Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Ympäristö- ja rakennuslautakunta. Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42 A, 3.

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 15:00 15:55 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42 A, 3.krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tiia Laitinen, varapuheenjohtaja, Toimi kokouksen puheenjohtajana Markus Jukarainen Tiina Kainulainen Jouko Hänninen Sakari Pääkkö Anna-Kaisa Eskelinen Muut saapuvilla olleet Jukka Pulkkinen Minna Kukkonen Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja Ilkka Korhonen, rakennustarkastaja Hannu Kirjavainen, ympäristöterveyspäällikkö Riitta Lappalainen, ympäristötarkastaja Pirjo Pääkkönen, viestintäsihteeri kaupunginhallituksen edustaja Maaningan edustaja esittelijä esittelijä pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Tiia Laitinen puheenjohtaja Pirjo Pääkkönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, (valtuusto-virastotalo, Suokatu 42), Jouko Hänninen Sakari Pääkkö

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Julkinen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, (ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimisto, Suokatu 42) sekä Suonenjoen kaupungin tekninen osasto, Sairaalapolku 3), Pirjo Pääkkönen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset seuraava valitusosoitus :n 97 osalta liite V

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko Sivu 1 92 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös / / Rönöntie 3c / rakennuslupa ja aloittamisoikeus ennen päätöksen lainvoimaisuutta Lausunto Savo-Pielisen jätelautakunnalle / jätehuoltomääräysten uudistaminen 5 96 Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus / lausunnon antaminen 6 97 * Päätös ympäristölupahakemuksesta / T:mi Metallivälitys Räsänen, Romuliike, Kaatopaikantie 316, Kuopio * Toimintasääntömuutos/ympäristö ja rakennuslautakunta Talousarvion 2016 valmistelutilanne Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna Muutoksenhaku 97 Liite V valitusosoitus ympäristölupapäätökseen / ympäristö- ja rakennuslautakunta 38

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Päätös Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat lautakunnan jäsenet Olli Luhtala ja Sakari Pääkkö. Valittiin Jouko Hänninen ja Sakari Pääkkö.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Asianro 5977/ /2015 Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle / ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös / / Rönöntie 3c / rakennuslupa ja aloittamisoikeus ennen päätöksen lainvoimaisuutta Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen rakennusvalvonta Tiivistelmä Itä-Suomen hallinto-oikeus on pyytänyt ympäristö- ja rakennuslautakuntaa antamaan lausuntonsa Jyrki ja Mervi Niskasen valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista sekä aloittamisoikeutta koskevan valituksen osalta mennessä että rakennusluvan osalta mennessä. Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen ja lautakunnan puheenjohtaja Pirjo Lind ovat antaneet lausunnon ympäristö- ja rakennuslautakunnan puolesta aloittamisoikeuden osalta (jaetaan liiteaineistona). Vs. tarkastusarkkitehti Risto Räty on , (lupatunnus R) myöntänyt rakennusluvan omakotitalon, pihakatoksen, laiturin, maalämpökaivon ja aidan/muurin rakentamiseen kiinteistölle osoitteeseen Rönöntie 3c, Kuopio. Päätöksen yhteydessä on myönnetty myös MRL 144 :n mukainen rakennustöiden aloittamisoikeus ennen päätöksen lainvoimaisuutta euron vakuutta vastaan käyttöönottokatselmukseen saakka. Luvan hakija on toimittanut vakuuden rakennusvalvontaan. Päätöksellään ympäristö- ja rakennuslautakunta hylkäsi Mervi ja Jyrki Niskasen tekemän oikaisuvaatimuksen ja piti vs. tarkastusarkkitehdin päätöksen kokonaisuudessaan voimassa. Asiasta on valitettu edelleen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka pyytää ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoa asiaan. Lausuntopyyntö Itä-Suomen hallinto-oikeus: Vastaanottajaa kehotetaan oheisen valituksen johdosta: 1. Antamaan lausuntonsa valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja niiden perusteluista sekä aloittamisoikeutta koskevan valituksen että rakennusluvan osalta. 2. Liittämään asiakirjoihin alkuperäisenä tai jäljennöksenä kaikki asiassa kertyneet asiakirjat, joita ovat ainakin: rakennuslupahakemus maankäyttö- ja rakennusasetuksen 49 :n mukaisine liitteineen selvitys kuulemisesta pyydetyt lausunnot.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Mikäli rakentamista varten on myönnetty poikkeaminen, tarvitaan myös poikkeamishakemus liitteineen sekä poikkeamispäätös. 4. Mikäli rakentaminen perustuu voimassa olevaan kaavaan, tarvitaan myös: kaavakartta tai ote siitä värillisenä mittakaavatietoineen ja hyväksymismerkintöineen kaavamerkinnät ja -määräykset kokonaisuudessaan kaavaselostus, josta ilmenevät kaavan tavoitteet ja perustelut tieto siitä milloin kaava on vahvistettu (jos rakennuslain aikainen kaava). 5. Laatimaan luettelon lausunnon liitteenä olevista asiakirjoist, jotta asianosainen saa myöhemmin vastinepyynnön yhteydessä tietoonsa hallintooikeudessa olevan oikeudenkäyntiaineiston. Aloittamisoikeutta koskevan valituksen osalta lausunto sekä edellä pyydetyt asiakirjat on palautettava hallinto-oikeudelle viimeistään Rakennusluvan osalta lausunto on palautettava viimeistään Vaikutusten arviointi - Valitus Asianajaja Seppo Karvinen Jyrki ja Mervi Niskasen asiamiehenä (jaetaan liiteaineistona) Esitys antaa seuraavan lausunnon hallintooikeudelle. Todetaan, että lautakunta ottaa kantaa vain valituksessa esitettyihin uusiin tai tarkennusta vaativiin näkökohtiin, joita ei ole aiemmin käsitelty vs. tarkastusarkkitehdin päätöksessä tai ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksessä. Todetaan, että rakennusvalvonnalla on lupakäsittelyvaiheessa ollut arkistosta käytössään naapurin tontille myönnetyt rakennusluvat ja vahvistetut pääpiirustukset, joista valituksenalaisen hankkeen vaikutuksia naapurien asemaan on tarkasteltu. Kopiot naapurin rakennuslupapäätöksistä ja asemapiirustuksista ja toimitetaan tämän lausunnon liitteenä hallinto-oikeuteen. Asemakaavan mukaisuus Valituksessa kritisoidaan edelleen rakennusvalvonnan tulkintaa siitä, että valituksenalaisessa rakennusluvassa omakotitalo ja talousrakennus on tulkittu yhdeksi rakennukseksi ja että tämä on vaikuttanut keskikorkeuden laskentaan ja olisi siten kaavamääräyksen h=7 vastainen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 94 Rakennustarkastaja on selventänyt asiaa vastauksessaan Jyrki Niskasen tietopyyntöön seuraavasti: Rakennusvalvonnan rakennusrekisteristä ei saa suoraan tietoa siitä onko kysymyksessä pelkkä pientalo vai sellainen johon liittyy autokatos tai varasto, koska ne on tilastoitu yhdeksi rakennukseksi. Asian tutkiminen edellyttäisi rakennuslupa-arkiston piirustusten läpikäyntiä. Samassa yhteydessä rakennustarkastaja on toimittanut valittajalle summittaisesti karttaohjelman/ilmakuvan perusteella löytämiään esimerkkejä vastaavanlaisista tapauksista. Rakennusvalvonta tilastoi rakennukset lupapäätösten yhteydessä väestörekisterikeskuksen järjestelmään MRL 147 :n ja väestötietolain nojalla. Tiedot rekisteröidään valtakunnalliseen rakennus- ja huoneistorekisteriin noudattaen tilastokeskuksen rakennusluokitusta Rakennusluokitus on JHSstandardi (JHS 186). Tilastokeskuksen rakennuksen määritelmä (Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennus- ja asuntotuotanto [verkkojulkaisu]. ISSN= Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa: kuuluu seuraavasti: Rakennuksella tarkoitetaan erillistä, sijaintipaikalleen kiinteästi rakennettua tai pystytettyä, omalla sisäänkäynnillä varustettua rakennelmaa, joka sisältää eri toimintoihin tarkoitettua katettua ja yleensä ulkoseinien tai muista rakennelmista (rakennuksista) erottavien seinien rajoittamaa tilaa. Rakennuksiksi ei lueta myöskään kevytrakenteisia katoksia, kioskeja yms., jotka eivät sisällä umpinaisin seinin erotettuja tiloja, eikä siirrettävissä olevia matkailuvaunuja, laivoja yms. Tilastokeskuksen määritelmästä ilmenee, että yhdeksi rakennukseksi katsotaan erillinen, katetun tilan sisällä oleva eri toimintoihin tarkoitettua tilaa sisältävä rakennelma. Valituksessa viitataan rakennuksen oikeudelliseen määritelmään ja väitetään, että teknisellä määritelmällä ei ole ko. asiassa merkitystä. Kuitenkin juuri rakennuksen teknisiä ominaisuuksia tarkastelemalla rakennus saadaan rekisteröityä valtakunnalliseen rekisteriin oikein tiedoin. Oikeudellinen määritelmä on tarpeen luvanvaraisuutta harkittaessa, jolla ei asian tässä vaiheessa ole merkitystä, koska hanke on kiistatta rakennusluvan varainen. Väite siitä, että rakennusvalvonnan käsitys katoksella yhdistetyn omakotitalon ja talousrakennuksen tulkitsemisesta yhdeksi rakennukseksi on lainvastainen ja keinotekoinen, ja että rakennus tulkittaisiin kaikissa rekistereissä erillisiksi rakennuksiksi, on perusteeton. Silloin kun asunto kytkeytyy rakenteellisesti ja toiminnallisesti autosuojalla teknisiin tiloihin ja autotalliin ja lisäksi kyseiset tilat palvelevat toiminnaltaan asuinrakennusta, katsotaan vastaavat kokonaisuudet muodostavan yhden rakennuksen. Kysymyksessä on vakiintunut hallintokäytäntö. Myös valittajan väite rakennuksen keskimääräisestä korkeuden tulkinnasta on perusteeton, koska asemakaavassa oleva määräys h=7 ei rajoita rakennuksen korkeutta, vaan määräys mahdollistaa, että osa rakennusta on korkeampi kuin suurin sallittu keskikorkeus.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 94 Korkeusasema ja maantäytöt Valittajan mukaan rakennushanke on kaavamääräyksen t=6 vastainen, koska terassi ja katos on suunniteltu rakennettavaksi 2 metrin etäisyydelle rajasta, vaikka t=6 alueella etäisyys tulisi olla 5 metriä. Asemakaavamääräyksen mukaan t=6 alueelle saa sijoittaa talousrakennuksia. Varsinaisia rakennusalueen ylityksiä ei ole, asuinrakennuksen terassia koskeva rakenne ulottuu vähäisesti t=6 alueelle ja kattamattomat terassirakenteet ulottuvat suurelta osin t=6 alueelle. Rakennusvalvonta tulkitsee kattamattomat terassirakenteet lähellä maanpintaa oleviksi rakenteiksi, joiden hyväksyminen perustuu harkintaan. Selvennykseksi todetaan, että Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen 19 mukaan rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan yli, ellei asemakaavassa toisin määrätä, seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella, 2) katokset, räystäät, parvekkeet, avokuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,8 metriä ja 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa ympäristölle tai tontin naapureille ja sen tulee sopeutua kaupunkikuvaan. Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen ( ) 17 :ssä säädetään rakennuksen korkeusasemasta seuraavasti: 17 Rakennuksen korkeusasema, perustaminen ja terveellisyys Rakennuksen korkeusasema tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön rakennusten, maaston ja katupinnan korkeusasemiin. Asuin- ja työtilojen lattiataso on rakennettava yleensä vähintään 50 senttimetriä ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja vähintään 1,5 metriä keskivedenpinnan korkeutta ylemmäksi. Kallaveden rannalle rakennettaessa on alimman lattiatason korkeusaseman oltava N m tai sen yläpuolella. (Korkeusjärjestelmän muutos alkaen N2000-järjestelmäksi N ). Liikuntarajoitteisille on suunniteltava uudisrakennukseen esteetön pääsy, elleivät maasto-olosuhteet sitä estä. Uudisrakennuspaikalla on rakennuttajan tehtävä pohjatutkimus sekä MRA 49 pykälän mukainen selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä terveellisyydestä. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupa-asiakirjan arvioimiseksi edellyttää luvan hakijalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille ennen lupapäätöksen tekemistä. Rakennuksen perustamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota hule- ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamiseen rakennuksen läheisyydestä. Salaoja- ja alussorastuksesta tulee hankkia selvitys soran laadun ja vähäisen kapilaarisuuden varmistamiseksi. Lämpimän rakennuksen koko alapohja on lämmöneristettävä kauttaaltaan.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 94 Korkeusjärjestelmä N43 on muuttunut alkaen N2000-järjestelmäksi. Vanhojen rakennuslupien korkeudet eivät ole vertailukelpoisia nykyisen korkeusjärjestelmän kanssa, vaan ne on muunnettava lisäämällä vanhoihin korkeuslukemiin + 38 cm. Tämä on voinut vaikuttaa tulkintaerimielisyyksiin piirustusten korkeuslukemia vertailtaessa. Valittajien tontilla on suoritettu Kuopion kaupungin kiinteistönmuodostusyksikön toimesta korkeusasemien virallinen tarkistusmittaus (jaetaan liiteaineistona). Se osoittaa, että ko. tontin rakennus ja osa sen viereisistä maanpinnoista on rakennettu n. 30 cm korkeammalle kuin lupaasiakirjoissa on esitetty ja lupapäätöksessä on ollut sallittua. Näin ollen oikaisuvaatimuksen kohdat, joissa on verrattu tonttien ja rakennusten välisiä korkeusasemia tai maantäyttöjä, ovat perusteettomia. Lupapäätöstä tehdessään rakennusvalvonta on muodostanut näkemyksensä olevan tilanteen, tontin voimassa olevien rakennuslupien mukaisen tilanteen ja kantakartan keskimääräisen 1 m:n korkeuskäyrästön pohjalta. Erityistapauksessa on ollut käytettävissä myös laserkeilausaineisto. Näiden kaikkien neljän lähtötietoaineiston korkeustiedot ovat keskenään erilaisia sekä korkeuksiensa että sijaintinsa osalta. Lähimpänä rajaa, valittajien autotallin nurkkakorko on rakennusluvassa +86,68. Pöyry Oy:n mittauslukema on +87,03 ja tarkistusmittaus näyttää lukemaa +87,13. Näiden perusteella maanpintaa on nostettu myönnetystä luvasta huomattavasti ylemmäs. Tarkistusmittaus osoittaa myös sen, että yksityisen toimijan (Pöyry Oy) mittauslukemat eivät ole täysin luotettavia. Korkeusasemien oikeellisuutta on tarkistettu laserkeilausaineiston pohjalta (jaetaan liiteaineistona). Yksittäiset lasermittauspisteet on esitetty sinisillä numeroilla. Rakennusluvassa olevat pisteet on esitetty mustilla luvuilla. Kantakartan 1 m:n korkeuskäyrät näkyvät punaisina viivoina. Rakennusluvassa olevat käyrät on esitetty mustilla katkoviivoilla. Piirros osoittaa, että valituksenalaisen lupapäätöksen korkeusasemat ja käyrät vastaavat hyvin kantakartan aineistoa. Asian selkeyttämiseksi on laadittu liite, johon on piirretty 1 m:n korkeuskäyrät: kantakartan korkeuskäyrät (punainen), voimassa olevan rakennusluvan korkeuskäyrät (sininen) ja rakennusluvan asemapiirroksessa esitetyt korkeuskäyrät (vihreä). Piirros osoittaa, että vihreät käyrät ei oleellisesti poikkea punaisista. Valittajien oman lupahakemuksen siniset käyrät poikkeavat huomattavasti enemmän todellisuudesta, mutta nekin ovat vielä vaadittavan tarkkuuden rajoissa. Em. seikat huomioon ottaen rakennusvalvonta on katsonut, että rakennusluvan korkeusasemat on esitetty riittävän virheettömästi. Laserkeilausaineiston (jaetaan liiteaineistona), sinisellä merkityt korkeusluvut rajalla osoittavat, että maanpinta nousee rajalta uudisrakennuksen nurkkapisteisiin n. 40 cm. Kolmen metrin matkalla se on hyvän rakennustavan mukainen kallistus, jotta hulevedet valuvat pois sokkelista ja kosteusvaurioriski pienenee. Toisen rajanaapurin puolella maata on nostettu 1,2 m, minkä johdosta on päästy lähelle naapurin korkeusasemaa.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 94 Valittajat ovat puuttuneet kellari-termiin, jota rakennusvalvonta on käyttänyt pääosin maan alla sijaitsevasta kerroksesta. On kiistatonta, että tontin voimassa olevissa rakennusluvissa (1968, 1991, 2009, 2014) on kerros vahvistettu kellariksi. Valittajien väite tämän tulkinnan vääryydestä ja lainvastaisuudesta on mitätön, koska asia on ratkaistu lainvoimaisilla rakennusluvilla. Naapurin lattiapintojen korkeusasemat on vaadittu vain pääkerrosten osalta. Leikkauspiirustuksia on vaadittu vain yksi, koska korkeusasemat ilmenevät julkisivupiirustuksista. Pintavaaitusta ei pientalon lupahakemusvaiheessa vaadita. Kuten on tullut esille, korkeusasemien tutkiminen asemapiirroksesta ei ole yksiselitteistä. Siksi rakennuslupapäätös ja kaupunkikuvatyöryhmän lausunto perustuvat rakennuspaikalla käyntien lisäksi merkittävältä osin julkisivupiirustuksiin ja kolmiulotteisiin mallinnuksiin. Ko. lupakäsittelyssä julkisivupiirroksiin on poikkeuksellisesti vaadittu esitettäviksi naapurirakennusten tarkat julkisivut sekä kaksi erillistä kolmiulotteista mallinnusta. Ne ovat helposti ymmärrettäviä. Rakennusluvanluvan hakija ja rakennusvalvonta ovat yrittäneet päästä molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä: naapurin huomioimiseksi luvan hakija olisi ollut valmis laskemaan talonsa korkeutta jopa 700 mm ja tehnyt tästä ehdotuksen päivätyissä piirustuksissa (jaetaan liiteaineistona). Vaikka matalalle suunniteltu ehdotus sisälsi kohtuuttomia myönnytyksiä (mm. kosteusvaurioriski ja ikkunat lähes katutasossa) eikä se muodostanut hyvää kaupunkikuvaa, on se toimitettu naapuritontin omistajille rakennusvalvonnan välityksellä. Koska he eivät ole hyväksyneet ehdotusta, on tilanteesta tullut vaikutelma, että korkeusasema ei ole naapureille rakentamisen vastustamisen todellinen syy. Palomääräykset Tarkennetaan valittajien käsitystä oman rakennuksensa palo-osastoinnin ja valituksenalaisen rakennushankkeen palo-osastoinnista seuraavasti. Pientalojen vähimmäisetäisyys toisistaan on 8 m silloin kun vastakkaiset ulkoseinät eivät ole osastoivia. Kun ulkoseinien välinen etäisyys on 4 8 m, ulkoseinien yhteenlaskettu osastointivaatimus on EI 30. Arvioitaessa ulkoseinien yhteenlaskettua palonkestävyyttä otetaan huomioon niiden epäsymmetrinen rakenne ja ikkunoiden vaikutus. Jos rakennukset ovat 4 metriä lähempänä toisiaan, on EI-30 luokan osastointi toteutettava. Normaaleja osastoimattomia ulkoseiniä käytettäessä rakennuksen etäisyys tontin rajasta pitää olla vähintään 4m, jotta 8 metrin etäisyysvaatimus kohdistuisi molemmille tonteille tasapuolisena. Mikäli asemakaava sallii, että rakennukset rakennetaan tontin rajalla 4m lähemmäksi toisiaan, tulee ne erottaa osastoivin rakentein. Naapurin myönnetyssä autotallia ja lasikuistia koskevassa rakennusluvassa on esitetty autotallin osalta rajaa vasten palo-osastointi EI-30 ja lasikuistin osalta on lupaehto; Lasikatos osastoitava naapurin rajaa vasten EI-30 rakentein. Katoksen rakenne- ja osastointisuunnitelmat esitettävä tarkastusinsinöörin hyväksyttäväksi. Kysymyksessä on tonttien välisestä rajasta alle

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 94 neljän metrin etäisyydelle ulottuvista rakenteista, jossa paloosastointivaatimus on EI-30. Vastaava osastointi on myös valituksenalaisessa luvassa, jolloin saavutetaan yhteensä EI-60 luokan palonkestoaika rakenteille, jotka sijaitsevat alle 8 metrin päässä toisistaan. Tämä ratkaisu on kiistatta valtakunnallisten määräysten mukainen. toteaa, että valitus tulee perusteettomana hylätä edellä mainituin perustein ja toistaa vs. tarkastusarkkitehdin päätöksessä esitetyt perustelut ( ) ja lisäksi ympäristö- ja rakennuslautakunta toistaa oikaisuvaatimusasiassa antamassa päätöksessään ( ) esittämänsä asiat. Liitteet /2015 Lausunto aloittamisoikeudesta /2015 Valitus /2015 Korkeusasemien virallinen tarkistusmittaus /2015 Laserkeilausaineisto /2015 Rakennusvalvonnan selvitys korkeuskäyristä /2015 Luvan hakijan ehdotus / julkisivupiirustus Valmistelija Risto Räty puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi rakennustarkastajan päätösehdotuksen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Asianro 5131/ /2015 Lausunto Savo-Pielisen jätelautakunnalle / jätehuoltomääräysten uudistaminen Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Savo-Pielisen jätelautakunta on pyytänyt jätelautakunnan toimialueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta mennessä lausuntoa koko toimialuetta koskevien kunnallisten jätehuoltomääräysten uudistamisesta. Savo-Pielisen jätelautakunta toimii 16 kunnan yhteisenä jätehuoltoviranomaisena ja hyväksyy kunnalliset jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräykset ovat jätelain (646/2011) 91 :n nojalla annettavia paikallisia säännöksiä, jotka sitovat kuntalaisia. Jätelautakunnalla on vireillä määräysten uudistaminen vastaamaan nykylainsäädännön vaatimuksia ja jätehuollon kehittymistä. Jätehuoltomääräykset koskevat kunnan vastuulle kuuluvia jätteitä, kuten asumisessa syntyviä jätteitä ja julkisessa hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyviä jätteitä sekä osin myös elinkeinotoiminnan jätteitä. Jätehuoltomääräyksiä annetaan mm. jätteiden lajittelusta, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja roskaantumisen ehkäisemisestä. Määräyksillä varmistetaan toimiva jätehuolto, josta ei aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Lisäksi määräyksillä edistetään jätehuollon etusijajärjestyksen huomioon ottamista esimerkiksi entistä laajemmilla lajitteluvelvoitteilla ja huomioidaan eri kiinteistöjen erilaiset palvelutarpeet. Biojätteen ja kartongin keräysvelvoitetta ollaan laajentamassa siirtymäajan jälkeen koskemaan asuinkiinteistöjä, joilla on vähintään 5 asuinhuoneistoa (aiemmin 10). Myös lasille ja metallille on tulossa keräysvelvoite koskien asuinkiinteistöjä, joilla on vähintään 20 asuinhuoneistoa (aiemmin erilliskeräys on ollut vapaaehtoista). Uutena aiotaan aloittaa muovin erilliskeräys siirtymäajan jälkeen suurimmissa taajamissa koskien yli 40 asuinhuoneiston kiinteistöjä. Muovin materiaalihyötykäyttö on kehittymässä. Jätteen keräysvelvoitteissa on huomioitu tuleva sekajätteen kattava energiahyötykäyttö. Sekajätteen joukkoon ei tule vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta palamatonta materiaalia, jotta jäte saadaan hyödynnettyä energiana rakenteilla olevassa Riikinnevan ekovoimalassa. Saostus- ja umpisäiliölietteiden tyhjentämisestä ja omatoimisesta käsittelystä annetaan aikaisempaa kattavammat säännökset. Uutta on pienimuotoisen yhteisen käsittelyn mahdollistaminen muutaman naapurikiinteistön kesken. Käsitellyn lietteen voi levittää peltoon säädetyin edellytyksin, kun asiasta ilmoitetaan jätehuoltoviranomaiselle. Määräykset koskevat myös jätteiden kuljetuksia. Määräysten uudistamisen yhteydessä muutetaan jätehuollon perusnoutoalue jätelain 35 :n mukaiseksi kiinteistöittäiseksi (kiinteistökohtaiseksi) jätteenkuljetusalueeksi. Jätteenkuljetukset hoidetaan jatkossa kiinteistöittäisellä kuljetusalueella samoin kuin nyt perusnoutoalueella ja poikkeamamaksulla myös kiinteistöittäisen kuljetusalueen ulkopuolella aina, kun jäteautolla voidaan turvallisesti ajaa keräyspaikkaan. Perusnoutoalueeseen eli kiinteistöittäiseen kuljetusalueeseen kuuluvaan tieverkkoon ei tehdä muutoksia.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 95 Jätehuoltomääräyksistä on lisäksi laadittu perustelumuistio, jossa avataan säännösten perusteita ja annetaan soveltamisohjeita käytännön tilanteisiin. Perustelumuistio toimii jätehuoltomääräysten soveltamisen tukena. Vaikutusten arviointi - Esitys Lautakunta esittää lausuntonaan jätehuoltomääräyksistä seuraavaa: Yhtenäisten jätehuoltomääräysten uudistaminen edistää jätelain toimeenpanoa koko toimialueella. Lautakunta esittää jätehuoltomääräyksiin muutamia tarkennuksia ja lisäyksiä seuraavasti: 2 luku 9 Kiinteistöjen yhteinen jäteastia; 1 mom; kohtuullisesti saavutettavaa aluekeräyspistettä. Kohtuullista matkan pituuden määrittelyä olisi hyvä selventää määräysten perusteluissa suhteutettuna etäisyyteen vapaa-ajan kiinteistöltä vakituiseen asuntoon nähden. 4 luku 20 Kompostointi, 3 mom; Kompostorissa on oltava riittävästi tilavuutta kutakin kompostoria käyttävää taloutta (2-5 kiinteistöä) kohti. Määräyksiin tai perusteluihin tulisi tarkentaa kompostorin tilavuusvaatimus taloutta/henkilömäärää kohti. 5 luku 27 Jäteastioiden tyhjennysväli, 1 mom; Kartongin ja muovin osalta esitetään pisimmäksi tyhjennysväliksi myös kesäaikana (viikot 18-40) 8 viikkoa, vastaava tyhjennysväli kuin talviaikana. 7 mom; Jätteet, joiden säilyttäminen kiinteistöllä voi aiheuttaa ympäristölle tai terveydelle haittaa. Määräyksissä tulisi myös nimetä ko. jätteet (vaarallinen jäte ja biojäte). 5 luku 29 Kunnossapito ja pesu. Jäteastian haltijan on huolehdittava jäteastian korjauksesta, kunnossapidosta ja puhdistamisesta siltä osin kuin em. toimenpiteet eivät sisälly veloituksettomina palveluina jätetaksaan. Määräyksissä tulisi selventää milloin ko. toimenpiteet sisältyvät veloituksettomina jätetaksaan. 6 luku 32 Keräyspaikan suojaaminen. Määräyksiin esitetään lisättäväksi kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella myös elinkeinotoiminnan jätteiden keräyspaikan suojaaminen. Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä, että jätehuoltomääräyksistä tulisi laatia selkokielinen lyhennelmä kuntalaisten käyttöön.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 95 Liitteet /2015 Kunnalliset jätehuoltomääräykset_luonnos /2015 Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelut_luonnos Valmistelija Riitta Lappalainen puh Tuula-Anneli Kinnunen puh Pirkko Nevalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Asianro 6790/ /2015 Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelmaehdotus / lausunnon antaminen Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Siilinjärven ympäristöterveyslautakunta pyytää lausuntoa Siilinjärven ympäristöterveyspalveluiden vuoden 2016 talousarvioehdotuksesta ja vuosien taloussuunnitelmaehdotuksesta yhteistoiminta-alueen kunnilta sekä Kuopiolta mennessä. Kuopion kaupungin ja Siilinjärven kunnan välisen eläinlääkintähuollon sopimuksen 11.6 mukaisesti Siilinjärven kunnan ympäristöterveyslautakunta tekee Kuopion kaupunkia kuultuaan Siilinjärven kunnanhallitukselle ympäristöterveyslautakunnan toimintaa koskevan talousarvio- ja taloussuunnitelmaesityksen. Talousarvioon kirjataan toiminnalliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja osoitetaan rahoitustarpeen kattaminen sopijapuolten ja muilla tuloilla. Talousarvio suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset ympäristöterveyspalveluiden tehtävien, sisältäen sopimuksen mukaiset tehtävät, hoitamiseen turvataan. Talousarvion ja suunnitelman hyväksyy Siilinjärven kunnanvaltuusto. Talousarvio 2016 on eläinlääkintähuollon osalta laadittu tuotteistuksen mukaisesti (kustannuspaikka 5610). Vaikutusten arviointi - Esitys esittää lausuntonaan seuraavaa: Kuopion kaupunki pitää hyvänä, että eläinlääkintähuollon kustannukset on ehdotuksessa pystytty pitämään kurissa ja kokonaiskustannukset ovat hieman alhaisemmat kuin talousarviovuonna Talousarvio 2016 numero-osassa ei ole arvioitu ollenkaan muita yhteistoimintakorvauksia (kustannuspaikka 3115), jotka muodostavat suurimman osan toimintatuotoista. Tiilikauden tulos on näin ollen vuoden 2016, 2017 ja 2018 osalta arvioitu lähes 1 milj. huonommaksi kuin vuoden 2015 talousarviossa. Talousarviota tulee täydentää tältä osin.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 96 Talousarvio 2016 kuntaosuustaulukossa Siilinjärven osalta on pieneläinpäivystys (5611) mukana taulukossa. Muiden kuntien osalta taulukko ei sisällä pieneläinpäivystyksestä aiheutuneita kuluja. Toiveena on, että Siilinjärven osalta pieneläinpäivystyksen kustannuksia ei merkittäisi kuntaosuustaulukkoon. Talousarviotekstissä on kuitenkin syytä mainita, että pieneläinpäivystyskustannukset eivät sisälly talousarvioon. Useissa kunnissa pieneläinpäivystyksen kulut ovat kuitenkin merkittävä osa eläinlääkintähuollon kokonaiskustannuksista. Valmistelija Hannu Kirjavainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Asianro 4072/ /2015 Päätös ympäristölupahakemuksesta / T:mi Metallivälitys Räsänen, Romuliike, Kaatopaikantie 316, Kuopio Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut T:mi Metallivälitys Räsänen on jättänyt ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen, joka koskee metalliromun varastointia ja käsittelyä Kuopion jätekeskuksen alueella, osoitteessa Kaatopaikantie 316, Kuopio (kiinteistö ). Metallivälitys Räsäsellä on toiminnalle voimassaoleva ympäristölupa Haminalahden kylässä Kiviharjun varastoalueella, palstalla nro 60. Hakemus koskee toiminnan siirtymistä uudelle toimipaikalle. Toiminta ei muutu aiemmasta. Ympäristölupa esitetään myönnettävän. Vaikutusten arviointi - Esitys Asia Luvan hakija myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan T:mi Metallivälitys Räsäselle seuraavasti: Päätös ympäristölupahakemuksesta T:mi Metallivälitys Räsänen Putkinotkontie KUOPIO Y-tunnus: yhteyshenkilö: Pasi Räsänen, p , sähköposti: pasi@metallivalitys.fi Toiminta ja sen sijainti Romuliike Kaatopaikantie 316, Kuopio (kiinteistö ) Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta :n 2 perusteella.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 97 Hakemuksen vireilletulo ja täydennykset Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Ympäristön kaavoitustilanne ja maankäyttö Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle Hakemusta on täydennetty kuvauksella vastaanotettavien jätteiden käsittelystä sekä yleisölle tarkoitetulla tiivistelmällä hakemuksesta ja tiedoilla hiekan- ja öljynerottimesta. Lupahakemuksesta on neuvoteltu Pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. T:mi Metallivälitys Räsäsellä on vuokrasopimus Jätekukko Oy:n hallitsemalla, Kuopion kaupungin Hiltulanlahden kylässä sijaitsevalla tilalla Kukkola Rno 34:3 olevan varastoalueen vuokraamisesta. Vuokra-aika alkaa ja päättyy Sopimuksen mukaan vuokra-aikaa voidaan jatkaa jälkeen. Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa (Kuopion kaupunginhallituksen päätös ja Kuopion Hallinto-oikeuden päätös ) toiminnan sijoituspaikka on merkitty kaatopaikka-alueeksi (EK). Alueella ei ole asemakaavaa. Laitoksen lähiympäristö on metsävaltaista. Lähialueelle sijoittuu maaainesten ottoa sekä Pelastusopiston harjoitusalue. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 1 kilometrin etäisyydellä jätekeskuksen luoteis-, lounais- ja eteläpuolella ja lähimmät vapaa-ajan asunnot noin 2 kilometrin päässä jätekeskuksen kaakkoispuolella. Laitoksen lähialueella ei sijaitse ympäristövaikutuksille herkkiä kohteita, kuten kouluja, sairaaloita tai päiväkoteja. Alueella ei ole arvokkaita maisema- tai luontokohteita, Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita eikä muita luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ja luonnonsuojelualueet ovat Matkusjärven lehto, Etelä-Kuopion lehdot ja lammet/vanuvuori, Haminavuori, Korsumäki-Keinälänniemi ja Korsumäen letot. Ne ovat yli kolmen kilometrin päässä laitosalueesta. Laitosalue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 97 Alueen ympäristön tila Hepomäen ja Heinälamminrinteen ilmanlaatua on seurattu mittausten avulla vuosina Ilmanlaatua on mitattu kahdella lähialueen asuinkiinteistöllä sekä Pelastusopiston harjoitusalueen ja Jätekukko Oy:n jätekeskuksen alueella. Mittaustuloksia on hengitettävien hiukkasten (PM 10), haisevien rikkiyhdisteiden (TRS), aromaattisten hiilivetyjen (VOC) ja polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH) pitoisuuksista. Alueen ilmanlaatuun vaikuttavat nykyisellään lähinnä Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen toiminnat, kuten kaatopaikka ja jätemateriaalien murskaustoiminnat, Pelastusopiston harjoitusalueen savukaasupäästöt, alueella toimivien kivenlouhimoiden pölypäästöt sekä asfalttiaseman päästöt. Parhaimmillaan alueen ilmanlaatua voi luonnehtia hyväksi. Huonoimmillaan ilmanlaatu voi lyhytaikaisesti luokittua välttäväksi. Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen melutilannetta on selvitetty vuonna 2006 yhteismeluselvityksellä, jota on sen jälkeen täydennetty uusien ympäristölupahakemusten yhteydessä. Vuodesta 2008 lähtien alueen melutilannetta on seurattu myös yhteismelumittauksin, joiden järjestämisestä on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut. Hepomäen ja Heinälamminrinteen melutilanteeseen vaikuttavat alueen nykyisistä toiminnoista keskeisimmin kivenlouhimot ja murskaamot. Vähäisempää merkitystä alueen melutilanteeseen on asfalttiasemalla, Jätekukko Oy:n jätteenkäsittelytoiminnoilla ja Pelastusopiston harjoitusalueen toiminnoilla. Nykyisellään alueen pohjois-, koillis- ja itäosissa tuntikohtaiset keskiäänitasot ovat lähimmillä asuinkiinteistöillä 55 dba:n tuntumassa ja lähimpien loma-asuntokiinteistöjen alueella 45 dba:n tuntumassa. Hepomäen ja Heinälamminrinteen pinta- ja pohjavesien laatua on seurattu yhteistarkkailussa vuodesta 2007 lähtien. Heinälamminrinteen ympäristön pintavesien (purot ja joet) laatu on alueen pintavesien tarkkailutulosten perusteella pääosin melko hyvä. Jätekukko Oy:n jätekeskuksen ja Silmäsuon vanhan kaatopaikan alapuolisissa sekä vähäisemmässä määrin Pelastusopiston harjoitusalueen alapuolisissa ojissa on havaittavissa lieviä em. toimintojen vaikutuksia. Muutoin alueen pintavesiä kuormittaa maa- ja metsätalous sekä haja-asutus. Haminalahden vedenlaadussa on havaittavissa vielä merkkejä Silmäsuon vanhan kaatopaikan kuormituksesta. Alueen pohjavedet ovat pohjavesien laadun seurantatulosten perusteella hyvälaatuisia, lukuun ottamatta aivan Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Silmäsuon vanhan kaatopaikan ja Pelastusopiston harjoitusalueen läheisiä alueita, missä on paikoin havaittavissa kaatopaikkojen suotovesien vaikutuksia ja Pelastusopiston harjoitusalueen vesipäästöjen vaikutuksia.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 97 Kuvaus laitoksen toiminnasta Vastaanotettavat jätteet ja niiden käsittely Laitoksella vastaanotetaan, välivarastoidaan ja käsitellään mekaanisesti metalliromua. Laitoksella ei vastaanoteta romuajoneuvoja eikä sähkö- ja elektroniikkaromua. Lyijyakkuja lukuun ottamatta laitoksella ei vastaanoteta myöskään vaarallista jätettä. Käsiteltävän romun määrä on enimmillään tonnia vuodessa. Laitoksen toimintaan kuuluu jätteiden vastaanotto, luokitus, punnitus, lajittelu, puhdistus, leikkaus, välivarastointi ja toimittaminen edelleen asianmukaiset luvat omaaviin vastaanotto- ja käsittelypaikkoihin. Laitoksella käytettäviä koneita ovat pyöräkuormaaja, kouralla ja magneetilla varustettu nosturi, nokkaleikkuri, polttoleikkuri ja kuorma-auto. Laitoksen työkoneita huolletaan ja tankataan paikan päällä. Laitoksella varastoidaan polttoöljyä 1,5 m 3 valuma-altaallisessa kaksoisvaippasäiliössä. Huoltamisen yhteydessä syntyvät jätteet, kuten moottori- ja hydrauliikkaöljyt, välivarastoidaan laitoksen lukittavassa teräskontissa. Toiminta-alue on aidattu ja portti on lukittava. Alueella on kameravalvonta. Vastaanotettava jäte varastoidaan pääasiassa ulkona kasoissa. Varastointialue on pinnoitettu ja varustettu I-luokan öljynerottimella. Laitoksen toiminnasta aiheutuva liikenne on noin 5 kuorma-autoa ja 10 henkilöautoa vuorokaudessa. Kaikki tuleva ja lähtevä liikenne ohjataan jätekeskuksen vaa an kautta. Laitos on toiminnassa arkisin klo Laitoksella vastaanotetaan ja varastoidaan seuraavia jätteitä: Jätelaji jätetunnus 1 maksimivarastointi määrä (t/a) rauta ja teräs käytetyt katalyytit lyijyakut * 60 puu kupari alumiini lyijy sinkki loppuun käytetyt renkaat sekalaiset metallit kaapelit yhteensä = valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) liite 4, jäteluettelo: yleisimmät jätteet sekä vaaralliset jätteet * = luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 97 Vastaanotettava jäte varastoidaan ulkona kasoissa lukuun ottamatta lyijyakkuja, jotka välivarastoidaan vedenpitävissä akunkeräyslaatikoissa pressuhallissa. Esikäsitelty metalliromu toimitetaan materiaalihyödyntämiseen terästehtaille ja tukkuliikkeille. Metalliromun seassa laitoksella vastaanotetaan pieniä määriä puutavaraa, esim. runkolautoja. Puu lajitellaan ja toimitetaan hyödynnettäväksi Kuopion jätekeskukselle. Romumetalleja voidaan vastaanottaa myös esim. vanhojen työkoneiden muodossa, jolloin metalliromun lisäksi laitokselle tulee renkaita, akkuja ja katalysaattoreita. Em. jätteitä ei käsitellä vaan ne toimitetaan eteenpäin luvat omaaville jatkokäsittelijöille. Käsittelyalue Romut käsitellään ulkona tiiviillä asfaltilla päällystetyllä kentällä. Kentän rakenne on seuraava: asfaltti AB 16/ mm kantava kerros murskeesta 150 mm betoni- ja tiilimurske + lasi 1500 mm Koneiden huolto- ja tankkauspaikan rakenne on: tiivis asfalttibetoni ABT 16/ mm kantava kerros murskeesta 150 mm betoni- ja tiilimurske + lasi min.1500 mm Jätteiden varastointi- ja käsittelyalue sekä koneiden huolto- ja tankkausalue profiloidaan siten, että alueelta ei pääse valumavesiä ympäristöön eikä ympäristön valumavesiä toiminta-alueelle. Toiminta-alueen valumavedet johdetaan hiekanerotuskaivon kautta hälytyksellä varustettuun I-luokan öljynerottimeen. Öljynerottimelta vedet johdetaan näytteenotto-/sulkuventtiilikaivon kautta Jätekukon jätevesien kanssa samoihin linjoihin. Tiedot käytettävistä kemikaaleista, energiasta, vedenhankinnasta ja viemäröinnistä Työkoneita varten laitoksella varastoidaan polttoöljyä 1,5 m 3 valumaaltaallisessa kaksoisvaippasäiliössä. Polttoöljyä käytetään noin litraa vuodessa. Työkoneiden huoltamisen yhteydessä syntyvät jäteöljyt välivarastoidaan laitoksen lukittavassa teräskontissa. Moottori- ja hydrauliikkaöljyjätettä syntyy noin 200 litraa vuodessa. Syntyvät jätteet toimitetaan edelleen asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Sähkön kulutus on vuodessa noin KWh. Sähköä käytetään valaistukseen, lämmitykseen ja sähkötyökaluihin. Energian säästöön on panostettu mm. led-valaistuksella, ilmalämpöpumpulla ja vaihtoehtoisilla työtavoilla.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 97 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Laitoksella käytetään vettä pääasiassa sosiaalitiloissa. Veden vuotuinen kulutus on hakijan mukaan vähäistä. Vesi tulee laitosalueelle Jätekukon linjaa pitkin Kuopion Vedeltä. Jätevedet ohjataan öljynerotuskaivon kautta jätekeskuksen muiden jätevesien kanssa samoihin linjoihin. Piha-alueen puhtaat hulevedet johdetaan alueen ympärysojaan. Yrityksen käyttämä tekniikka koneiden ja laitteiden osalta soveltuu parhaalla mahdollisella tavalla romumetallin käsittelyyn. Laitoksella noudatetaan romukauppiaille sovelletun ISO ympäristöjärjestelmän ja sovelletun ISO-9003 laatujärjestelmän mukaisesti toimintaohjeita romun vastaanotosta, tarkastuksesta, käsittelystä ja varastoinnista sekä ohjeita öljynerotinkaivon seurannasta. Lisäksi henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti. Melua aiheutuu lähinnä materiaalin lastauksen ja kuormien purkamisen yhteydessä sekä kuorma-autoista, työkoneista ja romunkäsittelylaitteista. Romun käsittelyn äänet eivät ole jatkuvia tai pitkäkestoisia. Kuljetusvälineistä ja kuormauskalustosta syntyy tavanomaisia liikenteen päästöjä ilmaan. Toiminnasta voi syntyä myös vähäisiä pölypäästöjä. Jätevedet kerätään hallitusti ja johdetaan öljynerottimen kautta käsittelyyn. Varastoalue on pinnoitettu siten, että toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Lajiteltavat metallit eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita kuten esimerkiksi öljyä. Toiminta sijoittuu ympäristöön, jolla on jo ympäristölupa jätteiden vastaanotolle, välivarastoinnille ja käsittelylle, joten toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon eikä rakennettuun ympäristöön. Laitoksen toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailu Laitokselle ei ole suunniteltu jatkuvaa ja säännöllistä tarkkailua päästöistä ympäristöön. Jätteenkäsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma on olennainen osa laitoksella noudatettavaa romukaupan laatu- ja ympäristöjärjestelmää. Järjestelmän sisäisiä auditointeja tehdään vuosittain. Poikkeukselliset tilanteet ja ympäristöriskit sekä niihin varautuminen Toiminnanharjoittajan mukaan toimintaan ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä. Suurimmat ympäristöriskit liittyvät polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn. Öljyvahingon varalta laitoksella on varattu riittävä määrä imeytysmateriaalia ja koneiden huolto ja tankkaus tehdään tiivisasfalttisella huoltoalueella. Ilkivallan torjumiseksi jätekeskuksen alueelle on asennettu kameravalvonta. Tulipalojen varalta polttoleikkauskaluston läheisyyteen on sijoitettu sammutuskalustoa.

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 97 Ympäristöasioiden hallinta Yrityksellä on sertifioitu romukauppiaille sovellettu laatujärjestelmä (ISO 9003) ja sertifioitu romukauppiaille sovellettu ympäristöjärjestelmä (ISO 14001). Vakuus T:mi Metallivälitys Räsänen esittää vakuuden suuruudeksi euroa. Vakuuden määrä on perusteltu sillä, että alueella käsitellään pääsääntöisesti arvokkaita materiaaleja, jotka ovat jälleenmyyntiarvoltaan positiivisia. Lupahakemuksen käsittely Muistutukset ja lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin ilmoitustaululla Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu päivätyllä kirjeellä jätekeskuksen viereisten kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuollolta. Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuolto toteaa antamassaan lausunnossa seuraavaa: Toiminnan uusi sijoituspaikka jätekeskuksen yhteydessä on parempi kuin nykyinen. Toiminnassa ja ympäristöluvassa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän eikä pohjaveden pilaantumista. Maaperä suojauksen tulee olla riittävä. Romu on käsiteltävä ja varastoitava siten, että maaperään, pohjaveteen tai alueelta johdettaviin valumavesiin ei pääse ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita kuten raskasmetalleja tai öljyjä. Metalliromu tulee varastoida järjestelmällisesti tätä varten varatuilla paikoilla. Toiminnassa muodostuvat jätteet tulee kerätä ja varastoida järjestelmällisesti tätä varten varatuilla paikoilla oleviin jäteastioihin tai lavoille. Jätteet tulee toimittaa käsittelypaikkoihin säännöllisesti. Vaaralliset jätteet tulee varastoida tiivispohjaisessa, valuma-altaalla varustetussa katetussa varastossa tai muuten vastaavalla tavalla siten, että jätteitä ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjavesiin. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa käsiteltäväksi asianmukaisen käsittelyluvan omaavaan paikkaan. Työkoneiden tankkaus sekä huoltotyöt tulee tehdä siten, että maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Tankkauspaikalla ja koneiden huoltopaikalla tulee olla öljyhiilivetyjä pidättävä maaperäsuojaus. Työkoneiden tankkausalue tulee viemäröidä öljynerottimen kautta. Ulkopuoliset valumavedet alueella tulee johtaa hallitusti niin, että ne eivät kerry metalliromujen ja jätteiden varastointipaikoille. Vaikka hakemusasiakirjojen mukaan metalliromun käsittely ei aiheuta merkittävää melua, on lupaehdoissa syytä ottaa huomioon myös mahdollinen meluhaitta. Lupaehtoihin on syytä kirjata samat meluun liittyvät lupamääräykset kuin muillakin alueella toimivilla yrityksillä.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 97 Onnettomuuksista ja häiriötilanteista, joissa ympäristöön pääsee poikkeuksellisen paljon tai poikkeuksellisia päästöjä, jätteitä tai aineita tai aiheutuu muita ympäristövaikutuksia, on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua Hepomäen ja Heinälamminrinteen alueen ympäristöhaittojen yhteisseurantaan ympäristönsuojelulain mukaisten valvontaviranomaisten ja toiminnanharjoittajien erikseen sopimalla tavalla. Toiminnasta, päästöistä, jätteistä ja käyttötarkkailusta tulee pitää kirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaisille. Toiminnan pysyvästä lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeytyksestä tai olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Lopetettaessa toiminta tulee Kuopion kaupungin alueelliselle ympäristönsuojelulle esittää selvitys niistä ympäristönsuojelutoimista, joita alueella tehdään. Toiminnanharjoittajan on asetettava riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Kun otetaan huomioon ympäristölainsäädännön vaatimukset ja lupaviranomaisten antamat määräykset, niin ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä. Hakijan kuuleminen lausuntojen ja muistutusten johdosta Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisu Jätteiden vastaanotto ja käsittely Hakijalle on annettu mahdollisuus vastineen antamiseen hakemuksesta annetun lausunnon johdosta. Hakija on antamassa vastineessa hyväksynyt lausunnossa esitetyt asiat. myöntää T:mi Metallivälitys Räsäselle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan. Sen lisäksi, mitä lupahakemuksessa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä: 1. Laitoksella saa ottaa vastaan ja käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisia jätejakeita vuosittain yhteensä enintään tonnia. (YSL 58 ) Perustelu: Määräyksessä todetut vastaanotettavat jätteet ja suurin sallittu varastointimäärä ovat hakemuksessa esitetyn mukaiset.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) Toiminta kiinteistöllä on järjestettävä niin, ettei romujen ja jätteiden käsittelystä ja varastoinnista aiheudu ympäristön roskaantumista eikä muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle tai pohjavedelle. Romuja saa käsitellä ja varastoida vain niille varatulla pinnoitetulla alueella. Alue ja rakenteet on pidettävä kunnossa niin, että alueen maaperään ei pääse haitallisia aineita. Toiminta-alueen vedet on kerättävä ja johdettava öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivo on varustettava sulkuventtiilillä niin, että vahinkotilanteessa vesien pääsy jätevesilinjastoon voidaan estää. (YsL 7 ja 52, JäteL 13 ) Perustelu: Toiminta-alueen tiiviit rakenteet ja öljynerotin estävät alueen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen. 3. Vaaralliset jätteet, kuten akut, öljyt yms. tulee varastoida tiiviissä, kullekin jätejakeelle soveltuvissa astioissa, tiiviillä alustoilla siten, että jätteitä tai kemikaaleja ei pääse maaperään tai pinta- tai pohjaveteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa paikkaan, jolla on voimassa oleva lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Vaarallisten jätteiden sekä hiekanerotuskaivolietteen kuljetuksista ja siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan. (YsL 7, 16, 17, 52 ja 58, JäteL 13 ja 121 ) Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, ettei vaarallisista jätteistä aiheudu terveys- tai ympäristöhaittoja ja että muodostuvat vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Kemikaalien varastointi ja käsittely 4. Toiminnassa tarvittavat polttoaineet tulee varastoida hyväkuntoisessa, kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä tai kaksoisvaippasäiliössä. Säiliö on varustettava lapon- ja ylitäytönestolla. (YsL 7, 16, 17 ja 52 ) Perustelu: Lupamääräyksellä varmistetaan, että polttoaineiden varastoinnista ei aiheudu ympäristö- ja terveyshaittaa. 5. Työkoneiden tankkaus sekä tilapäiset huoltotyöt tulee tehdä siten, että maaperään ei joudu öljyjä tai muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia kemikaaleja. Tankkauspaikka ja koneiden huoltopaikka tulee olla päällystetty kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella, esimerkiksi tiiviillä asfalttibetonilla. Työkoneiden tankkaus- ja huoltoalueen valumavedet tulee ohjata öljynerottimen kautta jätekeskuksen jätevesilinjastoon. (YsL 7, 16, 17, 52 )

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (39) 97 Perustelu: Työkoneiden tankkaus- ja huoltopaikoilla maaperän pilaantuminen on usein todennäköisintä. Tämän vuoksi tankkaus ja huolto on tehtävä huolellisesti ja alueella, missä polttonesteet eivät suoraan pääse maaperään. Meluntorjunta 6. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa ylittää klo 7-22 välisenä aikana asuinkiinteistöjen piha-alueilla A- painotettua keskiäänitasoa 55 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla A-painotettua keskiäänitasoa 45 db. Onnettomuustilanteisiin varautuminen Mikäli melu on impulssimaista, tulee mittaustuloksiin lisätä 5 db ennen niiden vertaamista em. raja-arvoihin. (YsL 49 ja 52, VNp 993/1992) Perustelu: Lupamääräyksessä on annettu raja-arvo melutasolle, joka toiminnasta saa aiheutua ilman, että se aiheuttaisi terveyshaittaa ympäröivälle asutukselle tai loma-asutukselle tai virkistysalueilla, joita käytetään aktiivisesti virkistäytymiseen. Ympäröiville alueille aiheutuvan meluhaitan arvioinnissa on otettava huomioon myös muiden melulähteiden vaikutus. Melutasoja arvioitaessa on otettava huomioon melun mahdollinen impulssimaisuus ennen tulosten vertaamista määräyksen mukaisiin raja-arvoihin. 7. Laitosalueella tulee olla alkusammutuskalustoa, imeytysainetta, muovisäkkejä ja keräilyvälineitä vuotojen leviämisen estämistä ja keräämistä varten. (YsL 16 ja 52 ) Perustelu: Alkusammutuskaluston ja imeytysaineen avulla voidaan ehkäistä ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia ja ympäristön pilaantumisen vaaraa. 8. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Kuopion alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. (YsL 52 ja 134 ) Perustelu: Lupamääräys on tarpeen, jotta poikkeuksellisissa tilanteissa pystytään arvioimaan nopeasti mahdolliset ympäristö- ja terveysriskit sekä tarvittavat toimenpiteet. 9. Toiminnanharjoittajan tulee laatia kirjalliset toimintaohjeet ja kouluttaa henkilökuntaa poikkeuksellisten tilanteiden varalle. (YSL 6, 7 ja 52 )