M E R C U R I U S. Kansainvälisyyttä meillä ja muualla. Kristiina Helenius viihtyy välittäjänä

Transkriptio

1 T U R U N K A U P P A K O R K E A K O U L U N T I E D O T U S L E H T I 2 / Kristiina Helenius viihtyy välittäjänä Kansainvälisyyttä meillä ja muualla

2 P Ä Ä K I R J O I T U S Kansainvälisyys tapa elää? Niina Nummela Kansainvälisyys yliopistomaailmassa on monella tavalla muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Aiemmin yliopistojen strategioissa mantranomainen toistelu kansainvälistymisestä on vähitellen vähentynyt, paikoin poistunut lähes kokonaan. Miksi? Onko se menettänyt merkityksensä tai tullut vähemmän tärkeäksi? Päinvastoin. Kansainvälisyydestä on ennemminkin tullut itsestäänselvyys, jota ei tarvitse joka käänteessä korostaa. Alkuaikojen kansainvälistyminen oli yksittäisten opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkumista paikasta toiseen. Vähitellen vaihtoopiskelijat, vierailevat opettajat ja tutkijat löysivät suomalaiset yliopistot, ja tänä päivänä Turun kauppakorkeakoulun käytävillä kulkevat edustavat ainakin 20 kansallisuutta. Intranetin tapahtumakalenteria seuratessa huomaa hyvin, että omaa henkilökuntaa täydentävät jatkuvasti ulkomaiset vieraat, yhä useampi vuodesta toiseen. Kotikansainvälistymisen lisäksi koko yliopistoyhteisön piiri on laajentunut, ja kansainvälinen toiminta ei ole vain harvojen etuoikeus. Kaikilla yhteisön jäsenillä on siihen mahdollisuus, ja yhä useampi myös hyödyntää sen. Voi ajatella, että yliopisto etenee kansainvälistymisessään vaiheittain. Opiskelijavaihto on tyypillisesti se kansainvälistymisen ensimmäinen vaihe, joka on suhteellisen helppo toteuttaa. Toteutuakseen se edellyttää ainoastaan innostuneita opiskelijoita, ei oikeastaan muuta. Myös kansainvälinen tutkimusyhteistyö on alkuvaiheessaan varsin henkilösidonnaista ja helposti toteutettavissa virtuaalisestikin. Pidempiaikainen opettaja- ja tutkijavaihto on sitten jo selvästi haasteellisempaa, ei vähiten syntyvien vaihtoehtoiskustannusten vuoksi. Mitkä ovatkaan verkostovaikutukset: miten perhe otetaan huomioon? Seuraava askel ovat erilaiset projektit, joissa mahdollisesti edellytetään jo laajempaa yhteistyötä, pohdintaa yhteisistä tavoitteista ja yhteistyötä useammalla yliopiston tehtäväalueella. Suhdemarkkinoinnin termein voi todeta, että kansainvälistymisen osalta olemme siirtyneet yksittäisistä transaktioista suhteisiin yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa on pitkäjänteistä, tavoitteellista toimintaa. Ad hoc -yhteistyön sijaan pyritään etsimään täydentävää osaamista, tukea omiin vahvuusalueisiin ihan niin kuin yrityksissäkin. Tuloksena on orgaanisesti kehittyvä yhteistyösuhteiden verkosto, jonka johtaminen on varsin haasteellista. Yliopisto voi kuitenkin pyrkiä hallitsemaan tilannetta luomalla strategisia alliansseja, kumppanuuksia kansainvälisesti tunnustettujen ja arvostettujen toimijoiden kanssa. Nämä strategiset kumppanuudet tarjoavat perinteisen kansainvälisen yhteistyön lisäksi mukanaan myös imagohyötyjä, joita voidaan myöhemmin monipuolisesti hyödyntää. Tilanne on lupaava, mutta vielä on työtäkin tehtävänä. Kansainvälistymisen institutionalisoituminen edellyttää sitä tukevan infrastruktuurin ja myönteisen asenneympäristön luomista. Kumpikaan niistä ei synny muodollisilla sopimuksilla, tärkeämpää on jokaisen yliopistoyhteisön jäsenen osallistuminen. Konkreettiset kehityshankkeet, kuten turkulaisyliopistojen kansainvälisen näkyvyyden ja yhteistyön vahvistamiseksi perustettu Campus Aboensis, luovat puitteet ja pitävät yllä tekemisen ilmapiiriä. Mutta ennen kaikkea on kyse on ihmisistä. Kaikkien panosta tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Niina Nummela professori kansainvälinen liiketoiminta

3 S I S Ä L T Ö Pääkirjoitus: Kansainvälisyys tapa elää?... 2 Dylan Jones-Evans: Tehkää innovaatiosta tunnussananne!...4 Kansainvälistymiselle strategia...6 Kansainvälinen ura alkaa Turun kauppakorkeakoulusta...8 Puskaradio soi verkossakin...8 Innovaatio-oppia pohjoisesta...8 Peter Zettinig on Suomessa kuin kotonaan...10 Hiroshi Sasaki: Sibelius-fani Japanista...11 Kirstiina Helenius viihtyy välittäjänä...12 Kansainvälistyminen vaatii kielitaitoa...14 Meillä ja muualla...16 Ruotsalaiset yliopistot hyviä yhteistyökumppaneita...19 Konferenssi syntyy yhteistyössä...20 Huippututkijat tavoitettavissa...22 Lyhyesti...24 Valmistuneet...26 Vieraskynä: Pekka Stenholm...27 Julkaisuja...28 Väitöksiä...29 Tapahtumia Walesilainen professori Dylan Jones-Evans palaa yhä uudelleen opettamaan Turkuun. 10 TuKKK:n markkinoinnin laitoksen yliassistentti, itävaltalainen Peter Zettinig on kansainvälisten vuosien jälkeen asettunut perheineen Turkuun. 2 /2009 Turun kauppakorkeakoulun tiedotuslehti Julkaisija: Turun kauppakorkeakoulu Rehtorinpellonkatu Turku puh. (02) Päätoimittaja: Tuija Alihaanperä puh. (02) tuija.alihaanpera@tse.fi Toimitusneuvosto: Tapio Reponen, TuKKK Pasi Malinen, TuKKK Leila Hurmerinta-Peltomäki, TuKKK Jussi Matikainen, TuKKK Tuija Alihaanperä, TuKKK Leena Hulsi, Jokiranta Oy Mirka Sillanpää, Jokiranta Oy Taitto: Tuuli Holopainen Viestintätoimisto Jokiranta Oy Kannen kuvat: Robert Seger, Aino Huovio Painatus: Erweko Painotuote Oy Painosmäärä: kpl ISSN Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palautteet: viestinta@tse.fi puh. (02) / Jaana Villisi

4 Professori Dylan Jones-Evans turkulaisille: Tehkää innovaatiosta tunnussananne! Walesilainen professori Dylan Jones-Evans palaa yhä uudelleen opettamaan Turkuun. On hienoa, kuinka paljon te Suomessa panostatte koulutukseen. Todellinen haaste on saada tästä potentiaalista kaikki irti, Jones-Evans sanoo. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Robert Seger Dylan Jones-Evansin kädenpuristus on jämäkkä ja katse iloinen. Raikaava nauru täyttää neuvotteluhuoneen, kun professori heittäytyy valokuvaajan vietäväksi. Jones-Evans johtaa Walesin yliopiston yrittäjyys- ja innovaatiotutkimusta. Turun kauppakorkeakoulussa hän on yrittäjyyden dosentti. Jones-Evans puhuu väsymättä sen

5 Dylan Jones-Evansin mukaan suomalaisyliopistojen ja brittiyliopistojen yhteistyöverkosto on vielä aika harva. Tiedän, että esimerkiksi Suomen Lontoon-suurlähetystössä seurataan kiinnostuneena Walesin yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteistyön kehittymistä, Jones-Evans sanoo. puolesta, että yliopistomaailma tulisi ulos kuorestaan ja hakisi ennakkoluulottomasti yhteistyökumppaneita. Taloustaantuman aikana yhteistyön merkitys korostuu, kun julkisen rahoituksen osuus pienenee. Yliopistot eivät voi enää olla eristäytyneitä saarekkeita. Turusta innovaatiokaupunki Jones-Evansin yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun kanssa alkoi 15 vuotta sitten, kun professori Antti Paasio matkusti Walesiin perehtymään paikalliseen yrittäjyystutkimukseen. Huomasimme Antin kanssa, että ajattelemme hyvin samalla tavalla. Haluamme molemmat rikkoa rajoja löytääksemme uusia tapoja innovoida ja kehittää yrityksiä. Meistä tuli todella hyvät ystävät, ja olemme työskennelleet lukuisissa yhteisissä hankkeissa. Kun kysyn, miten turkulaisyliopistoihin saataisiin lisää ulkomaisia tutkijoita, Jones- Evans muistuttaa kilpailun armottomasta kovuudesta. Hän kuitenkin uskoo, että Turussa on kaikki valtit houkuttelevan paketin kokoamiseksi. Teillä on vahvaa osaamista esimerkiksi bio-, ICT- ja laivanrakennusalalla. Kysymys on siitä, miten onnistutte linkittämään paikallisen liike-elämän tutkimuspohjaan ja päinvastoin. Jos onnistutte tässä, Turusta tulee paikka, jossa innovaatio on sekä julkisen että yksityisen sektorin tunnussana. Siinä tapauksessa ihmiset parveilevat tänne! Luovuutta joka sektorille Jones-Evans on vetänyt Turun kauppakorkeakoulussa jo usean vuoden ajan kasvuyrittäjyyttä tarkastelevan kurssin. Täällä useimmat kurssit ovat hyvin teoreettisia. Oma tavoitteeni on tarjota opiskelijoille kurssi, jossa panemme teorian käytäntöön ja tarkastelemme kasvuyrityksen kehittämistä todellisten esimerkkien kautta. Suomalaisia opiskelijoita Jones-Evans kehuu välkyiksi. Merkittävin asenne-ero walesilaisopiskelijoihin on siinä, että suomalaisia kiinnostaa yrittäjyys ilmiöinä, ei välttämättä yrityksen perustaminen käytännössä. Jones- Evans korostaa, että yrittäjähenkisen ja innovatiivisen ajattelumallin välittäminen opiskelijoille on yhä tärkeämpää. Olen aina sanonut, että yrittäjämäinen ajattelutapa ei välttämättä tarkoita työskentelyä yksityisellä sektorilla. Myös julkiselle sektorille tarvitaan innovatiivisia ihmisiä, perinteisen virkamiehen vastakohtia. Yhteistyön merkitys korostuu Tämän päivän monimutkaistuvassa maailmassa kansainvälinen yhteistyö on päivä päivältä tärkeämpää. Kukaan ei pärjää yksin, oli kyse sitten yliopistosta tai kansakunnasta. Walesin yliopisto on juuri käynnistänyt mittavan Global Academy -hankkeen. Sen tarkoituksena on koota tohtoriopiskelijoita maailman parhaista yliopistoista Walesiin kehittämään innovaatioita globaalisti. Tutkijat työskentelevät kiinteässä yritysyhteistyössä. Tästä tulee innovaatiolaboratorio, johon sisältyy aivan valtava potentiaali ja jollaista ei ole kokeiltu tässä laajuudessa aiemmin. Yhteistyösopimus solmittiin BID Innovaatiot ja yrityskehitys -laitoksen johtaja, professori Antti Paasio ja ma. professori Pasi Malinen vierailivat maaliskuun lopussa Walesin yliopistossa Cardiffissa allekirjoittamassa aiesopimuksen yhteistyöstä. Olemme käyneet puolisen vuotta neuvotteluja walesilaisten osallistumisesta Turku Innovation Platformin puitteissa PhD+MBA-ohjelman toteuttamiseen kansainvälisenä yhteistyönä. BID ja Walesin yliopisto luovat myös yhteisiä ohjelmia innovatiivisten liikeideoiden ja kasvuyritysten kehittämisen alueella, Antti Paasio kaavailee. Käytännön yhteistyö pohjautuu usein epämuodollisiin suhteisiin, mutta myös muodollisen sopimuksen olemassaolo on tärkeätä. Meillä on käynnissä suuri Global Academy -hanke ja teillä Turku Innovation Platform. Toivon, että voimme oppia toinen toisiltamme, Dylan Jones- Evans sanoo. Jones-Evans löytää suomalaisten ja walesilaisten kokemusmaailmasta paljon sellaista, joka helpottaa yhteisen sävelen löytämistä. Meillä molemmilla on omaleimainen kieli ja kulttuuri sekä kokemus suuresta naapurista. Ja me molemmat olemme urheiluhulluja te koukussa jääkiekkoon, me rugbyyn, Jones-Evans nauraa.

6 Korkeakouluihin kaivataan lisää kansainvälisiä tutkijoita Turun kauppakorkeakoulussa, Turun yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa kansainvälisyys on oleellinen osa arkea. Opiskelijoiden liikkuvuuteen liittyvät asiat ovat kutakuinkin kunnossa, mutta jokaiseen korkeakouluun kaivataan lisää kansainvälisiä tutkijoita. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Esko Keski-Oja Turun yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Irinja Paakkanen, Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisten asioiden suunnittelija Eeva Schoultz ja Helsingin kauppakorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Mari-Anna Suurmunne ovat yksimielisiä siitä, että kansainvälisten tutkijoiden ja opettajien rekrytointia Suomeen pitäisi tehostaa. Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita ja opettajia kaivataan lisää. Suomen ja suomalaisten korkeakoulujen tunnettuus ei ole maailmalla kovin hyvä, joten rekrytointitavoitteiden toteutuminen vaatii kansainvälisen markkinoinnin tehostamista. Nimen tekeminen tunnetuksi Kiinan ja Intian kaltaisissa maissa ei käy hetkessä, Mari-Anna Suurmunne Helsingin kauppakorkeakoulusta sanoo. Samaan aikaan kansainvälisille tutkijoille ja opettajille suunnattuja palveluita pitäisi kehittää. Turun yliopiston Irinja Paakkanen kiinnittää erityistä huomiota muun muassa henkilökunnan kielitaitoon. Muualta tulevien pitäisi saada tarvitsemansa palvelut englanniksi. Vieraaseen maahan saapuva tarttuu yhtälailla virastomestarin kuin professorin hihasta, joten hyvää kielitaitoa vaaditaan koko henkilökunnalta. Lisäksi rekrytoiduille pitäisi tarjota enemmän suomen kielen opetusta. Infrastruktuuria pitää kehittää sekä tutkimusprojektien että liikkuvuuden tukemiseksi, Paakkanen sanoo. Tutkijoille ei ole vielä samanlaista palvelupakettia kuin opiskelijoille. Tutkijoiden ja opettajien mukanana liikkuvat usein myös perheet, ja sekin on otettava huomioon pal- Kansainvälistymiselle strategia Opetusministeriö julkaisi vuoden alussa strategian, jossa määritellään korkeakoulujen kansainvälistymisen suuntaviivat vuosille Strategiassa esitettävien toimenpide-ehdotusten avulla Suomeen pyritään luomaan nykyistä korkeatasoisempi ja kansainvälisesti vetovoimaisempi korkeakoululaitos. Keskeiseksi strategiassa nousevat opetuksen laatu ja liikkuvuus, osaamisen vienti, tunnettuuden lisääminen, monikulttuurisuus ja globaali vastuu. Korkeakouluista pyritään luomaan aidosti kansainvälisiä yhteisöjä siten, että korkeakoulujen jokaiselle opiskelijalle, opettajalle, tutkijalle ja henkilökunnan jäsenelle anne- taan mahdollisuus saavuttaa kansainväliseen yhteistyöhön tarvittavat valmiudet. Korkeatasoinen koulutus perustuu laadukkaalle tutkimukselle, jota syntyy kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Strategiassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään vahvistamaan yhteistyön edellytyksiä ja poistamaan esteitä sen kehittämiselle. Laadun ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi korkeakoulujen pitäisi muun muassa varmistaa, että niiden strategisilla tutkimusalueilla on riittävästi kansainvälisiä huippututkijoita. Strategian mukaan myös koulutusvientiin liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä on lisättävä. Koulutuspalvelujen markkinoinnissa korkeakolujen yhteistyöllä saavutetaan lisäarvoa, joka helpottaa suomalaisen osaamisen tunnetuksi tekemistä. Strategiassa esitetään toimenpide-ehdotuksia myös monikulttuurisen yhteiskunnan tukemiseksi ja globaalin vastuun edistämiseksi. Korkeakoulujen edellytetään osallistuvan globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että opiskelijoilla on riittävät valmiudet ymmärtää globaaleja ongelmia ja nähdä myös omat mahdollisuutensa kestävän kehityksen edistämiseen. Lähde: Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia

7 veluiden kehittämisessä, Eeva Schoultz Turun kauppakorkeakoulusta lisää. Kansainvälistyä voi monin tavoin Yliopistolla näkemykset kansainvälistymisestä vaihtelevat tiedekunnittain, mutta alaan katsomatta kansainvälisyys lisääntyy. Yhtenä tulevaisuuden haasteena onkin varmistaa, että jokainen opiskelija voi kansainvälistyä tavalla tai toisella. Kansainväliset tohtori- ja maisteriohjelmat yleistyvät, ja ulkomaille työharjoitteluun lähtijöiden määrä kasvaa. Kansainvälistymistä voidaan edistää myös kasvattamalla tänne tulevien ulkomaalaisten määrää. Turun yliopiston, Turun kauppakorkeakoulun ja Åbo Akademin Campus Aboensis -yhteistyöllä pyritäänkin rekrytoimaan Turkuun lisää kansainvälisiä tutkijoita ja opiskelijoita sekä vahvistamaan heille suunnattuja palveluita, Paakkanen huomauttaa. Meillä opiskelijoiden mahdollisuudet kansainvälistymiseen ovat erinomaiset. Kansainvälistä maisteriohjelmista saadut kokemukset ovat olleet hyviä, ja niiden määrä on kasvussa. Vaihto-ohjelmien ja kansainvälisen työharjoittelun lisäksi kansainvälisiä valmiuksia voi hankkia verkostoitumalla ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden kanssa ja osallistumalla vierailevien luennoitsijoiden opetukseen, Schoultz sanoo. Laadusta pidettävä kiinni Myös Helsingin kauppakorkeakoulussa kansainvälisyys on ollut olennainen osa toimintaa jo pitkään. HSE:llä on hyvä kansainvälinen verkosto, jota kehitetään jatkuvasti. Erityistä huomiota kiinnitetään laatukriteereihin. Maailmalla ala on laadun suhteen varsin kirjava, ja kilpailu eri bisneskoulujen välillä on kovaa. Tarjolla saattaa olla samalta kuulostavia ohjelmia, jotka eivät sisällöltään ole mitenkään vertailukelpoisia. Meillä on kauppatieteellisen koulutuksen kolme keskeisintä laatuleimaa, ja laatu on meille tärkeä kriteeri myös yhteistyöverkostoja rakennettaessa, Mari-Anna Suurmunne sanoo. Helsingissä kansainvälistymiseen etsitään myös uusia kanavia. Yksi mahdollinen vaihtoehto on verkkopohjainen e-learning, jossa eri maiden opiskelijoita kootaan yhteiseen, virtuaaliseen oppimisympäristöön. Pidämme erittäin tärkeänä, että jokaisella meiltä valmistuvalla on valmiudet toimia kansainvälisessä ympäristössä. On täysin mahdollista, että jonkinlainen kansainvälinen osuus tulee jopa pakolliseksi osaksi opintoja. Tavoitteenamme on tarjota koulutusta, joka vastaa globaaleihin haasteisiin. Suunnaksi Turku, Finland Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Diakoniaammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia sekä Turun kaupunki ovat mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on luoda Turusta kansainvälinen korkeakoulukaupunki. Kansainvälistymiseen sisältyy monia haasteita, joihin vastaaminen edellyttää korkeakouluilta voimavarojen yhdistämistä. Pelkkä opetuksen tai tutkimuksen laatuun panostaminen ei vielä riitä houkuttelemaan ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita Turkuun. Kysymys on paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Yksi perustavanlaatuinen ongelma on se, että Suomi tunnetaan maailmalla edelleen melko huonosti Turusta puhumattakaan, hanketta koordinoiva Turun AMK:n kv-yksikön päällikkö Kirsti Virtanen kertoo. Kansainvälistymiselle luodaan edellytyksiä kolmessa työryhmässä. Kansainvälinen viestintä ja markkinointi -työryhmä rakentaa Turulle viihtyisän, vetovoimaisen ja monipuolisen korkeakoulukaupungin mainetta, jonka toivotaan houkuttelevan Turkuun lisää ulkomaalaisia. Turkua ja alueen korkeakouluja tehdään tutuksi muun muassa alan kansainvälisillä messuilla. Viime syksynä turkulaiset saivat osakseen runsaasti kiinnostusta European Association of International Education -konferenssissa (EAIE), joka on suurin korkeakoulujen kv-asioista vastaaville suunnattu vuosittainen tapahtuma. Yhteinen messuosastomme Antwerpenissa oli menestys. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Madridissa, jossa esittäydymme jälleen yhtenäisellä ilmeellä. Asiantuntijamessujen lisäksi osallistumme valikoiden myös opiskelijarekrytointimessuille. Kerromme itsestämme muun muassa yhteisellä esitteellä (kuvassa), johon on koottu lyhyitä tietoiskuja alueen korkeakouluista, Turusta ja Suomesta. Yhteinen tietopankki verkossa Virtasen mukaan ulkomaalainen opiskelija tarvitsee opinto-ohjauksen lisäksi tukea myös monien arkisten asioiden hoidossa. Tarvittavien tietojen metsästäminen useasta eri paikasta on hidasta ja hankalaa, joten Kv-tukipalvelut-työryhmä ryhtyi kehittämään yhteistä tukipalveluportaalia verkkoon. Wikicompass-palveluun on koottu mahdollisimman kattavasti kaikki ne palvelut, joita ulkomaalaisille on Turussa tarjolla. Palvelu on jo käytössä, mutta ei lopullisesti valmis, sillä sivuja täydennetään jatkuvasti ajankohtaisella tiedolla. Toivomme, että myös ulkomaalaiset opiskelijat, tutkijat ja opettajat osallistuisivat sisällöntuotantoon, Virtanen kertoo. Ystävätoiminnasta hyviä kokemuksia Turkuun tulevat ulkomaalaiset halutaan perehdyttää myös suomalaiseen kulttuuriin ja paikalliseen elämänmuotoon. Kansainvälinen ystävätoiminta -ryhmä järjestää suomalaisille ja ulkomaalaisille yhteisiä tapaamisia, joissa vieraat voivat löytää itselleen suomalaisen ystävän tai ystäväperheen. Toiminta on hyvin vapaamuotoista, ja jokainen voi sovittaa tapaamiset omiin aikatauluihinsa. Haluamme tarjota ulkomaalaisille mahdollisuuden tutustua suomalaiseen arkeen. Esimerkiksi korvapuustien leipominen voi olla ulkomaalaiselle mieleenpainuva elämys. Kaiken kaikkiaan Virtanen pitää eri työryhmien työtä tarpeellisena ja tuloksellisena. Näillä konkreettisilla toimenpiteillä luodaan pohjaa aidolle kansainvälistymiselle. Mielikuva ei synny hienosta graafisesta ilmeestä, vaan siitä, miten täällä oikeasti toimitaan. Jos meillä on liian paljon palasia, jotka eivät sovi kauniiseen kuvaan, rakennamme huonoa brändiä. Siksi näiden asioiden kehittämiseen on panostettava jatkuvasti, Virtanen muistuttaa.

8 Kansainvälinen ura alkaa Turun kauppakorkeakoulusta Ghanalainen William Degbey valmistui joulukuussa 2008 kauppatieteiden maisteriksi TuKKK:n Global Innovation Management (GIM) - maisteriohjelmasta. Kokonaisarvosanaksi ohjelmalle hän antaa excellent, loistava. Seuraava haaste on työpaikan löytäminen. Teksti: Liisa Kemppainen Kuva: Robert Seger GIM-maisteriohjelma antoi William Degbeylle hyvät lähtökohdat kansainväliselle uralle. Ohjelmassa tehtiin runsaasti tiimityötä erimaalaisten opiskelijoiden kesken. Opinnoissa painotettiin yhteisen tavoitteen saavuttamista yhteistyön kautta. Kansainvälinen työskentely on nimenomaan tätä, eri kulttuurien ymmärtämistä ja arvostamista jokapäiväisessä työssä. Innovaatioiden lähteellä Opinnot loivat hyvän pohjan ihmisten, kulttuurien ja markkinoiden ymmärtämiseen innovaatiotoiminnan kentällä. Myös innovaatioiden myymistä käsiteltiin kattavasti. Maisteriohjelmassa käytiin hyvin läpi innovaatiotoiminnan edellyttämät institutionaaliset puitteet. Jäin kuitenkin kaipaamaan lisää teknologian ymmärtämiseen ja kaupallistamiseen liittyvää opetusta. Teknologian kehittämisen ja kaupallistamisen tulee kulkea käsi kädessä, jotta innovaatio löytää asiakkaansa ja menestyy, Degbey toteaa. Hän korostaa että, innovointi lähtee halusta oppia. Tutkimus- ja kehitystyön kaut- William Degbey ta päädytään kaupallistamiseen, minkä tarkoituksena on löytää taloudellisesti arvokas ratkaisu asiakkaan ongelmaan. Yhä useammin tämä prosessi tapahtuu globaalissa ympäristössä ja ainutlaatuisessa yrityskulttuurissa. Työnhaku käynnissä Degbey kehuu maisteriohjelman kursseja kiinnostaviksi ja käytännönläheisiksi, joskin yritysyhteistyötä olisi voinut olla enemmän. Olisi tärkeää solmia suhteet yritysmaailmaan jo opiskeluaikana, jotta opinnäytetöihin liittyvien toimeksiantosopimusten solmiminen ja työpaikan löytäminen sujuisivat helpommin. Opiskelijoiden ja yritysten linkittäminen onnistuu esimerkiksi projektitöiden avulla, jolloin hyöty ja oppiminen ovat molemminpuolista. Degbey kirjoitti pro gradu -tutkielmansa toimeksiantona englantilaiselle yritykselle asiakkaiden säilyttämisestä yritysostotilanteessa. Kokonaisuudessaan hän on kahden vuoden opintoihinsa tyytyväinen, ja kiittelee erityisesti koulun hyviä opiskelupuitteita. Tällä hetkellä Degbey etsii töitä. Hän jäisi mielellään Suomeen, mutta on valmis liikkumaan töiden perässä. Unelmatyöpaikka olisi tietysti kansainvälinen. Konsulttiyrityksissä kiehtovat monipuoliset haasteet ja töiden vaihtelevuus. Myös ICT-ala kiinnostaa. Puskaradio soi verkossakin Professori Allan Kimmel European School of Managementista (ESCP- EAP), yhdestä Euroopan arvostetuimmista business-yliopistoista Pariisista, vieraili Turun kauppakorkeakoulussa maaliskuussa. Vierailunsa aikana hän alusti markkinoinnin jatko-opiskelijaseminaarissa ja markkinointiviestinnän kurssilla aiheesta Connected marketing and WOM. Allan Kimmel on jo pitkään tutkinut WOMia, word-of-mouth eli vertais- ja vaikuttajaviestintää. Arkikielessä siitä puhutaan suusta suuhun -menetelmänä, puskaradiona ja viidakkorumpuna. Internetin ja median sosiaalistumisen myötä se on noussut tämän ajan yhdeksi merkittävimmistä markkinointiviestinnän keinoista. Tutkimusten mukaan vertais- ja vaikuttajaviestintä koetaan usein luotettavampana kuin mainonta edellyttäen, että viesti on tullut luotettavaksi koetusta lähteestä. Markkinointiviestinnän keinona WOM on Kimmelin mielestä tavallaan kaksiteräinen miekka: parhaimmillaan se toimii yrityksen puolesta, mutta mikäli viestintä on negatiivista, vaikutus voi olla hyvinkin dramaattinen. Huonoista kokemuksista kerrotaan yleensä huomattavasti useammalle kuin positiivisista. Virheelliset huhut saattavat olla yritykselle hyvin kohtalokkaita. Esimerkiksi menestyksekkään tuotelanseerauksen jälkeen Procter & Gamblen yhdistetty shampoo ja hoitoaine Wash & Go saavutti monissa maissa suuren markkinaosuuden. Mutta se menetti sen lyhyessä ajassa, koska huhun mukaan tuotteen käyttö aiheuttaa hiustenlähtöä. Internetin välityksellä viestit leviävät muutamassa minuutissa jopa ympäri maailman. Tämä niin sanottu viraalimarkkinointi eli WOM verkossa onkin tämän ajan yksi suosituimmista keinoista, jonka avulla yritys voi välittää tarpeidensa mukaista informaatiota ja saada palautetta asiakkailta. Viraalin vies-

9 Ranskalaiset opiskelijat case-harjoituksen kimpussa Birgitta Sandberg, Krys Markowsky ja Leena Aarikka-Stenroos. Innovaatio-oppia pohjoisesta Huhtikuisena tiistaina kahdeksan ranskalaista maisteriopiskelijaa pureutuu innovatiivisen tuotteen kaupallistamiseen Turun kauppakorkeakoulun juhlasalissa. Ranskalainen professori Krys Markowski on jälleen luotsannut pariisilaisen ESIEE-korkeakoulun Innovation Management -maisteriohjelman opiskelijat viikon opintomatkalle Turkuun. Teksti ja kuvat: Liisa Kemppainen Turun kauppakorkeakoulun saksan kielen lehtori Pertti Widén ja ESIEEn professori Krys Markowski tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1983 Sorbonnen yliopistossa Pariisissa. Muistan kuinka Krys astui sisään täpötäyteen luentosaliin ja jäi ovensuuhun kuuntelemaan luentoani. Tunnin jälkeen hän kysyi, tulisinko luennoimaan kulttuurienvälisestä viestinnästä hänen yliopistoonsa, Pariisin johtavaan elektroniikkakorkeakouluun ESIEEhen, Widén muistelee. Miehet ystävystyivät, ja tuttavuuden pohjalta kehittyi nyt jo vuosia kestänyt yhteistyökuvio myös heidän työnantajiensa välille. Krys Markowski vetää nykyään innovaatiojohtamisen maisteriohjelmaa, johon on vuodesta 2000 lähtien kuulunut viikon vierailu Turkuun. Vuoden kestävässä ohjelmassa opiskelee tänä vuonna 10 opiskelijaa, joista Suomeen lähti kahdeksan. Suomi sokerina pohjalla Suomen-vierailu on todella pidetty osa kurssia, jopa yksi maisteriohjelman vetonauloista. Vierailun tavoite on uusien näkökulmien löytäminen innovaatiotoimintaan. Suomessa teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot syntyvät vaatimattomasti, ilman suurta hälyä. Innovaatioissa kyse onkin usein varsin arkisista asioista. Ranskassa innovaatiobisnes on ylipäätänsä erilaista, lähes kokonaan suuryritysten hallinnassa, Markowski kertoo. Viikon aikana ranskalaiset muun muassa vierailevat Turun alueen huipputeknologiayrityksissä. Vierailujen painotus on tieto- ja viestintäteknologian sekä bioteknologian erityisaloilla, ja vierailuviikon koko toiminnan yhteinen nimittäjä on projektityöskentely. Markowskille on yhteistyövuosien aikana syntynyt hyvä suhdeverkosto turkulaisiin yrityksiin. Olen todella kiitollinen siitä, miten hyvin turkulaiset yritykset ottavat meidät vastaan. Vierailuilla on todella korkeat puitteet ja opiskelijoita arvostetaan, Markowski kiittelee. Viikon pohjoisenvierailu on maisteriohjelman opiskelijoille mukava välietappi tutkinnon suorittamisessa. Takana on puoli vuotta täysipainoista opiskelua, ja matkan jälkeen alkaa stage, ranskalaisille pakollinen harjoittelujakso. tinnän synnyttämän pöhinän (buzz) avulla myös asiakkaat saavat nopeasti tietoa kanssaasiakkaiden suosittelemista tuotteista. Professori Kimmel suositteleekin WOMin valjastamista yrityksen käyttöön, mutta samalla on varmistettava, että se mistä puhutaan, on yrityksen linjan ja todellisen toiminnan mukaista. Kuva: Jussi Matikainen Ulla Hakala ma.yliassistentti Professori Allan Kimmel on tutkinut muun muassa markkinointiviestintää, kuluttajakäyttäytymistä ja markkinoinnin eettisiä kysymyksiä. Niistä hänellä ja Ulla Hakalalla riitti paljon keskusteltavaa Kimmelin Turunvierailun aikana. 9

10 Itävaltalainen markkinoinnin laitoksen yliassistentti Peter Zettinig on perheineen ostanut vanhan puutalon Turun Raunistulasta. Talon remontin on tarkoitus alkaa syksyllä Museoviraston valvonnassa. Suomessa kuin kotonaan Lähes kymmenen Suomessa vietetyn vuoden jälkeen itävaltalainen Peter Zettinig lähti perheineen neljäksi vuodeksi Uuteen-Seelantiin. Antoisien, kansainvälisten vuosien jälkeen Zettinigien itävaltalais-suomalainen perhe on palannut Turkuun. Teksti: Mirka Sillanpää Kuvat: Esko Keski-Oja Turun kauppakorkeakoulun markkinoinnin laitoksen yliassistentti, itävaltalainen Peter Zettinig tuli aikoinaan Suomeen ja Turun kauppakorkeakouluun parikymppisenä opiskelijana vuonna En tiennyt etukäteen Suomesta juuri mitään. Halusin opiskelijavaihtoon jonnekin, missä puhutaan englantia, ja erityisesti Pohjoismaat kiehtoivat minua. Muistan vieläkin, kuinka minusta oli hassua se, että opiskelijat täällä puhuivat lähtevänsä kesällä Eurooppaan. Ajattelin, että eikö me jo olla Euroopassa? Nykyään kaikki ovat jo selvästi tietoisempia siitä, että Suomi on osa Eurooppaa, Zettinig sanoo. Zettinig tapasi täällä nykyisen vaimonsa, ja opiskelijavaihto venyi useammaksi vuodeksi. Yrittäjyydestä ja kansainvälisestä liiketoiminnasta kiinnostunut itävaltalainen teki opiskeluihin liittyvän työharjoittelujaksonsa Ruotsissa ja palattuaan Suomeen perusti opiskelukaverinsa kanssa oman konsultointiyrityksen vuonna Ensin kumppanini oli suomalainen, sitten bulgarialainen, hänkin täältä Turun kauppakorkeakoulusta. Yritys toimi vuoteen 2001 asti. Rahallisesti se ei ollut valtava menestys, mutta oppimismielessä sitäkin suurempi, Zettinig muistelee. Yrittäjänä ollessaan Zettinig piti yllä yhteyksiä akateemiseen maailmaan ja osallistui muun muassa seminaareihin. Vuonna 2001 nykyinen emeritusprofessori Sten-Olof Hansén ehdotti itävaltalaiselle väitöskirjan tekoa. Se tuntui hyvältä ajatukselta. Sten-Olof Hansén ja professori Aino Halinen-Kaila auttoivat minua saamaan rahoituksen ensimmäiseksi vuodeksi, ja kun pääsin koneistoon sisälle, sain rahoitusta myös seuraaviksi vuosiksi, muun muassa Liikesivistysrahastolta. Väitöskirjani valmistui vuonna Neljä vuotta Uudessa-Seelannissa Samana vuonna, kun väitöskirja valmistui, syntyi Zettinigin ja hänen suomalaisen vaimonsa ensimmäinen lapsi. Kun esikoispoika oli vuoden ikäinen, pariskunta alkoi harkita lähtöä ulkomaille. Hain vierailevan tutkijan ja luennoitsijan paikkaa Kanadasta, Japanista ja Uudesta-Seelannista. Sattumalta tapasin samoihin aikoihin Kööpenhaminan konferenssissa kollegoita Uudesta-Seelannista. He kehuivat maata ja ymmärsimme toisiamme muutenkin hyvin. Olin siis tyytyväinen, kun haastatteluiden jälkeen sain paikan Wellingtonin yliopistosta, Zettinig kertoo. Perheen toinen poika syntyi vuonna 2004 ja kuopuksen ollessa kuuden viikon ikäinen Zettinigit myivät koko omaisuutensa ja muuttivat Uuteen-Seelantiin. Myin automme vielä lähtöpäivän aamuna. Laitoimme ison osan varoistamme sijoi- 10

11 tusrahastoon tulevaisuutta varten. Neljän Uudessa-Seelannissa vietetyn vuoden jälkeen palasimme Suomeen viime kesänä. Uusi-Seelanti on hieno maa, jossa on uskomaton luonto ja ystävällisiä ihmisiä. Me todella nautimme elämästä siellä. Viimeisin talomme sijaitsi aivan meren rannalla, eikä lasten tarvinnut juurikaan käyttää kenkiä, Zettinig hymyilee. Sibelius-fani Japanista Japanilainen professori Hiroshi Sasaki on it-teollisuudesta kiinnostunut tutkija ja Sibelius-fani, jonka ainoa maavaihtoehto vuoden kestävälle akateemiselle vierailulle oli kaukainen Suomi. Erilainen yliopistomaailma Zettinigin mukaan yliopistomaailma toisella puolen maapalloa on erilainen kuin Suomessa. Anglosaksisessa kulttuurissa puhutaan paljon akateemisesta vapaudesta, mutta samaan aikaan siellä on paljon erilaisia tutkimustyötä rajoittavia sääntöjä. Loppujen lopuksi täällä Suomessa akateeminen liikkumatila on paljon suurempi. Sikäläisen yliopistomaailman kansainvälisyys oli rikkaus. Suurin osa kollegoistani Wellingtonin yliopistossa oli muualta kuin Uudesta-Seelannista. Neljän siellä vietetyn vuoden aikana sain paljon uusia ystäviä ja hyviä kontakteja ympäri maailmaa. Uudessa-Seelannissa myös opiskelujärjestelmä on erilainen kuin Suomessa tai Itävallassa. Siellä opiskelemaan pääsee kuka tahansa, jolla on varaa maksaa yliopistomaksut. Opiskelijoista yli 60 prosenttia oli kansainvälisiä, ja opiskelijamäärät kursseilla olivat usein hyvin isoja. Itse pidän suomalaisesta systeemistä enemmän. Pääsykokeiden kautta valikoituneet opiskelijat ovat motivoituneita ja heitä on mukava opettaa, Zettinig sanoo. Lapsiperheen elämää Kansainvälinen perhe palasi mielellään Suomeen ja isän mukaan lapsetkin ovat sopeutuneet hienosti. Suomalais-itävaltalainen aviopari puhuu keskenään englantia. Lapsille molemmat vanhemmat puhuvat omaa äidinkieltään. Lisäksi Pia ymmärtää saksaa ja minä ymmärrän suomea. Pojat puhuvat myös englantia, mutta tänne palattuamme he ovat alkaneet puhua keskenään suomea. Uuden-Seelannin vuosiemme aikana yhteys sukulaisiin säilyi, sillä vietimme joka kesä kuukauden täällä Suomessa ja toisen kuukauden Itävallassa, Zettinig kertoo. Nelihenkinen lapsiperhe kasvaa vuoden lopulla, kun perheeseen syntyy kaksoset. Ennen lapsia matkustelimme ja urheilimme vaimon kanssa paljon, nyt keskitymme työn lisäksi perheeseemme. Työn ja perhe-elämän yhteen sovittaminen on täällä Suomessa paljon helpompaa kuin Uudessa- Seelannissa. Täällä elämä on hyvin tasapainossa, Zettinig sanoo. Professori Hiroshi Sasaki saapui Suomeen maaliskuussa tokiolaisesta Rikkyon yliopistosta. Hänen akateeminen vierailunsa Turun kauppakorkeakoulussa kestää vuoden, muu perhe viettää täällä puoli vuotta. Vierailua suunnitellessani en edes miettinyt muita vaihtoehtoja, halusin ehdottomasti Suomeen. Olen ollut Sibeliusfani jo nuoresta pitäen. Olen muun muassa lukenut japaniksi käännettyä Kalevalaa ymmärtääkseni Jean Sibeliuksen sävellyksiä paremmin, Sasaki sanoo. Oleskelunsa aikana tutkija haluaa sekä syventyä oman alansa tutkimukseen että tavata paljon suomalaisia it-alan asiantuntijoita ja bisnesihmisiä. Suomi oli listaykkösenä myös ammatilliselta kannalta, sillä olen jo muutaman vuoden ajan tehnyt vertailevaa tutkimusta tietotekniikan alalta. Nokian lisäksi Suomessa on paljon muitakin kiinnostavia italan high tech -yrityksiä, Sasaki sanoo. Sasaki on iloinen voidessaan viettää Suomessa pitemmän aikaa. Vierailu on jo antanut enemmän kuin mitä Sibeliuksesta ja Suomesta kiinnostunut professori osasi odottaa. Sibeliuksesta olen saanut paljon sellaista tietoa, jota en Japanista käsin olisi löytänyt. Olen jo vieraillut Sibeliuksen syntymäkodissa Hämeenlinnassa ja käynyt katsomassa Ateneumin Kalevala-näyttelyn Helsingissä, Sasaki kertoo. Mitä enemmän Suomeen tutustun, sitä enemmän tämä maa minua kiehtoo. Pi- Olen iloinen, että Turun kauppakorkeakoulun ja Rikkyon yliopiston välinen suhde syvenee, sanoo professori Hiroshi Sasaki. dän jopa suomalaisesta ruuasta, kuten poronlihasta, lohesta ja ruisleivästä, Sasaki lisää. Pakoon Tokion melua Tokion kiireiseen ja stressaavaan elämänrytmiin tottunut japanilainen nauttii Suomen rauhasta ja hiljaisuudesta. Täällä ihmisiä on niin paljon vähemmän. Turku on hyvä paikka paeta Tokion melua. Sasaki ihailee myös suomalaisten kielitaitoa ja koulutuksen korkeaa tasoa. Lähes kaikki suomalaiset puhuvat englantia. Japanin kouluissakin opetetaan englantia, mutta japanilaiset puhuvat sitä silti huonosti. Haluaisin selvittää, mistä se johtuu. Turun kauppakorkeakoululla ja tokiolaisella Rikkyon yliopistolla on yhteistyösopimus, joka mahdollistaa yliopistojen välisen opiskelija- ja tutkijavaihdon. Sasaki on ensimmäinen tutkija Rikkyosta, joka vierailee pitempään Turun kauppakorkeakoulussa. Olen iloinen, että Turun kauppakorkeakoulun ja Rikkyon yliopiston välinen suhde syvenee. Opiskelijat ovat olleet Japanissa vaihdossa ennenkin, mutta ensi lukuvuonna myös Turun kauppakorkeakoulusta lähtee Japaniin ensimmäinen tutkija. Toimin hänen akateemisena ohjaajanaan ensi vuonna Tokioon palattuani, Sasaki kertoo. Haluan esittää erityiskiitokseni Turun kauppakorkeakoululle siitä, että he ovat ottaneet minut niin lämpimästi vastaan. Tämä on ensimmäinen vierailuni Suomessa ja viihdyn erittäin hyvin. Suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä ja tunnen, että täällä voin rentoutua, hymyilee Sasaki ja huikkaa lähtiessään suomeksi Kiitos paljon! 11

12 Yliopisto-opettajien vaikutus on valtava, he muokkaavat nuorten maailmankuvia. 12

13 Kristiina Helenius viihtyy välittäjänä AmCham Finlandin johtaja Kristiina Helenius kuvailee olleensa jo opiskeluaikaan outo lintu, eri maailmojen välissä. Se on jatkunut oikeastaan koko elämäni ja leimannut uraani, Helenius sanoo. Eri osapuolia ymmärtävälle välittäjähahmolle maailma on tarjonnut herkullisia työtehtäviä. Teksti: Jussi Matikainen Kuva: Aino Huovio Amerikkalaisen kauppakamarin seitsemännen kerroksen toimitiloista avautuu näkymä yli Helsingin kattojen aina merelle saakka. Juuri nyt toimistossa on vilinää. Valmistellaan ensi viikon Amerikan-matkaa. Mukaan lähtee suomalaisten yritysten edustajia, ja kotiläksyt tehdään huolella. Tiedämme, ketkä tulevat pöydän toiselle puolelle. Autamme yrityksiä esimerkiksi esiintymiskoulutuksessa. Suomalainen menee usein teknologia edellä. Yhdysvalloissa on osattava sanoa, kenen ongelman tuote ratkaisee, Kristiina Helenius sanoo. Helenius on vetänyt 2005 perustetun AmCham Finlandin toimintaa kesästä 2007 lähtien. Voittoa tavoittelematon yhdistys edistää Suomen ja Yhdysvaltain välisiä kauppasuhteita. Nopea kasvumme osoittaa, että tällaiselle yksityisen sektorin toimijalle oli selvä tilaus. Intensiivinen opiskeluaika Helenius aloitti opiskelun Turun kauppakorkeakoulussa Nokialainen päätyi Turkuun kansainvälisen kaupan linjan houkuttelemana. Ranskassa asutut välivuodet olivat tuoneet vahvan kielitaidon. Olin jo tuolloin tehoajattelija. Halusin nopean ja aika koulumaisen tutkinnon. Vaikka Helenius valmistui kauppatieteiden maisteriksi alle neljässä vuodessa, mahtui elämään muutakin kuin tenttikirjat. Helenius ehti muun muassa toimittaa ylioppilaskunnan lehteä, samoin Montun bileissä hän oli tuttu näky. Ja mikä tärkeintä, vuosikurssia ylempää löytyi elämän suuri rakkaus. Helenius ja hänen tuleva aviomiehensä Mika Hentunen istuivat huonosti klassiseen kauppakorkeamuottiin. Elettiin 80-luvun Kristiina Helenius haastaa suomalaiset avaamaan kotinsa ulkomaisille vaihto-opiskelijoille. Näin saamme tehtyä Suomesta vähän lämpimämmän paikan. lopun nousukautta, ihmisiä kiskottiin töihin pankkimaailmaan kesken opintojen. Me olimme siinä ympäristössä humanisteja. Emme ymmärtäneet rahan päälle, soitimme bändissä ja paransimme maailmaa. Olimme vähän outoja lintuja, ja oikeastaan se on jatkunut koko urani. Pehmeimmissä piireissä minusta tuntuu, että saisi nyt vähän olla struktuuria. Ja toisaalta kovimpaan bisnekseen en ole mennyt koskaan. Helenius myöntää, että välimaastossa olemisesta on ollut hyötyä työelämässä. Hän tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja ymmärtää eri osapuolten näkökantoja. Maasta toiseen Valmistuttuaan tuore aviopari suuntasi Müncheniin, jossa molemmat tekivät toimittajan töitä. Seuraavina vuosina maisema vaihtui vikkelästi. Olimme pari vuotta Saksassa, sieltä menimme vuodeksi Koreaan. Koreasta muutimme Pariisiin, jossa tyttäremme syntyi, Helenius luettelee. Pariisin jälkeen perhe oli muutaman vuoden Suomessa, jossa Helenius työskenteli eri tehtävissä Ylellä matka jatkui Ylen Brysselin-kirjeenvaihtajaksi. Se oli urani läpimurto. Olin jo ammatillisesti vahvassa vaiheessa. Itseluottamus oli hyvä, ja Bryssel oli valtavan kiinnostava ympäristö, jossa tapahtui paljon. Helenius oli Ylen historian ensimmäinen naispuolinen pääkirjeenvaihtaja. Olen ollut urallani monta kertaa ensimmäisten naisten joukossa. Myös diplomaattimaailma oli sinne mennessäni paljon miesvaltaisempi kuin sieltä lähtiessäni. Suuri muutos Syksyllä 2001 Helenius nimitettiin lehdistöneuvokseksi Suomen Washingtonin-suurlähetystöön. Hän myöntää, ettei siirtymä toimittajasta tiedottajaksi sujunut yhdessä yössä. Muutos oli hirveän vaikea. Suurlähetystössä minuun suhtauduttiin epäillen, pelättiin, että vuodan tietoja, kun miehenikin on toimittaja. Ja toisaalta menin sinne henkseleitä paukutellen. Kuvittelin meneväni samaan kulttuuriin, mikä oli valtava virhe. Alkua tuskin helpotti se, että syyskuun yhdestoista päivä 2001 oli Heleniuksen seitsemäs työpäivä Washingtonissa. Haastavasta alusta huolimatta hän viihtyi diplomaattina erinomaisesti. Lehdistöneuvoksena Helenius toimi Suomen virallisena tiedottajana esimerkiksi ministerivierailujen yhteydessä. Kun Suomessa tapahtui jotain, hänen tehtävänään oli vastata median kyselyihin. Vahvasta toimittajataustasta oli hyötyä median luottamuksen voittamisessa. Käytännössä työsarkaa riitti niin paljon, että Helenius oppi valintojen tekemisen jalon taidon. Tehtävähän oli käytännössä mahdoton: Tee Suomi tunnetuksi Yhdysvalloissa! Koska kaikkea ei voi kuitenkaan tehdä, kannattaa hyödyntää maksimaalisesti omat kiinnostuksenkohteensa ja vahvuutensa. Loogisia valintoja Työssään Amerikkalaisessa kauppakamarissa Helenius voi hyödyntää monipuolisesti aiemmin oppimaansa. Välittäjän taidoille on käyttöä, kun hän avittaa suomalaisten matkaa Yhdysvaltain jättimarkkinoille. Kun katsoo näin jälkikäteen, tajuaa, miksi valinnat eivät koskaan ole sattumanvaraisia. Kaikki elämäni aikana tekemäni asiat johtavat loogisesti tähän pisteeseen. Asettautuminen takaisin Suomeen on tuonut mahdollisuuden tiivistää suhteita vanhaan opinahjoon ja opiskelukavereihin. Vaikka elämä on kuljettanut väliin maailman ääriin, on opiskeluajoilta säilynyt ystävyyssuhteita. Opiskeluaika on jännä, kauhean intensiivinen elämänvaihe. Tuossa kontekstissa myös opettajien vaikutus on valtava, koska he muokkaavat nuorten maailmankuvia. Jos opiskelisin tänään, olisin aktiivisempi. Kolkuttelisin opettajien ovia ja keskustelisin paljon enemmän, Kristiina Helenius pohtii. 13

14 Turun kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtaja Hanna Ruska-Becker ja opiskelija Petri Korte tietävät, että kansainvälistyminen ei onnistu suomen kielellä. Kansainvälistymistä pidetään Suomen kehitykselle välttämättömänä. Korkeakouluille on asetettu omat kansainvälistymistavoitteet, jotka on kirjattu opetusministeriön laatimaan kansainvälistymisstrategiaan. Strategiassa kansainvälistymisen perustaidoiksi määritellään kielitaito, vuorovaikutustaidot ja kulttuurien tuntemus. Turun kauppakorkeakoulun kielten laitoksen johtajan mukaan kansainvälistymistavoitteet ja suomalaisten kielitaito kulkevat kuitenkin vastakkaisiin suuntiin. Ruotsin kielen muuttuminen ylioppilaskirjoituksissa valinnaiseksi näkyy jo meilläkin. Uusista opiskelijoista osa on jättänyt ruotsin kirjoittamatta. Virkamiehiltä vaadittava ruotsin kielen taito on kuitenkin välttämätön ehto valmistumiselle. Siksi järjestämme ruotsin kielen tukikursseja opiskelijoille, jotka kaipaavat perusrakenteiden kertausta. Kursseille osallistuu lähes 40 prosenttia opiskelijoista, mikä kertoo tämänhetkisestä tilanteesta, Hanna Ruska-Becker kertoo. Kiinnostus muidenkin kielten opiskeluun on vähentynyt peruskouluissa ja lukioissa. Englanti on pitänyt pintansa, mutta ns. harvinaisten kielten opiskelijamäärät ovat romahtaneet. Tarjontaa on kouluissa niin paljon, että kielten opetus joutuu kilpailemaan lukuisien muiden kurssien kanssa. Jatkoopintoja ajatellen toisen vieraan kielen opiskelu olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Kielitaidosta lisäarvoa Turun kauppakorkeakoulussa kaikilta opiskelijoilta edellytetään molempien kotimaisten ja kahden vieraan kielen opintoja. Englanti ei ole pakollinen, mutta suuri osa opiskelijoista lukee sen pitkänä kielenä. Englannilta täällä ei voi välttyä, sillä kirjallisuudesta noin 90 prosenttia on englanniksi ja luennoistakin noin puolet. Englanti on myös kieli, jonka osaamista pidetään nykyisin lähes itsestäänselvyytenä, neljännen vuoden opiskelija Petri Korte sanoo. Johdon laskentatoimea pääaineenaan opiskeleva Korte on suorittanut sivuaineopinnot saksasta, minkä lisäksi hän opiskelee ranskaa, englantia ja ruotsia. Korte pitää toisen vie- Kansainvälistyminen Kansainvälistyminen ei onnistu ilman hyvää kielitaitoa ja vieraiden kulttuurien tuntemusta. Turun kauppakorkeakoulussa panostetaan kielten opiskeluun. Kielten laitoksen johtaja Hanna Ruska-Becker on kuitenkin huolestunut uusien opiskelijoiden kaventuneesta kielitaidosta. Teksti: Leena Hulsi Kuva: Esko Keski-Oja raan kielen taitoa merkittävänä vahvuutena työmarkkinoilla. Esimerkiksi saksalaisessa konsernissa virallinen työkieli voi olla englanti, mutta epävirallisissa tilanteissa ja vapaa-ajalla keskustelu kääntyy nopeasti saksaksi. Kun hallitset paikallisen kielen, pääset paremmin sisään työyhteisöön ja paikalliseen kulttuu- 14

15 Ruotsin ja venäjän kielen taidoille on eniten tarvetta. vaatii kielitaitoa riin. Tai jos käyt Suomesta käsin kauppaa Ruotsiin, on huomattava etu, että puhut sujuvasti ruotsia, vaikka virallinen työkieli olisikin englanti. Ylimääräiset kielet CV:ssä saattavat olla ratkaiseva meriitti työnhaussa, Korte sanoo. Tulevaisuudessa opiskelijat kilpailevat yhä useammin globaaleilla työmarkkinoilla. Suomalaiselle osaamiselle on varmasti kysyntää maailmalla, ja monipuolinen kielitaito antaa enemmän mahdollisuuksia. Kielitaito kannattaa hankkia jo opiskeluaikana, sillä ajan löytäminen kielten opiske- luun on vaikeampaa, kun on siirtynyt työelämään, Hanna Ruska-Becker huomauttaa. Venäjän taidoille kysyntää Turun kauppakorkeakoulun kielten laitokselle Korte antaa runsaasti kiitosta. Opetus on monipuolista ja korkealaatuista. Opintomatkat, vaihto-ohjelmat, natiiviopettajat, liike-elämän suullisen ja kirjallisen viestinnän opetus sekä laaja kielivalikoima antavat erinomaiset edellytykset kielten ja uusien kulttuurien opiskeluun. Vaihto-ohjelmia kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä aidossa kieliympäristössä kielitaito kehittyy parhaiten, Münchenissä vaihdossa ollut Korte sanoo. Vahvistusta Korten näkemyksille antaa vuonna 2007 laadittu selvitys, jossa kartoitettiin kielten opetuksen ja käytännön kielitarpeiden kohtaamista. Selvitys antoi tukea sille, että kielivalikoima ja opetussisällöt kohtaavat hyvin käytännön tarpeet. Kieliohjelmamme on vastausten perusteella kunnossa. Erityisesti arvostettiin sitä, että meillä on kielissä syntyperäisiä opettajia, Ruska-Becker sanoo. Selvityksessä nousi esiin, että työmarkkinoilla tarvitaan nyt erityisesti ruotsin ja venäjän kielen taitoa. Suomi käy vilkasta kauppaa Saksan, Venäjän ja Ruotsin kanssa, minkä lisäksi näistä maista tulee Suomeen myös paljon turisteja. Tämä on yksi hyvä perusta kielivalinnoille. Myös ranskan taitajia tarvitaan. Ranska on edelleen maa, jossa englannilla ei oikein pärjää. Hanna Ruska-Beckerin mukaan on järkevää valita ainakin toiseksi kieleksi sellainen, joka on jo entuudestaan tuttu. Vahvan kielitaidon omaksuminen vaatii aikaa, joten ainakin toisesta kielestä olisi hyvä olla jonkinlainen pohja. Kannattaa mieluummin vahvistaa jo opiskeltua kieltä, kuin aloittaa kahta kieltä täysin alkeista. Valintoihin vaikuttaa aina myös henkilökohtainen kiinnostus tietyn maan kieltä ja kulttuuria kohtaan. Tällä hetkellä espanjan suosio näyttää olevan hyvässä nousussa. Kansainvälistyminen edellyttää myös kulttuurien tuntemusta. Tämä korostuu erityisesti Aasiassa. On tärkeää osata tulkita esimerkiksi sitä, mitä japanilainen viestittää sanattomuudellaan, Hanna Ruska-Becker muistuttaa. 15

16 Meillä ja muualla Vaihto-opiskelu on konkreettista kansainvälistymistä. TuKKK tarjoaa opiskelijoilleen loistavat mahdollisuudet opintoihin ulkomailla, minkä lisäksi korkeakoulussa vierailee vuosittain suuri joukko ulkomaalaisia opiskelijoita. Kansainvälisyys paitsi kouluttaa, myös kasvattaa. Tekstit: Liisa Kemppainen Kuvat: Robert Seger, Jussi Matikainen sekä Jaakko Iso-Järvenpään ja Marcela Morenon kotialbumit Jaakko Iso-Järvenpää Marcela Moreno Vaihdosta virtaa Ulkomailla vietetty aika voi opettaa eniten ihmisestä itsestään. Tästä hyvä esimerkki on TuKKK:n viidennen vuoden opiskelija Jaakko Iso-Järvenpää. Iso-Järvenpää vietti vuoden 2008 ulkomailla opiskellen. Kevät kului Euroopan sydämessä Wienissä, syksy Aasian laidalla Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. Halusin lähteä vaihtoon kandin jälkeen, ensin Eurooppaan ja sitten jonnekin muualle. Wienissä vetosivat historia, kulttuuri ja saksan kieli. Ajatus Aasiaan lähdöstä syntyi vaihto-opiskeluopasta selaillessani. Kävin vaihtopaikat läpi ja päätin lähteä sinne, mistä tiesin kaikkein vähiten. Suljin pois tutut kohteet ja viimeiseksi listalle jäi Soul, Iso-Järvenpää muistelee. Iso-Järvenpää on onnistunut yhdistämään tavoitteellisen opiskelun ja vieraasta maasta nauttimisen. Vaihtovuosi ei hidastanut opinnoissa etenemistä, vaan pikemminkin antoi uutta inspiraatiota. TuKKK:ssa kansainvälistä liiketoimintaa pääaineenaan opiskeleva Iso- Järvenpää luki Etelä-Koressa muun muassa johtamista, rahoitusta, kansainvälisiä suhteita sekä korean kieltä ja kulttuuria. Kokonaisuudesta syntyi suomalaiseen tutkintoon sivuaine Asia related studies. Kulttuurishokista paluushokkiin Korealainen kulttuuri on yhteisö- ja auktoriteettikeskeistä. Aasialaiset eivät mielellään anna kieltävää vastausta, vaan myötäilevät, vaikka olisivat eri mieltä. Eurooppalainen aktiivisuus ja suoruus saattaa vaikuttaa kärkkäältä paikallisten hiljaisuuteen verrattuna. Korealaisten halu oppia on kuitenkin valtava. Asiat, jotka ärsyttävät, ovat usein kulttuurieroja. Ne kuitenkin lakkaavat häiritsemästä, kun ymmärtää ja hyväksyy syyt kulttuurille ominaisten toimintatapojen takana. Koreassa ei esimerkiksi luotettu vaihto-oppilaiden omatoimisuuteen, vaan meitä holhottiin. Tämä on ymmärrettävää, koska korealaiset nuoret asuvat kotona valmistumiseen asti, eivätkä ole lähtökohdiltaan yhtä kansainvälisiä ja itsenäisiä kuin eurooppalaiset ikätoverinsa. Koko vaihtoajan opettavaisin asia on ehkä paluushokki, kun tuntee olevansa vieras omien keskellä. Silloin havaitsee mitkä tavat Ensimmäistä kertaa luistimilla. 16 Habsburgien aikana rakennettu Stadtsbibliotek, pääkirjasto, luo historiallisen tunnelman Wienin vanhaan keskustaan.

17 Soulin keskusta kuvattuna Soul Towerin juurelta, Namsan-vuorelta. ovat itse opittuja, mitkä lähtöisin kulttuurista. Jos vaihdon jälkeen tuntuu, että oma tapa toimia on ainoa oikea, vaihtokokemus on mennyt hukkaan. Suomalainen muttei Suomessa Tulevaisuudessa Iso-Järvenpää haluaa ehdottomasti työskennellä ulkomailla. Yksi unelmista on työ isossa kansainvälisessä yrityksessä ja oma konsultointibisnes siinä sivussa. Ennen valmistumista puhtia riittäisi vielä kansainväliseen harjoitteluun. Olen oppinut vaihtojen aikana paljon itsestäni ja saanut lisää itsevarmuutta. Ero siinä mitä uskon viestittäväni muille, ja miten minut oikeasti tulkitaan, on kaventunut. Vieraassa kulttuurissa oma erilaisuus korostuu, mikä antaa hyvän tilaisuuden pohtia omaa suhtautumista ihmisiin ja asioihin. Jos ulkomailla työskennellessä on mahdollista saavuttaa sama fiilis kuin vaihdossa ollessa, olisi tyhmää olla jatkamatta samalla radalla, Iso-Järvenpää pohtii. Kansainväliseksi kasvanut Meksikolaisen Marcela Morenon ruskeat silmät tuikkivat innosta, kun hän kertoo vaihto-opiskelun herättämistä tuntemuksista. Vaihto-opiskelu Suomessa oli päätöksistä paras mahdollinen. Moreno on kotoisin pohjoismeksikolaisesta Chihuahuan miljoonakaupungista. Nykyään hän opiskelee Yhdysvalloissa, El Pason yliopistossa Texasissa. Suomessa houkuttelivat paitsi eksoottisuus, myös maan hyvä maine ja menestys kansainvälisissä koulutuksen laatuvertailuissa. Ensimmäinen kriteerini oli eurooppalaisuus, sillä en ole ollut täällä ennen. Halusin kokea jotain täysin erilaista, ja päätin hakea Ystäväni Cho kotikaupungissaan Taebekissä pajon-annoksen äärellä. Pajon on korealaisten versio pizzasta. muualle kuin Euroopasta yleensä mieleen tuleviin Ranskaan, Italiaan tai Saksaan. Turku on hyvä opiskelukaupunki, sillä täällä on helppo liikkua. Kaupungilla on kahdet kasvot vuodenaikojen mukaan, ja myös ihmiset ovat erilaisia kesällä ja talvella, Moreno kuvailee. Vanhan mantereen opissa Moreno opiskelee Yhdysvalloissa kansantaloustiedettä ja rahoitusta. TuKKK:ssa hän Juhlin syntymäpäivääni Wienissä yhdessä tsekkiläisten opiskelijakavereideni kanssa. Talvi tuli Turkuun! 17

18 Parasta Turussa on jokiranta. on suorittanut kursseja muun muassa taloudellisesta integraatiosta, logistiikasta ja tulevaisuudentutkimuksesta. Suoritukset istuvat hyvin kotimaisen tutkinnon valinnaisiksi kursseiksi. Suomessa opiskelu on itsenäisempää kuin Meksikossa tai Yhdysvalloissa. Täällä arvostelu tapahtuu yleensä laajan lopputentin perusteella, kun taas kotona olen tottunut tekemään enemmän välikokeita, ryhmätöitä ja kurssin aikana palautettavia harjoituksia, Moreno kertoo. Kulttuurieroista ja suomalaisuudesta kysyttäessä Moreno toteaa, että kokonaisuus on hyvin erilainen. Suomalaiset ovat avuliaita ja järjestelmällisiä, minkä lisäksi he noudattavat aina sääntöjä. Erityisesti viehättää suomalaisen naisen asema. Teillä on naispresidentti, eli naisten mahdollisuudet yhteiskunnassa ovat erinomaiset. Suomalaisten tyttöjen hyvä itseluottamus näkyy ulospäin arkisissakin tilanteissa. Moreno on asunut ulkomailla 16-vuotiaasta lähtien ja kokee kansainvälisyyden kasvattavaksi. Olen uusi ihminen aina kotiin palatessani. Kansainvälisyys on opettanut paljon muiden kunnioituksesta, avoimuudesta ja suvaitsevaisuudesta. Lisäksi ulkomailla oleminen opettaa arvostamaan omaa kotimaata ja kulttuuria, Moreno miettii. Helppoa kansainvälisyyttä Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoille kansainvälistyminen on helppoa. Korkeakoululla on opiskelijavaihtosopimus yhteensä 84 yhteistyökoulun kanssa 37 eri maassa. Vaihtoprosessin suurin haaste saattaakin olla monipuolisen tarjonnan aiheuttama valinnanvaikeus lähteäkö opiskelemaan ranskaksi Karibialle, englanniksi Kaliforniaan vai vaikkapa ruotsiksi Tukholmaan? Teksti: Liisa Kemppainen Vuonna 2008 TuKKK:sta vaihtoon lähti 155 opiskelijaa 32 eri maahan. TuKKK puolestaan vastaanotti 122 ulkomaista opiskelijaa. Turkuun tullaan pääosin Euroopasta, kun taas suomalaiset lähtevät yhtä innokkaasti niin Eurooppaan kuin sen ulkopuolelle. Turun kauppakorkeakoulussa on myönteinen ilmapiiri kansainvälisyydelle, ja vuosikurssin opiskelijoista lähes puolet sisällyttää tutkintoonsa ulkomailla suoritettuja opintoja. Opiskelijat ovat kansainvälisiä mieleltään ja valmiuksiltaan. Pieneksi yksialaiseksi korkeakouluksi Turun kauppakorkeakoulun vaihtointensiteetti on erittäin suuri, TuKKK:n kansainvälisten asioiden suunnittelija Eeva Schoultz kertoo. Kansainväliset kollegat Suuri osa yhteistyökontakteista on luotu 90- luvun alussa, mutta uusia kumppanuuksia solmitaan edelleen muun muassa opiskelijoiden toiveiden perusteella. Yhteistyösuhteet syntyvät yleensä joko korkeakoulun opetus- tai tutkimushenkilöstön kontaktien tai Schoultzin kansainvälisen kollegaverkoston kautta. Yleistä on, että vakiintuneet yhteistyökumppanit suosittelevat uusia, hyväksi havaittuja kouluja toisilleen. TuKKK:n maine on hyvä, ja halutut yhteistyösopimukset on saatu solmittua. Kollegoita tavataan keskitetysti vuosikonferensseissa. Päivittäinen yhteydenpito hoidetaan sähköpostitse ja toisinaan videotapaamisilla. Kollegoiden kesken henki on hyvä, sillä kaikkien yhteisenä tavoitteena on korkeakouluopiskelijoiden kansainvälistäminen. Kansainvälisissä asioissa reagointiherkkyyden on oltava suuri. Aamulla sähköposteja lukiessa täytyy miettiä mihin kannattaa vastata heti, jos haluaa vastauksen vielä saman päivän aikana. Japaniin yleensä ehtii, Amerikkaan ei, Schoultz kuvailee aikaerojen vaikutusta työhön. Kiina-ilmiö Maailman pieneneminen näkyy opiskelijoiden valinnoissa. Eurooppa mielletään kotikentäksi, ja uusia kokemuksia haetaan eksoottisemmista maista. Seuraava haaste on uusien suhteiden solmiminen Aasiaan, jonne on enemmän hakijoita kuin tarjottuja paikkoja. Vaihtopaikkojen lisääminen Kiinassa olisi hienoa. Esimerkiksi Hong Kong olisi varmasti mieluinen vaihtokohde vaikkapa logistiikan opiskelijoille, onhan kaupunki yksi maailman suurimmista tavaravirtojen solmukohdista. Vaihtokohteiden suosituimmuus vaihtelee vuosittain. Viime vuonna suosittu kohde oli Berkleyn yliopisto Kaliforniassa, kun taas tänä vuonna Etelä-Afrikkaan lähtee ennätykselliset 16 opiskelijaa. Paikkojen suosion vaihtuvuuden taustalla lienee se, että koulumme tiiviissä opiskelijayhteisössä ihmiset kertovat mielellään vaihtokokemuksista toisilleen, Schoultz pohtii. 18

19 Ruotsalaiset yliopistot hyviä yhteistyökumppaneita Aina ei tarvitse tähdätä Ameriikan raitille, vaan mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita löytyy lähempääkin. Esimerkiksi Ruotsissa on paljon hyviä yliopistoja, ja toimintakulttuurimme ovat melko samanlaiset, muistuttaa ma. professori Pasi Malinen. Teksti ja kuva: Jussi Matikainen Pasi Malinen ja hänen kollegansa Turun kauppakorkeakoulun BID Innovaatiot ja yrityskehitys -yksiköstä vastaavat yhteispohjoismaisen Nordic Master School in Innovative ICT -verkoston (NMS iict) yrittäjyys- ja innovaatio-opetuksesta. NMS iict koostuu viiden yliopiston kansainvälisistä ICT-maisteriohjelmista. Mukana ovat Kungliga Tekniska högskolan (KTH) Tukholmasta, Danmarsk Tekniske Universitet (DTU) Kööpenhaminasta sekä TUCSin muodostavat turkulaisyliopistot Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu ja Åbo Akademi. Syksyllä kävimme opettamassa Tukholmassa, kesäkuussa luennoimme Kööpenhaminassa. Lähitulevaisuudessa NMS iict -verkostoon on liittymässä myös Tallinnan teknillinen yliopisto, Malinen kertoo. Monikulttuurinen opiskelijajoukko Malisen mukaan opettaminen Tukholmassa ei juuri eronnut TUCSin opiskelijoiden opettamisesta. Opetuskielenä oli englanti aivan kuten Suomessakin, ja opiskelijat tulivat eri puolilta maailmaa. Insinööriopiskelija on insinööriopiskelija siellä ja täällä. Haasteena on se, että suurimmalla osalla opiskelijoista on vain vähän pohjatietoja liiketoimintaosaamisesta. Toinen haaste on monikansallisuus. Opiskelijoiden kiinnostuksenkohteet ja kokemusmaailma ovat niin erilaiset, että sopivien case-esimerkkien löytäminen on vaikeaa. Kiinnostava kumppani Malinen on tyytyväinen siitä, että KTH-yhteistyö on lähtenyt liikkeelle hyvin. KTH on pyytänyt Malista kollegoineen tarjoamaan yliopistolle opetusta myös NMS iict -kokonaisuuden ulkopuolella. Tukholmalaisista yliopistoista BID tekee yhteistyötä myös Karolinska Institutetin kanssa. Kaiken kaikkiaan maailmalla kulkiessaan huomaa, että meidät otetaan vakavasti ja meidän opetuksemme kelpaa huippuyliopistoissakin. Yhteistyötä ei kuitenkaan synnytetä sähköpostin välityksellä. Se vaatii reissaamista ja osaamisensa myymistä. Myös tieteellisissä järjestöissä toimiminen on tärkeää. Turun kauppakorkeakoulussa toimii eurooppalaisen yrittäjyystutkijoiden verkoston ECSB:n sihteeristö, ja itse työskentelen yrittäjyyden maailmanjärjestön ICSB:n hallituksessa. Katse Göteborgiin Ensimmäiselle KTH-luennolleen Malinen puki päälleen Tre kronor -paidan. Opiskelijat tykkäsivät! Yhteistyö ruotsalaisten yliopistojen kanssa kattaa vain murto-osan BIDin laajasta kansainvälisestä yhteistyöverkostosta. Turkulaisille länsinaapuri on niin luonnollinen yhteistyösuunta, ettei sitä edes aina mielletä ulkomaaksi. Esimerkiksi KTH:ssa on paljon Turusta lähteneitä professoreja. Ruotsissa on paljon hyviä yliopistoja, ja yhteistyö ruotsalaisten kanssa on mutkatonta, Malinen arvioi. Juuri nyt BIDillä on viriämässä mielenkiintoista yhteistyötä göteborgilaisten yliopistojen kanssa. Göteborgin yliopiston lääketieteellinen ja kauppatieteellinen tiedekunta sekä Chalmersin teknillinen korkeakoulu ovat alkaneet yhdistää innovaatio- ja yrittäjyystutkimustaan. Siellä on menossa hyvin samantapaista toimintaa kuin meillä Turku Innovation Platform -hankkeessa. Nyt näyttäisi siltä, että teemme göteborgilaisten yliopistojen kanssa samankaltaisen yhteistyösopimuksen kuin Walesin yliopiston kanssa. Yhteistyöstä Walesin yliopiston kanssa voit lukea sivulta 4. 19

20 Konferenssi syntyy yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö järjestää elokuussa kansainvälisen konferenssin, jossa pureudutaan etätyön problematiikkaan organisaationäkökulmasta. Onnistunut konferenssi kysyy sitoutumista ja talkoohenkeä sekä paikallisilta järjestäjiltä että kansainvälisiltä yhteistyökumppaneilta. Teksti ja kuvat: Jussi Matikainen Porissa järjestettävä ITA2009-tapahtuma kuuluu konferenssisarjaan, jossa on aiemmin järjestetty 13 konferenssia. Konferenssissa tarkastellaan sitä, miten tavoitettavuuden ja sitä kautta globaalien etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vaikuttaa organisaatioiden toimintaan ja johtamiseen. Konferenssisarjan taustaorganisaatio on etätyökysymyksiin vihkiytynyt International Telework Academy (ITA). ITA-konferenssi järjestettiin Turussa 90-luvun lopussa. Suomi onkin ensimmäinen maa, jossa sarjan konferenssi järjestetään toista kertaa. Konferenssia ei kannata lähteä luomaan tyhjästä vaan hyvä konsepti on se, että saadaan järjestettäväksi tällainen kansainvälisen Järjestettäviä tapahtumia riittää jatkossakin. Seppo Sirkemaa kertoo, että keväällä 2010 Porin yliopistokeskuksessa järjestetään korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät. Tapahtumaan odotetaan satoja osallistujia suomalaisista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. konferenssisarjan tapahtuma, ma. tutkimusprofessori Seppo Sirkemaa sanoo. Seppo Sirkemaa toimi Porissa järjestettävän konferenssin puheenjohtajana. Käytännön valmistelutyötä konferenssin eteen täällä Porissa tekee viisi henkilöä. Järjestämme tapahtumaa talkootyönä, Sirkemaa kertoo. Kansainvälinen ohjelmakomitea Konferenssia on rakennettu noin vuoden verran. Järjestämiseen liittyy paljon käytännön työtä. On varattava tilat, huolehdittava budjetista, markkinoitava tapahtumaa ja niin edelleen. Yksi ensimmäisistä tehtävistä on konferenssin ohjelmakomitean kokoaminen. Ohjelmakomiteaan kuuluu puheenjohtaja Sirkemaan lisäksi 19 jäsentä. Sirkemaa ja tietojärjestelmätieteen professori Reima Suomi ovat ainoat suomalaisjäsenet. Komitean kesken on käyty paljon kirjeenvaihtoa konferenssin teeman ja ohjelman tiimoilta. Komitean jäsenet ovat myös sitoutuneet lukemaan ja kommentoimaan konferenssiin lähetettyjä papereita. Myös papereilta vaadittava taso on määritelty yhdessä. Kansainvälisyys on komitean kokoonpanossa itsestäänselvyys. Koska kyseessä on konferenssisarja, on tavoitteena jatkuvasti nostaa mukaan hyväksyttyjen paperien tieteellistä tasoa. Lukijat pisteyttivät paperit ennalta määrättyjen kriteerien mukaisesti ja antoivat lisäksi kirjallisen palautteen. Silloin kun arvioijien lausunnot poikkesivat toisistaan, me täällä Porin päässä kävimme paperin läpi ja teimme lopullisen päätöksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tiede- ja yrityspäivä Periaatteena konferensseissa on, että kaikki, joiden paperit on hyväksytty, rekisteröityvät konferenssiin. Tämä tarkoittaa sitä, että he 20