Välijoki YLEISKUVAUS KOORDINAATIT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Välijoki YLEISKUVAUS KOORDINAATIT"

Transkriptio

1 Välijoki YLEISKUVAUS Lappajärven vedet virtaavat Evijärveen noin 17 kilometriä pitkän Välijoen kautta. Välijoki kiemurteli aikaisemmin suhteellisen kapeassa suoraan kaakosta luoteeseen suuntautuvassa laaksossa. Sen loppupuolella oli noin 6 kilometrin pituinen 7 peräkkäisen voimakkaan kosken jakso ja 1960-luvun perkaukset ja 1968 rakennettu Hanhikosken voimalaitos muuttivat joen luonteen täydellisesti. Koskijakson tilalle tuli 7 metrin korkuinen voimalaitospato, sen yläallas ja alapuolinen kallioon louhittu alakanava, joka on nykyään noin 10 metriä leveä kalliouoma. Aikaisemmin koskinen Välijoki muuttui 1960-luvulla paikoin järvimäisen leveäksi voimalaaltaaksi. Asutus, maatalous ja metsät reunustavat uutta maisemaa. (Kuva Timo Kinnunen) KOORDINAATIT Tunnus Paikka Karttapaikalta Välijoki_1 Halkosaari lat ' lon ' Välijoki_2 Itäkyläntie lat ' lon ' Välijoki_3 Pato lat ' lon '

2 Välijoki_4 Koskelantie lat ' lon ' Välijoki_5 Jokikyläntie Lat ' lon ' Välijoki_6 Myllytie lat ' lon ' Välijoki_7 Pukkilantie lat ' lon ' Välijoki_8 Kirsiläntie lat ' lon ' Välijoki_9 Kaustisentie lat ' lon ' Välijoki_10 Evijärvi lat ' lon ' VÄLIJOEN KARTOITUS Välijoen kartoitusmelonta tehtiin perjantaina Lähtöpaikka oli Lappajärven Nykälänniemi ja maali Evijärven Sillankorvan leirintäalue. Melojat olivat Veli-Matti Hakala, Seija Heittola, Jorma Isotalo, Kaisa Isotalo, Timo Kinnunen, Ari Nousiainen, Anssi Orrenmaa, Margit Orrenmaa, Susanna Siirtola, Merja Suomela ja Eija Tuomaala. Välijoen kartoituksessa tutkittiin myös jokeen laskevan Varispuron soista ympäristöä. (Kuva Timo Kinnunen) SOVELTUVUUS MELONTAREITIKSI Hanhikosken voimalaitos on muuttanut täydellisesti lähes koko Välijoen luonteen. Voimalaitoksen vaikutus näkyy ensimmäisen 8,5 kilometrin matkalla suurina levennyksinä. Sen jälkeen edessä on voimalan ohitus, minkä jälkeen joki kulkee 3 kilometrin matkan

3 louhitussa kallioseinäisessä uomassa. Entinen haastava koskiosuus on kadonnut kokonaan. Vasta viimeinen 3 kilometrin taival muistuttaa normaalia jokiuomaa. Haasteita antavat joen alussa Niskan sillan ohitus ja puolivälin jälkeen Hanhikosken voimalapadon ohitus. Kumpikaan niistä ei ole ylivoimainen este melojille. Välijoen länsirannalle suunniteltua asuntoaluetta varten kaavaillaan kaivettua uomaa Paskolammen kautta. Se saattaisi tarjota vaihtoehdon myös Niskan padon ohitukselle. Mikäli Hanhikosken ohitusta helpotetaan esimerkiksi tukeista tehdyn ohitusrännin avulla,, tulee Välijoki melko helposti melottava väylä Tervareitin kahden suurimman ja kiinnostavimman melontajärven välillä. Tällaisena Välijoki on tärkeä linkki Tervareitin kokonaisuudessa. Myös itse Välijoki tarjoaa melojalle kiinnostavia näkymiä. Ely-keskuksen vesistöennusteissa näkyy seuranta ja ennuste Välijoen vedenkorkeudesta Hanhikosken padolla: Vaihtelut ovat tavallisesti niin pieniä, että ne eivät vaikuta joen melontakelpoisuuteen. Jatkuva vuorokausisäännöstely tietää kuitenkin sitä, että Välijoki ei saa pysyvää jääpeitettä juuri koskaan. Sen takia se olisi melottavissa usein myös talviaikaan. Jyrkkä pudotus Hanhikosken voimalan jälkeiselle Välijoelle aiheutti eniten päänvaivaa kartoitusmelonnassa. Voimalan ohittamiseen löytyy hyviä vaihtoehtoja.

4 TARKEMPI KUVAUS MELONTAREITTINÄ Hanhikosken voimala jakaa Välijoen kahteen hyvin erilaiseen osaan, minkä takia joki on kuvattu kolmessa palassa: ennen voimalaa, voimalapadon ohitus ja voimalan jälkeen. VÄLIJOKI ENNEN HANHIKOSKEN VOIMALAA Välijoen melontaretki alkaa luontevasti heti Niskan padon jälkeen. Jokiuoman länsipuolella oleva hiekkainen matalikko tarjoaa hyvän lähtöpaikan. Auto on hyvä jättää tien toisella puolella olevalle Halkosaaren parkkipaikalle. Samalla voi ihailla parkkipaikan koillisessa kulmassa olevaa kevään 1979 patokapinan muistomerkkiä. Mikäli meloja ottaa vauhtia Lappajärvestä, hänen on Välijoen alkaessa ratkaistava Niskan padon ohitus. Padon keskellä oleva vajaan metrin pudotus ei ole koskimelojalle ylivoimainen laskettava, mutta retkimelojan kannattaa nousta maihin vasemmalta puolelta kymmenisen metriä ennen patoa. Nousupaikka ei ole aivan helppo, mutta mahdollinen. Siitä on muutaman kymmenen metrin kantomatkan hyvälle lähtöpaikalle. Niskan padon reilun metrin pudotus on periaatteessa mahdollista laskea sopivalla vedellä. Retkimelojan kannattaa kuitenkin nousta maihin vasemmalta puolelta Niskan sillan ja padon välistä. Kantomatkaa tulee muutama kymmenen metriä. Kovemmalla juoksutuksella Niskan padon alle muodostuu pitävä stoppari. Niskan pato oli sen ansiosta Lapuan Poutun padon ohella maakunnan paras puljailupaikka ennen Malkakosken valmistumista. Kyrönjoen KoskiHäjyjen merkittävään freestylemenestykseen otettiin 2000-luvun alussa vauhtia paljolti juuri Niskan padon stopparista, opastajana Hannu Väisänen, oppilaana muun muassa Suomen mestarit Samuli Suokko ja Tuomas Kaukola. Välijoen kapeahko alkutaival on ollut jo kauan hyväksi havaittua asuinseutua, sillä reilun puolen kilometrin päässä Niskan padolta on löydetty pysyvä kivikautinen asuinpaikka joen läntiseltä rannalta, nykyisen raviradan tienoilta, Kumpusaarta vastapäätä. Oikealle kaartuvan Kumpulahden jälkeen on vasemmalla rannalla entisen tervahaudan paikka.

5 Kumpusaaresta ja Kumpulahdesta alkaa kahden ja puolen kilometrin mittainen leveä osuus, joka muistuttaa ilmeeltään enemmän järven lahtea kuin pohjalaista jokea. Uoman leveys vaihtelee 70 metristä jopa 240 metriin. Mikäli ei halua surra voimalan tekemän levennyksen alle upotettua luonnonuomaa, voi meloja nauttia Välijoen ensimmäisten kilometrien ajan kauniista ja pohjalaisittain harvinaisesta ja leveän virran maisemasta. Sen vasenta puolta hallitsevat maatalous, rantaniityt, asutus ja mökit, oikeaa puolta metsäiset näkymät. Vesilinnut näkyivät viihtyvän metsäisen rannan puolella. Ilkan luontotoimittaja Pekka Rajala näki toukokuun 2007 melonnallaan Välijoen alkupäässä telkkiä, sinisorsia, haapanoita, taveja ja kuningaskalastajan. Välijoen ensimmäisen leveän osuuden rantamilla on monia kauniita näkymiä. Juuri ennen ensimmäisen leveän osuuden päättymistä avautuu pienen salmen kautta joen länsipuolelle 800 metriä pitkä ja 150 metriä leveä Perälammi. Lähes luonnontilainen lahti vaikutti olevan sekä vesi- että metsälintujen suosiossa. Perälammin perällä on pieni suoranta, jonka takana kulkevan tien viereen on merkitty vanhan tervahaudan paikka. Perälammista lähtien kaksi saarta tuo ensin vaihtelua jokimaisemaan, kunnes alkaa kolmen kilometrin mittainen kapeampi osuus, vuoroin metsän ja vuoroin peltojen reunustamana. Koko tämä osuus toimii samalla Lappajärven ja Evijärven rajajokena. Evijärven kieleke on vasemmalla, Lappajärven oikean rannan puolella. Kapean osuuden alku on nimetty joutsenen mukaan Joutenvirraksi. Noin kahden kilometrin kohdalla kapea osuus alittaa ensin Koskelantien sillan, jota ennen on oikealla puolella Lomakylä Tapiolan vuokamökki aivan joen tuntumassa. Tämä on nähtävästi ainoa matkailijoita palveleva majoitus Välijoen varrella. Mauri ja Leila Lammi tosin harkitsevat majoituspalveluiden tarjoamista kolmisen kilometriä Niskan padon jälkeen, vasemman puolen hiekkarannan kohdalla. Niskan padon ja Hanhikosken padon välisen 8,5 kilometrin

6 osuuden puolivälin tienoille olisi hyvä saada myös melojien levähdyspaikka. Nyt itsestään selvää taukopaikkaa ei ole näkyvissä. Kapean osuuden päätteeksi Välijoki tekee jyrkän mutkan vasemmalle, alittaa heti Jokikyläntien sillan ja kääntyy sen jälkeen jyrkästi oikealle, mutkassa olevan saaren molemmin puolin. Paikka on entinen Sirppikoski, ja sen kerrotaan saaneen nimensä sirpin muodon mukaan. Entisestä Sirppikoskesta alkaa 2 kilometrin mittainen levenevä osuus, joka päättyy Hanhikosken patoon. Järvimäinen voimala-allas on enimmillään lähes puolen kilometrin levyinen. Paikka on kaunis ja melko luonnollisen tuntuinen. Myös muutama saari ja kapea riuttamainen muodostelma maisemoivat levennystä. Vain pintaan jätetty kanto muistuttaa Välijoen avarimman levennyksen olevan ihmisen tekemä voimala-allas. Myös muutama saari maisemoi lähes puoli kilometriä leveää lahdelmaa. Saarista viimeinen eli Kupilansaari on tiettävästi Evijärven kunnan omistuksessa. Saari on hieman pusikkoinen, mutta se olisi helposti kehitettävissä taukopaikaksi. Maastollisesti vielä houkuttelevampi taukopaikka voisi olla hieno mäntyinen niemi Kupilansaaren länsipuolella. Pakolliseen voimalataukoon on tästä paikasta tosin enää vähän yli kilometrin matka. Kupilansaaren viereisen vesialueelle kiinnostavuutta lisää, että se tunnettiin ennen voimalapatoa lähes pohjattomana Lemmonsilmänä. Se oli yksi paikoista, jossa Lappajärven kirkonkellon on arveltu piileskelevän isovihan aikaisia venäläisiä. Näille seuduille liittyy muitakin historiallisia tarinoita, minkä vuoksi Kupilansaari tai sen viereinen niemi voisi olla mahdollinen paikka myös geokätköpurkille. HANHIKOSKEN VOIMALAPADON OHITUS Eteen tulee vuonna 1968 rakennettu Hanhikosken voimalaitospato, joka tekee kirjallisuuden mukaan 7 metrin pudotuksen Välijokeen. Silmämääräisesti pudotus vaikuttaa suuremmalta. Rantautuminen on melko vaivatonta kummalle puolelle tahansa voimalapatoa. Rantautumispaikan valinta riippuu jatkossa siitä, miten padon ohitus ratkaistaan.

7 Pato tai sen takana vasemmalla puolella oleva tasanne on hyvä paikka tauon pitämiselle. Paikka tarvitsee myös opastaulun, jossa ohjeistetaan padon ohitukseen. Opastauluun löytyy voimalan lisäksi muutakin sisältöä, sillä Hanhikosken voimalan itäpuolisella alueella on ollut kivikaudella pysyvää asutusta ja 300 päässä Pukkilassa länsipuolella on vanhoja tervahaudan pohjia. Kartoitusmelojilla ei ollut suuria vaikeuksia Hanhikosken voimalapadon ohituksessa, mutta ohitusta on helpotettava, mikäli Välijokea halutaan markkinoida melontareittinä. Mahdollisuuksia on periaatteessa kolme. Ensimmäinen mahdollinen ohituspaikka on Hanhikosken voimalan vasen eli läntinen puoli. Siinä on ensin noin 10 metrin jyrkähkö lasku padolta tasanteelle ja sitten noin 7 metrin jyrkkä lasku tasanteelta joen rannalle. Ylempi laskupaikka on kasvuston peittämä rinne, jossa on nyt vaarallisen lahot rappuset. Ohituspaikan rakentaminen vaatisi kahden tukin muodostamaa ränniä ja niiden vieressä kulkevia kunnollisia rappusia. Alempi laskupaikka ratkeaisi samalla tavalla. Siinä on jo nyt luonnollinen paikka tukkirännille ja rappusille. Laskurännin sijoitus, suuntaus ja pituus tulisi harkita tarkasti, että kalusto on turvallista laskea joen äärelle. Kartoituksen aikana veden korkeus oli sellainen, että joen rannalla oli kohtalaisen miellyttävä vajaan metrin levyinen kivilohkareiden muodostama soralevennys. Tämän laskupaikan huono puoli on voimalapadon läheisyys, minkä takia juoksutus voi tehdä lähdöstä mahdottoman tai vaarallisen. Laskupaikka olisi sen takia etsittävä mahdollisesti hieman kauempaa. Hanhikosken voimalapadon ohitus lännen puolelta vaatii kaksi laskua. Noin 10-metrinen viherluiska vaatisi tukkiparin ja uudet rappuset lahojen tilalle. Jokeen kalusto laskettiin noin 7 metriä pitkää maavallia pitkin. Tämänkin paikka kaipaa ränniä ja rappusia.

8 Toinen mahdollinen ohitusväylä kulkee aivan voimalan itäpuolelta, ja sekin toimisi tukkirännien ja rappusten avulla. Huono puoli on raivaamaton maasto, minkä vuoksi väylää olisi ensin avattava matalamman kasvuston sekaan ja sitten metsikköön. Maastonmuodoiltaan väylä on miellyttävä ja jopa länsipuolta vaivattomampi. Ainoastaan viimeisen parin metrin pudotus on jyrkempi, mutta sekin ratkeaisi rännin ja kunnollisten rappusten avulla. Tämän itäisen metsäväylän hyvä puoli on, että se laskee avoimempaa läntistä väylää kauemmas voimalasta, pienelle matalikolle, josta kajakki on helppoa ja turvallista nostaa jokiuomaan. Alhaalta katsoen vasemmalla puolella oleva itäinen metsäväylä johtaa pieneen matalikkoon kauemmas padosta. Läntinen ohitusväylä on avoimempi, mutta vesille täytyy lähteä lähempää voimalaa ja melko kapeasta kivikosta. (Kuva Timo Kinnunen) Kolmas mahdollinen ohitusväylä kulkee padon oikeanpuoleista tieyhteyttä pitkin, ensin noin 100 metriä Myllytietä, sitten noin 120 tai 280 metriä Jokikyläntietä ja lopuksi noin 50 metriä laskeutumista Välijokeen laskevalle luiskalle. Pusikoituneelle ensimmäiselle luiskalle tulisi kantomatkaa kaiken kaikkiaan hieman alle 300 metriä, hyväkuntoiselle toiselle luiskalle runsaat 400 metriä. Kantomatka kysyy hieman aikaa ja vaivaa, mutta on aivan mahdollinen, varsinkin jos siihen on osannut varautua esimerkiksi kuljetuspyörästön avulla. Padolla odottava kuljetuskalusto olisi melojille hienoa palvelua, mutta valitettavasti katoaminen lienee liian todennäköinen kohtalo sellaiselle.

9 Kaluston kantaminen Välijokeen itäpuolelta laskeville luiskille on yksi vaihtoehto Hanhikosken padon ohittamiselle. Vajaan 300 metrin kantomatkan päässä on ruohottunut luiska. Runsaan 400 metrin kantomatkan päässä on leveä ja avoin laskupaikka. Yhteenveto: Vaihtoehto kolme eli itäpuolen noin 430 metrin kantomatka tietä pitkin on jo nyt toimiva vaihtoehto Hanhikosken padon ohittamiselle. Useimmat melontaa harrastavat valinnevat kuitenkin mieluummin padon ohituksen ykkösvaihtoehtoa eli vasemman puolen luiskia pitkin, jolloin varsinainen kantomatka jää hyvin lyhyeksi. Tästä ohituksesta voisi tehdä miellyttävä melko yksinkertaisten ja kestävien tukkirännien ja rappusten avulla. Mikäli ohitus halutaan tarjota myös veneille, voisi rappusten toiselle puolelle rakentaa tukevammat venerännit, joiden yläpäässä voisi olla myös vinssi. Kaikki ohitusvaihtoehdot toimivat myös toiseen suuntaan, vaikkakin enemmän voimia kysyen. Maltillisesti virtaavaa Välijokea voisi siten nousta myös vastavirtaan. Vielä houkuttelevampaa Välijoen melonta olisi, jos myös Hanhikosken padon yläpuolelle rakennettaisiin tukeista luiska, jota pitkin kalustoa voisi nostaa ja laskea jokeen. Mainituista ohitusrakenteista on jo hyviä kokemuksia Pedersören puolisella Ähtäväjoella esimerkiksi Hattarin voimalaitoksen ylä- ja alapuolella. VÄLIJOKI HANHIKOSKEN VOIMALAN JÄLKEEN Hanhikosken voimalan jälkeen seuraa entiselle Kirsilänkoskelle saakka 3 kilometriä pitkä täysin erilainen ja jopa melko erikoinen jokiosuus. Noin 10 metriä leveä jokiuoma on louhittu entisen luonnonuoman pohjalle. Rantoja rytmittävät metsäiset penkereet ja lukuisat pystysuorat lisukekiviset reunat, jotka ovat paikoin toista metriä korkeita ja usein melko komeitakin. Vaihtelua tälle maisemalle tuovat lähinnä mökeiltä ja asunnoilta jokeen laskevat luiskat ja pikkuiset lahdelmat. Melojan matka sujuu aivan mukavasti tälläkin matkalla, jossa kosket muodostivat aikaisemmin vaativiakin haasteita tervan kuljettajille ja tukin uittajille.

10 Hanhikosken voimalapadon jälkeinen kolmen kilometrin jokiuoma tarjoaa melko näyttäviäkin kallioreunuksia. Louhittu 3 kilometrin osuus ohittaa melkein heti Pukkilantien sillan ja aivan lopuksi Kirsiläntien sillan. Tästä alkaa Välijoen luonnonmukaisempi loppuosa. Kirsiläntien sillan tienoille olisi saatava näkyvä opaskyltti, ettei meloja mene huomaamatta tulevien mahdollisuuksiensa ohi. Voimalan myötä kadonneessa Kirsilänkoskessa oli aikaisemmin pudotusta peräti 3 metriä. Kun meloja lipuu entisen kosken kapeikosta leveään suvantoon, kaartuu vasemmalle pieni lahti lähes huomaamattomasti. Lahdella kannattaa pistäytyä, sillä sen rannalla on hieno hiekkarantainen uimapaikka uimakoppeineen ja nuotiopaikkoineen. Kun nousee lahden perukalta rannalle, ylhäällä aukeaa noin 140 metriä pitkä ja 40 metriä leveä Kirsilän lohilampi, joka on padottu entiseen jokiuomaan. Lammen rannalla on uusi siisti laavu ja nuotiopaikka, jotka ovat vapaasti käytettävissä. Laavun vieressä näkyvät lohilammen käytön säännöt. Niiden mukaan postilaatikkoon pudotetut nimilappu ja 10 euroa oikeuttavat kahden lohen kalastamiseen 8 tunnin aikana. Tarjolla on toisin sanoen erittäin houkutteleva taukotai yöpymispaikka kalastusta harrastavalle melojalle. Entisen Kirsilänkosken kohdalla on tyylikäs uusi laavu, joka ei näy joelle, vaan vaatii rannalle nousemisen vasemmalle puolelle jäävän lahden uimarannan kautta. Laavun edessä aukeaa vaivattomasti hyödynnettävä lohilampi.

11 Suvannon historiallisin nähtävyys jää helposti näkemättä heti levennyksen alkaessa oikean puoleisen niemen taakse. Kyseessä on Pyövelinkalliolla aivan joen rannassa seisova Pyövelinmänty, jonka juurella on käyty oikeutta ja jaettu saman tien lukuisia raipparangaistuksia. Puuhun on hirtetty palvelustyttö, joka oli surmannut aviottoman lapsensa. Monihaarainen Pyövelinmänty on lyhyempi kuin sen oikealla puolella kasvava nuorempi mänty. Puussa sanotaan vielä näkyvän orkamat, joissa oli ollut määlyt raipottavan sitomista varten. Pyövelinkallio vallittiin aikoinaan sopivaksi oikeuspaikaksi, kun rannikon tuomarit tulivat veneellä reittiä puoliväliin Kirsilänkosken suvannon suulle saakka. Keskellä näkyvä viereisiä puita matalampi Pyövelinmänty on historiallinen paikka tuomioiden jakamiseksi ja täytäntöön panemiseksi. Heikki Valijoki kertoi männyn tarinaa kartoitusmelonnan aikana. Samassa suvannossa on länsipuolella myös kolme saarta: ensin Lammassaari, sitten yli kilometrin mittainen Kupilansaari (mikä on jo toinen Kupilansaari Välijoessa) ja sen kyljessä reilun sadan metrin mittainen pitkulainen saari. Kupilansaaren vasemmalta puolelta lähtevä pikku-uoma ei kuitenkaan ole näkyvissä Välijoen melojalle. Loppupäässä jokeen yhtyvä uoma on sen sijaan aivan selvä. Noin 800 metrin päässä Kupilansaaresta avautuu Puronniemen kohdalla itäpuolella mielenkiintoinen Varispuron suoalue. Välijokeen oikealta puolelta laskevaa Varispuron suorantaista uomaa voi meloa noin 400 metrin matkan ylävirtaan, kunnes väylä tukkeutuu. Uoman molemmilla puolilla avautuu hieno rämesokkelo, jossa löytyy joitakin satoja metriä lisää melottavaa. Suokasvisto on runsasta ja kalat pomppivat melojan tieltä. Tämä alue on pieni mutta edustava näyte Etelä-Pohjanmaalta lähes kokonaan puuttuvasta suorantaisesta

12 virtapaikasta. Välijoen melojan on vaivatonta poiketa alueelle, eikä myöskään Evijärven suulta ei ole paikalle kuin kilometrin helppo melontamatka ylävirtaan. Rantautumispaikan rakentaminen Varispuron suolle tarjoaisi hienon tilaisuuden seurata suoluontoa eri vuodenaikoina. Meloja voi Välijoen lopussa pistäytyä helposti Varispurolle, joka tarjoaa Etelä-Pohjanmaalla harvinaisen virtaavan veden suoalueen. (Kuva Timo Kinnunen) 600 metriä Varispuron suoalueen jälkeen meloja alittaa Kaustisentien sillan. Sen jälkeen on kohta oikealla puolella veneenlaskupaikka, joka sopii melojan taukopaikaksi ja myös Välijoen retken päätöspaikaksi, sillä vierestä kulkee Kaustisentieltä alkava hiekkatie. Mikäli meloja jatkaa kohti Evijärveä, hän näkee oikealla puolella Pikkujoen uoman ja puusillan. Jokisaaren kiertävä uoma on idyllinen, mutta johtaa noin 300 metrin jälkeen laajaan kaislikkoon, josta on työläs löytää takaisin Välijoen suistoon. Välijoelta Evijärvelle saapumisen hetki ei ole kovin tarkkarajainen, koska Jokisuunlahden laaja kaislikko hälventää joen ja järven välistä rajaa.

13 Välijoen uomaa suoraviivaisesti jatkamalla meloja päätyy ennen pitää Evijärven Jokisuunlahdelle. Kaislat jatkuvat kuitenkin huomattavasti pidemmälle kuin kartasta voisi päätellä. Retken voi päättää oikealla puolella aukeavan Elviikinlahden venesatamaan, jonne on Jokisaarelta matkaa hieman alle 3 kilometriä. Esimerkiksi Sillankorvan leirintäalueelle tulee matkaa noin 5 kilometriä. Ruumisaari on hyvä taukopaikka matkan varrella. Mikäli meloja kääntyy Välijoen suistossa vasemman puoleiselle väylälle, hän ohittaa yksityisen laavun ja lähestyy Valmosan lintutornia. Kartoituksen aikana lintutornille asti ei kuitenkaan päässyt melomaan, joten melontaretki jatkuu esimerkiksi Sillankorvan leirintäalueelle. NÄHTÄVYYKSIÄ JA PALVELUJA Vuoden 1979 patokapinan muistolaatta Niskan sillalla. Uimapaikka, laavu, lohilampi ja Pyövelinmänty entisen Kirsilänkosken suvannossa. Helppokäyttöinen Kirsilän lohilampi on padottu entisen Kirsilänkosken länsipuolelle Välijoen vanhaan uomaan. MAJOITUSTA Lomakylä Tapiolan hirsimökki Välijoen idän puoleisella rannalla, Lappajärven ja Evijärven rajan tuntumassa, Koskenlantie 35, Lappajärvi, Tapio Koski, , LUKEMISTA Järviseudun historioissa on paljon tietoa Välijoesta: Hanhikosken ja Anttikosken kivikautiset asuinpaikat (JH , kartat s. 93 ja 100), Välijoki kivikaudella (JH ), perkaus (JH1 180), rajajokena (JH1 210), myllyt (JH1 683 ja 684), jokisuu, (JH1 394),

14 sahat (JH1 776 ja JH2 294), Hanhikosken voimala (JH2 389 ja JH3 786)) ja Hanhikosken myllyn haltia (JH3 677). Erkki Lammin Järviseudun entisyyttä (1959) kuvaa Lammin talo syntyä Välijoen rannalle hautasaunan paikalle ison vihan vainojen tuloksena (s. 8), Sirppikosken myllyä (11, 20 ja 21), Lammin talojen kalastusta (19), Koirakosken mylly, Lammin tamppimyllyä Käyriäispurossa Niskan sillan alapuolella (22-23), Koirakoskea (70) ja Evijärven Jokikylän ylintä taloa Ranta-Ahoa (72-73). Joki, kylä - ajanvirta. Kirja Evijärven Jokikylästä (1996) kuvaa Välijokea monilla sivullaan: Hanhikosken voimalan aiheuttama muutos (s. 11 ja 130), kivikautinen asutus (13), Kirsilänkoski (32, 95-97, 123, ), Hanhikoski (34-35, 91, ), Sirppikoski (35 ja 89), Lennonsilmä (35-36), Pyövelin mänty (47-48), myllyt (87-99), Koirakoski (89-90), uitto ( , , 206, ), kalastus (127-28, ), ravustus ( ) sekä koskien hyytäminen ja jäittenlähtö (194). Evijärven joulu 2008 sisältää sivuilla Ilmari Sulkakosken kirjoituksen Välijoesta. Heikki Kultalahden Hanhikosken voimalaitoksen vihkiäisiin kirjoittama Hanhikoski-runo (kirjasta Näiltä rakkailta rannoilta, s. 43) kuvaa voimalan tuloa optimistisin sanoin: Siitä aika käynyt yli muistirajan kun hanhet täällä talveansa vietti. Oli luonnon rauha päällä ajattoman ajan. Sitä koski soitti, rannan hongat mietti. Aika hiljaa mataa. Monta vuosisataa vuolas virta alas vettä toi. Taivaa kupoolissa tähdet samaa rataa kiertää, iltarusko tienoot puuteroi. Loppui luonnon rauha, loppui satu, erämies kun kosken äänen kuuli. Tuli lumeen tarvottuna suksen latu. Palas uudestaan, kun kävi suvituuli. Aikakirjoihin ei silloin pantu kun tuota, ken tätä omistaa. Sen oikeus, sen maa ja mantu ken ensin saapui, hän kaiken saa. On pitkä matka sieltä tänne saakka. On monta vaihetta ja vaivan päivää. Monen hartioita painanut on taakka. On kosken yllä ollut sumua ja häivää.

15 On vesirattaan rakentajat poissa. On koski Kirsilästä tuotu Pukkilaan. Vesi hiljaisena virtaa Välijoissa. Sähkövoimaa jauhaa kulkeissaan. Seestynyt on selväks ilmanpieli. Vangittu on koski vaahtopää. Sydämestä nousee kiitosmieli heille, jotka auttoi tänne elämää. On Sampo saatu, vaikka piskuinenkin, aina kuitenkin se jotain tuottaa. Se sanottu on usein aijemminkin: hän enin saa, ken itseensä voi luottaa! Antti Tuurin Kertomus järvestä (1981) kuvailee sivulla 60 Välijoen valjastamista toisin sanakääntein: Eletään 1960-lukua, Välijokea perataan, maamassoja siirretään joen penkereille ja joki muuttuu kaivetuksi voimalaitoskanavaksi. Säännöstelyn virheet ovat paljastuneet ensimmäisenä säännöstelykesänä jokaiselle, joka järven rannoilla asuu Evijärven kunnanvaltuusto päätti äänin 15-6 myydä Hanhikosken rahasamponsa Esse Elektro-Kraft Oy:lle 5,17 miljoonalla eurolla. Kunnanjohtajan mukaan myynnillä vältettiin kunnan veroprosentin nosto yhdellä tai kahdella prosentilla. Vuonna 1968 valmistunut Hanhikosken voimalaitos mullisti lähes koko Välijoen maiseman ja toimi vuoteen 2014 saakka Evijärven kunnan rahasampona.

Ähtävänjoki YLEISKUVAUS

Ähtävänjoki YLEISKUVAUS Ähtävänjoki YLEISKUVAUS Ähtävänjoki virtaa 61 kilometrin matkan Evijärveltä merelle Pietarsaaren edustalla. Ensimmäiset 9 kilometriä Pedersören rajalle asti luetaan tämän kartoituksen Tervareittiin. Ähtävänjoen

Lisätiedot

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu

Päiväys Sivu Tunniste Versio Sisällysluettelo Tulostettu 2 (15) Sisällysluettelo 1 Yleisiä huomioita Siuruajoesta melontaa ajatellen...3 2 Koskiluokitus välillä Kokkokylän silta Konttilan laavu (matka 7km)...3 3 Koskiluokitus välillä Konttilan laavu Yli Siurua

Lisätiedot

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)

Lisätiedot

TERVAREITTI YLEISKUVAUS

TERVAREITTI YLEISKUVAUS TERVAREITTI YLEISKUVAUS Tervareitiksi kutsutaan tässä raportissa Ähtävänjoen vesistön muodostamaa reittiä Soinin, Alajärven, Vimpelin, Lappajärven ja Evijärven alueella Pedersören rajalle saakka. Reittiin

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl)

MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) MUITA PERISUOMALAISIA JOKIREITTEJÄ (19 kpl) 1. SUUREN KYMIJOEN VARRELLA Lähtö: Aholan Lomalaidun Kohde: Vastila n. 3-4 metriä Matka: n. 15 kilometriä Aika: 14.6.2000 Suomi Meloo tapahtuman eräs osuus.

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa

Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Riihimäki Herajoki 110 kv voimajohtoreitin välillä Karoliinan sähköasema - Herajoki muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl)

MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) MUITA SAVON SUUNNAN JOKIREITTEJÄ (36 kpl) Heinävesi 1. Petruma Kermajärvi Lähtö: Jokilahti 89,4 Kohde: Kuusrannanselkä 80,1 Korkeusero: 9,3 m Matka: n. 2 km Petrumanjärvestä voi pudottautua vesiteitse

Lisätiedot

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Gaula Flyfishing Lodge - Alueet Beat 1 Rostad, Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue.

Vähäjoki KAARINA. TURKU Linnankatu. Vanhalinna. Ravattula. Loukinainen. 1 km. Halistenkoski. Halistentie. Koroisten muinaismuistoalue. km alistenkoski Vähäjoki Koroisten muinaismuistoalue alistentie Liedon Vanhalinna Vierasvenesatama Turun Linna Saaristomeren melontareitti, Sininen Reitti TURKU Linnankatu Puutarhakatu Puistokatu Aninkaistenkatu

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Kuninkaanjoki YLEISKUVAUS

Kuninkaanjoki YLEISKUVAUS Kuninkaanjoki YLEISKUVAUS Kuninkaanjoen pituudeksi lasketaan 35 kilometriä, mutta sen latvoille laskevat pienet purot keräävät vetensä paljon kauempaakin. Melontareittinä Kuninkaanjoen voi katsoa alkavan

Lisätiedot

Kolari Pasmajärvi muinaisjäännösinventointi 2012

Kolari Pasmajärvi muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kolari Pasmajärvi muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Ville Laakso Kustantaja: Maanomistajat 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 5 KOLARI 503 PASMAJÄRVI...

Lisätiedot

Firmaliiga Högbacka

Firmaliiga Högbacka Firmaliiga 16.5.2017 Högbacka Analyysi reittihärvelipiirrosten pohjalta A-rata 3-4: Pitkä väli, jossa oli useita eri reitinvalintavaihtoehtoja. Haasteita oli rastilta lähdössä ja toteutuksen sujuvuudessa.

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS. Yleiskuvaus

VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS. Yleiskuvaus VAIKKOJOEN KOSKILUOKITUS Yleiskuvaus Vaikkojoki sijaitsee Kaavin ja Juuan kuntien alueella. Joki on suojeltu voimalaitosrakentamiselta koskiensuojelulain (35/1987) nojalla. Vaikkojoki on valtakunnallisesti

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328

Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Ojennusvaara merkkipuu MH-tunnus: 97328 Kohdetyyppi: 7 Kulttipaikat Haltija: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Ajoitus: 7116 Uusi aika Ylläpitäjä: 181 Metsätalous Länsi-Lappi Rakentamisvuosi: Kunta: 614 POSIO

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011

Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 1 Hernesaaren osayleiskaava-alueen aallokkotarkastelu TIIVISTELMÄLUONNOS 31.10.2011 Laskelmat aallonkorkeuksista alueella Hernesaaren alue on aallonkon laskennan kannalta hankala alue, koska sinne pääsee

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Kuortane Kaarankajärven rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS

HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUMISEVAN MAISEMASELVITYS HAAPAJÄRVEN YLIPÄÄ-KUISEVAN AISEASELVITYS KUISEVANTIE YLIPÄÄ AISEARAKENNE 1:20 000 LAAKSO VAIHETTUISVYÖHYKE SELÄNNE AISEALLISESTI ARVOKAS ALUE: - KALLIOT: PUUSTOINEN KALLIOALUE - KYLÄILJÖÖ: PUUSTOSAAREKKEISSA

Lisätiedot

Lieksanjoen Melontareittiselostus 80 km RUUNAALTA (Lieksanjoelta) NURMIJÄRVELLE (Jongunjoelle)

Lieksanjoen Melontareittiselostus 80 km RUUNAALTA (Lieksanjoelta) NURMIJÄRVELLE (Jongunjoelle) Lieksanjoen Melontareittiselostus 80 km RUUNAALTA (Lieksanjoelta) NURMIJÄRVELLE (Jongunjoelle) Lähtöpaikka n. 500 m ennen Kokkojärven lakkautettua Rajavartioasemaa. Paikka on toiminut aikoinaan puiden

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

Rehevä ja suojainen Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan parhaita lintujärviä, paikoin jopa kansainvälisesti kiinnostava. (Kuva Hanna Ristimäki)

Rehevä ja suojainen Evijärvi on Etelä-Pohjanmaan parhaita lintujärviä, paikoin jopa kansainvälisesti kiinnostava. (Kuva Hanna Ristimäki) Evijärvi YLEISKUVAUS Evijärven pinta-ala on 27,1 neliökilometriä ja rantaviivan pituus noin 110 kilometriä. Järvessä lasketaan olevan 132 saarta ja luotoa. Keskisyvyys on vain 1,7 metriä ja suurin syvyys

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1).

Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). LIITE 3 Liite 3. Valokuvat, Lumijoki Kuva 1. Ylä-Lumijärven eteläpäädystä alkavan Lumijoen alkupäässä oleva ponttipadon alue on puhdas. (NP1). Kuva 2. Lumijoen ensimmäiset kalkkihavainnot ovat näytepisteen

Lisätiedot

ELÄMÄN POLULLA -kortit

ELÄMÄN POLULLA -kortit 1 ELÄMÄN POLULLA -kortit 34 kpl Näissä kuvissa on erilaisia maisemia, joiden läpi kulkee polku tai tie. Tunnelmat ja näkymät vaihtelevat. On helppokulkuisia teitä ja haastavampia. On tyynnyttävää, tylsää,

Lisätiedot

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004

UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 1 UURAINEN Hirvaskankaan muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Uuraisten kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Havainnot... 4 Äänekoski 41 Ruokomäki... 5 Yleiskartta... 6

Lisätiedot

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä

Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 14 Kolari 30 Hannukainen 2, kuvattu idästä 15 KOLARI 31 HANNUKAINEN 3 Kartta: 2714 10 x: 7495 17 y: 2498 95 z: 170 p: 7498 32 i: 3371 05 Kotivuori H 1988 inventointi Löydöt: Km 25311:5, palanutta luuta.

Lisätiedot

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008

Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 1 Kiuruvesi Rantakylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2008 Timo Jussila Kustantaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 KIURUVESI 60

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO

Kuva: Veikko Hahmo. Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Kuva: Veikko Hahmo Suomi100v. LUONTOHELMIKOHDE Pirkkalassa TAAPORINVUORI- KURIKKAKALLIO Retkelle lännestä Mistä retkelle: Kuntakeskusta, Takamaa, Vähäjärvi Kävellen kohti Takamaata ja moottoritien alikulun

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma

St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma St. Laurence Golf Kenttien kehityssuunnitelma 15-6-2012 Licons Oy Mika Lindroos Kalkki-Petteri 2/10 Väylä 1 Uudet teepaikat ja suuntaukset. Väylän pidennys ja ennen viheriötä olevan ojan uudelleen linjaus

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen

Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen Voikkaan voimalaitoksen alapuoliseen siltaan ja patosiltaan tutustuminen 23.08.2011 Tutustumisretken isäntänä toimi: Vesivoimapäällikkö Pekka Pollari, UPM Tutustumisretkelle osallistujat: Jutta Hartikainen

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010.

Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Punkaharju UPM-Kymmenen omistamien pienvesien muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Alueet...

Lisätiedot

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti

MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( )

ENSIMMÄINEN PÄIVÄ ( ) MUSTIKKARETKI 2010 ENSIMMÄINEN PÄIVÄ (26.7. 2010) Klo 8 9 Tapaamme Eskimomajalla Pakataan tavarat ja kajakit autoihin Klo 10 Lähdemme ajamaan kohti Anttolaa Matka 273 km Matkalla syödään lounas myöhemmin

Lisätiedot

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013

Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 1 Puumala Pistohiekka muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Valokuvia... 5 Alueelle v. 1994 laadittu

Lisätiedot

Melontaretket Aurajoella Aurajokimelonta 20 vuotta! 2011 2.-3.7. 29.5. 27.8. YÖMELONTA AURAJOKIMELONTA KEVÄTMELONTA Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo avoinna 1.6.-31.8.2011, talviaikaan tilauksesta Tervetuloa!

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II

TIIROSTA TERVOON, VAIHE II TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010

Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 1 Siuntio Klobben -saaren muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Nokia Asset Management Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 5 Muinaisjäännös... 6

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.

Alueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja. Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011

ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön muinaisjäännösinventointi v. 2011 1 ENONKOSKI Käkötaipale kiinteistön 46-416-2-41 muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005

LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

VÄYLÄ 1 Par 3 100 m -5 m

VÄYLÄ 1 Par 3 100 m -5 m VÄYLÄ 1 100 m -5 m Alamäkiväylä, joka taittuu n. 60 metrin päässä vasemmalle. Loppu 40 m tasamaalla. Onnistuneella avausheitolla on mahdollista päästä korille. VÄYLÄ 2 Par 4 171 m -6 m Väylän alku heitetään

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013

Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 1 Saarijärvi, Multia Soidinmäen tuulipuiston muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Sepänmaa Timo Jussila Tilaaja: Megatuuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Liite museoviranomaisille:

Lisätiedot

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen

Lisätiedot

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys

Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys 1 Ruovesi Ruhala, Kauttu Ja Visuvesi Kaava-alueiden Muinaisjäännösinventoinnin 2003 täydennys Huhtikuu 2004 Timo Jussila 2 Sisältö: Esipuhe... 2 Lukkonokan varustukset:... 3 Länsikärjen varustus... 3 Länsityven

Lisätiedot

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA

OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA OULUJÄRVEN MELONTAKESKUS VAALA / UITON RANTA oulujarvenmelojat.com Oulujärvi - meren aavaa, järven lempeyttä, saariston värikkyyttä ja jokien salaperäisyyttä. Oulujärvi ympäristöineen on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Javarusjoen melontareitti, reittikuvaus

Javarusjoen melontareitti, reittikuvaus Pekka Tyllilä 1 Javarusjoen melontareitti, reittikuvaus Javarusjoen pisteet ja kuvaus Javarusjoki alkaa Javarusjärvestä ja sen pohjoispuolella olevasta Suopankijärvestä. Järvien välillä on muutaman sadan

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen

Lisätiedot

ALAJÄRVEN KARTOITUSMELONNAT

ALAJÄRVEN KARTOITUSMELONNAT Alajärvi YLEISKUVAUS Alajärven pinta-ala on 11,1 km² ja rantaviivan pituus noin 33 kilometriä. Järvessä lasketaan olevan 23 saarta. Selvästi suurin on Isosaari eli Pappilansaari, joka jakaa järven pääaltaaseen

Lisätiedot

14341 Sivu- ja niskaojat

14341 Sivu- ja niskaojat InfraRYL, Päivitys 21.11.2017 / SHV 1 14341 Sivu- ja niskaojat Määrämittausohje 1434. 14341.1 Sivu- ja niskaojien materiaalit 14341.2 Sivu- ja niskaojien alusta 14341.3 Sivu- ja niskaojien tekeminen 14341.3.1

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot