Hämeen liitto. Vanajavesikeskuksen valmistelun varhaiset vaiheet. tiedottaa. toukokuu 2010 SISÄLLYS

Transkriptio

1 Hämeen liitto toukokuu 2010 tiedottaa Vanajavesikeskuksen valmistelun varhaiset vaiheet LOPPUVUODESTA 2009 päätettiin Hämeessä alkaa valmistella Vanajavesikeskusta, joka tähtää alueen järvien ja jokien kuntoon saamiseen ja koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistamiseen. Hämeen liiton siipien suojiin asettuneeseen Vanajavesikeskus-hankkeeseen palkattiin yksi työntekijä, pääsihteeri, jonka tehtävänä on laittaa pyörät pyörimään niin, että Vanajavesikeskus voi aloittaa toimintansa ensi vuoden vaihteessa. Nyt aikaa on kulunut runsaat neljä kuukautta. Mitä on saatu aikaan? jatkuu sivulla 2 SISÄLLYS kuva: Elisa Putti Vanajavesikeskuksen valmistelun varhaiset vaiheet 1 Aluehallintovirasto tekee itseään tunnetuksi 3 Hämeen ELY toimi ja kehittyy 3 Hämeen liiton uusi rooli on haaste henkilöstölle 4 Kuulumisia Hämeen liitosta 5 Virkistysalueyhdistys juhlii 20 vuoden taivaltaan 6 Moninaisuus alkaa meistä 7 Ajankohtaista maakunnan kehittämisrahoituksesta ja EAKR-ohjelmarahoituksesta 8 Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutujen katsaus 9 HämePäivä Riihimäellä 10 Hämeen maakuntaohjelma 11 Maakuntajohtaja Juhani Honka 12 Hämeen liiton "Uudet Kasvot" 1 13

2 Hyvä henki ja vahva taustatuki Hienoin ja tärkein aikaansaannos hankkeen valmistelussa on hyvä henki. Tähän asiaan uskotaan ja tätä halutaan. Olemme saaneet mukavasti huomiota medioissa. Erilaisissa esittelytilaisuuksissa ja yhteistyöneuvotteluissa asiamme on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua. Olemme saaneet Vanajavesikeskuksen neuvottelukuntaan todella arvovaltaisen jäsenistön mm. ministeri-, MEP-, kansliapäällikkö- ja vuorineuvostasoa myöten. Vanajavesikeskuksen valmistelun ehdoton vahvuus onkin se, että kyseessä on koko seudun yhteinen ja oma juttu. Kuntien yksituumaisuus ja hyvä yhteistyö tämän alueen muiden toimijoiden kanssa on hieno osoitus ns. yhteisestä tahtotilasta, joka vakuuttaa - ja vetää muitakin puoleensa. Pyörät pyörivät Vanajavesikeskuksen valmistelu on saatu hyvään vauhtiin. Alueen päättäjistä koostuva työvaliokunta, joka ohjaa koko hanketta, kokoontuu säännöllisesti ja evästää sihteeristöä valmistelemaan asioita eteenpäin. Työvaliokunta on vienyt asiaa vahvasti eteenpäin ja perehtynyt Suomessa jo aiemmin perustettujen vesienhoito-organisaatioiden toimintaan hyviä käytäntöjä ja ratkaisumalleja etsien. Vanajavesikeskuksen jaostoista viestintäjaosto on aloittanut työnsä vauhdikkaasti ja kesän kynnyksellä kaikki saavat nähdä työn tuloksia: Vanajavesikeskuksen visuaalisen ilmeen, logon ja myös maskotin. Samalla on koottu Vanajavesikeskuksen viestintäsuunnitelman aineksia. Hankkeilla enempi euroja ja kevyempi ravinnekuorma Vanajavesikeskuksen on tarkoitus olla hankkeistava ja rahoitusta hankkiva taho. Niinpä jo nyt valmistelun aikana on alettu laittaa verkkoja veteen ja valmistella useampaakin hanketta, jotka toteutuessaan toisivat alueelle useampiakin toimintatonneja vesienhoitotoimiin. Pyhäjärvi-instituutin, Vesijärvisäätiön ja mm. MTT:n kanssa on valmisteilla kunnianhimoinen hanke ravinteiden kierron tehostamisesta niin, että meillä olisi nykyistä parempia työkaluja kuormitushuippujen torjuntaan. EU:n maaseutuohjelmasta haetaan rahoitusta monivaikutteiselle viestintähankkeelle. Konkreettinen kunnostushanke on käynnistetty kosteikon tai laskeutusaltaan rakentamiseksi Lehijärven tuntumaan, jotta Myllyojan ravinnekuormasta edes osa jäisi matkan varrelle eikä kulkeutuisi rehevöittämään Lehijärveä ja sittemmin myös Vanajanselkää. Pahimmat pulmat, parhaat toimenpiteet Vanajavesi-ilta ! Maaliskuun lopussa Vanajavesikeskushanke järjesti vesistöasiantuntijoiden työseminaarin, joka kokosi Vanajavesikeskuksen alueen asiantuntijat yhteen miettimään Vanajaveden alueen vesien tilaa ja tarvittavia toimenpiteitä. Paikalle kokoontui vesi- ja kalastusasiantuntijoita Pirkanmaata myöten. Myös maa- ja metsätalouden, haja-asutuksen ja yhdyskuntien vesihuollon asiantuntijoita oli mukana miettimässä parhaita toimenpiteitä. Tuloksena oli ajantasaista tietoa vesien ja kalaston tilasta, monia toimenpideideoita ja kaiken kaikkiaan paljon asiaa kesällä kirjoitettavaan Vanajavesikeskuksen toimintasuunnitelmaan. Erityisen hyödyllisiä olivat aiempien vesienhoitohankkeiden vinkit ja kokemuksen syvä rintaääni siitä, miten sudenkuopat kierretään. Lähiajan haasteet Lähikuukausien haasteena on saada selvät sävelet Vanajavesikeskuksen organisaatiomalliasiaan (onko Vanajavesikeskus säätiö, yhdistys vai voittoa tuottamaton osakeyhtiö, onko se itsenäinen organisaatio vai jonkin olemassa olevan toimijan osa jne.). Niin ikään pitää saada laadittua Vanajavesikeskukselle erinomainen toimintasuunnitelma, jossa mahdollisimman monen tahon tarpeet ja toiveet otetaan viisaasti huomioon ja jäsennetään ne toteuttamiskelpoiseksi kokonaisuudeksi, joka toimii tehokkaasti ja saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Lisätietoja: Vanajavesikeskus-hankkeen pääsihteeri Sanni Manninen Johansen Jotta kaikkien hallinnollisten harjoitusten keskellä ei kuitenkaan unohtuisi, että kyseessä on asia, joka liittyy monen ihmisen mökkiviikonloppuun, kalareissuun tai arkiaamuisesta ikkunasta näkyvään järvi- tai jokimaisemaan, olemme päättäneet järjestää koko kansan Vanajavesi-illan. Keskiviikkona 9.6. klo on Hämeenlinnassa Verkatehtaan rannassa luvassa sekä asiaa että huoletonta viihtymistä veden äärellä suomalaisessa kesäillassa. Kerromme Vanajavesikeskuksen synnystä ja julkistamme valokuvauskilpailun, ja Vanajavesikeskuksen maskottikin pääsee ensimmäistä kertaa esille. Paikalla oleville asiantuntijoille voi esittää mieltä askarruttaneita kysymyksiä omasta lähijärvestä, kalasaaliista tai muusta järviin ja jokiin liittyvästä. Seuraa ilmoittelua lehdissä ja radiossa niin illan muukin ohjelma paljastuu. Tervetuloa sankoin joukoin! 2kuvat: Elisa Putti

3 Aluehallintovirasto tekee itseään tunnetuksi ALUEHALLINTOVIRASTO ALOITTI toimintansa tämän vuoden alussa. Miten toiminta on käynnistynyt, aluehallintoviraston ylijohtaja Anneli Taina? Viraston näkökulmasta toiminta on käynnistynyt hyvin. Valmistelutyö tehtiin etukäteen huolella. Haasteenamme on nyt tehdä virasto tunnetuksi asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Tässäkin suhteessa olemme päässeet hyvään alkuun. Minkälaisia ajatuksia aluehallintoviraston ja Hämeen liiton yhteistyö herättää? Tarkoituksena on entisestään tiivistää maakuntien ja valtion aluehallinnon yhteistyötä niin, että valtion ja maakunnan suunnitelmat tukisivat toisiaan ja toimittaisiin entistä tiiviimmin yhteisten päämäärien puolesta. Tässä suhteessa varmasti vielä haetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Anneli Taina peräänkuuluttaa hyvän yhteistyön voimaa monella saralla. Monialaisen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka on Hämeenlinna. Viraston kautta maakunnasta on yhteydet suoraan valtionhallintoon. Toivottavasti uusi aluehallintovirasto samoin kuin uudet ELY-keskukset tulevat tutuiksi hyvinä yhteistyökumppaneina. Hämeen ELY toimii ja kehittyy HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN toiminnan käynnistyminen on sujunut kiireisestä valmisteluaikataulusta huolimatta varsin hyvin, kertoo johtaja Pekka Savolainen. Toiminnan käynnistyessä tavoitteena oli, että ensimmäisen kolmen kuukauden aikana organisaation perusasiat saadaan kuntoon ja näin on myös tapahtunut. Alkuvaiheessa Hämeen ELY-keskus sai jonkin verran kielteistä palautetta valtakunnallisen puhelinkeskuksen ongelmista ja sisäiset tietojärjestelmät vaativat vielä kehittämistä. Joudumme tässä vaiheessa tukeutumaan vielä entisten organisaatioiden tietoverkkoihin, mikä vaikeuttaa sisäistä tiedostojen siirtoa. Asiakkaille suunnattu ELY-keskusten internetpalvelu on kuitenkin jo käytössä ja myös sisäisen viestinnän keskeinen väli intranet toimii. Olemme myös laatineet asiakaspalvelua helpottamaan kattavan palveluhakemiston. Savolainen pitää tärkeänä, että ELYn sisäinen henki ja halu organisaation kehittämiseen ovat kunnossa. Haasteena on valtion tiukka tuottavuusohjelma, jonka toteuttaminen edellyttää henkilöstön määrän vähentämistä merkittävästi lähimmän viiden vuoden aikana. Tavoite on kuitenkin toteuttaa muutokset pehmein keinoin eli luontaista poistumaa hyödyntäen. Myös toimitilaratkaisujemme kehittäminen on edennyt varsin hyvin. Tällä hetkellä uskomme mm. muuton Hämeenlinnassa yhteisiin tiloihin toteutuvan vielä tämän vuoden aikana. Tavoitteenamme on säilyttää vahvat palvelut molemmissa maakunnissamme. Hämeen ELY-keskukseen liittyneiden organisaatioiden, TE-keskus, ympäristökeskus ja lääninhallituksen sivistysosasto ja Hämeen liiton välisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tästä on hyvä jatkaa. ELYkeskuksen synty kokosi saman katon alle kaikki merkittävimmät maakuntien kehittämiseen liittyvät palvelut ja rahoituksen. ALKU-hankkeen kautta syntyi tavallaan kahden vahvan toimijan malli, jossa liitto ohjaa ja koordinoi toimintaa ja ELY-keskus tuo yhteistyöhön asiantuntemuksensa ja merkittävän määrän valtion ja EU:n rahoitusta. Keskinäinen yhteistyömme on jo vanhastaan vahvalla pohjalla, sillä monet ELYn avainhenkilöt ovat olleet mukana Hämeen liiton käynnistämässä HämePro-kehittämishankkeessa, Savolainen sanoo. Hämeen ELY-keskus on perustamassa neuvottelukuntaa, jossa ovat mukana keskeiset sidosryhmät molemmista toimialueen maakunnista. Tässä joukossa maakuntaliitot ovat avainasemassa. Olen tyytyväinen, että esim. Hämeen liitto on esittänyt neuvottelukunnan jäseniksi yhteistyömme kannalta avainasemassa olevia henkilöitä. Kanta- ja Päijät-Hämeen tiivistyvä yhteistyö on toivottavaa erityisesti ELYkeskuksen toiminnan kannalta, koska monet tälläkin hetkellä ajankohtaiset ongelmat ovat maakunnillemme yhteisiä. Samoin sijaintimme pääkaupunkiseudun kasvukehällä on Hämeen yhteinen asia ja kasvun mahdollistaja. 3

4 Hämeen liiton uusi rooli on haaste henkilöstölle HÄMEEN LIITON toiminta ei ollut Suomen sairaanhoitajaliitto ry:n puheenjohtaja Katriina Laaksoselle kovinkaan tuttua, kun hän lähti mukaan maakuntahallitukseen ja sen varapuheenjohtajaksi. Kaupungin-valtuuston kautta oli syntynyt jonkinlainen käsitys kaavoituksesta ja maakuntaohjelmista. Pian kuitenkin huomasi, että olin saanut vain pintaraapaisun. Perehtyminen oli melkoinen urakka kun samaan aikaan koko aluehallinto uudistui. Piti tutustua aikaan ennen ja jälkeen avien ja elyjen. Hallitustyöskentely on mielenkiintoista ja opettavaistakin. Maakunnan kolme vahvaa aluetta, Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnat, tulee saada kehittymään samaan suuntaan koko maakunnan eduksi. Konsensuksen löytäminen on erityisen tärkeää, mutta onneksi hallituksessa on hyvä keskustelukulttuuri. Ja ainakin tässä neuvottelutaidot kehittyvät, hän nauraa. Laaksonen johtaa yt-toimikuntaa, jonka roolia hän pitää etenkin muutosvaiheissa suurena. Näen erityisen haasteen siinä, miten uudistuksen myötä maakuntaliitolle siirtyneet tehtävät saadaan hoidettua, kun resursseja ei tehtävien myötä tullut lisää. Tämä edellyttää henkilöstöltä sekä uuden omaksumista että vanhasta pois oppimista. Vaikka työura olisi kestänyt jo kymmeniä vuosia, pitäisi itselleen sallia uusista asioista nauttiminen, Laaksonen korostaa. Työhyvinvointiin liitetään usein käsite työn imu. Tällä tarkoitetaan henkilön omaa innostusta, tarmokkuutta ja omistautumista omalle työlleen. Saa siis oikein luvalla nauttia työn tekemisestä. Tutkija Jari Hakasen mukaan työn imu ja myönteisyys hyödyttävät ihmistä itseään ja koko työyhteisöä. Myönteisyys muun muassa vahvistaa yksilöllisiä voimavaroja ja vaikeiden tilanteiden kestokykyä, ja nämä ominaisuudet tarttuvat edelleen muuhun työyhteisöön. Hakasen tutkimuksissa menestyvissä tiimeissä myönteisen arvostus-, tukija rohkaisupuheen suhde kielteiseen puheeseen oli selvästi suurempi. Tätä haluaisin edistää myös yt-toimikunnan kautta. Koko yhteiskunta tulee kohtaamaan tulevaisuudessa isoja kysymyksiä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palveluiden tarpeen kasvaessa ja työvoiman vähetessä olisi hyvä tarkastella sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kehittämistä myös maakunnan näkökulmasta. Samoin hyvin tärkeää tulee olemaan väestön terveyden edistäminen. Liian usein vieläkin ajatellaan, että terveydenhuolto yksin hoitaa asian. Hämeen liiton toiminnalla on tähän erityinen merkitys, Laaksonen näkee. 4

5 HYVÄÄ PÄIVÄÄ ja terveiset Hämeen liiton ennakoinnin ja elinkeinopolitiikan vastuualueelta! Viime vuoden suururakkamme oli maakunnan strategian Maakuntasuunnitelma Häme 2035 valmistelu, mutta tänä vuonna on taas uudet kujeet mielessä (uusiutuminenhan on tunnetusti tärkein painopisteemme ). Ennakointi on entistäkin jämerämmässä roolissa Hämeen liitossa vuonna Maakunnan liittojen uusiin tehtäviin on kirjattu vetovastuu pitkän aikavälin ennakoinnista maakunnassa. Yksin emme tehtävästä selviä, vaan maakunnan parhaat asiantuntijat ovat kanssamme kokoamassa ennakointiverkostoa, joka toimii tiiviissä yhteydessä Häme Open Campukseen (HOC), Kanta- Hämeen avoimeen osaamis- ja innovaatioyhteisöön. HOC on maakunnan tutkijoiden, kouluttajien ja kehittäjien yhteinen ponnistus luoda yliopistokeskuksen veroinen voimatekijä Kanta-Hämeeseen. Heinosen Pipa vetää ja aktivoi taitavasti HOC-verkostoa. Pipan apuna korkeakouluharjoittelijana toimii elokuun lopulle saakka Jaalaman Kaisa. Uusitalon Anja pitää edelleen liiton tietohuollon ojennuksessa, tulkitsee tilastoja ja palvelee kumppaneitamme mitä erilaisimmissa tietotarpeissa. Kansainvälinen CREATOR-hanke Kuulumisia Hämeen liitosta... työllistää Saarisen Artoa suurimman osan työajastaan. Nelivuotisessa hankkeessa mietitään kuuden eurooppalaisen alueen kanssa ikääntymisen mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Arto puuhaa myös HOCin parissa ja ihmettelee osaamiskeskusasioita. Ojasen Jukka lopettelee upeaa työrupeamaansa Hämeen liitossa ja jää eläkkeelle syyskuussa. Jukan viimeinen varsinainen työpäivä ennen lomille jäämistä on kesäkuun puolivälissä. Kanta- Hämeen kehittäjien HämePro-verkoston sota jää kaipaamaan yhtä miestä, mutta porskuttaa kyllä taatusti vahvana tulevaisuuteen! Brysselin toimistossamme Kuva: Pirjo Orava Loikkasen Tuula hoitaa niitä tehtäviä, joita on mahdoton tai vaikea hoitaa Suomesta ja Hämeestä käsin. Olemme hakemassa EU-toimiston kautta kansainvälisiin toimiimme uusia toimintatapoja ja kumppanuuksia. Parhautta Kaikille ja Hyvää Kesää! Matti Lipsanen kehittämispäällikkö e&e vastuualueen vetäjä VASTAAN ALUESUUNNITTELUN kysymysten lisäksi maakuntaohjelman valmistelusta. Ohjelman kirjoittaminen ja lukuisat yhteistyöneuvottelut ovat erityisesti nyt kevätkaudella työllistäneet koko viraston henkilökuntaa. Kukin on osallistunut ohjelman työstämiseen omalla asiantuntemuksellaan. Yhteistyö onkin juuri se voimavara, jolla saamme maakunnan käyttöön vankkaa asiantuntemusta ja uudistuvaa kehittämistä. Maakuntahallitus on syventynyt ohjelman sisältöön useita kertoja. Maakuntaohjelma on juuri nyt toukokuussa menossa maakuntavaltuuston käsittelyyn. Maakuntaohjelman roolia korostetaan aiempaa enemmän uudistetussa aluekehityslaissa. Nyt laissa edellytetään muun muassa, että viranomaisten on myös edistettävä maakuntaohjelman toteuttamista. Aluekehityslainsäädännön uudistaminen toi mukanaan koko joukon uusia lakisääteisiä tehtäviä. Erityisesti liikennejärjestelmän suunnittelu ja laaja-alaisten luonnonvarojen käyttö ja ympäristön suunnittelu koskettavat läheisimmin omaa vastuualuettani. Liikennejärjestelmän kehittäminen on toki ollut osa maakunnan liiton jokapäiväistä työtä ja perinteistä edunvalvontaa jo vuosikaudet. Samoin monet ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvät asiat ovat olleet työlistallamme jo pitkään. Nyt tehtävät on määritetty lakisääteisesti. Voidaan perustellusti sanoa, että liitolla on nyt johtava rooli näissä maakunnalle hyvin tärkeissä ja jokaisen asukkaan ja yrityksen jokapäiväiseen elämään vaikuttavissa asioissa. Se on iso haaste liitolle mutta ennen kaikkea mahdollisuus palvella entistäkin tehokkaammin hämäläisiä ihmisiä, yrityksiä ja kuntia. Maakuntakaavan uudistaminen on myös käynnistetty. Tavoitteena on saada asumiseen, elinkeinoihin ja liikenteeseen erityisesti paneutuva ensimmäinen vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston käsittelyyn vielä tällä valtuustokaudella. Heikki Pusa suunnittelupäällikkö toimintaympäristöt-vastuualueen vetäjä 5

6 ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA maakuntien liittojen toimivaltaa aluekehittämisviranomaisena vahvistettiin kokoamalla liittoihin alueellisia kehittämistehtäviä (ks. laki alueiden kehittämisestä 1651/ ). Maakunnan liitot saivat lakisääteisen vetovastuun alueiden kehittämisen kannalta keskeisissä suunnittelu- ja ennakointitehtävissä. Maakunnan liittojen yhteistoiminnan järjestämiseksi maa jaettiin maakuntien yhteistoiminta-alueisiin merkittävien ylimaakunnallisten asioiden käsittelemistä varten (em. lain 12 ). Hämeen, Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liitot ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteistoiminta-alueesta. Hämeen liitolle tulleet uudet tehtävät kertaantuvat luonnollisesti uusina lisätehtävinä myös hallinnon väelle. Lääninhallituksen sivistysosastolta siirtyivät rakennerahastotehtävät maakunnan liitolle ja esim. EAKR-hankkeiden maksatuspäätökset lisäävät allekirjoittaneen tehtäviä ja vastuita. Valtion vuoden 2010 talousarviossa on euron määrärahavaraus aluehallinnon uudistukseen liittyvästä lainsäädännöstä johtuvien uusien tehtävien hoitamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen maakuntien liitoille. Maakunnan liittojen johtajia kuultuaan päätti valtiovarainministeriö jakaa em. summan tasan kaikille maakunnan liitoille. Näin ollen Hämeen liiton tilillekin ropsahtaa lähiaikoina peräti ,79 euroa uusista tehtävistä aiheutuvaa korvausta. Puskaradiosta on kuulunut, että maakuntien liitot saattavat saada uusista tehtävistä könttäkorvausta vielä vuosina 2011 ja On erittäin toivottavaa, että valtio maksaisi maakuntien liitoille jatkuvana vuosittaisena korvauksena valtiolta siirtyneistä uusista tehtävistä ja helpottaisi paineita jäsenkuntien maksuosuuksien korotuksille näiltä osin! Kaisa Hemilä hallintopäällikkö Virkistysalueyhdistys juhlii 20 vuoden toimintaa VIRKISTYSALUEYHDISTYS PERUSTETTIIN Kanta- Hämeeseen toisena Suomessa. Tänä keväänä 20 vuoden taivalta juhlistetaan juhlaseminaarissa Hämeen luontokeskuksessa. Seminaari järjestetään Euroopan kansallispuistopäivänä yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Kuluneen kahden vuosikymmenen aikana yhdistyksen koordinoimana on tehty kaikkiaan 18 virkistysaluekauppaa ja ranta-alueita on hankittu 200 hehtaaria ja rantaa 20 kilometriä. Alueiden yhteinen hankinta-arvo on 2,5 miljoonaa euroa, johon yhdistys on saanut valtionapua 1,1 miljoonaa euroa. Viimeisimmät hankinnat ovat kahden vuoden takaa, Kalattoman metsäkämppä Lopen Luutasuonharjulta ja Kanajärven Kissaniemi Tammelasta. Yhdistyksen merkittäviä saavutuksia vuosien varrelta on 1990 toteutettu Hämeen Ilvesreitistö Hämeen järviylängöllä, runsaan 200 kilometrin retkeilyreitistö palveluineen ja ulkoilukarttoineen. Lopen, Tammelan ja vanhan Rengon alueilla. Reitistö on huomattavalta osalta uudistettu parin viimevuoden aikana ja juhlavuoden kunniaksi on ilmestymässä Hämeen järviylängön ulkoilukartasta uudispainos. Reitit on pyritty linjaamaan mahdollisimman paljon metsiin pois tieverkolta. Samalla viitoitusta on kautta linjan parannettu sekä rakennettu kulkemista helpottavia rakenteita. Yhdistyksen asiamies on kuntien valtuuttamana neuvotellut uudet ulkoilureittisopimukset, joita on kaikkiaan noin 200 km 80 eri maanomistajan kanssa. Reittitarkoituksiin maapohjia on vuokrattu lähes 50 hehtaaria. Juhlavuonna on julkaistu myös uusittu Hämeen virkistysalueet ja kansallispuistot esite, joka on myös nettiversiona yhdistyksen kotisivuiila Edelleen juhlavuonna on julkaistu aivan uusi maakunnallinen ulkoilu- ja matkailukarttaporttaali, Porttaalissa on varsin kattavasti maakunnan ulkoilu. ja matkailupalvelut sekä nähtävyydet. Siellä on retkeilyreitistöjä noin 400 km, melontareitistöjä 350 km, latuja 450 km, ratsastusreitistöjä vajaa 200 km ja pyöräilyreitistöjä noin 1000 km. Sieltä löytyy merkittävimmät kulttuuri- ja luontonähtävyydet, yli 100 kohdetta, ruokapaikat ja kahvilat lähes 200 kohdetta, retkeilyn taukopaikat laavut ja kodat yli 100 kohdetta. Lisätietoja: Asiamies Hannu Raittinen puh

7 Punainen Risti tuhoaa ennakkoluuloja. Ne heitetään roskikseen ja poltetaan. Voit luopua omastasi: Teksti ja kuva: Miska Keskinen Moninaisuus alkaa meistä SPIRIT-HANKKEEN AVULLA saadaan mm. Hämeen liittoon kaivattua osaamista, tietoa, maahanmuuttokysymyksistä ja erityisesti pakolaisuudesta. Sama mahdollisuus on alueen kunnilla, toteaa hankekoordinaattori Hanna Holm. Yhtenä monista työtavoista hankkeessa kokeillaan vuoropuhelua ja vaikuttamistyötä kuntatasolla virkamiehistä valtuustoryhmiin. Tärkeänä tavoitteena on vaikuttaa paikallistason asenteisiin, poistaa pakolaisten vastaanottoon liittyviä pelkoja ja saada asenneilmapiiriä erilaisuutta hyväksyväksi, jatkaa Holm hankkeesta. Yhteistyöllä päästään eteenpäin. Koska hanke ylittää maakuntarajoja, kokemuksia, osaamista ja tietoa tuodaan ja kokeillaan vähän joka puolella. Erityisesti niissä kunnissa, jotka ottavat vastaan pakolaisia. Hankkeessa tapahtuu Hämeenlinnassa käydään juuri nyt keskusteluja vapaaehtoisten kouluttamisesta maahanmuuttajien ystäviksi. SPIRIT on SPR:n Satakunnan piirin hallinnoima hanke, jonka kumppanitahoja ovat SPR:n Hämeen ja Varsinais-Suomen piirit sekä Satakunnan, Pirkanmaan, Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset ja maakuntaliitot. Hanketta rahoittavat Euroopan pakolaisrahasto (ERF) sekä hankealueen maakuntaliitot, Satakuntaliitto ja Hämeen, Pirkanmaan sekä Varsinais- Suomen liitto. Hanke on kaksivuotinen Punkalaitumella ja Sastamalassa on jo järjestetty monikulttuurisuusiltamat yhdessä kunnan kanssa. Punkalaitumella on lisäksi kurssitettu uusia ystäviä SPR:n Tulijan ystävänä ja tukena -kurssilla. Paimiossa on koulutettu vapaaehtoisia toimimaan mm. vastaanottokeskuksessa suomen kielen kerhon ohjaajina. Kokemäellä ja Forssassa on oltu mukana kuntalaisille järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa. Maaliskuussa hankealueella oli liikkeellä punaisia roskiksia, joihin ihmiset luovuttivat ennakkoluulojansa. Yksi haastava asia on mediassa tapahtuvaan keskusteluun osallistuminen. Uskomme, että asianmukaisen tiedon tarjoaminen helpottaa kohtaamisia pienemmilläkin paikkakunnilla. Tärkeää on myös se, että eri näkökulmat tulevat kuulluiksi, toteaa Holm. Tuleva seminaari kuntien edustajille: , Kotoutuminen ja kolmas sektori, Tampere. Lisätiedot Lisätietoja: Hanna Holm, hankekoordinaattori p Miska Keskinen, hanketyöntekijä p

8 Ajankohtaista maakunnan kehittämisrahoituksesta ja EAKR -ohjelmarahoituksesta TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ myönsi Hämeen liitolle maakunnan kehittämisrahaa vuodelle 2010 yhteensä euroa. Määrä on euroa suurempi kuin edelliselle vuodelle, mutta myönnetty määräraha sisältää myös kolmessa seutukunnassa toteutettavien koheesio- ja kilpailukykyohjelmien (KOKO) rahoituksen sekä Hämeenlinnan seutukunnan johtaman KOKO -ohjelman valtakunnallisen hyvinvointiverkoston koordinoinnin. Liitto rahoitti seudullisia KOKO -ohjelmia vuodelle 2010 seuraavasti: Forssan seudun KOKO -ohjelma , Hyvinkään Riihimäen talousalueen KOKO -ohjelma ja Hämeenlinnan seudun KOKO -ohjelma Hyvinvointiverkoston toimintaan liitto osoitti rahoitusta Maakunnan kehittämisrahasta jäi näin ollen ohjelmiin sitomatonta osuutta maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisen määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Tästä kehittämisrahasta maakuntahallitus on toistaiseksi tehnyt kaksi myöntöpäätöstä, toinen Hämeen vetovoima ja matkailun yhteismarkkinointi -hankkeelle ja toinen ylimaakunnalliselle Eteva palveluintegraattoriksi -esiselvitys KASTE -hanketta varten -hankkeelle. Hankkeille myönnettiin rahoitusta yhteensä Osaamiskeskusohjelmarahoitusta liitolle osoitettiin euroa Hämeen osaamiskeskukselle ja Forssan liitännäisjäsenyyteen. Hämeen osaamiskeskuksen osuus rahoituksesta on euroa ja Forssan euroa. Hämeen osaamiskeskus on mukana asumisen, digitaalisten sisältöjen ja älykkäiden koneiden osaamisklustereissa ja Forssa liitännäisjäsenenä elintarvikekehitys osaamisklusterissa. Etelä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman myöntövaltuutta vuodelle 2010 Kuva: Elisa Putti liitto sai euroa, josta EAKR -rahoitusta ja valtion rahoitusta euroa. Kevään ensimmäisessä avoimessa haussa EAKR -ohjelmahakemuksia tuli yhteensä kuusi kappaletta, joiden haettu rahoitus vuodelle 2010 on yhteensä noin Käynnissä olevien seitsemän EAKR -hankkeen vuoden 2010 rahoitus on noin Aluehallinnon uudistuksen myötä lakanneesta Etelä-Suomen lääninhallituksesta siirtyi näiden lisäksi liiton hallinnoitavaksi seitsemän EAKR -rahoitteista hanketta. Liitto on tänä vuonna rahoittanut kaksi uutta EAKR -hanketta. Sopivan lähellä -hanke, joka toteutetaan Riihimäen kaupungissa Riihimäen Teollisuuskylä Oy:n hallinnoimana sai ohjelmarahoitusta kuluvalle vuodelle Forssalaisen Faktia -koulutus Oy:n Nostolaitesimulaattorihanketta rahoitettiin eurolla. Lisätietoja: Ohjelmapäällikkö Osmo Väistö,

9 Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutujen katsaus FORSSAN SEUDULLA rakennemuutoksen toimenpiteenä seudun elinkeinostrategia muokattiin laajalla toimijajoukolla vastaamaan uusia haasteita. Kehitettävät toimialat ovat: Energia ja ympäristö, Hyvinvointi, Vihreä logistiikka ja Teknologia. Forssan seutu tulee määrätietoisesti panostamaan luovaan talouteen, osaamiseen ja yhteistyöhön niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin sekä hakemaan aktiivisesti yhteistyökumppaneita, niin yritysmaailmasta kuin julkiselta sektorilta. Forssan seudun yrityksien tulevaisuuden usko on ollut kaikissa viimeaikaisissa mittauksissa positiivisempi kuin alueilla keskimäärin. Keskustelua elinkeinostrategiasta ja toimialavalinnoista pyritään herättämään myös sosiaalisen median kautta Facebookissa Bright Green Forssa Region -sivulla. HÄMEENLINNAN SEUDULLA päivitetään parhaillaan elinkeinostrategiaa vuoteen 2015 asti, elinkeinoelämän tärkeimmät linjaukset valmistuvat kesäkuun alussa. Matkailun kehittäminen on seudulla suuressa roolissa ja myös Hämeen Matkailun omistajuusjärjestelyt ovat edenneet. Kehittämiskeskus Oy Hämeen omistusosuus Hämeen Matkailusta on 80 % ja Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen 20 %. Kansainvälistymiseen panostetaan monin tavoin, ja mm. ESR-rahoitteinen InFacTohanke on saamassa vihreää valoa. Hanke olisi ensimmäinen kv-hanke seudulla ja merkittävä askel matkailuyritysten kansainvälistymispyrkimyksissä. Tärkeitä toimialoja seudulla ovat myös luovat alat ja hyvinvointiala. Hämeenlinnan seutu toimii kansallisen KOKO-hyvinvointiverkoston veturina. 9

10 RIIHIMÄEN SEUDULLA on avattu innovaatio- ja tuotekehityspalveluihin painottuva yrityspalvelukeskittymä First Round Center. Keskus sijaitsee Riihimäen uuden Matkakeskuksen toimistosiivessä. Hankkeen myötä ammattikorkeakoulun, aikuiskoulutuskeskuksen ja yliopiston yhteistyö ja tiedekorkeakoulun vaikuttavuus Riihimäen alueella lisääntyy. First Round Center -hankkeen päärahoittajat ovat Euroopan aluekehitysrahasto ja Riihimäen Teollisuuskylä Oy. Hanketta hallinnoi Hamk ja se on toteutettu yhteistyössä Hyvinkään- Riihimäen aikuiskoulutuskeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun kanssa. Riihimäelle on syntynyt lyhyen ajan sisällä valtakunnallisen tason tuotekehitys- ja innovaatiopalveluiden keskittymä, johon kuuluvat muun muassa Suomen Tuotekehitysyhdistyksen päätoimipiste ja Kanta-Hämeen ensimmäinen patenttitoimisto. HämePäivä Riihimäellä HämePäivää on vietetty jo vuodesta Tämän vuoden HämePäiväksi on maakuntahallitus valinnut Riihimäen Asematapahtuman. Asematapahtumaa vietetään tänä vuonna ja paikalle odotetaan jälleen tuhansia ihmisiä. Ja jos viime vuonna pettymys oli suuri, kun höyryveturi ei kulkenutkaan, niin tänä vuonna kulkee. Tervetuloa viettämään HämePäivää kanssamme, nähdään Riihimäellä Riihimäen Asematapahtumapäivän ohjelmaa asema-aukiolla klo 10-15: klo Riihimäen Rautatieläisten Soittokunta klo Hämeen Sanomien tuottamaa ohjelmaa klo Tapahtuman avaus, maakuntajohtaja Juhani Honka julistaa HämePäivän 2010 klo HäSan ohjelma jatkuu klo Aku Hirviniemi ja Janne Kataja esiintyvät klo Raimo Turtiainen & Pojat esiintyvät kuva: Pirjo Orava Lisäksi lavan edustalla esiintyvät kahden riihimäkeläisen tanssikoulun oppilaat sekä palkitaan asemajuoksun parhaita. 10

11 Hämeen maakuntaohjelma UUDEN MAAKUNTAOHJELMAN mukaan Hämeen suuria tulevaisuuden haasteita ovat talouden vakauttaminen, menestyminen kansainvälistyvässä kilpailussa ja väestön ikääntymisen aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla ja julkisen sektorin palveluissa. Hämeen menestystekijöinä nähdään kyky uusiutua, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, kansainvälistyminen, saavutettavuus sekä laadukkaat ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Väestön määrän hallittuun kasvuun on tärkeätä varautua riittävällä ja korkeatasoisella, omistuspohjaltaan monipuolisella asunto- ja tonttitarjonnalla. Maailmanlaajuinen talouskriisi koskettaa myös Hämeen maakuntaa ja pakottaa hakemaan ennakkoluulottomasti uusia toimintatapoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Maakunnasta häviää työpaikkoja ja kokonaisia toimialoja, jotka on korvattava uusilla, luonnehtii tilannetta suunnittelupäällikkö Heikki Pusa. Vuorovaikutuksen lisääminen kaikilla tasoilla ja ihmisten kesken on avainasemassa. Yritysten toimintaedellytysten jatkuva kehittäminen, nouseviin toimialoihin panostaminen ja yhteistyön löytäminen eri toimialojen kesken avaavat mahdollisuuksia talouden kasvulle, arvioidaan maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelma on laadittu yhdessä hämäläisten toimijoiden kanssa. Ohjelma kokoaa yhteisen sateenvarjon alle lähivuosien kärkiasiat ja -toimenpiteet Hämeessä. Jotta maakuntaohjelma muuttuu paperista eläväksi elämäksi ja kehitystä käytännössä ohjaavaksi tien näyttäjäksi tarvitsemme siihen hämäläisiä ihmisiä, yrityksiä, kuntia ja valtion toimijoita. Hämeen liiton roolina on koordinoida ja tukea hyvän hämäläisen yrittämisen ja elämän kehittymistä. Hämeen liitto monessa mukana 11

12 Hyvä Hämeen liiton Ystävä! TALVIKAUDEN UURASTUS on loppusuoralla! Kohta on aika laulaa Mä lähden kalaa onkimaan. Kun katselen peruutuspeiliin ja ajattelen päättymässä olevaa talvikautta, tunnelman voisi tiivistää sanoilla Hyvä mieli kuin harakalla. Sekä luottamusmiesjohto että viraston väki ja jäsenkunnat voivat olla tyytyväisiä tuloksiin. Tarkastuslautakunnan raportti ja tilintarkastuskertomus vahvistavat virallisesti sen, että olemme saavuttaneet sekä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kiitosta ansaitsevalla tavalla. Se on kova saavutus näinä aikoina: Toimintaympäristömme on rajussa turbulenttisessa muutoksessa. Talouslama kohtelee kovalla kouralla julkishallintoakin. Niin myös liiton rahoittajia - omistajakuntia. Aluehallinnon uudistus (ALKU) astui toteutukseen tämän vuoden alusta. Se toi liitolle kosolti uusia tehtäviä, mutta ei lisää resursseja. Jotkut ilmaisevat asian sanomalla, että se on saneerauksen paikka! Itse olen pyrkinyt käyttämään ilmaisuja: Jokainen liiton työntekijä kehityskierteeseen opiskelemaan ja oppimaan uusia asioita ja asioiden tekemistä uudella tavalla. Jokaisen on raaskittava luopua monesta vanhasta ei nyt enää niin tärkeästä työtehtävästä ja otettava uusia haasteita! Tunnussäveleksi ei enää kelpaa Sä koskaan et muuttua saa vaan nyt lauletaan Kaikki muuttuu, kaikki muuttuu ei entiselleen mikään jää. Julistimme aikoinaan vuoden 2009 Muutoksiin valmistumisen vuodeksi. Valmistautuminen taisi mennä lähes putkeen, koska alkumetrien kokemukset näyttävät näinkin hyvälle. Olemme kotiuttaneet liitolle osoitetut tehtävät. Yhteistyö uusien ELY:jen kanssa on käynnistynyt selvästi odotettua paremmin. Kanavat uuteen AVI:iin on avattu! TEM:n ohjeita tulee ja niitä tulkitaan positiivisessa hengessä. MYR:kin rooli muuttui vahvistui ja MYR:mme jäsenet saavat vielä kesän kynnyksellä kovasti haluamaansa koulutusta! Maakuntaohjelmasta tuli ALKU -hankkeen myötä ohjelmien ohjelma. Se tehtiin nyt aiempaa vakavammalla ja hyvin osallistavalla otteella. Samaa latua kulkee juuri nyt käynnistyvä TOTSU:n rakentaminen! Yksi suurimpia ilonaiheita on se, että Forssan seudulla on nokka nousussa ja nousukulman kulmakerroin on tietyissä asioissa jopa koko ELY -alueen suurin. Taas kehtaa laulaa turuilla ja toreilla, että Hei Forssasta poijaat kotoisin ollaan! Forssan seudun toimijat ovat antaneet huikean näytön! Pari piristysruisketta vielä kaiken päälle. Ne ovat HOC ja Vanajavesikeskushanke! Vastuutekijät aktivaattorit pääsihteerit tulivat, näkivät ja ryhtyivät tekemään! Jälki näkyy jo! HämeProkin kuuluu tähän samaan sarjaan. Kesäyliopistomme on ollut viime vuodet tasaisen varma tuloksentekijä. Sekin löysi taas uuden vaihteen ja tähtää HOC:n osakkaana seuraavaan kehitysvaiheeseen ja kuuluu näin ilonaiheisiin. Lukukausi laitetaan pakettiin loppukevään ja alkukesän viikkojen aikana. Sitten, kun käyn ahon laitaa minä ilman paitaa tekemiset keskittyvät maakunnan lukuisista kesätapahtumista nauttimiseen ja niiden testaamiseen. Samalla ajatus kuitenkin hiipii seuraavaan lukuvuoteen. Silloin pinnassa ovat mm. vuoden 2011 TTS ja budjetti, TOTSU, ELY:jen strategiset tulossopimukset, maakunnan SOTE -ratkaisut ja koulutuspolitiikka sekä Tulevaisuuden maakunta-hankkeen toteuttaminen. Sisältyykö siihen sitten se aluekehitysliittoidean konkretisointikin? Kenpä tietäisi sen, ken arvaisi huomisen? Hyvillä mielin kohti kesää! Juhani Honka maakuntajohtaja 12

13 Hämeen liiton Uudet Kasvot Kaisa Jaalama tuo uutta puhtia niin HOC:iin kuin liiton tiedottamiseenkin Aleksi Tanner jolta sujuu niin toimistosihteerin kuin ATK -hemmonkin hommat Päivi Heli Yrjölä joka hoitelee kaikenlaisia maksatustarkastuksia taivaan ja maan välillä Kaisa Aleksi Heli Päivi Lautala hääräilee Vanajavesikeskus -hankkeen parissa Kiitos kaikille mukavasta ja mieleen painuvasta vuodesta! Leena Aurinkoista kesää! JULKAISIJA Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puh. (03) fax (03) sähköpostiosoite: Osoitteenmuutokset: Kuva: Pirjo Orava 13