1.1. MITÄ SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS ON? Yleistä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.1. MITÄ SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS ON? Yleistä"

Transkriptio

1 MITÄ SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS ON? Yleistä Sosiaalisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan ihmisten välistä toimintaa erilaissa ympäristöissä. Ihmisen kehittymistä sosiaalisilta taidoiltaan yhteiskunnan jäseneksi kutsutaan sosiaalistumisprosessiksi, joka alkaa varhaisessa lapsuudessa. Sosiaalinen vuorovaikutus on yläkäsite, johon kuuluvat mm. käsitteet sosiaaliset suhteet ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutukseen liittyy kommunikaation käsite, jolla tarkoitetaan sanallista tai sanatonta viestintää. Ihmisen kommunikaatiolla on sosiaalisissa tilanteissa vuorovaikutuksellinen merkitys. Hyvä vuorovaikutustaito edellyttää hyvää viestintätaitoa. Puheella on ratkaiseva merkitys kulttuurien kehityksessä. Sen avulla ihminen on pystynyt kehittämään ja valloittamaan käsitteellistä maailmaa sekä siirtämään tietotaitoa seuraavalle sukupolvelle. Viestintä on perusta ihmisen vuorovaikutukselle. Viestintäprosessiin kuuluu viestin lähettäjä, välittäjä ja vastaanottaja sekä tilanne, jossa kaikki tapahtuu. Viestintä voidaan jakaa erilaisiin tasoihin; kuten sanallisen viestinnän, tunteiden viestinnän sekä fyysisen viestinnän taso, joista viimemainittu tarkoittaa sanatonta viestintää. Sanaton viestintä kuuluu olennaisena osana sosiaalisiin taitoihin. Ihminen oppii tunnistamaan ilmeitä hyvin varhain, lapsi pystyy muutaman kuukauden ikäisenä tuottamaan tietoisen hymyn. Hänelle tulevat mukaan varhain myös käsien liikkeet, joilla on oma merkityksensä. Ilmeiden kieli on hyvin kansainvälinen. Ihminen tulkitsee esim. surun ja ilon samalla tavalla kulttuurista huolimatta. Sanattomaan viestintään liittyy usein kosketusta eli haptista aistimusta. Kosketusaistin avulla välittyy mm. välittämisen, rakastamisen, turvallisuuden ja ymmärtämisen viestit. Ihmisen kasvojen ilmeistä on helpointa lukea tunteita kuten hämmästystä, pelkoa, vihaa, vastenmielisyyttä, inhoa, onnellisuutta tai surua. Ilmeiden tunnistamista helpottaa toisen tunteminen. Ihmisen silmät ja katse kertovat monista asioista kuten hänen tavoitteistaan, mielialoistaan ja tunteistaan. Kasvojen ilmeistä kulmakarvat ja otsarypyt osallistuvat ihmisen viestintään, samoin monet kehon osat osallistuvat viestintään. Ihmiset puhuvat paljon toisilleen käsillään; viittomakieli on osoitus pitkälle viedystä käsien liikkeestä. Kättelyssä ihminen paljastaa omaa luonnettaan. Tukeva kädenpuristus kertoo päättäväisestä henkilöstä, liian veltto koetaan epämiellyttävänä ja antaa saamattoman kuvan henkilöstä. Ystä-

2 2 vällinen kättely, johon kuuluu joukko myönteisiä eleitä, kuten hymyä ja silmiin katsomista, lähentää henkilöitä toisiinsa. Sosiaaliset taidot Ikosen mukaan sosiaaliset taidot voidaan määritellä sellaisten verbaalisten ja ei-verbaalisten käyttäytymismallien varastoksi, jonka avulla yksilöt vaikuttavat muiden henkilöiden reaktioihin vuorovaikutustilanteissa. Tämän mekanismin avulla yksilöt säätelevät ympäristöään tavoittelemalla, poistamalla, välttämällä tai pakenemalla haluttuja ja ei -haluttuja asioita. Yksilöiden katsotaan omaavan sosiaalisia taitoja sen mukaan, miten he tähän pystyvät aiheuttamatta tuskaa toiselle. Koulussa luokan sosiaalinen rakenne muodostuu ryhmän jäsenten sosiaalisista suhteista. Huono luokkailmasto heijastuu oppilaiden häiriökäyttäytymisenä, motorisena levottomuutena, negatiivisena auktoriteettiasenteena, epäadekvaattina puuhailuna, tunnepurkauksina ja huolimattomuutena. Sosiaaliset taidot merkitsevät sosiaalisesti hyväksyttyä käyttäytymistä, kun ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. Lapsi saa varhaisvuosinaan kotoa sellaisen sosiaalisten taitojen kokoelman, jota hän soveltaa tarkoituksenmukaisesti ja nokkelasti uusissa tilanteissa. Sosiaaliset taidot näkyvät ihmisten käyttäytymisessä. Sosiaalisten taitojen kasvattamisessa koulun ja kodin yhteistyö on tärkeää. Koulu on kuitenkin toissijainen pitkävaikutteinen kasvatusyhteisö, jonka tulisi huolehtia riittävien elämän eväiden jakamisesta lapsille. Paljon ei hyödytä opiskella matematiikkaa ja kieliä, jos ei osaa käyttäytyä toisten ihmisten seurassa. Tiettyjä ihmisenä olemisen perussääntöjä on opeteltava; aktiivista kuuntelua, toisen ihmisen tunteiden arvioimista ja hyväksymistä, empatiaa ja jämäkkyyttä. Inhimilliseen kehitykseen kuuluu erilaisten sosiaalisten taitojen oppiminen ja niiden joustava hallitseminen. Mitä enemmän yksilöllä on elämänhallinnan taitoja, sitä parempi perusta on luotu kasvatuksella myös neuvokkuudelle, itsetunnolle, identiteetille ja inhimillisen elämän vaalimiselle. Kalliopuska jaottelee sosiaaliset taidot seuraavasti: keskusteluun ja kuunteluun liittyvät, tunteita käsittelevät, aggressiolle vaihtoehtoiset sosiaaliset taidot sekä suunnittelu- ja päätöksentekotaidot.

3 3 Sosiaalisten taitojen opettaminen Kognitiivisen käyttäytymisterapiamallin mukaan ihmiset oppivat sosiaalisia taitoja muilta ihmisiltä. He ottavat oppia toisilta, jäljittelevät toisten käyttäytymistä ja hyväksyvät käyttäytymistavakseen sen, joka tuntuu sopivalta ja toisten hyväksymältä. Mallista oppiminen ja roolileikki ovat suosittuja keinoja sosiaalisten taitojen oppimisessa. On helpompi toimia roolissa kuin omana itsenään, koska roolin taakse voi kätkeytyä ja käsitellä vaikeitakin asioita. Sosiaalisen oppimisen teorian mukaan sosiaaliset taidot vaativat sanallista vahvistusta muilta ja vahvistusta esimerkiksi palkitun mallin avulla. Vahvistaminen voi ilmetä niin, että mallia palkitaan ja palkitun mallin käyttöä seurataan sivusta. Riittävät sosiaaliset taidot mahdollistavat emotionaalisesti tyydyttävän elämän ja omien tavoitteiden saavuttamisen. Sosiaaliseen suoriutumiseen liittyviä ongelmia voidaan selittää erilaisilla tekijöillä: Erilaiset tunnetilat kuten masennus tai ahdistus, joita henkilö ei kykene ilmaisemaan, koska ei ole saanut sopivia malleja tai riittävää harjoitusta niiden ilmaisemiseen. Motivaatio, jolloin henkilö ei ole saanut kokemuksia siitä, että voi asettaa ja saavuttaa tavoitteita tai hän pelkää epäonnistuvansa yrityksissään. Ympäristön stressitekijät, kun henkilökohtaiset traumat ja menetykset tai äkilliset muutokset yksilön sosiaalisessa ympäristössä huonontavat kognitiivista selviytymistä ja aiheuttavat ahdistusta ja masennusta, mikä taas vaikeuttaa toimimista sosiaalisissa tilanteissa. Ympäristöön liittyvät tekijät, jolloin henkilö ei saa ympäristöstä rohkaisua tai myönteistä palautetta, eikä hänellä ole mahdollisuutta harjoitella sosiaalisia taitoja. Hänen sosiaalinen ympäristönsä saattaa muuttua niin, että ne sosiaaliset taidot, joita ystävät, työtoverit tai perheenjäsenet aikaisemmin tukivat ja vahvistivat, jätetään huomiotta ja näin ne jäävät vähitellen pois käytöstä.

4 4 Käyttäytymishäiriöihin liittyvät harhat (ääni-, näkö- ja tuntoharhat), pelot ja niihin liittyvä välttämiskäyttäytyminen, pakkoajatukset ja pakkokäyttäytyminen voivat johtaa sosiaalisen toimimisen huomattavaan heikentymiseen. Neurobiologiset tekijät jolloin esiintyy vajavuutta tiedon prosessoinnissa esim. muistiongelmat tai lääkityksen sivuvaikutukset. Kyvyttömyydellä solmia sosiaalisia suhteita on Ikosen mukaan kolme seuraamusta: Vastavuoroisuus, mikä on sosiaalisen vuorovaikutuksen perustekijä, ei kehity kunnolla tai ei lainkaan. Vaikka kehitysvammaisilla olisi motivaatiota solmia ystävyyssuhteita ja etsiä sosiaalisia kokemuksia, he eivät näissä yrityksissä kykene huomioimaan muita. Toinen asia on, miten havaintotoimintojen ja riippuvien sosiaalisten reaktioiden heikkous vaikuttaa vammaisiin ja muihin ihmisiin. Kehitysvammaiset tarvitsevat ennustettavissa olevan ympäristön. Heillä on vaikeuksia kiinnittää visuaalista huomiota toiseen henkilöön, heidän on vaikea havaita oman käyttäytymisensä ja muiden käyttäytymisen välisiä suhteita. Mikäli kehitysvammainen ei kykene oppimaan mitä häneltä odotetaan, häneltä jää puuttumaan tarkoituksellisuuden ja vaikutuskyvyn kokemus. Kolmanneksi sosiaaliset suhteet vaikeuttavat sosiaalisesti välittyvän tiedon omaksumista. Siihen kuuluvat perustiedot itsestä ja muista, ainutlaatuisista ja yhteisistä piirteistä sekä tietoa siitä, kuinka monenlaisia tunteita ja tarpeita kasvojen ilmeet ja muut ei- kielelliset ilmaukset voivat ilmaista. Sosiaalisia taitoja on koulussa opetettava, koska muu opetus riippuu näistä taidoista. Sosiaalisten taitojen opettamisen voidaan sanoa kuuluvan piilo-opetussuunnitelmaan, mutta onneksi yhä useammin tajutaan, että sen opetukseen on varattava oma aikansa.

5 5 LÄHTEET Ikonen, O Kehitysvammaisten opetus - mitä ja miten? Kalliopuska, M Sosiaaliset taidot. Kauppila, R Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot - vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Lappalainen, R., Lehtonen, T., Hynninen, M., Loimala, P., Mikkola, A., Väätäinen, S. & Rantanen, M Sosiaaliset taidot, työkirja. Ojanen, M. & Seppälä, H PSYTO - Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko.

ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä TYÖELÄMÄN SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT

ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä TYÖELÄMÄN SOSIAALISET JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä OHDANTO ENO - Ennakoiva ohjaus työelämässä on Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään kuuluva valtakunnallinen verkostohanke, jonka kumppaneina toimivat 15 aikuiskoulutuskeskusta

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Ihmiset toivovat parisuhdetta, joka olisi onnellinen ja kestäisi mahdollisimman kauan. Mutta onko se mahdollista?

Ihmiset toivovat parisuhdetta, joka olisi onnellinen ja kestäisi mahdollisimman kauan. Mutta onko se mahdollista? KESTÄVÄN PARISUHTEEN SALAISUUS (Otteita Kaarina Määtän kirjasta koonnut Ulla Andersson) Kaarina Määttä on etsinyt kirjaansa varten tapoja, joita suomalaiset käyttävät saadakseen parisuhteensa toimimaan.

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista LUKIJALLE Olemme kolme sairaanhoitajaopiskelijaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Valmistumme joulukuussa 2009 hoitotyön koulutusohjelmasta.

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen ja Autokoululiiton tilaamaan tutkimukseen Turun yliopiston

Lisätiedot

Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta?

Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta? Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta? Kokemuksia leikki-ikäisten ja ikäihmisten välisestä vuorovaikutuksesta yhteisessä psykomotoriikkaryhmässä Hyvinvointi- ja toimintakyky, Psykomotoriikka erikoistumisopinnot

Lisätiedot

OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut?

OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut? OPETTAJA JA OMA LAPSI SAMASSA KOULULUOKASSA Miten lapsi on sen kokenut? Katja Kangas Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kesä 2004 Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopisto TIIVISTELMÄ Kangas, K. 2004.

Lisätiedot

Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ

Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ Etnografinen tutkimus mielenterveyskuntoutujan arjessa oppimisesta Katja Pihlaja Pro gradu tutkielma Kasvatustieteiden laitos/ erityispedagogiikan yksikkö Jyväskylän

Lisätiedot

Reflektiivisyys asiantuntijan työssä

Reflektiivisyys asiantuntijan työssä Reflektiivisyys asiantuntijan työssä Juhani Tiuraniemi Teoksessa Niemi P. & Keskinen E. (2002) Taitavan toiminnan psykologia. Turun yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, Turku, 165-195. Abstrakti.

Lisätiedot

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Opetushallitus ISBN 952-13-1832-5 (nid) ISBN 952-13-1833-3 (pdf) ULKOASU Studio Viiva Oy PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Vammala 2003

Lisätiedot

Tieto ja tiedon merkitykset hoitotyössä

Tieto ja tiedon merkitykset hoitotyössä Tieto ja tiedon merkitykset hoitotyössä Riikka Toivola Puheviestinnän pro gradu -tutkielma Syksy 2007 Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Tiedekunta Faculty HUMANISTINEN

Lisätiedot

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena

Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Hakala Heidi & Huttunen Marika Moniammatillinen yhteistyö lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukena Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Luokanopettajan koulutus Huhtikuu

Lisätiedot

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7 2013 Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas 1 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset: Ylioppilaiden

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

SE ON NYT MUN VUORO!

SE ON NYT MUN VUORO! SE ON NYT MUN VUORO! Aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus puhetta tukevan ja korvaavan kommunikoinnin perustana päiväkodin ryhmätuokioissa Sirkku Hildén Hannele Merikoski Logopedian pro gradututkielma

Lisätiedot

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA!

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA! IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA! kiintymyssuhteissaan traumatisoituneiden lasten tukeminen varhaiskasvatuksessa Kehittämispäällikkö Christine Välivaara, Psykologi, LTO, YTM Pesäpuu ry 2 TRAUMATISOITUNUT LAPSI

Lisätiedot

Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa

Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien. koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa Koko yhteisön juttu. Fenomenografinen tutkimus vanhempien käsityksistä koskien koulun koulukiusaamista koskevaa toimintaa Jenny Kerkelä Pro gradu -tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta Luokanopettajakoulutus

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ Päivi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Äiti, onks toi nyt se masennus? MIETE-kuntoutus perheelle, silloin kun vanhempi sairastaa Päivi Aaltonen (toim.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

UUSPERHE JA KEHITYSVAMMAINEN LAPSI

UUSPERHE JA KEHITYSVAMMAINEN LAPSI UUSPERHE JA KEHITYSVAMMAINEN LAPSI Johanna Käpynen Opinnäytetyö Paasikiviopisto Uusperheneuvojakoulutus 2008-2009 Ohjaajat: Pekka Larkela, Heikki Toimi ja Elisa Jyllikoski kevät 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ

MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ MONIKULTTUURINEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 2010 SISÄLTÖ 3... Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö 4... Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohdat 5... Perhe maahanmuuttajataustaisen koululaisen tukena

Lisätiedot

Joka kodin konstit projekti

Joka kodin konstit projekti Joka kodin konstit projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki Joka kodin konstit -projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE

Lisätiedot

Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä

Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Syitä, haastavan tilanteen purkaminen ja muuttaminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL, asiantuntijapalvelun päällikkö Eteva ky Haastavan käyttäytymisen

Lisätiedot

VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA

VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA Raija Roslöf Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ TURUN

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus Eveliina Hannonen Leila Ryynänen MIEKKII OLIN VUOROTELLEN TEKEMÄSSÄ, SE OLI HYVÄ KOKEMUS. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuus

Lisätiedot