Kuovi-projekti. Projektiraportti

Transkriptio

1 Kuovi-projekti Projektiraportti Antti Hedlund Juho Kortelainen Jaana Ojala Juhana Pikki Versio 0.1 Julkinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä

2 Hyväksyjä Päivämäärä Allekirjoitus Nimenselvennys Projektipäällikkö Tilaaja Ohjaaja..2005

3 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti Tietoa dokumentista Tekijät: Antti Hedlund (AH) Juho Kortelainen (JK) Jaana Ojala (JO) Juhana Pikki (JP) Dokumentin nimi: Kuovi-Projekti, Projektiraportti Sivumäärä: 26 Tiedosto: projektiraportti01.tex Tiivistelmä: Tämä on Kuovi-projektin projektiraportti. Raportissa kuvataan projektin tuloksia, tavoitteiden toteutumista, resurssien- ja ajankäyttöä sekä aikataulun ja riskien toteutumista. Lisäksi dokumentissa kuvataan projektin jäsenten kokemukset projektista. Avainsanat: Korppi-opintotietojärjestelmä, Kotka-tietokanta, matkapuhelin, projektin läpivienti, resurssit, WWW-sovellus. i

4 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen Versiohistoria Versio Päivämäärä Muutokset Tekijät Ensimmäinen luonnos valmis. Lukujen päätekstit kirjoitettu, taulukot ja kuvat puuttuvat AH ii

5 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti Tietoa projektista Kuovi-projekti suunnitteli ja toteutti Jyväskylän yliopistolle Korppi-opintotietojärjestelmän tärkeimmistä toiminnoista matkapuhelimiin soveltuvat versiot. Tekijät: Antti Hedlund (AH) Juho Kortelainen (JK) Jaana Ojala (JO) Juhana Pikki (JP) Tilaaja: Vesa Lappalainen Mauno Väisänen Ohjaajat: Vesa Korhonen Jukka-Pekka Santanen Maunu Tuomainen Yhteystiedot: Sähköpostilistat Sähköpostiarkistot kuovi05/ind.html kuovi05_opetus/ind.html Työhuone AgC 222.2, puh iii

6 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen iv

7 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti Sisältö 1 Johdanto 1 2 Termit Aihealueen termejä Teknisiä termejä Taustaa Korppi-järjestelmä Projektin taustalla olevat ongelmat ja tarpeet Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteet Tavoitteiden toteutuminen Tulosten luovuttaminen Oppimistavoitteet ja niiden toteutuminen Organisaatio ja resurssit Projektiorganisaatio Tilat, laitteet, ohjelmistot Hallintatavat Tiedotus Ajankäytön raportointi Palaverit Katselmoinnit Versiointi Dokumentit Tehtävät, työmäärät ja työnjako Vastuualueet Työmäärät Ajankäyttö projektissa Antti Hedlund Juho Kortelainen Jaana Ojala Juhana Pikki v

8 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen 8 Aikataulu Projektin vaiheet Tehtävien aikataulu Tulosten tarkastuspisteet Riskien toteutuminen Kokemattomuus Poissaolot Viestinnän ongelmat Ohjauksen puute Tilaajan edustajan menot Vaatimusten muuttuminen Sisäistettävän tiedon suuri määrä Laite- ja ohjelmisto-ongelmat Kokemukset ja oppiminen Yhteenveto 26 vi

9 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti 1 Johdanto Korppi on Jyväskylän yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle kehitetty opintotietojärjestelmä. Se on ollut toiminnassa vuodesta 2001 lähtien. WWW-selaimia sisältävien matkapuhelimien yleistyessä Korpin tarjoamia palveluita on haluttu käyttää myös matkapuhelimien kautta. Tämän hetkiset sivut sisältävät aivan liikaa tietoa matkapuhelimen ruudulla esitettäväksi ja käytettäväksi. Lisäksi isojen datamäärien liikuttaminen tulee siirtomäärän mukaan laskutettavilla puhelinliittymillä kalliiksi. Kuovi-projekti on Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksen sovellusprojekti. Sen tilaajana toimii Jyväskylän yliopisto. Opiskelijaprojekti suunnittelee ja toteuttaa Korppi-opintotietojärjestelmän keskeisimmät toiminnot paremmin matkapuhelimissa toimiviksi. Projektiraportissa kuvataan projektin taustaa, vaatimusten ja tavoitteiden täyttymistä, aikataulujen ja riskien toteutumista sekä resurssien käyttöä. Sovelluksen vaatimukset ja toiminnot määriteltiin Kuovi-projektin vaatimusmäärittelyssä. Sovelluksen toteutus kuvataan Kuovi-projektin sovellusraporttissa. Luvussa 2 käsitellään dokumentissa esiintyviä termejä. Luku 3 kuvaa projektin taustaa ja kokonaisuutta. Luvussa 4 kuvataan projektin tavoitteiden toteutumista. Luvussa 5 esitellään projektiorganisaatio. Projektin käytänteet ja niiden toimivuus käsitellään luvussa 6. Luvussa 7 kuvataan työjaon ja työmäärien toteutumista. Luvussa 8 käsitellään projektin aikataulua ja sen toteutumista. Luku 9 käsittelee riskien toteutumista. Luvussa 10 projektiryhmän jäsenet kuvaavat kokemuksiaan projektista. 1(26)

10 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen 2 Termit Luvussa esitellään dokumentissa esiintyvät dokumentin aihealueen termit ja tekniset termit. 2.1 Aihealueen termejä Seuraavat termit kuvaavat projektin aihealuetta ja taustaa: Korppi Kotka Matkapuhelin Selain Sovellus on Jyväskylän yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle kehitetty opintotietojärjestelmä. on Korppi-järjestelmän tietokanta ja henkilötietojen hallintaosio. on langaton kannettava puhelin, joka toimii radiotekniikalla soluverkossa. on ohjelma, joka käyttäjän koneella tulkkaa HTML-kieliset sivut kuvaruudulla esitettävään muotoon. sanalla viitataan vaatimusmäärittelyn luvussa 4 Kuovi-projektissa toteutettaviin toiminnallisuuksiin. 2.2 Teknisiä termejä Dokumenttiin ja projektiin liittyviä teknisiä termejä ovat seuraavat: Apache Bugzilla CVS on ilmainen HTTP-palvelinohjelmisto. on ohjelmointivirheiden kirjaamiseen ja käsittelyyn tarkoitettu järjestelmä. (Concurrent Version System) on versionhallintaan tarkoitettu ohjelmisto. 2(26)

11 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti HTML HTTP HTTPS IRC Java JSP Servletti SQL WWW (HyperText MarkupLanguage) on merkkauskieli tekstin sisällön ja rakenteen esittämiseen. (HyperText Transfer Protocol) on WWW-tekniikassa käytettävä tiedonsiirtoprotokolla, jolla asiakkaana toimiva selain pyytää haluttuja sivuja WWW-palvelimelta. (Hypertext Transfer Protocol over Secure Socket Layer) on HTTP-protokollan salattu versio. (Internet relay chat) on TCP/IP protokollan päällä toimiva internetin yli tapahtuvan reaaliaikaisen keskustelun mahdollistava protokolla. on Sunin kehittämä laitteistoriippumaton olio-ohjelmointikieli. (Java Server Pages) on skriptaustyylinen ohjelmointikieli, jossa HTML-koodin sekaan on mahdollista lisätä Java-kielellä kirjoitettua koodia. on palvelimella sijaitseva sovelma (engl. applet), joka toteuttaa HTTP-palvelimen pyynnosta tietyn toiminnon. (Structured Query Language) on tietokannan rakenteen määrittelyyn ja muuttamiseen, tietojen lisäämiseen ja muuttamiseen sekä tietokantakyselyjen suorittamiseen tarkoitettu kieli. (World Wide Web) on Internetissä toimiva hypertekstijärjestelmä. Hypertekstiä selataan selaimella, joka hakee sivuiksi kutsuttuja dokumentteja WWW-palvelimilta ja esittää niitä käyttäjälle. 3(26)

12 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen 3 Taustaa Luvussa käsitellään Korppi-järjestelmää sekä projektin taustalla olevia tarpeita ja ongelmia. 3.1 Korppi-järjestelmä Nykyisen Korppi-järjestelmän edeltäjänä toimi keväällä 1998 opiskelijaprojektina toteutettu Kurki-kurssikirjanpitojärjestelmä. Kurjen kehitystä jatkettiin seuraavana kesänä. Kurki-järjestelmässä havaittiin runsaasti puutteita ja virheitä niin käytettävyydessä kuin toteutuksessakin. Syksyllä 2000 Kotka-projekti alkoi kehittämään sille seuraajaa. Kotka suunnitteli Korppi-järjestelmän tietokannan taulurakenteen ja kartoitti toteutustekniikoita. Keväällä 2001 Korppi-projekti täydensi opintotietojärjestelmää kehittämällä siihen kurssikirjanpito-osion. Korppia on jatkokehitetty kesästä 2001 lähtien tähän päivään saakka. Edellä mainituista järjestelmistä ja niitä kehittäneistä projekteista löytyy enemmän tietoa WWW-sivulta [?]. Korppiin on jokaisella Jyväskylän yliopiston opiskelijalla ja henkilökuntaan kuuluvalla omat käyttäjätunnuksensa. Sisäänkirjautumalla käyttäjät voivat hallita opiskeluunsa ja opetukseensa liittyviä tietoja, kuten mm. ilmoittautua kursseille ja tentteihin, tarkistaa tenttituloksia, lisätä ja poistaa tapahtumia kursseille sekä suunnitella opintojaan tuleville vuosille. 3.2 Projektin taustalla olevat ongelmat ja tarpeet Opiskelijoilla ja henkilökuntaan kuuluvilla ei ole aina mahdollisuutta päästä tietokoneelle johtuen joko paikasta tai mikroluokkien varaustilanteesta. Esimerkiksi tärkeän tentin lähestyessä ilmoittautumisen hoitaminen matkapuhelimen avulla helpottaisi opiskelijaa ja vähentäisi ruuhkaa yleisillä mikroilla. Korppi-järjestelmän nykyisten WWW-sivujen selaaminen on mahdollista uusimmilla HTTPS-protokollaa tukevilla matkapuhelimilla, mutta helppoa se ei ole. Monet hiirellä suoritettavat toiminnot on lähes mahdotonta hoitaa puhelimen näppäimistöllä. Sivuilla on esillä runsaasti tietoa, ja tästä vain pieni osa mahtuu matkapu- 4(26)

13 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti helimen ruudulle kerrallaan, joten halutun rivin löytäminen voi olla hyvinkin hankalaa. Kaikkia Korppi-järjestelmän ominaisuuksia ei ole tarve käyttää matkapuhelimella. Lisäksi jotkut tiedot ja toiminnot ovat luonteeltaan niin monimutkaisia, että niiden räätälöinti yksinkertaisemmaksi ei käytännössä onnistu. Korpin käyttäjien tulisi kuitenkin pystyä käyttämään vähintään järjestelmän eniten käytettyjä toimintokokonaisuuksia nykyistä sujuvammin matkapuhelimella. 5(26)

14 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen 4 Tavoitteiden toteutuminen Luvussa käsitellään projektin tavoitteiden toteutuminen sekä tulokset. 4.1 Tavoitteet Kuovi-projekti suunnitteli ja toteutti helppokäyttöiset WWW-sivut, joiden kautta on mahdollista käyttää Korpin keskeisimpiä toimintoja. Toteutettava sovellus palvelee opiskelijoita ja henkilökuntaa niin Jyväskylän yliopiston kuin avoimen yliopiston puolella. Projektiryhmä toteutti räätälöitäväksi valitut WWW-sivut Java-luokkina ja JSP-tekniikalla, joka perustuu servletteihin ja HTML:ään. Sivut toteutettiin erityisesti matkapuhelimia ja muita mobiililaitteita ajatellen. Toteutetut sivujen ovat datamäärältään keveitä ja ne skaalautvat pienelle ruudulle sopiviksi. Ryhmän ensimmäisiin tehtäviin kuuluui valita yhteistyössä tilaajan kanssa ne toiminnot, joiden muuttaminen paremmin matkapuhelimiin sopiviksi oli mielekästä, ja joille Korpin käyttäjillä on todellista tarvetta. Työ sisälsi räätälöitävien toimintakokonaisuuksien kartoituksen, sovelluksen vaatimusten määrittelyn, sivujen ja tarvittavien luokkien suunnittelun, toteutuksen ja testauksen sekä tulosten ja projektin raportoinnin. Tavoitteita kuvataan tarkemmin Kuovi-projektin vaatimusmäärittelyssä. 4.2 Tavoitteiden toteutuminen WWW-sovellus toteutettiin vaatimusmäärittelyn ja ryhmän tekemien prototyyppisivujen perusteella. Vaatimusmäärittelyssä jokaiselle toiminnolle annettiin priori- 6(26)

15 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti teettitaso. Prioriteettitasoja oli neljä. Ensimmäisen prioriteettitason toiminnoista ryhmä toteutti jokaisen. Toisen prioriteettitason ominaisuuksista toteuttamatta jäivät seuraavat vaatimusmäärittelyn kohdat: 8.4: Kurssin demo- ja tenttituloksia ei esitetä, ennen kuin Korppiin saadaan tähän tarkoitukseen sopiva komponentti : Opettajille tarkoitettuja kokonaisuuksia ei ehditty toteuttaa. Kolmas ja neljäs prioriteettitaso jäivät toteuttamatta, ja näin ollen ne kuuluvat jatkokehityksen piiriin. 4.3 Tulosten luovuttaminen Kaikki projektin aikana tuotettu materiaali poltettiin CD-ROM levylle, joka luovutettiin tilaajalle viimeisessä projektipalaverissa. CD-ROM:n sisältämä materiaali on tarkemmin eritelty Kuovi-projektin projektisuunnitelmassa. Lisäksi tulokset koostettiin projektikansioon, joka jää esille sovellusprojektien tiloihin. 4.4 Oppimistavoitteet ja niiden toteutuminen Projektin tavoitteena oli opettaa ryhmän jäsenille ryhmätyötaitoja, projektinhallintaa, kokoustekniikkaa ja projektiin liittyvää dokumentointia. Projektin päätyttyä jokaisen ryhmän jäsenen tulee tuntea projektin päävaiheet, sekä osata arvioida niiden työmäärää ja ajallista kestoa. Ryhmätyötaidot kehittyivät suuresti projektin aikana. Monissa aikaisemmissa kursseissa on ollut ryhmätöitä, mutta ei läheskään tässä mittakaavassa. Ryhmän jatkuvan sisäisen kommunikoinnin tärkeys nousi hyvin esille. Tällä vältytään tekemästä samoja virheitä useampaan kertaan. Projekti opetti myös vuorovaikutusta projektiorganisaation sisällä. Ryhmä oppi kommunikoimaan tiiviisti tilaajan kanssa ja ilmoittamaan tälle ja muulle organisaatiolle projektin tilanteesta ja etenemisestä. 7(26)

16 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen Palaverit ja niihin liittyvät käytänteet olivat melko vieraita koko ryhmälle. Palaverit olivat kuitenkin ensiarvoisen tärkeässä asemassa projektin määrittelyn ja suunnittelun kannalta. Jokainen ryhmän jäsen oppi toimimaan puheenjohtajana ja sihteerinä, sekä laatimaan palaveriin liittyvät dokumentit. Ryhmä koki saavuttaneensa kaikki asetetut oppimistavoitteet, ja lisäksi monia muitakin projektityöskentelyyn liittyviä asioita. Erityisesti projekti opetti hyvän suunnittelun ja kommunikoinnin tärkeyden. 8(26)

17 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti 5 Organisaatio ja resurssit Luvussa esitellään projektin organisaatio, tilat, laitteet ja ohjelmistot sekä näiden resurssien hyödyntäminen. 5.1 Projektiorganisaatio Projektiryhmään kuuluivat Antti Hedlund, joka toimi projektipäällikkönä, Juho Kortelainen, Jaana Ojala ja Juhana Pikki. Tilaajana toimi Jyväskylän yliopisto, jonka edustajina toimivat Vesa Lappalainen ja Mauno Väisänen. Vesa Lappalaisella on runsaasti kokemusta Korppi-järjestelmästä, joten ryhmä pyysi häneltä ohjeita ja kommentteja sovelluksen kehittämiseen liittyen. Tietotekniikan laitoksen puolesta projektin teknisenä ohjaajana toimi Maunu Tuomainen. Tuomaisen puoleen käännyttiin kehitysympäristöön liittyvien ongelmien sekä ohjelmointiteknisten hankaluuksien yhteydessä. Projektin vastaava ohjaaja oli Vesa Korhonen, ja häntä tehtäviinsä perehdytti Jukka- Pekka Santanen. Korhonen ja Santanen neuvoivat ryhmää projektin läpivientiin liittyvissä asioissa ja kokouskäytänteissä. Projektin siirryttyä toteutusvaiheeseen, projektiorganisaatioon liittyi kaksi käytettävyyden opiskelijaa, Elina Halmu ja Ville Mönkkönen, jotka tekivät käytettävyysanalyysin projektiryhmän toteuttamista prototyyppisivuista. ATK-tuen puolesta mukana olivat Harri Tuomi, Mika Harju ja Petteri Olkinuora. He auttoivat laitteisiin ja ohjelmistoihin liittyvissä ongelmissa. ATK-tuelta ryhmä pyysi erinäisiä ohjelma- ja plugin-asennuksia, sekä rikkoutuneiden hiirien ja näppäimistön korvaamista toimivilla. 5.2 Tilat, laitteet, ohjelmistot Projektiryhmällä oli käytettävissään lukittava työhuone Tietotekniikan laitoksen puolesta. 9(26)

18 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen Huoneessa oli käytettävissä neljä mikrotietokonetta, joista kolme oli varustettu Windows XP- ja yksi Linux Fedora- käyttöjärjestelmällä. Koneisiin oli asennettuna ohjelmistokehitysympäristöksi Elipsen versio 3.1 Java- ja JSP-koodin tuottamista varten. Linux-koneeseen on asennettu PostgreSQL-tietokannanhallintajärjestelmän versio 8.0.4, ja Kotka-tietokannan karsittu versio. Korpista ryhmällä on käytössä version lähdekoodi. WWW-palvelimena käytössä on Apache ja servlettimoottorina Tomcat-palvelimen versio Projektipäällikon koneeseen oli asennettuna Microsoftin ohjelmistot Visio 6.0 kaavioiden piirtoa ja Project 9.0 projektin hallintaa tukemaan. Projektin tiedostojen hallintaa ja säilytystä varten ryhmällä oli käytössö osio verkkoasemalla hakemistossa //eppi.it.jyu.fi/kuovi. Lisäksi CVS-versionhallintaa varten projektilla oli oma haara koneessa sorsa.it.jyu.fi. Tietotekniikan laitokselta oli mahdollista lainata erinäisiä kirjoja lähdemateriaaliksi. Näistä ryhmä käytti hyödykseen L A TEX-kirjoja sekä JSP-kirjoja. Myös aikaisempien sovellusprojektien projektikansiot olivat vapaasti nähtävillä. Tarjolla oli myös mahdollisuus lainata kannettava PC ja videoprojektori sekä digitaalisanelin ja MiniDisc-tallennin. Kannettavaa ja videoprojektoria ryhmä käytti viikkopalavereissaan, mutta äänitallentimien käyttöön ei ilmennyt tarvetta. Projektin palavereita varten oli käytössä sovellusprojektien tiloista löytyvä kokoustila. Sovelluksen testausta varten ryhmällä oli käytössä Vesa Lappalaiselta saatu Nokian 6630 matkapuhelin. Ihmetystä herätti kyseisen puhelimen selaimen kykenemättömyys HTML-taulukoiden esittämiseen. 10(26)

19 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti 6 Hallintatavat Tässä luvussa kuvataan hallintatapojen toimivuutta. 6.1 Tiedotus Tiedotukseen projektiorganisaation sisällä oli kaksi sähköpostilistaa: kuovi05@korppi.jyu.fi koko organisaatiota koskevien asioiden tiedotukseen, sekä kuovi05_opetus@korppi.jyu.fi projektiryhmän ja heidän ohjaajiensa väliseen kommunikointiin. Lisäksi ryhmä loi itselleen oman sähköpostilistan kuovipien.group@korppi.jyu.fi sisäisten asioidensa hoitamiseen, mutta tälle ei todellisuudessa ollut käyttöä, sillä ryhmän jäsenet tapasivat lähes jokaisena arkipäivänä. Listojen arkistoidut viestit ovat nähtävillä WWW-osoitteissa ja Tiedotukseen kuului myös ryhmän projektille tekemät WWW-sivut, jotka löytyvät osoitteesta Tällä sivulla ovat nähtävillä projektin aikana tuotetut dokumentit, sekä projektin alussa tehdyt demosivut sovelluksesta. 6.2 Ajankäytön raportointi Jokainen ryhmän jäsen piti projektin edetessä kirjaa henkilökohtaisista työtunneistaan. Tähän käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa, johon saatiin valmis ajankäytön mallipohja Petri Heinoselta. Mallipohjassa esiintyi joitakin eri kieliversioista johtuvia ongelmia, mutta ne selvisivät yhteistyöllä Heinosen kanssa. 11(26)

20 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen 6.3 Palaverit Projektin alkuvaiheessa viikkopalavereja pidettiin viikoittain. Toteutusvaiheeseen edetessä jätettiin kaksi palaverikertaa väliin, ja kaksi kertaa palaverin sijaan järjestettiin koodikatselmus. Palavereita järjestettiin yhteensä 11. Projektipäällikkö laati esityslistan palavereihin, ja toimitti sen sähköpostilla kaikille kokoukseen kutsutuille viimeistään vuorokautta ennen kokousta. Puheenjohtajana ja sihteeriän toimi kukin ryhmän jäsen vuorotellen. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta suoritettiin ryhmän sisällä ennen kokousta. Parissa ensimmäisessä palaverissa sihteereitä valittiin kaksi, sillä sovittavia asioita oli silloin runsaasti. Palavereissa noudatettiin normaaleja kokouskäytänteitä. Puheenjohtaja avasi palaverin, johdatti sen läpi esityslistan mukaisesti ja päätti palaverin. Palaverin jälkeen sihteeri laati kokouksista pöytäkirjan, ja toimitti sen puheenjohtajan hyväksynnän jälkeen palaveriin osallistuneille. Pöytäkirjat läpikäytiin ja hyväksyttiin seuraavissa palavereissa. 6.4 Katselmoinnit Projektin kuluessa järjestettiin kaksi koodikatselmointia. Näitä varten projektiryhmä toimitti katselmoitavat lähdekoodit WWW-sivujen kautta nähtäväksi vähintään kahta vuorokautta ennen katselmointitilaisuutta. Katselmointeihin osallistuivat ryhmän jäsenten lisäksi vastaava ohjaaja ja hänen perehdyttäjänsä, tekninen ohjaaja, tilaajan edustajana Vesa Lappalainen, Korppi-asiantuntijana Minna Hillebrand ja olio-ohjelmoinnin tuntijana Jonne Itkonen. Ensimmäinen katselmointi eteni hieman hankalasti johtuen ryhmän kokemattomuudesta. Tästä viisastuneena toiseen katselmointiin oli valittu puheenjohtaja ja sihteeri läpikäyntiä helpottamaan. Selkeän esityslistan laatiminen helpottaisi myös katselmoinnin onnistumista. 6.5 Versiointi Kirjoitettavien dokumenttien versioinnissa käytettiin juoksevaa numerointia. Ensimmäinen versio on 0.1 ja valmis dokumentti on versio (26)

21 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti Lähdekoodin versiointi tapahtui CVS:n avulla. CVS päivittää tiedoston versionumeroa automaattisesti, joten käytäntöä tähän ei tarvinnut sopia. 6.6 Dokumentit Dokumenttien kielenä oli suomi, ja dokumentointiin käytettiin L A TEX-ladontaohjelmistoa. Tiedostot tallennettiin ja julkaistiin sekä.pdf- että.tex-muodossa projektin WWW-sivujen kautta. Dokumenttitiedostojen nimeämisessä käytettiin muotoa nimiversio.pääte, jossa kaikki merkit kirjoitetaan pienillä kirjaimilla ilman skandinaavisia merkkejä. Esimerkiksi vaatimusmäärittelyn neljäs versio nimetään vaatimusmaarittely04.pdf. Tekeilläolevat ja valmiit dokumentit säilytettiin eppi-verkkolevyllä. Jokaisella dokumentilla oli oma vastuuhenkilönsä, joka huolehti, että se oli valmiina sovittuun päivään mennessä. Vastuuhenkilö toimitti dokumentin projektiorganisaatiolle ennen kokousta, jossa dokumentti oli määrä hyväksyä. Dokumentteja tarkasteltiin palavereissa, ja niihin tehtiin muutoksia pöytäkirjaan kirjattujen ehdotusten pohjalta. Hakemistorakenne verkkolevyllä projektin päättyessä sekä CD-levyllä on seuraavanlainen: 13(26)

22 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen dokumentit ajankaytto esittelyt palaverit raportit kaytettavyysraportti kyselyraportti projektiraportti sovellusraportti testausraportit sopimukset suunnitelmat projektisuunnitelma sovellussuunnitelma vaatimusmaarittely koti lahdekoodi luokkadokumentit prototyyppi salaiset Antti Juho Jaana Juhana Sahkopostiarkistot ryhmän jäsenten ajankäyttötaulukot väli- ja loppuesittelyiden materiaalit palaverien esityslistat ja pöytäkirjat projektin tulosten raportointi käytettävyyspäivän raportti raportti käytettävyyskyselystä projektin aikana tehdyt sopimukset projektiin liittyvät suunnitelmat projektin kotisivujen kehityskansio koodin ohjelmalistaukset prototyyppisivut henkilökohtaiset kansiot keskeneräisille dokumenteille projektin sähköpostiarkistojen sisältö 14(26)

23 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti 7 Tehtävät, työmäärät ja työnjako Luvussa kuvataan projektin tehtävien jakautumista jäsenien kesken, sekä tehtävien jaossa ilmenneet muutoksen suunniteltuihin verrattuna. Yleisesti ottaen ison työtuntimäärän jakaminen oli erittäin haastava tehtävä. Aikaisempaa kokemusta tästä ei ollut kenelläkään ryhmän jäsenistä. Kun kyseessä oli Korpin kaltainen iso järjestelmä, olisi siihen pitänyt keretä tutustumaan melko laajasti ennen työjakoa, sillä monet toteutettavat kokonaisuudet ilmenivät vasta suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. 7.1 Vastuualueet Projektipäälliköksi valittiin 29.9 Antti Hedlund. Projektin suunnittelun ja sovelluksen määrittelyn aikana Antti Hedlund keskittyi projektin suunnitteluun sekä Juho Kortelainen ja Jaana Ojala vaatimusten määrittelyyn. Juhana Pikillä oli päävastuu prototyyppisivujen toteutuksesta. Toteutusvaiheessa Antti Hedlundin tehtäviin kuului opintojen seuraamiseen ja kurssitietoihin kuuluvat sivut, Juho Kortelainen keskittyi käyttäjänhallintaan ja puurakenteen toteuttamiseen, Jaana Ojala tenttien hallintaan ja Juhana Pikki kalenterin sekä tyyliasetusten totteuttamiseen. Jokainen vastasi oman aiheensa luokkajaosta ja -suunnittelusta. 7.2 Työmäärät Taulukoissa 7.1 ja 7.2 on esitetty projektin läpiviennin suunniteltu ja toteutunut työtuntimäärä, sen jakautuminen ryhmän jäsenille sekä oheiskurssin työtunnit. (Taulukot tulee kunhan valmistuvat) 7.3 Ajankäyttö projektissa Kuvissa x ja y on esitelty projektin ajankäyttöä koko projektin osalta. Eniten aikaavievät kokonaisuudet ovat toteutus, suunnittelu, palaverit ja perehtyminen (jos 15(26)

24 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen oheiskurssia ei lasketa). Näihin kului yli 70% työtunneista. Toteutukseen käytettiin noin 400 työtuntia. Suunniteltu määrä ylittyi noin 80 tunnilla. Myös suunnitteluun varattu aika ylittyi noin 40 tunnilla. Palavereihin varattu aika ei täyttynyt, sillä palaverien kesto tippui huomattavasti, kun projekti eteni toteutusvaiheeseen. Kuvassa z on esitetty projektin ajankäyttö viikoittain. Ensimmäiset kuusi viikkoa etenivät melko tasaisesti. Toteutusvaiheen alkaessa työtahti kasvoi huomattavasti. Suurin piikki on havaittavissa viikolla 46, kun projektiryhmä valmistautui ensimmäiseen koodikatselmointiin. 7.4 Antti Hedlund Projektipäällikön ominaisuudessa Antti Hedlund käytti huomattavasti muita enemmän aikaa projektin hallintaan. Tämä muodostui isoimmaksi tehtäväkokonaisuudeksi hänen osaltaan (25%, 85 tuntia). Toteutukseen hän joutui panostamaan odotettua enemmän. Antin vastuulle jäi kurssitietojen ja kursseille ilmoittautumisen toteuttaminen. Suunnitellusta poiketen hän ei toteuttanut ryhmien hallintaan liittyvää osiota, sillä sen prioriteettia muutettiin pienemmäksi projektin edetessä. Toteutus osoittautui hankalammaksi ja aikaavievemmäksi, kuin mitä ryhmä oli etukäteen osannut aavistaa. Antti käytti ison osan ajastaan dokumenttien, kuten projektisuunnitelman ja -raportin kirjoittamiseen. Antin työtunnit on esitetty kuvassa x piirakkadiagrammimuodossa. Viikoittainen ajankäyttö oli Antin osalta tasaista alusta loppuun. Hän työskenteli projektin jokaisella viikolla. Suurin piikki osui viikolle 46, jolloin oli ensimmäinen koodikatselmointi. Kuvassa x on esitetty Antin viikkotuntien jakautuminen. 7.5 Juho Kortelainen Juho Kortelainen käytti isoimman osan ajastaan toteutukseen (37%, 135 tuntia). Tämä määrä ylitti suunnitellun runsaasti, mutta Juhon vastuulla olivat sovelluksen kriittisimmät osat. Hän toteutti käyttäjänhallintaan, navigointiin ja Korppi-järjestelmän 16(26)

25 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti puurakenteeseen liittyvät kohdat. Puurakenteen toteutukseen ei ollut varattu työtunteja, sillä projektipäällikkö ei tuntenut sovelluksen rakennetta etukäteen riittävän hyvin. Tästä johtuen tapahtumien lisäämiseen tarvittavat osat jäivät toteuttamatta. Juhon vastuualueeseen kuului JSP-sivuihin ja Java-papuihin perehtyminen. Hän osallistui myös vaatimusmäärittelyn kirjoittamiseen. Juhon ajankäyttö on esitetty kuvassa x piirakkadiagrammimuodossa. Juhon työtahti oli projektin alussa muita hitaampi, sillä hän osallistui melko vähän projektin ja sovelluksen suunnitteluun sekä määrittelyyn. Hänen panostuksensa projektiin kasvoi huomattavasti toteutusvaiheen alettua. Suurimmat piikit osuvat viikoille 46 ja 47. Juhon viikoittainen ajankäyttö on esitety kuvassa x. 7.6 Jaana Ojala Jaana Ojala teki ison työn vaatimuksia määritellessä. Vaatimuksia ja niiden prioriteettejä hiottiin moneen otteeseen, ja niinpä määrittelyyn varattu aika ylittyi hänen, ja koko ryhmän osalta. Muuten Jaanan ajankäyttö eteni melko tarkkaan suunnitellun mukaisesti. Jaanan työtunnit on esitetty kuvassa x piirakkadiagrammimuodossa. Jaana Ojala oli töissä projektin jokaisella viikolla. Hänen osaltaan viikottainen työmäärä jakautui erittäin tasaisesti yhtä viikkoa lukuunottamatta. Viikolla 46 hän ylitti normaalin työmääränsä suuresti. Tällöin hän saattoi vaatimusmäärittelyn lopulliseen muotoonsa. Jaanan viikottainen ajankäyttö on esitetty kuvan x diagrammissa. 7.7 Juhana Pikki Juhana Pikki käytti 64% ajastaan suunnitteluun ja toteutukseen. Hän toteutti sovelluksen kalenteriosion, joka oli kyselyiden perusteella tärkein toiminto Korppijärjestelmässä. Hän käytti merkittävän osan ajastaan myös sovellussuunnitelman ja 17(26)

26 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen -raportin kirjoittamiseen. Juhanan työtunnit on esitetty kuvan x piirakkadiagrammissa. Juhana Pikin viikottaiset työtunnit jakautuivat projektin alussa erittäin tasaisesti. Hän oli töissä kaikilla projektiviikoilla lukuunottamatta viikkoa 51. Juhana pyrki toteutusvaiheessa työskentelemään muita enemmän, sillä hän lähti joululomalle Tämä näkyy selvästi neljän viimeisen viikon ajankäytössä. Myös Juhanan kohdalla suurimmat ajankäyttöpiikit osuvat ensimmäistä katselmointia edeltävälle ja seuraavalle viikolle. Juhanan työviikot on esitetty kuvassa x. 18(26)

27 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti 8 Aikataulu Luvussa käsitellään projektin aikataulun toteutumista projektin vaiheiden osalta. 8.1 Projektin vaiheet Kuovi-projekti alkoi pidetyllä aloitusluennolla. Tällöin suoritettiin ryhmä- ja aihejako. Projektin läpivienti tapahtui prototyyppimallia käyttäen. Sovelluksen määrittely ja suunnittelu saivat alkunsa jo projektin aloitusvaiheessa, kun ryhmälle annettiin tehtäväksi muodostaa demoja matkapuhelimeen sopivista Korppi-järjestelmän WWWsivuista. Näitä prototyyppejä muokattiin koko määrittely- ja suunnitteluvaiheen ajan. Lopulliset sivut toteutettiin prototyyppisivuja apuna käyttäen. Projektin alkuvaiheen tuloksena valmistui projektisuunnitelma. Vaatimusmäärittely eteni normaalista mallista poiketen lähes rinta rinnan projektin suunnittelun kanssa, koska vastaavat Korppi-sivut ovat jo olemassa. Määrittelyn aikana selvitetettiin ne tavoitteet ja vaatimukset, jotka valmiin sovelluksen tulee täyttää. Vaatimuksista rajattiin yhteistyössä tilaajan kanssa ne, joita pidettiin tärkeimpinä, ja jotka projektin puitteissa on mahdollista toteuttaa. Nämä vaatimukset kirjattiin vaatimusmäärittelyyn. Suunnitteluvaiheessa paneuduttiinn määriteltyjen vaatimusten ohjelmallisen toteutuksen suunnitteluun. Sovellukselle määritelriin rakenne tietorakenteiden ja aliohjelmien osalta. Suunnittelussa hyödynnetään olemassaolevia Korppi-luokkia ja JSPsivuja. Suunnitteluvaiheen tulokset ovat kirjattuna sovellussuunnitelmassa. Toteutusvaihe alkoi sovelluksen suunnittelun aikana. Ohjelmakoodi tuotettiin tehtyjen suunnitelmien pohjalta. Lähdekoodia ja sivuja tarkasteltiin tilaajan edustajan kanssa viikkopalavereissa. Lisäksi järjestettiin kaksi koodikatselmusta. Toteutuksen aikana ryhmä suoritti myös yksikkötestausta jokaiselle valmistuvalle sovelluksen osalle. Kun ryhmä sai sovelluksesta valmiiksi yhtenäisen, toimivan kokonaisuuden, lähdekoodit siirrettiin erilliselle, julkisesti käytettävissä olevalle koneelle, jonka kautta sovellusta oli mahdollista testata laajemmin. 19(26)

28 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen Viimeistelyvaiheessa kirjoitettiin sovellus- ja projektiraportti. Varsinaista kättöohjetta ei ollut tarpeellista kirjoittaa, mutta ryhmä toteutti sovellukseen infosivun, joka selvittää sovelluksen eroavuudet varsinaiseen Korppi-järjestelmään. Tuotetut dokumentit ja muut tulokset koottiin viimeistelyvaiheen aikana projektikansioon. Eri vaiheiden suunniteltu ja toteutunut aikataulu esitetään luvussa Tehtävien aikataulu (Tähän tulee gant-kaaviot suunnitellusta ja toteutuneesta aikataulusta) Pääsääntöisesti projekti eteni suunnitellun aikataulun mukaan. Pientä päivämääristä lipsumista ilmeni, mutta tämä oli odotettavissa, sillä aikataulun suunnittelusta ei ollut aikaisempaa kokemusta. Toteutusvaiheen alkaminen viivästyi jonkin verran Eclipsessä ja CVS:ssä esiintyneiden ongelmien takia. 8.3 Tulosten tarkastuspisteet Projektin etenemistä seurattiin erinäisten tarkastuspisteiden avulla. Tarkastuspisteet on esitetty taulukossa 8.1. Taulukkoon on merkitty suunniteltu ja toteutunut päivämäärä. Vaihe Tulos Vastuuhlö. Suunniteltu Toteutunut Projektin suunnittelu Projektisuunnitelma AH Vaatimusten määrittely Vaatimusmäärittely JK Sovelluksen suunnittelu Sovellussuunnitelma JP Sovellusraportti JP Toteutus Sovelluksen testiversio Kaikki Testaus Testaussuunnitelma JO Ei toteutettu Testausraportti JO Projektin viimeistely Projektiraportti AH 5.1. Taulukko 8.1: Tulosten vastuuhenkilöt ja tarkastuspisteet. Dokumenttien valmistuminen laahasi hieman jäljessä koko projektin ajan. Tähän johti osaltaan liian optimistinen arviointi niihin kuluvan ajan osalta. Vaatimusmää- 20(26)

29 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti rittelyn viivästyminen johtui runsaasta prioriteettien ja esitystapojen muuttamisesta. Sovellussuunnitelman loppuunsaattamista lykättiin tietoisesti, että toteutusvaihe saatiin kunnolla etenemään. Gantt-kaavio sisältäen mielellään tehtäväjaon jäsenten kesken. Tarkastuspisteet ja katselmoinnit. 21(26)

30 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen 9 Riskien toteutuminen Tässä luvussa käsitellään projektisuunnitelmassa mainittujen riskien toteutumista, sekä niiden vaikutusta projektin etenemiseen ja läpivientiin. Toteutuneiden riskien kohdalla kuvataan myös toimenpiteet ongelmatilanteessa. Riskit on esitetty alla olevassa taulukossa. Riski Todennäköisyys Toteutuminen Henkilöihin liittyvät riskit Kokemattomuus suuri kyllä Poissaolot keskinkertainen ei Viestinnän ongelmat keskinkertainen kyllä Ohjauksen puute pieni ei Tilaajan edustajan menot keskinkertainen ei Toteutukseen liittyvät riskit Vaatimusten muuttuminen suuri kyllä Sisäistettävän tiedon suuri määrä suuri kyllä Laite- ja ohjelmisto-ongelmat keskinkertainen kyllä Taulukko 9.1: Projektin riskit. 9.1 Kokemattomuus Projektiryhmän jäsenten kokemattomuus oli jo etukäteen tiedostettu asia. Tämä hankaloitti projektin suunnittelua erityisesti aikataulun ja työtuntien suunnittelun kohdalla. Mitään suurempia ongelmia kokemattomuudesta ei kuitenkaan koitunut, vaan projekti saatiin vietyä kunnialla loppuun, ja tärkeimmät tavoitteet toteutuivat. Projektin hallintaan ja läpivientiin ryhmä sai neuvoja projektin ohella suoritettavan erilliskurssin puitteissa. Lisäksi projektiryhmä sai arvokkaita ohjeita ohjaajiltaan. 9.2 Poissaolot Koko syksyn kestävän opintokokonaisuuden aikana ryhmän jäsenten sairastuminen oli erittäin todennäköistä. Kukaan ei kuitenkaan joutunut olemaan poissa sai- 22(26)

31 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti rastapausten tai muiden äkillisten menojen takia. Yksi ryhmän jäsenistä poistui joululomalle muutamaa päivää muita aikaisemmin, mutta tämä oli etukäteen tiedostettu asia, joten siihen osattiin varautua asiaankuuluvalla tavalla. 9.3 Viestinnän ongelmat Viestimisessä oli projektin alkuvaiheissa jonkin verran puutteita. Projektiryhmä ei informoinut ohjaajia riittävästi projektin etenemisestä. Tästä johtuen vastaava ohjaaja ei ollut perillä kaikista projektiin liittyvistä asioista. Ryhmä kuitenkin otti opikseen, ja projektin loppua kohden tiedotuksen määrä nousi paremmalle tasolle. 9.4 Ohjauksen puute Tämä riski ei toteutunut missään vaiheessa projektia. Projektin hallintaan liittyvissä asioissa apua voitiin kysyä vastaavalta ohjaajalta, joka oli kiitettävän usein tavoitettavissa henkilökohtaisesti. Itse sovellukseen liittyvissä kysymyksissä ryhmä kysyi neuvoja tekniseltä ohjaajaltaan ahkerasti. Myös Korpin kehittäjätiimiltä saatiin runsaasti apua Korpille omistetun Irc-kanavan kautta. 9.5 Tilaajan edustajan menot Tilaajan edustaja ilmoitti omista menoistaan hyvissä ajoin, joten näihin tilanteisiin voitiin varautua. Tilaaja oli kuitenkin tavoitettavissa lähes aina, kun ryhmän piti saada hänen mielipiteensä johonkin asiaan. 9.6 Vaatimusten muuttuminen Vaatimukset muuttuvat lähes jokaisen projektin aikana. Tämän projektin tapauksessa vaatimuksia kuitenkin lähinnä vähennettiin, sillä projektin edetessä ryhmä huomasi, ettei ehtisi toteuttamaan kaikkia etukäteen määriteltyjä vaatimuksia. Tämä johtui siitä, ettei työn monimutkaisuudesta ollut realistista käsitystä, ennen kuin siitä saatiin omakohtaisia kokemuksia. Aikataulutukseen oli tästä syystä suhtauduttu 23(26)

32 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen turhan optimistisesti. 9.7 Sisäistettävän tiedon suuri määrä Korppi-järjestelmää on kehitetty vuodesta 2001 lähtien, ja sen lähdekoodissa on yli koodiriviä. Yksi ihminen joutuisi käyttämään pitkän ajan perehtymiseen, ennen kuin hänellä olisi edes jonkinlainen yleiskuva järjestelmästä. Tämä riski oli siten erittäin todennäköinen. Riskiin varauduttiin jakamalla jokaiselle ryhmän jäsenelle selkeät alueet, joihin perehtyä. Tarpeen vaatiessa he osasivat neuvoa muita oman erityisalueensa suhteen. 9.8 Laite- ja ohjelmisto-ongelmat Projektin aikana ryhmän koneista hajosi näppäimistö ja kaksi hiirtä. Yhteys mikrotukeen pelasi hyvin, ja hajonneet laitteet saatiin vaihdettua toimiviin parin tunnin sisällä. Eclipse ja L A TEXoliva ryhmän jäsenille melko vieraita. Erityisesti Eclipse ja sen CVSplugin tuottivat ongelmia. Tekninen ohjaaja oli tottunut käyttämään näitä Linuxympäristössä, joten Windowsin yhteydessä Eclipse tuotti ongelmia, joihin hän ei ollut osannut varautua. Lisäksi CVS:n toiminta oli muuttunut oleellisesti Eclipsen versiosta 3.0 versioon 3.1 siirryttäessä. CVS:n toimintaan saattaminen vei runsaasti aikaa tekniseltä ohjaajalta, ja tämä viivästytti toteutuksen alkuunsaantia jonkin verran. 24(26)

33 Julkinen Projektiraportti 0.1 Kuovi-Projekti 10 Kokemukset ja oppiminen (Huomioi erillisen itsearvioinnin vaatimus. Itsearvioinnissa asioita voi tarkastella vapaammin sekä annetaan arvosana projektiorganisaatioon kuuluville. Katso projektiohje.) Henkilökohtaiset kokemukset ja oppiminen. Projektipäällikön kannattaa tarkastella kokemuksiaan myös projektin hallinnan ja johtamisen kannalta. Projektiraportissa tulee myös analysoida projektin ja sen jäsenten toimintatapoja, ongelmia, vaikeuksia ja tehtyjä ratkaisuja sekä sitä, miten ne vaikuttivat projektin läpivientiin. Kyseisten asioiden pohtiminen on olennaista kunkin projektin jäsenen oppimisen kannalta. 25(26)

34 Kuovi-Projekti Projektiraportti 0.1 Julkinen 11 Yhteenveto Kuovi-projekti toteutettiin syksyllä 2005 Jyväskylän yliopiston opiskelijaprojektina. Projektin tilaajana toimi Jyväskylän yliopisto. Projekti suunnitteli ja toteutti Korppiopintotietojärjestelmästä tärkeimmät toiminnot matkapuhelimella helpommin käytettävään muotoon käyttäen Javaa ja JSP:tä. Sovellus valmistui tärkeimmiltä osiltaan ajallaan, osa toiminnoista jätettiin jatkokehitykseen. Projektin tavoitteena oli opettaa ryhmän jäsenille projektin hallintaan, ryhmätyöhön ja kommunikointiin liittyviä taitoja. Samalla syhmä sai kokemusta dokumentointiin ja kokouskäytänteisiin liittyen. Ryhmä oppi myös projektin aikataulun ja tehtävien suunnittelua ja työjakoa. Projektiryhmä koki suoriutuneensa projektin läpiviennistä onnistuneesti, ja saaneensa runsaasti kokemuksia ja taitoja, joita muiden opintokokonaisuuksien puitteissa ei olisi mahdollista saada. 26(26)