaa? Kun saavutaan rantaan: o uhrin nosto vedestä o PPE = painelu puhalluselvytys. 30 painantaa tahdilla 100 kertaa minuutissa (rintakehä painuu alas noin 4 5 cm) ja välissä 2 puhallusta (puhalluksen kesto noin 1 sekunti). o Ensiapua annetaan parhaan kyvyn mukaan.

15 E oppiminen NAUI Käsimerkit Viime keväänä aloitettiin muutamissa seuroissa laitesukelluksen peruskurssien, eli CMAS One Star Diver kurssien yhteydessä uuden sähköisen oppimisympäristön testaus. Seuroilta saadun palautteen perusteella on materiaalia kehitetty eteenpäin. Valmista ei ole luonnollisesti vieläkään, mutta työtä järjestelmän parantamiseksi tehdään jatkuvasti. Myös Simppujen viime kevään CMAS* kurssilla kokeiltiin uuden oppimisympäristön käyttöä. Vielä siinä vaiheessa se oli varsin keskeneräisen oloinen, mutta totesimme että sähköisen alustan käyttöönotto on perusteltua. Peruskurssin lisäksi myös muita koulutuksia siirretään sähköiseen ympäristöön. Parhaillaan liitossa on työn alla CMAS Two Star Diver kurssin e oppimismoduuli, ja tavoitteena on saada syksyn ja talven aikana kevääseen 2018 mennessä käyttöön myös CMAS Rescue Diver, CMAS Three Star Diver ja CMAS One Star Instructor kurssien e oppimismoduulit. Sukeltajaliitto on tehnyt vuodesta 2002 alkaen yhteistyötä NAUI:n kanssa koulutustarjonnan monipuolistamiseksi. Yhteistyö päättyy tämän vuoden lopussa. Syy on yksinkertainen: NAUI kortitusten suosio on romahtanut. Kun parhaimmillaan jopa neljännes kaikista kortituksista oli NAUI kortteja, on tänä vuonna myönnetty enää muutamia yksittäisiä kortteja. Yhteistyö aiheuttaa kustannuksia, joten sen jatkaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Kurssimateriaaleissa on ollut joitain nimenomaan NAUI:n kautta tulleita lisävaatimuksia kurssit on haluttu täyttävän sekä CMAS:n että NAUI:n vaatimukset ne poistuvat yhteistyön päättyessä. Simppuja yhteistyön päättyminen ei kosketa käytännössä lainkaan. Kaikki nykyiset kouluttajamme ovat CMAS kouluttajia, joten NAUI sukeltajiakaan ei seurassa käytännössä ole lainkaan. NAUI Finland palvelee jatkossa NAUI kortitettuja sukeltajia. Kouluttajapostissa muistutetaan myös siitä, että aivan kaikki sukeltajien käsimerkit eivät ole kansainvälisesti samanlaisia. Niinpä vieraassa ympäristössä ja tuntemattomien sukellusparien kanssa sukellettaessa onkin hyvä kerrata merkit aina ennen pinnan alle siirtymistä. Tekniikkasukellusta CMAS järjestelmän kautta ei ole aikaisemmin ollut mahdollista suorittaa tekniikkasukelluskursseja. Asiaan on odotettavissa muutoksia, kun laitesukellusvaliokunta suunnittelee käynnistävänsä työn olemassa olevien kurssien sovittamiseksi suomalaisiin olosuhteisiin.

16 Rautaisannos Park Victory tietoa Jouko Moisala on useimmille sukeltajille tuttu, jos ei muuten niin ainakin nimenä. Osa tuntee hänet pitkän linjan sukelluskouluttajana, osa Sukellushistoriallisen Yhdistyksen toiminnasta, osa yhtenä Hillosten ikimuistoisten Diversnightien järjestäjänä, osa Sukeltajan Maailman päätoimittajana. Jouko Moisala. Kiitokseksi mielenkiintoisesta esitelmästä hänelle annettiin simppupuntti numero 149. Syksyn kirjamessujen aikaan häneltä ilmesty kirja S/S Park Victoryn tarina. Kirjaa varten Jouko on tehnyt pitkän tutkimusrupeaman, jonka hän on koonnut yksiin kansiin. Kuten hän itse totesi, oli tarkoitus koota haaksirikon 70 vuotismuistopäivän kunniaksi hylyn ja sen vaiheiden esittelymateriaalia. Lopputuloksena oli toki komea rivi seinätauluja, mutta myös 120 sivuinen kirja. Kirja on jaettu kolmeen osaan: Ensimmäisessä tarkastellaan tapahtumia, jotka johtivat Victory luokan alusten rakentamiseen sekä tämän nimenomaisen aluksen vaiheita ennen sen viimeistä matkaa. Toinen osa alkaa klo 19.15, jolloin aluksen köydet irrotettiin Newport Newn satamassa ja suunta otettiin Atlantin toiselle puolelle sodasta toipuvaan Suomeen. Kolmas pitää sisällään tapahtumia ja tarinoita aluksen hylyltä aina viime kesään asti, jolloin Park Victoryn kapteenin Allen Zeppin vaimo, poika ja pari nuoremman sukupolven edustajaa kävivät Utössä. Seurueen miespuoliset jäsenet jopa sukeltamassa hylyllä. Victory alusluokka ja Park Victory on esitelty Simppupostin numerossa 3/2014. Lehti löytyy nettisivujen jäsenille osiosta. Lisäksi Jouko Moisalan kirja on ostettu seuran kokoelmiin, eli sitä voi käydä lukemassa pumppuhuoneella. Ennen lauantaina pidettyä seuran syyskokousta Simpuilla ja muillakin asiasta kiinnostuneilla oli hieno tilaisuus kuulla Park Victorysta ja sen tarinasta jopa hieman enemmän kuin mitä kirjassa on kerrottu. Jouko Moisalan kävi kutsustamme Salossa pitämässä aiheesta pari tuntia kestäneen seikkaperäisen esitelmän. Kertomuksen ja valokuvamateriaalin lisäksi hänellä oli mukanaan hylystä nostettua esineistöä, kuten astioita ja vieläpä yksi ikkunaventtiilikin, joihin oli mahdollisuus tutustua. Paikalle esitelmää kuuntelemaan oli saapunut kaikkiaan kolmisenkymmentä Simppua ja muuta asiasta kiinnostunutta kuulijaa. Mukana oli myös muita pitkän linjan sukellusharrastajia muun muassa yksi suomalaisen sukellusharrastuksen pioneereja, naantalilainen Raimo Likitalo, joka on sukellusuransa aikana käynyt hylyllä oman arvionsa mukaan satakunta kertaa. Kuvien lisäksi nähtävänä oli hylyn esineistöä. Ikkunaventtiilin useita senttejä paksu lasi on säröytynyt aluksen upotessa.

17

18 Tuna Hästberg 2017 Kaivos ja fasiliteetit Tuna Hästbergin rautakaivos sijaitsee saman nimisessä kylässä noin 250 km Tukholmasta luoteeseen. Kaivostoiminta alueella on aloitettu 1400 luvulla ja lopetettu Kaivoksessa on useita sisäänkäyntejä, mutta sukellustoiminta tapahtuu 80 metrin tasolla, johon on rakennettu portaat ja käytössä on hissi, jolla varusteet saadaan kulkemaan helposti ylös ja alas. Kaivoksen sukellustoiminta tapahtuu headpool altaasta joka on noin 85 metrin tasolla. Siellä on 350 l/min tuottava kompressori, seoskaasutäytöt ja 600 l / 300 bar kaasupankki. Kaasulinjasto on tuotu suoraan veteenmenopaikalle, joten säiliöitä ei tarvitse kantaa yhtään ylimääräistä. Kaivokseen on rakennettu myös lämmin tila, jossa on mahdollista valmistaa ruokaa, pukeutua ja lämmitellä. Kaivoksessa vallitsee noin viiden asteen lämpötila ympäri vuoden. Ilma on myös varsin kosteaa, joten varusteet eivät kaivoksessa ilman lämmitystä juurikaan kuivu. Toimintaa kaivoksessa operoi Äventyrsgruvan niminen paikallinen yritys. Kaivoksessa on mahdollista sukeltaa, kiipeillä ja kuivaluolailla opastetusti. Sukellustoiminta perustuu tapahtumanjärjestäjien pitämiin tapahtumiin, joihin Kaivoksen sisäänkäynti. Tuna Hästberg (kuva Google maps).

19 Varusteet kulkevat alas kaivokseen näppärästi hissillä. Hissiltä sukelluspaikalle on vielä muutama kymmenen metriä tunnelia. Matalissa tunneleissa kuljettaessa tarvitaan kypärä päähän (kuva Teemu Virtanen). on mahdollista ilmoittautua verkkosivuilla. Majoittuminen on mahdollista noin 3 km päässä kaivoksen hissikuilusta sijaitsevassa vanhassa koulussa. Koulussa on runsaasti makuutiloja, hyvin varusteltu keittiö ja sauna. Koulun tiloissa on myös hyvät tilat teoriaopetuksen järjestämiseen. Sukeltaminen Pääosa nähtävyyksistä sijaitsee noin 34 metrin syvyydessä, joten avoimen kierron laitteilla on mahdollista tehdä ihan hyviä sukelluksia. Osa merkityistä reiteistä menee myös matalammalla, joten kaasut riittävät hyvin ja sukellukset on toteutettavissa turvallisesti nitroxilla. Pääaltaaseen on asetettu 6 metrin syvyyteen dekopuu, johon on helppo jättää dekompressiota nopeuttavat rikkaammat nitroxit ja happi. Pääallas on myös valaistu, joten pitkienkin dekojen pitäminen on mielekästä eikä omaa valoa ole pakko käyttää. Matkakertomus Torstai Lähdimme kohti Ruotsia Turusta keskiviikkoiltana Viking Grace laivalla. Laivalla oli hyvä syödä pientä iltapalaa ja suunnitella tulevaa ajomatkaa Tukholman aamuruuhkassa. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme ajamaan kohti Tuna Hästbergin kylää, johon matkaa Tukholmasta on noin 250 km. Kolmen tunnin ajomatkan jälkeen kävimme paikallisessa ruokakaupassa hakemassa eväät reissua varten ja suuntasimme majoitukseen yhdessä toisen autokunnan kanssa. Koululla varasimme nukkumapaikat ja jouduimme tyytymään koulun liikuntasalin lattialle patjoille, koska edellisenä päivänä tullut porukka oli luonnollisesti vienyt oikeat sänkypaikat. Matkaa koululta kaivoksen sisäänkäynnille on noin kolme kilometriä. Tyhjensimme autojen sisällön hissiin, jolla varusteet saadaan laskettua 80 metrin tasolle ja lähdimme laskeutumaan kaivokseen. Kaivoksessa on käytettävä kypärää ja otsavaloa oman turvallisuuden vuoksi. Kypärä osoittautuikin tarpeelliseksi varusteeksi, sillä ilmeisesti kaivostyöntekijät olivat olleet joko lyhyitä tai tottuneet kulkemaan kumarassa. Osa käytävistä on niin matalia, että pää osuu kattoon. Tavarat nostettiin pois hissistä ja kuljetettiin nokkakärryillä noin 70 metristä käytävää pitkin itse sukelluspaikalle. Sukelluspaikka alkoi täyttyä sukellusvarusteista ja vielä lisää porukkaa oli tulossa. Laitoimme laitepaketit kasaan ja laskimme ne nosturilla viisi metriä alaspäin veteenmenopaikalle. Saimme toimintaohjeet kaivoksessa toimiseen ja sukellustoimintaan. Pinnalla on aina oltava vähintään kaksi ihmistä ja seinällä oli tussitaulu, johon sukellussuunnitelmat kirjattiin ja ajat merkattiin.

20 Päivän sukellussuunnitelmat taululla. Kokeneemmat sukeltajat esittelivät kartan avulla kaivoksen nähtävyydet ja mahdolliset järkevät sukellusreitit. Ensimmäinen dyykki tehtiin matalaa reittiä, joka lopulta päätyi noin 34 metrin syvyyteen. Sukellus sujui suunnitelmien mukaisesti ja sukellusaikaa tuli noin tunti. Jo heti veteen mentäessä veden kirkkaus hämmästytti, sillä näkyvyys oli reilusti yli 20 metriä. Veden lämpö oli noin viisi astetta, joten paksu väliasu ja lämmitys tulivat todella tarpeen. Sukellusten välillä säiliöt vipattiin kaasupankista täyteen, vietettiin pinta aikaa ja syötiin lounaaksi mikropizzaa. Toimiminen kaivoksessa oli mukavaa, sillä kaivoksen paremmin tuntevat sukeltajat auttoivat ja neuvoivat jopa pyytämättä. Taukotupa Seuraava sukellus tehtiin pääosin 34 metrin syvyyteen ja suunnaksi valikoitui hissikuilujen ohi menevä reitti. Päätimme, että sukellamme kääntöpaineisiin asti ja jätämme lainiin keksin, koska suunnittelimme seuraavalle päivälle sukel

21 Kuva ylhäällä: Veteenmenopaikka. Kuva alhaalla: Dekopuu kuuden metrin syvyydellä (kuva Teemu Virtanen). luksen vastakkaisesta suunnasta. Jos pääsemme toisesta suunnasta keksille asti, voimme sukeltaa ns. circuitin. Menomatkalla jäimme valokuvaamaan kuuluisaa Västra Östra hissikuilua, joka sijaitsee 120 metriä maan pinnasta. Sukelluksen jälkeen jätimme kuivapuvut kuivumaan kompressorihuoneeseen ja jäimme odottamaan pinnalle vielä vedessä olevia sukeltajia. Tapahtumanjärjestäjä Jani Santala korjasi kompressorin vuotavaa korkeapaineputken liitosta. Yhtäkkiä kuuluu kova jysähdys kompurahuoneesta voimasanojen saattelemana. Putkiliitoksesta korkkasi kierteet ja näin ollen kompressori ei ollut enää toimintakunnossa. Jani jäi vielä kaivokseen selvittämään asiaa ja yritti saada seuraavaksi päiväksi lainaksi kompressoria, sillä kaivoksessa olisi seuraavana päivänä 15 avoimen kierron sukeltajaa. Lähdimme kapuamaan portaita ylös ja totesimme, että sukelluksista väsyneet jalat joutuivat todellakin tekemään työtä, kun pystysuoraa nousua oli luvassa 80 metriä. Lopulta hengästyneinä saavutimme 0 metrin tason ja pääsimme lähtemään takaisin majoitukseen. Mökillä valmistimme päivällistä hyvin varustetussa keittiössä ja lähdimme saunomaan. Pitkän päi

22 Mirror (kuva Teemu Virtanen). vän jälkeen unta ei tarvinnut kauaa odotella. Kaasuhuoltokin oli taas kunnossa, sillä Jani oli saanut lainaksi 150 l/min tuottavan kompressorin, joka noudettaisiin aamulla. Perjantai Aamulla söimme aamupalaa ja lähdimme takaisin kaivokseen jatkamaan sukelluksia. Kompressorin kytkeminen kaasupankkiin tuotti pieniä vaikeuksia, mutta oikealla adapterilla homma saatiin toimimaan. Lainakompressorissa ei ollut automaattista vesitystä, joten tussitaululle merkittiin vesitysajat. Ensimmäisellä dyykillä lähdimme sukeltamaan toisesta suunnasta edellisellä sukelluksella jättämäämme keksiä kohti. Kompressorin huolien vuoksi säiliöiden paineet olivat lähtiessä noin 190 bar, joten kääntöpaineet tulivat vastaan odotettua aikaisemmin eikä circuit onnistunut. Kaivoksessa on paljon risteyksiä, joten keksejä sai todellakin jättää jokaiseen risteykseen oman exitin merkitsemistä varten. Sukellusten välillä kävimme kuivaluolailemassa ja katsomassa pinnalla seuraavan sukelluksen päämäärän. Kaivos on hieno paikka tutkia myös ihan kuivana. Ilman opasta emme lähteneet seikkailemaan kaivokseen kuitenkaan sen pidemmälle. Päivän toinen dyykki kohdistui paikalliseen erikoisuuteen, Indysaliin, johon on asennettu kiinteä valaistus. Matka saliin oli aika pitkä eikä profiili ollut täysin oppikirjasta, sillä tunneli menee pääosin noin 10 metrin syvyydessä, mutta yhdessä kohtaa on pakko käydä noin 25 metrin syvyydessä. Noin 25 minuutin potkuttelun jälkeen edessä alkoi kajastaa valoa. Kaasuja sukelluksella oli runsaasti, sillä keskisyvyys oli matala. Takaisin olisi voinut sukeltaa tarvittaessa vaikka 50 prosenttista nitroxia käyttämällä. Ilmoitettu sukellusaika tuli vastaan ja sukellus oli pakko kääntää. Matkalla headpooliin näimme myös paikalliseen habitaatin.

23 Dekoja sukelluksilla ei juurikaan tullut, sillä käytössä oli aina 30 prosenttinen nitrox. Pakkasimme tavarat hissiin ja lähdimme kapuamaan pois kaivoksesta. Kävimme vielä syömässä lounasta koululla ja lähdimme ajamaan kohti Tukholmaa ja Viking Linen satamaa. Loppusanat Reissu oli hieno ja kaivokseen rakennetut fasiliteetit erittäin toimivat. Kaivokseen oli kesällä rakennettu vesi WC:t joten hädän sattuessa ei tarvitse nousta portaita ylös maan pinnalle. Muu sukellusporukka oli erittäin mukavaa ja avuliasta. Suosittelen Tuna Hästbergiä kohteena, koska se on saavutettavissa ympäri vuoden, toiminta on kuitenkin varsin edullista ja nähtävyydet sijaitsevat alle 35 metrin syvyysalueella. Paikka sopii myös erittäin hyvin koulutuksiin. Sukelluspaikka 80 taso. Pienen pinta ajan jälkeen lähdimme jälleen kapuamaan pois kaivoksesta ja suuntasimme majoitukseen saunomaan, syömään ja seurustelemaan muiden sukeltajien kanssa. Lauantai Kevyen aamupalan jälkeen lähdimme kaivokselle samaan aikaan tapahtumajärjestäjän kanssa, sillä maksu piti suorittaa kaivoksen si säänkäynnin vieressä sijaitsevassa kontissa. Teimme vielä yhden sukelluksen mirror nimiselle kohteelle, joka oli 34 metrin syvyydessä sijaitseva käytävä, jonka katossa on noin 30 cm korkea ilmatasku. Sukellettaessa katossa oleva ilman ja veden rajapinta toimi hienosti peilinä. Sukellus sujui suunnitelman mukaisesti ja se kesti noin tunnin. Sukelluspäivä 50 Nitroxtäyttö EAN30 tuplasäiliöihin 10 Majoitus kaksi yötä 40 Majoitus lisäyöt 15 Vaadittu minimi sukellusluokitus Mine Diver 1 Ruotsissa Tuna Hästbergin vanhassa rautakaivoksessa kävi sukeltamassa Oskari Vahala.

24 Bengtskärin taistelu v.1941, osa 1 Suomi täyttää kohta 100 vuotta ja juhlan kunniaksi halusin valita aiheeksi historian kuvauksen Suomen itsenäisyyden ajalta. Päädyin käsittelemään Bengtskärin taistelua. Aiheen valintaan vaikutti osittain se, että Simput vierailevat Bengtskärin vesillä ja sukeltelevat alueen läheisyydessä sijaitsevilla hylyillä. Erityisesti seuran nuoremmilla jäsenillä ei välttämättä ole tietämystä mitä tällä karulla majakkasaarella on tapahtunut historian saatossa. Artikkelin tarkoituksena on kunnioittaa satavuotiasta Suomea, taisteluun osallistuneita sotilaita sekä antaa uutta perspektiiviä saarella vieraileville Simpuille majakkasaaren historiasta. Bengtskär ja sen strateginen merkitys Varsinaisen saariston ulkopuolella ja 23 km Hankoniemestä lounaaseen kohoavat merestä Bengtskärin majakkasaaren ruskeat, sileäksi hioutuneet kalliot. Muodoltaan epäsäännöllinen luoto on n. 150 metriä pitkä ja 100 metriä leveä ja sen korkein kohta on n. kuusi metriä merenpinnasta. Paikkaa hallitsee vuonna 1906 pystytetty kolmikerroksinen kivirakennus jonka toisesta päästä kohoaa 46 metriä korkea majakkatorni. Tällä syrjäisellä paikalla sijaitsevasta Suomen korkeimman majakan tornista voidaan pitää silmällä Suomenlahden suuta, joskaan ei Kuva yllä: Venäläinen MO Vartiomoottorivene PK 238 tulittaa majakkasaaren puolustajia (Piirros A.A Tronin) hallita, sillä saari on liian pieni linnoitettavaksi. Moskovassa 1940 solmitussa maaliskuun rauhassa oli Neuvostoliitolle luovutettu Hanko ja sitä ympäröivä saaristo laivastotuki Kuva alla: Bengtskärin majakkasaaresta voitiin valvoa Suomenlahden sisäänmeno väyliä. (kuva: Suomen merisota kirja) kohtaa varten vuokralle 30 vuodeksi eteenpäin. Kesäkuussa 1941 Suomi ajautui Jatkosotaan Neuvostoliiton kanssa. Heinäkuun puolessa välissä 1941, Hankoniemen komentaja, Rannikkotykistön kenraalimajuri Sergei I. Kabanov

25 esikuntineen alkoi tuntea kiinnostusta avomeren äärellä sijaitseviin saariin. Kabanovia ärsytti Suomalaisten sillanpääaseman tähystyspaikat, joista johdettiin suomalaisten häiritsevää tykistötulta. Nämä sillanpääasemat piti hävittää. Iskujoukkojen valmistautuminen ja rantautuminen Venäläisen rajavartioston laiturissa Hangossa oli käynnissä kuumeinen toiminta. Ennen puolta yötä kaksi yli 30 miehen hyvin aseistanutta iskujoukkoa siirtyivät 56 tonnisiin MO luokan vartioveneisiin PK 238:aan ja M 312:een. Niissä oli kaksi puoliautomaattista 45 mm tykkiä ja ITkonekivääri. Alkujaan sukellusvenetorjuntaan suunniteltuina niillä oli mahdollisuus ottaa kahdeksan syvyyspommia peräkannelle. Hetkeä myöhemmin merelle lähtisi myös MO 311 lasti naan syvyyspommeja, räjähdysainetta, ampumatarvikkeita sekä mukanaan erikoiskoulutettua henkilöstöä majakan tuhoamiseksi sen jälkeen, kun suomalaiset puolustajat oli laitettu matalaksi. PK 238 lähestyi hiljaa saarta majakan häämöttäessä sen yläpuolella. Luutnantti Beljajev seisoi komentosillan oikealla laidalla käsi konekäskynvälittimen kahvassa ja tähysti usvaan. Hänen vieressään oli ruorimies ja vasemmalla puolen viestimies. Keulatykin kolme miestä näkivät sileiden rantakallioiden lähestyvän metri metriltä. Iskujoukko tuli hiljaa peräkajuutasta kannelle. Tuloa oli vastaanottamassa yksinäinen sotilas, joka ei näyttänyt ymmärtävän, mistä oli kysymys, ennen kuin hänet surmattiin. Hiljaa kuin haamut, venäläiset kiiruhtivat kallion yli majakkaa ja ulkorakennuksia kohti. M 312:sta ryntäsi samanlainen joukko maihin kenenkään vastustamatta. Maihinnousu oli onnistunut hyvin ja yllätys oli täydellinen. Suomalaisten Bengtskärillä miehitys Jatkosodan alussa Venäläiset olivat vallanneet Morgonlandetin tulenjohto ja tähystyspaikan, joka sijaitsi Bengtskäristä 10 km itään. Vangiksi saaduilta puolustajilta saatiin selville, että Bengtskär oli linnoittamaton ja vahvuus vain kuusi miestä. Tieto oli virheellinen, sillä Bengtskärin miehitystä oli kymmenen päivää aikaisemmin vahvistettu 29 miehellä, joiden päällikkönä oli 25 vuotias luutnantti Fred Luther. Valtaosa miehistä oli kotoisin lähiseutujen kunnista Dragsfjärdistä, Hiittisistä, Kemiöstä, Nauvosta ja Västanfjärdistä. Heidät oli koottu vasta vähän aikaisemmin ja koulutettu Rosalan kylässä. Miehistä muodostettiin 2. rannikkoiskukomppania. Bengtskärin majakkasaari ilmasta kuvattuna (Kuva: Hangon matkailutoimisto, Antti Mäkelä)

26 Maihinnousua osattiin odottaa, joten useimmille Bengtskärin taistelu tulisi olemaan tulikaste ja kamppailu kotiseudun puolesta. Saaren puolustuksen tärkein ase oli 20 mm Madsen konetykki, joka sijoitettiin saaren länsirannan tuntumaan räjäytettyyn kuoppaan. Kaksi konekivääriä otettiin majakkarakennuksen sisään, koska niille ei ollut asemia ulkosalla. Kuva: Madsen 20 mm konetykki Valamon rannikkopuolustuksessa. Vastaavan lainen ase oli käytössä Bengtskärin puolustajilla (SA Kuva). Taistelu Bengtskäristä Saaren rannassa oleva vartiomies sai heti surmansa eikä ehtinyt antaa hälytystä, mutta tornin vartiomies ehti. Valitettavasti liian myöhään. Venäläiset olivat jo pesiytyneet saarelle. Joku ravisti kolmannessa kerroksessa nukkuvan Luutnantti Lutherin hereille sanoen: Nyt ne on täällä! Luther juoksi portaita alas etelänpuoleiselle ulko ovelle, missä kolme miestä jo kantoi konekivääriä ulos terassilla olevaan asemaan. Konekiväärin ampuja Holmström kaatui konepistoolisarjaan ja päällikkö haavoittui käsikranaatin sirpaleiden vaikutuksesta kasvoihin ja käsivarteen. Ensihämmennyksestä selviydyttyään Suomalaiset linnoittautuivat tukevaan kivirakennukseen. Tilanne oli vakava, sillä suurehko vihollisosasto oli yllättäen ottanut haltuunsa koko saaren lukuunottamatta sen länsiosassa olevaa ulkorakennusta, jossa alikersantti Bjelke ja sotamiehet Eriksson, Gustavsson ja Åberg pitivät puoliaan. Viimeksi mainitun kaaduttua jäljellä olevat suojautuivat kivirakennukseen, jonne koko miehistö oli nyt sulkeutunut. Tilanne oli kriittinen. Venäläiset ryhtyivät järjestelmällisesti tulittamaan jokaista ikkunaa ja aiheuttivat sisällä ensimmäiset tappiot. Luutnantti Lutherin käskystä sotamies Samuli Anjalin heitti kasapanoksen majakkarakennuksen kolmannen kerroksen ikkunasta rakennuksen viereisessä painanteessa olevan venä Kuva: Bengtskär palaa läisryhmän päälle. Koko ryhmä, heidän mukanaan maihinnousun johtaja yliluutnantti P.V. Kurikov, sai surmansa. Samalla päähän osunut luoti surmasi Anjalinin. Venäläisten luutnantti Belokov otti johdon maissa. Vartioveneet kiersivät saarta ja tulittivat kiivaasti tykeillään. Ikkunat ammuttiin puitteineen hajalle mutta paksut graniittiseinät kestivät. Majakan koneisto meni tornin huipulta pirstaleiksi. Majakan tornista suunnattiin konekiväärituli maihinnousualuksia kohti, mikä pakotti hyökkääjät suojautumaan. Kolmannen kerroksen radioasemalta lähetettiin alikersantti Hyypön toimesta viesti 01:10 Hiittisten lohkon esikuntaan ja pyydettiin tykistöltä tulitukea. Lohkon komentaja Moring sai viestin ja hälytti tykkiveneet Hämeenmaan Högsårasta sekä Uusimaan Kråkholmin edustalta liikkeelle ja käski Örössä ja Gran (Kuva Bengtskar.fi kuvagalleria).

27 holmissa olevien tukipattereiden avata sulkutuli Bengtskärin vesille. Suomalaisten tykkituli sai aikaan Venäläisten vartioalusten irtautumisen rannasta ja ne siirtyivät partiomaan Bengtskärin ympärille. Vihollisten käsiaseiden tuli aiheutti lisää tappioita ja klo Luutnantti Luther pyysi tykistön tulta itse saareen. Tykistö suoritti hämmästyttävän tarkkaa työtä ja Luther ilmoitti useista sirpalekranaattien osumista hyökkääjän niskaan. Kallioita moukaroi murhaava tulitus ja lähimmät kranaatit putosivat vain kymmenen metrin päähän seinistä. Klo 2.30 tienoilla oli sisään suljettujen Suomalaisten puolustajien tilanne erittäin kriittinen. Luutnantti Luther haavoittui myös toiseen käsivarteen ja neuvokas alikersantti Bjelke otti komentoonsa 15 jäljellä olevaa taistelukykyistä miestä joiden oli vetäydyttävä rakennuksen ylimpiin kerroksiin. Kiväärin patruunat alkoivat huveta kuten myös käsikranaatit. Suurin osa ampumatarvikkeista oli pohjakerroksessa ja siten heidän tavoittamattomissa. Radisti Hyyppö hoiti keskeytyksettä tehtäviään niinä tunteina kun taistelua kesti. Lopulta ulkoantennit ammuttiin hajalle ja yhteys ulkomaailmaan katkesi. Radistin välityksellä saattoi esikunta Hiittisissä seurata tilanteen kehittymistä. Apua oli luvattu mutta ehtisikö se ajoissa? Kuva yllä: Rannikkoprikaatin Örön linnakkeen 12 tuuman tykkitorni. Örön patteri tulitti Bengtskärin taistelussa saaren valtausta yrittäneitä neuvostojoukkoja. (SA kuva) Kuva alla: Örön linnakkeen 12 tuuman tykkitorni sisältä (SA kuva). Tarina jatkuu Simppupostin numerossa 1/2018, joka ilmestyy helmikuun alussa. Teksti Lasse Pekkinen.

28 SUKELLUSSEURA SIMPPU RY, JÄSENHINNASTO 2018 LIITTYMISMAKSU Varsinaiset jäsenet 290 Simppujen perheenjäsenet 50 % alennus johtokunnan päätöksellä JÄSENMAKSU SUKELLUSMATKAT 55 / kalenterivuosi Simppuviikonloppu (max. 3 yötä) 40 / jäsen (vähintään 6 lähtijää) Pitkä reissu (yli 3 yötä) 60 / jäsen Ei laitesukeltavat aikuiset perheenjäsenet simppuhinta Ei laitesukeltavat alle 15 vuotiaat perheenjäsenet 25 Ei jäsenet kannattavan jäsenen jäsenmaksu 50 + reissun hinta Hinta määräytyy reissun pituuden, ei mukana ollun ajan perusteella ILMA / NITROXTÄYTÖT Ilman ja hapen täyttö sekä Agonuksella että pumppuhuoneella ilmaista ARGON/HELIUM Omakustannushintaan LAITESUKELLUKSEN PERUSKURSSI kolme viimeistä vuotta maksaneena norppajäsenenä olleille LAITESUKELLUKSEN JATKOKURSSI, LAITESUKELLUKSEN SYVENTÄVÄ JATKOKURSSI, NITROX KURSSI, RD KURSSI JA DAN ENSIAPUKURSSIKOKONAISUUS (3 KURSSIA) á 100 LAITESUKELLUKSEN JATKOKURSSI, NITROX KURSSI JA RD KURSSI SEURAN ULKOPUOLISILLE á 240 Jos kurssin osanottaja liittyy kurssivuonna seuran jäseneksi, saa liittymismaksusta 140 alennuksen DAN ENSIAPUKURSSIT SEURAN ULKOPUOLISILLE á 80 Jos on suorittanut 3 DAN kurssia ja liittyy kurssien suorittamisvuonna seuran jäseneksi, saa liittymismaksusta 140 alennuksen AGONUS Lainataan Sukellusseura Simpun jäsenille seuraavin ehdoin: Aluksen päällikkönä toimii johtokunnan hyväksymä henkilö Miehistönä on oltava vähintään 3 simppua 400 / viikonloppu + 25 / ajotunti Arkisin 85 / vrk + 25 ajotunti Hintaan sisältyy alus varusteineen, diesel, kumivene. Hinta ei sisällä kumiveneen polttoainetta KUMIVENE + TRAILERI Seuran järjestämille sukellusreissuille veloituksetta (osallistujat maksavat polttoaineet) Muuten 20 / vrk + polttoaine (Rekisteriote on pumppuhuoneen ilmoitustaululla) LAITEPAKETTI, MATKAKOMPRESSORI, NOSTOPUSSI, MERKINANTOKÖYSI, JÄÄKAIRA, JÄÄSAHA JA AHKIO Velotuksetta Varusteet ovat seuran jäsenten lainattavissa kalustovastaavan luvalla. Kalustoa ei lainata seuran ulkopuolisille. Lainaus merkitään pumppuhuoneen ilmoitustaululla olevaan listaan. SEURA TARJOAA APUA VEDEN ALLA TEHTÄVIIN TOIMIIN KUTEN RANTOJEN PUHDISTUKSET, ETSINNÄT YMS. Sukeltaja 70 / tunti, pintamies 35 / tunti + mahdolliset matkakulukorvaukset.