1. SISÄLLYSLUETTELO 10. YLIOPPILASTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA OMA YO-KIRJOITUSSUUNNITELMANI OPINTOSOSIAALISET EDUT

Transkriptio

1 1. SISÄLLYSLUETTELO 2. NÄKYMIÄ LUKUVUODELLE TIETOJA LOIMAAN LUKIOSTA 3 4. LUKION HENKILÖKUNTA LUKUVUONNA LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT 5 6. LUKUVUODEN KALENTERI 6 7. LOIMAAN LUKION AINEVALINTAKORTTI KURSSITARJOTIN OPISKELU LOIMAAN LUKIOSSA YLIOPPILASTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA OMA YO-KIRJOITUSSUUNNITELMANI OPINTOSOSIAALISET EDUT OPPILASKUNTA LOIMAAN LUKION KURSSIT KURSSEILLA KÄYTETTÄVÄT OPPIKIRJAT LOIMAAN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT OMAN AJANKÄYTÖN SUUNNITELMA 33 1

2 2. NÄKYMIÄ LUKUVUODELLE Tervetuloa uuteen lukuvuoteen Loimaan lukiossa! Opiskelijamme viihtyvät lukiossamme ja saavuttavat hyviä tuloksia. Varmaa on, että olet tehnyt hyvän päätöksen valitessasi opiskelupaikaksesi Loimaan lukion. Lukio-opiskelussa painottuu vuosi vuoden jälkeen enemmän sähköinen oppimisympäristö ja sähköiset opetusmenetelmät. Siksi nyt lukionsa aloittavilta on ensimmäistä kertaa vaadittu kaikilta oman tietokoneen hankkimista ja käyttöä lukio-opinnoissa. Suurin osa nyt lukionsa aloittaneista tulee myös osallistumaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Yhteydenpidossa koulun sekä opiskelijan ja tämän huoltajan kanssa käytetään Wilmaa, joka on tuttu jo peruskoulusta paitsi että Wilman käyttö lukiossa on huomattavasti laajempaa. Wilmassa opiskelija näkee lukujärjestyksensä ja suorituksensa sekä tekee kurssivalintansa. Wilman kautta opettaja voi myös lähettää viestejä opiskelijoille ja huoltajalle ja nämä vastaavasti opettajalle. Wilman aktiivinen käyttö on yksi edellytys hyvään opintomenestykseen. Lukiossa opiskelun on tarkoitus olla päätoimista opiskelua. Siksi työnteko ja lomamatkat kouluaikana eivät ole suotavia. Myös abiturienttien keväinen ns. lukuloma tulisi käyttää ensisijaisesti kirjoitettavien aineiden kertaamiseen. Poissaolojen kohdalla noudatetaan tuttua käytäntöä eli poissaolo pitää selvittää välittömästi kun on jälleen tullut kouluun esimerkiksi sairastelun jälkeen. Selvittämistä ei tulisi venyttää koska selvittämätön poissaolo herättää aina epäilyn asiattomasta poissaolosta. Poissaolot selvitetään Wilmassa, alaikäisen osalta selvityksen tekee huoltaja ja täysi-ikäinen selvittää poissaolonsa itse. Mikäli on tarve ylimääräiselle lomalle, anotaan nekin Wilmassa kohdassa Hakemukset ja päätökset. Muista, että vastaat itse loma-ajan läksyjen ja muiden tehtävien tekemisestä. Lukion opettajat ja koko henkilökunta tekevät parhaansa auttaakseen sinua opinnoissasi. Menestystä lukuvuodelle ! Tämän opinto-oppaan omistaa: Nimi: Ryhmä: Puh: 2

3 3. TIETOJA LOIMAAN LUKIOSTA Osoite: Puistokatu 16, Loimaa (Yhteiskoulun kiinteistö) Kanslian puhelin: , Internet: Sähköposti: Fax: Rehtori: Hannu Lahti puh Koulusihteeri: Kirsi Rantanen, puh , , Opinto-ohjaaja (OPO): Vesa Parttimaa, puh , Opettajien huone: puh , opettajat ovat tavoitettavissa välituntisin tai sähköpostitse Henkilökunnan sähköpostit: Ilmoitukset: Koulun viralliset ilmoitukset kiinnitetään 2. kerroksen ilmoitustauluille. Päivittäistä informaatiota tulee myös Wilmassa. Ilmoituksia on myös koulun www-sivujen ajankohtaista -palstalla. Kouluruokailu: Opiskelijoille tarjotaan koulupäivinä lounas. Ruokala sijaitsee kiinteistön pohjakerroksessa. Lukion ruokailu porrastetaan opetusryhmittäin välille kello Ruokajonoon on tultava rauhallisesti. Ruokalassa noudatetaan hyviä tapoja. Tuolit nostetaan pöytien alle ruokailun jälkeen. Kouluruokailuun liittyvissä asioissa (esim. allergiat, erityisruokavaliot) on otettava suoraan yhteyttä ruokalan emäntään (puhelin: ). Terveydenhoitaja: Terveydenhoitaja Eija Ahonen on tavattavissa koululla pohjakerroksessa huoneessa B002. Puhelinaika ja vapaa vastaanottoaika on Puh / Ensimmäisen vuoden opiskelijat käyvät terveydenhoitajan luona henkilökohtaisessa terveystarkastuksessa. Opiskelija huolehtii itse ajan varaamisesta tarkastukseen ensimmäisen vuoden aikana (huhtikuun loppuun mennessä). Toisen vuoden opiskelijat käyvät koululääkärin terveystarkastuksessa ( asetus 380/2009). Opiskelijoita kehoitetaan olemaan aktiivisia ajan varaamiseksi terveydenhoitajalta tätä varten. Poikkeuksena tästä ovat loimaalaiset pojat, jotka kutsutaan toisen luokan keväällä armeijan kutsuntatarkastukseen koululääkärin tarkastuksen sijaan. Jos sairauden vuoksi tarvitset lääkärin vastaanottoaikaa niin ota yhteyttä omaan terveyskeskukseen. Koulukuraattori ja koulupsykologi: Loimaan kaupungin koulukuraattorina toimii Marja-Liisa Laitila (puhelin: ) ja koulupsykologina Jutta Mattila ( ). Opiskelija voi tulla keskustelemaan kuraattorin tai psykologin kanssa koulunkäyntiin liittyvän tai jonkun muun pulman vuoksi. Aloite keskusteluun voi tulla myös vanhemmalta, opettajalta tai muulta oppilaan lähipiiriin kuuluvalta. Keskustelut kuraattorin ja psykologin kanssa ovat luottamuksellisia. Kuraattorin työhuone B025 ja psykologin työhuone B026 sijaitsevat kiinteistön pohjakerroksessa. Hammashoito: Loimaalaiset ja oripääläiset lukiolaiset voivat hakeutua hammastarkastukseen ja - hoitoon Loimaan pääterveysasemalle tai muuhun kunnan hammashoitolaan. Muista kunnista kotoisin olevat oppilaat saavat vain ensiavun hammasvaivoihinsa, muut hoidot pitäisi saada loma-aikoina kotipaikkakunnalla. Ajanvaraus tapahtuu numerosta Hammashoitola on avoinna ma - to klo ja pe klo Päivystysvastaanotto on päivittäin klo eteenpäin jossain kaupungin terveysasemista. Hoito on maksutonta alle 18-vuotialle. 3

4 4. LUKION HENKILÖKUNTA LUKUVUONNA Opettajat ovat tavattavissa opetustuntiensa yhteydessä. Muuna aikana opettajat tavoittaa parhaiten opettajien huoneesta tai opettajien työtilasta. Jokaisella opettajalla on opettajien huoneen aulassa oma postilaatikko, johon opiskelijat voivat jättää viestejä ja palautuksia. Opettajien sähköposti on muotoa AINEET OPETTAJA RYHMÄN- OHJAAJA (*) RYHMÄNOHJAUS LUOKKA (Kaikki opettajan tunnit eivät ole tässä luokassa.) äidinkieli ja kirjallisuus Turta, Annika äidinkieli ja kirjallisuus 3D/13 B225 englanti, venäjä Elomaa, Heljä ruotsi, historia Heikkinen, Jukka 2A/14 B103 englanti, ranska Hirvonen, Leena B110 saksa, ruotsi, espanja Jaakkola, Raili 2B/14 B102 englanti, espanja Esala, Maria 3B/13 B111 matematiikka Raittila, Terhi 2D/14 B211 fysiikka, matematiikka Salmenoja, Riitta A319 matematiikka Aaltonen, Tero B210 kemia, matematiikka Suovanen, Marika B203 biologia, maantieto Honkala, Mikko 3C/13 A318 historia, yhteiskuntaoppi Kuusinen, Janne 2C/14 B202 filosofia, uskonto Mattila, Tapio 3A/13 B212 psykologia, terveystieto, uskonto, erit.op Toivola, Kirsi rehtori, historia Lahti, Hannu musiikki Mako, Matti OPO, liikunta Parttimaa, Vesa 4E/12 A005 liikunta, terveystieto Parttimaa, Minna kuvataide Viljanen, Päivi kuvataide Syksy, Aino RYHMÄNOHJAUS(*) Ryhmänohjaaja pitää joka tiistai ryhmänohjaustuokion omalle ryhmälleen kello Ryhmänohjauksessa käsitellään lukio-opiskeluun, aikatauluihin ja oppilaskunnan toimintaan liittyviä tärkeitä ajankohtaisia asioita. Läsnäolo on kaikille pakollista. Ryhmänohjauksia on myös esimerkiksi kokeiden palautuspäivinä. Jos opiskelija esimerkiksi sairauden vuoksi on poissa ryhmänohjauksesta, hänen on otettava kouluun palattuaan yhteys ryhmänohjaajaansa. Ryhmän tunnus: 1A/15 = syksyllä 2015 opiskelun aloittanut 1. vuoden opiskelijoiden ryhmä. 4

5 5. LUKUVUODEN TYÖ- JA LOMA-AJAT 1. JAKSO: koeviikko ma ma JAKSO: koeviikko ti ti JAKSO: koeviikko pe pe JAKSO: koeviikko pe 1.4. pe JAKSO: koeviikko ke ke 1.6. Syksyn ylioppilaiden lakkiaiset ovat itsenäisyyspäivän juhlassa kello alkaen. Kevään ylioppilaiden lakkiaiset ovat kevään Ylioppilasjuhlassa kello 11 alkaen. Syysloma Joululoma Talviloma TUNTIKAAVIO ELI PALKITUS JA VÄLITUNNIT KLO MA TI KE TO PE Lounas 3. vuoden opiskelijat kello Lounas 2. vuoden opiskelijat kello Lounas 1. vuoden opiskelijat kello * 9* * 9* 7 * Palkkien 8 ja 9 tunteja on vain kaksi viikossa. Palkkien 8 ja 9 tunnit jatkuvat koko lukukauden ajan. KOEVIIKON KOEPÄIVÄT: Kokeet pidetään välillä Opettaja ilmoittaa koeajan. Kokeiden arvosanat ja kurssiarvosanat näkyvät Wilmassa kun opettaja on ne sinne saanut laitettua. Kokeet palautetaan opettajan ilmoittamana aikana. 5

6 6. LUKUVUODEN KALENTERI JAKSO 1: 33 to Koulu alkaa. 1.jakso 38 työpäivää ke 9.9. YO-kuuntelu, vieras kieli lyhyt oppimäärä pe to la 15.8 pe YO-Äidinkieli, tekstitaito su la ma su ti ma YO-Ps, Fi, Hi, Fy, Bi 38 ke Edellisen kevään 5. jakson uusintakokeet ti to Edellisen kevään 5. jakson uusintakokeet ke YO-englanti pe to la pe YO- ruotsi su la ma su ti ma YO-äidinkieli, esseekoe 39 ke ti to Vanhempainilta 1. vuoden opiskelijoiden ke YO-matematiikka vanhemmille pe to la pe YO- Ue, Et, Yh, Ke, Ge, Ke su la ma su ti ma YO-vieras kieli, lyhyt oppimäärä Koeviikko ke 2.9. Koulukuvaus ti Koeviikko to 3.9. Koulukuvaus ke Koeviikko pe 4.9. to Koeviikko la 5.9. pe Koeviikko Valtakunnallinen ABITTI-harjoitus, äidinkieli su 6.9. la ma 7.9. YO-kuuntelu, toinen kotimainen kieli su ti 8.9 YO-kuuntelu, vieras kieli pitkä oppimäärä 41 ma Koeviikko LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 1: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 6

7 JAKSO 2: ti jakso alkaa (36 työpäivää) ke ke to to pe pe la la su su ma ma Syysloma ti ti ke Vanhempainilta 2. vuoden opiskelijoiden vanhemmille ke to to pe pe la la su su ma ma ti ti ke ke Uusintakokeet 1. jakso to to Uusintakokeet 1.jakso pe pe la la su su ma ma ti Koeviikko ti ke Koeviikko ke to Koeviikko to pe Koeviikko pe la la su su ma Koeviikko ma ti 1.12 Koeviikko ti LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 2: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 7

8 JAKSO 3: 49 ke jakso alkaa (37 työpäivää) pe 8.1. Studia-messut to la 9.1. pe Syksyn ylioppilasjuhla klo alkaen su 10.1 la ma su 6.12 ti ma 7.12 ke ti 8.12 to ke 9.12 pe Ammatinvalintapäivä to Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy la pe su la ma su ti ma ke ti to ke Uusintakokeet 2. jakso pe to Uusintakokeet 2. jakso la pe Joulujuhla su la Joululoma ma su ti ma ke ti to ke pe Koeviikko. to la < > su su ma 1.2. Koeviikko ma 4.1. Kevätlukukausi alkaa ti 2.2. Koeviikko ti 5.1. ke 3.2. Koeviikko ke 6.1. Loppiainen to 4.2. Koeviikko to 7.1. pe 5.2. Koeviikko LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 3: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 8

9 JAKSO 4: 6 ma jakso alkaa (38 työpäivää) to Potkiaiset, äidinkielen preliminäärien palautus ti 9.2. pe ke la to su pe YO-äidinkieli tekstitaito ma YO- äidinkieli, esseekoe 11 la ti su ke YO- Ue, Et, Yh, Ke, Ge, Te 7 ma YO-kuuntelu vieras kieli pitkä oppimäärä to Preliminäärikokeiden palautus ti Kokeiden YO-kuuntelu ja muiden toinen kotimainen preliminäärien kieli palautus pe YO- englanti ke YO-kuuntelu lyhyt vieras kieli la Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy to Penkkarit su Abitodistusten jako pe Vanhojen päivä ma YO- ruotsi 12 la ti su Talviloma ke YO- matematiikka 8 ma to ti pe Pitkäperjantai ke la to su Pääsiäinen pe ma Pääsiäispäivä la ti su ke YO- Ps, Fi, Hi, Fy, Bi 9 ma to ti 1.3. Uusintakokeet 3. jakso pe 1.4. YO-vieras kieli, lyhyt oppimäärä Koeviikko ke 2.3. Uusintakokeet 3. jakso la 2.4. to 3.3. su 3.4. pe 4.3. ma 4.4. Koeviikko 14 la 5.3. ti 5.4. Koeviikko 10 su 6.3. ke 6.4. Koeviikko Sähköisen kokeen kenraaliharjoitus 6 tuntia ma 7.3 to 7.4. Koeviikko ti 8.3 pe 8.4. Koeviikko ke 9.3. la 9.4. LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 4: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 9

10 JAKSO 5: 15 ma jakso alkaa (39 työpäivää) ma ti ti ke ke to to pe pe la la su su ma ma ti ti ke Ilmoittautuminen uusintakokeeseen päättyy ke to to pe pe la la su su ma ma ti Uusintakokeet 4. jakso ti ke Uusintakokeet 4. jakso ke Koeviikko to to Koeviikko pe 29.4 pe Koeviikko la la su 1.5. Vappu su ma 2.5. ma Koeviikko 22 ti 3.5 ti Koeviikko ke 4.5. ke 1.6. Koeviikko to 5.5. Helatorstai to 2.6. Retkipäivä pe 6.5. Vapaapäivä pe 3.6. Teemapäivä Kokeiden palautus la 7.5. la 4.6. Kevään ylioppilasjuhla klo 11 alkaen su 8.5. Kesäloma LUKUJÄRJESTYKSENI JAKSOSSA 5: MA TI KE TO PE * * * = puolen tunnin lounastauko 10

11 7. LOIMAAN LUKION AINEVALINTAKORTTI Ainevalintakorttiin tehdään suunnitelma lukio-opintojen suorittamisesta. Kun olet suorittanut kurssin (saanut hyväksytyn arvosanan), yliviivaa kurssi vinoviivalla/. Pakolliset kurssit on lihavoitu, muut normaalilla fontilla. Ainevalintakortti on myös suositus kurssien suoritusaikatauluksi, jota voi käyttää valintojesi helpottamiseksi. Voit poiketa suosituksista, mutta tee se harkiten. 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi KURSSEJA / LUKUVUOSI KURSSEJA / JAKSO Äidinkieli ja kirjallisuus Englanti (A-kieli) Ruotsi (B-kieli) Matematiikka pitkä Matematiikka lyhyt Fysiikka Kemia Fy9 Biologia Maantiede Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki 1 (2) 3 4 (2) Kuvataide 1 (2) Liikunta (pojat) Terveystieto Oppilaanohjaus 1 2 B2 kieli sa B2 - kieli ra, ve B3 - kieli sa, ra B3- kieli ve B3- kieli es Tietotekniikka Urheilulinja*** Ilmaisutaito Median lukiodiplomi 1 Oppilaskuntatoiminta 1 2 Kansainvälinen toiminta 1 2 Liikennekasvatus 1 1 Tekstiilityö *** Urheilulinjan opiskelijoille. Kursseja yhteensä 1. vuonna 2. vuonna 3. vuonna 4. vuonna 11

12 8. KURSSITARJOTIN Jos haluat kesken lukuvuoden muuttaa valintojasi, tee se aina yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. 1.jakso 1 BI1.1 ENA1.2 ÄI1.2 MAB1.1 VALM1.1 ÄI4.1 SAB24.1 MAA7.1 RUB7.2 ENA7.1 FY7.2 MAB FI1.1 ÄI1.1 GE1.1 VALM2.1 VEB34.1 FY4.1 RUB3.1 TE2.1 ENA4.1 RUB9.1 MAB10.2 RAB FY1.1 TE1.1 ENA1.1 MAA1.2 RAB33.1 YH1.1 ÄI4.2 BI3.1 RUB7.1 SAB28.1 ENA7.2 4 UE1.1 KE1.1 PS1.1 ENA10.1 BI2.1 MAA7.2 YH2.1 RUB9.2 MAB9.1 FY7.1 ESB36.1 SAB UE1.2 ÄI1.3 KE1.2 RUB8.1 GE2.1 KU4.1 HI4.1 MAB4.1 VEB37.1 TE4.1 ENA8.1 MAA HI1.1 MAA1.1 ÄI10.1 MU1.1 SAB33.1 RUB3.2 ENA4.2 FY4.2 UE3.1 MAB9.2 PS6.1 BI7.1 7 OP1.1 KU3.1 YH4.1 8 LI1.2 LI1.4 9 LI1.1 LI1.3 HI10.1 MU LI10.1 LI6.1 ÄI13.1 ET1.1 YH6.1 2.jakso 1 GE1.2 MAB1.2 SAB21.1 VALM3.1 ÄI4.3 HI4.2 RUB4.1 FY8.1 ENA7.3 YH3.1 ESB37.1 LI9.1 2 ÄI2.1 ÄI1.4 RUB1.2 PS1.4 VALM4.1 YH2.2 UE3.2 MAB4.2 MAA8.1 RAB38.1 SAB ÄI2.2 RUB1.1 MAA2.1 FY1.2 GE2.2 HI3.1 PS5.1 ÄI9.3 ENA8.2 VEB38.1 ENA7.4 4 HI1.2 PS1.3 FY1.4 ENA1.4 GE3.1 RUB3.4 ÄI4.4 UE2.2 KE3.1 ÄI9.4 MAA13.1 ENA9.3 5 KU1.1 ENA1.3 TE1.2 MAA2.2 UE2.1 ENA4.4 RAB34.1 ÄI9.1 KE5.1 TE3.1 BI5.1 HI6.1 6 UE1.3 BI2.2 PS1.2 FY1.3 ENA4.3 RUB3.3 ESB33.1 MAA8.2 SAB38.1 ÄI9.2 ÄI FY9.1 MU2.1 KU9.1 LI7.1 8 LI1.1 LI1.2 HI10.1 MU3.1 KU8.1 9 LI1.3 LI1.4 3.jakso 1 ENA2.1 ÄI2.4 SAB22.1 VALM5.1 MAB5.2 MAA9.1 FY5.1 BI4.1 ÄI8.1 VEB39.1 ESB ENA2.3 HI2.2 MAB2.2 FI1.3 VALM6.1 PS2.1 FY5.2 VEB35.1 SAB34.1 RUB4.3 ÄI5.1 ÄI8.4 ENA MAA3.1 ÄI2.3 FY2.2 ENA5.2 MAA9.2 TE4.2 ENA11.1 ENA9.1 GE5.1 KE8.1 YH5.1 4 ENA2.2 MAB2.1 SAB31.1 VEB31.1 YH2.3 BI2.3 UE3.3 KE3.2 PS3.1 ENA11.2 MAA KE1.3 MAA3.2 FI1.2 FY2.1 KU2.1 HI3.2 LI4.2 SAB39.1 ENA9.2 ÄI8.2 RAB MU1.2 RUB1.3 UE2.3 ESB34.1 RUB4.2 ENA5.1 MAB5.1 ÄI8.3 HI9.1 PS7.1 FY10.1 GE4.1 7 KU1.2 MU1.3 LI4.1 HI3.3 MAA LI1.1 LI1.2 HI10.1 MU3.1 KU8.1 9 LI1.3 LI jakso 1 ÄI3.1 ENA2.4 MAA4.1 VALM7.1 HI4.3 ENA3.1 RUB2.2 SAB26.1 MAB6.1 2 ÄI3.2 HI2.3 FY3.1 KE1.4 VALM7.2 RUB5.3 ENA5.3 UE3.4 ESB MAB3.1 ENA5.4 GE1.3 ENA3.2 MAA10.1 ÄI6.1 RUB6.1 SAB35.1 PS2.2 4 FI1.4 UE2.4 HI2.1 BI1.3 RUB4.4 MAA10.2 ÄI5.2 KE4.2 RAB HI1.3 RUB2.1 TE1.3 GE2.3 KU6.1 KE4.1 ÄI5.3 VEB32.1 MAB6.2 6 MU1.4 UE1.4 BI1.2 ESB31.1 YH1.4 MAA4.2 ENA6.1 ÄI5.4 RUB5.1 7 KU1.3 LI3.1 8 LI2.1 LI2.2 MU5.1 9 LI2.3 LI2.4 5.jakso 1 BI1.4 FY3.2 ENA3.4 VALM7.3 MAA11.2 HI4.4 SAB36.1 MAB7.1 LI5.1 2 RUB2.3 VEB33.1 SAB32.1 GE1.4 VALM7.4 MAA6.1 ÄI6.3 ENA6.3 PS4.1 3 TE1.4 HI1.4 RUB2.4 MAB3.2 MAA6.2 ENA6.2 FY6.2 RUB5.2 4 KE2.2 ESB32.1 ÄI3.3 MAA5.2 FY6.1 RAB36.1 VEB36.1 ÄI6.4 5 KU1.4 ÄI3.4 KE2.1 SAB23.1 YH1.3 BI2.4 MAA11.1 TE2.2 6 MAA5.1 HI3.4 ENA3.3 RUB6.2 BI4.2 ENA6.4 ÄI6.2 SAB KU2.2 MU2.2 8 LI2.1 LI2.2 MU5.1 KU8.1 9 LI2.3 LI2.4 12

13 OHJEITA JA SELVENNYKSIÄ KURSSITARJOTTIMEEN: Palkkien ulkopuoliset kurssit; opettaja ilmoittaa kurssin aikataulun kurssin alkaessa. Wilmassa palkkien ulkopuoliset kurssit valitaan vain jaksossa 1: ÄI13.1 = Printtimedia = Vuosikirjan toimittaminen LI6.1 = Laskettelu- ja retkeilykurssi LI10.1 =Liikunnan diplomikurssi ET1.1 = Elämänkatsomustieto 1-kurssi Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden OPO-tunnit pidetään palkilla 7. erikseen ilmoitettavina aikoina syyslukukauden aikana. * Palkkien 8 ja 9 kurssit kestävät koko syyslukukauden tai kevätlukukauden ajan. Tunnit ovat kerran viikossa kello Kurssit loppuvat ja alkavat kalenterivuoden vaihtuessa, paitsi musiikissa, jossa kurssien MU3+5 (bändikurssit) ja MU 4 (kuorokurssi) suoritus jakautuu koko lukuvuoden ajalle. Syksyn kurssit on merkitty jaksoihin I-III ja kevään jaksoihin IV-V ** KU8 kurssin suoritus jakautuu kolmen jakson ajalle. Valitse KU8 Wilmalla jaksoissa 2, 3 ja 5. Opettaja ja opiskelijat sopivat, koska tunnit pidetään. VALM = urheilulinja eli valmentautuminen omassa lajissa. Opiskelija valitsee lukuvuodelle maksimissaan kolme kurssia. - palkille 1 suositellaan valittaviksi: pesäpallo, lentopallo, tanssi, jääkiekko - palkille 2 suositellaan valittaviksi: yleisurheilu, salibandy, sulkapallo, koripallo (jako on tehty liikuntatilojen järkevää käyttöä silmällä pitäen) Wilmalla valmentautuminen on valittavissa vain yhtenä ryhmänä kussakin palkissa. Kaikki tällä palkilla eri lajien valmennukseen osallistuvat valitsevat jaksossa 1 valmennuskurssin 1, jaksossa 2 valmennuskurssin 2 ja niin edelleen. EN SAANUT MAHTUMAAN SEURAAVIA KURSSEJA: 13

14 9. OPISKELU LOIMAAN LUKIOSSA 10.1 YLEISTÄ Lukiossa opiskelu vaatii opiskelijalta suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jotta opiskelusi etenisi toiveittesi mukaisesti, on paras laatia suunnitelma sekä seuraavaa lukuvuotta että koko lukiota varten. Lukujärjestyksen ja opinto-ohjelman suunnittelussa avustavat ryhmänohjaajasi, opinto-ohjaaja ja rehtori. Jos haluat muuttaa ainevalintojasi, sinun on keskusteltava siitä opinto-ohjaajan kanssa. Muista, että opinto-ohjelmasi ja sen muuttaminen ei ole vain sinun yksityisasiasi, vaan ne vaikuttavat opetusryhmien kokoon. Sama koskee myös kurssin uudelleen suorittajien tekemiä muutoksia. Siksi kaikki opintosuunnitelman muutokset on aina neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa ja merkittävä välittömästi kurssijärjestykseen. Lukion suoritettuasi saat päättötodistuksen, kunhan sinulla on suoritettuna vähintään 75 lukiokurssia ja kaikkien aineiden pakolliset opinnot. Jos aiot suoriutua lukiosta kolmessa vuodessa, sinun on heti alusta alkaen laadittava opintosuunnitelmasi sen mukaiseksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ensimmäisenä lukuvuonna opiskelet noin lukiokurssia, samoin seuraavana ja kolmantena vuotena loput Yhden jakson aikana sinun on opiskeltava vähintään neljä kurssia, ja käytännössä pystyt opiskelemaan korkeintaan seitsemän kurssia OPINTOJEN KESTO Lukiossa voit itse vaikuttaa opinto-ohjelmaasi ja opintoihin käyttämääsi aikaan. Voit nopeuttaa opintojasi kahteen ja puoleen vuoteen tai hidastaa niitä neljään vuoteen. Rehtori voi lisäksi perustellusta syystä myöntää opiskelijalle yhden lisävuoden. Jos haluat nopeuttaa opiskelutahtiasi, joudut yleensä lukemaan kaikissa jaksoissa 7 kurssia ja suorittamaan joukon kursseja itsenäisesti opiskellen. Pidennetty neljän vuoden vaihtoehto saattaa olla järkevä valinta esimerkiksi paljon aikaa vievän harrastuksen tai hyvin laajan kurssiohjelman vuoksi. Neljäs opiskeluvuosi voi tulla kohdallesi myös pakottavaista syistä ns. etenemisesteiden vuoksi KURSSIEN SUORITUSJÄRJESTYS Kunkin aineen pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä, ellei asiasta ole muuta mainintaa kurssien selosteissa. Suoritusjärjestyksestä voidaan poiketa opettajan ja rehtorin luvalla. Rehtori voi myöntää aktiivisesta oppilaskunnassa toimimisesta tai muusta työstä koulun juhlien ja teemapäivien hyväksi oppilaskunta-toimintakursseja sekä kansainvälisen toiminnan kursseja OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta oikeisiin valintoihin lukio-opiskelussa ja samalla antaa tarvittavat tiedot jatkoopiskelua varten. Opinto-ohjauksen oppitunnit suoritetaan pääosin ensimmäisenä lukuvuotena. Lisäksi OPO-kurssiin kuuluvat kahden päivän mittainen työelämään tutustumisjakso (TET), vuosittaiset ammatinvalintapäivät sekä abivuoden opintomessukäynti (STUDIA-messut). Muu opinto-ohjaus tapahtuu henkilökohtaisena ohjauksena avulla. Opinto-ohjaajalla on vastaanotto, johon oppilaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti POISSAOLOT Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (Lukiolaki 25 ). Jokaisesta poissaolosta on annettava välittömästi Wilmassa selvitys niille opettajille, joiden tunneilta oppilas on pois. Jos oppilas on saman kurssin aikana useita tunteja poissa opetuksesta, opettaja voi harkintansa mukaan määrätä oppilaalle lisätehtäviä tai alentaa kurssiarvosanaa. Aiheettomat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan ja saattavat johtaa kurssisuorituksen mitätöintiin Kokeisiin ei saa osallistua, jos poissaolot ovat selvittämättä. Jos olet sairaana koeviikolla, katso toimintaohjeet seuraavalta sivulta kappaleesta koeviikko. Kun tarvitset vapaata koulusta ennalta tiedettävän syyn vuoksi, hanki ajoissa lupa poissaoloosi. Lupaa anotaan lomakkeella Wilmassa (Hakemukset ja päätökset- kohdasta) Yksittäisistä tunneista aina kahteen koulupäivään saakka luvan myöntää ryhmänohjaaja. Pidempien poissaolojen kohdalla käänny rehtorin puoleen. Jätä autokoulua varten vapaa palkki ja sovi ajot siihen KOEVIIKKO Koeviikon kokeiden ajankohdat näet kunkin kurssin osalta Wilmassa omassa työjärjestyksessäsi. Jos oppilas sairastuu koeviikolla, siitä on ilmoitettava opettajalle kunkin kokeen alkuun mennessä. Muussa tapauksessa poissaolo lasketaan lintsaukseksi ja kokeen suorituskerraksi. 14

15 10.7 KURSSIEN ARVIOINTI Kurssin opettaja arvioi kurssin sen päättyessä. Kurssiarvosana määräytyy koearvosanan ja muun näytön perusteella. Muuhun näyttöön sisältyvät mm. tuntiosaaminen ja -aktiivisuus, kotitehtävistä huolehtiminen sekä erilaiset esitelmät, kirjoitelmat ja tutkielmat. Kaikki kurssit arvostellaan itsenäisesti toisistaan riippumatta numeroin 4-10, joista neljä merkitsee hylättyä kurssin suoritusta tai kirjainarvosanoin S (suoritusmerkintä) ja H (hylätty). Arvosana K (kesken) merkitsee kurssin suorituksen keskeneräisyyttä. Koesuoritus tai kurssityö hylätään ja kurssi on suoritettava uudelleen, jos opiskelija syyllistyy kokeessa tai muissa opinnäytetöissä vilpin yritykseen tai vilpilliseen menettelyyn. Muiden kirjoittamien tekstien esittäminen omina töinä on vilppiä KURSSIEN UUSIMINEN Hylätyn kurssin kokeen (kurssiarvosana 4 tai H) uusintakokeeseen on osallistumisoikeus opiskelijalla, joka on saanut kurssista hylätyn arvosanan tai joka on hyväksyttävästä syystä ollut poissa kokeesta. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi käydä koko kurssin uudelleen opetukseen osallistumalla. Uusintakoepäiviä on kaksi joka jakson alussa. Uusintakokeet alkavat kello ja kestävät kaksi tuntia. Jos arvosana on uusintakokeen jälkeenkin hylätty, koko kurssi on suoritettava uudelleen opetukseen osallistumalla. Uusintakuulusteluihin on ilmoittauduttava opinto-ohjaajalle annettuun määräaikaan mennessä. Myös uusintakokeesta poissaolo on ilmoitettava. Hyväksytyn kurssin voi anomuksen perusteella uusia kerran lukukaudessa järjestettävissä hyväksyttyjen kurssien uusintakuulusteluissa. Kurssin arvosanan on tällöin oltava selvästi muista ko. aineen kurssiarvosanoista poikkeava. Parempi arvosana jää voimaan KURSSIEN ITSENÄINEN SUORITTAMINEN Itsenäisessä kurssisuorituksessa opiskelija suorittaa tietyn lukiokurssin osallistumatta opetukseen. Tällöin opiskelija suorittaa opettajan ohjeiden mukaisesti opintoja ja tehtäviä jotka vastaavat laajuudeltaan lukiokurssin suorittamista (38 tuntia). Itsenäinen kurssisuoritus on suositeltavaa erityisesti silloin, jos opiskelija haluaa opiskella jonkun lukion opetussuunnitelmassa olevan pakollisen tai valtakunnallisen syventävän kurssin, joka ei valintojen vähäisyyden johdosta muuten toteudu. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti. Opiskelijan tulee aina ensisijaisesti pyrkiä suorittamaan lukiokurssit tuntityöskentelynä, mikäli se on mahdollista. Hylättyä (arvosana 4) kurssia ei voi suorittaa uudelleen itsenäisesti. Itsenäistä suoritusta harkitsevan opiskelijan tulee aloittaa kurssin suorittaminen keskustelemalla aiheesta kyseisen aineen opettajan ja opon kanssa. Lupaa itsenäiseen kurssisuoritukseen anotaan rehtorilta erityisellä lomakkeella, joita saa 2. kerroksen ilmoitustaululta tai koulun www-sivuilta printtaamalla PITKÄN MATEMATIIKAN (MA) VAIHTAMINEN LYHYEEN (MB) Oppilas voi tarvittaessa tarkistaa opinto-ohjelmaansa. Pitkän matematiikan oppimäärän voi vaihtaa lyhyeen minkä kurssin jälkeen tahansa. Pitkän matematiikan kurssit vastaavat oheisen taulukon mukaisesti lyhyen kursseja. Kahdesta hyväksytysti suoritetusta pitkän matematiikan kurssista saa lisäksi suoritusmerkinnän. On hyvä, jos oppilas tekee päätöksen muutoksesta mahdollisimman pian opintojen alkamisen jälkeen, jotta liian vaikea matematiikka ei söisi liikaa oppilaan voimavaroja. Oppilaan tulee neuvotella muutoksista opinto-ohjaajan kanssa. MB1 MB2 MB3 MB4 MB5 MB6 MA1* MA3 MA8 MA7 MA6 MA9 *MA1 ei vastaa suoraan Mb1. Pitää sopia opettajan kanssa lisäopetuksesta PÄÄTTÖARVIOINTI Oppiaineen päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen keskiarvona. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien aineiden opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: 15

16 Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän PÄÄTTÖARVOSANAN KOROTTAMINEN TENTTIMÄLLÄ Abiturienteille järjestetään mahdollisuus päättöarvosanan korottamiseen erillisessä tentissä, joihin kukin opiskelija voi osallistua suoritettuaan kyseisen oppiaineen opinnot loppuun oman opintosuunnitelmansa mukaisesti. Tentteihin ilmoittaudutaan koulun ohjeiden mukaan WILMA Wilman välityksellä opiskelija voi tarkastella kurssisuorituksiaan, arvosanojaan ja valintojaan. Wilmalla lähetetään myös opiskeluun liittyviä viestejä ja opiskelijan tulee seurata Wilmaa päivittäin. Keväällä tiettyyn aikaan avataan Wilmassa mahdollisuus tehdä seuraavan lukuvuoden kurssivalinnat kurssitarjottimelta. Wilmaan on linkki lukion kotisivuilta. Jokaisella opiskelijalla on Wilmaan käyttäjätunnus ja salasana. Ne jaetaan viimeistään vuoden ensimmäisessä ryhmänohjauksessa. Salasanan voi vaihtaa. Jos et muista salasanaasi tai käyttäjätunnustasi, käänny koulun kanslian tai opon puoleen. Kunkin jakson kurssisuoritukset näkyvät Wilmassa vasta kun opettajat ovat ehtineet tarkistaa kokeet, eli kokeiden palautuspäivän jälkeen. Wilmaan annetaan käyttäjätunnukset myös alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden vanhemmille. Näin vanhemmat voivat halutessaan helposti seurata huollettaviensa opintomenestystä. 10. YLIOPPILASTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 11.1 PERUSTIEDOT Ylioppilaskirjoituksissa on kirjoitettava 4 pakollista ainetta seuraavista: ÄI (Suomi) + 3 seuraavista neljästä aineesta: 1) RUB (RUA) 2) ENA 3) MAA tai MAB 4) Reaali Yksi aine pitää olla A-tasoinen eli ENA, MAA, RUA. Lisäksi ylimääräisenä voi kirjoittaa yhden tai useamman aineen. Ennen kokeeseen (kunkin kokeen kirjalliseen osuuteen) osallistumista opiskelijalla tulee olla opiskeltuna kyseisen tutkintoaineen pakolliset kurssit. Lyhyen oppimäärän kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, tulee olla suoritettuna vähintään 3 lukiokurssia. Tutkinnon voi hajauttaa enintään kolmeen perättäiseen tutkintokertaan (esim. syksy-kevät-syksy). Ilmoittautumiset ovat jokaisella tutkintokerralla sitovia. Kokeesta pois jääminen tulkitaan yrityskerraksi. Kokeen pakollisuutta tai vapaaehtoisuutta ei voi muuttaa. Ylioppilastutkintotodistuksen saaminen on mahdollista vasta, kun opiskelija saa lukion päättötodistuksen tai ammatillisen päättötodistuksen. Loimaan lukiossa suosittelemme hajauttamaan tutkinnon pääsääntöisesti kahdelle eri tutkintokerralle. Ensimmäisellä tutkintokerralla (esim. 3. lukiovuoden syksy) tulisi suorittaa n.1/3 tutkinnosta ja toisella kerralla (esim. 3. lukiovuoden kevät) n.2/3 tutkinnosta. 16

17 11.2 REAALIAINEIDEN KOKEET Reaaliaineilla on kaksi koepäivää, ja jokaisella aineella on oma kokeensa. Yhtenä koepäivänä voi suorittaa vain yhden kokeen. Opiskelija voi siis yhdellä tutkintokerralla valintansa mukaan suorittaa korkeintaan kahden reaaliaineen kokeen. Tutkintoa hajauttamalla voi osallistua useampaan kuin kahteen reaaliaineen kokeeseen. Reaaliaineet on jaettu eri koepäiviin seuraavasti: 1. reaaliaineen koepäivä: psykologia 2. reaaliaineen koepäivä: uskonto filosofia elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi fysiikka kemia biologia maantieto terveystieto 11.4 YLIOPPILASKOKEEN TUTKINTOMAKSUT Ylioppilastutkintolautakunta kerää kokelailta yo-tutkintomaksuja. Maksut ovat tällä hetkellä perusmaksu 14 euroa ja ainekohtainen maksu 28 euroa. Jos kokelas ilmoittautuu syksyllä kolmeen kokeeseen, maksu on siis 1 * 14 e plus 3 * 28 e eli yhteensä 98 e. Lukio laskuttaa koemaksut ilmoittautuneilta opiskelijoilta ja tilittää ne lyhentämättömänä ylioppilastutkintolautakunnalle YLIOPPILASKOKEEN ARVOSTELU JA ARVOSANAT Kokeiden vastaukset esipisteytetään lukiolla ko. aineen opettajien toimesta. Esipisteytyksen tuloksia ja perusteita voi kysyä opettajilta noin viikko kokeen jälkeen. Varsinainen arvostelu tapahtuu kuitenkin vasta ylioppilastutkintolautakunnassa, joka myös määrää montako pistettä tarvitaan varsinaisiin arvosanoihin. Kunkin kokeen arvosanat ovat: lyhenne latinakielinen arvosana 17 pisteitä kompensaatiotapauksissa arvosanoja annetaan prosentteina L laudatur 7 pist 5% E eximia 6 pist 15% M magna cum laude approbatur 5 pist 20% C cum laude approbatur 4 pist 24% B lubenter approbatur 3 pist 20% A approbatur 2 pist 11% I (= hylätty) improbatur 0 pist 5% 11.6 HYLÄTYN YO-KOKEEN UUSIMINEN, HYVÄKSYTYN YO-KOKEEN KOROTTAMINEN Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran yhteydessä. Pakollisen hylätyn kokeen uusinnan voi suorittaa eri tason kokeena kuin hylätty koe, edellyttäen että tutkinnossa säilyy yksi vaativampi koe. Hyväksytyn kokeen saa yrittää korottaa vain kerran, ilman aikarajoituksia. Jos uusiminen tapahtuu ennen tutkinnon valmistumista, merkitään ylioppilastutkintotodistukseen paras arvosana KOMPENSAATIO Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin yo-aineessa, se ei välttämättä estä ylioppilaaksi tuloa. Kokelas saa jokaisesta hyväksytystä suorituksesta pisteitä seitsemästä kahteen (ks. taulukko yllä). Hylättyjä improbatur-arvosanoja on puolestaan eri arvoisia (i+, i, i-, i= ). I+ kompensoituu 12 pisteellä, i 14:llä pisteellä, i- 16:lla pisteellä ja i= 18:lla pisteellä YLIOPPILASTUTKINNON TÄYDENTÄMINEN Tutkinnon täydentäminen uusilla aineilla (esim. lisäkielet, lisää reaaliaineiden kokeita) on mahdollista kun ylioppilastutkinto on hyväksytysti suoritettu. Tutkintoa voi täydentää missä tahansa suomalaisessa lukiossa, esim. siis tulevalla opiskelupaikkakunnalla. Ilmoittautuminen tehdään siihen lukioon, jossa koe aiotaan suorittaa LUKIHÄIRIÖ Jos kokelaalla on lukihäiriö hän voi joko anoa kokeiden erityisjärjestelyjä ja/tai lukihäiriön huomioon ottamista lopullisessa arvostelussa (ei kuitenkaan vielä koululta lähtevässä arvostelussa). Jos anotaan erikoisjärjestelyjä, yo-lautakunta edellyttää kahden asiantuntijan lausuntoa lukihäiriöstä. Asiassa on käytettävä yo-lautakunnan lomaketta. Jos anotaan lukihäiriön huomioon ottamista lopullisessa arvostelussa, riittää yksi asiantuntijalausunto. Halutessasi lue lisätietoja ja tarkempia ohjeita yo-tutkintolautakunnan kotisivulta

18 11. OMA YO-KIRJOITUSSUUNNITELMANI 1. KIRJOITUSKERTA SYKSY / KEVÄT 20 Aion suorittaa kokeen (rastita) Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, B-oppimäärä (ruotsi) A- Englanti Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka (1. koepäivä) Psykologia (1. koepäivä) Filosofia (1. koepäivä) Historia (1. koepäivä) Fysiikka (1. koepäivä) Biologia (2. koepäivä) Uskonto (2. koepäivä) Elämänkatsomustieto (2. koepäivä) Yhteiskuntaoppi (2. koepäivä) Kemia (2. koepäivä) Maantieto (2. koepäivä) Terveystieto Lyhyt vieras kieli, SA, RA, VE, EN (ympäröi vaihtoehtosi) Muu A-kieli kuin Englanti, mainitse mikä 2. KIRJOITUSKERTA SYKSY / KEVÄT 20 Aion suorittaa kokeen (rastita) Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, B-oppimäärä (ruotsi) A- Englanti Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka (1. koepäivä) Psykologia (1. koepäivä) Filosofia (1. koepäivä) Historia (1. koepäivä) Fysiikka (1. koepäivä) Biologia (2. koepäivä) Uskonto (2. koepäivä) Elämänkatsomustieto (2. koepäivä) Yhteiskuntaoppi (2. koepäivä) Kemia (2. koepäivä) Maantieto (2. koepäivä) Terveystieto Lyhyt vieras kieli, SA, RA, VE, EN (ympäröi vaihtoehtosi) Muu A-kieli kuin Englanti, mainitse mikä Suoritan kokeen pakollisena (P) vai ylimääräisenä (Y) Suoritan kokeen pakollisena (P) vai ylimääräisenä (Y) Arvosanatavoitteeni / Sain arvosanan Arvosanatavoitteeni / Sain arvosanan 3. KIRJOITUSKERTA SYKSY / KEVÄT 20 Äidinkieli Toinen kotimainen kieli, B-oppimäärä (ruotsi) A- Englanti Pitkä matematiikka Lyhyt matematiikka (1. koepäivä) Psykologia (1. koepäivä) Filosofia (1. koepäivä) Historia (1. koepäivä) Fysiikka (1. koepäivä) Biologia (2. koepäivä) Uskonto (2. koepäivä) Elämänkatsomustieto (2. koepäivä) Yhteiskuntaoppi (2. koepäivä) Kemia (2. koepäivä) Maantieto (2. koepäivä) Terveystieto Lyhyt vieras kieli, SA, RA, VE, EN (ympäröi vaihtoehtosi) Muu A-kieli kuin Englanti, mainitse mikä Aion suorittaa kokeen (rastita) Suoritan kokeen pakollisena (P) vai ylimääräisenä (Y) Arvosanatavoitteeni / Sain arvosanan 18

19 12. OPINTOSOSIAALISET EDUT Kouluruokailuun sekä terveydenhoitoon liittyvät palvelut on esitelty sivulla 3, tietoja Loimaan lukiosta KOULUMATKATUKI Kela (valtion kansaneläkelaitos) korvaa koulumatkatukena päivittäisten lukiolaisen koulumatkojen kustannukset, jos yhdensuuntaisen koulumatkan pituus on opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat vähintään 50,45e/kk. Opiskelija kuitenkin maksaa aina itse matkastaan vähintään 43 euroa kuussa suuruisen omavastuuosuuden. Koulumatkatukeen eivät vaikuta opiskelijan ikä tai taloudellinen asema. Tukea voi saada niin kauan kuin opiskelija harjoittaa lukio-opintoja edellyttäen, että hänellä on päivittäinen tukiehdot täyttävä koulumatka. Koulumatkatukihakemuksia on saatavissa koulun kansliasta. Tuki on anottava kullekin lukuvuodelle erikseen. Lukion kanslia auttaa tarvittaessa kaavakkeiden täyttämisessä. Hakemuksen lisäksi opiskelijan tulee täyttää erillinen ostotodistus. Lukion kanslia tekee ostotodistukseen tarvittavat merkinnät ennen lipun ostamista OPINTOTUKI Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle hakemuksesta. Opintotukea myönnetään opintorahana, asumislisänä tai opintolainan valtiontakauksena. Tuki myönnetään päätoimiselle opiskelijalle joka suorittaa vähintään 4 kurssia / jakso ja jonka opinto-ohjelma sisältää vähintään 75 kurssia säännönmukaisen opiskelun kestoajaksi. Lukiokoulutuksessa opintotukilaki määrittelee lisäksi opiskelijan päätoimisuuden siten, että lukiolaisen tulee suorittaa vähintään 10 kurssia tai kaksi ylioppilastutkinnon koetta lukukaudessa. Opintorahan suuruus määräytyy hakijan iän, asumismuodon, siviilisäädyn ja vanhempien tulojen perusteella. Tarkempia tietoja saa www-sivulta Hakemuslomakkeita saa mm. lukion kansliasta. Hakemus on jätettävä asianmukaisin liittein varustettuna hyvissä ajoin ennen mahdollista maksuajankohtaa. Opintotuki myönnetään aikaisintaan hakemuskuukautta seuraavan kuukauden alusta. Opintotuen saajalla on velvollisuus ilmoittaa Kela:lle hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuvista olosuhdemuutoksista. Liikaa tai perusteetta maksettu tuki peritään takaisin. 13. OPPILASKUNTA Kaikki lukion opiskelijat muodostavat lukion oppilaskunnan. Oppilaskuntaan kuuluminen ei edellytä jäsenmaksuja tai liittymistä, vaan lukioon hyväksytystä opiskelijasta tulee automaattisesti oppilaskunnan jäsen. Oppilaskuntatoiminnan tarkoitus on suunnitella ja edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, viihtymistä ja koulutyötä. Käytännössä oppilaskuntaa edustaa ja sen työtä johtaa oppilaskunnan hallitus. Hallituksen muodostavat oppilaskunnan puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja muut kymmenkunta hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain vapaaehtoisista oppilaskunnan keskuudesta konsensus-periaatteella, toisin sanoen vaaleja ei ole järjestetty. Hallituksen aktiivijäsenet saavat toiminnastaan palkkioksi yhden lukiokurssin, oppilaskuntatoiminta 1:n eli OK1:n. Oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana toimii yleensä 2. vuoden opiskelija. Uusi puheenjohtaja ja hallitus valitaan lukuvuodeksi kerrallaan pian lukuvuoden alkamisen jälkeen. Yksi koulun opettajista toimii oppilaskunnan ohjaajana. 19

20 14. LOIMAAN LUKION KURSSIT Lista kursseista ja niiden tarkemmista sisällöistä löytyy Loimaan lukion kotisivulta kohdasta Peda.net ja sieltä kohdasta Kurssisisällöt ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen (tekstitaidon yo-kokeeseen valmistava kurssi) ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (yo-esseekokeeseen valmistava kurssi) KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI10 Kielen huollon ja kielitiedon kurssi ÄI11 Kirjoittamisen kurssi 1: luova kirjoittaminen ÄI12 Kirjoittamisen kurssi 2: asiatekstin kirjoittaminen ÄI13 Mediakurssi 1: printtimedia ÄI14 Mediakurssi 2: sähköinen media ÄI15 Median lukiodiplomi ENGLANTI (A1-KIELI) PAKOLLISET KURSSIT ENA1 Nuori ja hänen maailmansa ENA2 Viestintä ja vapaa-aika ENA3 Opiskelu ja työ ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA5 Kulttuuri ENA6 Tiede, talous ja tekniikka VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT ENA7 Luonto ja kestävä kehitys ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 20

21 ENA9 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen ENA10 Lukion englannin johdantokurssi ENA 11 Abin preppauskurssi RUOTSI RUOTSI (B1-KIELI) PAKOLLISET KURSSIT RUB11 Koulu ja vapaa-aika RUB12 Arkielämää Pohjoismaissa RUB13 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB14 Elämää yhdessä ja erikseen RUB15 Elinympäristömme VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT RUB 16 Puhu ja ymmärrä paremmin RUB17 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT RUB18 Introkurssi RUB19 Harjoittele lisää LUOKILLA 7-9 ALOITETUT VIERAAT KIELET (B2-KIELET) SAKSA (B2) SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset SAB22 Meillä ja muualla SAB23 Ennen ja nyt SAB24 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat SAB25 Kulttuuri SAB26 Yhteinen maapallomme SAB27 Tiede ja tekniikka SAB28 Luonto ja kestävä kehitys SAB29 (=SAB39) Abikurssi VENÄJÄ (B2) VEB21 Vapaa-aika ja harrastukset VEB22 Meillä ja muualla 21

22 VEB23 Ennen ja nyt VEB24 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat VEB25 Kulttuuri VEB26 Yhteinen maapallomme VEB27 Tiede ja tekniikka VEB28 Luonto ja kestävä kehitys VEB29 Abikurssi LUKIOSSA ALKAVA VIERAS KIELI (B3-KIELI) SAKSA (B3) SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua SAB32 Näin asiat hoituvat SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset SAB34 Meillä ja muualla SAB35 Ennen ja nyt SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat SAB37 Kulttuuri SAB38 Yhteinen maapallomme SAB39 Abikurssi RANSKA (B3) RAB31 Bonjour, enchanté de faire votre connaissance RAB32 C est ainsi qu il faut faire RAB33 Le temps libre et les loisirs /RAB21 RAB34 Chez nous et ailleurs /RAB22 RAB35 Avant et maintenant/ RAB23 RAB36 Les études et les projets d avenir/ RAB24 RAB37 La culture/ RAB25 RAB38 Notre monde à nous tous/rab26 RAB39 Abikurssi/RAB27 VENÄJÄ (B3) VEB31 Hyvää päivää, hauska tutustua VEB32 Näin asiat hoituvat VEB33 Vapaa-aika ja harrastukset VEB34 Meillä ja muualla 22

23 VEB35 Ennen ja nyt VEB36 Opiskelu ja tulevaisuuden suunnitelmat VEB37 Kulttuuri VEB38 Yhteinen maapallomme VEB39 Kertaus- ja yo-kirjoituksiin valmistava kurssi ESPANJA (B3) ESB31 Hyvää päivää, hauska tutustua ESB32 Näin asiat hoituvat ESB33 Vapaa-aika ja harrastukset ESB34 Meillä ja muualla ESB35 Ennen ja nyt ESB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat. ESB37 Kulttuuri ESB38 Yhteinen maapallomme ITALIA (B3) IAB31 Ciao! Piacere! IAB32 Si fa così IAB33 Tempo libero e passatempi IAB34 Da noi e altrove IAB35 Prima ed adesso IAB36 Studie progetti per il futuro IAB37 Vita culturale IAB38 La nostra Terra comune MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PAKOLLISET KURSSIT MA1 Funktiot ja yhtälöt MA2 Polynomifunktiot MA3 Geometria MA4 Analyyttinen geometria MA5 Vektorit MA6 Todennäköisyys ja tilastot 23

24 MA7 Derivaatta MA8 Juuri- ja logaritmifunktiot MA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MA10 Integraalilaskenta VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MA11 Lukuteoria ja logiikka MA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä MA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MA14 Talousmatematiikka (= MB7) MA15 Kertauskurssi MA16 Jatko-opintojen valmennuskurssi MA17 Työväline- ja tukikurssi MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ PAKOLLISET KURSSIT MB1 Lausekkeet ja yhtälöt MB2 Geometria MB3 Matemaattisia malleja I MB4 Matemaattinen analyysi MB5 Tilastot ja todennäköisyys MB6 Matemaattisia malleja II VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MB7 Talousmatematiikka (= MA14) MB8 Matemaattisia malleja III KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MB9 Kertauskurssi MB10 Jatko-opintojen valmennuskurssi BIOLOGIA PAKOLLISET KURSSIT BI1 Eliömaailma BI2 Solu ja perinnöllisyys VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT BI3 Ympäristöekologia 24

25 BI4 Ihmisen biologia BI5 Bioteknologia KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT BI6 Käytännön biologiaa BI7 Biologian kertauskurssi BI8 Biologian ja kemian kenttäkurssi MAANTIEDE PAKOLLISET KURSSIT GE1 Sininen planeetta GE2 Yhteinen maailma VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT GE3 Riskien maailma GE4 Kartografia ja aluetutkimus KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI GE5 Tavoitteena maantieteen ylioppilaskoe FYSIIKKA PAKOLLINEN KURSSI FY1 Fysiikka luonnontieteenä VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT FY2 Lämpö FY3 Aallot FY4 Liikkeen lait FY5 Pyöriminen ja gravitaatio FY6 Sähkö FY7 Sähkömagnetismi FY8 Aine ja säteily KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT FY9 Fysiikan ja kemian työkurssi FY10 Kertauskurssi KEMIA Opettajien suositus kurssien suorittamisesta: 1. vuosi: 2. vuosi: 3. vuosi: KE1, KE2 KE3, KE4, KE6, KE7 KE5, KE8 Kurssi 6 voidaan suorittaa, kun kurssi 3 on suoritettu, kurssi 7 kurssin 4 jälkeen ja kurssi 8 kurssin 5 jälkeen. 25

26 PAKOLLINEN KURSSI: KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KE2 Kemian mikromaailma KE3 Reaktiot ja energia KE4 Metallit ja materiaalit KE5 Reaktiot ja tasapaino KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KE6 Biokemia FY9 Fysiikan ja kemian työkurssi (=KE7) KE8 Kertauskurssi EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO PAKOLLISET KURSSIT UE1 Uskonnon luonne ja merkitys UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE3 Ihmisen elämä ja etiikka VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT UE4 Uskontojen maailmat UE5 Mihin suomalainen uskoo? KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT UE6 Uskonnon kertauskurssi UE7 Raamattutieto ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon opintoja suorittavat kirkkokuntiin kuulumattomat opiskelijat. Kirkkokuntaan kuulumattoman opiskelijan on suoritettava elämänkatsomustiedosta kolme pakollista kurssia. Kirkkokuntaan kuulumaton opiskelija saa halutessaan vaihtoehtoisesti osallistua uskonnon opetukseen ja suorittaa kolme pakollista uskonnon kurssia. ET1 Hyvä elämä ET2 Maailmankuva ET3 Yksilö ja yhteisö. FILOSOFIA PAKOLLINEN KURSSI FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 26

27 FI2 Filosofinen etiikka FI 3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI 4 Yhteiskuntafilosofia KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI FI5 Tavoitteena filosofian ylioppilaskoe HISTORIA Kursseista kurssit 1 ja 2 suoritetaan numerojärjestyksessä, muuten suoritusjärjestys on vapaa. Kurssit arvostellaan numeroin, jos muuta ei mainita. PAKOLLISET KURSSIT HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri HI2 Eurooppalainen ihminen HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan HI6 Kulttuurien kohtaaminen KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT HI9 Historian kertauskurssi HI10 Sotahistorian kurssi YHTEISKUNTAOPPI Kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Kurssit arvioidaan numeroin, jos muuta ei mainita. PAKOLLISET KURSSIT YH1 Yhteiskuntatieto YH2 Taloustieto VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT YH3 Kansalaisen lakitieto YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT YH5 Yhteiskuntaopin kertauskurssi SOVELTAVA KURSSI YH6 Lukiolaisen turvakurssi 27

28 PSYKOLOGIA PAKOLLINEN KURSSI PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT PS6 Minä ja muut sosiaalipsykologiaa lukiolaisille PS7 Psykologian kertauskurssi PS 8 Henkisen ja fyysisen ensiavun kurssi MUSIIKKI Musiikin ensimmäinen kurssi on pakollinen. Lisäksi opiskelijan on suoritettava pakollisena joko MU2 tai KU2. Ensimmäisenä suoritetaan MU1, tämän jälkeen suoritusjärjestys vapaa. PAKOLLINEN KURSSI MU1 Musiikin peruskurssi PAKOLLINEN / SYVENTÄVÄ KURSSI MU2 Musiikkia tutkimaan VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MU3 Bändisoitto MU4 Kuorokurssi KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MU5 Bändisoiton jatkokurssi MU6 Kuoron jatkokurssi SOVELTAVA KURSSI MU7 Lukiodiplomi KUVATAIDE Kuvataiteen ensimmäinen kurssi on pakollinen. Lisäksi opiskelijan on suoritettava pakollisena joko KU2 tai MU2. PAKOLLINEN KURSSI KU1 Minä, kuva ja kulttuuri PAKOLLINEN / SYVENTÄVÄ KURSSI 28

29 KU2 Ympäristö, paikka ja tila VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KU3 Media ja kuvien viestit KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin KU5 Nykytaiteen työpaja KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KU6 Valokuva ja grafiikka KU7 Oma projekti -kurssi SOVELTAVAT KURSSIT KU8 Lavastuskurssi KU9 Kuvataiteen lukiodiplomi LIIKUNTA PAKOLLISET KURSSIT LI1 Taitoa ja kuntoa LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT LI3 Virkisty liikunnasta, aerobickurssi LI4 Wanhat tanssit LI5 Kuntoliikunta, palloilukurssi KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT LI6 Laskettelu- ja retkeilykurssi LI7 Uusien lajien kurssi (ajoitus 3. vuosi) LI8 Abiturientin kuntokurssi LI9 Kuntosalikurssi (ajoitus vuosi) SOVELTAVA KURSSI LI10 Diplomikurssi (ajoitus 3. vuosi) 29