Hälyri-Sovellusprojekti. Projektisuunnitelma

Transkriptio

1 Hälyri-Sovellusprojekti Projektisuunnitelma Niko Mononen Veli-Mikko Puupponen Ilkka Rautiainen Atte Söderlund Versio: Julkinen 27. helmikuuta 2014 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä

2 Hyväksyjä Päivämäärä Allekirjoitus Nimenselvennys Projektipäällikkö Tilaaja Ohjaaja..2014

3 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Tietoa dokumentista Tekijät: Niko Mononen (NM) Veli-Mikko Puupponen (VMP) Ilkka Rautiainen (IR) Atte Söderlund (AS) Dokumentin nimi: Hälyri-projekti, Projektisuunnitelma Sivumäärä: 18 Tiedosto: projektisuunnitelma.tex Tiivistelmä: Projektisuunnitelma kuvaa Hälyri-projektin suunniteltua läpivientiä. Suunitelmasta selviää projektin taustat, käytettävissä olevat resurssit, sekä tavoitteet. Suunitelmassa on myös kuvattu projektin tehtävien jakautuminen jäsenten kesken, sekä projektin prosessimalli ja läpiviennin aikataulu. Suunitelmassa kartoitetaa projektiin liittyviä riskejä on kartoitettu, sekä arvioitu niiden todennäköisyyttä, toteutumisen haittavaikutuksia ja hallintaa. Avainsanat: Hätäkeskus, hätäpuhelu, matkapuhelin, sovellus, EKG, videopuhelu, wp8, i

4 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Versiohistoria Versio Päivämäärä Muutokset Tekijät Projektisuunitelman tekeminen aloitettu. NM Suunitelmaa täydennetty. NM Projektin hallinta NM Prosessimalli ja riskit NM Johdanto, yhteenveto ja viimeistelyä NM Aikataulutus ja työnjako. ja viimeistelyä NM ii

5 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Tietoa projektista Projektin tarkoituksena on kehittää ja demonstroida uudenlainen yhteys hädässä olevien ihmisten sekä hätäkeskusten välillä. Keskeinen ajatus on hyödyntää matkapuhelimien merittävästi lisääntynyt datan lähetys- sekä vastaanottokyky osaksi auttamisprosessia. Prohektin avulla pyritään osoittamaan teknologiset mahdollisuudet ja haasteet, sekä tehostamaan ja automatisoimaan toimintaa niiltä osilta kuin se on järkevää. Tavoiteena projektilla on luoda aikaisempaa tarkempi kuva todellisesta tilanteesta entistä lyhyemmässä ajassa. Tämä auttaa pelastamaan ihmishenkiä, parantamaan palvelun laatua sekä tehostamaan resurssien käyttöä. Tekijät: Niko Mononen (NM) Veli-Mikko Puupponen (VMP) Ilkka Rautiainen (IR) Atte Söderlund (AS) Tilaaja: Vesa Lappalainen Tero Tuovinen Ohjaajat: Jaakko Kosonen - Jukka-Pekka Santanen Asiantuntijat: Helena Jäntti Yhteystiedot: Sähköpostilistat: Sähköpostiarkistot: halyri_opetus@korppi.jyu.fi servlet/list-archive/halyri/, servlet/list-archive/halyri_opetus/ Projektitila: AgC / iii

6 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen iv

7 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti Sisältö 1 Johdanto 1 2 Termit 2 3 Taustaa 3 4 Tavoitteet Projektin tavoittet Oppimistavoitteet Organisaatio ja Resurssit Projektiorganisaatio Projektin tilat, laitteet ja ohjelmistot Luennot ja perehdytykset Projektin hallinta Hallintatavat Tiedotus Palaverit Dokumentit Versiointi ja versionhallinta Tulosten hyväksyminen Tulosten koostaminen ja toimittaminen Tehtävät, työmäärät ja työnjako Vastuualueet Työmäärä Prosessimalli ja aikataulu Prosessimalli Aikataulu Riskit ja riskien hallinta Yhteenveto Lähteet 18 v

8 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen vi

9 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 1 Johdanto Hälyri -projekti toteuttaa sovellusprojektikurssilla keväällä 2014 kartoituksen ja prototyypin hätäkeskussovelluksesta. Sovelluksen on tarkoitus hyödyntää kehittyneiden matkapuhelinten ominaisuuksia hätäpuhelun aikana osana auttamisprosessia. Projektisuunnitelma kuvaa Hälyri-projektin suunniteltua läpivientiä. Suunitelmasta selviää projektin taustat, käytettävissä olevat resurssit, sekä tavoitteet. Suunitelmassa on myös kuvattu projektin tehtävien jakautuminen jäsenten kesken, sekä projektin prosessimalli ja läpiviennin aikataulu. Suunitelmassa kartoitetaa projektiin liittyviä riskejä on kartoitettu, sekä arvioitu niiden todennäköisyyttä, toteutumisen haittavaikutuksia ja hallintaa. Suunnitelman laatimisessa on hyödynnetty Paatti-projektin projektisuunnitelmaa [3] sekä Sovellusprojektien ohjetta [1]. Luvussa 2 esitellään dokumentissa käytetyt termit ja niiden merkitys. Luku 3 kuvaa projektin taustoja ja tavoitteita, sekä projektiryhmän jäsenten oppimistavoitteita. Luvussa 4 esitellään projektin organisaatio ja resurssit. Luvussa 5 kuvataan projektin hallintaa. Luvussa 6 hahmotellaan projektin keskeisimmät tehtävät, oleellisimpien tulosten vastuuhenkilöt sekä arviot tehtävien työmääristä. Luvussa 7 kuvataan projektin prosessimalli ja aikataulu. Luvussa 8 kuvataan projektiin liittyvät riskit ja niiden hallinta. 1(18)

10 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 2 Termit Dokumentin aihealueen termejä ovat seuraavat: Sovellusprojekti EKG on tietotekniikan laitoksen opintojakso. Sydänsähkökäyrä eli elektrokardiogrammi. Dokumentissa esiintyviä teknisiä termejä ovat seuraavat: WP8 Windows phone 8. Sprintti Ohjelmistokehityksen ajanjakso. 2(18)

11 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 3 Taustaa Matkapuhelinteknologia on kehittynyt huimasti kuluneen vuosikymmenen aikana. Nykyisin Suomessa jokaiseen puhelinliittymään kytketään automaattisesti mahdollisuus tietoliikennedatan siirtämiseen ja käytännössä suurin osa tänäpäivänä myytävistä matkapuhelimista on varustettu "älyominaisuuksilla". Tämä älypuhelimien laaja kattavuus tarjoaa luonnollisen ja tehokkaan tavan lähestyä kehittämään perinteistä hätäpuhelua nykyaikaan. Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Hätäkeskuksen tehtävänä on puhelun aikana luoda vakioidulla menettelyllä riskiarvio tilanteesta ja välittää tehtävä asianomaiselle viranomaiselle. Tänä päivänä hätäpuhelu on rajoittunut puheyhteyteen hätäkeskuksen päivystäjän kanssa. Pelkän puheyhteyden avulla kokonaisarvion tekeminen tilanteesta voi ola joskus erittäin haastavaa ja virhearvioita sekä niiden seurauksia voidaan lukea päivälehdistä aika-ajoin. Tämä voi aiheuttaa seuraavanlaisia ongelmia: Tilannetta tai riskiä ei tunnisteta Viranomaisapu viivästyy tai jää saapumatta, jolloin pahimmillaan menehtyy ihmishenkiä Tilanne tai riski yiarvioidaan Viranomaisresurssien epätarkoituksen mukainen käyttö Liian suuri vaste tehtövön todelliseen riskiin nähden Hälytysajojen lisääntyminen lisää liikenneriskiä Projektin tavoitteena on osoittaa uudenmallisten yhteyksien laaja ja innovatiivinen hyödynnettävyys hätätilanteiden arvioinnissa sekä hallinnassa. Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella on laaja kokemus julkisen hätäviestijärjestelmän kehittämisestä sekä pilotoinnista. Tästä saadun tiedon perusteella vastaava hätäpuhelu pilotointi voitaisiin luotettavasti suorittaa yliopiston projektissa. Projektisa kehitettäisiin pilotti, älypuhelinsovellus, joka voisi toimia hätätilanteessa lisäapuna perinteisen 112 hätäpuhelun rinnalla. Valmistuttuaan jokainen kansalainen voisi ilmaiseksi ladata sovelluksen omalle puhelimelleen niin halutessaan. Toiminta perustuu siis keskeisesti vapaaehtoisuuteen, 3(18)

12 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen eikä ensimmäisessä vaiheessaan tule vaikuttamaan perinteisen 112 numeron toimintaan ja siihen liittyviin säädöksiin. Pilotointivaiheen suurin merkitys on käyttäjätiedon kokoamisessa ja konseptin hyödyn osoittamisessa. 4(18)

13 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 4 Tavoitteet 4.1 Projektin tavoittet Projektin tavoitteena on pilotoida ja demonstroida älypuhelimeen asennettavan 112- sovelluksen toimintaa. Sovelluksen tarkoitus ei ole korvata perinteistä hätäpuhelua vaan sovelluksen tarkoitus on tukea nykyistä järjestelmää, siten että hätäpuhelun aikana riskiarvio helpottuisi ja tehostuisi. Tavoitteena on, että soitettaessa hätäpuhelu uuden sovelluksen kautta, puhelin lähettää automaattsiesti paikka ja henkilötietoja avaa kaiutin, video- tai kuvayhteyden hätäkeskukseen välittää mahdollista fysiologista mittausdataa potilaiden tilanteesta hätäkeskukseen riskin arvion tueksi. Esimerkiksi älypuhelimella mitattu EKG. Sovellus huolehtii tarvittavasta kaistastaan siten, että huonoilla yhteyksillä toimittaessa rakennetaan perinteinen hätäpuhelu automaattisesti. Lisäksi äärimmäisen hankalissa olosuhteissa puhelin lähettää olennaisen tiedon suoraan viestillä hätäkeskukseen. Projektin tavoitteesiin kuuluu myös aiheen ympärillä olevien käyttäjän tarpeiden ja sovelluksen teknisten vaatimusten kartoittaminen. 4.2 Oppimistavoitteet Projektin kuluessa jäsenet saavat käsityksen siitä, millaista ohjelmistoalan työ oikeasti on. Opiskelijat tottuvat työskentelemään projektiluontoisesti. Opiskelijat pääsevät myös tutustumaan uusiin ohjelmointitekniikoihin asiantuntevassa ympäristössä. 5(18)

14 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 5 Organisaatio ja Resurssit 5.1 Projektiorganisaatio Projektiryhmän muodostavat Niko Mononen, Veli-Mikko Puupponen, Ilkka Rautiainen ja Atte Söderlund. Tilaajan edustajina toimivat Tero Tuovinen ja Vesa Lappalainen tietotekniikan laitokselta. Jukka-Pekka Santanen on projektin vastaava ohjaaja. Teknisiä ohjaajia ovat Jaakko Kosonen. Projektiin kuuluu myös asiantuntijoita, joita ovat mm. Helena Jäntti. 5.2 Projektin tilat, laitteet ja ohjelmistot Projektiryhmä sai käyttöönsä Tietotekniikan laitokselta Agorasta huoneen C223.2, jossa on asennettuina neljä Windows 8-työasemaa. Käyttöjärjestelmään kuuluu useita erilaisia sovelluspaketteja. Projektissa eniten käytetimmät sovellukset ovat Microsoftin Visual studio 2013 jaa Microsoft office -työkalut. Sovellusprojektien avotilassa on ryhmän käytössä yliopiston monitoimitulostin. Ryhmän jäsenet pystyvät tulostamaan projektiin liittyvät dokumentit ilman maksuja. Ryhmällä on mahdollisuus varata käyttöönsä videoprojektori, kannettava PC, digitaalisanelin. Projektilla on käytössään yhteinen verkkolevy ja WWW-sivusto projektin tiedostojen säilytystä varten. Verkkolevy on hakemistossa //eppu.it.jyu.fi/halyri ja sivusto osoitteessa Tietotekniikan laitos tarjoaa ryhmälle kahvit, teet, mehut ja virkistystilan. Projektin dokumentointi on luettavissa projektin trac-wikistä osoitteessa trac.cc.jyu.fi/projects/sovproj/wiki/halyri. Projektilla on käytössä sähköpostilistat halyri@korppi.jyu.fi ja halyri_opetus@korppi.jyu.fi. Sähköpostilistojen keskustelua voi lukea www-selaimella osoitteesta jyu.fi/kotka/servlet/list-archive/halyri/ ja fi/kotka/servlet/list-archive/halyri_opetus/ 6(18)

15 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 5.3 Luennot ja perehdytykset Projektin rinnalla järjestetään kaksi oheiskurssia: sovellusprojektin hallintaa, viestintää ja työkaluja ja projektiviestintä IT-alalla Oheiskurssien työtunnit kirjataan omalle tehtäväkokonaisuudelle työajanseurantasovelluksessa. 7(18)

16 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 6 Projektin hallinta 6.1 Hallintatavat Projektia hallitaan pitämällä kirjaa käytetistä työmääristä kirjaamalla ne ajankäyttöraporttiin. Projektirymä kokoontuu vähintään kerran viikossa keskenäiseen palaveriin. Palaverissa käsitellään mitä kukin on tehnyt, mitä ongelmia on mahdollisesti tullut vastaan ja mitä seuraavaksi tehdään. 6.2 Tiedotus Projektin tiedotuksesta projektiorganisaation sisällä vastaa ensisijaisesti projektipäällikkö. Ryhmän jäsenet kommunikoivat ensisijaisesti projektipäällikön kanssa, mutta voivat kuitenkin tarvittaessa välittää oleelliset asiat eteenpäin koko projektiorganisaatiolle. Projektiorganisaation sisäinen sähköpostilista halyri@korppi.jyu.fi on tarkoitettu ryhmän jäsenille, ohjaajille, asiantuntijoille ja tilaajien edustajille suunnattuun tiedotukseen. Sähköpostilistalle kuuluvat kaikki projektiorganisaation edustajat. Sähköpostilistalle lähetetyt viestit tallentuvat sähköpostiarkistoon, joka löytyy osoitteesta Projektiryhmän jäsenten ja ohjaajien käytössä on myös sähköpostilista halyri_opetus@korppi.jyu.fi. Sen sähköpostiarkisto sijaitsee osoitteessa dist.html. Sähköpostilistalla käsitellään sellaisia asioita, jotka eivät ole merkityksellisiä tilaajalle. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi projektiryhmän sisäiset palaverit sekä erilaiset opetukseen ja koulutukseen liittyvät asiat. Ryhmän sisäinen tiedotus tapahtuu pääosin suullisesti, sillä ryhmän jäsenet työskentelevät samassa tilassa ja ovat yhteydessä toisiinsa. Tarvittaessa tiedotus ja keskustelu voidaan ryhmän sisällä hoitaa sähköpostitse. 8(18)

17 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 6.3 Palaverit Projektiorganisaatio pyrkii pitämään yhteisen palaverin kerran kahdessa viikossa. Seuraavan palaverin ajankohta päätetään aina edellisessä palaverissa. Palavereissa käsitellään kuluneiden viikkojen aikana tapahtuneita projektin etenemiseen vaikuttaneita asioita sekä tulevia toimenpiteitä ja tarvittavia päätöksiä. Jokaisessa palaverissa käydään läpi edellisen palaverin pöytäkirjaan merkityt päätökset sekä osallistujille osoitetut tehtävät ja niiden tila. Palavereissa projektipäällikkö esittää tilakatsauksen, jossa selvitetään projektin viikoittainen. Palavereissa kasitellään toteutettavan sovelluksen ominaisuuksista ja vaatimuksista, sekä niiden toteutusratkaisuista. Palavereissa käsiteltävät asiat pyritään käymään läpi niin perusteellisesti, että asiakkaan edustajan ja projektiryhmän jäsenet ymmärtävät asiat samalla tavalla, eikä väärinymmärryksiä pääse syntymään. Jos projektiryhmällä on esittää sovelluksesta konkreettisia käyttöliittymään liittyviä demonstraatioita tai prototyyppejä, ne esitellään palavereissa. Palavereissa sovitaan myös projektiin liittyvistä käytänteistä. Jokainen ryhmän jäsen toimii vuorollaan palavereissa sihteerinä tai puheenjohtajana, nämä tehtävät kiertävät ryhmän keskenään sopimassa järjestyksessä. Puheenjohtaja johtaa keskustelua ja pitää huolen siitä, että palaveri etenee esityslistan osoittamalla tavalla. Sihteeri laatii palaverista pöytäkirjan, jonka hän toimittaa myöhemmin palaverin puheenjohtajalle tarkistettavaksi. Kun pöytäkirja on puheenjohtajan osalta hyväksytty, puheenjohtaja tai sihteeri toimittaa sen koko projektiorganisaatiolle. Tämän lisäksi jokaisen ryhmän jäsenen ensimmäinen laatima pöytäkirja toimitetaan myös vastaavan ohjaajan ja kirjoitusviestinnän opettajan tarkastettavaksi. Pöytäkirja hyväksytetään seuraavassa palaverissa ja siihen voidaan tällöin esittää muutoksia. 6.4 Dokumentit Sovellusrojektissa toteutetut dokemntit laaditaan Creative Commons lisenssin alle. Projektiryhmä toteuttaa seuraavat dokumentit: Ajankäyttöraportti sisältää ryhmän jäsenten kirjaamat työtunnit sekä niiden jakautumisen eri tehtäville ja tehtäväkokonaisuuksille[2]. 9(18)

18 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen Itsearvioinnit sisältävät ryhmän jäsenten arvioinnit omasta toiminnasta, onnistumisesta, kokemuksista ja oppimisesta. Kartoitukset sisältävät projektin esitutkimusvaiheessa laaditut dokumentit. Kokouksien dokumentit sisältävät kokouksien esityslistat, pöytäkirjat ja tilakatsaukset. Projektiraportti kuvaa projektin läpivientiä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Projektisuunnitelma kuvaa projektin tavoitteita, resursseja, yleisiä käytänteitä, tehtäviä, aikataulua ja riskien hallintaa. Sovellusraportti kuvaa toteutetun sovelluksen rakenteen ja toiminnot, puutteelliset ja heikot toteutusratkaisut sekä jatkokehitysideat. Sähköpostiarkistot sisältävät kaikki projektin sähköpostilistoilla käydyt keskustelut. Vaatimusmäärittely kuvaa projektin tekniset ja toiminnalliset vaatimukset, sekä tavoitteet ja rajoitteet. Dokumentit laaditaan käyttäen latex ja Microsoft office -työkaluja. Dokumentit ovat saatavissa pdf -muodossa alkuperäisen tiedostomuodon lisäksi. 6.5 Versiointi ja versionhallinta Tulosten versiohallintaan käytetään Git-versiohallintaohjelmistoa. Sovelluksen lähdekoodi sijoitetaan Git-pohjaiseen YouSource-julkistusjärjestelmään, josta se on koko ajan myös asiakkaan ja ohjaajien saatavilla. Kaikki sovellukseen ja projektiin liittyvä julkaistu dokumentaatio säilytetään trac-wikissä. Julkistetuissa dokumenttien ja sovelluksen lähdekoodien versioissa tullaan käyttämään kolmiportaista versionumerointia. Ryhmän sisäiset versiot aloitetaan versionumerosta 0.0.1, ja kunkin uuden version osalta kasvatetaan vähiten merkitsevää numeroa yhdellä. Tällöin toinen versio on versionumeroltaan Projektiorganisaatiolle julkistettava versioiden numerointi aloitetaan versionumerosta Seuraavat versiot numeroidaan kasvattamalla toisen tason numeroa yhdellä. Ensim- 10(18)

19 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti mäisen hyväksytyn version numero on 1.0.0, ja sitä seuraavissa hyväksytyissä versioissa kasvatetaan toisen tason numeroa yhdellä. 6.6 Tulosten hyväksyminen Projektin lopussa tulokset kokonaisuutena hyväksytetään projektin ohjaajilla sekä tilaajan edustajilla. Yksittäisistä tuloksista tilaajan edustajan hyväksyntä tarvitaan vähintään toteutetulle sovellukselle, käyttöohjeelle ja sovellusraportille. Tekninen ohjaaja hyväksyy lähdekoodin yhdessä projektipäällikön kanssa. Vastaava ohjaaja hyväksyy projektin keskeisimmät raportit, joita ovat projektisuunnitelma, projektiraportti ja sovellusraportti. 6.7 Tulosten koostaminen ja toimittaminen Projektiryhmä kokoaa projektin tulokset projektikansioon ja CD-levylle. Projektikansioon kerätään kaikki projektissa laaditut dokumentit ja lähdekoodilistaukset. Lisäksi sähköpostiarkistot ja tiivistelmä projektista jäsenten itsearviointeineen liitetään projektikansioon ja CD-levylle. CD-levylle tallennetaan edellisten lisäksi myös kehitetty sovellus. CD-levy koostetaan vasta, kun kaikki projektin tulokset on hyväksytty. Tulokset toimitetaan tilaajalle CD-levyllä sekä projektikansiossa. Laitokselle toimitetaan projektikansio, joka sisältää projekti-cd:n. Toinen CD-levy toimitetaan laitoksen arkistoon. Projektikansio sijoitetaan projektitilan kokoushuoneessa olevaan kirjahyllyyn. 11(18)

20 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 7 Tehtävät, työmäärät ja työnjako Luvussa määritellään projektiryhmän jäsenten tehtävät, eri tehtävien työmäärät ja työnjako. 7.1 Vastuualueet Projektipäällikkönä toimii Niko Mononen ja varapäällikkönä Atte Söderlund. Projektipäällikön vastuulle kuuluvat projektin suunnittelu ja hallinta, sekä ajankäytön seuranta. Projektipäällikkö vastaa myös projektisuunnitelman ja projektiraportin laatimisesta. Ryhmä jakaa tehtäviä melko monipuolisesti siten, että kaikki tekevät ainakin jossain vaiheessa projektia kutakin eri tehtävätyyppiä: suunnittelua, toteutusta ja testausta. Tällöin kukin projektiryhmän jäsen saa kokemusta kaikista ohjelmistoprosessin vaiheista. Tehtävälle on alustavasti nimetty vastuuhenkilöt7.1. Tehtävä Vastuuhenkilö Alustava Projektisuunnitelma Projektiraportti Vaatimusmäärittely Käyttöliittymä Testaus Sovellussuunitelma Niko Mononen Niko Mononen Veli-Mikko Puupponen Atte Säderlund Ilkka Rautiainen Veli-Mikko Puupponen Taulukko 7.1: Olennaisten tehtävien vastuualueet Vastuuhenkilö ei ole vastuussa koko tuloksen toteuttamisesta yksin, vaan hänellä on projektiryhmn kesken painavin sana omalla vastuualueellaansa. Dokumentointia toteutetaan koko projektin ajan tasaisesti, jotta kaikki oleellinen saadaan kirjattua. Dokumentointi hoidetaan koko projektiryhmän voimin. 12(18)

21 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 7.2 Työmäärä Projektirymä käyttää 100 tuntia viikossa projektiin. Aihealueen kartoittamiseen käytetään ja vaatimusmäärittelyn tekemiseen käytetään 200 tuntia. Projektissa käytettävän projektimallin mukaiset sprintit ovat kahden viikon mittaisia ja niidee työmäärä jakautuu seuraavasti. Suunitteluun 80 tuntia, ohjelmoimiseen 110 tuntia ja testaamiseen 10 tuntia. Projektin viimeistelyyn käytetään toukokuu eli noin 300 tuntia. 13(18)

22 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 8 Prosessimalli ja aikataulu Luvussa kuvataan projektissa käytettävä prosessimalli ja suunniteltu aikataulu. 8.1 Prosessimalli Projektissa käytetään räätälöityä ketterää prosessimallia. Projektin aluksi tehdään kartoitust aihealueesta, jonka perusteella laaditaan vaatimusmäärittely ja hahmotellaan sovelluksen käyttöliittymää, rakennetta ja arkkitehtuuria. Tämän jälkeen toteutetaan sovelluksen, palvelimen ja hätäkeskuksen käyttöliittymän runko hyvin pienellä määrällä sovelluksen toivotuista toiminnoista. Kun runko on kasassa ja todettu toimivaksi, aletaan siihen toteuttamaan lisää ominaisuuksia vaatimusmäärittelyn pohjalta. Tämä hoidetaan sprinteillä, eli palaverissa esitellään tämän hetkistä sovellusta ja päätetään tilaajan kanssa mitä uusia ominaisuuksia kehitetään seuraavaksi. Sprinttiin kuuluu ohjelmiston suunnittelua, toteutusa ja testausa. 8.2 Aikataulu Kuva 8.1: Projektin gant-kaavio Projekti alkoi ja se päättyy viimeistään toukokuun lopussa. Ensimmäinen yksinkertainen prototyyppi on valmis viikon 15. palaveriin mennessä ja sitten kah- 14(18)

23 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti den viikon välein toteutetaan sprinteissä lisää ominaisuuksia palavereiden pohjalta. Toukokuussa ei toteuteta uusia ominaisuuksia vaan keskitytään ohjelmiston, lähdekoodin ja dokumentaation viimeistelyyn. 15(18)

24 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 9 Riskit ja riskien hallinta Projektin suurin riski on sovitussa aikataulussa pysyminen. Projektiin kuuluvien henkilöiden henkilökohtaisten aikataulujen osalta pyritään joustamaan, jotta projekti saadaan toteutettua aikataulussa. Myös mahdolliset eriävät näkemykset ja mielikuvat toteutettavasta sovelluksesta tuovat mukanaan omat haasteensa. Kaikkia esitettyjä toiveita ei ole mahdollista toteuttaa projektin puitteissa. Tarvittaessa projektiorganisaation kesken sovitaan ominaisuuksista, jotka jätetään myöhempien jatkokehittäjien toteutettaviksi. Toteutustekniikoiden mahdolliset rajoitukset aiheuttavat myös huomattavan suuren riskin. Pääosa riskeistä kohdistuu siis varsinaiseen sovelluskehitykseen. Riskiä pystytään pienentämään myös laatimalla sekä kattavat, että selkeät pöytäkirjat ja dokumentit koko projektin ajan. Riskien todennäköisyydet ja niistä seuraavat haittavaikutukset on esitetty taulukossa 9.1. Todennäköisyyttä ja haittavaikutusta arvioidaan asteikolla pieni, keskinkertainen ja suuri. Riski Todennäköisyys Haittavaikutus Jäsenten poissaolot keskinkertainen pieni Kehittäjien tietotaidon puutteet keskinkertainen keskinkertainen Tavoitteiden rajaaminen keskinkertainen keskinkertainen Alustan rajoitukset keskinkertainen suuri Eriävät käsitykset pieni keskinkertainen Taulukko 9.1: Arvioidut riskit, niiden todennäköisyys ja haittavaikutus. 16(18)

25 Julkinen Projektisuunnitelma Hälyri-projekti 10 Yhteenveto Projektin tulokset luovutetaan tilaajalle toukokuun lopussa. Projektin onnistumisen esteenä olevat suurimmat riskit liittyvät projektiryhmän jäsenten tieto-taidon puutteisiin sekä vaatimusten rajaamiseen. Sovellusprojektin tarkoituksena on hätäsovellus -prototyypin toteuttamisen ja kattavan kartoittamisen tekemisen lisäksi antaa projektiryhmän jäsenille kattava käsitys ohjelmistoprojektissa työskentelystä sekä senvaatimuksista ja työtavoista. Projektia on tarkoitus jatkokehittää, joten projektissa laadittuja dokumentteja tullaan hyödyntämään myöhemmin. 17(18)

26 Hälyri-projekti Projektisuunnitelma Julkinen 11 Lähteet [1] Jukka-Pekka Santanen, Tietotekniikan Sovellusprojektien ohje, saatavilla WWW-osoitteessa <URL: sovellusprojektit/projohje.html>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, [2] Petri Heinonen, Ajankäytönseurantasovellus, saatavilla Excelmuodossa <URL: ajankaytonseuranta.xls>, Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta, viitattu [3] Tapio Keränen, Toni Salminen, Jari Salokangas, Lauri Satokangas, Paattiprojekti, Projektisuunnitelma, saatavilla PDF-muodossa <URL: sovellusprojektit.it.jyu.fi/paatti/>, Jyväskylän yliopisto, tietotekniikan laitos, (18)