TAPOLA. Talvi 2003/04 LEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAPOLA. Talvi 2003/04 LEHTI"

Transkriptio

1 TAPOLA Talvi 2003/04 LEHTI

2 Lumihiutale Sinä valkoinen, hentoinen Pitsinen hohtavainen pieni Kevyt ilmassa leijäten. Alas pilven reunalta Leijailet tänne jonnekin. Loiste, joka valaisee. Läpi pimeyden tuoden joulun Valon jonka pitäisi kestää Kuvan kuin aamuauringon Se oli ruusu vuorten takaa Kuin uusi tähti taivaalla Näkivät paimenet sen. Kirsi Sisällysluettelo Lumihiutale 2 Adventtiaika 3 Tämän vuoden matkailu tapahtumia koti- ja ulkomailta 4 Hanko-rostock 4 Pekan matka Saksaan 5-6 Järnan kyläläiskonferenssin valmistelua 7 Kalevala - Sammon taonta - kuinka kaikki alkoi 8-9 Madrid kutsuu kaupunkilomalle 12 Kun minä lensin Tapolan nuoret Taavetin väki Toivakassa 16 Syysretki Valamoon Muistoja Kroatiasta 18 Sepon Juhlat 19 Tapolan kyläyhteisö Raikkolantie Niinikoski Puh: (03) Fax (03) 882 Lahjoitukset: Merita Orimattila Kirjapaino ja taitto: Päijät-Paino Oy, Lahti 2003 Painos: 500 kpl Paperi: kloorivapaa paperi, ynpäristöystävällinen Kuvat: Pekka K., Heli O., Beate K. 2

3 ADVENTTIAIKA Eräs Tapolan vuoden juhliin kuuluvisa näytelmistä on tri Königin kirjoittama adventtinäytelmä vuodelta Tässä näytelmässä kymmenen metsätyömiehen tytärtä odottaa että äiti, isä ja heidän kaksi veljeään tulisivat kotiin iltaruualle perheen metsämökkiin eräänä hyisen kylmänä adventti-iltana. Lopen uupunut isä ja toinen veljeksistä, Wiljam nimeltään, tulevat sisään epätoivoisina siitä, että eivät kykene taistelemaan luonnonvoimia vastaan. Kun he ovat syömässä, sen jälkeen kun ruokarukous on lausuttu, syntyy heille kiistaa siitä, ovatko Jumalan johdatus ja viisaus ohjaamassa ihmisten kohtaloita ja vallitseeko armo kosmoksessa ja maailmassa, vai onko niin, että ihminen elää ja suunnittelee elämänsä yksistään oman järkensä ja toimintansa varassa. Sinä yönä pelko ja epävarmuus äidin ja toisen veljen kohtalosta herättää kysymyksiä elämän tarkoituksesta. Keskustelujen perusteella voidaan perheessä huomata kaksi erilaista elämäntapaa ja asennetta. Viisi pimeydessä vaeltavaa tytärtä nukahtaa keskustelun aikana. Toiset viisi pysyvät hereillä ja pyrkivät ottamaan kohtalonsa omiin käsiinsä ja ymmärtämään tilanteen. Veli Wiljam ja isä tuntevat, että heidän pakottava velvollisuutensa on lähteä etsimään toista veljeä ja äitiä talvimyrskystä. Valveilla olevat tyttäret, jotka vaeltavat valon teitä, näkevät kuolleen äitinsä ilmestyvän heille ja antavan heille toivoa, turvallisuutta ja neuvoja, jotta he oppisivat tuntemaan elämän maan päällä ja ottaisivat sen vastaan. Tämän jälkeen he lähtevät talosta ja seuraavat äidin neuvoa. Isä ja Wiljam löytävät äidin ja toisen veljen jäätyneinä metsästä ja palaavat kotiin niiden siskojen luokse, jotka olivat jääneet yksin nukkumaan kotiin. Epätoivoisina he tunnistavat kohtalonsa ja kehottavat toisiaan rohkeasti kestämään sen. Kuvaus kymmenestä neitsyestä, jotka odottavat sulhastaan, on lähtökohta adventtiajan uudelle ajattelulle. Ne neitsyet, näytelmän pimeydessä vaeltavat tyttäret, näkevät adventtiajan (latinaksi advenire=saapua) odotuksena siihen liittyvine epävarmuuksineen ja pelkoineen. He takertuvat pinttyneisiin ja pelokkaisiin ajatuksiinsa, jotka ovat heidät vanginneet, ja sulkevat silmänsä kaikelta uudelta, mikä on tulossa esille. Niin he vaipuvat syvään sisäiseen uneen ja nukkuvat ohi viisaan äidin antaman neuvon, jonka voi nähdä ulkoisten, pintapuolisten tapahtumien taustalla, jos todella haluaa nähdä ja vastaanottaa sen. Vastaanottaminen tarkoittaa sitä, että emme pelkästään odota adventtiaikaa, vaan että annamme tilaa Jumalan pojan syntyä maailmaan, meihin ja meidän suhteisiimme toisiin ihmisiin. Siihen aikaan tapahtui Jeesuksen syntyminen ihmislapseksi. Nykyisin voimme nähdä Kristuksen syntyvän jokaisessa ihmisessä Golgatan ristinkuoleman jälkeen jos ymmärrämme Uutta Testamenttia. Jokaisen ihmisten välisen kohtaamisen pitäisi tulla ehtoollistapahtumaksi, ja niin voi myös tapahtua. Äiti neuvoo näytelmässä viittä valveilla olevaa tytärtään ottamaan leipää ja jakamaan sen. Se on ehtoollisen vertauskuva. Mutta äiti on myös tietoinen niistä heikkouksista ja vaaroista, joita me elämäntiellä kohtaamme. Hän neuvoo tyttäriään myös ottamaan omenan käteensä. Omena, sen tiedonpuun hedelmä, joka kasvoi paratiisin puutarhan keskellä, muistuttaa siitä, että ihmiselle on annettu mahdollisuus päättää tunnistamisen kautta valitseeko hän hyvän vai pahan. Valveilla olevat tyttäret saavat nämä kaksi lahjaa mukaansa tielle, jotta he voisivat nähdä kaikissa ihmisissä Kristuksen, mutta myös tietääkseen, että erehtymiset liittyvät näihin kohtaamisiin. Jokavuotisen adventin tien kulkeminen tarkoittaa, että saamme rohkeutta kulkeaksemme maanpäällistä tietämme. Ludwig 3

4 Tämän vuoden matkailu tap Hanko Rostock: IGA 2003 Toukokuussa , lähtivät synty-mäpäivänsankarit Timo Voittis ja Ludwig Kraus ( molemmat savuttivat puolisataseen), Kirsi Krohn, Tuire Tanskanen, Marja-Liisa Tall ja Beate Kraus toivotulle matkalle Saksaan maailmaan puutarhanäyttelyyn. Keskiviikkona iltapäivällä starttasimme Tapolasta. Söimme iltapalaa Hangon rannikolla, mutta Suomessa touko-kuussa rannikolla sormet jäätyivät. Iloisesti saavuimme laivaan nimeltään Superfast, mikä tarkoitta erikoisnopeaa, jonka lämpimät hytit ja rauhallinen iltatunnelma ottivat meidät vastaan. Aamulla me lauloimme Ludwigille onnittelulauluun ja nautimme aamusaunasta. Torstai-iltana laiva saapui klo 18:00 Rostockiin ja me tutustuimme meidän hienoon Sonne-hoteliin. Nimi tarkoitta Aurinkoa. Hotellissa oli juuri parsan juhlaviikot ja kaikki nauttivat siitä herkusta. Perjantaina olimme koko päivän puutarhanäyttelyssä, josta Kirsi ehti kirjoittaa 5 sivua, niin paljon oli siellä nähtävä. Sinne oli istutettu ihania erilaisia kukkia, pensaita ja puita. Me ihastuimme joka nurkan takana uudestaan. Miten monipuolinen kasvillisuus voi jo toukokuussa olla, jos olosuhteet sen sallivat! Suuren vaikutuksen tekivät eri maiden puutarhat, joissa oli yritetty tuoda näytteille kyseisen maan ominaispiirteitä, ja kasvillisuuden rikkaus tai köyhyys tuli esille. Esimerkiksi japanilainen, kreikkalainen tai mauritanialainen puutarha olivat keskenään niin erilaisia. Joissakin puutarhoissa oli myös maan herkut tarjoilla ja maan tyypillinen musiikki soi taustalla. Me kävelimme kaikkien läpi. Vähän meitä hävetti suomalainen puutarha, jossa vaan kyltit ilmoittivat, että myöhemmin myös täällä olisi jotain muutakin kuin hiekkaa ja koivut. Varsinkin kuin hollantilainen tulppaanimeri oli siinä vieressä. Olisi ollut kiva mennä kahden kuukauden kuluttua uudestaan katsomaan, mitä suomalaisessa puutarhassa sitten olisi kasvanut! Se näyttely oli niin laaja, että köysirata ajoi meidät paikasta 4 toiseen, ja hyttien läpinäkyvät seinät antoivat myös ajomatkalla upean näköalan ylhäältä monille paikoille. Pajunoksista oli rakennettu kirkko hiljentymistä varten. Sitä katsoimme vain ylhäältä päin, koska monien tuntien jälkeen meidän jalat eivät jaksaneet viedä meitä sinne. Hautausmaataide yllätti meidät todella! Minkälaisia taideteoksia puutarhurit olivat keksineet, ja myös miten moni-puolisia kiviveistoksia oli esillä. Vähän oudolta tuntui, mutta sellaisella hautausmaalla voi todella viihtyä. Lopuksi saimme nähdä lasinpuhaltajan, joka puhalsi kukkia ja muita kasveihin liittyviä aiheita. Sekin oli elämys. Lauantaina oli sitten Kirsin syntymäpäivä. Me lauloimme hänelle aamulla ja toimme kukat ja mansikat sängylle saakka. Sen jälkeen nautimme hienosta noutopöydästä aamiaisen. Kirsin toivomus oli kaupunkikävely ja tuliaisten ostoa, mutta valtavasti poliiseja tuli meitä joka kadulla vastaan. Tiedusteltuamme asiaa saimme selville, että mielenosoittajia oli tulossa kaupungin läpi. Oli todella ikävä nähdä, miten nuoret ihmiset marssivat huutaen: Ulkomaalaiset ulos Saksasta! ja Työ vain meille ei ulkomaalaisille! jne. Valtava määrä poliiseja suojeli pikku kaupunkia. Kukaan ei päässyt tavallisiin kauppoihin. Kauppiaat olivat vihaisia, koska lauantai on aina erittäin vilkas päivä heille. Me hermostuimme lentävään, kovaääninen helikopteriin lopuksi niin paljon, että ajoimme kaupungin ulkopuolella olevaan eläinpuistoon, missä vietimme loppupäivän katselleen ja ihmetelleen monia kauniita eläimiä. Kirsin ensimmäisen syntymäpäiväkakun söimme kauniissa auringonpaisteessa puiston kahvilassa. Toisen hän tarjoaisi myöhemmin ystäville Tapolassa kotiin tultuaan. Illansuussa Ludwig toi meille laivalle, ja jatkoi itse vielä matkaa Saksan halki katsomaan isänsä. Lämmin sää salli meidän olla kannella katsomassa laivan lähtöä. Tanssimme

5 ahtumia koti- ja ulkomailta koko illan Sunshine- baarissa ennen kuin menimme onnellisina nukkumaan. Sunnuntaiaamuna saimme tutustua kapteenin työpaikkaan Suuri vastuu kapteenilla on: ajaa meidät oikeaa reittiä Itämeren kautta! Laivan peli-huoneessa pelasimme Kimbleä, ja kirjoitimme yhdessä matkaraportin. Iloisina ja virkistyneinä saavuimme Hankoon, mistä Jani ajoi meidät turvallisesti kotiin. Kaikki olivat samaa mieltä: Kannataa lähteä matkalle joskus uudestaan, niin elämyksellinen se oli! Beate PEKAN MATKA SAKSAAN Torstaina Pekan pitkäaikainen haave toteutui: matka Saksaan Peterin isän luokse Peterin lapsuuden kotiin. Herätys oli aamulla klo Aamupalan jälkeen lähtö Hollolasta klo Seija vei kentälle. Aamu-Capuccinon jälkeen Cafe Robertissa kone lähti klo Kone oli täyteen varattu ja Pekalle osui ikkunapaikka no 22F. Köyhän miehen aamupalaa lukuun ottamatta lento sujui hyvin. Pekka näki koko ajan alas, ensin Saarenmaa, sitten Ruotsin ja Tanskan rannikko, sitten Saksan maata. Kone oli perillä etuajassa mutta jouduimme odottamaan parkki-kieroksella, joten laskeuduttiin sittenkin vasta aikataulun mukaisesti klo 9.55 Frankfurtin kentälle. Peterin isä oli vastassa ja niin ollen tulimme mukavasti perille Bad Cambergiin klo Peterin isä on suuri kukkien ystävä. Puutarha on kuin taideteos, jossa tuhansia erivärisiä kukkia kukkii kirkkaassa auringonvalossa. Lounas oli klo ja antoi mahdollisuuden tutustua Edwinin kokkitaitoon: Aloitimme parsakeitolla, sitten kalkkunapihvit, Croquette-perunat ja prinsessa -porkkanat. Lopuksi vaniljavanukas ja kuumat vadelmat...hm...hm. Iltapäivällä lähdettiin Limburgin kaupunkiin. Limburg on Peterin koulukaupunki, yli 1000 vuotta vanha kaunis paikka, jossa on paljon hyvin kunnostettuja ns. Fachwerkhäuser. Tärkein nähtävyys on tuomiokirkko, joka on rakennettu 1200-luvulla. Ihailtiin tätä mahtavaa rakennusta sekä ulkoa- että sisältäpäin. Sitten käyttiin kaupassa ja ostettiin Pekalle ja Peterille uudet kesähousut. Klo palasimme takaisin kotiin, jossa odotti Edwinin kattama kahvipöytä. Kahvin jälkeen kirjoitettiin kaikki postikortit. Iltapalan jälkeen käytiin iltalenkillä katsomassa, minkälainen tuo luotijuna oikein on, jolla huomenna pitäisi lähteä Kölniin. Tuli vesi kielelle, kun juna pyyhki meidän ohi Bad Cambergissa. Ennen nukkumaanmenoa sattui pieni haaveri: talon viemäri meni tukkoon ja kellari täyttyi jätevedellä. OHO! Oliko Pekka käynnyt suihkussa liian tehokkaasti? Ei kai! Mitä nyt tehdään? Kello oli puoli kymmenen ja mistä saada apua hätään? Saa nähdä, pääsekö Edwin sitten mukaan huomiseksi suunnitellulle Kölnin matkalle!? 5 Perjantaina Tasan klo 7.00 saapui viemäri-ensiapu-päivystysauto. Kesti 1 2 tuntia ja viemäri oli jälleen auki. Huh huh, nyt Edwin sittenkin pääsee mukaan Kölniin. Pekka seurasi tapahtumaa ikkunasta, kuinka työmiehet korjasivat imusysteemillä tukoksen. Tukos ei suinkaan johtunut Pekan liiallisesta suihkuttamisesta vaan puitten juurista, jotka olivat kasvaneet viemärin putkien läpi ja tukkivat sen. Vikä löydettiin, kun videokamera vietiin viemäriin. Klo 8.15 lähdettiin aikataulun mukaisesti. Ensin autolla luotijunan pysäköintipaikalle Limburgin eteläpuolella. Juna tuli ajoissa ja otti meidät kyytiin. Ja olipa vauhtia: 240 kilometriä tunnissa, joskus jopa ylikin. Matka Kölniin kesti näin ollen vain 40 minuuttia. Istuimme mukavasti ilmastoidussa junassa, kun ulkona oli 27 asteen helle. Saavuimme Kölniin klo Juuri ennen asemaa juna ylittää kuuluisan Hohenzollern -sillan, jota vahtii edelleen vanha Saksan keisari Wilhelm ratsuineen. Yli 1000 junaa ylittää Reinin-joen tämän sillan kautta päivittäin. Sillalta on mahtava näköala Kölnin tuomiokirkkoa kohti ja muihin Kölnin nähtävyyksiin. Pekka otti kuvia ja Pekka otti kuvia, niin että kameran napa rutisi. Myös tämä kirkko on hyvin vanha. Sen rakentaminen aloitettiin jo 1200-luvulla ja rakennus valmistui vasta 1800-luvulla. Kirkolla on maailman suurin fasaadi (päätypuoli), jonka pinta-ala on yhtä suuri kuin koko jalkapallokenttä. Tornit ovat yli 150 metriä korkeat. Täytyy kiivetä 500 porrasta ylös päästääkseen tornien ylätasolle. Mutta kun oli niin kuuma, päätettiin jättää tekemättä tämä jumppasuoritus tällä kertaa. Lähdettiin sen sijaan kahdentunnin kaupunkikierrokselle, jolla tutustuimme Kölnin 2000-vuotiseen historiaan. Matka pättyi museoon, jossa näimme paljon mielenkiintoista Kölnin historista, miten Reinin laivat lastattiin, miten Kölnissä asuttiin jne. Kuulimme, että Kölnin tuomiokirkossa käy yli 6 miljonaa ihmistä vuosittain enemmän kuin koko Suomen kansa. Söimme hyvin italialaisessa ravintolassa ja otettin kahvit kuuluisassa Cafe Reichardissa. Ennen lähtöä tuli vielä yllätys: kun astuimme tuomikirkkoon sisään, alkoi juuri papiksi vihkimystoimitus ja Pekka tutustui Kölnin arkkipiispaan ja kuuli tuomikirkon mahtavat urut. Luotijuna toi takaisin Limburgiin ja kaunis päivä päättyi pikkuhiljaa. Mentiin ajoissa nukkumaan.

6 Lauantaina Oli ensimmäinen puolipilvinen aamu. Silti mittari näytti 25 astetta. Aamupalan jälkeen käytiin kaupassa. Pekka osti kahvia Taavetin taloon. Sitten aamu oli vapaa. Pekka katsoi kukkia Edwinin pihassa, lepäsi, välillä katsoi ikkunasta ulos maisemia. Eilisen pitkän päivän jälkeen oli hyvä tehdä pehmeä lasku. Klo Edwin kutsui syömään. Jälleen oli hieno juhlamainen ateria: alkukeittona oli tuoreista tomaateista tehty keitto, joka oli koristettu ruohosipulilla ja kermalla. Sitten vasikanpaistia uusien perunoitten ja papujen kanssa. Jälkiruoaksi oli suklaavanukas ja vaniljakastiketta. Pienen lepohetken jälkeen mentiin taas seuraavalle kaupunkikierrokselle: tällä kertaa Mainziin, joka oli Seijan ja Peterin opiskelukaupunki. Matkalla sinne tehtiin pikavisiitti Wiesbadenin kaupunkiin, jossa Pekka löysi munakellon Taavetin taloon. Ostettiin vielä muutkin matkatuliaiset. Sitten mentiin Schiersteinerin sillan kautta jälleen Reinin-joen yli ja saavuimme suoraan Mainzin kaupunginosaan Gonsenheimiin, jossa Seijalla ja Peterillä oli ensimmäinen yhteinen asunto Kehlweg 66:ssa. Pienen etsimisen jälkeen talo löytyi. Sitten pistäydyimme vielä yliopistolla ja ajoimme Mainzin linnan ohitse ja Theodor-Heuss-sillan yli takaisin Reinin itäpuolella. Ihan sillan vieressä on Rheingoldhalle, jossa Seija ja Peter kävivät tanssimassa karnevaalissa 1977 maskeerattuna onniklowneiksi. Palatessamme kotiin odotti jälleen Edwinin kattama kahvipöytä. Matkalla Mainziin oli satanut vettä ja nyt jälleen aurinko paistoi, joten päätimme kauniin päivän iltakävelyllä. Sunnuntaina Pekka ja Peter Oli Pekan ja Peterin nimipäivä. Aamukahvipöytä oli laitettu juhlakuntoon. Vaaleanpunainen ruusu keskellä pöytää ja paremmat astiat. Ilma oli vielä hieman sumuinen, mutta saattoi jo aavistaa, että jälleen kuuma päivä oli tulossa. Kävelylenkki tehtiin tällä kertaa heti aamulla. Sitten käytiin Peterin äidin haudalla. Klo tehtiin visiitti Peterin Erich-sedän ja Cillytädin luokse. He olivat kovin ilahtuneita voidessaan tutustua Pekkaan. Pekka vaikutti heistä ikään kuin olisi vasta 40-vuotias eikä suinkaan pian 53, niin nuorekkaalta poika vaikutti. Sitten oli nimipäivälounas: herkkusienikeittoa, kampela-filettä ja parsakaalia, joka oli koristettu paistetuille manteliviipaleilla. Jälkiruokana oli persikoita ja kermaa ja nimipäivän kunniaksi espresso-kahvit. Päivälevon jälkeen mentiin Limburgin Altstadtfestiin. Siellä vasta oli melskettä: kaikki kadut täynnä ihmisiä, grilli-makkaraa, oluttelttoja, musiikkia jne. Vaikka houkutusta riitti, päätettiin jättää makkara syömättä ja oluet juomatta, koska kotona odotti oma grillijuhla, jonka Edwin oli järjestänyt Pekan ja Peterin vierailun kunniaksi. Vieraat olivat Peterin isän veli Jupp ja 6 vaimo Hanne sekä hänen vanhat ystävät Liesel ja Heinz. Niin Pekka sai tänä päivänä monta uutta ystävää. Grilli oli lainassa Jupilta ja Hannelta. Oli sähkögrilli, hyvin fiksu systeemi, koska rasva putoaa suoraan vesialtaaseen, eikä pala hiilteen päälle. Edwin oli hankkinut muhkeat pihvit ja Peter aloitti grilli-homman. Hyvä tuoksu lähti ja Pekalle tuli vesi kielelle. Mutta sitten: yht äkkiä grilli ei tuottanut enää lämpöä. Pihvit olivat kypsät vasta toiselta puolelta ja sitten lämpö loppui. Mitä nyt tehdään? Isä Edwinille ei suinkaan mennyt sormi suuhun. Hän haki sähkötunnistimen ja hetken päästä totesi: jatkojohto on mennyt rikki. Onneksi jatkojohto löytyi ja pihveistä jälleen rupesi nousemaan hyvät tuoksut, kun grilli jatkoi tehtäväänsä. Lopuksi hyvänmakuisten pihvien matka päättyi vieraitten masuihin. Hm...Hm... Hm... Sitten oli vielä eräs vähemmän kiva tehtävä: pakata matkalaukut, koska huomenna aamulla kone lähtee takaisin Helsinkiin klo Kauniskin matka joskus päättyy. Mutta Pekka oli kiitollinen kaikesta. Muistoksi hän sai vielä olutlasinsa kotiin, josta hän on juonut joka ilta hyvää saksalaista alkoholitonta - olutta. Maanantaina Paluumatkapäivä. Herätys oli klo 7.00 ja aamupala klo Viimeistä kertaa pöytä oli katettu myslillä, joghurtilla, erilaisilla makkara- ja juustoherkuilla. Tasan klo 8.00 auto lähti viemään Pekkaa ja Peteriä Frankfurtin lentokentälle. Lähtö oli terminaali 2:sta, jossa ystävällinen virkailija otti painavan matkalaukun vastaan. Jälleen Pekalla oli tuuri: ikkunapaikka 15A. Kun oltiin ajoissa kentällä, oli aikaa vielä kerran miettiä, mitä kaikkea oli mahtunut näihin 4 päivään: 5 kaupunkia nähtävyyksineen ja kävelykatuineen, monta juhla-ateriaa ja espressiokahvia. Syötiin eväät ja sitten oli jo kuulutus, että voidaan astua koneeseen. Rauhallisen lennon jälkeen kone laskeuttui Helsinki-Vantaan lentokentälle klo Seija oli kentällä ja otti Pekan ja Peterin vastaan. Mentiin suoraan Pekan kotiin Tapolaan, jossa oli Nalle vastassa. Pekka oli iloinen hyvästä matkasta mutta myös siitä, että oli takaisin omassa kodissa.

7 JÄRNAN KYLÄLÄISKONFERENSSIN VALMISTELUA, KEVÄT Pääsiäisen jälkeen huhtikuussa aloimme suunnitella, mikä olisi sopiva esitys pohjoismaiseen kyläkonferenssiin. Pohdintojen jälkeen päädyimme Kalevalaan. Anja, meidän nuori lahjakas työntekijä, otti koko taiteellisen vastuun. Hän etsi Kalevalasta sopivan kohdan: Sammon taonnan. Koko esityksestä tuli matkaan lähtijöiden suuri yhteistyö, osanottajia oli 34. Eri alueina esityksessä olivat kuoro, orkesteri ja näyttelijät. Tietenkin kulissien ja pukujen teko vei oman aikansa. Kun osat oli jaettu, alkoi harjoitukset. Ensin tapasimme pienempinä ryhminä, vain näyttelijät tai kuoro. Musiikki vaati myös paljon harjoitusta. Sitten päätimme laittaa kaiken yhteen. Tapasimme salilla kaikki kaksi kertaa viikossa aamuisin ja harjoittelimme ahkerasti, joskus jopa kaksi kertaa peräkkäin. Tämä oli suuri kulttuuritapahtuma, sillä esityksessä oli mukana melkein koko kylä. Ullan mielestä harjoittelussa oli mukavaa tehdä kuoron osuutta, istua penkillä ja laulaa. Tämä samainen kuoro oli tärkeä osa koko musiikkialuetta. Orkesterissa Anja soitti pianoa, Mikalla oli oma soitin ja myös psalttarit kuuluivat orkesteriin. Timo on onnellinen, kun sai olla mukana rumpalina. Hänhän on soittanut jo kauan rumpuja. Pekka Krohnin mielestä esitys meni hyvin läpi. Osana kuvaelmaa oli myös eurytmiaa. Siinä toivat tulen hengen esille Frankan johdolla Sirkka-Liisa ja Rauno sekä nuoremmat esiintyjät. Kaikki liikkuivat lavalla ketterästi harsojen kanssa. Pääesiintyjänä Ilmarisena oli Tuire. Hän hämmästytti meidät kaikki oppimalla sanansa nopeasti ulkoa. Viimeisenä harjoituksiin saimme puvut, orjille omat, niin kuin kuorollekin. Jotta kaikki löysivät esiintymispukunsa, tarvittiin järjestelmällisyyttä. Meitä kaikkia jännitti kovasti, kuinka ruotsalaiset, norjalaiset, tanskalaiset ja islantilaiset ymmärtäisivät meidän suomenkielisen esityksen. Jatkuu sivulla 11 7

8 Kalevala Sammon taont Kun päätin keväällä 2002, että jäisin Tapolaan vielä vuodeksi, minulta kysyttiin olisinko halukas tekemään jotain musiikillista ryhmän kanssa, joka olisi lähdössä kesäkuussa Järnaan kyläläiskonferenssiin. Minusta ajatus oli hieno, mutta kesti kuitenkin lähes puoli vuotta, jotta ideasta tuli konkreettisempi. Istuimme eräänä iltana muutamien ihmisten kanssa Väinälässä takkatulen ääressä, kun heräsi ajatus, että voisimme esittää elein ja musiikilla Kalevalan 10 säkeistöä. Mutta vieläkään ei oltu sen pidemmällä. Siitä illasta lähtien työskentelin intensiivisemmin tarinan kanssa ja pikku hiljaa syntyi ideoita miten joitkin asioita voisi kuvata. Löysin laulukirjoista tyypillisiä Kalevalan melodioita, joita pystyi soveltamaan jokaiseen säkeistöön. Kun on suorittanut eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun, on mahdollista seuraavien kahden vuoden aikana anoa rahaa EU:lta projektiin, joka on kytköksissä vapaaehtoispalvelun aikana viettämään paikkaan tai aiheeseen. Nimellä Future-Capital voi saada anottua jopa 5000 euroa avustusta. Halusin tätä Kalevala-projektia ja Järnan matkaa varten anoa Future-Capitalia. Kun otin selvää asioista kuulin, että minulla olisi enää 5 päivää aikaa hakuajan umpeutumiseen. Franka Ewald oli myös ajatellut anoa rahaa Tapolasta kertovaan valokuvanäyttelyn tekoon, jonka hän halusi asettaa esille Järnassa. Kilpajuoksu ajan kanssa alkoi. Hakemusta varten oli laadittava tarkka projektisuunnitelma, jossa piti käydä ilmi oma motivaatiomme, kohderyhmä, suunnittelu, yhteys EVS:ään, projektin tarkoitus myös omaa kehitystämme varten, tarkka aikataulu, rahoitussuunnitelma ja mahdolliset muut rahoittajat oli myös ilmoitettava. Ludwig ja Maija auttoivat minua paljon suunnittelussa sekä rahoitusehdotuksessa ja Beate ja Sabine konekirjoituksessa. Sain kirjeen valmiiksi viimeisenä lähetyspäivänä ja juoksin sen kanssa kello 15 lähikaupalle postilaatikon luokse, mutta se oli jo ehditty tyhjentämään. Kerroin Salmelle, kuinka tärkeä kirje oli ja että kyseessä on ehkä jopa 5000 euroa, ja hän soitti postinkantajalle, joka tuli takaisin hakemaan kirjeen. Kiitos Salme, se kannatti! Muutamia viikkoja myöhemmin saimme tiedon, että minä sain täydet 5000 euroa ja Franka yli 4000 euroa avustusta. Siitä lähtien suunnitelmat lähtivät pyörimään täydellä teholla. Halusin aloittaa harjoitukset Pääsiäisen jälkeen ja sitä ennen oli vielä paljon tehtävä. Jaoin alkuperäisen Kalevalan tekstin kertojan ja näyttelijän, kuoron ja musiikin kesken. Tekstien koneelle kirjoituksessa Manja auttoi minua monena iltana, paljon kiitoksia! Sitten minun oli mietittävä miten jakaisin roolit niin, että kaikki 30 osallistujaa olisivat tyytyväisiä ja että jokaisella olisi tarkoitus kokonaisuudessa. Mutta ennen kuin osat voitiin jakaa, ne piti monistaa ja liittää yhteen. Sivujen järjestämisessä Pertti oli suurena apua. Kiitos Pertti. Meillä oli hauskaa. Hieman ennen Pääsiäistä kokoonnuimme kaikki ensimmäisen kerran. Minua jännitti hieman ja pelkäsin, onnistuisiko suunnitelmani läpivieminen niin suuren joukon kanssa. Mietin myös pitäisivätkö ihmiset ajatuksistani, olisiko se liian vaikea vai pitkä. Aloitimme harjoitukset neljässä ryhmässä: Näyttelijät olivat Tuire Seppo Ilmarisena, Ludwig ja Janne Väinämöisenä, Marja-Liisa ja Katjan kauniina neitsyinä, Tommi taiottuna kuusena, Beate Louhena 8

9 a kuinka kaikki alkoi ja Maija kertojana. Kuororyhmään osallistuivat Ulla, Leena, Kerttu, Raimo, Pekka B., Pekka K., Daniel, Hannu ja Henrik, joka myöhemmin säesti viululla. Psalttariryhmään kuului Mika A., Eila ja Kirsi, jotka olivat säestystä ja välimusiikkia varten. Timo, meidän rumpalimme kannusti kappaleita ja teki näytelmään efektejä rummuilla. Seppo, Teemu, Vesku, Pertti ja Ilkka kohensivat tulta orjina ja Sirkka-Liisa, Rauno, Mika W. ja Franka kuljettivat tuulina DEN SCHMIED pohjolaan. He myös auttoivat Sammon synnyssä ja toivat Ilmarisen ehjänä yli merten takaisin kotiin. Kerstin oli suurena apuna miettiessämme kuinka voisimme varjoleikin avulla esittää muutamia kohtauksia. Sen tehtävän hoitivat Marja-Liisa ja Katja silloin, kun he eivät olleet näyttämöllä. Itse kehystin pianolla näytelmän kolmella Sibeliuksen kappaleella ja yritin omalta paikaltani ohjata kitaralla. Ensimmäiset harjoitukset olivat joskus hieman kaoottisia ja epävarmoja, sillä minulla ei monessa ollut tarkkaa mielikuvaa. Mutta siitä tuli yhä enemmän yhteistyötä, johon Beate, Maija, Ludwig ja Hannu toivat aina uusia ideoita. Saimme lainattua joitakin pukuja Sylvia-Kodilta ja Maija Pusila lupautui ompelemaan loput. Kiitos paljon! Siihen tehtävään liittyi paljon työtä, mutta Maijalta se onnistui ja puvuista tuli hienoja. Beate ja Sabine auttoivat askartelemaan kartonkia varjoleikkiä varten. Paljon käsiä ja päitä olivat mukana auttamassa, jotta näytelmästä tuli totta. Haluan kiittää sydämellisesti kaikkia, jotka auttoivat ja kannustivat minua. Jokaisella osallistujalla oli tärkeä ja vastuullinen tehtävä, jonka avulla saimme taottua hienon lopputuloksen. Uskon, että osasimme ihmisille Järnassa näyttää, mitä yhteisötyö tarkoittaa. Sitä paitsi kuvasimme näytelmällä suomalaista kansansielua, joka eroaa paljonkin muista pohjoismaista jo pelkästään kielen perusteella, mutta myös syvällisyyden, melankolian ja hiljaisuuden kautta. Olen oppinut arvostamaan kaikkea tuota näiden kahden vuoden aikana, joina olen asunut täällä. Uskon, että saimme kuvattua näitä samoja tunnelmia myöskin Järnassa ja tuotua aihe lähelle ihmisiä, vaikka he eivät ymmärtäneetkään suomenkieltä. Ludwigin onnettomuus oli kaikille meille suuri asia. Hän ei valitettavasti päässyt mukaamme Järnaan, mutta saattoi meitä koko ajan ajatuksillaan. Viikkoa ennen elämysrikasta matkaamme kohtalo näytti jälleen kerran kuinka lähekkäin ilo ja suru ovat, ja kuinka iloinen tulisi olla, jos saa elää tervettä elämää. Toivon Ludwigille kaikkea hyvää, voimia ja virkistystä. Christian L. otti viime hetkellä Ludwigin roolin, kiitos siitä. Tämä projekti antoi minulle henkilökohtaisesti paljon ja uskon, että se kaikkien osallistujien avulla onnistui hienosti. Toivon teille tulevaisuudessa paljon iloa ja innokkuutta teatteriesityksissä ja musiikissa. Ehkä teemme joskus vielä jotain yhteisvoimin. Minulle tuotti suurta iloa työstää kanssanne tätä projektia! Kaikkea hyvää, Anja 9

10 SAMMON TAONTA ESITYS Louhi ja Ilmarinen Louhi ja neidot sekä Ilmarinen Kuusi, kukkalatva ja Eurytmistit 10

11 Vielä tässä vaiheessa on mainittava erityiskiitos Anjan päättäväisyydelle, kärsivällisyydelle ja taidokkuudelle, siitä saimme nauttia ohjelman suunnittelusta toteutumiseen asti. Me olemme kaikki iloisia, että ponnistelimme yhdessä suuren Kalevalaesityksen valmiiksi. Se toi meille uskoa tulevaisuuteen, uusia voimia ja luottamusta yhteistyöhön. Kirjoitusryhmässä mukana: Timo, Marja-Liisa, Sirkka-Liisa, Ulla, Mika, Pekka ja Maija Kulttuuritalon takapiha Järnan Juhannusorkesteri 11

12 Madrid kutsuu kaupunkilomalle Juha Luukkonen haaveili melkein vuoden lomamatkasta Espanjaan. Toukokuussa hänen toiveensa sitten toteutui. Hän pyysi Mika Arposta kaveriksi mukaan, ja kolmestaan lähdimme perjantaina Helsingistä Madridiin. Ostimme valmismatkan, mikä oli helpotus, kun Juha, Mika A. ja minä osaamme vain muutamia espanjalaisia sanoja. Ystävällinen matkaopas otti meidät jo lentokentällä vastaan ja vei meidät hoteliin. Mikä ihmismäärä, melu, pöly ja autojen jonot, kaiken tämän saimme nähdä ensimmäisessä tunnissa! Asuimme ihan keskustassa Tryp Washington- hotelissa yhdennessätoista kerroksessa! Kyllä vähän Mikaa huimasi, kun katsoi ikkunasta ulos. Matkaopas antoi meille paljon hyödyllisiä neuvoja, miten me voimme parhaiten tutkiskella Madridia ja lähiympäristöä. Suuri yllätys oli meille ruokaajat, koska vasta klo 14:00 oli pikkulounas ja vasta klo 21:00:n jälkeen oikea lounasaika! Mutta kyllä siihen tottuu. Haasteellinen oli kuumuus, asteetta joka päivä, yöllä vähän alempi. Juhalle ostimme heti sandaalit, koska viimeisellä hetkellä hän otti ne matkalaukusta ulos, koska ei hän uskonut, että Espanjassa voisi olla niin paljon lämpimämpi kuin Suomessa! Talvisaappaat jalassa hän kyllä olisi sulanut. Illalla tavasimme Beatrizin ja Sergeijn, kaksi Juha ja Mika Tapolan entistä työntekijää, jotka asuivat molemmat Madridissa. He kertoivat meille, milloin voimme yhdessä vietää aikaa ja näyt-tivät meille hyviä ja halpoja ruokapaikkoja. Meistä oli todella kivaa tavata heidät uudestaan. Me ihailtiin, miten sujuvasti Sergeij oli oppinut Espanja. Hänellä oli hyvin menestyksellinen remonttifirma ja työnsä takia sovimme sunnuntaiksi yhteisen kokopäivänretken. Madrid on mahtava vanha kaupunki täynnä kulttuuria. Lauantaina teimme kävelyn hyvin kauniille patsaille ja puistolle. Pisimmän ajan vietimme Kuninkaanlinnassa, joka oli ihanan viileä ja uskottoman upea. Jokainen huone oli erivärinen, ja samettikangasta ja silkkitapettia joka puolella. Alabasteria ja marmoria, patsaita ja puutaidetta, musiikkihuoneita täynnä kalliita soittimia ja hopeaa ja kultaa joka puolella. Maan ensimmäinen apteekki sijaitsi myös linnassa ja aikamoinen määrä erilaista posliinia oli nähtävillä. Haarniskat olivat niin pieniä, että me emme olisi mahtuneet niihin sisälle. Opas kertoi meille, että ihmiset siihen aikaan olivat keskimäärin vain 150 cm pitkiä! Välillä ostimme jäätelöä ja juomapullot tyhjennettiin nopealla tahdilla. Iltapäivällä osallistuimme kaupunkikierrokseen ja tutustuimme laajemmin tähän ihanan kaupunkiin. Sunnuntaina Beatriz ja Sergeij tulivat hyvän aamiaisen jälkeen hakemaan meidät. Ensin ajettiin heidän tulevalle asuinpaikalleen: kaunis rivitalo 50 km Madridin ulkopuolella, joka oli 12 melkein valmis. Koko asuinalue omistaa sekä uima-altaan ja tenniskentän, ja kaikki talot olivat saman näköisiä, Saharanhiekan keltaisia taloja, viinivuoren alapuolella.( Beatriz ja Sergeij ovat menneet Elokuussa naimisiin ja he asuvat nyt jo uudessa talossa.) Sen jälkeen ajoimme Cervantes n synnyn-kaupunkiin Alcaláan, mistä tuttu historiallinen kertomus Don Quichotista on kotoisin. Tämä hurja ratsumies on niin värikäs ja tuttu san-kari Espanjassa, että myös Madridissa on val-tava patsas hänestä. Illalla menimme pikku ravintolaan syömään, ja olimme tyytyväisiä tähän päivään. Seuraavaksi aamuksi olimme sopineet yhteismatkaan Toledoon, joka oli oikeastaan ensimmäinen Espanjan pääkaupunki ja satoja vuosia vanha. Espanjan tunnetuin taitelija El Greco asui pitkään Toledossa, ja hänen taidetta voi ihailla monessa paikassa. Meille näytettiin opastetulla kierroksella hyvin kauniita kuuluisia tauluja. Toledon kadut ovat alkuperäisiä kapeita katuja, missä autot eivät pääse kulkemaan. Me nautimme talojen var-joista ja kirkkojen kauniista kylmyydestä, koska mittari oli kiivennyt jo yli 40 asteen. Lopuksi tutustuimme korupajaan ja miekka-tehtaseen. Viimeisen illallisen nautimme kiinalaisessa ravintolassa, se oli todella runsas ja edullinen. Tiistaina oli varhainen nousu ja meidät haettiin lentokentälle. Täynnä uusia kokemuksia ja iloisella mielellä saavuimme Suomeen. Me menisimme uudestaan Espanjaan, koska mahtavassa kaupungissa olisi vielä paljon tutkiskeltava, ja toisena vuodenaikana myös rantaloma olisi varmasti elämys. Kiitos Juhalle ja Mikalle kun sain olla teidän matkaseuralainen, pitkän opiskelun jälkeen se oli minullekin ihana elämys, tietämättä, mitä kesä toi vielä tullessaan! Beate

13 KUN MINÄ LENSIN Ilmassa kohisee Se on kai koski alhaalla Taivas on harmaa, mutta minä olen Kohonnut korkealle kattojen ylle. Siellä katselen kaikkiin ilmansuuntiin Itään, etelään, pohjoiseen, luoteeseen Kaakkoon, länteen ja koilliseen. Eiliseen en katso. Katson paikkaa uudelle talolle. Ilma on tyhjää ja pehmeää. Tuuli heiluttelee hiuksia ja housunlahkeita. Lennän lämmittelemään kokkopaikan Ylle oranssin tulen virtaan. Lieskat lentävät, mutta minä olen Korkeammalla. Juha ja Tuire lentää lepattavat Väinälän katolle. Leena, kerttu ja Rauno liihottelevat Kaukamoiseen päin. Kuka kerkisi ensin? Rauno hypähti maahan niin, että pienet Kivet lentävät. Mikan pitkä matka kallioon taittu Joutuisasti kun han lentoon hurjaan Vauhdin saa. Ja hui, kuka viuhahtaa halki ilmojen Väinälään? Se on Vesa-Matti sauvat ilmassa suihkien. Myös Eila hurjasti pyrskien Taavettiin Lentää ja laulaakin Tommi ja Aini etsivät turhaan lentävää mattoa. Itse täytyy lehahtaa Vipuseen ja Seppolaan. Heli ei malta lentoaan lainkaan Lopettaa. No, tuuli sen vielä opettaa, Kun kokouksiin täytyy lennähtää. Ja mukavaksi lopuksi Ulla leipoi rusinapullat Kaikille lentäjille Runoryhmä Tommi, Vesa-Matti, Eila, Rauno, Mika A., Leena, Kerttu, Aini, Juha, Tuire, Heli 13

14 Tapolan nuoret Hei! Minä olen Jani. Olen Saksalais-Suomalainen ja olen asunut lapsuuden Helsinkin lähellä ja Rovaniemellä. Viimeiset 11 vuotta asuin Saksassa Berliinissä. Minun isäni on saksalainen ja äitini suomalainen ja he asuvat minun pikku siskon ja pikku veljen kanssa Saksassa. Tulin Saksassta tänne Tapolaan tekemään Suomalaisen Siviilipalveluksen. Olen nyt ollut täällä kahdeksan kuukautta. Asun Väinälätalossa ja olen Juustolassa ja Navetassa töissä. Pidän kovasti työstäni ja ihmisistä jotka ovat ympärilläni. Luana Meier Hei nimeni on Luana. Synnyin , tulen Sveitsistä ja olen varttunut alppimaatilalla. Vuonna 1993 äitini kuoli. 5 vuotta myöhemmin veljeni minun ja isäni piti muuttaa pois Alpeilta. Muutimme pieneen kylään Bielin lähelle. Kävin 10 vuotta Rudolf Steiner koulua, jonka jälkeen kävin emäntä- ja sen jälkeen suoritin 6kk harjoittelu jakson tavallisella maatilalla. Lopuksi aloitin sitten maatalouskoulun. Ensimmäisen vuoden suoritin luomutilalla seuraavan bio-dynaamisella tilalla. Käytännön opetuksen jälkeen seurasi vielä vuosi teoria opetusta Bernin maatalousoppilaitoksessa jossa sitten myös valmistuin. Nyt olen täällä ja toivon, että voin kokea täällä jotain uutta ja luoda jotain hyvää tälle kylälle. Gerald Röseler Hei minun nimeni on Gerald Röseler, olen 22 vuotta vanha ja tulen Saksasta. Synnyin schwesrissä, se on pieni kaupunki pohjois Saksassa lähellä Hampuria ja Rostockia silloisesssa Länsi- Saksassa. Kävin siellä kouluni ja suoritin sähkö-kommunikaation opintoni. Sen jälkeen muutin Leipzikiin, joka on hieman isompi kaupunki Drestenin lähellä. siellä asuin 2 vuotta. Nyt olen tullut vuodeksi tänne Tapolaan vapaaehtoistyöntekijäksi ja toivon, että siitä tulee hyvä vuosi meille kaikille. Alexander Röhm Minun nimeni on Alexander Röhm ja tulen pienestä kylästä (Watterdingen) Saksasta kauniin Bodenjärven läheltä. Olen 20 vuotta vanha ja olen päässyt ylioppilaaksi tänä vuonna, sen jälkeen päätin suorittaa siviilipalvelukseni Suomessa. Nyt asun Vipusessa ja päätyöni on Petterin hoitaminen. Minusta on mukavaa olla Petterin kanssa vaikka se onkin joskus vähän vaikeaa. Työskentelemme aamu- ja iltapäivisin yhdessä kynttiläpajassa. Siellä voimme päästää luovuutemme valloilleen. Vapaa-aikanani luen mielellään, kuuntelen musiikkia tai menen kävelylle. Koska olen kiinnostunut historiasta haluan tulevaisuudessa opiskella jotain sen suuntaista. Olivier Herman Hei. Minun nimeni on Olivier Herman, tulen Belgian ranskankieliseltä alueelta ja olen 20 vuotta vanha. Suoritin juuri sosiologian koulutukseni ja yksi syy, että olen täällä on, että haluan tietää mitä opiskelen seuraavaksi, koska on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja. Toinen syy, että olen täällä on se, että uskon tämän olevan upea kokemus tulevaisuudelleni. Haluan myös oppia tuntemaan Suomalaista kulttuuria. Minusta tämä on hyvä tehdä EVS:än kautta. Se on järjestö, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden elää jossakin EU maassa ilmaiseksi yhdeksi vuodeksi. Nuoren täytyy vain valita sopiva kohde. Minä halusin työskennellä kehitysvammaisten kanssa, koska olin työskennellyt heidän kanssa jo Belgiassa ja halusin tietää minkälaista se on Suomessa. Työskentelin Belgiassa samankaltaisessa paikassa kuin Tapola. Käytännössä työskentelen juustolassa Teemun kanssa. Teemu ei osaa puhua eikä kuule, joten kommunikointi on joskus vähän hankalaa, mutta asian saa kyllä perille vaikkapa kuvien avulla. 14

15 Sarah Schwebs Minä olen Andreas. Olen 21 vuotta vanha. Halusin ilman muuta lukion jälkeen ulkomaille, maahan jossa on ihan toisenlainen ilmasto ja kieli. Ja niin päädyin tänne Tapolaan. Täällä teen päivisin töitä Väinälässä eri ihmisten kanssa, pidän tällä hetkellä paljon työstäni. Minun harrastukset ovat: pyöralla ajelu, jääkiekko, jota ehkä voin myös täällä pelata. Minun nimeni on sarah ja olen 19 vuotta vanha. Tulen etelä Saksasta Reutlingenin kaupungista, joka sijaitsee lähellä Stutgarttia. Siellä elän yhdessä vanhempieni, kahden sisareni ja koiramme kanssa. Toinen siskoistani on jo muuttanut pois kotoa ja opiskelee. Ennen kuin tulin Tapolaan kävin koulua, olin paljon mukana erilaisissa luonnonsuojelu ja ympäristö asioissa, pidin lapsille jumppatunteja ja olin töissä hedelmä- ja vihanneskaupassa. Lisäksi autoin yhdessä yksi maailma kaupassa. Pidän luonnossa olemisesta, kavereiden tapaamisesta, matkustelusta, Täällä Tapolassa asun Sipulimökissä ja kuulun Seppolaan. Aamupäivisin työskentelen Seppolassa Tapion kanssa. Iltapäivisin olen joko Kutomossa, Seppolassa tai kyläseminaarissa. Sydämellisin terveisin Sarah. Capucine Hei. Minä olen Capusine tai Kapu tulen Ranskasta Pariisista. Nyt kun olen 24 vuotta saanut elää tällä planeetalla voin sanoa, että elämä on ihana kokemus, joka yllättää minut joka päivä. Elämä on vain yksinkertaista peliä, jossa on ylä- ja alamäkiä. Tulin tänne saadakseni uuden näkökulman elämään, miltä asiat näyttävät katsottuna toisesta näkökulmasta. Oppiakseni tuntemaan paremmin ihmisen, joka pystyy lähettämään ihmisiä avaruuteen, mutta ei pysty selittämään ihmisten välisiä tunteita! Yritän elää lopun elämästäni yrittäen ymmärtää ihmis- olentoa! Toivon, että jokainen löytää vastaukset kysymyksiinsä ja pienen tähden taivaalta, joka opastaa häntä. CARPE DIEM (nauti joka hetkestä jonka elät)! Julia Obst Hei! Minö olen Christian. Minä tulen saksasta, Bonnista. Minä olen 19 vuotta vanha. Minä olen töissä juustolassa. Minun kanssa juustolassa ovat Olivier ja Teemu aamupäivällä, Reetta-Liisa ja Seppo iltapäivällä. Minä pidän yhteisöstä Tapolassa. Minulla on yksi kaksoisveli ja yksi sisko. Tobias on 19 ja Daniela on nyt 22. Ensin minä asuin Taavetissa, mutta nyt minä asun Kalliossa. Minä tykkään lentopallosta ja musiikista. Orimattilassa minä pelaan lentopalloa Olivierin kannsa. Se on Kivaa! Minun nimeni on Julia ja olen 20 vuotta vanha. Tulen Saksasta Hannoverin läheltä missä asuin vanhempieni, mummoni ja siskoni Stefanien (23) kanssa. Kun pääsin ylioppilaaksi (2003) päätin, että menen vuodeksi ulkomaille ja koska olin jo aina halunnut käydä Skandinaviassa valitsin Suomen. Nyt asun Vipusessa Outakiven perheen, Alexin ja kyläläisten Petterin, Eskon, Jannen, Tommin, Ilkan, Marja-Liisan ja Timon kanssa. Yhdessä muodostamme hyvän ryhmän. Aamuisin työskentelen kutomossa, jossa autan Riittaa ja iltapäivisin olen talossa. Lisäksi autan Alexia Petterin hoidossa. Jos minulla on aikaa luen mielellään, kuuntelen musiikkia, menen elokuviin, kirjoitan kirjeitä tai menen kävelylle. Olen täällä Suomessa EVS:än kautta. Vuoden kuluttua haluaisin aloittaa sosiaali-pedagogian opiskelun, mutta nyt pysyn vielä muutaman kuukauden täällä Tapolassa keräämässä kokemusta. 15

16 TAAVETIN VÄKI TOIVAKASSA Kukapa ei edes joskus haluaisi katkaista arjen joskus kovinkin ankeaa harmautta pienellä lomamatkalla? Kukapa ei haluaisi kokea sitä olotilaa, jossa ei ole kiirettä minnekään, jossa ei tarvitse seurata aikatauluja, eikä tehdä mitään erityistä, senkun olla vaan? Lomailla aikoi ainakin Taavetin väki. Maija, talon äiti olikin hyvissä ajoin varannut meille monille ennestään tutun Toivakan talon viideksi vuorokaudeksi syysloman aikana. Matkavalmistelut aloitettiin ajoissa, jotta kaikilla varmasti olisi rauhassa aikaa pestä vaatteita ja pakata. Mukaan otettiin lämpimien vaatteiden lisäksi cd-soittimet ja levyt, ruokaa, kunkin lääkkeet, ruoka- ja taskurahaa ym. tarpeellista, unohtamatta tietenkään lomamieltä Lähtöpäivän aamuna jokainen vielä siivosi huoneensa ja keittolounaan jälkeen sitten päästiin tien päälle kahden auton voimin. Matka Heinolan ja Sysmän kautta taittui joutuisasti ja Hirsiahon talossa oltiin jo kolmen aikaan iltapäivällä. Voi sitä hulinaa, kun kaikille piti löytää oma soppi, sänky ja tyyny johon kallistaa päänsä! No, aika kivuttomasti se sujuikin ja pian pääsimme lepäämään hetkeksi ennen saunan lämmitystä ja iltaruokaa. Hirsiaho on talo, joka osalle porukastamme oli jo tuttu. Minuun teki vaikutuksen talon sekä sitä ympäröivän maiseman kauneus, sekä talon tarjoamat monet mukavuudet, kuten sauna, pesutila pyykinpesukoneineen sekä hyvinvarustettu keittiö, jossa oli jopa astianpesukone. Melkein parasta kaikesta oli kuitenkin se, että talossa oli kaksi takkaa, joissa alituisesti paloi tuli, sillä meidän mukanamme tuli talvi Toivakkaan. Pekat tekivätkin lumityöt ja hakivat polttopuita, joita isäntämme Tapani Häkkinen meille ystävällisesti pilkkoi. Lomalla on tietysti ensisijaisesti tarkoitus rentoutua ja levätä, mutta tietyt raamit ja rutiinit seurasivat mukanamme kotoa. Talousaskareita teki jokainen vuorollaan, kuten myös huolehti huoneensa siisteydestä. Christian hoiti kauppa-asiat ainoana ajokortin haltijana, kun taas allekirjoittanut heilui kauhan varressa, hoiti lääkkeet sekä raha-asiat. Miten ne viisi päivää sitten vietettiin? Aamulla klo 10 oli aamupala, jonka jälkeen jokainen sai löytää mieleistään tekemistä kuten musiikin kuuntelua, lukemista, jutustelua, kävelyä raittiissa ilmassa, kutomista, lepoa yms. Kahden ja kolmen välillä iltapäivällä syötiin lounas, jonka jälkeen oli lepoa. Sitten alkoi saunan lämmitys ja iltaruoan valmistelu. Kaksi ensimmäistä iltaa saunoi suurin osa porukasta puulämmitteisessä rantasaunassa, jonka Pekat meille lämmittivät. Mutta kuten sanottua, tuli talvi ja jäädytti vesiletkun, joten kaikki siirtyivät talon sähkösaunaan. Saunan jälkeen paistettiin makkaraa ja nautittiin takkatulen lämmöstä. Lauantaina lähdimme Toivakkaan ostoksille ja pizzalle ja elävöitimme hiljaisen Toivakan katukuvaa muutamaksi tunniksi. Pizzeriassa meitä palveltiin kuin kuninkaita ja saimme kuulla olevamme piristävä lisä Toivakan muuten niin hiljaiseen elämään. Viimeisenä iltana, elikä lauantaina, söimme juhla-aterian alku-, pää- ja jälkiruokineen ja allekirjoittanut oli huomaavinaan tiettyä haikeutta. Loma on sentään aina loma, eikä töihin palaaminen niin kauhean hauskalta ainakaan sinä iltana tuntunut. Sunnuntaiaamuna aamiaisen jälkeen siivosimme jälkemme, pakkasimme tavaramme ja matka takaisin Tapolaan, Sabinen ja Timon ystävällisellä avustuksella, alkoi varhain iltapäivällä. Muistelen Toivakassa viettämääni aikaa lämmöllä. Loma oli minulle oiva tilaisuus tutustua Taavetin väkeen vähän toisesta näkökulmasta uutena työntekijänä. Kiitokseni Christianille, Jormalle, Pekka Blomkvistille, Pekka Krohnille, Maurille, Mika Wirralle ja Raimolle antoisista lomapäivistä Toivakan Hirsiahossa! Pirjo Seppälä SYYSRETKI VALAMOON Maanantaina klo 10 aikaan kokoontui alapihalle joukko innokkaita matkalaisia: Kaukamoisen talosta Sirkka-Liisa, Kerttu ja Aila, Vipusesta Esko, Ilkka, Tommi ja Hannu-poika, Seppolasta Aini sekä naapurista Anne ja Katariina. Pakkasimme vihreän Toyotan täpötäyteen ja otimme suunnan kohti Valamoa. Kaikesta näkyi, että tärkein ei ollut unohtunut, vaan jokainen oli muistanut pakata mukaan ison pussillisen reipasta ja iloista retkimieltä. Matka sujui hyvin, vaikka kestikin monta tuntia. Kävimme välillä Vihantarannassa välipalalla. Matkan aikan näimme ensimmäiset lumihiutaleet ja välillä oli jopa melkoinen myräkkä! Matkamusiikkina soi Jöröjukkarock ja muut vauhdikkaat kappaleet Hannu-pojan uudelta CD:ltä. Valamoon saavuimme parahiksi päivällisaikaan. Maa oli valkoinen, pakkasta muutama aste ja oli jo pimeää. Syötyämme asetuimme taloksi punaiseen vierastaloon ja kävi melkoinen huiske, ennen kuin kaikki oli paikoillaan. Ihan ensimmäiseksi täytyi kuitenkin etsiä Eskon kissakortti, joka oli hankittu hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä Salmen kaupasta Tapolan läheltä (terveisiä Sirpalle!). Tiistaina mukava opas, kuuliaisuusveli Antti, näytti meille paikkoja. Saimme nähdä mm. kirjaston, kirkon, vanhan kirkon ja museon. Antti kertoi paljon Valamon historiasta ja tästä päivästä. 16

17 Valamon matkaajat Anne ja Aila, Ilkka ja Aini sekä Kerttu ja Sirkka-Liisa. Illalla pääsimme kaikki saunaan, joimme saunakahvit ja keräsimme voimia seuraavaa päivää varten. Keskiviikkona näimme Joensuun kaupunginteatterissa lomaamme hyvin sopivan näytelmän, Valamon yksinänen. Teatteriesityksen jälkeen kävimme Rossossa pizzalla. Sielu ja ruumis ravittuina matkasimme takaisin Valamoon. Torstaina tutustuimme Leväniemen toimintakeskuksen myymälään Kasvion kylässä. Myymälän yhteydessä toimi heidän puutyöpajansa ja kutomonsa, jossa tehtiin hienoja mattoja. Tämä tutustumiskäynti teki suuren vaikutuksen Kerttuun, joka sai ajatuksen toivoa Tapolan kutomotyöpajan vierailua sinne. Illalla otimme suunnan kohti Varkautta ja kävimme elokuvissa. Nasun suuri elokuva oli monille mieleen, toiset valitsivat merirosvoseikkailun. Perjantaina vierailimme Leväniemen toimintakeskuksessa, joka sijaitsee ihanalla paikalla kauniin järven rannalla noin kuuden kilometrin päässä Valamosta. Se on pieni kylä, niin kuin Tapolakin. Kylän asukkaat asuvat omissa tai yhteisasunnoissa, henkilökunta auttaa elämänkulkua työajan puitteissa ympäri vuorokauden. Väki viljelee maata, kasvattaa juureksia, varsinkin perunaa ja vihanneksia. Juuri nyt yhden työpajan väki työskenteli rakennuslaajennusten kim-pussa. Tarkoitus oli lisätä työtilaa ruuan jatkojalostusta varten. Työpajoina olivat myös pesula, ruokala ja tärkeät ulkotyö- ja kunnossapitoryhmät. Paikka oli mielenkiintoinen ja tunsimme itsemme hyvin tervetulleiksi vieraiksi. Saapas nähdä, ehkä sieltä suunnitellaan vastavierailua meille päin! Illalla osallistuimme luostarin tunnelmalliseen jumalanpalvelukseen. Vaikka palvelus kesti noin kaksi tuntia, oli se niin kaunis ja harras kokemus, ettei meistä kukaan huomannut väsyä. Palveluksen päätyttyä ilahtui luostarin johtaja, Ikumeni Sergei, Tommin lämpimästä yllätyshalauksesta ja kiitoksista. Lauantaina lähdimme heti aamupalan jälkeen ajelemaan kotia kohti. Väsyneinä, mutta matkaamme tyytyväisinä, palasimme Tapolaan illansuussa. Päivien kuluessa olemme usein palanneet muistoissamme Valamoon. Erityisesti mieleen ovat jääneet mirhan tuoksu jumalanpalveluksessa sekä lukemattomat kauniisti palavat tuohukset. Mieleen ovat myös jääneet ystävälliset ihmiset, jotka suhtautuivat meihin niin mukavasti, ravintola Trapesan väki, joka tarjosi erittäin hyvää ruokaa, yllätysjätskiä ja viimeisellä lounaalla myös maistiaiset luostarin omaa viiniä. Erityiseti Tommia ilahdutti suuresti nähdä munkkiveljestön jäseniä ja heidän tummia, komeita asujaan. Tässä matkalaisien mietteitä: Esko: Saisinko lisää tätä herkkua? Ruoka oli hyvää. Ilkalla oli mukava matka, ja hän yllätti meidät kaikki olemalla aina ensimmäisenä valmis uusiin kokemuksiin. Tommi odotteli uutta lomapäivää uusin kujein ja halauksin. Aini ilahtui erityisesti lumesta ja maisemista. Sirkka-Liisa muisteli Vihantasalmen välipalaa ja siellä erehdyksessä juo-maansa urheilujuomaa se teki hänet entistä pirteämmäksi! Päällimmäiseksi kirjoittajille jäi mieleen koko retken kotoisa, leppoisa ja kiireetön tunnelma. Sen sai aikaan Valamon vertaansa vailla oleva ilmapiiri, ystä-välliset ihmiset ja ennen kaikkea matkalaisten reipas ja iloinen mieli. Aila Harmaala ja Anne Kärkelä 17

18 MUISTOJA KROATIASTA Kun keväällä kyselin Ilkalta ja Tommilta minkälaisen loman he tahtoisivat saada, haaveilivat poikamiehet merestä, lentokoneesta pilvien päällä ja kaupungin riennoista. Tommi tiesi myös heti, että hän tahtoo Kroatiaan. Sinne lähdimme, lensimme Dubrovnik iin mukanamme myös Rauno ja Sirkka-Liisa Kaukamoisesta sekä Mare, opettaja ystäväni, Helsingistä. Lentokoneessa oli hieman juhlallinen tunnelma; olihan nyt loman aika. Dubrovnikissa sitten lämmin ja pehmeä ilma kietoi meidät syleilyynsä. Innostuneina katselimme komeita maisemia; vehreitä vuoria ja tummaa turkoosia Adrian merta. Hotellimme oli aivan merenrannalla, monien muiden hotellien vieressä. Huonejärjestelyiden jälkeen pujahdimme terassille kahville ja kivennäisvedelle, mitä joimme matkan aikana yhteensä ainakin sata litraa. Rantamme oli kivinen ja aallot huuhtelivat sitten sekä kiviä että meitä mukavasti. Yleensä viisaat (Rauno ja Sirkka-Liisa) istuivat varjossa, kun me toiset hipsuttelimme vedenrajaan kastumaan. Etenkin Ilkka nautti suuresti tyrskivistä aalloista. Ja uskaltauduttiinhan sitä syvemmällekin. Kesä oli niin kuuma, että vietimme joka päivä siestaa ja lepäsimme hyvin. Ja retkeilimme. Ensimmäisen päivän tutustuminen vanhaan kaupunkiin oli hyvä harjoitus kuumuudessa kulkemiseen, ja huomasimme kaikki tahtovamme merelle. Meriretki läheiseen saareen hiekkarannalle olikin etenkin Raunon mieleen. Vaikkakin jouduimme odottelemaan laivaanpääsyä pitkään. Tulomatkaa saaresta kaupunkiin enteili myös pieni jännitys; tuuli yltyi aikamoiseksi ja kaikki päivänvarjot rannalta ja terasseilta piti kasata pikaisesti. No, laiva kuitenkin palasi meitä hakemaan ja jouduimme popsimaan juuri tilaamamme upeat ihanat jäätelöannokset huippuvauhtia. Pisin retkemme oli bussimatka Monte Negroon ja siellä serpentiinitietä ylös vuorille. Mare ja minä emme aina uskaltaneet katsoa ikkunasta ulos, sillä tuntui siltä, että bussi kääntyessään ajaa ulos tieltä ja syöksyy rotkoon. Toiset istuivat rauhallisesti huikeita näkymiä katsellen. Monte Negron vanhassa kaupungissa tapasimme ensimmäiset kerjäläiset matkallamme. Maa on hyvin köyhä (osa entistä Jugoslaviaa), vaikkakin vanha kaupunki oli täynnä muodikkaita pikku liikkeitä. Matkamme parhaat ruuat söimme rannalla pienessä kalaravintolassa Monte Negrossa. Eipä silti: ruoka maistui aina kaikille, vaikkei sitä voi pitääkään Dubrovnikin matkailuvalttina. Tommi ja Mare söivät joka aamu koristeet tarjoiluvadeilta ja taikoivat näin näyttäviä voileipiä. Ilkka ihastui isoihin suklaakakkupaloihin ja Sirkka-Liisa säteili aina ruokapöydässä, varsinkin silloin kun saimme kuulla hauskaa tai kaunista musiikkia illallisella. Ja musiikkia riitti melkein joka ilta. Me teimme myös kävelyretkiä ehkä mieleenpainuvin niistä niemen kärkeen: kohtasimme upeita kasveja, joista valtavat aloe verat ihmetyttivät meitä. Dubrovnik on kaunis kaupunki ja ihmettelimme miten hyvin se tuntui toipuneen sodasta. Sota tuli meille hetkeksi todeksi, kun taksinkuljettajamme kertoi vielä korjaamattomista rakennuksista ja näytti paikkaa edessämme: Tuolla minun ystäväni sotivat, tuossa olivat vastassa serbit. Muuten matka oli meille rauhaisa ja iloinen. Heli Me olemme kiitollisia ajastamme Tapolassa. Nyt vihillä Beatriz ja Sergei. 18

19 SEPON JUHLAT Saavuimme Tapolan Seppolaan Sepon 40-v päiviä juhlimaan. Helli-mummo kepillään ovea koputti Outi-tätiä, Ulla-serkkua vierelleen hoputti. Seppo harmaassa juhlapuvussaan lämpimästi vastaanotti vieraitaan ja lahjapyörän saadessaan lähti heti sitä kokeilemaan. Yhdessä soitimme, lauloimme, keväistä sunnuntaipäivää vietimme, Söimme mansikkakakkua, kahvittelimme, toistemme seurassa viihdyimme. Kiersimme Tapolaa ristiin rastiin, ihmisen jälkiä ihailimme, juuston makua, tuoksua, työn alla olevaa poppanaa, lypsyhetkeä, mehiläisvahakynttilöitä ja keskellä lampolan sekakuoroa yritimme saada suunvuoroa. Vielä jäi paljon puhuttavaa, nähtävää, yhdessä koettavaa, mutta sen me jätämme seuraavaan kertaan. Siis vielä kerran kiitos, yhä mieltä lämmittää kaikki ihmiset mukavat, halaus lämmin ja hellä, ja Outilta vielä erikseen: yhteisöasumisessa on etuja joita ei ole yksinäisellä. Ulla Saajos Hyvät ystävät Haluamme tällä lehdellä kertoa Tapolasta ja sen toiminnasta ja siten tuoda sitä lähemmäksi kaikille niille jotka ovat kiinnostuneita siitä. Kuitenkin tämän lehden tekeminen tuottaa kustannuksia ja siihen me pyydämme teidän ystävällistä avustusta. Tiedämme että kaikki jotka ovat kiinnostuneita lukemaan Tapolan kuulumisia eivät ehkä pysty maksamaan tätä lehteä, siksi tämän lehden maksu on vapaaehtoinen. Löydät säännöllisesti lehtemme välistä liitteet: kannatusyhdistyksen jäsenhakemuksen ja pankkisiirtolomakkeen. Ystävällisin terveisin lehden toimitus JÄSENHAKEMUS Puh , Fax Tahdon liittyä Tapolan kyläyhteisö ry:n jäseneksi. Paikka ja aika Nimi Osoite: 19

20 20

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014

BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 BEST LEIRIKOULU EVER! 2014 1.päivä Maanantaiaamuna (22.9) koko luokka kokoontui yhdeksältä kellotornille. Jännitys oli ilmassa, lähdemme tänään leirikouluun Saksaan! Tatu oli jakanut meidät edellispäivänä

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012

ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 ESTIEM Nordic Regional Coordination Meeting Lappeenranta 4.- 8.10.2012 Torstaina 4.10. saapuivat osallistujat ympäri Suomea ja Norjan Trondheimista. Illalla kokoonnuimme Kaplaakin kiltahuoneelle, jonne

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015

Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan marttojen retki Milanoon ja Gardajärvelle 13.- 18.5.2015 13.5. kello 2.45 marttasisar Kaarina soitteli minulle herätyssoiton ja näin tämä Italian matkan alkaminen on todellista.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013

BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013. Titta Lumiaho 25.07.2013 BADALONA, ESPANJA 29.05. 16.07. 2013 Titta Lumiaho 25.07.2013 JOHDANTOA Minun yksi unelmista on ollut se, että pääsen ulkomaille työharjoitteluun. Tämä unelma toteutui, kun opettajani ilmoitti, että Espanjassa

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi). 1. Pääsitkö sinä yliopistoon... OPISKELLA? opiskelemaan 2. Milloin sinä menet... TAVATA Katjua? tapaamaan 3. Mitä sinä menet... TEHDÄ Tampereelle? tekemään

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle

Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Maanantai 7.7.2014: Aktiivinen alku viikolle Heti kun saavuimme Rantakylään, eräs mummo tuli ilmoittamaan meille, että sitä bingon pelluuta pitää sitte olla! Asukkaille oli tiedotettu etukäteen tulostamme,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois.

Koska naapurit olivat kaataneet puun meidän pihalle, he korjasivat sen pois. JATKA LAUSETTA. PLUSKVAMPERFEKTI + IMPERFEKTI Kun minä olin syntynyt, olin pieni vauva. Kun me olimme kuorineet perunat, keitimme ne. Sitten kun perunat olivat kiehuneet, söimme ne kastikkeen kanssa. Koska

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa.

MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000. Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1. Liipolassa on monta taloa. MONIKON PARTITIIVI SANATYYPEITTÄIN / MA2000 Muuta lihavat sanat monikkoon. Vaihda sana monta sanaan paljon. Harjoitus 1 Liipolassa on monta taloa. Keskustassa on viisi koulua. Huoneessa on monta hyllyä.

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015

BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015 DAY 1 BIDDY BASKET 2015 / New Orleans 11.-20.3.2015 Matka alkoi kun kokoonnuimme Helsinki-Vantaan lentokentälle 04.30. Härski ja Niko pitivät meille pienen palaverin ja aloimme hoitaa lähtömuodollisuuksia.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot