1. SISÄLLYSLUETTELO. Sisältö ja taitto: Loimaan lukio. Kannet: Sanni Kataja. Painopaikka: T.Nieminen Oy, Painola

Transkriptio

1 1. SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Sisällysluettelo 1 2. Näkymiä lukuvuodelle Tietoja Loimaan lukiosta 3 - Koulun yhteystiedot - Ruokailu - Terveydenhoitaja, koululääkäri, kuraattori, psykologi ja hammashoito 4. Lukion henkilökunta lukuvuonna Työ- ja loma-ajat 5 Tuntikaavio eli palkitus 5 - Koeviikko ja kokeiden palautus 5 6. Lukuvuoden kalenteri Tee omat lukujärjestyksesi 7. Ainevalintakortti Kurssitarjotin Opiskelu Loimaan lukiossa Yleistä Opintojen kesto Kurssien suoritusjärjestys Opinto-ohjaus Poissaolot Koeviikko Kurssien arviointi Kurssien uusiminen Kurssien itsenäinen suorittaminen Etenemiseste Pitkän matematiikan vaihtaminen lyhyeen Päättöarviointi eli lukion päättötodistukseen16 tuleva numero Päättöarvosanan korottaminen tenttimällä Wilma Ylioppilastutkinto pähkinänkuoressa Perustiedot Reaaliaineiden kokeet Äidinkielen ylioppilaskoe on uudistunut Tutkintomaksut Ylioppilaskokeen arvostelu ja arvosanat Hylätyn yo-kokeen uusiminen, hyväksytyn yokokeen korottaminen Kompensaatio Tutkinnon täydentäminen Lukihäiriö Oma yo-kirjoitussuunnitelmani Opintososiaaliset edut Koulumatkatuki Opintotuki Oppilaskunta Kurssien sisällöt Äidinkieli ja kirjallisuus 21 - Englanti A Ruotsi B Saksa B2 ja B3 24, 26 - Ranska B2 ja B3 25, 27 - Venäjä B2 ja B3 26, 27 - Espanja B Matematiikka, pitkä 38 - Matematiikka, lyhyt 30 - Biologia 31 - Maantiede 32 - Fysiikka 32 - Kemia 34 - Uskonto evankelis-luterilainen 34 - Elämänkatsomustieto 34 - Filosofia 35 - Historia 36 - Yhteiskuntaoppi 37 - Psykologia 37 - Musiikki 38 - Kuvataide 39 - Liikunta 40 - Terveystieto 41 - Opinto-ohjaus 41 - Tietotekniikka 42 - Urheilulinja 42 - Ilmaisutaito 42 - Tekstiilityö 42 - Oppilaskuntatoiminta 43 - Kansainvälinen toiminta 43 - Liikennekasvatus 43 - Median lukiodiplomi Kursseilla käytettävät oppikirjat Loimaan lukion järjestyssäännöt Oman ajankäytön suunnitelma Poissaolokirja Sisältö ja taitto: Loimaan lukio Kannet: Sanni Kataja Painopaikka: T.Nieminen Oy, Painola 1

2 2. NÄKYMIÄ LUKUVUODELLE Tervetuloa aloittamaan tai jatkamaan opiskelua Loimaan lukiossa! Opiskelijamme viihtyvät lukiossamme ja saavuttavat hyviä tuloksia. Varmaa on, että olet tehnyt hyvän päätöksen valitessasi opiskelupaikaksesi Loimaan lukion. Yhteydenpidossa koulun sekä opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa käytetään Wilmaa, joka on useimmille tuttu jo peruskoulusta. Wilmassa opiskelija näkee lukujärjestyksensä ja suorituksensa sekä tekee kurssivalintansa. Wilman kautta opettaja voi myös lähettää viestejä opiskelijoille ja opiskelija vastaavasti opettajalle. Wilman aktiivinen käyttö on yksi edellytys hyvään opintomenestykseen. Lukiossa opiskelun on tarkoitus olla päätoimista opiskelua. Siksi työnteko ja lomamatkat kouluaikana eivät ole suotavia. Myös abiturienttien keväinen ns. lukuloma tulisi käyttää ensisijaisesti kirjoitettavien aineiden kertaamiseen. Poissaolojen kohdalla noudatetaan tuttua käytäntöä eli poissaolo pitää selvittää välittömästi kun on jälleen tullut kouluun esimerkiksi sairastelun jälkeen. Selvittämistä ei tulisi venyttää koska selvittämätön poissaolo herättää aina epäilyn asiattomasta poissaolosta. Poissaolot selvitetään Wilmassa, alaikäisen osalta selvityksen tekee huoltaja ja täysi-ikäinen selvittää poissaolonsa itse. Lukion opettajat ja koko henkilökunta tekevät parhaansa auttaakseen sinua opinnoissasi. Menestystä lukuvuodelle ! Tämän opinto-oppaan omistaa: Nimi: Ryhmä: Puh: 2

3 3. TIETOJA LOIMAAN LUKIOSTA Osoite: Puistokatu 16, Loimaa (Yhteiskoulun kiinteistö) Kanslian puhelin: , Internet: Sähköposti: Fax: Rehtori: Opinto-ohjaajat (OPO): Opettajien huone: Hannu Lahti puh , Vesa Parttimaa, puh , , Marika Suovanen, puh , , puh , opettajat ovat tavoitettavissa välituntisin tai sähköpostitse Henkilökunnan sähköpostit: Koulusihteeri: Kirsi Rantanen, puh , , Kiinteistön hoito: Ilmoitukset: Kouluruokailu: Kiinteistön laitoshuoltajina toimivat Niina Kataja, Toini Nurmi, Monica Rantasalo ja Tarja Vainio. Koulun viralliset ilmoitukset kiinnitetään 2. kerroksen ilmoitustauluille. Päivittäistä informaatio varten seurataan info-tv:n ilmoituksia ja Wilmaa. Ilmoituksia on myös koulun www-sivujen ajankohtaista -palstalla. Opiskelijoille tarjotaan koulupäivinä lounas. Ruokala sijaitsee kiinteistön pohjakerroksessa. Lukion ruokailu porrastetaan opetusryhmittäin välille kello Ruokajonoon on tultava rauhallisesti. Ruokalassa noudatetaan hyviä tapoja. Tuolit nostetaan pöytien alle ruokailun jälkeen. Kouluruokailuun liittyvissä asioissa (esim. allergiat, erityisruokavaliot) on otettava suoraan yhteyttä ruokalan emäntään (puhelin: ). Terveydenhoitaja: Koululääkäri: Terveydenhoitaja Eija Ahonen (puhelin: , ) on tavattavissa koululla pohjakerroksessa huoneessa B002 maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin (sekä kuukauden II ja IV keskiviikko) kello 8.00 alkaen. Ensimmäisen vuoden opiskelijat käyvät terveydenhoitajan luona henkilökohtaisessa terveystarkastuksessa. Ajanvaraus koululääkärin vastaanotolle tehdään kouluterveydenhoitajan kautta. Pääsääntöisesti sairaustapauksissa kehotetaan kuitenkin hakeutumaan oman lääkärin vastaanotolle. Koulukuraattori ja koulupsykologi: Loimaan kaupungin koulukuraattorina toimii Marja-Liisa Laitila (puhelin: ) ja koulupsykologina Jutta Mattila ( ). Oppilas voi tulla keskustelemaan kuraattorin tai psykologin kanssa koulunkäyntiin liittyvän tai jonkun muun pulman vuoksi. Aloite keskusteluun voi tulla myös vanhemmalta, opettajalta tai muulta oppilaan lähipiiriin kuuluvalta. Keskustelut kuraattorin ja psykologin kanssa ovat luottamuksellisia. Kuraattorin työhuone A015 ja psykologin työhuone B026 sijaitsevat kiinteistön pohjakerroksessa. Hammashoito: Loimaalaiset ja oripääläiset lukiolaiset voivat hakeutua hammastarkastukseen ja - hoitoon Loimaan pääterveysasemalle tai muuhun kunnan hammashoitolaan. Muista kunnista kotoisin olevat oppilaat saavat vain ensiavun hammasvaivoihinsa, muut hoidot pitäisi saada loma-aikoina kotipaikkakunnalla. Ajanvaraus tapahtuu numerosta Hammashoitola on avoinna ma - to klo ja pe klo Päivystysvastaanotto on päivittäin klo eteenpäin jossain kaupungin terveysasemista. Hoito on maksutonta alle 18-vuotialle. 3

4 4. LUKION HENKILÖKUNTA LUKUVUONNA Opettajat ovat tavattavissa opetustuntiensa yhteydessä. Muuna aikana opettajat tavoittaa parhaiten opettajien huoneesta tai opettajien työtilasta. Jokaisella opettajalla on opettajien huoneen aulassa oma postilaatikko, johon opiskelijat voivat jättää viestejä ja palautuksia. Opettajien sähköposti on muotoa AINEET OPETTAJA RYHMÄN- OHJAAJA (*) RYHMÄNOHJAUS LUOKKA (Kaikki opettajan tunnit eivät ole tässä luokassa.) äidinkieli ja kirjallisuus Keskitalo-Houkka, Hanna äidinkieli ja kirjallisuus Turta, Annika 2B/11 A225 äidinkieli ja kirjallisuus Routama, Kaisa 1D/13 B211 englanti, ruotsi, espanja Autio, Päivi (virkavapaalla) englanti, venäjä Elomaa, Heljä 3C/11 A116 ruotsi, historia Heikkinen, Jukka 3B/11 B103 englanti, ranska Hirvonen, Leena 2D/12 B110 saksa, ruotsi, espanja Jaakkola, Raili 3A/11 B102 englanti, espanja Esala, Maria 1B/13 B111 matematiikka, fysiikka, tietotekniikka Raittila, Terhi fysiikka, matematiikka, tietotekniikka Salmenoja, Riitta 2C/12 A319 matematiikka Aaltonen, Tero 2A/12 B210 kemia, matematiikka, OPO Suovanen, Marika Ammatilliset opiskelijat B203 biologia, maantieto Honkala, Mikko 1C/13 A318 historia, yhteiskuntaoppi Kuusinen, Janne 3D/11 B202 filosofia, uskonto Mattila, Tapio 1A/13 B212 psykologia, terveystieto, uskonto Toivola, Kirsi rehtori, historia, yhteiskuntaoppi Lahti, Hannu musiikki Mako, Matti OPO, liikunta Parttimaa, Vesa 4E/10 A005 liikunta, terveystieto Parttimaa, Minna kuvataide Viljanen, Päivi kuvataide RYHMÄNOHJAUS(*) Ryhmänohjaaja pitää joka tiistai ryhmänohjaustuokion omalle ryhmälleen kello Ryhmänohjauksessa käsitellään lukio-opiskeluun, aikatauluihin ja oppilaskunnan toimintaan liittyviä tärkeitä ajankohtaisia asioita. Läsnäolo on kaikille pakollista. Ryhmänohjauksia on myös esimerkiksi kokeiden palautuspäivinä. Jos opiskelija esimerkiksi sairauden vuoksi on poissa ryhmänohjauksesta, hänen on otettava kouluun palattuaan yhteys ryhmänohjaajaansa. Ryhmän tunnus: 1A/13 = syksyllä 2013 opiskelun aloittanut 1. vuoden opiskelijoiden ryhmä. 4

5 5. LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT 1. JAKSO: koeviikko ti ti JAKSO: koeviikko ke ke JAKSO: koeviikko to pe JAKSO: koeviikko ke ke JAKSO: koeviikko ti ti Syksyn ylioppilaiden lakkiaiset ovat itsenäisyyspäivän juhlassa kello alkaen. Kevään ylioppilaiden lakkiaiset ovat kevään Ylioppilasjuhlassa kello 11 alkaen. Syysloma Joululoma Talviloma Vapaapäivä TUNTIKAAVIO ELI PALKITUS JA VÄLITUNNIT KLO MA TI KE TO PE Lounas 3. vuoden opiskelijat kello Lounas 2. vuoden opiskelijat kello Lounas 1. vuoden opiskelijat kello * 9* * 9* 7 * Palkkien 8 ja 9 tunteja on vain kaksi viikossa. Palkkien 8 ja 9 tunnit jatkuvat koko lukukauden ajan. KOEVIIKKO JA KOKEIDEN PALAUTUSPÄIVÄ KOEPÄIVÄ: Kokeet pidetään välillä Opettaja ilmoittaa koeajan. KOKEIDEN PALAUTUSPÄIVÄ: Kokeiden palautukseen käytetään iltapäivän oppitunteja. Aikataulusta annetaan erillinen ohje. 5

6 6. LUKUVUODEN KALENTERI JAKSO 1: su pe 6.9. vk 33 ma la 7.9. ti Lukuvuosi alkaa 1. jakso alkaa (36 työpäivää) su 8.9 ke vk ma 9.9. YO-kuuntelu ruotsi 37 to ti YO-kuuntelu pitkä vieras kieli pe ke YO-kuuntelu lyhyt vieras kieli la to su pe YO-äidinkieli tekstitaito vk 34 ma la ti Edellisen kevään 5. jakson uusinnat klo 15 su ke Edellisen kevään 5. jakson uusinnat klo 15 vk ma YO-Ps, Fi, Hi, Fy, Bi 38 to ti pe ke YO-vieras kieli pitkä oppimäärä la to su pe YO-ruotsi vk 35 ma la ti Vanhempainilta ensimmäisen vuoden su opiskelijoiden vanhemmille klo 18 ke vk ma YO-Äidinkieli esseekoe 39 to ti Koeviikko pe ke YO-matematiikka Koeviikko la to Koeviikko vk 36 su 1.9. pe YO-Ue, Et, Yh, Ke, Ge, Te Koeviikko ma 2.9. la ti 3.9. su ke 4.9. vk ma YO-lyhyt vieras kieli 40 Koeviikko to 5.9. ti Koeviikko LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 1: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 6

7 JAKSO 2: ke jakso alkaa (36 työpäivää) to to 3.10 pe pe la la su vk 41 su vk ma ma ti ti ke Vanhempainilta yo-tutkinnosta 2. vuoden opiskelijoiden vanhemmille ke to to jakson kokeiden palautus pe Taksvärkkipäivä pe la la su vk 42 su vk 46 ma ma Syysloma ti ti ke ke to to pe pe la la su vk 43 su vk 47 ma ma ti ti Jaksoarviointien jako ke Koeviikko ke Uusintakokeet 1. jakso to Koeviikko to Uusintakokeet 1. jakso pe Koeviikko pe la la su vk 44 su vk 48 ma Koeviikko ma ti Koeviikko ti ke Koeviikko ke LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 2: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 7

8 JAKSO 3: to jakso alkaa (37 työpäivää) to 2.1 Kevätlukukausi alkaa pe pe 3.1. la la 4.1 su su 5.1. vk 49 ma Hyväksyttyjen kurssien uusintakoe vk ma 6.1. Loppiainen 2 ti Studiamessut ti 7.1. ke ke 8.1. to Syksyn ylioppilasjuhla klo alkaen to 9.1. pe 6.12 Itsenäisyyspäivä pe 10.1 la 7.12 la su 8.12 su vk 50 ma 9.12 vk ma ti TET kaikki opiskelijat ti ke TET kaikki opiskelijat ke to to pe pe la la su su vk 51 ma vk ma ti jakson kokeiden palautus ti ke ke to to pe Joulujuhla klo pe Koeviikko palkki vk 52 la Joululoma la su su ma vk ma Koeviikko 5 ti Jouluaatto ti Koeviikko. ke ke Koeviikko < > to Koeviikko vk 1 ke 1.1 pe Koeviikko LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 3: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 8

9 JAKSO 4: ma jakso alkaa (38 työpäivää) ke 5.3. ti 4.2. to 6.3. ke 5.2. Potkiaiset, äidinkielen preliminäärien palautus pe 7.3 to 6.2. la 8.3 pe 7.2. YO-äidinkieli tekstitaidon koe su 9.3. vk 7 la 8.2. vk 11 ma YO-äidinkieli esseekoe su 9.2. ti ma YO-kuuntelu englanti ke YO-Ue, Et, Yh, Ke, Ge, Te ti YO-kuuntelu ruotsi to Kokeiden ja muiden preliminäärien palautus ke YO-kuuntelu lyhyt vieras kieli pe YO-englanti to Penkkarit la jakson jaksoarviointien jako pe Vanhojen päivä su la vk ma YO-ruotsi 12 su ti vk 8 ma Talviloma ke YO- matematiikka ti to ke pe YO-Ps, Fi, Hi, Fy, Bi to la pe su la vk ma YO-vieras kieli, lyhyt oppimäärä 13 su ti vk 9 ma ke Koeviikko ti to Koeviikko ke Uusintakokeet 3. jakso pe Koeviikko to Uusintakokeet 3. jakso la pe su la 1.3. vk ma Koeviikko 14 su 2.3. ti 1.4. Koeviikko vk 10 ma 3.3. ke 2.4. Koeviikko ti 4.3. LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 4: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 9

10 JAKSO 5: to jakso alkaa (39) la 3.5. pe 4.4. su 4.5. la 5.4. vk ma su 6.4. ti 6.5. vk 15 ma 7.4. ke 7.5. Hyväksyttyjen kurssien uusintakoe ti 8.4. to 8.5. ke 9.4. pe 9.5. to la pe su la vk ma su ti vk 16 ma ke ti jakson kokeiden palautus to ke pe to la pe Pitkäperjantai su la vk ma su Pääsiäinen ti Koeviikko vk 17 ma Pääsiäispäivä ke Koeviikko ti jakson jaksoarviointien jako to Koeviikko ke Uusintakokeet 4. jakso pe Koeviikko to Uusintakokeet 4. jakso la pe su la vk ma Koeviikko 22 su ti Koeviikko vk 18 ma ke Retkipäivä ti 29.4 to Helatorstai ke pe Teemapäivä Kokeiden palautus to 1.5. Vappu la Kevään ylioppilasjuhla klo 11 alkaen pe 2.5. su 1.6. Kesäloma LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 5: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 10

11 7. LOIMAAN LUKION AINEVALINTAKORTTI Ainevalintakorttiin tehdään suunnitelma lukio-opintojen suorittamisesta. Kun olet suorittanut kurssin (saanut hyväksytyn arvosanan), yliviivaa kurssi vinoviivalla/. Pakolliset kurssit on lihavoitu, muut normaalilla fontilla. Ainevalintakortti on myös suositus kurssien suuoritusaikatauluksi, jota voi käyttää valintojesi helpottamiseksi. Voit poiketa suosituksista, mutta tee se harkiten. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi KURSSEJA / LUKUVUOSI KURSSEJA / JAKSO Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti (A-kieli) Ruotsi (B-kieli) Matematiikka pitkä Matematiikka lyhyt Fysiikka Kemia Fy9 Biologia Maantiede Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki 1 (2) 3 4 (2) Kuvataide 1 (2) Liikunta (pojat) Terveystieto Oppilaanohjaus 1 2 B2 kieli sa B2 - kieli ra, ve B3 - kieli sa, ra B3- kieli ve B3- kieli es Tietotekniikka Urheilulinja*** Ilmaisutaito Median lukiodiplomi 1 Liikennekasvatus Oppilaskuntatoiminta 1 2 Kansainvälinen toiminta 1 2 Liikennekasvatus 1 Tekstiilityö *** Urheilulinjan opiskelijoille. Kursseja yhteensä 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 4. vuonna 11

12 8. KURSSITARJOTIN Kopio tälle aukeamalle lukuvuodelle tekemäsi valinnet Jos haluat kesken lukuvuoden muuttaa valintojasi, tee se aina yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. 12

13 OHJEITA JA SELVENNYKSIÄ KURSSITARJOTTIMEEN: Palkkien ulkopuoliset kurssit; opettaja ilmoittaa kurssin aikataulun kurssin alkaessa. Wilmassa palkkien ulkopuoliset kurssit valitaan vain jaksossa 1: ÄI17.1 = Vuosikirjan toimittaminen LI6.1 = Laskettelu- ja retkeilykurssi LI10.1 =Liikunnan diplomikurssi ET1.1 = Elämänkatsomustieto 1-kurssi Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden OPO-tunnit pidetään palkilla 7. erikseen ilmoitettavina aikoina syyslukukauden aikana. * Palkkien 8 ja 9 kurssit kestävät koko syyslukukauden tai kevätlukukauden ajan. Tunnit ovat kerran viikossa kello Kurssit loppuvat ja alkavat kalenterivuoden vaihtuessa, paitsi musiikissa, jossa kurssien MU3+5 (bändikurssit) ja MU 4 (kuorokurssi) suoritus jakautuu koko lukuvuoden ajalle. Syksyn kurssit on merkitty jaksoihin I-III ja kevään jaksoihin IV-V ** KU8 kurssin suoritus jakautuu kolmen jakson ajalle. Valitse KU8 Wilmalla jaksoissa 2, 3 ja 5. Opettaja ja opiskelijat sopivat, koska tunnit pidetään. VALM = urheilulinja eli valmentautuminen omassa lajissa. Opiskelija valitsee lukuvuodelle maksimissaan kolme kurssia. - palkille 1 suositellaan valittaviksi: pesäpallo, lentopallo, tanssi, jääkiekko - palkille 2 suositellaan valittaviksi: yleisurheilu, salibandy, sulkapallo, koripallo (jako on tehty liikuntatilojen järkevää käyttöä silmällä pitäen) Wilmalla valmentautuminen on valittavissa vain yhtenä ryhmänä kussakin palkissa. Kaikki tällä palkilla eri lajien valmennukseen osallistuvat valitsevat jaksossa 1 valmennuskurssin 1, jaksossa 2 valmennuskurssin 2 ja niin edelleen. EN SAANUT MAHTUMAAN SEURAAVIA KURSSEJA: 13

14 9. OPISKELU LOIMAAN LUKIOSSA 10.1 YLEISTÄ Lukiossa opiskelu vaatii opiskelijalta suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jotta opiskelusi etenisi toiveittesi mukaisesti, on paras laatia suunnitelma sekä seuraavaa lukuvuotta että koko lukiota varten. Lukujärjestyksen ja opinto-ohjelman suunnittelussa avustavat ryhmänohjaajasi, opinto-ohjaaja ja rehtori. Jos haluat muuttaa ainevalintojasi, sinun on keskusteltava siitä opinto-ohjaajan kanssa. Muista, että opinto-ohjelmasi ja sen muuttaminen ei ole vain sinun yksityisasiasi, vaan ne vaikuttavat opetusryhmien kokoon. Sama koskee myös kurssin uudelleen suorittajien tekemiä muutoksia. Siksi kaikki opintosuunnitelman muutokset on aina neuvoteltava opintoohjaajan kanssa ja merkittävä välittömästi kurssijärjestykseen. Lukion suoritettuasi saat päättötodistuksen, kunhan sinulla on suoritettuna vähintään 75 lukiokurssia ja kaikkien aineiden pakolliset opinnot. Jos aiot suoriutua lukiosta kolmessa vuodessa, sinun on heti alusta alkaen laadittava opintosuunnitelmasi sen mukaiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ensimmäisenä lukuvuonna opiskelet noin lukiokurssia, samoin seuraavana ja kolmantena vuotena loput Yhden jakson aikana sinun on opiskeltava vähintään neljä kurssia, ja käytännössä pystyt opiskelemaan korkeintaan seitsemän kurssia OPINTOJEN KESTO Lukiossa voit itse vaikuttaa opinto-ohjelmaasi ja opintoihin käyttämääsi aikaan. Voit nopeuttaa opintojasi kahteen ja puoleen vuoteen tai hidastaa niitä neljään vuoteen. Rehtori voi lisäksi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle yhden lisävuoden. Jos haluat nopeuttaa opiskelutahtiasi, joudut yleensä lukemaan kaikissa jaksoissa 7 kurssia ja suorittamaan joukon kursseja itsenäisesti opiskellen. Pidennetty neljän vuoden vaihtoehto saattaa olla järkevä valinta esimerkiksi paljon aikaa vievän harrastuksen tai hyvin laajan kurssiohjelman vuoksi. Neljäs opiskeluvuosi voi tulla kohdallesi myös pakottavaista syistä ns. etenemisesteiden vuoksi. Opinnot voi lukiopaikkaa menettämättä tilapäisesti keskeyttää yhden jakson ajaksi rehtorin luvalla. Opintojen keskeyttäminen on aina perusteltava ja siihen on anottava lupa kirjallisesti KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Kunkin aineen pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei asiasta ole muuta mainintaa kurssien selosteissa. Suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa opettajan ja rehtorin luvalla. Kaikki Loimaan lukiossa ja muissa oppilaitoksissa suoritetut lukiokurssit luetaan mukaan kokonaiskurssimäärään. Rehtori voi myöntää aktiivisesta oppilaskunnassa toimimisesta tai muusta työstä koulun juhlien ja teemapäivien hyväksi oppilaskunta-toimintakursseja sekä kansainvälisen toiminnan kursseja OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta oikeisiin valintoihin lukio-opiskelussa ja samalla antaa tarvittavat tiedot jatkoopiskelua varten. Opinto-ohjauksen oppitunneilla käsitellään mm. lukio-opiskelua, itsetuntemusta, aikuistumista, työelämää, ammatinvalintaa, ylioppilaskirjoituksia ja jatko-opiskelua. Opinto-ohjauksen oppitunnit suoritetaan pääosin ensimmäisenä lukuvuotena. Lisäksi OPO-kurssiin kuuluvat kahden päivän mittainen työelämään tutustumisjakso (TET), vuosittaiset ammatinvalintapäivät sekä abivuoden opintomessukäynti (STUDIA-messut). Muu opinto-ohjaus tapahtuu henkilökohtaisena ohjauksena avulla. Opinto-ohjaajalla on vastaanotto, johon oppilaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti POISSAOLOT Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (Lukiolaki 25 ). Jokaisesta poissaolosta on annettava välittömästi Wilmassa selvitys niille opettajille, joiden tunneilta oppilas on pois. Jos oppilas on saman kurssin aikana useita tunteja poissa opetuksesta, opettaja voi harkintansa mukaan määrätä oppilaalle lisätehtäviä tai alentaa kurssiarvosanaa. Aiheettomat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan ja saattavat johtaa kurssisuorituksen mitätöintiin Kokeisiin ei saa osallistua, jos poissaolot ovat selvittämättä. Jos poissaoloja on runsaasti, opettaja voi jättää kurssin kokonaan arvostelematta. Jos opiskelijalla on toistuvia ja/tai pitkiä poissaoloja, koulun opiskelijahuoltotyöryhmä puuttuu asiaan ja alkaa yhdessä opiskelijan ja tämän huoltajien kanssa miettiä keinoja joilla koulunkäynti maistuisi paremmin. Jos olet sairaana koeviikolla, katso toimintaohjeet seuraavalta sivulta kappaleesta koeviikko. Kun tarvitset vapaata koulusta ennalta tiedettävän syyn vuoksi, hanki ajoissa lupa poissaoloosi. Lupaa anotaan lomakkeella, joita saa koululta tai koulun internet-sivulta. Yksittäisistä tunneista aina kahteen koulupäivään saakka luvan myöntää 14

15 ryhmänohjaaja. Pidempien poissaolojen kohdalla käänny rehtorin puoleen. Jätä autokoulua varten vapaa palkki ja sovi ajot siihen KOEVIIKKO Koeviikon kokeiden järjestyksen näkee tämän opinto-oppaan kalenteri-sivuilta. Kokeet alkavat aineesta riippuen yleensä kello 9.00 tai ja päättyvät kello Opettaja ilmoittaa kokeen keston ja alkamisajan. Kokeet palautetaan noin viikon kuluttua jakson vaihtumisesta. Palautuspäivien ohjelma tulee hyvissä ajoin nähtäville koulun ilmoitustauluille. Jaksoarvioinnit jaetaan kokeiden palautuspäivää seuraavana päivänä. Jos oppilas sairastuu koeviikolla, siitä on ilmoitettava kansliaan tai opettajalle kunkin kokeen koepäivänä kello 8:n mennessä. Muussa tapauksessa poissaolo lasketaan lintsaukseksi ja kokeen suorituskerraksi. Sairausilmoituksen voi tehdä sähköpostilla opettajalle Wilmassa opettajalle tai puhelimella kansliaan KURSSIEN ARVIOINTI Kurssin opettaja arvioi kurssin sen päättyessä. Kurssiarvosana määräytyy koearvosanan ja muun näytön perusteella. Muuhun näyttöön sisältyvät mm. tuntiosaaminen ja -aktiivisuus, kotitehtävistä huolehtiminen sekä erilaiset esitelmät, kirjoitelmat ja tutkielmat. Kaikki kurssit arvostellaan itsenäisesti toisistaan riippumatta numeroin 4-10, joista neljä merkitsee hylättyä kurssin suoritusta tai kirjainarvosanoin S (suoritusmerkintä) ja H (hylätty). Arvosana K (kesken) merkitsee kurssin suorituksen keskeneräisyyttä. Opiskelijan on suoritettava kesken jäänyt kurssi valmiiksi aiottua alkuperäistä suoritusjaksoa seuraavan jakson loppuun mennessä. Tämän jälkeen kurssin kohdalle rekisteriin merkitään O (osallistunut) ja opiskelijan on suoritettava kurssi uudestaan. O-merkittyä kurssia ei voi suorittaa myöhemmin itsenäisesti. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien osalta on Kurssisisällöt - luvussa määritelty, arvostellaanko kurssi arvosanalla vai suoritusmerkinnällä. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea lukion oppimäärään hyväksi vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit, eli näiden kurssien arvosanan tulee olla muu kuin 4 tai H, jotta ne voidaan lukea mukaan 75:n kurssiin. Koesuoritus tai kurssityö hylätään ja kurssi on suoritettava uudelleen, jos opiskelija syyllistyy kokeessa tai muissa opinnäytetöissä vilpin yritykseen tai vilpilliseen menettelyyn. Muiden kirjoittamien tekstien esittäminen omina töinä on vilppiä KURSSIEN UUSIMINEN Hylätyn kurssin kokeen (kurssiarvosana 4 tai H) uusintakokeeseen on osallistumisoikeus opiskelijalla, joka on saanut kurssista hylätyn arvosanan tai joka on hyväksyttävästä syystä ollut poissa kokeesta. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi käydä koko kurssin uudelleen opetukseen osallistumalla. Uusintakoepäiviä on kaksi joka jakson alussa. Uusintakokeet alkavat kello ja kestävät kaksi tuntia. Jos arvosana on uusintakokeen jälkeenkin hylätty, koko kurssi on suoritettava uudelleen opetukseen osallistumalla. Uusintakuulusteluihin on ilmoittauduttava opinto-ohjaajalle määräaikaan mennessä. Myös uusintakokeesta poissaolo on ilmoitettava. Hyväksytyn kurssin voi anomuksen perusteella uusia kerran lukukaudessa järjestettävissä hyväksyttyjen kurssien uusintakuulusteluissa. Kurssin arvosanan on tällöin oltava selvästi muista ko. aineen kurssiarvosanoista poikkeava. Parempi arvosana jää voimaan KURSSIEN ITSENÄINEN SUORITTAMINEN Itsenäisessä kurssisuorituksessa opiskelija suorittaa tietyn lukiokurssin osallistumatta opetukseen. Tällöin opiskelija suorittaa opettajan ohjeiden mukaisesti opintoja ja tehtäviä jotka vastaavat laajuudeltaan lukiokurssin suorittamista (38 tuntia). Töiden luonne vaihtelee suoritettavan aineen ja kurssin mukaan. Opettajan harkinnan mukaan suoritukseen yleensä kuuluu kurssin kokeeseen osallistuminen. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Itsenäinen kurssisuoritus on suositeltavaa erityisesti silloin, jos opiskelija haluaa opiskella jonkun lukion opetussuunnitelmassa olevan pakollisen tai valtakunnallisen syventävän kurssin, joka ei valintojen vähäisyyden johdosta muuten toteudu. Opiskelijan tulee aina ensisijaisesti pyrkiä suorittamaan lukiokurssit tuntityöskentelynä, mikäli se on mahdollista. Hylättyä (arvosana 4) ja O-merkittyä kurssia ei voi suorittaa uudelleen itsenäisesti. 15

16 Itsenäistä suoritusta harkitsevan opiskelijan tulee aloittaa kurssin suorittaminen keskustelemalla aiheesta kyseisen aineen opettajan ja opon kanssa. Lupaa itsenäiseen kurssisuoritukseen anotaan rehtorilta erityisellä lomakkeella, joita saa 2. kerroksen ilmoitustaululta tai koulun www-sivuilta printtaamalla ETENEMISESTE Jos opiskelija saa oppiaineen kahdesta peräkkäin opiskelemistaan kursseista arvosanaksi neljä, on hänen mentävä keskustelemaan opinto-ohjaajan kanssa opintojensa etenemisen suunnittelemiseksi PITKÄN MATEMATIIKAN (MA) VAIHTAMINEN LYHYEEN (MB) Oppilas voi tarvittaessa tarkistaa opinto-ohjelmaansa. Pitkän matematiikan oppimäärän voi vaihtaa lyhyeen minkä kurssin jälkeen tahansa. Pitkän matematiikan kurssit vastaavat oheisen taulukon mukaisesti lyhyen kursseja. Kahdesta hyväksytysti suoritetusta pitkän matematiikan kurssista saa lisäksi suoritusmerkinnän. On hyvä, jos oppilas tekee päätöksen muutoksesta mahdollisimman pian opintojen alkamisen jälkeen, jotta liian vaikea matematiikka ei söisi liikaa oppilaan voimavaroja. Oppilaan tulee neuvotella muutoksista opinto-ohjaajan kanssa. MB1 MB2 MB3 MB4 MB5 MB6 MA1* MA3 MA8 MA7 MA6 MA9 *MA1 ei vastaa suoraan Mb1. Pitää sopia opettajan kanssa lisäopetuksesta PÄÄTTÖARVIOINTI Oppiaineen päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvona. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Jos todistuksessasi on em. kursseja arvioituna numeroarvosanoin, ja haluat esim. heikon menestyksen johdosta korvata numeron S-merkinnällä, ilmoita siitä kansliaan hyvissä ajoin ennen päättötodistuksen antamista. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien aineiden opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja joista voi olla hylättyjä kurssipakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa arvosanoja enintään määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän PÄÄTTÖARVOSANAN KOROTTAMINEN TENTTIMÄLLÄ Abiturienteille järjestetään mahdollisuus päättöarvosanan korottamiseen erillisessä tentissä, joihin kukin opiskelija voi osallistua suoritettuaan kyseisen oppiaineen opinnot loppuun oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Tentteihin ilmoittaudutaan koulun ohjeiden mukaan WILMA Wilma on internetissä toimiva tietokoneohjelma, jonka välityksellä opiskelija voi tarkastella kurssisuorituksiaan, arvosanojaan ja valintojaan. Wilmalla lähetetään myös opiskeluun liittyviä viestejä ja opiskelijan tulee seurata Wilmaa päivittäin. Keväällä tiettyyn aikaan avataan Wilmassa mahdollisuus tehdä seuraavan lukuvuoden kurssivalinnat kurssitarjottimelta. Wilmaan on linkki lukion kotisivuilta. Jokaisella opiskelijalla on Wilmaan käyttäjätunnus ja salasana. Ne jaetaan vuoden ensimmäisessä ryhmänohjauksessa. Salasanan voi vaihtaa. Jos et muista salasanaasi tai käyttäjätunnustasi, käänny koulun kanslian tai opon puoleen. Kunkin jakson kurssisuoritukset näkyvät Wilmassa vasta kun opettajat ovat ehtineet tarkistaa kokeet, eli kokeiden palautuspäivän jälkeen. Wilmaan voidaan antaa käyttäjätunnukset myös alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden vanhemmille. Näin vanhemmat voivat halutessaan helposti seurata huollettaviensa opintomenestystä. Vanhemmat saavat halutessaan käyttäjätunnukset Wilmaan koulun aloittaneiden opiskelijoiden vanhempainillassa. Jos havaitset Wilman toiminnassa ongelmia, ilmoita asiasta heti rehtorille, kansliaan koulusihteerille tai opolle, jotta ongelmanratkaisu voidaan aloittaa heti. 16

17 10. YLIOPPILASTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 11.1 PERUSTIEDOT Ylioppilastutkinnon suorittaakseen on suoritettava yo-koe neljässä (4) pakollisessa aineessa. Ainoa kaikille pakollinen aine on äidinkieli. Muut kolme pakollista ainetta valitaan seuraavista: toinen kotimainen kieli (ruotsi), vieras kieli, matematiikka, yksi reaaliaineen koe. Vähintään yhdessä ylioppilastutkinnon pakollisessa kokeessa on suoritettava tasoltaan vaativampi koe, eli joko A-tason kieli tai pitkä matematiikka. Ylimääräisinä aineina voi lisäksi kirjoittaa em. aineiden joukosta pois jättämänsä aineen (ruotsi, englanti, matematiikka, useampia reaaliaineen kokeita tai lisää kieliä, esim. ranskan, saksan tai venäjän). Ylärajaa aineiden määrälle ei ole. Ennen kokeeseen (kunkin kokeen kirjalliseen osuuteen) osallistumista opiskelijalla tulee olla opiskeltuna kyseisen tutkintoaineen pakolliset kurssit. Lyhyen oppimäärän kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, tulee olla suoritettuna vähintään 3 lukiokurssia. Tutkinnon voi hajauttaa enintään kolmeen perättäiseen tutkintokertaan (esim. syksy-kevät-syksy). Ilmoittautumiset ovat jokaisella tutkintokerralla sitovia. Kokeesta pois jääminen tulkitaan yrityskerraksi. Kokeen pakollisuutta tai vapaaehtoisuutta ei voi muuttaa. Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen on mahdollista vasta, kun opiskelija saa lukion päättötodistuksen tai ammatillisen päättötodistuksen. Jos opiskelija aikoo saada ylioppilastodistuksen kevään lakkiaisissa, lukiokurssit on oltava suoritettu viimeistään Jos opiskelija aikoo saada ylioppilastodistuksen syksyn lakkiaisissa, lukiokurssit on oltava suoritettu viimeistään Loimaan lukiossa suosittelemme jokaiselle opiskelijalle vähintään viiden tai kuuden ylioppilaskokeen suorittamista eli neljän pakollisen kokeen lisäksi yhtä tai kahta ylimääräistä koetta. Loimaan lukiossa suosittelemme hajauttamaan tutkinnon pääsääntöisesti kahdelle eri tutkintokerralle. Ensimmäisellä tutkintokerralla (esim. 3. lukiovuoden syksy) tulisi suorittaa n.1/3 tutkinnosta ja toisella kerralla (esim. 3. lukiovuoden kevät) n.2/3 tutkinnosta. Kuuden aineen suorittaja voisi siis kirjoittaa ensin kaksi koetta, ja sitten neljä koetta REAALIAINEIDEN KOKEET Reaaliaineilla on kaksi koepäivää, ja jokaisella aineella on oma kokeensa. Yhtenä koepäivänä voi suorittaa vain yhden kokeen. Opiskelija voi siis yhdellä tutkintokerralla valintansa mukaan suorittaa korkeintaan kahden reaaliaineen kokeen. Tutkintoa hajauttamalla voi osallistua useampaan kuin kahteen reaaliaineen kokeeseen. Reaaliaineet on jaettu eri koepäiviin seuraavasti: 1. reaaliaineen koepäivä: psykologia 2. reaaliaineen koepäivä: uskonto filosofia elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi fysiikka kemia biologia maantieto terveystieto 11.4 YLIOPPILASKOKEEN TUTKINTOMAKSUT Ylioppilastutkintolautakunta kerää kokelailta yo-tutkintomaksuja. Maksut ovat tällä hetkellä perusmaksu 14 euroa ja ainekohtainen maksu 28 euroa. Jos kokelas ilmoittautuu syksyllä kolmeen kokeeseen, maksu on siis 1 * 14 e plus 3 * 28 e eli yhteensä 98 e. Lukio laskuttaa koemaksut ilmoittautuneilta opiskelijoilta ja tilittää ne lyhentämättömänä ylioppilastutkintolautakunnalle. 17

18 11.5 YLIOPPILASKOKEEN ARVOSTELU JA ARVOSANAT Kokeiden vastaukset esipisteytetään lukiolla ko. aineen opettajien toimesta. Esipisteytyksen tuloksia ja perusteita voi kysyä opettajilta noin viikko kokeen jälkeen. Varsinainen arvostelu tapahtuu kuitenkin vasta ylioppilastutkintolautakunnassa, joka myös määrää montako pistettä tarvitaan varsinaisiin arvosanoihin. Kunkin kokeen arvosanat ovat: lyhenne latinakielinen arvosana pisteitä kompensaatiotapauksissa arvosanoja annetaan prosentteina L laudatur 7 pist 5% E eximia 6 pist 15% M magna cum laude approbatur 5 pist 20% C cum laude approbatur 4 pist 24% B lubenter approbatur 3 pist 20% A approbatur 2 pist 11% I (= hylätty) improbatur 0 pist 5% 11.6 HYLÄTYN YO-KOKEEN UUSIMINEN, HYVÄKSYTYN YO-KOKEEN KOROTTAMINEN Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Pakollisen hylätyn kokeen uusinnan voi suorittaa eri tason kokeena kuin hylätty koe, edellyttäen että tutkinnossa säilyy yksi vaativampi koe. Hyväksytyn kokeen saa yrittää korottaa vain kerran, ilman aikarajoituksia. Jos uusiminen tapahtuu ennen tutkinnon valmistumista, merkitään ylioppilastutkintotodistukseen paras arvosana KOMPENSAATIO Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin yo-aineessa, se ei välttämättä estä ylioppilaaksi tuloa. Kokelas saa jokaisesta hyväksytystä suorituksesta pisteitä seitsemästä kahteen (ks. taulukko yllä). Hylättyjä improbatur-arvosanoja on puolestaan eri arvoisia (i+, i, i-, i= ). I+ kompensoituu 12 pisteellä, i 14:llä pisteellä, i- 16:lla pisteellä ja i= 18:lla pisteellä YLIOPPILASTUTKINNON TÄYDENTÄMINEN Tutkinnon täydentäminen uusilla aineilla (esim. lisäkielet, lisää reaaliaineiden kokeita) on mahdollista kun ylioppilastutkinto on hyväksytysti suoritettu. Tutkintoa voi täydentää missä tahansa suomalaisessa lukiossa, esim. siis tulevalla opiskelupaikkakunnalla. Ilmoittautuminen tehdään siihen lukioon, jossa koe aiotaan suorittaa LUKIHÄIRIÖ Jos kokelaalla on lukihäiriö hän voi joko anoa kokeiden erityisjärjestelyjä ja/tai lukihäiriön huomioon ottamista lopullisessa arvostelussa (ei kuitenkaan vielä koululta lähtevässä arvostelussa). Jos anotaan erikoisjärjestelyjä, yo-lautakunta edellyttää kahden asiantuntijan lausuntoa lukihäiriöstä. Asiassa on käytettävä yo-lautakunnan lomaketta. Jos anotaan lukihäiriön huomioon ottamista lopullisessa arvostelussa, riittää yksi asiantuntijalausunto. Halutessasi lue lisätietoja ja tarkempia ohjeita yo-tutkintolautakunnan kotisivulta 18

19 11. OMA YO-KIRJOITUSSUUNNITELMANI 1. KIRJOITUSKERTA SYKSY / KEVÄT 20 Aion suorittaa kokeen (rastita) Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, B-oppimäärä (ruotsi) A- Englanti Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka (1. koepäivä) Psykologia (1. koepäivä) Filosofia (1. koepäivä) Historia (1. koepäivä) Fysiikka (1. koepäivä) Biologia (2. koepäivä) Uskonto (2. koepäivä) Elämänkatsomustieto (2. koepäivä) Yhteiskuntaoppi (2. koepäivä) Kemia (2. koepäivä) Maantieto (2. koepäivä) Terveystieto Lyhyt vieras kieli, SA, RA, VE, EN (ympäröi vaihtoehtosi) Muu A-kieli kuin Englanti, mainitse mikä 2. KIRJOITUSKERTA SYKSY / KEVÄT 20 Aion suorittaa kokeen (rastita) Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, B-oppimäärä (ruotsi) A- Englanti Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka (1. koepäivä) Psykologia (1. koepäivä) Filosofia (1. koepäivä) Historia (1. koepäivä) Fysiikka (1. koepäivä) Biologia (2. koepäivä) Uskonto (2. koepäivä) Elämänkatsomustieto (2. koepäivä) Yhteiskuntaoppi (2. koepäivä) Kemia (2. koepäivä) Maantieto (2. koepäivä) Terveystieto Lyhyt vieras kieli, SA, RA, VE, EN (ympäröi vaihtoehtosi) Muu A-kieli kuin Englanti, mainitse mikä Suoritan kokeen pakollisena (P) vai ylimääräisenä (Y) Suoritan kokeen pakollisena (P) vai ylimääräisenä (Y) Arvosanatavoitteeni / Sain arvosanan Arvosanatavoitteeni / Sain arvosanan 3. KIRJOITUSKERTA SYKSY / KEVÄT 20 Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, B-oppimäärä (ruotsi) A- Englanti Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka (1. koepäivä) Psykologia (1. koepäivä) Filosofia (1. koepäivä) Historia (1. koepäivä) Fysiikka (1. koepäivä) Biologia (2. koepäivä) Uskonto (2. koepäivä) Elämänkatsomustieto (2. koepäivä) Yhteiskuntaoppi (2. koepäivä) Kemia (2. koepäivä) Maantieto (2. koepäivä) Terveystieto Lyhyt vieras kieli, SA, RA, VE, EN (ympäröi vaihtoehtosi) Muu A-kieli kuin Englanti, mainitse mikä Aion suorittaa kokeen (rastita) Suoritan kokeen pakollisena (P) vai ylimääräisenä (Y) Arvosanatavoitteeni / Sain arvosanan 19

20 12. OPINTOSOSIAALISET EDUT Kouluruokailuun sekä terveydenhoitoon liittyvät palvelut on esitelty sivulla 4, tietoja Loimaan lukiosta KOULUMATKATUKI Kela (valtion kansaneläkelaitos) korvaa koulumatkatukena päivittäisten lukiolaisen koulumatkojen kustannukset, jos yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat vähintään 50,45e/kk. Opiskelija kuitenkin maksaa aina itse matkastaan vähintään 43 euroa kuussa suuruisen omavastuuosuuden. Koulumatkatukeen eivät vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin opiskelija harjoittaa lukio-opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä koulumatka. Koulumatkatukihakemuksia on saatavissa koulun kansliasta. Tuki on anottava kullekin lukuvuodelle erikseen. Lukion kanslia auttaa tarvittaessa kaavakkeiden täyttämisessä. Hakemuksen lisäksi opiskelijan tulee täyttää erillinen ostotodistus. Lukion kanslia tekee ostotodistukseen tarvittavat merkinnät ennen lipun ostamista OPINTOTUKI Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle hakemuksesta. Opintotukea myönnetään opintorahana, asumislisänä tai opintolainan valtiontakauksena. Tuki myönnetään päätoimiselle opiskelijalle joka suorittaa vähintään 4 kurssia / jakso ja jonka opinto-ohjelma sisältää vähintään 75 kurssia säännönmukaisen opiskelun kestoajaksi. Lukiokoulutuksessa opintotukilaki määrittelee lisäksi opiskelijan päätoimisuuden siten, että lukiolaisen tulee suorittaa vähintään 10 kurssia tai kaksi ylioppilastutkinnon koetta lukukaudessa. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon, siviilisäädyn ja vanhempien tulojen perusteella. Tarkempia tietoja saa www-sivulta Hakemuslomakkeita saa mm. lukion kansliasta. Hakemus on jätettävä asianmukaisin liittein varustettuna hyvissä ajoin ennen mahdollista maksuajankohtaa. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Opintotuen saajalla on velvollisuus ilmoittaa Kela:lle hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuvista olosuhdemuutoksista. Liikaa tai perusteetta maksettu tuki peritään takaisin. 13. OPPILASKUNTA Kaikki lukion opiskelijat muodostavat lukion oppilaskunnan. Oppilaskuntaan kuuluminen ei edellytä jäsenmaksuja tai liittymistä, vaan lukioon hyväksytystä opiskelijasta tulee automaattisesti oppilaskunnan jäsen. Oppilaskuntatoiminnan tarkoitus on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, viihtymistä ja koulutyötä. Käytännössä oppilaskuntaa edustaa ja sen työtä johtaa oppilaskunnan hallitus. Hallituksen muodostavat oppilaskunnan puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut kymmenkunta hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain vapaaehtoisista oppilaskunnan keskuudesta konsensus-periaatteella, toisin sanoen vaaleja ei ole järjestetty. Hallituksen aktiivijäsenet saavat toiminnastaan palkkioksi yhden lukiokurssin, oppilaskuntatoiminta 1:n eli OK1:n. Oppilaskunnan hallituksella on valtaa. Lukiolaki määrää ja antaa mahdollisuuden kysyä oppilaskunnan mielipidettä lukion toimintaan ja opintojen järjestelyihin liittyvissä asioissa. Oppilaskunnan hallituksen jäseniä voidaan kutsua opettajien kokouksiin edustamaan opiskelijoiden mielipiteitä. Oppilaskunnan hallitus voi tehdä aloitteita koulunkäyntiin ja viihtyvyyteen liittyvissä asioissa. Oppilaskunnan puheenjohtajana toimii 2. vuoden opiskelija, joka lukuvuonna oli Miro Marjamäki. Uusi puheenjohtaja lukuvuodeksi valitaan pian lukuvuoden alkamisen jälkeen, mihin asti Miro jatkaa puheenjohtajana. Yksi koulun opettajista toimii oppilaskunnan ohjaajana. 20

21 14. KURSSIEN SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppiaineen pakolliset kurssit on suoritettava numerojärjestyksessä. Ylioppilaskirjoitusvuonna opiskelijaa kehotetaan valitsemaan kurssit ÄI8 (tekstitaidon kokeeseen valmistava kurssi), ÄI9 (esseekokeeseen valmistava kurssi) ja ÄI15 (ylioppilaskirjoituksiin valmistava kielenhuoltokurssi). Opiskelijan kannattaa pitää huolta siitä, että hän 3. lukiovuonna saa kirjoitusharjoitusta jokaisessa jaksossa. Tähän sopii myös kurssi ÄI12, joka soveltuu kaikille, mutta erityisesti ylioppilaskirjoituksiin jo syksyllä osallistuneille PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus - tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä - viestintätilanne ja kohderyhmä - tekstikäsityksen syventäminen - erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys - tekstien referointi ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä - tekstuaalisia keinoja - informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi - kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa - kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa - proosa ja lyriikka kirjallisuudenlajina ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen - suora ja epäsuora vaikuttaminen - vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja - argumentointitavat ja retoriset keinot - erilaisia kantaa ottavia puheenvuoroja - viestijän vastuu, lähde- ja mediakritiikki ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti - eri aikakausia ja tyylejä edustavia tekstejä - tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin ja oman tyylin hiontaa ja huoltoa - oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta laadittu pohdiskeleva teksti ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti - teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa - suomen kielen muotoutuminen, muuttuminen ja kielenohjailun periaatteet - kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa, suomalaista kaunokirjallisuutta ja erilaisia kirjallisia tuotoksia VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen Kurssi soveltuu lähinnä 1. tai 2. kouluvuodelle. Numeroarvostelu. - vuorovaikutustilanteiden osatekijöitä ja ominaispiirteitä - verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä - esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa - puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen (tekstitaidon yo-kokeeseen valmistava kurssi) Soveltuu erityisesti ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville. Numeroarvostelu. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: - tekstityypit ja tekstilajit - tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet - tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely - kielenhuoltoa ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (yo-esseekokeeseen valmistava kurssi) Syvennetään opiskelijan kriittistä ja kulttuurista luku- ja kirjoitustaitoa. Hänen ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Numeroarvostelu. - nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä - erilaisia tekstejä ajankohtaisista kieltä tai kulttuuria käsittelevistä aiheista - mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua - osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön 21

22 KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI10 Suomen kielen peruskieliopin kertaus- ja harjoituskurssi Kurssilla pyritään yhtenäistämään opiskelijoiden taidot. Kurssia suositellaan ns. nollakurssina lähinnä lukioon tuleville oppilaille. Suoritusmerkintä. - kielentuntemuksen perustaitoja, esimerkiksi sanaluokat, sijamuotoja, verbin taivutusmuotoja - lauseenjäsennyksen pääperiaatteita - virke, lause ja lauselajit - erilaisia oikeakielisyyskäytänteitä ÄI11 Kirjallisuuden teemakurssi Kurssi sopii otettavaksi jokaisena opiskeluvuotena ja voidaan suorittaa myös hajautetusti. Sisällöt erityyppistä kirjallisuutta opiskelijoiden valintojen mukaan. Numeroarviointi. ÄI12 Luovan kirjoittamisen ja asiatekstin laatimisen kurssi Soveltuu kaikille, mutta erityisesti syksyllä ylioppilaskirjoituksiin osallistuneille. Suoritusmerkintä. - erilaisia tapoja tuottaa tekstiä - erilaisten tekstityyppien kirjoittamisen kokeilua, esimerkiksi runot, novellit, näytelmät, pakinat, mielipidetekstit, raportit ÄI13 Ilmaisutaidon kurssit Katso kohdasta Ilmaisutaidon opetus ÄI14 Elokuvakurssi Soveltuu jokaisena opiskeluvuotena. Numeroarvostelu. - elokuvan historiaa ja lajityyppejä - elokuvan ilmaisutapoihin tutustumista - elokuva-analyysin harjoittelua ÄI15 Kielenhuollon kurssi ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville Suoritusmerkintä. - erilaisten välimerkkien käyttö, iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat ja sanaliitot, yhdysmerkin käyttö - pronominit ja niiden viittaussuhteet - kongruenssi - sidoksisuus ja rinnasteisuus - tekstin rakentuminen - lainaustekniikka ÄI16 Kirjoitusasu kuntoon Ohjausta tekstin tuottamisessa, virkkeen hahmottamisessa, geminaatan erottamisessa yksinäiskonsonantista ja vokaalien kestosuhteissa. Kurssi on suunnattu tueksi niille opiskelijoille, joilla on vaikeuksia lukioaikaisessa äidinkielen opiskelussa. Kurssin voi suorittaa hajautetusti. Sopii jokaisena opiskeluvuotena. Suoritusmerkintä. ÄI17 Vuosikirjan toimittaminen Kurssilla muodostetaan toimituskunta ja toimitetaan lukion kyseisen lukuvuoden vuosikirja tai muu vastaava julkaisu. Toimituskunta suunnittelee julkaisun sisällön ja ulkoasun, kirjoittaa ja kuvittaa julkaisun ja osallistuu sen taittamiseen sekä omalta osaltaan huolehtii kirjan rahoituksesta (mainostulot ja myynti). Kurssilla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan nykyaikaiseen toimitus- ja markkinointityöskentelyyn sekä tehdään asiaan liittyviä vierailuja ja/tai kuullaan asiantuntijavieraita. Kurssi suoritetaan hajautetusti koko lukuvuoden aikana. Suoritusmerkintä. ENGLANTI (A1-KIELI) Oppilaalla on vieraassa kielessä valittavanaan kahden eri taso mukainen yo-koe. Vaativampi koe perustuu A-kielen tasoiseen oppimäärään ja edellyttää myös syventävien kurssien hallintaa. Pakollisia kursseja on kuusi (kurssit 1-6) ja syventäviä kursseja on viisi, joista kurssit 7 ja 8 ovat valtakunnallisia. Kurssien suoritusjärjestys on yleensä numerojärjestys, paitsi kurssi ENA10, joka suoritetaan lukio-opintojen aluksi. Kurssit arvostellaan numeroin, paitsi ENA10 suoritusmerkintä. PAKOLLISET KURSSIT ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan suullista vuorovaikutusta ja kuullunymmärtämistä ja esitellään taitotasoasteikkoa. Rakenteet: aikamuodot, kysymyslauseet, ehtolauseet, liitekysymykset, sanajärjestys. ENA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitellaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Käsiteltäviä rakenteita ovat passiivi, it/there, sanajärjestys, persoonapronominit. ENA3 Opiskelu ja työ 22