UUTTA VANHAA VIHREÄÄ KOHTI EKOLOGISTA ASUMISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTTA VANHAA VIHREÄÄ KOHTI EKOLOGISTA ASUMISTA"

Transkriptio

1 UUTTA VANHAA VIHREÄÄ KOHTI EKOLOGISTA ASUMISTA

2 1. ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS 2. MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN 3. MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA- PASSIIVI TAI PLUSENERGIATALO? 4. RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN 5. ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET

3 1. ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutos hirvittää isompia ja pienempiä maan asukkaita. Ellemme onnistu taittamaan hirviöltä niskoja, käy meille enemmän tai vähemmän köpelösti. Ilmastohirviön pysäyttäminen vaatii huimia päästövähennyksiä. Päästöistä päästään pienentämällä energian kulutusta ja reippaasti. Asuminen kuluttaa välttämättä energiaa, mutta tiesitkö, että rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat 40% kaikesta ihmiskunnan käyttämästä energiasta ja luonnonvaroista ja että ne aiheuttavat 40% kaikista jätteistä ja hiilidioksidipäästöistä? Kestävän kehityksen mukainen rakentaminen on PohjoisEuroopassa erilaista kuin Afrikassa mistä se mahtaa johtua? Kuva: NASA

4 ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS Suomessa talojen lämmitys aiheuttaa noin neljänneksen kaikista kotitalouksien kasvihuonepäästöistä, sähkönkulutus vajaan kymmenesosan ja liikenne noin viidenneksen. Ei siis ole yhdentekevää miten ja millaisissa taloissa asumme ja elämme. Kodin valinta ja sen käyttö ovatkin suurimpia ympäristöpäätöksiä, joita yksittäinen ihminen tekee. Kaavio: Lämmityksen, sähkön, liikenteen ja muun asumiseen liittyvän energian suhde LÄMMITYS SÄHKÖ LIIKENNE MUU ASUMINEN

5 ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS Asumisen energiankulutusta voidaan säädellä kahdella tavalla. Yksi tapa on rakentaa entistä ekologisempia rakennuksia sekä korjata ja varustaa jo olevassa olevia asuntoja siten, että niiden kulutus muuttuu pienemmäksi. Toinen ratkaisu liittyy asumistottumuksiin. Tuhlailevasti energiaa käyttävän perheen kulutus voi olla jopa kaksinkertainen verrattuna säästäväisen perheen energian kulutukseen vaikka perheiden asunnot olisivat täysin samanlaiset rakennettua kerrostaloa muunnetaan remontissa energiatehokkaaksi passiivitaloksi.

6 2. MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN? Rakentamalla uusia asuntoja voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon asuminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä ja jätettä. Ekotaloiksi nimitetään asuinrakennuksia, joissa nämä asiat on pyritty ottamaan huomioon jo rakennusvaiheessa. Ekotalo on luonnonmukaisista ja paikallisista materiaaleista rakennettu luonnon- ja kulttuuriympäristöä kunnioittava asuinrakennus, joka lämpiää vähällä, uusiutuvalla energialla ja josta käsin päivittäispalvelut ovat saavutettavissa kevyellä tai julkisella liikenteellä. Kohti ympäristöystävällistä rakentamista: rakentamisen ekologisuutta arvioidaan sen mukaan, pysyykö ympäristö saastumattomana, säästetäänkö luonnonvaroja, ovatko rakennukset terveellisiä, säilyykö luonto monimuotoisena ja voidaanko ravinto tuottaa lähellä.

7 MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN? Mitä vähemmän energiaa ja luonnonvaroja materiaalien valmistamiseen on sitoutunut, sitä vähemmän niistä on ympäristölle haittaa. Ekotalo ja sen rakenteet ja osat ovat uusiutuvista ja kierrätettävistä lähitienoon luonnonmateriaaleista. Puu on Suomessa luonteva ekotalon materiaali. Parhaassa tapauksessa ekotalon rakenteet ovat yksinkertaisia ja helposti huollettavissa. Ekorakentaminen on järkevää myös siitä syystä, että luontoa säästävä talo säästää lisäksi asukkaidensa kukkaroa ja terveyttä. Englannissa onkin syntynyt käsite smart house fiksu talo. Ekorakentamisessa pyritään käyttämään ympäristölle haitattomia materiaaleja ja pintakäsittelyjä, kuvassa keittomaalattuja seinälautoja kuivumassa ennen seinään kiinnittämistä. Kuva: Pekka Hänninen

8 MILTÄ ENERGIATEHOKAS TALO NÄYTTÄÄ? Millainen on sitten energiatehokas ekotalo Muodoltaan tällainen omakoti- tai pientalo on kaksikerroksinen ja sen pohjamuoto on töpäkkä suorakaide. Muoto perustuu käytännöllisyydelle, sillä mitä pienempi talon ulkovaipan eli ulkoseinien ja katon suhde on talon sisäpinta-alaan, sitä pienempi on hukkaan haihtuvan lämmön määrä. Mitä paremmin talo on eristetty, sitä vähemmän se kuluttaa energiaa. Ulkovaipan ja ikkunoiden ja ovien lämmöneristyskyky onkin ekotalon tärkeimpiä ominaisuuksia. Ekologista ajattelua ja perinteitä kunnioittava Noppa pientalo on suunniteltu muodoltaan energiatehokkaaksi. Kuva: Avanto arkkitehdit /

9 3. MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO? Uudet energiaa säästävät rakennukset luokitellaan matalaenergia-, passiivi- ja plusenergitaloihin. Matalaenergiatalo on rakennus, jonka lämmittämiseen tarvitaan 25 prosenttia vähemmän energiaa kuin vuoden 2010 normit täyttävä tavallinen talo tarvitsisi. Matalaenergiatalo on hyvin eristetty ja sen ilmanvaihtojärjestelmään kuuluu tehokas lämmön talteenotto. Uudet rakennukset luokitellaan niiden energiatehokkuuden mukaan. Suhteessa vanhaan rakennuskantaan ne ovat huomattavasti energiatehokkaampia.

10 MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO? Passiivitalo on vielä matalaenergiataloakin energiatehokkaampi. Passiivitalo pysyy lämpimänä lähes pelkästään asukkaista ja kodin koneista vapautuvan hukkalämmön avulla ja vain pakkasilla on tarvetta lisälämmitykseen. Passiivitalo on hyvin tekninen, mutta silti asukkaalle helppokäyttöinen. Paksut seinät tekevät sisätilasta hiljaisen, ja talo tuntuu niiden ansiosta ryhdikkäältä ja luotettavalta. Taustalla olevan vanhemman rakennuksen ja etualalla olevan passiivitalon ero lämmöneristyksessä tulee hyvin esille tässä lämpökamerakuvassa. Kuva: wikipedia / Gralo

11 MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO? Passiivitaloja on Keski-Euroopassa ja Ruotsissa rakennettu jo useita tuhansia Suomessa verrattain vähemmän. Voimme kuitenkin vielä kääntää hitautemme voitoksi, sillä voimme välttää yleisempiä muualla tehtyjä virheitä. Etenkin ruotsalaisesta passiivirakentamisesta kannattaa ottaa oppia, sillä ovathan ilmasto-olosuhteemme melko samanlaiset. Pitkät räystäät ja parveke estävät aurinkoa kuumentavasta Lindåsin passiivitaloa kesäisin. Talvella aurinko pääsee paistamaan sisään asuntoihin samalla lämmittäen niitä.

12 MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO? Plusenergiatalo tuottaa enemmän energiaa kuin se ehtii kuluttaa. Plusenergiatalo on yleensä huippuenergiatehokas passiivitalo, johon on liitetty oma energiantuotanto-järjestelmä kuten aurinkopaneeleja. Jos sähköä tuotetaan talossa liikaa, ylimääräinen sähkö syötetään valtakunnan verkkoon. Esimerkiksi kuvan saksalaistalon asukkaat tienaavat keskimäärin 200 kuussa myymällä katon sähköpaneeleilla tuotettua sähköä Suomessa on muutamia plusenergiataloja kehitteillä. Plusenergiatalo tuottaa enemmän energiaa kuin se ehtii kuluttaa. Kuva: Pekka Hänninen

13 4. RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN Rakennuspaikan valinta silloin kuin se on mahdollista ja käsittely vaikuttavat huomattavastikin talon ja sen asukkaiden ympäristölle aiheuttamaan kuormaan. Liikenne päästöineen on näistä rasitteista suurin: henkilöauton käyttö voi viedä jopa enemmän energiaa kuin talon lämmitys. Turhaa liikennettä on siis syytä välttää, ja talo kannattaa rakentaa palvelujen kuten kauppojen ja koulujen lähelle. Asumisen ekotehokkuus ei ole vain rakentamiseen liittyvää myös liikenne ja liikkuminen on huomiotava kokonaisuudessa. Kuva: Pekka Hänninen

14 RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN Rakennuspaikan pienilmasto vaikuttaa osaltaan myös talon lämmitystarpeeseen. Suojainen etelärinne on parempi kuin varjoisa, tuulinen tai kostea paikka. Pihan käsittelyllä voi vaikuttaa paikalliseen luonnonmoninaisuuteen. Rehevä, luonnonmukainen piha tarjoaa elinympäristön huomattavasti useammalle lajille kuin kynitty nurmikko. Oma ryytimaa taas lisää talon omavaraisuutta ja ekologisuutta. Bruno Eratin suunnittelema Villa Solbranten on rakennettu Se on Suomen ensimmäisiä ekotaloja. Kuva: Bruno Erat

15 RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN Ekotalon tilasuunnittelu hyödyntää auringon luonnollista energiaa. Oleskelutilat sijoitetaan auringon puolelle. Talviaurinko pääsee lämmittämään oikein suunnattujen ikkunoiden kautta sisätilojen rakenteita. Rakenteisiin varastoitunut lämpö säteilee yöllä huonetiloihin. Vähemmän lämpöä tarvitsevat tilat, kuten vaate- ja makuuhuoneet, sijoitetaan puskurivyöhykkeeksi talon pohjoispuolelle. Tätä kutsutaan aurinkoenergian passiiviseksi hyödyntämiseksi. Esimerkki passiivisen aurinkoenergian hyödyntämisen huomioimisesta taloa suunniteltaessa. Piirros: Mikael Westermark

16 RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN Aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen on harvoja lämmitysmuotoja, jotka eivät vaadi juurikaan lisäinvestointeja, ja joiden suunnittelu on arkkitehdin käsissä. Passiivista aurinkoenergiaa hyödyntävässä rakennuksessa kesällä liika kuumeneminen estetään kasvillisuuden, räystäiden, kaihtimien tai markiisien avulla. Esimerkiksi lehtipuu on myös loistava aurinkosuoja, joka toimii myös talvella. Kesällä puu varjostaa lehdillään ja talvella, kun lämpöä tarvitaan, se päästää auringon lämpösäteilyn lävitseen, kun lehdet ovat varisseet. Eko-Viikki Helsingissä on yksi kotimaisia ekologisen rakentamisen koekenttiä. Talot on suunniteltu ja suunnattu auringon valo huomioon ottaen. Kuva: Pekka Hänninen

17 4. ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET Kotona olleessaan ei aina tule miettineeksi, että nykyaikaiseen asumiseen liittyy tiettyjä vaikeasti ohitettavia välttämättömyyksiä. Asuminen ilman sähköä, juoksevaa vettä, lämmitystä ja jätehuoltoa on toki mahdollista, mutta nykypäivän ihmiselle yleensä etenkin kaupungeissa ja taajamissa asuessa erittäin hankalaa.

18 ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET SÄHKÖ Vain häviävän pieni osuus kotitalouksista on sähköverkon ulkopuolella. Arki ilman sähköä tuntuisikin nykyisellään lähes mahdottomalta. Sähkön osuus pientalon energian kulutuksesta on kolmannes ja vaikka yksittäisten laitteiden energiatehokkuus paranee, sähkön kokonaiskulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti erilaisten laitteiden määrän lisääntyessä. Katkaisijalla varustettu jakorasia sammuttaa laitteiden virransäästötilan - virransäästötilassa olevat laitteet aiheuttavat keskimäärin 10% kotitalouksien sähkölaskusta. Kuva: Pekka Hänninen

19 ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET VESI Veden johtaminen, puhdistaminen ja varsinkin lämmittäminen kuluttavat energiaa. Keskiverto kansalainen kuluttaa vuorokaudessa 155 litraa vettä, josta 45 prosenttia on lämmintä. Lämpimän käyttöveden osuus jokapäiväisestä energiankulutuksestamme on merkittävä. Normaalisti rakennetuissa uusissa taloissa lämpimän käyttöveden osuus on viidennes koko talon energiakulutuksesta. 150 yhden litran tölkkiä on lähellä yhden ihmisen päivittäisen vedenkulutuksen keskiarvoa. Lämpimän veden osuus on huomattava.

20 ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET VESI Erittäin vähän muuten energiaa kuluttavan passiivitalon kokonaisenergiankulutuksesta se voi olla peräti suurempi kuin huoneiden lämmittämisen ja sähkön osuus. Lämpimän veden säästeliäs käyttö on erityisen tärkeää. Vettä käytettäessä on myös hyvä muistaa, että lähes kaikki kotona käytetystä vedestä päätyy lopulta viemäriin, muuttuen siten jätevedeksi. Myös jäteveden käsittely kuluttaa energiaa. Tutustu veden kulutukseesi: Ruotsalaisessa Vaxön ekokylässä jätevedet käsitellään paikallisesti. Ruoikko etualalla on osa jätevesin luonnonmukaista puhdistusjärjestelmää.

21 ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET LÄMMITYS Suomessa jokaisessa ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetussa talossa on jonkinlainen lämmitysjärjestelmä. Pattereissa kiertävä lämmin vesi on saatettu lämmittää öljyä polttamalla, kaukolämpöä hyödyntämällä tai lattialämmitys saattaa toimia sähköllä. Lämmin ilma voi virrata myös taloon lämpöpumpusta. Jotkin omakotitalot voivat lämmitä myös puuta tai pellettejä polttamalla. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän valinta vaikuttavat nekin talon kokonaisenergiakulutukseen. Biopolttoaineidein, kuten puun, ei katsota aiheuttavan hiilidioksidipäästöjä. Kuva: Pekka Hänninen

22 ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET LÄMMITYS Jokainen lämmitysjärjestelmä kuluttaa energiaa ja aiheuttaa suoraan tai välillisesti päästöjä. Kotimaiset uusiutuvat energiamuodot ovat vähiten ympäristöä kuormittavia auringon lämpösäteilyn hyödyntämisestä puhumattakaan. Puusta ja muista biopolttoaineista ei katsota aiheutuvan kasvihuonepäästöjä, koska uudet kasvit sitovat ilmasta takaisin sen hiilen, jota edellisten polttaminen on aiheuttanut. Asennettujen lämmitysjärjestelmien hiilidioksidipäästöjä (g/kwh): Aurinkolämmitys 10 Sähkölämmitys Öljylämmitys 267 Kaukolämpö 218 Pellettilämmitys 30 Maalämpöpumppu 120 Ilmalämpöpumppu

23 ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET JÄTTEET Kotitalous jätteiden osuus valtakunnan kasvihuonekaasupäästöistä on vain parin prosentin luokkaa, mutta henkeä kohden laskettuna ne aiheuttavat kuitenkin keskimäärin noin 500 kilon hiilipöllähdyksen. Siksi lajittelu on tärkeätä ja sen merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan. Kotitalousjätteiden kierrätystä. Kuva: Pekka Hänninen

24 ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET JÄTTEET Lajittelemattomina kaatopaikalle päätyessään ruoantähteet, vaatteet, paperi ja muut orgaaniset ainekset mätänevät, jolloin hapettomassa tilassa syntyy metaania. Metaani on hiilidioksidia parikymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu ja kasvihuonepäästöjä syntyy yli jätteiden oman painon. Lajittelu ja kierrättäminen ovat siis todellisia ympäristötekoja! Esimerkkejä jätteiden hiilidioksiidipäästöistä: A B Biojäte Tekstiilit Paperi ja pahvi Pienmetallit A Keskivertokuluttaja tuottaa vuodessa jätettä (kg) B Kaatopaikkajätteen hiilidioksidipäästöt (kg CO2-ekv)

25 ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET JÄTTEET Maapallon luonnonvarat hupenevat. Lisäksi neitseellisistä raaka-aineista valmistettujen esineiden kuten lasi- ja alumiinipurkkien tuottaminen kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin kierrätysmateriaaleista valmistaminen. Tulevaisuudessa lajittelun merkitys korostuu entisestään toivottavasti myös talojen rakentamisessa kierrätetyn materiaalin osuus tulee yleistymään entisestään. Pullojen uusi elämä rakennusmateriaalina.

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi

Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Rakennuksen hiilijalanjäljen arviointi Materiaalit ja energiatehokkuus Ohjeita vastaajille: Kannattaa vastata kaikkiin kysymyksiin. Kysymyksissä 1-14 valitse sopiva vaihtoehto napsauttamalla ruutua. Valitse

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Fiksua asumista. Pekka Hänninen ja RTY ry 2012

Fiksua asumista. Pekka Hänninen ja RTY ry 2012 Fiksua asumista Pekka Hänninen ja RTY ry 2012 1 Fiksu talo säästä energiaa hyödyntää uusiutuvia energialähteitä on kestävä ja korjattava säästää luontoa ja kukkaroa Esimerkkejä energiatehokkaan pientalon

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Rakentajan polku. - tulee hankkia riittävän ajoissa suunnittelutehtävän vaativuus- ja pätevyysvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat

Rakentajan polku. - tulee hankkia riittävän ajoissa suunnittelutehtävän vaativuus- ja pätevyysvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat Ekokumppanit Oy Rakentajan polku Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee: -huolehtia siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien määräysten ja säännösten sekä myönnetyn luvan mukaisesti

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin

Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin Miltä näyttävät matalaenergiatalot? - energiatehokkuuden vaikutus arkkitehtuuriin 1 2 Ekotalojen arkkitehtuuri Rakennusten ja ikkunoiden suuntaaminen Aurinkoenergian passiivinen ja aktiivinen hyödyntäminen

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com

Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista!

Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! WOODPOLIS www.woodpolis.fi Since 2006 Kestävää kehitystä ja rakentamismääräyksiä. Hirsirakentaminen osana nykyaikaista puurakentamista! Hirsirakentaminen 2000- luvulla Suomessa ja mailmalla- seminaari.

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Fiksua asumista. Pekka Hänninen ja RTY ry 2012

Fiksua asumista. Pekka Hänninen ja RTY ry 2012 Fiksua asumista Pekka Hänninen ja RTY ry 2012 1 Fiksu talo säästä energiaa hyödyntää uusiutuvia energialähteitä on kestävä ja korjattava säästää luontoa ja kukkaroa Esimerkkejä energiatehokkaan pientalon

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

1 DIA 2 DIA. Fiksu talo säästää luontoa, terveyttä ja kukkaroa

1 DIA 2 DIA. Fiksu talo säästää luontoa, terveyttä ja kukkaroa 1 DIA FIKSUA ASUMISTA -kalvosarja on tuotettu osana Rakennustarkastusyhdistyksen RTY:n Energialisäarvoa rakennusvalvonnan ohjauksella -hanketta, joka on osa Motivan koordinoimaa ja Sitran rahoittamaa kuluttajien

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Ihminen on Energiaholisti

Ihminen on Energiaholisti Ihminen on Energiaholisti Energiaholisti nauttii energialla tuotetusta mukavuudesta Energiaholisti hyvin harvoin parantuu Kun nautinnosta ei voi luopua, on ainoa keino saavuttaa sama nautinto vähemmällä

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Keravalla 12.10.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010

3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 3T-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Järvenpäässä 13.10.2010 Energiatehokkuuden parantaminen on tehokasta ilmastopolitiikkaa Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö

Tiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Energiankäyttäjän mahdollisuudet Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Sisältö Tausta Tavoitteet Kesäasuminen Kaupunkiasuminen Autoilu Yhteenveto Suosituksia 24.4.2010 Asko Vuorinen 2 CV 1970 80 Imatran Voima Oy:n

Lisätiedot

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy

Hybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä

Lisätiedot

Luotettavaa lämmitystekniikkaa

Luotettavaa lämmitystekniikkaa Uuteen kotiin Luotettavaa lämmitystekniikkaa SENERA Oy Yli 20 vuoden kokemus rakentamisesta Useita tuhansia tyytyväisiä maalämpöasiakkaita Uudisrakennusten maalämpöjärjestelmien erikoisosaaja SENERA:n

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt

Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Miksei maalle saisi muuttaa? - Hiilidioksidipäästöt Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos 25.4.2012 1 Aluerakenne vs. hiilijalanjälki tiivis

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus

Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus Marja-Vantaa - Urbaanin ekologisen rakentamisen suuri mahdollisuus 16.6.2008 Reijo Sandberg projektinjohtaja Marja-Vantaa -projekti Vantaan kaupunki Alue Helsingin seudulla Marja Vantaa Helsinki Vantaa

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010

Ilmankos Energiailta. Timo Routakangas 12.10.2010 Ilmankos Energiailta Timo Routakangas 12.10.2010 C 2 H 5 OH Esittely Timo Routakangas Yrittäjä Energiamarket Tampere Oy Energiamarket Turku Oy Energiamarket Tyrvää Oy RM Lämpöasennus Oy 044 555 0077 timo.routakangas@st1energiamarket.fi

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

KUVAT: Pohjoinen napajää 17. syyskuuta 1979 ja 17. syyskuuta 2007. Jää on huvennut. Kuva: University of Illians

KUVAT: Pohjoinen napajää 17. syyskuuta 1979 ja 17. syyskuuta 2007. Jää on huvennut. Kuva: University of Illians 1 DIA FIKSUA ASUMISTA -kalvosarja on tuotettu osana Rakennustarkastusyhdistyksen RTY:n Energialisäarvoa rakennusvalvonnan ohjauksella -hanketta, joka on osa Motivan koordinoimaa ja Sitran rahoittamaa kuluttajien

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Öljy energiana Öljyssä energia

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Laitteiden ekologiset selkäreput

Laitteiden ekologiset selkäreput Laitteiden ekologiset selkäreput 2190 kg 5233 kg 1394 kg Ministereoiden ekologinen selkäreppu 1394 kg Laskennan oletukset: Laitteen käyttöikä 8 vuotta, laitteen teho käytettäessä 15 W ja valmiustilassa

Lisätiedot

HL-HEAT Oy. Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 LAHTI PUH 03 525 7700 FAX 03 734 5830 www.hl-heat.fi

HL-HEAT Oy. Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 LAHTI PUH 03 525 7700 FAX 03 734 5830 www.hl-heat.fi HL-HEAT Oy Vesijärvenkatu 4 M 3 15100 LAHTI PUH 03 525 7700 FAX 03 734 5830 www.hl-heat.fi HIGH LIGHT SMART SYSTEM Kattaa alla mainittujen ohjauksen sekä valvonnan Lämmitykset Ilmanvaihdot Turvallisuuden

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Lämmitystapavalinnat muuttuvat

Lämmitystapavalinnat muuttuvat SULPU Lämpöpumppupäivä 28.11.201 3 Fur Center Lämmitystapavalinnat muuttuvat Mikko Juva Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Uusiutuvat energiamuodot Puu ja puupohjaiset polttoaineet Aurinkoenergia

Lisätiedot