Rakennusten energiatehokkuus ostoenergialla, primäärienergialla ja CO 2 -päästöillä mitattuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakennusten energiatehokkuus ostoenergialla, primäärienergialla ja CO 2 -päästöillä mitattuna"

Transkriptio

1 Rakennusten energiatehokkuus ostoenergialla, primäärienergialla ja CO 2 -päästöillä mitattuna Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka TKK Swegon Air academy 1 Tampere

2 Muutoksen aika rakentamisen ohjauksessa Taustalla mm. Kioton sopimus, Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), Energiapalveludirektiivi (ESD) EU:n energiansäästön toimenpideohjelma % säästötavoite EU:n vuosittaisessa CO 2 päästöissä 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä Direktiiviehdotus jaosta Suomelle 16% säästövelvoite Uusiutuvien energialähteiden osuutta lisättävä EU-tasolla 20 %:iin v Suomessa uusiutuvien osuutta pitää kasvattaa 28,5 % prosentista 38 %:iin Vapaavuoren/ympäristöministeriön linjaukset rakentamisen ohjauksesta: Rakentamismääräykset % vaatimustason tiukentaminen luonnokset oli kommentoitavana kesällä Rakentamismääräykset 2012 Kokonais- ja primäärienergiatarkastelu ja energiamuotojen kertoimet Primäärienergiatarkastelun takia luovuttu sähkölämmitteisiä taloja koskevista lisävaatimuksista Työn alla esitys siitä, että liittyminen kaukolämpöverkkoon voitaisiin asemakaavassa tietyin rajauksin määrätä pakolliseksi

3 Lunnokset kesä ,09 0,7 2,5 (Vapaavuori, Asuntoforum 2008)

4 Rakentamismääräykset 2012 (Vapaavuori, Asuntoforum 2008)

5 Mihin energiaa käytetään? EU-25 rakennukset käyttävät 40,3 % primäärienergiasta ja siitä 63 %:a muodostuu asuinrakennusten energiankäytöstä (EC 2004) Käytön mukaan dominoi rakennusten lämmitys (70 %, sisältäen sähkölämmityksen) lämmin käyttövesi (14 %) ja kotitaloussähkö ja valaistus yhdessä 12 % (Suomessa lämmitys 65 % ja sähkö 35 %) (ENERDATA 2003) Primäärienergian kulutus Suomessa 2004: 312,5 TWh Liikenne; 16 % Rakennusten sähkö; 9 % Rakennusten lämmitys; 22 % Muut; 4 % Teollisuus; 49 %

6 Rakennusten ja rakentamisen osuus tarkemmin eriteltynä Liikenne; 16 % Muut; 5 % Rakennusten lämmitys ja sähkö; 39 % Maatalous, teollisuusprosessit, jätteet ym.; 15 % Rakennusten lämmitys ja sähkö; 30 % Liikenne; 16 % Muu teollisuus; 35 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia; 5 % Muu teollisuus; 35 % Rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentamisajan energia; 5 % Primäärienergian kulutus Suomessa 2003: 308 TWh Kasvihuonekaasupäästöt 85,6 Mt CO 2 -ekvivalentteina

7 Asuin- ja palvelurakennusten hyötylämmitysenergian sekä huoneisto ja kiinteistösähkön ominaiskulutus (tilastointitavassa muutos 1995) Asuin- ja palvelurakennusten huoneisto ja kiinteistösähkön ominais-kulutuksen kehitys (tilastointitavassa muutos 1995) Lämmitys asuinrakennuksissa lähestyy tasoa 40 kwh/m 3 Sähkö asuinrakennuksissa 15 kwh/m 3 Sähkö liike- ja julkisissa rakennuksissa 25 kwh/m 3

8 Ostoenergia primäärienergia CO 2 -päästöt? Ostoenergia lämpöä ja sähköä ei voi laskea yhteen Uusiutumaton primäärienergia: 1 kwh:n myytävän energia tuottamiseksi tarvittava määrä energialähdettä Kokonaiskuva saadaan tarkastelemalla primäärienergiaa tai CO 2 päästöjä (ei ole täysin sama asia, mutta antaa hyvin samansuuntaisia tuloksia): Primäärienergiakertoimia: öljy ja kaasu 1,1 kaukolämpö 0,4 (Helen CHP) sähkö 2,2 (Helen CHP) puuperäiset 0,2 CO 2 päästökertoimet Kaukolämmön yhteistuotantoalueiden päästökerroin: 212 kgco 2 /MWh (2007, TKK LVI-tekniikka) 220 kgco 2 /MWh (2001, Suomen Kaukolämpö Sky ry) Sähkön yhteistuotanto 472 kgco 2 /MWh (2007, TKK) Suomen keskimääräinen sähkönhankinta 319 kgco 2 /MWh (2007, TKK LVI-tekniikka), (energiamenetelmällä 223 kgco 2 /MWh, marginaaliarvo 850 kgco2/mwh)

9 Koko energiaketju tarkasteluun ENERGIA Rakennus Primäärienergia ARVIOINTI Sähkö 10 kwh Öljy 10 kwh Hyötysuhde 40 % Jalostus ja kuljetus 25 kwh primäärienergiaa (Kerroin 2,5) 13 kwh primäärienergiaa (Kerroin 1,3) Helsingin Energia

10 Toiminnalliset tavoitearvot primäärienergian tai CO 2 -päästöjen pohjalta Rakentamisen ohjauksen suunta (käytössä Tanskassa, Sveitsissä, Itävallassa, Saksassa, Hollannissa ) Primäärienergian tai CO 2 -päästöjen kertoimet antavat käytännössä saman tuloksen, kysymys vain yksiköstä: xxx kwh/m 2 a jos käytetään kertoimia xxx kgco 2 /m 2 a jos esitetään päästöinä Oikeastaan ainoa tapa, jolloin markkinatalous hoitaa energiatehokkuuden kustannustehokkaasti kuntoon Vapaa kilpailu kaikkien ratkaisujen ja materiaalien välillä ilman rajoituksia Kevyt poltttoöljy Maakaasu Primäärienergiakertoimia Kivihiili Kaukolämpö, Helsinki (CHP) Sähkö (lauhdevoima, 40%) Lähteet Primäärienergia (uusiutumaton): kaukolämpö Helsingin energia, (kaikissa välillinen energiankäyttö huomioitu), myös EN 15603, EN 15316

11 Energiamuotojen kertoimet laskettuna CO 2 -päästöistä öljyn suhteessa 3.5 (kgco2/mwh)/(kgco2/mwh-öljy) (kgco2/mwh)/(kgco2/mwh-öljy) Energiamuodon kerroin, Kevyt poltttoöljy Maakaasu Kivihiili Turve Puu ja pelletti Kaukolämpö CHP Sähkö, kivihiili (40%) Sähkö, yhteistuotanto Sähkö, ydinv. ja vesiv. Sähkö, keskimäärin Lähteet CO 2 -päästöt: Tilastokeskus (ei huomioida polttoaineen tuotannon, raaka-aineen hankinnan ja kuljetuksen välillisiä CO 2 -päästöjä) TKK LVI-tekniikka ja Energiateollisuus

12 Energiatodistus: talotekniikan vaikutus virallisesti laskettuun ja todelliseen energiatehokkuuteen 2-kerroksinen kompakti pientalo 145 m 2 D5:n ja energiatodistuksen asetuksen mukaisesti laskettuna Laskentatapaus U-arvo, ulkoseinät LTO hyötysuhde ET-luku, Ostoenergia, kwh/br.m 2,a ET-luokka - kwh/br.m 2,a CO 2 -päästöt, kgco 2 /br.m 2,a Perustapaus suoralla sähkölämmityksellä C Perustapaus maalämpöpumpulla C Sähkölämm., parannettu n 50, LTO ja U-arvot A Maalämpö, parannettu n 50, LTO ja U-arvot B Nykyinen virallinen energiatehokkuustarkastelu johtaa päästöjen kasvuun kun lämmitystapaa ja primäärienergian käyttöä ei oteta huomioon (TKK, LVI-tekniikka 2008)

13 Esimerkki primäärienergiasta: RET-mallitoimistorakennus Viisi kerrosta Huoneistoala 5*880 = 4400 htm 2 Bruttoala 5*916 = 4579 brm 2 Laskennan tavoitteena määrittää energiatehokkuusluku rakennuslupavaiheessa

14 Esimerkki: RET-mallitoimistorakennus Jäähdytys Muu sähkö 3 % 19 % Ilmanvaihdon lämmitys 17 % Käyttöveden lämmitys 5 % Muu sähkö 30 % Jäähdytys 5 % Ilmanvaihdon lämmitys 5 % Käyttöveden lämmitys 2 % Tilojen lämmitys 7 % Puhaltimet 18 % Valaistus 21 % Tilojen lämmitys 23 % Puhaltimet 12 % Valaistus 33 % Ostoenergian kulutus 123 kwh/(brm 2 a) (TKK, LVI-tekniikka 2008) Primäärienergian kulutus 170 kwh/(brm 2 a) (kaukolämpö 0,44 ja sähkö 2,17) Primäärienergian kertoimet: Helsingin energia

15 Löysät pois MW Asuinrakennukset: Pientaloissa (51 % rakennusten lämmityksestä) korostuvat johtumishäviöt ja erityisesti lämmitystavan merkitys (sähkölämmitys vs. maalämpöpumppu 3:1) Suomessa on 0,7 miljoona väärin lämmitettyä pientaloa suora sähkö vesikiertoinen sähkö öljy biopolttoaine/kaukolämpö/lämpöpumput

16 Pientalojen energiankäytön rakenne Lämpenevätkö tulevaisuuden rakennukset hiustenkuivaimilla? Kaksi laskentaesimerkkiä: 2-krs kompakti pientalo 1-krs Vanhasen mallin mukainen talo Normaalista rakentamiskäytännöstä passiivitalo- ja nollaenergiatasoon asti

17 145 m 2 2-krs omakotitalo Helsingissä NORMAALITALO PASSIIVITALO Lämmönjako sähköpatterit tai vesikiertoinen lattialämmitys 1 LTO % 60/80 80 Jälkilämmityspatteri sähkö/vesi 1 sähkö 2 /vesi 1 IV-kerroin, 1/h US W/m 2 K 0.21 (200mm) 0.07 (550mm) AP W/m 2 K YP W/m 2 K IKK W/m 2 K OVI W/m 2 K Ilmanpitävyys n 50,1/h 2.0/ Käytetään maalämpöpumppua (COP = 3.5) 2 Etulämmityspatteri varustettu maalämmönsiirtimellä

18 Tehontarve (-26 C) W/m², normaalitalo 1. krs: 2. krs:

19 Tehontarve (-26 C) W/m², passiivitalo 1. krs: 2. krs:

20 Energiankäyttö (Hki-Vantaa 2001 sää) Ostoenergia Sähkölämmitys Maalämpö Maalämpö Sähkölämmitys Maalämpö Normaalitalo Normaalitalo (n 50 =0.6 + LTO=0.8) Passiivitalo

21 Ostoenergian (kaikki sähköenergiaa) erittely Normaalitalo, kwh/m²,a Passiivitalo, kwh/m²,a Sähkölämmitys Maalämpö Maalämpö Sähkölämmitys Maalämpö (n50=0.6, LTO = 0.8) Tilojen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Puhaltimet Kotitaloussähkö Valaistus Lämmin käyttövesi Ostoenergia yht Parhaasta tapauksesta (46,6 kwh/m 2 a) saadaan nollaenergiatalo, jos katolle lisätään n. 40 m 2 aurinkopaneelia ja 55 kwh/m 2 a tapaukselle tarvitaan n. 50 m 2 aurinkopaneelia (yksinkertaisimman, vuositason nollaenergiatalon määritelmän mukaan)

22 164 m 2 1-kerroksinen omakotitalo NORMAALITALO PASSIIVITALO LTO % Jälkilämmityspatteri sähkö sähkö/vesi US W/m 2 K 0,21 0,10 AP W/m 2 K 0,21 0,10 YP W/m 2 K 0,09 0,08 IKK W/m 2 K 1,2 0,7 OVI W/m 2 K 1,4 0,6 0,8 Ilmanpitävyys n 50 1/h 2,0 0,6 Sähkölämmitys tai maalämpö Sähkön primäärienergiakerroin 2,5

23 Tehontarve (-26 C) W/m 2, normaalitalo lattialämmityksen lisälämpöhäviö W/m 2

24 Tehontarve (-26 C) W/m 2, passiivitalo lattialämmityksen lisälämpöhäviö 3 W/m 2

25 Energiankäyttö (Helsinki testivuosi) Ostoenergia Primäärienergia kwh/(m 2 a) Sähkölämmitys Maalämpö Sähkölämmitys Maalämpö Normaalitalo Passiivitalo

26 Ostoenergian (kaikki sähköenergiaa) erittely Normaalitalo, kwh/(m 2 a) Passiivitalo, kwh/(m 2 a) Sähkölämmitys Maalämpö Sähkölämmitys Maalämpö Tilojen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Jäähdytys Puhaltimet Kotitaloussähkö Valaistus Lämmin käyttövesi Ostonergia Primäärienergia

27 Pientalojen johtopäätökset Passiivitalon tilojen lämmitysenergian tarve lasketussa tapauksessa vain 36 44% normaalitalon tarpeesta, mutta tehontarve jopa 55 61% (27 vs. 44 W/m 2 lattialämmitys 1-krs) lämmitysjärjestelmän kannalta siis suhteellisesti pienempi ero Passiivitalot ilman lämmitysjärjestelmää tuhlailevat energiaa enemmän ostoenergiaa kuin nykykäytännön mukaisissa maalämpötaloissa Tilojen ylilämpenemiseen kiinnitettävä huomiota (lasketussa tapauksessa jäähdytystarve W/m 2, kuitenkin alle 5 kwh/m 2 a ostoenergiaa)

28 Kerrostalojen talotekniikka Kerrostaloissa (21 % rakennusten lämmityksestä) korostuu sähkönkulutuksen merkitys, mutta myös lämpimän käyttöveden lämmitys, parantamismahdollisuuksia: Sähköiset märkätilalämmitykset (ns. mukavuuslattialämmitykset/27 C, jotka ovat aina päällä lämmittäen jopa 1/2 huoneistojen lämmöntarpeesta) Sähköiset ilmanvaihdon jälkilämmitykset Kodinkoneet Puhaltimet Valaistus Ratkaisuna mm. kaukolämmön tehokas käyttö (primäärienergian kerroin n. 0,5) Sähköisen mukavuuslämmityksen korvaamisen vesikiertoisella, esim. 45/35 C yhdistelmälämmitysjärjestelmällä, jossa sama vesi pattereissa ja lattiassa

29 Uuden kerrostalon energiankäytön jakauma kwh/(m 2 a) % Käyttöveden lämmitys Asuinhuoneiden lämmitys Märkätilojen lämmitys Ilmanvaihdon lämmitys Puhallinsähkö Kotitaloussähkö Ostoenergia yhteensä

30 Lämmitysjärjestelmien energiankäyttö uudessa keskivertokerrostalossa Huoneistojen lämmitysenergia (tilojen lämmitys + ilmanvaihto) ja primäärienergia Märkätilat Huoneet Ilmanvaihto Yhteensä Primäärien. Vakio Järjestelmä kwh/m 2 a kwh/m 2 a kwh/m 2 a kwh/m 2 a kwh/m 2 a Patterit+sähkökaapeli Lattialämmitys (ilma) Lattialämmitys (pinta) Yhdistelmälämmitys Vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä puolittaa primäärienergiankäytön tilojen lämmityksen osalta. Lisäämällä iv-jälkilämmitys vesipatterilla, primäärienergiankäyttö tippuu kolmasosaan.

31 Three flats in a third floor of a four storey apartment building: - External wall U-value = 0.25 W/m 2 K. - Building tightness: n 50 = 1/h. Realtive value, people lighting equipment Day- hours - Air handling unit for each flat: supply and exhaust fans. - Exhaust air heat recovery (efficiency = 0.6). - Hourly test weather file for Helsinki-1979.

32 45/35 C yhdistelmälämmitysjärjestelmä District Heating Water in o C TE Outdoor Temp TC TE Domestic Hot water at 55 o C TC TE Max supply temp = 45 o C DHW HEX Radiator Circuit COMBINED LOW TEMP WATER HEATING SYSTEM FCV-2 FCV-1 AHU heating coil DHW Prerheater Floor Heating Circuit Room exhaust air City water 5 o C Air to room Outdoor air Exhaust air heat recovery

33 70 Supply temperature to the heating systems: Dependence on outdoor air temperature Supply water temp., oc (-26, 70) (-26, 45) (-26, 40) Conventional Water Radiator Combined Low Temp All Floor Heating (21, 30) (21, 21) Outdoor air temp., oc

34 Huonelämpötilan dynamiikka kevätpäivänä 23 Solar rad. Solar rad. Radiator Floor Outdoor temperature 2000 Direct beam radiation Diffuse radiation Air temperature, C Outdoor temperature, C Solar radiation W/m Internal heat gains Time, h Internal heat gains -6-8 Time, h 200 0

35 Pystysuora lämpötilajakauma huoneessa 2.5 Floor Heating Outdoor air temp. -10 o C 2.1 m from window Radiator Heating 2.5 Floor Heating Outdoor air temp. -10 o C 0.55 m from window Radiator Heating W W Elevation, m I N D O W Average room temperature 21.4 o C radiator 21.4 o C floor Elevation, m I N D O W Average room temperature 21.6 o C radiator 21.1 o C floor 0.5 R A D I A T O R 0.5 R A D I A T O R Room temperature, o C Room temperature, o C Patterilämmityksessä ikkunan edessä 0,5 C korkeampi lämpötila Lattialämmityksessä lattian lämpötila korkeampi Lattialämmityksessä suurempi lämpötilavaihtelu, ei kuitenkaan merkitystä lämpöviihtyisyyden kannalta (Hasan ja Kurnitski 2007)

36 Ilmalämmitysvertailu (Blomqvist 2008) Suurempi lämpötilagradientti, merkittävä ilman nopeus (käytännössä vetovalituksia) Ilmeinen laatutasoero verrattuna patteri- tai lattialämmitykseen

37 Example, saving heat but using more primary energy IN THE BUILDING Before After District Heating Energy Additional Electricity - 10 Energy District Heating Energy 100 Electricity to a Heat Pump 10 District Heating Energy 70

38 Additional electricity is met the production that is needed for increased demand PEF (Primary Energy Factor) is the ratio between the energy end use in a building (heat, electricity, cooling, fuel) and primary energy supply THE ENERGY CHAIN Before After District Heating Energy PRF 0,4 0,4 Additional Electricity PRF - 2,5 Primary Energy 40 53

39 CO 2 emission consequences of energy measures in buildings Björn Rolfsman, 2001 Norrköpingin kaukolämmitetyn kerrostalon energiansäästötoimenpiteiden (lisälämmöneristäminen, ikkunoiden vaihto ja maalämpöpumppu) vaikutus

40 Kerrostalojen johtopäätökset Kaukolämmityksessä lämmitysenergian säästö nykyisestä tasosta ei ole perusteltua voi jopa lisätä CO 2 - päästöjä Sähkölämmitysten korvaaminen vesikiertoisella (märkätilat + iv) Lämmitysenergiatarpeessa LKV yhtä suuri kuin tilat+märkätilat+iv yhteensä Matalalämpötilajärjestelmät tulevaisuutta (pienemmät häviöt, parempi säädettävyys), esim. esitetty yhdistelmälämmitys Fysiologinen näyttö: viileä ilma ja lämpimät pinnat terveellisiä (Vapaavuori, Asuntoforum 2008)

41 Toimitilat ja julkiset rakennukset Energiatehokkuudessa korostuu laitteiden sähkönkulutus, mutta myös valaistus ja ilmanvaihdon puhaltimet merkittäviä kulutuseriä Lämmityksen osuus vähäinen erityisesti yhdistetyn lämmön ja sähkön tuotannon tapauksessa Jäähdytyksen osuus pieni Lasijulkisivuilla saadaan lämmityksen ja jäähdytyksen osuus näissäkin rakennuksissa korostumaan Parantamisen keinoja: Tarpeenmukainen iv ja matalapainejärjestelmät Lasitusten järkevä käyttö Rakennuksen optimointi (mm. talotekniikan integrointi, massan hyödyntäminen, energian varastointi, tehon leikkaus, ennakoiva säätö)

42 Energiankulutus (kwh/htm2,a) C 1-0-R 1-C-R C Vaihtoehto Sähköenergia, toimistolaitteet Sähköenergia, valaistus Sähköenergia, pumput Sähköenergia, muut jäähdytysjärjestelmän laitteet Sähköenergia, vedenjäähdytyskone Sähköenergia, puhaltimet Lämmitysenergia, lämmin käyttövesi Lämmitysenergia, tuloilman lämmitys Lämmitysenergia, tilojen lämmitys Tuloilman lämmitys 25 % Lämmin käyttövesi 16 % Tilojen lämmitys 59 % Toimistolaitteet 27 % Valaistus 39 % Puhaltimet 22 % Vedenjäähdytyskone 7 % Liuosjäähdytin 1 % Pumput 1 % Jäähdytyspumput 3 %

43 Energiatehokkuustoimenpiteitä Matalalämpötila lämmitys- ja jäähdytysratkaisut Massan hyödyntäminen ja varastointi: rakenteisiin integroidut järjestelmät (TABS) kallio- ja faasimuutosvarastot yöjäähdytys tehon leikkaus Porareikäjäähdytys + lämpöpumppulämmitys Tarpeenmukainen ilmanvaihto, matalapainejärjestelmät Energian kierrätys Lämmitys jäähdytyksen paluuvedellä Jäähdytys ulkoilmalla Hukkalämmön hyödyntäminen Ennakoiva säätö

44 Akershus hospital Technical solution Heat- and cooling central: Heat pumps and oil/electrical boilers Energy storage: 400 drilled holes in the ground (rock), 150 m deep Winter mode: Heat pump taking heat from storage, cooling it down Summer mode: Heat pump utilising the cold storage for cooling, warming up the storage with the hot side of the heat pump Capacity 7 MW cooling 12 MW heating

45 Liike- ja julkiset rakennukset, johtopäätökset Tavoitelähtöisyyden korostuminen suunnittelun lähtökohtana Kokonaisuuden optimointi voidaan tehdä monella tavalla Vesikiertoiset järjestelmät, massan hyödyntäminen, rakenteisiin integrointi Pieni lämmitystarve, säästöpotentiaalit sähkön käytössä Kaukolämpö ja kaukojäähdytys Kalliolämpö ja jäähdytys kaukolämpöalueiden ulkopuolella

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt

Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Rakennusten energiatehokkuus ja päästöt Energiatuotannon ja käytön yhteensovittaminen Rakentamisen ohjauksen haasteet päästötavoitteiden saavuttamiseksi Primäärienergiatarkastelun käytännön merkitys Jarek

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä

Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä TkT, Jarek Kurnitski TKK LVI-tekniikan laboratorio 16.5.2009 Tehontarpeen ja energiankäytön laskentaesimerkkejä Seuraavat 1-krs pientalon ja 2-krs kompaktin pientalon esimerkit osoittavat tehontarpeet

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus loppuenergialla, primaarienergialla

Rakennusten energiatehokkuus loppuenergialla, primaarienergialla Rakennusten energiatehokkuus loppuenergialla, primaarienergialla ja CO 2 -päästöillä mitattuna Jarek Kurnitski Dosentti, TkT HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Laboratory of Heating, Ventilation and Air

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja

60- ja 70-luvun kerrostalojen energiavirtoja Energiakorjaukset: ega ojau taote talotekniikkaa 1950-luvun jälkeen uusiin lähiöihin rakennettu suuri kerrostalokanta Tyypillisiä korjauksia käytännössä putkiremontit ja julkisivuremontit varsinkin nykyiset

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla

Kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla Kokonaisenergiatarkastelu energiamuotojen kertoimilla Energiaohjelma 2008-2012 Kestävä rakennettu ympäristö Rakennettu ympäristö energiatehokkaaksi k i Yhdyskuntien energian käyttö ja päästöt kääntyvät

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

2012 määräysten menetelmällä kustannusoptimaalisuuden kautta lähes nollaenergiarakentamiseen 2019/2021. 22.3.2012 Jarek Kurnitski

2012 määräysten menetelmällä kustannusoptimaalisuuden kautta lähes nollaenergiarakentamiseen 2019/2021. 22.3.2012 Jarek Kurnitski 2012 määräysten menetelmällä kustannusoptimaalisuuden kautta lähes nollaenergiarakentamiseen 2019/2021 Jarek Kurnitski Towards nzeb: Roadmap of some countries towards nearly zero energy buildings to improve

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Rakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen?

Rakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen? Green Building Council Finland Rakennus uusiutuvan energian tuottajana - ovatko rakennus- ja energiaalat valmiita haasteeseen? Maija Virta Toimitusjohtaja, FIGBC Uutta EPBD rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA

LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU ja LANTTI NOLLAENERGIATALOKOKEILUJA AALTO-YLIOPISTOSSA LUUKKU 2020-LUVUN PUUTALO HAASTEET 2020: ENERGIAN SÄÄSTÖ KAIKKI UUDISRAKENNUKSET LÄHES NOLLAENERGIATALOJA (E

Lisätiedot

Kokonaisenergiatarkastelu Uudet, heinäkuusta voimaan tulevat rakentamisen energiamääräykset D3 2012. 8.2.2012 Jarek Kurnitski

Kokonaisenergiatarkastelu Uudet, heinäkuusta voimaan tulevat rakentamisen energiamääräykset D3 2012. 8.2.2012 Jarek Kurnitski Kokonaisenergiatarkastelu Uudet, heinäkuusta voimaan tulevat rakentamisen energiamääräykset D3 2012 Jarek Kurnitski Towards nzeb: Roadmap of some countries towards nearly zero energy buildings to improve

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI. Kai Sirén Aalto yliopisto

RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI. Kai Sirén Aalto yliopisto RAKENNUSTEN ENERGIANKÄYTÖN OPTIMOINTI Kai Sirén Aalto yliopisto LVI-tekniikan tutkimusryhmä Henkilökunta Laitteistot 2 Professoria 3 post-doc tutkijaa 1 vieraileva post-doc (Japan) 5 tohtoriopiskelijaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka - 100 ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Kimpikuja 3 80220 Joensuu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 204 Energiatodistus on annettu x rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova

Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla. Mikko Pieskä, Merinova Lämpöpumppuratkaisuja TALOTEKNIIKKASEMINAARI VASEK ja Kestävä rakentaminen ja energiatehokkuus Vaasan seudulla Mikko Pieskä, Merinova Yleisesti lämpöpumpuista sisältö Lämpöpumppujen nykytilanne Lämpöpumppujen

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014

Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä. Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä kiinteistöissä Sairaalatekniikan päivät Ville Reinikainen 13.2.2014 1 2 IPCC = The Intergovernmental Panel on Climate Change 3 Energiaskenaariot, määräykset

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Alustava raportti Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen

Passiivirakenteet ja elinkaaritalous 18.9.2014 Jussi Jokinen Passiivirakenteet ja elinkaaritalous Jussi Jokinen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS Eristeteollisuus 2014 1 Rakennuksen energiatehokkuuteen vaikuttavat Rakennusvaippa Suunnitteluratkaisut (muoto, sijainti, suuntaus)

Lisätiedot

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT

Passiivitalo. Jyri Nieminen VTT Passiivitalo VTT Tulevaisuuden muutokset Haaste: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää CO2 päästöjen vähentämistä vuoteen 2050 mennessä 90% Muutokset lähitulevaisuudessa 2010: Asuinrakennusten energiantarve

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia 0 Rakennuskannan energiankulutus BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia Energiatehokkuuden määrittely Hyvä sisäilma, miellyttävät asumisolosuhteet ja rakennusten kunnon turvaaminen Energiankulutuksen

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat Rakennusten energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little 2019 uudet rakennukset nollaenergiataloja

Lisätiedot

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa

TA.fi. Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA.fi Energiatehokkaat ratkaisut TA:ssa TA-Yhtymä Oy omistuksessa lähes 10 000 asuntoa kaikki tuotanto ARA-rahoitteista rakennusten energiankulutuksella suuri merkitys vuosittaisiin käyttökustannuksiin

Lisätiedot