TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE PYSYVÄISTIEDOTE 2 (5)

Transkriptio

1 TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE PYSYVÄISTIEDOTE 2 (5) Toukokuu VASTUU TALOSUOJELUN JÄRJESTÄMISESTÄ Pelastuslain mukaan taloyhtiön pitää laatia taloyhtiön pelastussuunnitelma. Asunto-Oy Nahkahousuntie 6:n pelastussuunnitelma on päivitetty keväällä 2016 ja tämä pysyväisohje on suunnitelmaan perustuva asukkaille jaettava ohje. Vastuu talosuojelun järjestämisestä ja toteuttamisesta on taloyhtiön hallituksella, isännöitsijällä, suojelujohtajalla ja hänen apulaisellaan sekä myös kaikilla asukkailla. Väestönsuojalla varustetussa talossa myös väestönsuojan hoitaja ja hänen apulaisensa ovat osaltaan vastuussa talosuojelujärjestelyistä. Asukkaiden velvollisuus on - tutustua jaettuun ohjeistukseen - noudattaa talokohtaisia ja yleisiä turvallisuusohjeita - osata hälyttää apua - osata auttaa loukkaantuneita - osata toimia oikein tulipalotilanteessa - tietää lähimmän suojapaikan sijainnin - tuntea yleinen vaaramerkki ja sen edellyttämät toimenpiteet - osata suojautua kotiinsa - varautua selviytymään asunnossaan useamman vuorokauden ajan erilaisten häiriötilanteiden varalta 2. PALOTURVALLISUUS Palavien nesteiden ja kaasujen säilyttäminen Palovaroittimet Asuinhuoneistoissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 25 litraa. Nestekaasua saa säilyttää asuinhuoneistossa 25 kiloa. Muita palavia kaasuja ei asuinhuoneistossa saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 C, saa säilyttää asuinhuoneistossa enintään 50 litraa. Edellä mainittujen aineiden säilyttäminen asuinhuoneistossa ei kuitenkaan ole suositeltavaa, vaikka lainsäädäntö antaakin siihen mahdollisuuden. Palavia kaasuja tai nesteitä ei saa säilyttää yhteisissä kellari- tai ullakkotiloissa, jotka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen. Pelastuslaki edellyttää asunnon varustamista palovaroittimella ja tarvittaessa useammalla. Vaatimus koskee myös vapaa-ajan asuntoja. Varoittimia tulisi olla vähintään 1 kpl alkavaa 60 m 2 kohden, mielellään kuitenkin yksi jokaisessa huonetilassa. Vastuu palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnossa pitämisestä on asunnossa asuvalla, riippumatta siitä asuuko omistus- tai vuokra-asunnossa. Palovaroitin ilmoittaa pariston loppumisesta lyhyin äänimerkein vähintään muutaman päivän ajan. Suositeltavinta on vaihtaa paristo vuosittain esim. aina 112- päivänä, joka on 11. helmikuuta.

2 TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE PYSYVÄISTIEDOTE 3 (5) Toukokuu 2016 Tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä tai kiinteistön muissa yleisissä tiloissa Porraskäytävissä tai kiinteistön muiden yleisten tilojen käytävillä ei saa paloturvallisuussyistä säilyttää mitään tavaroita ja pelastustiet tulee säilyttää vapaina. Paloturvamääräysten mukaan lastenvaunuja tms. ei saa säilyttää porrashuoneissa, koska vaunut saattavat haitata pelastushenkilöstön pelastustoimia ja ihmisten poistumista rakennuksesta. Alkusammutusvälineet Jokaisessa asunnossa tulisi olla sammutuspeite. Kodinkoneiden puhdistus ja television sulkeminen Palovaaran minimoimiseksi asukkaiden tulee puhdistaa kylmäkojeiden taustat ja jäähdytyssäleiköt vähintään kerran vuodessa. Myös televisioiden ja muiden elektroniikkalaitteiden säännöllisestä puhdistuksesta ja erityisesti jäähdytysilma-aukkojen puhdistamisesta ja vapaanapitämisestä tulee huolehtia. Muistakaa sulkea televisionne päävirtakytkimestä eikä ainoastaan kaukosäätimestä! 3. MURTOSUOJAUS Käyttämällä takalukitusta ja varmuuslukkoa samanaikaisesti saa asunnolle lähes 100- prosenttisen murtosuojan. Lukitusturvaa voi täydentää rakoraudoilla, saranatapeilla sekä ovisilmällä ja varmuusketjulla. Tärkeää on myös muistaa suojata asunnon muut ovet ja maanrajassa olevat ikkunat. Ilmoita viipymättä asiasta huoltoyhtiölle tai isännöitsijätoimistoon ja tarvittaessa myös poliisille, jos huomaat, että - johonkin taloyhtiön tilaan on murtauduttu - ulko-ovi ei sulkeudu - taloyhtiön tiloissa liikkuu epämääräisiä henkilöitä Huomaattehan, että asuntoihin tulee tarvittaessa päästä, mistä syystä turvalukon avain tulee jättää myös huoltoyhtiöön. 4. VAKUUTUKSET Muistutamme kaikkia osakkaita siitä, että taloyhtiön kiinteistön täysarvovakuutus ei kata huoneistoon lisättyjä erityisrakenteita tai tavanomaisesta tasosta poikkeavia ja normaaleja kalliimpia rakenteita. Vakuutuksemme ei myöskään korvaa poissa-asumisen kuluja mahdollisessa asunnon asumiskelvottomuustilanteessa. Kaikilla osakkailla ja asukkaille tulee siis olla oma laaja kotivakuutus. Vakuutuksessa kannattaa mainita poikkeavat materiaalit, jolloin vakuutusturva yhdessä yhtiön vakuutuksen kanssa on riittävä. Lisätietoja ja ohjeita asunnon kunnossapitoon ja kylpyhuoneremontteihin sekä vakuutusturvaasioihin liittyen löydätte mm. isännöitsijätoimiston www-sivuilta

3 TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE PYSYVÄISTIEDOTE 4 (5) Toukokuu VESIVAHINKOJEN EHKÄISY Vesivahinkojen ehkäisyssä tärkeää - ettei jätä astian- tai pyykinpesukonetta toimimaan ilman valvontaa - sulkea hana, kun ei käytä pesukonetta - ettei huuhtele viemäriin sinne kuulumatonta tavaraa - puhdistaa lattiakaivot säännöllisesti - astianpesukoneiden tai keittiöihin sijoitettujen pesukoneiden alle tulee asentaa vuotovesikaukalo Huomioinette siis, että pesukoneista ja astianpesukoneista on aina katkaistava vesisyöttö sulkuhanasta, kun laitteet eivät ole käytössä. Suuren vahinkoriskin johdosta koneita ei myös koskaan saa jättää käymään asuntoon yksin. Koneita käytettäessä tulee asukkaan aina olla itse jatkuvasti paikalle, jotta esim. mahdolliset letkujen halkeamiset tulevat välittömästi huomatuiksi. Pesukoneiden poistoletkun tulee olla asennettuna siten, että letku ei pääse lattialle. Irralliset asennukset pesun yhteydessä esim. WC:n reunaan ovat todellinen riski. Letkun hypätessä paikaltaan pääsee vesi jatkuvalla syötöllä tulvimaan lattialle, tällaisista tapauksista on aiheutunut todella huomattavia vesivahinkoja. 6. PELASTUSTEIDEN VAPAANA PITÄMINEN Autoilijoita pyydetään aina pitämään kiinteistölle johtavat tiet sekä tontin sisäiset tiet vapaina siten, että kaikissa tilanteissa pelastusajoneuvojen liikkuminen kiinteistöllä on mahdollista. Pysäköinti piha-alueella on kielletty. 7. ONGELMAJÄTTEET Tavallisimpia kodeissa syntyviä ongelmajätteitä ovat loisteputket, nappiparistot, ladattavat nikkeli-kadmium-paristot, lääkkeet, elohopeakuumemittarit, lyijyakut, käytetyt voiteluöljyt, maalit, liimat, lakat, kyllästysaineet, liuottimet (esim. tärpätti, tinneri, tolueeni), torjunta- ja kasvinsuojeluaineet, hapot ja emäkset. Nämä ovat erityisen haitallisia ihmiselle pieninäkin määrinä. Ongelmajätteitä ei saa laittaa sekajätteen joukkoon, viemäriin eikä poltettavaksi. Helsingissä ongelmajätteiden keräyksestä huolehtii Helsingin Seudun Ympäristö HSY. Ongelma-, hyöty- ja sekajätteitä voi toimittaa Helsingissä Kivikon tai Konalan Sortti-asemille, huoltoasemilla oleviin ongelmajätekontteihin tai huoltoasemien keräyspisteisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla kiertävät keväisin ja syksyisin kotitalouksien ongelmajätteitä ja metalliromua keräävät autot. Lisätietoa ongelmajätteiden ja metalliromun keräämisestä sekä keräysautojen aikatauluista saa HSY:n asiakaspalvelusta puh. (09) sekä jäteneuvojilta jateneuvonta@hsy.fi. 8. TOIMENPIDEOHJEET ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEISSA Ks. liite. 9. KOTIVARA Ks. liite. 10. HSY:N VIEMÄRI-INFO Ks. vesiasiat/pyttyetiketti

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15