E 4 Jontaksen puutarhakylän asemakaava E 4 Detaljplan för Jontas trädgårdsby

Transkriptio

1 E 4 Jontaksen puutarhakylän asemakaava E 4 Detaljplan för Jontas trädgårdsby Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Programmet för deltagande och bedömning

2 Asianro/Ärende nr 648/2014 Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Planprocess och behandlingsskeden Kaavatyö vireille ja OAS Planarbetet anhängigt och PDB Kuulutus/Kungörelse Kaavan valmisteluvaihe Planens beredningsskede Kaavaehdotus Planförslaget Maankäytöjaosto / Markanvändingssektionen Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin Bemötanden till utlåtanden och anmärkningar Kaavan hyväksyminen Godkännande av planen Kaavanlaatija Planens beredare Sipoon kunta Sibbo kommun: Ma Kanerva Kaavoituspäällikkö Planläggningschef Arkkiteh SAFA Arkitekt SAFA Eveliina Harsia vs. yleiskaavapäällikkö. generalplanechef Arkkiteh Arkitekt Her a Ahvenainen kaavoi aja planläggare maisema-arkkiteh landskapsarkitekt Konsul Konsult: Ramboll Finland Oy Annu Tulonen Yksikön päällikkö - Enhetschef Niina Ahlfors Kaavoitusarkkiteh - Planläggningsarkitekt Yhteys edot rapor n lopussa. Kontaktuppgi er i slutet av rapporten. 2

3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäy ö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arvioin suunnitelman laa misesta. Osallistumisja arvioin suunnitelma (OAS) on virallinen asiakirja, joka määri elee kaavan valmistelussa noudate avat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaa eet ja tavat sekä kaavan vaikutusten arvioinnin menetelmät. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa kerrotaan, miten osalliset voivat osallistua ja vaiku aa asemakaavan laaditaan, sekä miten asemakaavan vaikutuksia on tarkoitus arvioida. Lisäksi siinä esitetään pääpiirtei äin kaavatyön tarkoitus, tavoi eet ja lähtö lanne sekä kaavan laadinnan eri työvaiheet. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua 30 päivän ajan Kuntalan I kerroksen asiakaspalvelupisteessä viraston aukioloaikana, Iso Kylä e 18, Nikkilä sekä Söderkullan kirjaston aulassa ja koko kaavatyön ajan kunnan verkkosivuilla osoi eessa Program för deltagande och bedömning I markanvändnings- och bygglagens 63 stadgas om utarbetandet av programmet för deltagande och bedömning. Programmet för deltagande och bedömning (PDB) är e officiellt dokument som definierar principerna och förfarandet för deltagande och växelverkan i utarbetandet av planen samt metoderna för planens konsekvensbedömning. Programmet för deltagande och bedömning informerar om hur intressenterna kan påverka och delta i utarbetandet av detaljplanen samt hur detaljplanens konsekvenser kommer a utvärderas. Dessutom presenteras i huvuddrag planarbetets sy e, mål och utgångsläge samt de olika skedena i utarbetandet av planen. Man kan bekanta sig med planen för deltagande och bedömning under 30 dagars d i I:a våningen vid Sockengårdens kundbetjäningspunkt, Stora Byvägen 18, Nickby, samt i entrén ll Söderkulla bibliotek och under hela planarbetets gång på kommunens webbplats på adressen Rapor n valokuvat Ramboll Oy tai Sipoon kun nan kaavoitusyksikkö Rapor n on laa nut arkkiteh Niina Ahlfors yhteistyössä Sipoon kaavoituksen kanssa. Rapportens bilder Ramboll Oy eller Sibbo kommuns planläggningsenhet Rapporten har utarbetats av arkitekt Niina Ahlfors i samarbete med Sibbo planläggning. 3

4 4 Suunnittelualue Planeringsområde Suunni elualue sijoi uu Sipoon Hangelbyn kylään noin 4 km etäisyydelle Söderkullasta etelään Kalkkirannan en varteen. Kaava-alue on viljeltyä peltoa, jonka Kalkkirannan en puoleiseen reunaan sijoi uu maa lan pihapiiri. Alue rajautuu idässä Kalkkirannan ehen ja muilta osin maa- ja metsätalousalueisiin. Suunni elualue on laajuudeltaan noin 14 hehtaaria ja se koskee Hangelbyn kylän osaa kiinteistöstä Planeringsområdet ligger i Hangelby i Sibbo cirka 4 km söder om Söderkulla in ll Kalkstrandsvägen. Planområdet består av odlad åker och vid kanten mot Kalkstrandsvägen finns e jordbruks gårdsområde. Området gränsar i öster ll Kalkstrandsvägen och övriga delar gränsar ll jord- och skogsbruksområden. Planeringsområdet omfa ar cirka 14 hektar och berör en del av fas gheten i Hangelby. ƐĞŵĂŬĂĂǀĂͲĂůƵĞĞŶ ĂůƵƐƚĂǀĂ ƌăũăƶɛ ƚăƶɛƚăŭăƌƚăůůă WƌĞůŝŵŝŶćƌ ĂǀŐƌćŶƐŶŝŶŐ Ăǀ ĚĞƚĂůũƉůĂŶĞŶƐ ŽŵƌĊĚĞ ƉĊ ďăŭőƌƶŷěɛŭăƌƚăŷ

5 Asemakaavan tarkoitus ja tavoitteet Maankäy ö- ja rakennuslain 51 :n mukaan asemakaava on laadi ava ja pide ävä ajan tasalla sitä mukaan kuin kunnan kehitys, erityises asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edelly ää. Suunnittelutehtävän tavoitteet Tavoi eena on laa a asemakaava puutarhakylälle, joka mahdollistaa maanomistajan suunnitelman mukaisten mökkien rakentamisen omine viljelypalstoineen. Alustavassa suunnitelmassa mökkejä on n. 160 kpl ja ne on tarkoitus toteu aa vaihei ain. Liikenteellises alue tukeutuu Kalkkirannan ehen ja pysäköin järjestetään alueen reunalle. MRL 54 Asemakaavan sisältövaatimukset Asemakaavaa laadi aessa on maakuntakaava ja oikeusvaiku einen yleiskaava ote ava huomioon. Asemakaava on laadi ava siten, e ä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palveluiden alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakenne ua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin lii yviä erityisiä arvoja saa hävi ää. Kaavoite avalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava rii äväs puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaava ei saa aiheu aa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon o aen. Asemakaavalla ei myöskään saa ase aa maanomistajalle tai muulle oikeuden hal jalle sellaisia kohtuutonta rajoitusta tai aiheu aa sellaista kohtuutonta hai aa, joka kaavalle asete avia tavoi eita tai vaa muksia syrjäy ämä ä voidaan väl ää. Detaljplanens syfte och mål I enlighet med 51 i markanvändnings- och bygglagen ska detaljplaner utarbetas och hållas aktuella e er hand som kommunens utveckling, i synnerhet behovet av bostadsproduk on, eller behovet av a styra markanvändningen det kräver. Planeringsuppgiftens mål Målet är a utarbeta en detaljplan för en trädgårdsby som ger möjlighet a enligt markägarens plan bygga stugor med egna odlingslo er. I den preliminära planen finns ca 160 stugor och avsikten är a de ska byggas i etapper. Trafikmässigt stöder sig området på Kalkstrandsvägen och parkering ordnas vid kanten av området. MarkByggL 54 Krav på detaljplanens innehåll När en detaljplan utarbetas skall landskapsplanen och en generalplan med rä sverkningar beaktas. Detaljplanen skall utarbetas så a det skapas förutsä ningar för en hälsosam, trygg och trivsam livsmiljö, för regional llgång ll service och för reglering av trafiken. Den byggda miljön och naturmiljön ska värnas och särskilda värden i anslutning ll dem får inte förstöras. På det område som planläggs eller i dess närmaste omgivning ska det finnas llräckligt med parker eller andra områden som lämpar sig för närrekrea on. Detaljplanen får inte leda ll a kvaliteten på någons livsmiljö försämras avsevärt på e sä som inte är mo verat med beaktande av detaljplanens sy e. Genom detaljplanen får inte heller markägaren eller någon annan rä sinnehavare åläggas sådana oskäliga begränsningar eller orsakas sådana oskäliga olägenheter som kan undvikas utan a de mål som ställs för planen eller de krav som ställs på den åsidosä s. 5

6 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelualueen ympäristön nykytila Kalkkirannan en länsipuolelle sijoi uva kaava-alue on viljelykäytössä olevaa peltoalue a, jonka itäosaan sijoi uu maa lan pihapiiri. Kaava-alue sijoi uu kokonaisuudessaan vedenhankintaa varten tärkeälle pohjavesialueelle. Suunni elualueen itäosaan sijoi uva maa lan pihapiiri sekä Kalkkirannan en toiselle puolelle sijoi uva pihapiiri ovat kiinteää muinaisjäännösalue a ( , Hangelby, Jontas, Antas). Suunni elualueelle tai sen väli ömään läheisyyteen ei sijoitu valtakunnallises tai maakunnallises arvokkaita maisema-alueita tai rakennetun kul uuriympäristön kohteita. Lähin maakunnallises arvokas maisema-alue sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä suunni elualueesta länteen. Utgångspunkter för planeringen Miljöns nuvarande tillstånd Planområdet, som är beläget väster om Kalkstrandsvägen, består av e odlat åkerområde och i dess östra del finns e jordbruks gårdsområde. Planområdet ligger i sin helhet på e grundva enområde som är vik gt som va entäkt. E jordbruks gårdsområde i östra delen av planeringsområdet samt e gårdsområde på andra sidan om Kalkstrandsvägen utgör e område med fasta fornlämningar ( , Hangelby, Jontas, Antas). På planeringsområdet eller i dess omedelbara närhet finns inga na onellt eller regionalt värdefulla landskapsområden eller byggda kulturmiljöobjekt. Närmaste na onellt värdefulla landskapsområde ligger ungefär en kilometer väster om planeringsområdet. 6

7 Voimassa oleva maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa (KHO ) Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa suunni elualue sijoi uu pohjavesialueelle (pv). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (vahv ) täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä- Uudenmaan maakuntakaavoja. 2.vaihemaakuntakaavassa kaava-alue sijoi uu taajamatoimintojen alueelle. Suunni elumääräysten mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunni elussa on kiinnite ävä erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen ehey ämiseen. Uusi rakentaminen ja muu maankäy ö on sopeute ava suunni elulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuu a ja turvaa ympäristö- ja luontoarvot sekä o aa huomioon alueen kul uurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Kaava-alueen eteläosa sijoi uu taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialueelle. Voimassa olevat Uudenmaan 1. ja 3. vaihekaava eivät sisällä suunni elualueelle kohdistuvia merkintöjä. Gällande landskapsplan I Östra Nylands landskapsplan, som fastställdes av miljöministeriet (HFD ), ligger planeringsområdet på grundva enområde (pv). Nylands 2:a etapplandskapsplan (fastställd ) komple erar och reviderar Nylands och Östra Nylands gällande landskapsplaner. I den 2:a etapplandskapsplanen ligger planområdet på område för tätortsfunk oner. Enligt planeringsbestämmelserna ska man i den mera detaljerade planeringen av området fästa särskild vikt vid a förenhetliga samhällsstrukturen. Ny byggna on och annan markanvändning ska genom planering anpassas ll sin omgivning på e sä som stärker tätortens särprägel och tryggar miljö- och naturvärdena samt beaktar områdets kulturhistoriska och landskapsmässiga särdrag. Planområdets södra del ligger inom e reservområde för tätortsfunk oner eller arbetsplatsområden. Nylands gällande 1:a och 3:e etapplan har inga beteckningar på planeringsområdet. 7

8 8 Vireillä oleva maakuntakaava Anhängig landskapsplan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus on lausunnoilla helmikuun 2016 loppuun as. Lausuntojen pohjalta aineisto tarkentuu kaavaehdotukseksi, joka tulee nähtäville vuoden 2016 aikana. Kaavaehdotuksessa kaava-alue sijoi uu pohjavesialueelle (pv). Kaava-alueen länsipuolelle sijoi uu maakunnallises merki ävä kul uuriympäristö. Förslaget ll etapplandskapsplan 4 för Nyland är ute på remiss fram ll slutet av februari Materialet preciseras på basis av utlåtandena ll e planförslag som läggs fram ll påseende under I planförslaget ligger planområdet på grundva enområde (pv). Väster om planområdet finns en kulturmiljö som är värdefull på landskapsnivå. Yleiskaava Generalplan Suunni elualueella on voimassa Sipoon yleiskaava 2025, joka kuulute in lainvoimaiseksi Yleiskaavassa asemakaava-alue sijoi uu suurimmaksi osaksi haja-asutusalueelle (MTH). Kalkkirannan en puoleinen reuna on määritelty kyläalueeksi (ET), jonka sisälle sijoi uu muinaismuistokohde (sm216). På planeringsområdet gäller Sibbo generalplan 2025, som kungjordes lagakra vunnen I generalplanen ligger detaljplaneområdet ll största delen på glesbygdsområde (MTH). Kanten mot Kalkstrandsvägen anges vara byområde (AT) och inom det finns e fornminnesobjekt (sm216). KƚĞ ^ŝɖžžŷ LJůĞŝƐŬĂĂǀĂƐƚĂ ϮϬϮϱ ƐĞŵĂŬĂĂǀŽŝƚĞƩƵ ĂůƵĞ ŽŶ ůŝͳ ƐćƩLJ ŬĂƌƩĂĂŶ ƉƵŶĂŝƐĞůůĂ ƌăũăƶŭɛğůůă hƚěƌăő Ƶƌ ^ŝďďž ŐĞŶĞƌĂůƉůĂŶ ϮϬϮϱ KŵƌĊĚĞƚ ƐŽŵ ƐŬĂ ĚĞƚĂůũƉͲ ůăŷğƌăɛ ŚĂƌ ƌŝƚăƚɛ ŝŷ ƉĊ ŬĂƌƚĂŶ ŵğě ƌƃě ĂǀŐƌćŶƐŶŝŶŐ

9 Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Beteckningar och bestämmerlser i generalplan Kyläalue Merkinnällä osoitetaan kyläasutuksen sekä sen tarvitsemien palvelu- ja työ lojen alueet. Uudisrakennukset on sovite ava huolellises maisemaan ja kyläkuvaan. Alue on tarkoite u kylämäisen rakentamisen alueeksi. Alueelle saa rakentaa kyläyhteisöjen toimintaa tukevia yleisiä rakennuksia. Kyläalueelle tulee laa a osayleiskaava. Alue a koskevassa suunni elussa uudet rakennuspaikat on osoite ava siten e ä ne hyödyntävät jo rakenne ua infrastruktuuria. Alueelle voidaan sijoi aa sellaisia työ- ja liike loja, jotka eivät aiheuta ympäristöön melua, tärinää, ilman pilaantumista, raskasta liikenne ä tai muuta häiriötä. Byområde Området reserveras för bybosä ning samt de service- och arbetslokaler som behövs för den. Nybyggnader anpassas omsorgsfullt ll landskapet och bybilden. Avsikten är a området skall användas för byliknande byggande. På området får uppföras allmänna byggnader som stöder bysamhället. Avsikten är a en delgeneralplan för byområdet utarbetas. Vid områdesplaneringen anvisas nya byggplatser så a de utny jar den befintliga infrastrukturen. På området får placeras sådana arbets- och affärslokaler som inte orsakar buller, vibra on, lu förorening, tung trafik eller andra störningar i miljön. Haja-asutusalue Maa- ja metsätalouteen lii yvä rakentaminen on salli u. Metsien hoitaminen ja käy äminen alueella perustuu metsälain säädöksiin. Glesbygdsområde Byggande i anslutning ll jord- och skogsbruk är llåtet. Skötseln och användningen av skogarna på området grundar sig på skogslagens stadgor. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueelle ei saa asemakaavalla osoi aa pohja/pintaveden laatua vaarantavia toimintoja. Tieliikennealueet ja -väylät tulee suunnitella siten, e ä liikenteen ja enpidon mahdolliset haitat pohjaveden laadulle voidaan väl ää. Alueella rakentamista rajoi avat vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaiset pohjaveden muu amis- ja pilaamiskiellot. Rakennuslupaviranomaisen on pyyde ävä kunnan ympäristölupaviranomaisen lausunto alue a koskevista uuden rakennuksen rakentamista koskevista rakennuslupahakemuksista. Maa-ainesten o oa ei saa ulo aa neljää metriä lähemmäs pohjaveden pintaa. Vanhoilla o amisalueilla tulee maisemoin hoitaa siten, e ä pohjaveden laatu pysyy hyvänä. Vägtrafikområden och vägtrafikleder planeras så a eventuella trafik- och väghållningsolägenheter för grundva nets kvalitet kan undvikas. Byggandet på området begränsas av förbud enligt va enlagen och miljöskyddslagen mot förändring och förorening av grundva net. Bygglovsmyndigheten begär den kommunala miljö llståndsmyndighetens utlåtande om ansökningar om bygglov för uppförande av nya byggnader på området. Marktäkt får inte sträcka sig längre än fyra meter från grundva enytan. På gamla täktområden bör landskapsarkitekturen genomföras så a grundva nets goda kvalitet bibehålls. Muinaismuistokohde. sm : Historiallinen kyläton. Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/1963) rauhoi amia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue a koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Forminnesobjekt. sm : Historisk bytomt. På området finns fasta fornlämningar som fredats med stöd av fornminneslagen (295/1963). Vid byggprojekt och större grävarbeten på området bör man rådgöra med Museiverket. Selvitysalue. Alueelle on tarkoitus laa a osayleiskaava ja asemakaava. Utredningsområde. Avsikten är a utarbeta delgeneralplan och detaljplan för området. 9

10 Eriksnäsin osayleiskaava Alue on osa vireillä olevaa Eriksnäsin osayleiskaava-aluetta. Eriksnäsin osayleiskaavaehdotus oli toisen kerran nähtävillä välisenä aikana. Osayleiskaavaehdotuksessa suunni elualue on osoite u siirtolapuutarha- tai palstaviljelyalueeksi (RP). Suunni elualueen itäosaan sijoi uu historiallinen kyläton (sm-7) ja keskiosaan alueen osa, jolle sijoi uu hulevesien viivytys-, keräys- tai käsi elyalue (hv). Kaava-alue sijoi uu kokonaisuudessaan vedenhankinnalle tärkeälle pohjavesialueelle (pv). Alueen pohjoisosassa kulkee ratsastusrei. Delgeneralplan för Eriksnäs Området utgör en del av Eriksnäs anhängiga delgeneralplaneområde. Förslaget ll delgeneralplan för Eriksnäs var för andra gången offentligt framlagt I förslaget ll delgeneralplan är planeringsområdet reserverat som område för koloniträdgård eller odlingslo er (RP). I östra delen av planeringsområdet finns en historisk bytomt (sm- 7) och i den mellersta delen e område där dagva en fördröjs, samlas upp eller behandlas (hv). Planområdet ligger i sin helhet på e grundva enområde som är vik gt för vattentäkt (pv). I den norra delen av området löper en ridled. 10

11 Osayleiskaavamerkinnät ja määräykset: Siirtolapuutarha- tai palstaviljelyalue. Beteckningar och bestämmelser i delgeneralplanen: Alue on tarkoite u asemakaavoite avaksi. Alueen suunni elussa on kiinnite ävä erityistä huomiota kevyt- ja joukkoliikenneyhteyksiin sekä vesihuollon järjestämiseen ja välte ävä laajojen pysäköin ken en rakentamista. Alueen suunni elussa ja käytössä tulee o aa erityises huomioon alueen maisemahistoriallises merki ävä luonne sekä asema kaupunkirakenteessa. Området är avse a detaljplaneras. Vid planeringen av området ska särskild uppmärksamhet fästas vid cykel- och gångbanor och kollek vtrafikförbindelser samt vid anordnandet av va enförsörjningen. Byggande av stora parkeringsfält ska undvikas. Vid planeringen och användningen av området bör särskild vikt fästas vid områdets landskapshistoriskt betydande karaktär och ställning i samhällsstrukturen. Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueen rakentamista rajoi avat ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto. Alue on erityisen merki ävä veden hankinnan ja veden käy ökelpoisuuden säily ämisen kannalta. Alueella ei ole salli ua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saa aa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Uusilla asemakaava-alueilla, joilla maankäy ö muu uu merki äväs, pohjavesiolosuhteet on tarvi aessa tarkemmin selvite ävä ja otettava huomioon alueen rakentamisen suunni elussa. Maalämpöjärjestelmien rakentaminen on kielle y. Byggande på området begränsas av förbudet mot förorening av grundva en enligt miljöskyddslagen. Området är särskilt betydelsefullt med tanke på va enanskaffningen och bevarandet av va nets användbarhet. På området är inte en sådan verksamhet eller byggna on llåten, som kan äventyra jordmånens kvalitet eller grundva nets kvalitet och mängd. På nya detaljplaneområden, där markanvändningen betydligt förändras, skall grundva enförhållandena vid behov utredas grundligare och beaktas i planeringen av områdets utbyggande. Anläggande av jordvärmeanläggningar är förbjudet. Alueella sijaitsee muinaismuistolain rauhoi amia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue a koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Historisk bytomt. På området finns fasta fornlämningar som fredats med stöd av fornminneslagen. Vid byggprojekt och större grävarbeten på området bör man rådgöra med Museiverket. 11

12 Sibbesborgin osayleiskaava Asemakaava-alueen pohjoispuolelle on vireillä Sibbesborgin osayleiskaava, jonka kaavaluonnos oli nähtävillä välisenä aikana. Osayleiskaavaluonnoksessa kaava-alueen koilliskulmaan sijoi uva alue on osoitettu maisemallises arvokkaaksi peltoalueeksi (MA) sekä vedenhankinnalle tärkeäksi pohjavesialueeksi (pv). Delgeneralplan för Sibbesborg Norr om detaljplaneområdet är delgeneralplanen för Sibbesborg anhängig. Dess planutkast var framlagt I utkastet ll delgeneralplan är området i planområdets nordöstra hörn anvisat som landskapsmässigt värdefullt åkerområde (MA) samt grundva enområde som är vik gt för va entäkt (pv). Asemakaavat Suunni elualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähin asemakaavoite u alue sijoi uu noin 300 metrin etäisyydelle länteen, Eriksnäsin asuntoalueelle. Asemakaava E 2 Eriksnäs II on ehdotusvaiheessa ja siinä suunnitellaan asukkaan uu a asuinalue a sekä siihen lii yviä viheralueita ja liikenneyhteyksiä. Detaljplaner För planeringsområdet finns ingen gällande detaljplan. Närmaste detaljplanerade område ligger cirka 300 meter väster om området. Det är Eriksnäs bostadsområde. Detaljplan E 2 Eriksnäs II är i förslagsskedet och i den planeras e ny bostadsområde för invånare samt llhörande grönområden och trafikförbindelser. 12

13 Maanomistus Suunni elualue on yksityisessä omistuksessa. Sopimukset Kaavoituksen käynnistämissopimus maanomistajan kanssa allekirjoitetaan maanomistajan ja kunnan puolesta vuoden 2016 alussa. Kaavan vaikutusten arviointi ja selvitykset Vaikutusten arviointi Asemakaavan laadinnan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäy ö- ja rakennuslain edelly ämällä tavalla (MRL 9 ja MRA 1 ). Lisäksi arvioidaan kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäy ötavoi eisiin sekä yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutukset. Vaikutuksia arvioidaan suhteessa asete aviin tavoi eisiin. Vaikutusten arvioinnin tehtävänä on tukea kaavan valmistelua ja hyväksy ävien kaavaratkaisujen valintaa sekä auttaa arvioimaan, miten kaavan tavoi eet ja sisältövaa mukset toteutuvat. Kaavan vaikutusten arvioin perustuu alueelta laadi aviin perusselvityksiin, käytössä oleviin muihin perus etoihin, selvityksiin, suunnitelmiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtö etoihin, lausuntoihin ja mielipiteisiin sekä laadi avien suunnitelmien ympäristöä muu avien ominaisuuksien analysoin in. Vaikutusten arvioinnissa verrataan esitetyn kaavaratkaisun mukaista lanne a nyky lanteeseen ja asete uihin tavoi eisiin. Vaikutuksia arvioidaan suunni elutyön aikana koko kaavaprosessin ajan ja se perustuu rii äviin lähtö lanteen etojen selvi ämiseen. Arvioidut vaikutukset kuvataan kaavaselostuksessa. Tässä työssä keskeisimpinä arvioidaan vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään veteen kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen liikenteeseen maisemaan Markägoförhållanden Planeringsområdet är i privat ägo. Avtal Avtal med markägaren om a inleda planläggningen ska undertecknas av markägaren och kommunen i början av Planens konsekvensbedömning och utredningar Konsekvensbedömning I samband med utarbetandet av detaljplanen utreds miljökonsekvenserna för genomförandet av planen på det sä som markanvändnings- och bygglagen förutsä er (Mark- ByggL 9 och MarkByggF 1 ). Dessutom bedöms planen i förhållande ll de riksomfa ande målen för områdesanvändningen samt med översiktliga planers styrningsverkan. Konsekvenserna bedöms i förhållande ll de mål som ställs. Konsekvensbedömningens uppgi är a stöda planberedningen och val av godtagbara planlösningar samt fungera som hjälp vid bedömningen av hur planens mål och innehållskrav förverkligas. Planens konsekvensbedömning grundar sig på basutredningar över området, på övrig llgänglig grundinforma on, utredningar, planer, terrängbesök, utgångsmaterial av intressenterna, utlåtanden och åsikter samt analysering av de egenskaper som förändrar miljön i planerna som utarbetas. I konsekvensbedömningen jämför man den presenterade planlösningen med nuläget och ställda mål. Konsekvenserna bedöms under planeringsarbetets gång under hela planläggningsprocessen och baseras på llräckliga utredningar av utgångssitua onen. De bedömda konsekvenserna beskrivs i planbeskrivningen. De centralaste konsekvenserna som bedöms i det här arbetet är konsekvenserna för: människornas levnadsförhållanden och livsmiljö jordmånen och berggrunden va net växt- och djurarterna och naturens mångfald trafiken landskapet 13

14 Lähtötiedot Maankäy ö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua rii äviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan laadinnan ja vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään muun muassa seuraavia selvityksiä ja suunnitelmia: OIVA Ympäristö- ja paikka etopalvelu asiantun joille (Valtakunnallises arvokkaat rakennetut kul uuriympäristöt) h p://kul uuriymparisto.nba.fi (muinaisjäännösrekisteri) Missä maat ovat mainioimmat Uudenmaan kul uuriympäristöt, Uudenmaan lii o, 2012 Sipoon eliikenteen meluselvitys, WSP Finland Oy, Itä-Uudenmaan rakennetun kul uuriympäristön selvitys, Itä-Uudenmaan lii o, 2007 Itä-Uudenmaan maisematyypit, Itä-Uudenmaan lii o, 2007 Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkiteh toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, Ympäristötoimisto Oy, Maisemanhoito: maisema-aluetyöryhmän mie ntö I, Ympäristöministeriö, Työryhmän mie ntö 66/1992 Sipoon lepakkokartoitus, Wermundsen Consul ng Oy / Batcon Group 2006 Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä 2006 Ympäristötutkimus Oy Metsätäh 1991: Etelä-Sipoon ja Hindsbyn luontokohdeselvitys, Sipoon kunta, ympäristönsuojelulautakunta Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi 2002 Julkaisu 1:1991, Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoin, 2007 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan alueella Kaavatyön yhteydessä tullaan tekemään ainakin seuraavat erillisselvitykset: Maaperäselvitys Kunnallistekninen selvitys Hulevesiselvitys Luontoselvitys Maisemaselvitys Arkeologinen selvitys Utgångsinformation Enligt markanvändnings- och bygglagen 9 ska en plan basera sig på llräckliga undersökningar och utredningar. Som grund för upprä andet av planen och konsekvensbedömningen används bland annat följande utredningar och planer: Miljö- och geoinforma onstjänsten OIVA för experter (Värdefulla byggda kulturmiljöer av riksintresse) h p://kul uuriymparisto.nba.fi (fornlämningsregistret) Missä maat ovat mainioimmat Uudenmaan kul uuriympäristöt, Nylands förbund, 2012 Sipoon eliikenteen meluselvitys, WSP Finland Oy, (Utredning av buller från vägtrafiken i Sibbo) Itä-Uudenmaan rakennetun kul uuriympäristön selvitys, Itä-Uudenmaan lii o, 2007 (Utredning av den byggda kulturmiljön i Östra Nyland, Östra Nylands förbund) Itä-Uudenmaan maisematyypit, Itä-Uudenmaan lii o, 2007 (Landskapstyper i Östra Nyland, Östra Nylands förbund) Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys, Arkkiteh toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy, Ympäristötoimisto Oy, (Utredning av kulturmiljö och byggnadsarv i Sibbo kommun) Maisemanhoito: maisema-aluetyöryhmän mie ntö I, Ympäristöministeriö, Työryhmän mie ntö 66/1992 (Landskapsvård: betänkande av arbetsgruppen för landskapsområden I, Miljöministeriet) Sipoon lepakkokartoitus, Wermundsen Consul ng Oy / Batcon Group 2006 (Kartläggning av fladdermöss i Sibbo) Sipoon yleiskaava-alueiden luontoselvitykset, Ympäristötutkimus Yrjölä 2006 (Naturturedningar för Sibbo generalplaneområden) Ympäristötutkimus Oy Metsätäh 1991: Etelä-Sipoon ja Hindsbyn luontokohdeselvitys, Sipoon kunta, ympäristönsuojelulautakunta (Utredning av naturobjekt i södra Sibbo och Hindsby) Söderkullan alueen luonto- ja maisemaselvitys, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi 2002 (Utredning av natur och landskap i Söderkullaområdet) Julkaisu 1:1991, Sipoon historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoin, 2007 (Inventering av fornlämningar från historisk d i Sibbo) Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan alueella (Ekologiska nätverk i Östra Nyland) I samband med planarbetet kommer åtminstone följande separata utredningar att göras: Utredning av jordmånen Kommunalteknisk utredning Dagvattenutredning Naturutredning Landskapsutredning Arkeologisk utredning 14

15 Suunnittelutyön osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saa aa huoma avas vaiku aa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunni elussa käsitellään. Tämän asemakaavatyön kannalta keskeisiä osallisia ovat: suunni elualueen ja siihen rajautuvien alueiden kiinteistönomistajat ja asukkaat alueella toimivat yhdistykset ja järjestöt kunnanhallitus ja -valtuusto kunnan hallintokunnat ja asiantun jatahot, kuten tekniikka- ja ympäristöosasto muut viranomaiset ja yhteistyötahot, kuten Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan lii o, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Museovirasto, Porvoon museo, Keravan Energia Oy ja Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Vuorovaikutus Kaavoitusmene ely tulee järjestää ja suunni elun lähtökohdista, tavoi eista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa edo aa niin, e ä osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia sekä lausua kirjallises tai suullises mielipiteensä asiasta (MRL 62 ). Osallisilla on koko kaavatyön ajan mahdollisuus antaa asemakaavatyöhön lii yvää palaute a sähköpos tse, kirjeitse tai puhelimitse Ramboll Finland Oy:n kaavanlaa jalle tai kaavoituksesta vastaavalle kunnan edustajalle. Kaavanlaa jaa tai kaavoituksesta vastaavaa kunnan edustajaa voi myös tulla tapaamaan Kuntalaan, sopimalla tapaamisajasta kuitenkin etukäteen. Käynnistysvaihe Asemakaavatyö käynnistyy kaavatyön kuulu amisella vireille, työn ohjelmoinnilla sekä osallistumis- ja arvioin suunnitelman laadinnalla (MRL 63 ). Osallistumis- ja arvioin suunnitelma asetetaan julkises nähtäville Kuntalaan ja Söderkullan kirjastolle 30 päivän ajaksi vireille kuuluttamisesta. Osallistumis- ja arvioin suunnitelmaan voi tutustua myös kunnan internet-sivuilla koko kaavaprosessin ajan. Osalliset voivat antaa palaute a osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ja suunnitelmaa voidaan täydentää saadun palau een pohjalta kaavaprosessin aikana. Suunnitelmaa koskevissa puu eellisuuksissa pyydetään kääntymään ensisijassa kunnan edustajien puoleen. Mikäli osallinen katsoo yhteydenotosta ja kunnan osallistumisja arvioin suunnitelman tekemistä muutoksista huolimatta OAS:n puu eelliseksi, on hänellä mahdollisuus esi ää Uudenmaan ELY-keskukselle neuvo elun käymistä osallistumis- ja arvioin suunnitelman rii ävyydestä ennen kaavaehdotuksen ase amista julkises nähtäville (MRL 64 ). Valmisteluvaiheessa järjestetään vuorovaikutus laisuus suunni elualueen naapuruston asukkaille ja muille toimijoille. Planeringsarbetets intressenter Intressenter är markägarna och de vars boende, arbete eller andra förhållanden kan påverkas betydligt av planen. Intressenter är också de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas i planeringen. Centrala intressenter i det här detaljplanearbetet är: fas ghetsägare och boende på planeringsområdet och där ll gränsande områden föreningar och organisa oner på området kommunstyrelsen och -fullmäk ge kommunens förvaltningar och experter såsom avdelningen för teknik och miljö andra myndigheter och samarbetsorgan såsom Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland, Östra Nylands räddningsverk, Museiverket, Borgå museum, Kervo Energi och samkommunen för Tusbyregionens va enverk Växelverkan E planläggningsförfarande bör ordnas och vid planberedningen bör det informeras om planeringens utgångspunkter, mål och eventuella alterna v på e sådant sä a intressenterna har möjlighet a delta i planberedningen, bedöma planens konsekvenser samt framföra sina åsikter om saken skri ligt eller muntligt (MarkByggL 62 ). Intressenterna har under hela planläggningsarbetets gång möjlighet a ge respons om detaljplanearbetet per e-post, brev eller telefon ll Ramboll Finland Oy:s planberedare eller kommunens representant som ansvarar för planläggningen. Man kan också komma ll Sockengården och träffa planberedaren eller kommunens representant som ansvarar för planläggningen, men man måste komma överens om d för de a på förhand. Startskedet Delgeneralplanearbetet inleds genom informa on om a planarbetet väckts, och genom a e arbetsschema samt e program för deltagande och bedömning utarbetas (MarkByggL 63). Program för deltagande och bedömning läggs fram offentligt i Sockengården och i Söderkulla bibliotek under 30 dagar från kungörelsen. Intressenterna kan ge respons på huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt, och programmet kan komple eras utgående från respons under planläggningsprocessen. Beträffande bris älligheter i programmet ombeds intressenten i första hand vända sig ll kommunens representanter. Såvida intressenten anser a PDB for arande är bris älligt, trots kontakt med kommunen och kommunens ändringar i programmet, har han möjlighet a för Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland föreslå samråd om huruvida programmet för deltagande och bedömning är llräckligt innan planförslaget läggs fram (MarkByggL 64). I beredningsskedet ordnas e llfälle för växelverkan avse för dem som bor i planeringsområdets grannskap och andra aktörer. 15

16 Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan selvitykset, perusselvitykset ja tavoi eet -rapor sekä kaavaluonnos. Perusselvitykset ja tavoi eet -rapor ssa esitellään suunni elun lähtökohdat, kaavan lähtöaineistona olleet selvitykset ja kaavalliset lähtökohdat (maakunta- ja yleiskaavat) ja tavoitteet laadittavalle asemakaavalle. Rapor esitellään päättäjille. Ehdotusvaihe Laaditaan asemakaavaehdotus, joka asetetaan julkises nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65 ja MRA 27 ). Nähtävillä oloaikana osalliset voivat jä ää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Tarvi avilta viranomaistahoilta pyydetään kaavaehdotuksesta lausunnot (MRA 28 ). Muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan kunnan perusteltu vas ne. Kaavaehdotuksen oltua nähtävillä siitä järjestetään tarvittaessa ns. ehdotusvaiheen viranomaisneuvo elu (MRL 66 ja MRA 18 ). Kaavaehdotukseen tehdään muistutusten ja lausuntojen perusteella mahdollises muutoksia ennen sen lopullista käsi elyä. Mikäli tehtävät muutokset ovat oleellisia, kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Jos muutoksia ei tarvita tai ne eivät ole olennaisia, korja u asemakaavaehdotus viedään maankäy öjaoston kau a kunnanhallitukseen, joka esi ää sen valtuuston hyväksy äväksi. Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy valtuusto maankäy öjaoston ja kunnanhallituksen esityksestä. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi vali aa kirjallises Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kulu ua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta. Kaava tulee voimaan, kun siitä on kuulute u niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Beredningsskedet I beredningsskedet utarbetas utredningar, en rapport om basutredningar och målsä ningar samt e planutkast. I rapporten om basutredningar och målsä ningar presenteras utgångspunkterna för planeringen, de utredningar som fungerat som utgångsmaterial för planen samt plan mässiga utgångspunkter (landskaps- och generalplaner) och mål för den detaljplan som ska utarbetas. Rapporten presenteras för beslutsfa arna. Förslagsskedet Utarbetas e förslag ll detaljplan, som framläggs offentligt under 30 dagar (MarkByggL 65 och MarkByggF 27). Under framläggnings den kan intressenter inlämna skri liga anmärkningar om planförslaget. Utlåtanden om planförslaget begärs från behövliga myndigheter (MarkByggF 28). Anmärkningar och utlåtanden ges kommunens mo verade bemötanden. E er a planförslaget har varit framlagt anordnas vid behov e så kallat förslagsskedets samråd med myndigheterna (MarkByggL 66 och MarkByggF 18 ). På basis av anmärkningarna och utlåtandena görs eventuella ändringar i planförslaget innan den slutliga behandlingen. Om planförslaget förändras väsentligt ska det läggas fram på ny. Om inga ändringar görs eller om de inte är väsentliga, behandlas det korrigerade planförslaget först av markanvändningssek onen och sedan av kommunstyrelsen som föreslår för fullmäk ge a planen godkänns. Godkännande Fullmäk ge godkänner detaljplanen enligt markanvändningssek onens och kommunstyrelsens förslag. Man kan besvära sig över fullmäk ges beslut ll Helsingfors förvaltningsdomstol och högsta förvaltningsdomstolen. Beslutet om planens godkännande vinner laga kra cirka sex veckor e er beslutet, ifall inget besvär över beslutet lämnats. Planen träder i kra då den kungjorts så som kommunala llkännagivanden i kommunen publiceras. 16

17 Alustava aikataulu Kaavatyön tavoi eellisen aikataulun mukaises osallisten kannalta tärkeimmät osallistumis- ja vuorovaikutusajankohdat ovat seuraavat: Tammikuu 2016 Kaavatyön kuulu aminen vireille Osallistumis- ja arvioin suunnitelma nähtäville Tammi-helmikuu 2016 Vuorovaikutus laisuus Maaliskuu 2016 Kaavaehdotus julkises nähtävillä Touko-kesäkuu 2016 Asemakaava valtuuston hyväksy äväksi Tiedottaminen Lähtökohtana edo amisessa on, e ä niillä joita kaavatyö koskee, on mahdollista seurata suunni elua ja osallistua siihen. Kaavan etenemisen ja osallistumisen kannalta tärkeistä vaiheista ilmoitetaan paikallislehdissä (Sipoon sanomat, Östnyland), kunnan internet-sivuilla ja virallisella ilmoitustaululla, Kuntalassa. Asemakaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen tehneille ja yhteys etonsa jä äneille toimitetaan kunnan perusteltu kannano o (ns. vas ne) muistutukseen. Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä lähetetään eto niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallises pyytäneet ja ovat jättäneet yhteys etonsa. Kaavatyön etenemisestä edotetaan laajimmin kunnan verkkosivuilla, jossa julkaistaan kaavaa koskevaa aineistoa. Kaavoitusta koskevia etoja löytyy osoi eesta fi/kaavoitus (E 4 Jontaksen puutarhakylän asemakaava). Kuulutukset Kaavaa koskevat kuulutukset kunnan ilmoituslehdissä (Sipoon Sanomat, Östnyland), internet-ko sivuilla ( ja kunnan ilmoitustaululla (Kuntala). Preliminär tidtabell De vik gaste dpunkterna för deltagande och växelverkan är enligt den målinriktade dtabellen för planarbetet följande: Januari 2016 Kungörelse av planläggningsstarten Programmet för deltagande och bedömning offentligt framlagt Informa onsmöte för växelverkan Mars 2016 Planförslaget offentligt framlagt Maj-juni 2016 Detaljplanen ll fullmäk ge för godkännande Informering Utgångspunkten i informeringen är a de som berörs av planläggningsarbetet ska ha möjlighet a följa med planeringen och delta i den. Vik ga skeden i planeringen och deltagandet annonseras i lokal dningarna (Östnyland, Sipoon Sanomat), på kommunens webbplats och på den officiella anslagstavlan i Sockengården. De som gjort en skri lig anmärkning mot detaljplanen och som sam digt har uppge sin adress ska underrä as om kommunens mo verade ställningstagande (bemötande) ll den framförda anmärkningen. Informa on om godkännande av planen sänds ll de kommunmedlemmar samt de som gjort en anmärkning och som när planen var framlagd begärde e skri ligt meddelande och sam digt uppgav sin adress. Mest informa on om hur planarbetet framskrider finns på kommunens webbplats, där material om planen publiceras. Uppgi er om planläggning finns på adressen (E 4 Detaljplan för Jontas trädgårdsby). Kungörelser Kungörelser om planläggningsarbetet publiceras i kommunens annonsorgan (Östnyland, Sipoon Sanomat), på kommunens webbplats och på kommunens anslagstavla (Sockengården). 17

18 Yhteystiedot Lisä etoja asemakaavatyöstä antavat: Ma Kanerva, kaavoituspäällikkö puh. (09) Sipoon kunta Kehitys- ja kaavoituskeskus PL 7, Sipoo Käyn osoite: Kuntala Iso Kylä e 18, Sipoo (Nikkilä) Ramboll Finland Oy Annu Tulonen Yksikönpäällikkö puh etunimi.sukunimi@ramboll.fi Niina Ahlfors Kaavoitusarkkiteh puh etunimi.sukunimi@ramboll.fi Osoite: Ramboll Finland Oy Niemenkatu Lah Förfrågningar Tilläggsuppgi er om detaljplanen ges av: Ma Kanerva, planläggningschef n (09) fornamn.e ernamn@sibbo.fi Sibbo kommun Utvecklings- och planläggningscentralen PB 7, Sibbo Besöksadress: Sockengården Stora byvägen 18, Sibbo (Nickby) Ramboll Finland Oy Annu Tulonen Enhetschef n fornamn.e ernamn@ramboll.fi Niina Ahlfors Planläggningsarkitekt n fornamn.e ernamn@ramboll.fi Adress: Ramboll Finland Oy Niemenkatu Lah s 18

19 19