ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 69/12/1 Dnro PSAVI/159/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen Leuanojan Latvasuon lisäalueen ympäristölupa, Yli-Ii

Transkriptio

1 1 PÄÄTÖS Nro 69/12/1 Dnro PSAVI/159/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Leuanojan Latvasuon lisäalueen ympäristölupa, Yli-Ii Latvasuon Turve Ky Seppäläntie Tannila

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA SEN VIREILLE TULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 4 Yleiskuva toiminnasta... 4 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön... 4 Pöly, melu ja liikenne... 8 Varastointi ja jätteet... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)... 9 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 9 Tuotantoalueen nykytila... 9 Asutus ja maankäyttö Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Kalasto ja kalastus Pöly, melu ja liikenne Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Pääasiaratkaisu RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Hakemuksen hylkäämisen perusteet SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 18

3 3 HAKEMUS JA SEN VIREILLE TULO Latvasuon Turve Ky on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalueen noin 30 hehtaarin lisäalueen turvetuotantoon Yli-Iin kunnassa. Lisäalue koostuu 25 hehtaarin ja 5 hehtaarin alueista. Turvetuotantoalueen pohjois-koillispuolella sijaitsevan noin 25 hehtaarin lisäalueen hakija on jo pääosin kuntoonpannut ja ottanut turvetuotantoon. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vaatimuksesta toiminta kyseisellä luvittamattomalla lisäalueella on lopetettu kesällä Toiminnan jatkamiseksi ELY-keskus edellytti ympäristöluvan hakemista lisäalueelle mennessä. Turvetuotantoalueen eteläosan keskellä sijaitsevaa noin 5 hehtaarin lisäaluetta ei ole kuntoonpantu turvetuotantoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 51/05/1 myöntänyt Latvasuon Turve Ky:lle ympäristöluvan Leuanojan Latvasuon turvetuotantoon ja turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Leuanojaan, joka laskee Siuruanjokeen. Ympäristölupa on myönnetty tuolloin auma-alueet mukaan lukien 60 hehtaarin jo tuotannossa olevalle alalle ja noin 13 hehtaarin suuruisen lisäalueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Leuanojassa aiheutuvat kalasto- ja kalastushaitat on määrätty kertakaikkisesti korvattavaksi. Ennalta arvioiden hankkeesta ei ole katsottu aiheutuvan muuta vesistöön tai sen käyttöön kohdistuvaa vahinkoa. Päätöksen mukaan luvan haltijan on tehtävä vuoden 2013 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Nykyinen turvetuotantoalue ja noin 30 hehtaarin lisäalue ovat hakijan omistuksessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Latvasuo on merkitty turvetuotantoalueeksi. Alueelle ei ole laadittu asema- ja yleiskaavoja.

4 4 Toiminta Yleiskuva toiminnasta Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalue sijaitsee Yli-Iin kunnan Tannilan kylässä noin 10 kilometriä Tannilan kylästä luoteeseen. Leuanojan Latvasuolla turvetuotanto on aloitettu vuonna Tuotantopinta-ala on auma-alueineen 73 hehtaaria, josta noin 13 hehtaarin kuntoonpanotyöt tehtiin kesällä ja syksyllä Arvion mukaan lähivuosina tuotantoaluetta on jäämässä pois tuotannosta vähintään 10 hehtaaria. Tuotantoalueella turve varastoidaan yhdellä auma-alueella. Leuanojan Latvasuolla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta lämmöntuotantoon yksityisille toimijoille ja suuremmille lämpölaitoksille. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on noin m 3. Hakemuksen mukaisella 30 hehtaarin lisäalueella on arvioitu olevan polttoturvetta noin m 3. Turvetuotannon tyypillisellä tuotantokaudella toukokuusta syyskuun puoliväliin aktiivisia tuotantovuorokausia on noin 30 40, mutta sääolojen salliessa tuotanto jatkuu keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotannon päävaiheet ovat turpeen irrottaminen suon pinnasta, kuivaus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä. Hakemuksen mukaisella lisäalueella korvataan tuotannosta vähitellen poistuvaa alaa. Lisäalueen kuntoonpanotyöt pyritään tekemään mahdollisemman vähävetisinä aikoina tarpeettoman vesistökuormituksen välttämiseksi. Lisäalueen kuntoonpanon on arvioitu kestävän noin vuoden ja tuotantovaiheen noin 20 vuotta. Lisäalueen välittömät työllisyysvaikutukset tuotannossa, kuormauksessa ja kuljetuksissa ovat arviolta 4 5 henkilötyövuotta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Samoin toimitaan, jos tuotantoaikana tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Hakija kunnostaa omistamansa tuotantoalueen uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesien käsittely Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalueelta vedet johdetaan Leuanojaan, josta vedet laskevat Siuruanjoen kautta Iijokeen. Tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita ovat sarkaojien lietesyvennykset, päisteputkien lietteenpidättimet, kolme laskeutusallasta ja kaksi pintavalutuskenttää. Tuotantoalueelta vedet johdetaan 60 hehtaarin alalta kesäaikaisen pintavalutuksen ja 13 hehtaarin alalta ympärivuotisen pintavalutuksen kautta vesistöön. Tuotannossa olevalta 60 hehtaarin alueelta vedet johdetaan tuotantoaikana pumppaamalla laskeutusaltaan 1 ja pintavalutuskentän 1 kautta vesistöön. Tuotantoajan ulkopuolella edellä mainitun alueen vedet johdetaan laskeutusaltaan 3 kautta vesistöön. Vesien pumppaamiseen tarvittava

5 sähkö saadaan traktorikäyttöisen aggregaatin kautta. Tuotantoalueen pohjois-koillispuolella sijaitsevan pääosin jo kunnostetun 25 hehtaarin lisäalueen vedet johdetaan jo tällä hetkellä edellä mainittujen vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Hakemuksen mukaan laskeutusaltaan 1 mitoitus on riittävä 60 hehtaarin tuotantoalan ja 25 hehtaarin lisäalueen vesienkäsittelyyn, mutta laskeutusaltaan 3 mitoitus ei ole riittävä pintakuorman osalta maksivirtaaman aikana. Hakemuksen mukaan lisäalueen tulva-aikojen vesien hallintaa on mahdollista tehostaa rakentamalla kaksi uutta laskeutusallasta nykyisen tuotantoalueen kokoojaojaan. Hakija tutkii vielä myös mahdollisuutta johtaa lisäalueen vedet näiltä kahdelta uudelta laskeutusaltaalta tuotantoajan ulkopuolella suoraan Leuanojaan erillistä ojaa pitkin. Myös virtaamansäätöpadot ovat mahdollisia keinoja lisäalueen vesien hallinnan tehostamisessa. Tuotannossa olevalta 13 hehtaarin alueelta vedet johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaan 2 ja pintavalutuskentän 2 kautta vesistöön. Vedet johdetaan kentälle painovoimaisesti. Tuotantoalueen eteläosan keskellä sijaitsevan kunnostamattoman 5 hehtaarin lisäalueen vedet on suunniteltu johdettavaksi samaa reittiä pitkin. Hakemuksen mukaan laskeutusaltaan 2 mitoitus on myös riittävä 5 hehtaarin lisäalueen vesien johtamiseen ja allasta on mahdollista suurentaa. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on noin 4 hehtaaria, mikä on noin 4,7 % nykyisin tuotannossa olevan (60 ha) ja lisäalueen (25 ha) yhteenlasketusta pinta-alasta (85 ha). Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on noin 1 hehtaari, mikä on noin 5,6 % nykyisin tuotannossa olevan (13 ha) ja lisäalueen (5 ha) yhteenlasketusta pinta-alasta (18 ha). Tuotantoalueen laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Altaat on varustettu pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla mahdollisesti kulkeutuvan turvepölyn pääsy vesistöön. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Tuotannosta poistuneelle alueelle on tehty noin 4 hehtaarin kokoinen tekojärvi, jonka syvyys on enimmillään noin 2,5 metriä. Tekojärvi on tehty ennen voimassa olevan ympäristöluvan voimaantuloa ja se sijaitsee pintavalutuskentän 1 itäpuolella. Tuotantoalueen vesiä ei johdeta tekojärven kautta Leuanojaan. Pintavalutuskenttää 1 on korjattu ja sen penkkoja on vahvistettu alkuvuonna Kentän alapuolelle on asetettu mittapato maaliskuussa Veden laadun tarkkailu Leuanojan Latvasuon tuotantoalueen voimassa olevassa ympäristöluvassa on annettu määräykset päästötarkkailusta. Luvassa päästötarkkailu on määrätty tehtäväksi vuosina 2007 ja Päästötarkkailua ei toteutettu vuonna Vuosina 2010 ja 2011 toteutettavaksi suunnitellut päästötarkkailut jäivät tekemättä konsultin virheen vuoksi. Päästötarkkailut on sovittu toteutettavaksi vuosina 2012 ja Leuanojan Latvasuon voimassa olevan ympäristöluvan mukaisen 13 hehtaarin lisäalueen kuntoonpanotyöt tehtiin kesällä ja syksyllä Luvassa on määrätty tehtäväksi kuntoonpanovaiheen tarkkailu pintavalutuskentän 2 alapuolelta. Kuntoonpanovaiheen tarkkailua ei kuitenkaan toteutettu, koska sitä ei vähäisten vesimäärien vuoksi ymmärretty tarpeelliseksi. 5

6 6 Päästöt vesistöön Lisäalueen kuntoonpanovaiheen päästöt on arvioitu noin 30 hehtaarin alueelle eli takautuvasti myös jo pääosin kunnostetulle noin 25 hehtaarin lisäalueelle. Kuntoonpanovaiheessa suurin osa päästöistä aiheutuu suon peruskuivatuksesta. Kuntoonpanovaiheen kuormitusta on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden vuosien keskimääräisten ominaiskuormitusarvojen avulla. Kyseisessä aineistossa vesienkäsittelymenetelmiä ei ole eritelty, suurimmalla osalla tarkkailluista kokoonpanosoista vesienkäsittelymenetelmänä on ollut pintavalutus. Leuanojan Latvasuon lisäalueelta vedet ohjataan 25 hehtaarin alalta kesäaikaisen pintavalutuksen ja 5 hehtaarin alalta ympärivuotisen pintavalutuksen kautta. Leuanojan Latvasuon lisäalueen (30 ha) kuntoonpanovaiheen päästöt Brutto Netto kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n talvi 1,0 0,02 0,3 0,6 0,01 0,2 kevät 6,0 0,05 1,1 3,4 0,03 0,5 kesä 2,0 0,02 0,4 1,6 0,01 0,3 syksy 0,8 0,01 0,5 0,4 0,01 0,3 kg/v 619 6, ,4 98 Leuanojan Latvasuon tuotantovaiheen päästöissä on huomioitu koko nykyisen luvan mukainen ala (73 ha) sekä lisäalueet ( ha). Tuotantoalueen nykyään tuotannossa olevalta 60 hehtaarin tuotantoalalta sekä jo tuotantokuntoiselta 25 hehtaarin lisäalalta tulevat vedet käsitellään tuotantokauden aikana pintavalutuksella. Muina aikoina kyseiset vedet käsitellään pelkästään laskeutusaltaalla. Tuotantoalueen nykyään tuotannossa olevalta 13 hehtaarin alalta ja suunnitellulta 5 hehtaarin lisäalalta tulevat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Koska Leuanojan Latvasuon nykyiseltä tuotantoalalta ei ole käytettävissä suokohtaista tarkkailuaineistoa, hankealueen päästöjä vesistöön on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan alueen laskeutusaltaallisten ja pintavalutuskentällisten tuotantovaiheen soiden tarkkailuaineiston perusteella. Leuanojan Latvasuon nykyisen tuotantoalueen (73 ha) ja lisäalueen (30 ha) tuotantovaiheen bruttopäästöt ovat vuositasolla noin kg kiintoainetta, 35 kg fosforia ja 655 kg typpeä. Tuotannosta aiheutuvat nettopäästöt ovat vuositasolla noin kg kiintoainetta, 30 kg fosforia ja 455 kg typpeä. Lisäalueiden osuus esitetyistä tuotantovaiheen päästöistä olisi noin 30 %. Koska vähintään 10 hehtaaria nykyisestä tuotantoalueesta on lähivuosina jäämässä pois tuotannosta, kuormituslaskenta kuvaa laajinta tuotantotilannetta vuosina , minkä jälkeen kuormitus vähitellen pienenee tuotantoalan pienentyessä. Tuotantovaiheen päästöjen laskennassa on otettu huomioon talvi- ja kevätaikana laskeutusallaskäsittely valtaosalla tuotantoalueesta. Arvioinnissa käytetyn laskenta-aineiston perusteella Leuanojan Latvasuon kokonaispäästöt muodostuvat pienemmiksi lisäalueiden (30 ha) kuntoonpano- kuin tuotantovaiheessa, mikä johtuu kuntoonpanovaiheen laskenta-aineiston painottumisesta pintavalutuskentällisiin soihin.

7 kg/v Leuanojan Latvasuon nykyisen tuotantoalueen (73 ha) ja lisäalueen (30 ha) kokonaispäästöt, kun lisäalueet ovat vielä kuntoonpanossa. LA = laskeutusallas ja PVK = pintavalutuskenttä Leuanojan Latvasuon nykyisen tuotantoalueen (73 ha) ja lisäalueen (30 ha) tuotantovaiheen päästöt. LA = laskeutusallas ja PVK = pintavalutuskenttä Brutto Netto pintaala kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n LA talvi ,2 0,13 1,8 7,5 0,11 1,4 LA kevät ,26 5,3 42 0,18 3,3 PVK talvi ,7 0,01 0,2 0,4 0,00 0,1 PVK kevät ,6 0,03 0,7 2,1 0,01 0,3 PVK kesä ,8 0,03 0,3 0,5 0,02 0,3 PVK syksy ,0 0,06 2,5 4,0 0,03 1,8 Brutto Netto pintaala kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n LA talvi ,3 0,10 1,5 5,8 0,09 1,1 LA kevät ,23 4,6 32 0,15 2,7 PVK talvi ,3 0,01 0,1 0,2 0,00 0,1 PVK kevät ,7 0,02 0,5 1,1 0,01 0,3 PVK kesä ,8 0,04 0,9 3,8 0,03 0,6 PVK syksy ,8 0,01 0,5 0,4 0,01 0,3 kg/v Kokonaiskuormitus Siuruanjoen vesistöalueella Hakemuksen mukaan Siuruanjoen vesistöalueella oli vuonna 2010 tuotannossa kaikkiaan 32 turvetuotantoaluetta. Turvetuotanto oli keskittynyt erityisesti Siuruanjoen alaosalle. Turvetuotannon kokonaispinta-ala oli vuonna 2010 yhteensä hehtaaria muodostaen noin 1,5 % koko Siuruanjoen vesistöalueen pinta-alasta. Vuoden 2010 tietojen perusteella turvetuotannon vuosittaiset bruttopäästöt (sisältää luonnonhuuhtouman) Siuruanjokeen olivat yhteensä noin kg happea kuluttavaa ainesta, kg fosforia, kg typpeä, kg kiintoainetta. Vuosittaiset nettopäästöt olivat noin 900 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Turvetuotannon vesistöpäästöjen suurus voi vaihdella vuosittain voimakkaastikin valuntatilanteesta riippuen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 esitetyn kuormituslaskelman perusteella pistekuormituksen, johon turvetuotanto kuuluu, osuus Siuruanjoen alaosan vuotuisesta ravinnevirtaamasta on fosforin osalta noin 3 % ja typen osalta noin 7 %. Suurin ravinnekuormittaja on maatalous, jonka osuus vuotuisesta kokonaisainevirtaamasta on fosforin osalta noin 41 % ja typen osalta noin 14 %. Metsäojitukset aiheuttavat noin 22 % fosforihuuhtoumasta ja noin 6 % typpihuuhtoumasta. Luonnonhuuhtouman osuus fosforikuormituksesta on 24 % ja typpikuormituksesta noin 68 %. Luonnonhuuhtoumaa ei lasketa kuormituk-

8 seksi, sillä se on osa luontaista aineiden kierokulkua. Arviot perustuvat jokisuulle vuosina laskettuihin ja Itämeren suojelukomissiolle (HELCOM) raportoituihin ainemääriin, joihin on lisätty varovainen arvio järvilaajentumiin sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitusarviot perustuvat ympäristöhallinnon VAHTI-rekisterin vuosien tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä Eri lähteistä vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainevirtaamaa voidaan suuntaa antavasti arvioida Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän vedenlaatumallin avulla. Vedenlaatumallissa kuormitusarvot on laskettu jokaiselle 3. jakovaiheen valuma-alueelle maankäyttömuotojen sekä virtaama- ja vedenlaatutietojen perusteella. Mallin perusteella Leuanojan (61.414) valuma-alueelta Siuruanjokeen kohdistuvan pistekuormituksen (turvetuotanto ja laskeuma) kokonaiskuormitus on 1,35 kg fosforia, 650 kg typpeä ja kg kiintoainetta vuodessa. Mallissa typpija kiintoainekuormitukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin tuotantosuon päästöarviossa, mutta fosforikuormitus on ilmeisesti arvioitu liian vähäiseksi. Kokonaisuutena edellä esitetyt kuormitusarvot ovat mallin mukaan vain muutamia prosentteja ojaan tulevasta kokonaisainemäärästä, joka muodostuu pääosin metsä- ja maatalouden kuormituksesta sekä luonnonhuuhtoutumasta. Leuanojaan ei tule Leuanojan Latvasuon turvetuotannon lisäksi muuta pistekuormitusta. 8 Pöly, melu ja liikenne Leuanojan Latvasuon turvetuotannosta aiheutuvat päästöt ilmaan ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuus ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääolosuhteista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto aina keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyistä työskentelyajoista johtuen. Turpeen nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksesta aiheutuva pölyäminen ajoittuu lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuormat suojataan pölyämisen estämiseksi. Turvetuotannossa melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilla tuotantokentillä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin maalla. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön.

9 Turvetta kuljetetaan talvella rekkalastia noin kolmen viikon ajanjaksona pääosin suurille polttolaitoksille Ouluun ja Kemiin sekä jonkin verran Tornioon. Rekkaliikenne suuntautuu metsäautotien kautta Vaaranojantielle (seututie nro 855) ja sitä pitkin joko Oijärvi-Olhava tielle tai Tannila- Yli-Ii tielle. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossain määrin muuta raskasta liikennettä. 9 Varastointi ja jätteet Polttoaineiden varastointiin tuotantoalueen tukikohdassa on käytössä kaksi litran polttoainesäiliötä, jotka ovat kaksivaippaisia. Jäteöljyt ja muut nestemäiset ongelmajätteet sekä kiinteät öljyiset jätteet varastoidaan omiin merkittyihin keräysastioihin, jotka on sijoitettu suojakaukaloihin. Jäteastiat säilytetään lukittavassa ladossa. Sekajätettä syntyy pieniä määriä. Kaikki jätteet toimitetaan asianmukaiseen keräykseen. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan alueella muodostuu koko tuotantoaikana noin 400 m 3 kivennäismaita ja 30 m 3 laskeutusaltaiden lietettä, jotka hyödynnetään ympäristönhoidossa, eikä niistä ole arvioitu aiheutuvan ympäristövaikutuksia. Viime vuosina lisäalueiden kunnostuksessa ja lieteojien tyhjennyksestä syntynyt kaivannaisjäte on läjitetty, tasattu ja muotoiltu tuotantoalueen keskiosaan, jossa on tuotannosta poistunutta aluetta. Aikaisempina vuosina kaivannaisjäte on läjitetty tekojärven penkereisiin. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan nykyisin tuotannossa olevalta 13 hehtaarilta ja hakemuksen mukaiselta 5 hehtaarin lisäalueelta johdettavat vedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella, mikä edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Nykyisin tuotannossa olevalta 60 hehtaarilta ja hakemuksen mukaiselta 25 hehtaarilta lisäalueelta johdettavat vedet käsitellään sulan maan aikaisella pintavalutuksella ja jäätyneen maan aikana laskeutusaltaalla. Koska alueella ei ole sähköliittymää, ympärivuotista pumppausta pintavalutuskentälle ei ole mahdollista järjestää teknisesti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympä ristöön Tuotantoalueen nykytila Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalue on ollut tuotannossa vuodesta 1986 alkaen. Tuotantoalueen lähiympäristö on metsää, suota ja peltoja. Tuotantoalueen pohjois-koillispuolella sijaitseva 25 hehtaarin lisäalue on jo pääosin kuntoonpantu tuotantokuntoon. Alue on suurimmaksi osaksi entistä peltoa (noin 22 ha), jonka hakija oli suunnitellut alun perin ruokohelpiviljelyyn. Pieni osa alueesta (noin 3 ha) on ojitettua suota, jolta on kaadettu puusto. Turvetuotantoalueen eteläosan keskellä sijaitsevaa 5 hehtaarin lisäaluetta ei ole kuntoonpantu. Alueen ympärille on kaivettu ojat, mutta puustoa ei ole kaadettu.

10 Lisäalueilla (25 ja 5 ha) ei ole tehty kasvillisuus- ja linnustokartoitusta. Hakemuksen mukaan lisäalueilla ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, metsälain mukaisia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä tai vesilain mukaisia vesiluonnon suojelutyyppejä. 10 Asutus ja maankäyttö Lähimmät asutut kiinteistöt sijaitsevat Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalueen lounaispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä Vaaraojantien varressa. Hankealueen läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- ja virkistysalueita. Leuanojan varressa turvesuolta Siuruanjokeen ei ole asutusta. Hankealue sijaitsee Oijärven paliskunnan alueella. Hakemuksen mukaan 5 ja 25 hehtaarin lisäalueilla ei ole juurikaan merkitystä marjastus- ja metsästysmaana, sillä ne sijoittuvat nykyisen tuotantoalueen keskelle ja reunalle. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys on alueella mahdollista ja sallittua. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Leuanojan Latvasuon lähistöllä ei sijaitse Natura verkostoon sisällytettyjä alueita tai muita suojelualueita. Suon läheisyydessä ei ole myöskään arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinne- ja kulttuurimaisemia. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin tai lähikiinteistöjen veden laatuun tai antoisuuteen. Lähin pohjavesialue sijaitsee lähimmillään noin kuuden kilometrin etäisyydellä Leuanojan Latvasuon lounaiseteläpuolella. Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalue sijaitsee valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan Iijoen vesistöalueen (61) Siuruanjoen alueen (61.4) Leuanojan valuma-alueella (61.414). Leuanojan valuma-alue on 86,77 km 2 ja järvisyys 0,15 %. Nykyisen tuotantoalueen ja hakemuksen mukaisen lisäalueen yhteenlaskettu osuus koko Leuanojan valuma-alueesta on noin 1,47 %. Leuanojan valuma-alueella ei ole muita turvetuotantosoita. Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalueelta johdettavien vesien purkureitin virtaamia Leuanojan suulla ja Siuruanjoen alaosalla on laskettu vuosien keskiarvojen perusteella. Siuruanjoelta on käytetty Leuankosken (F = km 2 ) mitattua virtaama-aineistoa (Hertta-tietokanta). Koska Leuanojan virtaamista ei ole mitattua tietoa, ojan virtaamat on arvioitu Suomen ympäristökeskuksen kehittämän ja ylläpitämän vesistömallijärjestelmän perusteella.

11 Keskimääräiset virtaamatiedot (m 3 /s) Leuanojan Latvasuon vesien purkureitillä Leuanojan suulla ja Siuruanjoen Leuvankoskella vuosina Leuanoja Siuruanjoki MQ, keskivirtaama koko vuosi 0,94 30,0 joulu-maaliskuu 0,37 11,1 kesä-syyskuu 0,69 22,0 MNQ, keskialivirtaama koko vuosi 0,15 3,8 joulu-maaliskuu 0,17 4,7 kesä-syyskuu 0,22 5,7 MHQ, keskiylivirtaama koko vuosi 11,2 363,2 joulu-maaliskuu 1,7 49,8 kesä-syyskuu 2,2 90,6 11 Vedenlaatu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannassa on vedenlaatutietoja Leuanojasta ja Siuruanjoesta. Leuanojan vedenlaadusta on olemassa tuloksia ainoastaan vuosilta 1993, 1995 ja Leuanojan vesi on näiden tulosten perusteella tummaa, sameaa ja rehevää. Erityisesti veden fosfori- ja rautapitoisuudet ovat olleet korkeita. Veden fosforipitoisuudet ovat olleet µg/l, typpipitoisuudet µg/l, rautapitoisuudet µg/l, kiintoainepitoisuudet 1,6 7,2 mg/l ja kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) 8,3 21 mg/l. Veden ph on vaihdellut lievästi happamasta selvästi emäksiseen. Vuosina 1993 ja 1995 määritetyt alkaliniteettiarvot osoittavat erinomaista puskurikykyä happamuutta vastaan. Siuruanjoen vesi on luonnostaa humuspitoista ja melko ravinteikasta. Luonnonhuuhtouman osuus vesistöön tulevasta ravinnemäärästä ja humuksesta on suuri. Siuruanjoen vedenlaatua on tarkasteltu Siuruanjoen alaosalla ennen Siuruanjoen liittymistä Iijokeen. Vuosien vedenlaatutietojen mukaan veden kiintoainepitoisuus on vaihdellut alle 1 mg/l:sta 21 mg/l:aan. Veden keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut kesällä 47 µg/l, mikä on rehevien vesien tasolla. Myös fosforin minimipitoisuudetkin ovat olleet lievästi reheville vesille tyypillisellä tasolla. Kesällä veden keskimääräinen typpipitoisuus on ollut 540 µg/l, rautapitoisuus µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 23,3 mg/l. Veden typpipitoisuudet ovat olleet lievästi rehevällä tasolla. Kemiallinen hapenkulutus on vaihdellut vuodenajoittain siten, että pienimmillään se on ollut talvella ja suurimmillaan kesällä. Vuosien vedenlaatutietoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Siuruanjoki on luokiteltu tyydyttäväksi. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa vuosille Siuruanjoen alaosan ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Toimenpideohjelman mukaan suurin este tavoitetilan eli hyvän tilan saavuttamiselle Siuruanjoessa on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä happamuuden aiheuttamat haitat. Tavoitetila on arvioitu saavutettavan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Keskeisimpiä ovat lisätoimenpiteet, joilla vähennetään ravinne- ja kiintoainekuormitusta metsä- ja maataloudessa, turvetuotannossa sekä peruskuivatuksissa. Turvetuotannon osalta tämä tarkoittaa lähinnä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä eli

12 pintavalutuksen tai muun tehostetun vesienkäsittelymenetelmän ottamista ympärivuotiseen käyttöön. Vaikutukset vesistöön Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalueen päästöjen vaikutuksia vesistössä on arvioitu laimenemislaskelmalla, jossa vesistöön johdettava kuormitus suhteutetaan vesistön virtaamaan. Leuanojan Latvasuolta on matkaa Leuanojan suulle noin 15 kilometriä. Päästöjen vaikutuksia on arvioitu Leuanojan suulla laskussa Siuruanjokeen (F = 68,8 km 2 ) sekä Siuruanjoessa Leuvankoskessa (F = km 2 ). Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistöjen nykyistä veden laatua ja vesistössä tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi ravinteiden sitoutumista ja sedimentoitumista. Leuanojan suulla ennen Leuanojan liittymistä Siuruanjokeen Leuanojan Latvasuon nykyisen turvetuotantoalueen (73 ha) sekä lisäalueen (30 ha) tuotannosta aiheutuvat pitoisuusnousut ovat suurimmat talviaikana virtaaman ollessa pieni. Nettokuormitus kohottaisi talviaikana enimmillään veden kokonaisfosforipitoisuutta noin 3,5 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta noin 47 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,2 mg/l. Kesäaikana laskennalliset pitoisuuslisäykset ovat selvästi talvea pienempiä. Leuanojan Latvasuon tuotannosta aiheutuvat pitoisuuslisäykset eivät aiheuta selvää rehevyystason nousua Leuanojassa, mutta ylläpitävät omalta osaltaan ojan rehevyyttä. Paikallisesti Leuanojan yläosalla lähempänä tuotantoaluetta vaikutukset voivat olla merkittäviäkin. Laskennallinen arvio Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalueelta tuotantovaiheessa (103 ha) johdettujen vesien aiheuttamista nettopitoisuuslisäyksistä vesistöissä virtaama m 3 /s kiintoaine mg/l kok.n µg/l kok.p µg/l Leuanojansuu joulu-maaliskuu 0,4 0,2 47 3,5 kesä-syyskuu 0,7 0,0 4 0,4 Siuruanjoki joulu-maaliskuu 11,1 0,0 2 0,1 kesä-syyskuu 22,0 0,0 0 0,0 12 Kalasto ja kalastus Siuruanjoessa Leuanojan Latvasuon nykyisen tuotantoalueen ja lisäalueen nettopäästöjen aiheuttamat pitoisuuslisäykset ovat vähäisiä eivätkä käytännössä ole mitattavissa. Leuanojan Latvasuon lisäalueen kuormitus osaltaan heikentää Leuanojan veden laatua, mutta siihen vaikuttavat myös muut tekijät kuten maa- ja metsätalous. Laskennallisen arvion perusteella tuotantoalueen päästöt eivät vaikuta Siuruanjoessa heikentävästi Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tilatavoitteiden saavuttamiseen. Hakemuksen mukaan Leuanojalla paikalliset harjoittavat ojalla pienimuotoista vapakalastusta. Kalastus painottuu nousukalan pyyntiin. Saalis on käytännössä Siuruanjoesta nousevaa haukea ja ahventa. Leuanojan

13 Latvasuon tuotannosta poistuneelle alueelle on tehty tekojärvi, jossa harjoitetaan satunnaista hauen ja ahvenen vapakalastusta. Siuruanjoen pääuoman kalastajamäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosina 1990, 1995, 1999 ja 2004 tehtyjen kalastustiedustelujen mukaan. Kalastus Siuruanjoella tapahtuu pääasiassa verkoilla, katiskoilla, heittovavoilla ja mato-ongilla. Saalis on kaikkina vuosina ollut pääasiassa haukea, ahventa ja särkeä, joiden yhteisosuus on ollut noin % kokonaissaaliista. Kokonaissaalis Siuruanjoella on pudonnut vuoden 1990 jälkeen noin puoleen. Saalis oli vuonna 1990 noin kiloa ja vuonna 2004 noin kiloa. Alentuma kohdentuu melko tasaisesti kaikkiin kalalajeihin. Suhteellisesti eniten on vähentynyt made- ja harjussaalis. Kokonaissaaliin vähentymä ei suoraan kerro muutoksista kalakannoissa, sillä myös kalastuskulttuuri on muuttunut vuosien mittaan. Etenkin 1990-luvulla monilla sisävesillä verkkokalastus on vähentynyt ja muu virkistyskalastus on lisääntynyt. Siuruanjoella verkkojen ja katiskojen määrä on pudonnut noin kolmannekseen vuoden 1990 jälkeen. Myös mateen aktiivinen pyynti on ilmeisesti vähentynyt, sillä erilaisten koukkujen määrä on vähentynyt lähes kolmannekseen vuoden 1990 jälkeen. Saalistietojen perusteella pyyntikokoinen harjuskanta näyttää kuitenkin Siuruanjoella taantuneen. Siuruanjoen alaosalla (Leuankoski ja Hirvaskoski) ja keskiosalla (Saarikoski) on tehty sähkökoekalastuksia määrävuosina 1980-luvun lopulta lähtien. Koskikalasto on ollut kaikkina vuosina pääasiassa pohjakaloja, kivisimppua ja kivennuoliaista, sekä mutua ja harjusta. Haukea, ahventa, madetta ja taimenta on esiintynyt vain satunnaisesti. Harjukset ovat olleet pääasiassa kesänvanhoja poikasia ja niiden määrä on vaihdellut eri vuosina. Harjustiheydet ovat laskeneet 2000-luvulla. Pohjakalojen määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti ilman selvää kehityssuuntaa. Siuruanjoen ala- ja keskijuoksulla on ollut ainakin paikallisesti pyyntivahva rapukanta 1980-luvulla, jolloin joella oli muutamia ravustajia ja saalis oli muutamia satoja rapuja vuodessa. Seuraavan vuosikymmenen loppupuolella rapukanta oli varsin heikko ja ravustus vähäistä, mutta 2000-luvulla joella on harjoitettu pienimuotoista ravustusta. Siuruanjoella on mahdollisesti ollut raputuho vuosina Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Leuanojan Latvasuon lisäalueen (30ha) kuormituksen vaikutukset Leuanojassa jäävät niin vähäisiksi, että niillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta ojan kalakantoihin. Leuanojan kalasto on pääasiassa Siuruanjoesta kevätaikaan nousevaa kalaa, joka on varsin hyvin muutoksia kestävää. Leuanojalla harjoitetaan pienimuotoista nousukalan pyyntiin painottuvaa vapakalastusta, johon kuormituksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Latvasuon lisäalueen kuormituksella ei arvioida olevan vaikutusta Siuruanjoen kalastoon, kalastukseen tai kalojen käyttökelpoisuuteen. Koko tuotantoalueen (noin 100 ha) kuormitus vaikuttaa osaltaan Leuanojan veden laatuun, mikä ilmenee lähinnä erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina kuten muun muassa veden tummuus, pohjan liettyminen ja mahdollisten seisovien pyydysten likaantuminen. Näitä haittoja esiintyisi Leuanojalla ilman Latvasuon kuormitustakin, joka kuitenkin osaltaan vahvistaa niitä. 13

14 14 Pöly, melu ja liikenne Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Tuotantotoiminnan seurauksena voi ajoittain kulkeutua turvepölyä tai aiheutua melua tuotantoalueen lähiympäristöön. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pöly- tai melupäästöissä, kun otetaan huomioon tuotantoalueen pieni koko ja etäisyys asutukseen. Lähin asutus sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueelta. Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalue sijaitsee päällystämättömän seututien varressa, jolloin kuljetuksista aiheutuu jonkin verran teiden pölyämistä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Turverekkojen ulkopuolella lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois alkumatkasta, mikä voi näkyä seututiellä (nro 855). Seututien varrella asutusta on vähän, joten turvekuljetuksia ei katsota olevan haittaa asutukselle. Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalue kuuluu sisäasianministeriön paloturvallisuusohjeen mukaiseen luokkaan III. Pelastusviranomainen tekee tarkastuksen suolla vuosittain ennen tuotantokauden alkua. Tarkastuksessa ilmenevät mahdolliset puutteet korjataan eikä toimintaa aloiteta ennen pelastusviranomaisen hyväksyntää. Leuanojan Latvasuolla on kuusi vesitilavuudeltaan yli 50 m 3 :n palovesiallasta. Lisäalueille on tarkoitus tehdä neljä uutta palovesiallasta. Tarvittaessa vettä voidaan ottaa myös tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsevasta tekojärvestä ja luoteiskulmassa sijaitsevasta lammesta. Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailulla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista. Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä. Lisäalueen (30 ha) tarkkailun hakija on esittänyt sisällytettäväksi osaksi Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalueen tarkkailua, koska lisäalueen vedet on suunniteltu käsiteltäväksi samoilla laskeutusaltailla ja pintavalutuskentillä kuin nykyisenkin tuotantoalueen vedet. Leuanojan Latvasuon voimassa olevassa ympäristöluvassa on annettu yksityiskohtaiset määräykset käyttö- ja päästötarkkailusta. Tuotantoalueen vaikutustarkkailu on tehtävä vesistötarkkailun osalta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen sekä kalasto- ja kalastustarkkailu Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Leuanojan Latvasuon päästötarkkailu toteutetaan vuosina 2012 ja Päästötarkkailussa vesinäytteitä otetaan siten, että saadaan selville pintavalutuskenttien 1 ja 2 puhdistustehokkuus. Leuanojan Latvasuon tarkkailusta laaditaan vuosien jälkeen 2012 ja 2013 jälkeen lyhyt yhteenvetoraportti, joka sisältää päästö- ja vaikutustarkkailujen tulokset.

15 15 Vahinkoja estävät toimenpiteet Hakija on arvioinut lisäalueen kuormituksen vesistö- sekä kalasto- ja kalastusvaikutukset sen tasoisiksi, että niistä ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Leuanojan Latvasuon voimassa olevassa ympäristöluvassa nro 51/05/1 luvan haltija on velvoitettu maksamaan kertakaikkisena korvauksena tuotannossa olevan alueen (73 ha) osalta Leuanojan vesialueen tuoton alentumisesta Tannilan osakaskunnalle 50 euroa ja Karjalankylän osakaskunnalle 200 euroa. Hakija on esittänyt lisäalueen (30 ha) osalta pinta-alaan suhteutettuna ja elinkustannusindeksin muutoksella vuoden 2005 rahanarvosta lokakuun 2011 rahanarvoon korjattuna kertakaikkisena korvauksena Tannilan osakaskunnalle 22 euroa ja Karjalankylän osakaskunnalle 88 euroa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmalla, laskeutusaltaiden 1 3 mitoitustiedoilla, kopiolla vuoden 2011 käyttöpäiväkirjasta, tiedoilla liittyen 13 hehtaarin kuntoonpanovaiheen tarkkailutuloksiin sekä selvennyksillä liittyen tuotantoalueen vesien johtamiseen ja päästötarkkailuun. Täydennykset on tarpeellisilta osin sisällytetty kertoelmaosaan. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta ei ole annettu tiedoksi kuuluttamalla eikä erityistiedoksiantona asianosaisille. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto ratkaisee hakemuksen asianosaisia kuulematta. Pääasiaratkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 51/05/1 myöntänyt Latvasuon Turve Ky:lle ympäristöluvan silloiselle auma-alueet mukaan lukien noin 60 hehtaarin suuruiselle alalle ja

16 noin 13 hehtaarin suuruisen uuden alueen kuntoonpanoon ja turvetuotantoon. Ympäristönsuojelulain 35 :n 2 momentin mukaan hakemukseen on muun ohella liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta ja sen vaikutuksista. Aluehallintovirasto toteaa, että Leuanojan Latvasuon lisäalueen tapauksessa tarpeellinen selvitys toiminnan vaikutuksista olisivat tiedot nykyisellä Leuanojan Latvasuon tuotantoalueella harjoitettavasta toiminnasta aiheutuneiden päästöjen ja niiden vaikutusten selvittäminen edellä mainitussa ympäristölupaviraston päätöksessä määrättyjen tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti. Ympäristönsuojelulain :ssä säädetään lupahakemuksen johdosta pyydettävistä lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä sekä lupahakemuksesta tiedottamisesta. Lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n 3 momentin mukaan kuulemisesta on muutoin voimassa, mitä hallintolaissa säädetään. Hallintolain 34 :n 1 momentin mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun. Sanotun lainkohdan 2 momentin 1) kohdan asian saa kuitenkin ratkaista asianosaista kuulematta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti perusteettomana. Jäljempää pääasiaratkaisusta ilmenevästi aluehallintovirasto on katsonut, että hakija ei ole voinut eikä voi liittää hakemukseen lupaharkinnan kannalta tarpeellista selvitystä. Näin ollen aluehallintovirasto on edellä mainittujen ympäristönsuojelulain 35 :n 2 momentin, 38 :n 3 momentin ja hallintolain 34 :n 2 momentin 1) kohdan nojalla ratkaissut asian asianosaisia kuulematta. 16 Hakemuksen hylkäämisen perusteet Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksessa tarkoitettujen Leuanojan Latvasuon 25 ha:n suuruisen pääosin jo tuotantoon otetun lisäalueen sekä 5 ha:n suuruisen vielä kuntoonpanemattoman lisäalueen turvetuotannon vaikutusten arvioimiseksi ja luvan myöntämisedellytysten harkitsemiseksi ympäristönsuojelulain 35 :n 2 momentissa tarkoitettuja tarpeellisia tietoja olisivat tiedot nykyisellä Leuanojan Latvasuon tuotantoalueella harjoitettavasta toiminnasta aiheutuvien päästöjen ja niiden vaikutusten selvittäminen ympäristölupaviraston päätöksessä Nro 51/05/1 määrättyjen tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti. Koska näitä tietoja ei tarkkailun laiminlyönnistä johtuen voida saada, hakemuksessa tarkoitettujen lisäalueiden luvanmyöntämisedellytyksiä ei ole mahdollista luotettavasti harkita. Näin ollen hakemus on hylättävä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 35 :n 2 momentti ja 38 :n 3 momentin Hallintolaki 34 :n 2 momentti

17 17 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Maksun määräämisessä sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa ollutta maksuasetusta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hehtaarin suuruista turvetuotantoaluetta koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Hakemuksen mukainen tuotantopinta-ala on noin 30 hehtaaria. Myönteisestä ja kielteisestä päätöksestä peritään saman suuruinen maksu. Koska taulukon mukainen maksu olisi päätöksen käsittelyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 48 euroa tunnilta. Käsittelyn vaatima työmäärä on ollut 40 tuntia. Näin ollen käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina (1572/2011) 7 Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

18 18 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja sen liitteenä 2 olevaan aluehallintoviraston päätökseen esittelijän esteellisyydestä saa hakea muutosta Vaasan hallintooikeudelta valittamalla. Jorma Rantakangas Valtteri Niskanen Tapio Orjasniemi Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Jorma Rantakangas ja ympäristölakimies Valtteri Niskanen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai TO/am Liitteet Liite 1. Valitusosoitus Liite 2. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös esittelijän esteellisyydestä Päätös Tiedoksi Hakija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Yli-Iin kunta Yli-Iin kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

19 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

20 1 Liite 2 POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Ympäristöluvat PÖYTÄKIRJA Istunto Läsnä Ympäristölakimies Valtteri Niskanen Ympäristöneuvos Jorma Rantakangas Dnro Hakija Asia PSAVI/159/04.08/2011 Latvasuon Turve Ky Leuanojan Latvasuon lisäalueen ympäristölupa, Yli-Ii RATKAISPYYNTÖ Tapio Orjasniemi on päivätyssä kirjelmässä pyytänyt ratkaistavaksi, onko hän esteellinen toimimaan esittelijänä yllä mainitussa asiassa. Perusteluksi mahdolliselle esteellisyydelleen Orjasniemi on ilmoittanut, että hän on valtion valvontaviranomaisen edustajana suorittanut Leuanojan Latvasuolla valvontatarkastuksen vuonna Leuanojan Latvasuolla turvetuotantoa harjoitetaan vuonna 2005 myönnetyn ympäristöluvan nojalla. Lupa- ja valvontaviranomaisia koskeva merkintä Ympäristölupavirastot on lakkautettu , minkä jälkeen niiden toimivaltaan kuuluneet ympäristönsuojelulain mukaiset lupa-asiat käsitellään perustetuissa aluehallintovirastoissa. Ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja valtion valvontaviranomaisia olivat alueelliset ympäristökeskukset vuoden 2009 loppuun saakka ja alkaen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, jotka toimivat myös ympäristönsuojelulain mukaisina hallintopakkoviranomaisina. Valvonnasta ja hallintopakosta säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa. VÄLIPÄÄTÖS Perustelut Aluehallintovirasto päättää, että ympäristöylitarkastaja Tapio Orjasniemi ei ole esteellinen toimimaan esittelijänä aluehallintovirastossa vireillä olevassa Leuanojan Latvasuon lisäalueen ympäristölupaa koskevassa hakemusasiassa. Voimassa oleva ympäristölupa ja sen nojalla harjoitetun toiminnan valvonta Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto, jäljempänä PSY, on antamallaan lainvoimaisella ympäristölupapäätöksellä nro 51/05/1 myöntänyt

21 Latvasuon Turve Ky:lle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Leuanojan Latvasuon turvetuotantoon. Lupa koski tuolloin tuotannossa ollutta noin 60 ha:n alueen turvetuotantoa sekä noin 13 ha:n suuruisen uuden alueen kuntoonpanoa ja turvetuotantoa. Lisäksi toiminnanharjoittaja velvoitettiin noudattamaan päätöksen lupamääräyksiä. Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on suorittanut Leuanojan Latvasuon turvetuotantoalueella tarkastuskäyntejä vuosina 2006, 2008, 2009 sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jäljempänä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus, vuosina 2010 ja Vuosien 2006, 2008, 2009 ja 2010 tarkastuskäynneillä toiminnanharjoittajalle annettiin toimenpidehuomautuksia, koska toiminnassa ei kaikilta osin ollut noudatettu ympäristöluvan nro 51/05/1 lupamääräyksiä. Huomautukset tarvittavista toimenpiteistä lupamääräysten noudattamiseksi merkittiin valvontatarkastuksista laadittuihin pöytäkirjoihin. Vuoden 2011 tarkastuskäynnillä havaittiin, että toiminnanharjoittaja oli voimassa olevan ympäristöluvan nojalla harjoitetun toiminnan lisäksi luvatta kunnostanut ja ottanut 25 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon. Valvontatarkastuksesta laaditussa pöytäkirjassa on toimenpiteiden osalta viitattu erillisiin valvontakirjeisiin. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on päivätyssä kirjelmässä Selvityspyyntö ja kuuleminen toiminnan keskeyttämisen varalta Vastaus selvityspyyntöön todennut, että turvetuotantotoiminta lisäalueella on lopetettu ja velvoittanut toiminnanharjoittajan hakemaan ympäristölupaa kysymyksessä olevalle lisäalueelle. ELY-keskuksen mukaan, mikäli ympäristölupaa ei haeta taikka saada, lisäalue on ennallistettava tai muutoin saatettava sellaiseen tilaan, ettei siltä aiheudu päästöjä vesistöön. 2 Tapio Orjasniemen suorittamat valvontatoimet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen palveluksessa olleet määräaikainen tarkastaja Tapio Orjasniemi ja tarkastaja Maria Manninen ovat suorittaneet valvontatarkastuksen Leuanojan Latvasuolla Lisäksi tuolloin tarkastuksessa oli läsnä Latvasuon Turve Ky:n edustajana Antti Matinaho. Valvontatarkastuksesta laaditussa pöytäkirjassa, jonka Orjasniemi on allekirjoittanut, on annettu toiminnanharjoittajalle seuraavat toimenpidekehotukset: - Voiteluaineet ja jäteöljyt tulee varastoida tiivispohjaisella raunakorokkeellisella alustalla mennessä. - Öljyisten jätteiden keräysastia tulee olla selvästi merkitty. - Työmaapäiväkirjaan tuleen merkitä kattavammin tietoja. - Pintapuomit tulee laittaa pumppausaltaaseen ja pieneen laskeutusaltaaseen viipymättä. - Tuotantoaikana vesien kulkeutuminen isosta laskeutusaltaasta suoraan laskuojaan tulee estää. - Vesien pumppaamista pintavalutuskentälle nro 1 on lisättävä - Tieto päästö- ja vesistötarkkailun liittyvän sopimuksen tekemisestä on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle mennessä. Lisäksi tarkastuspöytäkirjan mukaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tulee seuraamaan tarkastuksella määrättyjen velvoitteiden toimeenpanoa.

22 3 Tapio Orjasniemen suorittamien valvontatoimien merkitys Aluehallintovirasto toteaa, että päivätyssä tarkastuspöytäkirjassa lueteltujen toimenpidekehotusten voidaan katsoa annetun, jotta Leuanojan Latvasuolla turvetuotantoa harjoitetaan vastaisuudessa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston toimintaan myöntämän ympäristölupapäätöksen nro 51/05/1 ja siihen sisältyvien lupamääräysten mukaisesti. Näin ollen toimenpidekehotusten antamisessa ja niiden toimeenpanon seuraamisessa kysymys on ollut toimintaan myönnetyn ympäristöluvan toimeenpanosta eli täytäntöönpanovallan käyttämisestä. Lisäaluetta koskeva ympäristölupahakemus Latvasuon Turve Ky hakenut Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa luvatta kunnostetun 25 ha:n suuruisen Leuanojan Latvasuon lisäalueen turvetuotantoon sekä 5 ha:n suuruisen lisäalueen turvetuotantoa varten kunnostamiseen ja turvetuotantoon ottamiseen. Luvan hakeminen 25 ha:n lisäalueen osalta perustuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaisena antamaan kehotukseen hakea ympäristölupaa sanotulle lisäalueelle vuoden 2011 loppuun mennessä. Aluehallintovirasto toteaa, että ympäristönsuojelulain mukaisen lupahakemuksen käsittelyssä luvan myöntämisedellytykset ratkaistaan noudattaen muun ohella, mitä ympäristönsuojelulain 41 :ssä ja 42 :ssä säädetään lupaharkinnan perusteista ja luvan myöntämisen edellytyksistä. Tässä tapauksessa lisäalueiden läheinen sijainti jo tuotannossa olevaan alueeseen nähden ja hakemuksesta ilmenevät ainakin osittain yhteiset toiminnot muun muassa vesienkäsittelyssä huomioon ottaen asian käsittelyssä otetaan huomioon myös Leuanojan Latvasuolla jo nykyisin voimassa olevan ympäristöluvan nojalla harjoitettava toiminta. Tapio Orjasniemen esteellisyyden arviointiin sovellettava lainkohta Aluehallintovirasto toteaa, että Orjasniemen esittämillä perusteilla kysymys hänen esteellisyydestään on ratkaistava hallintolain 28 :n 1 momentin 7) kohdan perusteella. Tällaisessa tapauksessa on arvioitava, onko virkamiehen puolueettomuus asian käsittelyyn vaarantunut muusta erityisestä syystä. Kysymyksessä on niin sanottu esteellisyyden yleislauseke. Hallintolakia (434/2003) koskevan hallituksen esityksen (HE: 72/2002) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan hallintolain 28 :n 1 momentin 7) kohdassa tarkoitetun erityisen syyn on oltava ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Yleislausekkeen perusteella jää arvioitavaksi muun muassa kysymys niin sanotusta toisen asteen esteellisyydestä. Tällä tarkoitetaan virkamiehen osallistumista asian aikaisempaan käsittelyyn alemmassa viranomaisessa. Hallinnossa sanotunlaisen tilanteen on katsottu voivan syntyä lähinnä alistus- tai vahvistusmenettelyssä, jossa esittelevä virkamies on asian tultua alemmassa viranomaisessa käsitellyksi siirtynyt ylemmän viranomaisen palvelukseen.