VERBIT / MODUULI 2. VERBI + MITÄ? KETÄ? ( Partitiivi: -a,-ä,-ta,-tä,-tta,-ttä)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERBIT / MODUULI 2. VERBI + MITÄ? KETÄ? ( Partitiivi: -a,-ä,-ta,-tä,-tta,-ttä)"

Transkriptio

1 VERBIT / MODUULI 2 VERBI + MITÄ? KETÄ? ( Partitiivi: -a,-ä,-ta,-tä,-tta,-ttä) AJATELLA AUTTAA HAITATA HARKITA HARRASTAA HÄIRITÄ HÄVETÄ IHAILLA IHMETELLÄ IKÄVÖIDÄ INHOTA KAIVATA KATSOA KEHUA KOKEILLA KOSKEA KUUNNELLA KÄYTTÄÄ MIETTIÄ ODOTTAA OPETTAA OPISKELLA PELÄSTYÄ PELÄTÄ PUTSATA (pk) PYYTÄÄ RAKASTAA SATAA SATTUA/TAPAHTUA SOITTAA SUOSITELLA SUUNNITELLA TAJUTA TARKOITTAA TERVEHTIÄ VAIVATA VIHATA Minä ajattelen usein sinua. Minä autan sinua. -Haittaaks sua, jos Liisakin tulee meille illalla? -Ei haittaa. (puhekieli) Haluaisin kokeilla tätä pitsareseptiä viikonloppuna. (kirjakieli) Minä harkitsen sinun ehdotustasi vielä. Minä harrastan juoksua. Naapurit häiritsevät minua. Poika häpesi likaista puseroa. Minä ihailen sinua, koska olet niin rehellinen. Opettaja ihmetteli oppilaan jatkuvia poissaoloja. Tessu-koira ikävöi Mirjaa päivisin. Inhoatko sinä käärmeitä? Jaakko kaipasi Mirjaa luokseen. Katsoin elokuvia. Opettaja kehui opiskelijaa: Hän on ahkera! Voisinks mä kokeilla tätä puseroa? (puhekieli) Kokeilemmeko tätä uutta ohjelmaa? Tämä asia koskee myös sinua.*keneen? Mihin? Kuuntelen musiikkia. Käytän aina hiustenhoitoainetta. Käytätkö sinä kahvin kanssa kermaa *Mihin? *Minkä? Haluaisin miettiä tätä asiaa vielä vähän aikaa. Olen odottanut tätä hetkeä. Opettaja opettaa meitä parantamaan suomen kielen taitoa. He opiskelevat suomea. Liisa pelästyi käärmettä. Pelkään käärmeitä. Pienet lapset pelkäävät pimeää. Puhumme vähän suomea. Hän puhuu ranskaa.*mistä? *Kenelle? Voisitko putsata vähän auton ikkunoita?*minkä? Pyydän sinua auttamaan minua. Lapsi pyytää rahaa äidiltä.*minkä? *Keneltä? Rakastatko häntä? Minä rakastan suklaata. Sataa vettä. Mitä ulkona sattui/tapahtui? *Kenelle? Soitan kitaraa. Joku soittaa ovikelloa. *Minkä? *Kenelle? Mies soittaa pianoa. Orkesteri soittaa klassista musiikkia. Minä suosittelen häntä lämpimästi tähän työhön.*mihin? Suunnittelen asunnon vaihtamista.*minkä? Minä en tajua tätä lausetta. Tajuatsä Kallen puhetta? (puhekieli)*minkä? Mitä tämä sana tarkoittaa? Äiti tervehtii naapuria. Anteeksi, että taas vaivaan sinua! Vihaan sotaa.

2 YMMÄRTÄÄ VÄSYTTÄÄ HERMOSTUTTAA ITKETTÄÄ NAURATTAA SUUTUTTAA HARMITTAA INHOTTAA MASENTAA PELOTTAA JÄNNITTÄÄ HUVITTAA NUKUTTAA HAUKOTTAA OKSETTAA PALELTAA NÄLÄTTÄÄ JANOTTAA PISSATTAA KAKATTAA... Virheet puheessa voivat haitata ymmärtämistä. (kirjakieli) Ymmärrän suomea. Minkä? Minua väsyttää. Naapuria hermostuttaa, kun meidän koira haukkuu. VERBI + MINKÄ? KENET? (-n, -t ) HALUTA HANKKIA HUOMATA LUVATA MUISTAA NÄHDÄ SANOA TARVITA TAVATA TEHDÄ TIETÄÄ TILATA TUNTEA Minä haluan vanhan talon. Minä olen hankkinut uuden asunnon. Minä huomasin sinut eilen teatterissa. Julia teki kaikki kotitehtävät. Liisa lupasi minulle tämän kirjan. Minä tarvitsen apua. Muistan sinun syntymäpäivän. Oletko jo nähnyt sen uuden ohjelman, joka tulee maanantaina illalla? Ostan kaupasta puseron. Minä sanon sinulle tämän asian vain yhden kerran. Minä tarvitsen uuden takin. Tapasin ystävän./ ystävät Minä teen syntymäpäiväkakun Liisalle. Minä tiedän sinun nimen. Minä tilasin esitteen Tampereen yliopistosta.*mistä? Minä tunnen hänet. Kalle tuntee Annan isän. VERBI + MISSÄ? (-ssa, -ssä TAI -lla, -llä ) ASUA HÄVITÄ KÄYDÄ OLLA ONNISTUA OPETTAA Mä asun Suolahdessa. Tuo rikas mies hävisi eilen uhkapelissä.*mihin? Käyn kaupassa joka päivä. Olen saunassa ja heitän löylyä. Opiskelija onnistui kuuntelukokeessa. Marja opettaa Lahdessa.

3 OPISKELLA PYSYÄ PÄRJÄTÄ SYNTYÄ VIIPYÄ Opiskelen kotona. Tuulee niin paljon, että hattu ei millään pysy päässä! Minä en koskaan pärjännyt hyvin koulussa. Viktor on syntynyt Moskovassa. Missä se bussi oikein viipyy? VERBI + MISTÄ? KENESTÄ? (-sta, -stä) HAAVEILLA Liisa haaveilee matkasta Australiaan. HAKEA Haen rahaa pankista. HUOLEHTIA Minä huolehdin aina hyvin vanhasta äidistäni. HUOLESTUA Opettaja huolestui opiskelijan poissaoloista. JUTELLA Tytöt juttelevat usein pojista. KERTOA Vanhat ihmiset kertovat usein vanhoista ajoista.*mitä? Minkä? KIRJOITTAA Hän kirjoitti artikkelin suomalaisesta musiikista.*mitä? Minkä? Minä tykkään koirista. MYÖHÄSTYÄ Sinä myöhästyit kurssilta. OLLA KOTOISIN Marja on kotoisin Tampereelta. Minä ostan kaupasta maitoa. OTTAA Minä otan valokuvan. PITÄÄ Minä pidän teestä enemmän kuin kahvista. PITÄÄ Pidätkö sinä teestä vai kahvista? Opettaja puhuu suomen historiasta.*mitä? *Kenelle? Pääsen kokeesta läpi. Pääsin yliopistoon. RIIPPUA Palkka riippuu monesta asiasta, esim. ammattitaidosta. Se riippuu siitä, että TYKÄTÄ Minä tykkään hevosista. Mä en tykkää tanssimisesta. (puhekieli) VERBI + MISTÄ? (-sta, -stä TAI -lta, -ltä ) ETSIÄ HAKEA HANKKIA INNOSTUA JUTELLA KERTOA KIRJOITTAA LÖYTÄÄ MYÖHÄSTYÄ OLLA KOTOISIN OTTAA Mikko etsi avainta eteisestä. Äiti hakee lapset päiväkodista. Mistä sinä olet hankkinut noin paljon rahaa? Hän ei ole kovin innostunut minun ajatuksistani! Juttelen rahasta ja työstä ja asunnosta. Juttelemme juhlista Kerroin jutusta kaikille. Uutiset kertovat politiikasta koko ajan. Kirja kertoo elämästä. Minä olen kirjoittanut siitä asiasta sinulle. Mikko löysi avaimen olohuoneesta. Poikani myöhästyi eilen työstä. Peter on kotoisin Amerikasta / Venäjältä. Minä ostin tämän puseron Anttilasta. Mikko ottaa kirjan kaapista / pöydältä. Haluan puhua ongelmasta. Puhumme tänään säästä. Ystävä pyysi minua kirjoittamaan lomasta. VERBI + MISTÄ? (-sta, -stä TAI -lta, -ltä ) + MIHIN? (-Vn, -hvn, -seen TAI -lle) + Millä? (-lla, -llä) HYPÄTÄ Kissa hyppäsi lattialta pöydälle.

4 KULKEA LÄHTEÄ MATKUSTAA MENNÄ MUUTTAA PANNA / LAITTAA PISTÄÄ PUDOTA SAAPUA TULLA TUODA VIEDÄ Minä aina kuljen autolla Kemiin. Lähdetäänkö kauppoihin ostamaan ruokaa? Matkustan Pariisiin. Me menemme kauppaan ostamaan pastaa. Minä muutan Pariisiin. Minä panen / laitan kirjat pöydälle. Hei! Pistä heti vaatteet lattialta kaappiin! (puhekieli) Lasi putosi pöydältä lattialle. Marja pääsee töistä kotiin neljältä. Viime viikolla saavuin takaisin Rovaniemelle. Minä tulen kouluun. Tulen koulusta kotiin. Minä tuon pullaa kahville. Vein eilen tavarat mökille. VERBI + MIHIN? MINNE? (-Vn, -hvn, -seen TAI -lle) HÄVITÄ ILMOITTAA JÄÄDÄ JATKUA JÄTTÄÄ KÄYTTÄÄ KEHITTYÄ PYSÄHTYÄ RIITTÄÄ SOPEUTUA VALMISTAUTUA VASTATA VIEDÄ Mihin ihmeeseen hän on hävinnyt? Ilmoitin opettajalle, että olen myöhässä. Pekka jäi kotiin nukkumaan. Matka jatkui Turkuun. Lastenhoitaja jätti lapset leikkimään lastenhuoneeseen. Mihin tätä konetta käytetään? Suomen kielen taitosi on kehittynyt parempaan suuntaan. Minä pääsin suomen kielen kurssille. Hissi pysähtyi kerrosten väliin. Minun rahani eivät riitä kalliiseen lomamatkaan. Anna on sopeutunut hyvin Suomeen. Valmistaudu hyvin testiin! Vastatkaa kysymyksiin kirjallisesti. Vien tämän kirjeen postiin. VERBI + KENELTÄ? MISTÄ? (-lta, -ltä) KYSYÄ LAINATA OTTAA PUUTTUA PYYTÄÄ SAADA TUODA Marja sanoi, että jos me emme ymmärrä jotain sanaa, voimme kysyä häneltäkin. Kurssilla me joka päivä kysymme opettajalta, mitä tämä sana tarkoittaa? Äiti kysyy minulta elämästäni. Lainaan rahaa pankista / ystävältä. Se on vähän huono juttu, että emme asu yhdessä enää minun siskon kanssa, koska joskus haluaisin lainata häneltä kenkiä. Minun miehen veli haluaa ostaa mun mieheltä auton. Marja osti auton Ullikselta. Ostin vanhan auton naapurilta. Otan vaimolta uuden auton. Koira halusi purra minun kirjaa, mutta otin sen häneltä pois. Lompakosta / Minulta puuttuu 100 euroa. Jos minulla on Kelan kanssa ongelma, voin pyytää apua Ullikselta. Pyydän anteeksi naapurilta. Minä sain minun äidiltä kirjan syntymäpäivälahjaksi. Sain kirjan Marjalta. Sain mieheltä rahaa ja sitten annoin ne lapselle. Sain monta kysymystä kirjeestä. Tuo tullessasi mummolta piirakoita.

5 VERBI + KENELLE? (-lle ) ANTAA Poika haluaa, että annan hänelle rahaa, mutta minulla ei ole. ESITELLÄ Viime viikolla esittelin teille Budapestiä. Meidän lauluryhmä esittelee lauluja huomenna kulttuurikeskuksessa yleisölle. Esittelen uuden ohjelman ystävälle. Haluan esitellä tämän teille. Esittelin projektin pomolle. JAKAA Joulupukki jakaa lapsille lahjoja. KELVATA Sinulle ei sitten kelpaa mikään! KERTOA Hän ei halua kertoa minulle mitään. Minä kerron lapselle sadun joka ilta. Kun minä kerroin minun äidille opiskelupaikan saamisesta, hän oli tosi iloinen. KIRJOITTAA Minä olen kirjoittanut äidille kirjeen. Minun täytyi kirjoittaa viesti minun ystävälle, koska hänellä oli viikonloppuna syntymäpäivä. LAINATA Lainaan pyörää naapurilta. Lainasin minun siskolle repun, koska minä en tarvitse sitä nyt. LUVATA Minä lupaan sinulle, että tulen tänään ajoissa. LÄHETTÄÄ Lähetän viestin äidille. MAKSAA Onneksi nyt, kun olen kurssilla, Kela maksaa minulle rahaa. Tänä vuonna olen maksanut paljon veroja verotoimistolle. Eilen mä maksoin sakkoja pankissa poliisille. Minä maksan kirjan ystävälle. Eilen minä ostin lapsille jäätelöä, mutta lopulta he eivät tulleet, nyt minä voin syödä paljon jäätelöä! :) Mies osti minulle kirjan. Minun isä meni taas vähän hulluksi, en halua puhua hänelle. Toivon, että perjantaina voin puhua Ullikselle. Me olemme jo puhuneet tästä asiasta ystävälle. RIITTÄÄ Keittoa riittää kaikille! SANOA Eilen yritin sanoa koiralle, että ei voi tulla minun sänkyyn, SATTUA = TAPAHTUA Arvaa, mitä minulle sattui/tapahtui eilen? SELITTÄÄ Voisitko selittää minulle, mitä tämä sana tarkoittaa? SOITTAA Ullis on kirjoittanut minulle sähköpostiviestissä että hän soittaa minulle perjantaina. Hän soitti minulle illalla. Opettaja soitti minulle eilen päivällä. SOPIA Minun unkarilainen ystävä haluaisi käydä meidän tykönä syyskuussa, mutta se ei sovi meille. Uusi aikataulu sopii minulle hyvin. Tämä kurssi sopii minulle. Sopiiko sinulle, että tulen kuudelta? SUOSITELLA Kaikki, joiden kanssa minä puhuin, ovat suositelleet minulle, että jään kurssille. Olen lukenut kirjaa ja suosittelen sitä ystävälle. Näin hyvän elokuvan ja suosittelin sitä ystävälle. SUUTTUA Marja suuttuu usein Heikille tekemättömistä töistä. TARJOTA Tarjoan sinulle illalla pitsan. TUODA Aina kun matkustan Unkariin, tuon minun miehen lapsille muistoja / tuliaisia. Hän toi minut asemalle autolla. Aamulla vaimoni tuo kahvia minulle. VASTATA Hän ei ole vielä vastannut minulle. Miksi ette vastaa? VIEDÄ Kun minä käyn hänen tykönä ensi viikolla, minä vien hänelle suklaata. VERBI + MIHIN? MINNE? KENEEN? (-Vn, -hvn, -seen )

6 HERMOSTUA IHASTUA KOSKEA KYLLÄSTYÄ LUOTTAA RAKASTUA SUHTAUTUA TOTTUA TUTUSTUA Maija hermostui lapseensa. Mikko ihastui kauniiseen naiseen. Liisa koski juuri maalattuun seinään. Minä en ikinä kyllästy Mattiin! Minä en voi enää luottaa sinuun. maahanmuuttajiin. Eija rakastui komeaan mieheen luvulla suomalaiset eivät suhtautuneet kovin hyvin Hannu on jo tottunut uuteen työhönsä. Jaakko tutustui Liisaan viime kesänä. VERBI + MIKSI? KENEKSI? (-ksi) KÄÄNTÄÄ MUUTTUA VAIHTAA VALMISTUA VERBI + MILTÄ? HAISTA KUUL MAISTUA NÄYTTÄÄ TUNTUA TUOKSUA Käännän tämän kirjan venäjäksi. Sadun sammakko muuttui prinssiksi. Minä haluaisin vaihtaa eurot dollareiksi. Meidän poika valmistuu ensi vuonna insinööriksi. (-lta, -ltä) Valkosipuli haisee pahalta. Pianomusiikki kuulostaa kauniilta. Mansikka maistuu makealta. Äiti näyttää väsyneeltä. Silkki tuntuu pehmeältä Kurssi tuntuu mielenkiintoiselta. Ruusu tuoksuu ihanalta. VERBI + VERBI perusmuodossa (perusmuoto = 1. infinitiivi) AIKOA Tänään aion mennä aikaisin nukkumaan. EHTIÄ Valitettavasti en ehdi auttaa sinua nyt. HALUTA=TAHTOA Haluaisin/tahtoisin mennä kotiin. JAKSAA Minä en jaksa kävellä kotiin tänään. KANNATTAA Sinun kannattaa ostaa uusi sateenvarjo. KEHDATA Minä en kehtaa tavata Jussia näin rumissa KERITÄ Kerkiätkö käydä meillä vielä tänään? KOETTAA Koetas jo tulla! Me ollaan jo myöhässä! (puhekieli) LUVATA Minä lupasin mennä tänään Eijalle ja Mikolle. MEINATA Mitä sä meinaat tehdä tänä iltana? (puhekieli) Meinaan aina unohtaa soittaa äidille. MUISTAA Hän ei muistanut soittaa minulle eilen. OSATA Osaan puhua suomea hyvin. PÄÄTTÄÄ Päätin lopettaa tupakoinnin. SAADA Saan tehdä rakasta työtä. TAHTOA Tahdon ostaa uuden auton! TAITAA Sinä taidat olla väsynyt! TÄYTYÄ=PITÄÄ=ON PAKKO Mun on pakko mennä huomenna kuntosalille. UNOHTAA Hän unohti antaa minulle osoitteensa. USKALTAA Nyt minä jo uskallan mennä työpaikkahaastatteluun! VOIDA Mä voin viedä kirjeen postiin. YRITTÄÄ Yritän tehdä kaurapuuroa.

7 VERBI + VERBI (3. Infinitiivi: -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä) AUTTAA Vera auttaa Katjaa tekemään läksyt. EHTIÄ Valitettavasti en ehdi auttamaan sinua nyt. INNOSTUA Maija innostui syömään herkkumunkkeja. ISTUA Isä istuu keittiössä juomassa kahvia. JOUTUA Minä joudun lähtemään nyt hammaslääkäriin. JÄTTÄÄ Opettaja lähti luokasta ja jätti opiskelijat tekemään tehtäviä. JÄÄDÄ Äiti jäi kotiin tekemään ruokaa. KIELTÄYTYÄ Hän kieltäytyi juomasta alkoholia. KIELTÄÄ Äiti kielsi poikaa tupakoimasta. KUTSUA Minä kutsun teidät kaikki juhlimaan syntymäpäivääni. KYETÄ Oppilas kykenee jo kirjoittamaan CV:n. KYLLÄSTYÄ Tuo tyttö on kyllästynyt olemaan yksin kotona joka ilta. KÄSKEÄ / MÄÄRÄTÄ Työnantaja käski/määräsi työntekijät tulemaan työhön klo 7. KÄYDÄ Mikko käy kirjastossa lukemassa. LAKATA Lakkasin harrastamasta juoksua pari vuotta sitten. LÄHTEÄ Liisa lähtee ottamaan / ottamasta aurinkoa. MENNÄ Me menemme tänä iltana uimaan. NEUVOA Lääkäri neuvoi minua ottamaan tätä lääkettä joka aamu. OLLA + adjektiivi Pekka on hyvä laulamaan. OLLA Lapset ovat jo nukkumassa. OPETELLA Lapsi opettelee kävelemään. OPETTAA Isä opettaa poikaansa ajamaan polkupyörällä. OPPIA Eija oppi lukemaan 5-vuotiaana. PAKOTTAA Rahapula pakotti hänet hankkimaan toisen työpaikan. PELASTAA Pekka pelasti viime viikolla erään pojan hukkumasta. PYSTYÄ Valitettavasti en pysty auttamaan teitä. Pystytsä juokseen? PYYTÄÄ Ystäväni pyysi minua auttamaan. He pääsivät kurssille opiskelemaan. RUVETA Rupean nyt laittamaan ruokaa. Autatko minua? Mä rupesin jo syömään, koska sua ei näkynyt! (puhekieli) TOTTUA Hän on tottunut tekemään raskasta työtä. TULLA Minna tulee ravintolasta tanssimasta / tanssimaan tänne noin VAROA Keväällä ihmisten täytyy varoa menemästä heikolle jäälle. VAROITTAA Äidit ja isät varoittavat lapsia käyttämästä huumeita.

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö A ahdistunut + nominin elatiivi aikoa + verbin A infinitiivi ajatella + nominin partitiivi ajatella + verbin A infinitiivi alkaa

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia

JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia JUHLAT JUHLAKULTTUURIT YKI-harjoituksia Lämmittely Mitä Suomen juhlia tiedät? Miten niitä vietetään? Ketä kutsutaan? Miten? Mitä tehdään? Mitä syödään? Mitä annetaan lahjaksi? Miten pukeudutaan? Millainen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa Lämmittely HYVINVOINTI ALIAS pystyä + tekemään ajatella positiivisesti tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti dieetti tottumus muuttaa elämää muuttua väsymys nukun huonosti ruokavalio säännöllisesti

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus HARRASTUKSET Selitä sana. harrastus harrastaa + mitä? kiinnostunut+ mistä? tykätä + mistä? mitä tehdä? pitää + mistä? mitä tehdä? säännöllisesti joka viikko päivittäin joka toinen päivä soittaa + mitä

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80 Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE Sanasto ja lämmittely Perhe-alias YKSIN ISOÄITI ERONNUT RASKAANA SINKKU ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lisätiedot

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO Lämmittely YP= YLLÄPITO YV = YKSITYIS- VIESTI AV = ALUS- TAVA VARAUS JONO = JONOSSA VAIN NOUTO = VOI VAIN HAKEA SPK = SISÄLTÄÄ POSTIKULUT MMM = MYYNNISSÄ MYÖS MUUALLA KÄYTETTY KÄYTTÄMÄTÖN VÄHÄN- KÄYTETTY

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Lämmittely Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan. Oletko samaa mieltä vai eri mieltä? Miksi? On tosi helppo saada suomalaisia ystäviä. Suomalaiset eivät käy missään vaan ovat aina

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Bob käy saunassa. Lomamatka

Bob käy saunassa. Lomamatka Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä

Lisätiedot

YKI TAUKOHUONE. Lämmittely. Mistä taukohuoneessa jutellaan?

YKI TAUKOHUONE. Lämmittely. Mistä taukohuoneessa jutellaan? Lämmittely Mistä taukohuoneessa jutellaan? Kuka olet ja mistä olet kotoisin? Kuinka kauan olet asunut Suomessa? Mitä kieliä osaat? Millainen koulutustausta sinulla on? Mitä harrastat? Mitä teet vapaa-aikana?

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 0 Puhu suomea! Suomen kielen perusteita Vihko 5 Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives 1 Mitä sinun täytyy tehdä? Nesessiivilause genetiivi -n täytyy pitää - ei tarvitse on pakko - ei ole pakko kannattaa

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa

MUSIIKKI. Lämmittely. Sanastoa Lämmittely Millaista musiikkia vanhassa kotimaassasi kuunnellaan paljon? Nimeä lempiartistisi ja kerro, millaista hänen musiikkinsa on. Missä tilanteessa vanhassa kotimaassasi kuunnellaan musiikkia (kotona,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin? KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Moi Radek! Moi! Tunnetko jo Jussin? En tunne. Hän on Jussi, meidän työkaveri. Hauska tutustua. Mä oon Radek. Ootko sä se uus puolalainen? Joo, kyllä olen. Hauska tutustua

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA

MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU ONNITELLA LAHJA Sanasto ja lämmittely ALIAS: valitse listasta sana ja selitä se. Muut arvaavat. MORSIAN SULHANEN HÄÄT SYNTTÄRIT TUPARIT RISTIÄISET PÄÄSIÄINEN JOULU HAUTAJAISET YLIOPPILAS LAKIAISET SYNTYMÄPÄIVÄ RIPPIKOULU

Lisätiedot

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

KAHVIN KEITTÄMINE LOMA TYÖMATKA TAUKO KOPIOKONE AUTO VIRKISTYS- PÄIVÄ UUSI TYÖNTEKIJÄ TIIMI SEMINAARI WORKSHOP SISÄILMA VESSAT

KAHVIN KEITTÄMINE LOMA TYÖMATKA TAUKO KOPIOKONE AUTO VIRKISTYS- PÄIVÄ UUSI TYÖNTEKIJÄ TIIMI SEMINAARI WORKSHOP SISÄILMA VESSAT Lämmittely Millaisia taukoja sulla on töissä? Mistä teemoista tauolla puhutaan? Tuletko syömään? (Tuuksä syömään? Tuutsä syömään? Tuutsie syömään?) Mihin mennään syömään? Hei, mä tuun mukaan! Onko sulla

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi

Lisätiedot

Mitä teet viikonloppuna?

Mitä teet viikonloppuna? Mitä teet viikonloppuna? On sunnuntai ja Saidin ja Leilan perhe menee uimahalliin. He harrastavat uimista ja saunomista usein viikonloppuisin. Tänään he pakkaavat uimapuvut, pyyhkeet, shampoot, saippuat,

Lisätiedot

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään - Jos vartalon viimeinen vokaali on a tai ä, siitä tulee passiivissa e. - Kielteiseen passiiviin lisätään ei, ja otetaan -an/-än

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki AAMUSTA ILTAAN ON KIINNI. JA YÖTKIN JOSKUS Se menikin sitten sillain,

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.

Lisätiedot

PUHEKIELEN PRONOMINIT

PUHEKIELEN PRONOMINIT PUHEKIELEN PRONOMINIT Mä: mua, mut, mussa, musta, muhun, mulla, multa, mulle Sä: sua, sut, sussa, susta, suhun, sulla, sulta, sulle Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa. Kk. Luulen, että huomenna minulla

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Miten minä voisin ansaita rahaa

Miten minä voisin ansaita rahaa Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 karata herätä kadota haluta -ata -ätä

Lisätiedot

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata

liikkua liikunta laihtua lihoa kunto palautua venytellä lihakset vahva hengästyä treenata treeni pelata peli voittaa hävitä joukkue valmentaja seurata LIIKUNTA Lämmittely Harrastatko liikuntaa? Miksi / miksi et? Millainen liikunta sopii sinulle? Mitkä asiat ovat tärkeitä, kun valitset kuntosalin / liikuntakeskuksen? Mitä liikuntapaikkoja tiedät sinun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi

Moduuli 1. Opiskelijan kielipassi Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

PERFEKTI. 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota

PERFEKTI. 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota PERFEKTI 1. YLEENSÄ kun asia on tapahtunut joskus menneisyydessä, mutta tarkkaa aikaa ei sanota Tiesitkö, että on Eve asunut Thaimaassa? Minä olen käynyt usein Ruotsissa. Naapurit ovat ostaneet uuden auton.

Lisätiedot

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt:

LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: 1 LET S GO! 5 KOEALUE 4-6 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille

Lisätiedot

Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)

Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori) Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori) Lapsilla ja nuorilla on joskus erilaisia syitä jäädä pois koulusta. Joillakin on koulussa paha olla, joillakin on vaikeuksia toisten ihmisten kanssa, jotkut vain

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

KYLÄSSÄ KYYDILLÄ TULIAISET KUTSUA KAHVILLE SOPIA VIEMINEN TUOMINEN KÄYDÄ KAATAA

KYLÄSSÄ KYYDILLÄ TULIAISET KUTSUA KAHVILLE SOPIA VIEMINEN TUOMINEN KÄYDÄ KAATAA Lämmittely KYYDILLÄ TULIAISET KUTSUA KAHVILLE VASTATA VARMISTAA SOITTAA TUODA JOTAKIN VIEDÄ JOTAKIN KATTAA YSTÄVÄ KAVERI NAAPURI LUONA SOPIA VIEMINEN TUOMINEN KÄYDÄ KAATAA Milloin ja kenen luo menet kylään?

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS

OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS Lämmittely / Sanastoa OLESKELULUPA PYSYVÄ TOISTAISEKSI VOIMASSA LUPA KANSALAISUUS TURVAPAIKKA PAKOLAINEN VELVOLLISUUS TURVALLISUUS OIKEUS SIVIILISÄÄTY LAITON LAILLINEN MAAHANMUUTTO HOITAA MAASTAMUUTTO

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa. Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot