TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE

Transkriptio

1 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 1( 9) TALOSUOJELUOHJEITA ASUKKAILLE SISÄLTÖ 1. Vastuu talosuojelun järjestämisestä 2. Paloturvallisuus - Palavien nesteiden ja kaasujen säilyttäminen - Palovaroittimet - Tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä tai kiinteistön muissa yleisissä tiloissa - Alkusammutusvälineet - Kodinkoneiden puhdistus 3. Murtosuojaus 4. Vakuutukset 5. Vesivahinkojen ehkäisy 6. Autonlämmitystolppien käyttö, pelastusteiden vapaana pitäminen 7. Ongelmajätteet 8. Toimintaohjeet onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa 9. Kotivara ja muu talouskohtainen suojelumateriaali 10. Helsingin veden viemäri-info 11. Vesi- ja viemärikalusteiden käyttö ja hoito HYÖDYLLISIÄ NETTIOSOITTEITA Internetistä on saatavilla paljon hyvää informaatiota talosuojeluasioihin liittyen. Talosuojeluasioiden lisäksi isännöitsijätoimiston kotisivuille on koottu ohjeita huoneiston hoitoon ja mm. kylpyhuoneremontteihin liittyen, kannattaa käydä tutustumassa! Nettiosoitteita: Isännöitsijätoimisto Itkonen Oy, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Helsingin Pelastusliitto ry HELPE, Helsingin Energia, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Taloyhtiö.net, Pelastustoimi (sisäministeriö), Säteilyturvakeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, Hätäkeskuslaitos (valtakunnallinen), Suomen Pelastusalan keskusjärjestö Spek, TÄMÄ OHJE TULEE SÄILYTTÄÄ PYSYVÄSTI HUONEISTON KODIN KANSIOSSA!

2 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 2( 9) 1. VASTUU TALOSUOJELUN JÄRJESTÄMISESTÄ Pelastuslain mukaan taloyhtiön pitää laatia taloyhtiön pelastussuunnitelma. Vastuu talosuojelun järjestämisestä ja toteuttamisesta on taloyhtiön hallituksella, isännöitsijällä, suojelujohtajalla ja hänen apulaisellaan sekä myös kaikilla asukkailla. Väestönsuojalla varustetussa talossa myös väestönsuojan hoitaja ja hänen apulaisensa ovat osaltaan vastuussa talosuojelujärjestelyistä. Asukkaiden velvollisuus on - tutustua jaettuun ohjeistukseen - noudattaa talokohtaisia ja yleisiä turvallisuusohjeita - osata hälyttää apua - osata auttaa loukkaantuneita - osata toimia oikein tulipalotilanteessa - tietää lähimmän suojapaikan sijainnin - tuntea yleinen vaaramerkki ja sen edellyttämät toimenpiteet - osata suojautua kotiinsa - varautua selviytymään asunnossaan useamman vuorokauden ajan erilaisten häiriötilanteiden varalta 2. PALOTURVALLISUUS Palavien nesteiden ja kaasujen säilyttäminen Palovaroittimet Asuinhuoneistoissa saa säilyttää erittäin helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä aerosoleja, jotka sisältävät palavia nesteitä tai palavia kaasuja, yhteensä enintään 25 litraa. Nestekaasua saa säilyttää asuinhuoneistossa 25 kiloa. Muita palavia kaasuja ei asuinhuoneistossa saa säilyttää. Palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 C, saa säilyttää asuinhuoneistossa enintään 50 litraa. Edellä mainittujen aineiden säilyttäminen asuinhuoneistossa ei kuitenkaan ole suositeltavaa, vaikka lainsäädäntö antaakin siihen mahdollisuuden. Palavia kaasuja tai nesteitä ei saa säilyttää yhteisissä kellari- tai ullakkotiloissa, jotka on tarkoitettu asuntokohtaisen talousirtaimiston säilyttämiseen. Pelastuslaki edellyttää asunnon varustamista palovaroittimella ja tarvittaessa useammalla. Vaatimus koskee myös vapaa-ajan asuntoja. Vastuu palovaroittimen hankinnasta ja toimintakunnossa pitämisestä on asunnossa asuvalla, riippumatta siitä asuuko omistus- tai vuokra-asunnossa. Palovaroitin ilmoittaa pariston loppumisesta lyhyin äänimerkein vähintään muutaman päivän ajan. Suositeltavinta on vaihtaa paristo vuosittain esim. aina 112-päivänä, joka on 11. helmikuuta. Tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä tai kiinteistön muissa yleisissä tiloissa Porraskäytävissä tai kiinteistön muiden yleisten tilojen käytävillä ei saa paloturvallisuussyistä säilyttää mitään tavaroita ja pelastustiet tulee säilyttää vapaina. Paloturvamääräysten mukaan lastenvaunuja tms. ei saa säilyttää porrashuoneissa, koska vaunut saattavat haitata pelastushenkilöstön pelastustoimia ja ihmisten poistumista rakennuksesta. Kielto koskee myös ovikoristeita ja huoneistokohtaisia kynnysmattoja. Alkusammutusvälineet

3 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 3( 9) Kodinkoneiden puhdistus Palovaaran minimoimiseksi asukkaiden tulee puhdistaa kylmäkojeiden taustat ja jäähdytyssäleiköt vähintään kerran vuodessa. Myös televisioiden ja muiden elektroniikkalaitteiden säännöllisestä puhdistuksesta ja erityisesti jäähdytysilma-aukkojen puhdistamisesta ja vapaanapitämisestä tulee huolehtia. 3. MURTOSUOJAUS 4. VAKUUTUKSET Käyttämällä takalukitusta ja varmuuslukkoa samanaikaisesti saa asunnolle lähes 100-prosenttisen murtosuojan. Lukitusturvaa voi täydentää rakoraudoilla, saranatapeilla sekä ovisilmällä ja varmuusketjulla. Tärkeää on myös muistaa suojata asunnon muut ovet ja maanrajassa olevat ikkunat. Jos huomaat, että: - johonkin taloyhtiön tilaan on murtauduttu - ulko-ovi ei sulkeudu - taloyhtiön tiloissa liikkuu epämääräisiä henkilöitä (ja tässä tapauksessa myös poliisille) ilmoita viipymättä asiasta huoltoyhtiölle tai isännöitsijätoimistoon. Muistutamme kaikkia osakkaita siitä, että taloyhtiön kiinteistön täysarvovakuutus ei kata huoneistoon lisättyjä erityisrakenteita tai tavanomaisesta tasosta poikkeavia ja normaaleja kalliimpia rakenteita. Vakuutuksemme ei myöskään korvaa poissa-asumisen kuluja mahdollisessa asunnon asumiskelvottomuustilanteessa. Kaikilla osakkailla ja asukkaille tulee siis olla oma kotivakuutus. Vakuutuksessa kannattaa mainita poikkeavat materiaalit, jolloin vakuutusturva yhdessä yhtiön vakuutuksen kanssa on riittävä. Lisätietoja ja ohjeita asunnon kunnossapitoon ja kylpyhuoneremontteihin sekä vakuutusturva-asioihin liittyen löydätte mm. isännöitsijätoimiston kotisivuilta 5. VESIVAHINKOJEN EHKÄISY Vesivahinkojen ehkäisyssä tärkeää on: - ettei jätä astian- tai pyykinpesukonetta toimimaan ilman valvontaa - sulkea hana, kun ei käytä pesukonetta - ettei huuhtele viemäriin sinne kuulumatonta tavaraa - puhdistaa lattiakaivot säännöllisesti - astianpesukoneiden tai keittiöihin sijoitettujen pesukoneiden alle on syytä asentaa vuotovesikaukalo Huomioittehan, että pesukoneista ja astianpesukoneista on aina katkaistava vesisyöttö sulkuhanasta kun laitteet eivät ole käytössä. Suuren vahinkoriskin johdosta koneita ei myös koskaan saa jättää käymään asuntoon yksin. Koneita käytettäessä tulee asukkaan aina olla itse jatkuvasti paikalla, jotta esim. mahdolliset letkujen halkeamiset tulevat välittömästi huomatuiksi. Pyykinpesukoneen poistoletkun tulee olla asennettuna siten, että letku ei pääse lattialle. Irralliset poistoletkun asennukset esim. WC-istuimen reunaan ovat todellinen riski. Letkun hypätessä pois paikaltaan pääsee vesi jatkuvalla syötöllä tulvimaan lattialle, tällaisista tapauksista on aiheutunut todella huomattavia vesivahinkoja.

4 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 4( 9) 6. AUTONLÄMMITYSTOLPPIEN KÄYTTÖ, PELASTUSTEIDEN VAPAANA PITÄMINEN Pyydämme huomioimaan autonlämmitystolppien käytön yhteydessä, että autonlämmitystolpan liitäntäjohto on aina irrotettava tolpasta ja tolppa on pidettävä lukittuna kun autoa ei ole paikalla. Irralliset johdot aiheuttavat turvallisuusriskin lapsille sekä lumitöiden yhteydessä kiinteistönhuoltohenkilöstölle. Autoilijoita pyydetään aina pitämään kiinteistölle johtavat tiet sekä tontin sisäiset tiet vapaina siten, että kaikissa tilanteissa pelastusajoneuvojen liikkuminen kiinteistöllä on mahdollista. 7. ONGELMAJÄTTEET Tavallisimpia kodeissa syntyviä ongelmajätteitä ovat loisteputket, nappiparistot, ladattavat nikkelikadmium-paristot, lääkkeet, elohopeakuumemittarit, lyijyakut, käytetyt voiteluöljyt, maalit, liimat, lakat, kyllästysaineet, liuottimet (esim. tärpätti, tinneri, tolueeni), torjunta- ja kasvinsuojeluaineet, hapot ja emäkset. Nämä ovat erityisen haitallisia ihmiselle pieninäkin määrinä. Ongelmajätteitä ei saa laittaa sekajätteen joukkoon, viemäriin eikä poltettavaksi. Helsingissä ongelmajätteiden keräyksestä huolehtii HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Ongelma-, hyöty- ja sekajätteitä voi toimittaa Helsingissä Kivikon tai Konalan Sorttiasemille, huoltoasemilla oleviin ongelmajätekontteihin tai huoltoasemien keräyspisteisiin. Lisäksi pääkaupunkiseudulla kiertävät keväisin ja syksyisin kotitalouksien ongelmajätteitä ja metalliromua keräävät autot. Lisätietoa ongelmajätteiden ja metalliromun keräämisestä sekä keräysautojen aikatauluista saa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuollon asiakaspalvelusta puh. (09) tai nettisivuilta 8. TOIMENPIDEOHJEET ONNETTOMUUS-, VAARA- JA VAHINKOTILANTEISSA 8.1 TOIMINTA SAIRAUSKOHTAUKSESSA Selvitä mitä on tapahtunut - Onko potilas kaatunut, pyörtynyt, kouristellut? - Onko silminnäkijöitä? - Jaa seuraavat tehtävät, jos auttajia on enemmän. Tarkista potilaan tila - Tarkista onko potilas heräteltävissä puhuttelemalla tai ravistamalla? Tarkista hengitys - Jos potilas ei herää, tarkista hengitys: aseta kämmenselkä potilaan suun eteen ja koeta tuntuuko ilmavirtausta. - Potilaan kasvojen sinerrys on merkki hengityksen estymisestä tai loppumisesta. - Siirrä oikeaan asentoon: Käännä tajuton potilas kylkiasentoon. Ojenna päätä taakse, jotta hengitys pääsee kulkemaan esteettä. Tee hätäilmoitus - Heti kun olet selvittänyt potilaan tilan ja havainnut, että kyseessä on hätätilanne, soita numeroon 112 ja kerro: mitä on tapahtunut mitä potilas valittaa mitä hän juuri sillä hetkellä tekee Tarkkaile Jos havaitset potilaan tilassa muutoksia ennen pelastuslaitoksen yksikön saapumista, soita uudelleen numeroon 112.

5 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 5( 9) Kerro Kerro pelastuslaitoksen henkilöstölle mitä on tapahtunut, miten potilaan tila on kehittynyt ja onko potilaalle annettu ensiapua. 8.2 TOIMINTA VESIVAHINKOTILANTEESSA Ota yhteys huoltoyhtiöön (päivystys 24 h) Tarvittaessa ota yhteys yleiseen hätänumeroon 112. Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta: Selvitä vesivaaran aiheuttaja Jos kyseessä on vuoto, pyri tyrehdyttämään se Pyri estämään veden pääsy rakennukseen: - säkityksin - muovipeitteitä käyttämällä - johtamalla vesi poispäin Hälytä tarvittaessa lisäapua 8.3 TOIMINTA SÄHKÖKATKOSTILANTEESSA Varmista, ettei hisseihin ole jäänyt ihmisiä. Tarkista sähkökatkoksen syy ja mahdollisuus palata normaaliin sähkön saantiin. Tiedota tilanteesta ihmisille ja kehota varovaisuuteen, mikäli kynttilöitä käytetään. Poikkeusoloissa erityisesti: Vältä kynttilöiden käyttöä Sähköpääkeskus sijaitsee kellaritiloissa. 8.4 TOIMINTA TULIPALOTILANTEESSA Jos tulipalo syttyy tilassa, jossa itse olet, toimi seuraavasti tai jaa seuraavat tehtävät auttajia ollessa useita: Pelasta välittömässä vaarassa olevat Sulje ovet estääksesi savun ja palon leviämistä Hälytä palokunta soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112 Sammuta, jos palo on pieni eikä savua vielä ole Varoita niitä, jotka eivät ole välittömässä vaarassa Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksikölle kohteeseen sekä kerro välittömästi paloviranomaiselle onko ihmisiä vaarassa ja jo suoritetut toimenpiteet Poistumaan kehotetut (eivät välittömässä vaarassa olevat) sulkevat koneet ja laitteet, ikkunat sekä kaikki ovet ja poistuvat ennalta määrätylle kokoontumispaikalle. Kerrostalopaloissa savu- ja palokaasut pääsevät usein leviämään porraskäytävään täyttäen sen kokonaan näkyväisyyden jäädessä vain muutamaan kymmeneen senttimetriin. Savu on lisäksi erittäin myrkyllistä, jonka hengittäminen aiheuttaa menehtymisen erittäin nopeasti. Jos palo on muualla ja porraskäytävässä on savua, toimi seuraavasti Jää asuntoon ja ole rauhallinen. Kerrostaloissa jokainen asunto on tehty omaksi palo-osastokseen ( palolokero ), josta palon nopea leviäminen toiseen asutoon on estetty rakenteellisin toimenpitein. Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, asuntoon jääminen ei. Mene parvekkeelle tai ikkunan luo ja herätä huomiota - huutamalla

6 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 6( 9) Laske varmuuden vuoksi vettä ammeeseen tai lavuaareihin. Jos asuntoon alkaa tulla savua ovien raoista, postiluukusta tai ilmanvaihtoventtiileistä, tuuleta ja tiivistä vuotokohdat kosteilla tekstiileillä. Jos asunnon ovi alkaa kuumeta, jäähdytä sitä vedellä. Jos liekit lyövät asunnon ikkunoihin, siirrä helposti syttyvät tavarat pois niiden läheisyydestä. Noudata palomiesten antamia ohjeita. 8.5 TOIMINTA YLEISEN VAARAMERKIN YHTEYDESSÄ Suojaudu sisätiloihin, poikkeusoloissa välittömästi suojatiloihin. Pysäytä ilmastointi. Sulje ovet, ikkunat sekä ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne. Kuuntele ja noudata radiosta viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. 8.6 TOIMINTA KAASUVAARATILANTEESSA Kaasuvaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä lisäohjeita annetaan radion ja TV:n välityksellä. Kaasuvaaratilanteessa toimitaan kuten aina yleisen vaaramerkin jälkeen: Suojaudu sisätiloihin talon ylempiin kerroksiin. Kellariin ja normaaliolojen käytössä olevaan väestönsuojaan ei pidä mennä, koska se ei ole tiivis (sulkutilassa). Pysäytä ilmastointi. Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne. Kuuntele ja noudata radiosta viranomaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. Pysy sisällä. Ulkona kuullessasi yleisen vaaramerkin: Pyri sisätiloihin. Jos et pääse sisälle: - kulje sivutuuleen poispäin arvioidusta onnettomuuspaikasta - pyri korkeampaan maastokohtaan - hengitä monikerroksisen kostutetun kankaan, hatun tai sammaleen läpi. 8.7 TOIMINTA SÄTEILYVAARATILANTEESSA Säteilyvaarasta ilmoitetaan yleisellä vaaramerkillä sekä lisäohjeita annetaan radion ja TV:n välityksellä. Säteilyvaaratilanteessa: Suojaudu sisätiloihin.

7 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 7( 9) Sulje ovet, ikkunat sekä ilmanvaihtoaukot ja tiivistä ne. Rakennuksesta on pyrittävä tekemään mahdollisimman tiivis, ettei radioaktiivisia hiukkasia tai kaasuja tunkeutuisi sisälle. Tiivistämisessä tulee huomioida myös postiluukun, ilmastointi- ja savuhormien sekä kaikkien muiden rakojen ja aukkojen tukkiminen. Tiivistämiseen voi käyttää muovipusseja tai kalvoa, teippiä ja tiivistemassoja. Kuuntele ja noudata radiosta viran-omaisten antamia tiedotuksia ja ohjeita. Vältä puhelimen käyttöä pelastusviranomaisten teleyhteyksien varmistamiseksi. Nauti joditabletit ainoastaan viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Jos on pakko mennä ulos, käytä hengityssuojainta ja tiivistä pukua. 9. KOTIVARA JA MUU TALOUSKOHTAINEN SUOJELMATERIAALI 9.1 KOTIVARA Kotivara tarkoittaa sitä, että perhe ylläpitää harkitusti pientä ruokavarastoa, esimerkiksi jakelun yllättävän katkeamisen tai saasteonnettomuuden varalta. Jakelun katketessa kauppojen varastot tyhjenevät nopeasti eikä täydennystä saa tavalliseen tapaan. Kotivaraa kierrätetään niin, että vanhimmat tavarat syödään ja tilalle hankintaan uutta ennen kuin mikään menee käyttökelvottomaksi. Kotivaraa pidetään monipuolisena myös siten, ettei olla pelkästään jääkaapissa ja pakastimessa säilyvän ruoan varassa, sillä joihinkin häiriötilanteisiin liittyy sähkökatkoksia. Sähkö- ja kaasukatkokset edellyttävät myös mahdollisuutta valmistaa aterioita kuumentamatta. Tositilanteessa ruokatarpeiden käyttö suunnitellaan niin, että ensin syödään nopeasti pilaanttuvat aineet, kun taas parhaiten säilyvät säästetään viimeiseksi. Kotivara suunnitellaan perheen välttämättömien tarpeiden ja tottumusten mukaan. Esimerkki yhden henkilön 14 vuorokauden annoksesta käsittää: 1 kg maitojauhetta 2 kg lihasäilykkeitä 2,3 kg näkkileipää 1,2 kg aamiaishiutaleita 2 kg perunoita ja juureksia 0,7 kg hedelmiä ja marjoja 0,5 kg juustoa 0,5 kg voita tai muuta levitettä kahvia teetä suolaa mausteita monivitamiinivalmisteita Joditabletit säteilylaskeuman varalta ja lääkkeet voidaan myös liittää kotivaraan. 9.2 MUU TALOUSKOHTAINEN SUOJELUMATERIAALI Suojautumista varten kotona pitäisi edellisten lisäksi olla - paristoilla toimiva radio sekä varaparistoja - teippiä ikkunoiden, ovien ja muiden rakojen tiivistämiseen - ensiapuvälineet

8 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 8( 9) 10. HELSINGIN VEDEN VIEMÄRI-INFO Osaatko pyttyetiketin? Pöntön huuhtelu vie roskat pois silmistä, mutta ne eivät katoa mihinkään, vaan aloittavat vain pitkän ja kalliin kiertomatkan kohti kaatopaikkaa. Pahimmassa tapauksessa ylimääräiset kustannukset vaikuttavat lopulta suoraan vesilaitoksen asiakkailta perittäviin maksuihin. Roskien heittäminen vessanpönttöön aiheuttaa ongelmia myös kiinteistöille. Useimmat viemäritukokset on todettu taloyhtiöiden omissa putkistoissa. Kun viemäri tukkeutuu, vesi nousee nopeasti lattiakaivoista, pesualtaista ja pöntöstä. Haju on kamala ja siivoaminen sotkuista puuhaa. Ikäviltä ja kalliilta putkitöiltä voi välttyä helposti laittamalla roskakorin kylpyhuoneeseen ja vessaan. Käytä vessanpönttöä vain siihen mihin se on tarkoitettu ja heitä loput roskat lajiteltuna roskikseen. Pyttyyn ei myöskään saa heittää wc-paperirullia tai kuituliinoja. Tämä koskee myös vedessä huuhtoutuvia flushable-merkinnällä varustettuja tuotteita, sillä roskat kuuluvat roskikseen, ei viemäriin. Viemärisi iskee takaisin Hygieniatuotteiden ja muiden biojätteiden, kuten ruuantähteiden ja paistorasvan, laittaminen pönttöön voi aiheuttaa kalliin tukoksen kotisi putkistossa. Jos rasvaa joutuu viemäriin, se jähmettyy ja pitää pahimmillaan leikata putkistosta pois. Tämä vie paitsi aikaa, myös rahaa ja maksumieheksi joutuu se, joka vaivan aiheutti. Rasvan voi laittaa biojäteastiaan esimerkiksi talouspaperiin imeytettynä. Isomman rasvamäärän voi kerätä tiiviiseen astiaan, kuten maitopurkkiin, ja heittää sen sekajätteisiin. Herkkukattaus viemärirotille Kaikki kiinteät biojätteet ovat mm. rotille kelpaavaa ravintoa. Pehmeät ruuantähteet kuten puurot ja keitot eivät tuki viemäreitä, mutta ovat herkkupaloja viemäriverkoston sivuputkissa liikkuville rotille. Pääviemäreiden täyttymisen varalta rakennetut sivuputket ovat normaalioloissa tyhjillään. Rotat pääsevätkin lisääntymään niissä, jos viemäreistä on saatavilla ravintoa. Ongelmia ympäristölle Viemäriin ei saa kaataa vaarallisia jätteitä, kuten maaleja, liuottimia tai lääkkeitä, sillä ne aiheuttavat häiriöitä jätevedenpuhdistuksen biologisessa prosessissa. Kemikaalien kaataminen viemäriin lisää myös vesistöjen kuormitusta, sillä kaikkia vaarallisia jätteitä ei jätevedenpuhdistamolla pystytä puhdistamaan. Vessasta vedetyt kemikaalit päätyvät lopulta kuormittamaan Itämerta. Huolehtimalla, että vessassa on roskakori, jokainen meistä voi omalta osaltaan suojella vesistöjä. Älä heitä pönttöön: Hygieniatuotteita - muovikääreitä, terveyssiteitä, tamponeja tai vaippoja - vanupuikkoja tai -tyynyjä - kondomeja - myös hiukset ja hammaslanka saattavat aiheuttaa hankalia tukkeumia putkistoissa tai puhdistamon laitteissa, kun niitä kertyy isompia määriä Pönttöön kuulumattomia kiinteitä roskia, kuten - hiekkaa, esimerkiksi kissanhiekkaa tai muita kotieläinten häkkien siivousjätteitä - tupakantumppeja - tulitikkuja - talouspaperia tai lautasliinoja Biojätteitä - ruuantähteitä, vanhentuneita elintarvikkeita

9 ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO ITKONEN OY PYSYVÄISTIEDOTE 9( 9) - paistirasvoja tai -öljyjä Vaarallisia jätteitä - lääkkeitä - maaleja, liimaa tai lakkoja - liuotinaineita (asetoni, tärpätti, tinneri) - öljyjä tai rasvoja - emäksisiä pesuaineita - kasvinsuojelu- tai torjunta-aineita - erilaisia happoja (akkuhappo, muurahaishappo) Vuosittain pelkästään pääkaupunkiseudulla viemäreihin päätyy sinne kuulumatonta kiinteää ainesta yli miljoona kiloa. Lähde: Vesi- ja viemärikalusteiden käyttö ja hoito Veden säästävä käyttö on perusteltua ja suositeltavaa. Vesi- ja jätevesimaksut muodostavat asuntoyhtiön kuluista merkittävän osan. Seuraavat tekijät kannattaa muistaa: hanojen poresuuttimet on syytä puhdistaa kaksi kertaa vuodessa ja vuodoista hanoissa ja WC-kalusteissa on ilmoitettava heti huoltoyhtiölle. Pesukonehanat Omatoimisia astianpesukoneen tai pesukoneen asennuksia ei pidä tehdä. Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeiden mukaan pesukoneen ja astianpesukoneen hanat on pidettävä suljettuina, kun konetta ei käytetä. Koneita on käytettävä valvotuissa olosuhteissa. Vesilukot Jokaisessa viemäripisteessä on vesilukko, joka estää viemäriverkon hajun pääsyn huoneisiin. Vesilukkoja on lattiakaivoissa ja pesualtaiden poistovesiaukkojen alapuolella olevien "sakkakuppien" yhteydessä. Vesi saattaa pitkän käyttämättömän ajanjakson aikana haihtua vesilukoista ja WCistuimesta, jolloin haju pääsee vapaasti huoneisiin. Pitkän käyttämättömän jakson ajaksi voidaan vesilukkoon kaataa esim. tilkka ruokaöljyä, joka estää veden haihtumisen vesilukosta. Vesilukot ja lattiakaivot puhdistetaan säännöllisesti niihin kerääntyvistä epäpuhtauksista (kuten hiukset yms.). Pesualtaiden vesilukkojen liitokset voivat löystyä tai tiivisteet saattavat alkaa vuotaa. Vesilukon kuntoa on syytä tarkkailla, jotta mahdollinen vuoto ei pääse aiheuttamaan vesivahinkoa. Vesilukkojen pinnan puhdistus tapahtuu kuten vesihanojen puhdistus. Altaat Pesuallas puhdistetaan heikosti emäksisellä pesuaineella (ph 8-10), huuhdotaan huolellisesti ja kuivataan. Hankausaineiden ja -välineiden käyttöä sekä vahvasti emäksisiä puhdistusaineita on ehdottomasti vältettävä, muuten kalusteen pinta vaurioituu. WC-laitteet WC-altaan puhdistuksessa voidaan käyttää tarkoitukseen kehitettyjä erikoispuhdistusaineita. Niitä käytettäessä on pinta neutralisoitava heikosti emäksisellä pesuaineella ja huuhdottava hyvin, jotta viemäriputket eivät vaurioituisi. Happamat WC-puhdistusaineet eivät sovi päivittäin käytettäväksi.

10 ASUNTO-OY KALLIOVAARA ASTIANPESUKONEEN KÄYTTÖ JA HUOLTAMINEN lähde: As5anpesukoneiden vesiliitännöistä aiheutuu huoma;avia vuotovahinkoja. Asennuksessa on huolehdi;ava, e;eivät letkut pääse hankautumaan rikki ahtaassa sijoituksessa koneen teräviin reunoihin tai kaapiston läpivien5aukkoihin. Tämän vuoksi letkujen kunto tulee tarkistaa säännöllises5. Vuotovahinkoja vältetään myös sulkemalla täy;öhana pesun pääty;yä. Keinoja vesivahinkojen väl?ämiseen As5anpesukoneen asennuksessa on noudate;ava käy;öohjeita. Omia letkuviritelmiä ei saa tehdä. As5anpesukoneen alle on sijoite;ava muovikaukalo, ellei labamateriaali ole vesi5ivis Jos koneessa oleva poistoletku ei ole rii;ävän pitkä, huoltoliikkeestä on saatavissa pidenne;y poistoletku. Poistoletkun maksimipituus ja poistokorkeus on rajoite;u, sillä poistopumpun pumppauskyky on rajallinen. Korkeussuunnassa olevat mutkat poistoletkussa heikentävät pesuveden poistumista koneesta estäen siten as5oiden rii;ävän huuhtoutumisen. As5anpesukoneen letkujen kunto tulee tarkistaa aika ajoin. As5anpesukoneessa saa;aa olla teräviä reunoja, jotka voivat rikkoa täy;ö- ja poistoletkun ahtaassa kalusteasennuksessa. Poistoletku voi hankautua rikki, jos se pääsee liikkumaan pumppauksen aikana esimerkiksi teräväreunaisessa kalusteen läpiviennissä. Letkujen hankauskulumista voidaan vähentää kiinni;ämällä poistoletku esimerkiksi työtason alapuolelle. Myös vedeno;oletku ja hanan kupariputki on syytä kiinni;ää kannakkeella seinään, sillä kupariputki saa;aa murtua. Letkujen paikoillaan pysyminen varmistetaan myös siten, e;ä as5anpesukone kiinnitetään etuosastaan kaapistoon. As5anpesukoneen poistovesiletku tulisi vaihtaa säännöllisese. Letkut vanhenevat nopeammin kuin kone. Jos asukkaalla ei ole 5etoa, milloin poistoletku on vaihde;u, kanna;aa marssia kodinkoneliikkeeseen ja hankkia muutaman euron hintainen uusi letku ja 5lata huoltoyh5öltä tai lvi-asentajalta letkun vaihto. Näin voi säästyä jopa kymmenien tuhansien eurojen vahingoilta. - Asennus- ja korjaustöissä kanna;aa käy;ää ammablaisia. Missään tapauksessa pesukoneiden kanssa ja kosteissa 5loissa ei kannata tehdä mitään omia virityksiä, muistu;aa Isännöin5liiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä Asukas voi ehkäistä vahinkoja tehokkaas5 toimimalla huolellises5. Pesukoneita ei tule käy;ää valvoma;a, hana tulee aina käytön jälkeen sulkea ja letkujen kunto pitää tarkistaa säännöllises5. Myös pesukoneen alle asenne;ava vuotoallas tai vuotovahe kertoo nopeas5, jos jotain on vialla. Vinkkejä vesivahingon estämiseen Älä koskaan jätä as5anpesukone;a päälle ilman valvontaa. Tarkista säännöllises5 5ivisteet ja letkut. Laita as5anpesukoneen alle vedenpitävä kaukalo siten, e;ä mahdolliset vuotovedet tulevat koneen eteen laballe. Muista sulkea vesihana aina, kun kone;a ei käytetä. Anna ammablaisen korjata ja vaihtaa poistovesiletkut.