Logistiikka-alueen Ympäristönäkökohdat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Logistiikka-alueen Ympäristönäkökohdat"

Transkriptio

1 Logistiikka-alueen Ympäristönäkökohdat TYÖOSIO 2 - RAPORTTI Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Jyrki Luukonlahti

2 TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIALÄHDEMAHDOLLISUUDET Maalämpö Maakylmä Tuulivoima Aurinkoenergia Bioenergia JÄTTEENHUOLTOSTRATEGIA MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Meluhaitat Hulevedet ALUERAKENTAMINEN JA YLLÄPITO EcoHub -terminaalin tavoitteet rakennukselle Rakennusmateriaalit LOPPUYHTEENVETO LÄHDELUETTELO KUVALUETTELO LIITTEET

3 Tiivistelmä Tämä raportti summaa ELLOssa tehdyt energiaraportit, joilla haetaan mahdollisuuksia uusiutuvien energioiden käytölle suuressa ECOHub rakennuksessa. Energian käyttömahdollisuudet ovat käytössä Hub:n ympäristöön muodostuvalle yritystoiminnalle. Hake-energiatuotanto jätettiin tarkoituksella pois, sillä sitä on tuettu ja tutkittu aikaisemmin. Sitä paitsi, jos hakkeen käyttö lisääntyy suunnitelmien mukaan, voi seurata tilanne, että hakkeen kuljetusmatkat eivät enää tue vihreää kehitystä logistiikassa. Raportissa on esimerkkejä Suomesta ja Ulkomailta erilaisista mahdollisuuksista uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä. Jos EcoHub rakennetaan lyhyellä aikataululla, niin energiavaihtoehdoista vahvimmilla ovat maalämpö sekä tuulivoima (tuulivoimalla voimakkaat valtion tuet). Pidemmällä tähtäimellä on tutkittava leväenergia ja sen mahdollisuudet. Aurinkovoimaa ei ole otettu tosissaan energiavaihtoehtona. Toki Suomessakin on kohteita, joissa tätä energiamuotoa käytetään. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin tulee vaikuttamaan siihen, että rakennusten jäähdytystarve kesällä tulee kasvamaan, jolloin aurinkoenergia on varteenotettava vaihtoehto. Energiamuodon valinnassa ei ole yhtä varmasti oikeaa ratkaisua, vaan paras ratkaisu saattaa olla erimuotojen kombinaatio. Rakennustekniikassa on rakennusmateriaalien tarjonnassa runsaudenpulaa energiaa säästävien materiaalien valinnassa. Luontoystävällisiä mittareita on runsaasti tarjolla ja olisi tehtävä päätökset mitkä ovat oikeat mittarit: CO-päästöt, hiilijalanjälki, elinkaariajattelu (minkä mukaan?), Problematiikka tulee hyvin selville Simo Kotoaron tutkielmasta vihreästä logistiikasta, joka on tehty Velog hankkeeseen. (www.hamk.velog.fi) Nykyisen tiedon mukaan, jos mitataan hiilijalanjäljellä, niin puurakentaminen olisi paras ratkaisu, mutta silloin törmäämme rakenneteknisiin kysymyksiin mm. jänneväliin. Olisiko paras ratkaisu kombinaatio teräsrakentamista ja puurakentamisesta?

4 1 JOHDANTO ELLO hankkeen toisessa WP4:n osiossa käsitellään Logistiikka-alueen ympäristönäkökohtia ja mahdollisia parhaita käytänteitä tulevaisuuden vaatimusten ja mahdollisuuksien energia-, jätehuolto- ja rakentamismenetelmien osalta. Kaikilla kolmella osa-alueella on varmaa, että viranomaismääräykset tulevat tiukkenemaan hyvinkin nopeassa aikataulussa. Esimerkkinä vaatimuksista on nyt Helsinki- Vantaan lentokentän ympäristöluvan huomattavasti tiukemmat määräykset mm lentomelun osalta. Uudessa hallitusohjelmassa viitataan myös vaatimusten kiristymiseen epäsuorasti: Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Samalla kehitetään mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista eri hallinnonaloilla seurataan. (Hallitusohjelma 2011 Luku 8 Ympäristöpolitiikka) Selvitetään, mitä vaikutuksia olisi EU:n tavoitteella vähentää päästöjä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Selvityksessä tarkastellaan tavoitteen muuttamisen aiheuttamia kustannusvaikutuksia, yhteiskunnallisia hyötyjä, vaikutuksia kilpailukykyyn ja yhteensopivuutta kahden asteen tavoitteen kanssa huomioon ottaen muiden EU-maiden sitoumukset. Hallitus päättää vuoden 2012 loppuun mennessä tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen, jos selvitykset antavat siihen edellytyksen. (Hallitusohjelma 2011 Luku 9 Ilmastopolitiikka) Kuten lainauksista näkee, perusmittaristo valmistuu 2012 loppuun mennessä. Mittariston valmistumisen jälkeen on luultavaa, että vaatimustaso kasvaa, sillä nyt voidaan antaa selkeämmät konkreettiset numeeriset tavoitteet ympäristövaatimuksille.

5 Logistiikka-alueen määritelmä on ollut aikaisemmin epätarkkaa, Joten tässä raportissa käytetään Pöyry OY:n logistiikkatermien määritelmä laajennetusti logistiikka-alueesta. Logistiikka-alue määritellään seuraavasti: Logistiikka-alue on järjestäytyneesti muodostunut logistiikkatoiminnoille tarkoitettu alue, jossa on useita logistiikkakeskuksia, varastoja yms. logistiikkatoimintoja lisäpalveluineen. Alueella on useita toimijoita. (Pöyryn logistiikka termistöstä EslogC hanke) Lisäksi alueella voi olla myös valmistavaa teollisuutta ja muita yrityksiä, jotka käyttävät alueen logistisia palveluita. Raportissa käsitellään energiatuotannossa uusiutuvien energioiden sovellettavuutta logistiikka-alueelle. Samoin jätteidenkäsittelylle haetaan mallia joka on kustannustehokas ja kuitenkin mahdollistaa jätteiden tarkoituksenmukaisen kierrätyksen. Superterminaali projektissa luodaan logistiikka-alueella toimiville yrityksille yksinkertainen, vaivaton ja kustannustehokas toimintamalli energian ja jätteenkäsittelyn osalta. Kaikki alueella olevat yritykset riippumatta toimialasta saavat yhteiset pelisäännöt ja palvelut, jotka helpottavat sääntöjen noudattamista. Rakennusten suunnittelussa on uuden energia tason esteenä hyvin usein hinta. Logistiikkayritykset ovat haluttomia investoimaan rakennuksiin epävarman maailmantilanteen ja ohuiden katteiden takia. Lisäksi toiminnan nopeatempoisuus vaatii tiloilta hyvää muunneltavuutta volyymivaihteluun, tuotemixin vaihteluun ja yritysten muuttuviin strategioihin. ELLOn Superterminaaliraportin businessmallin mukaan, alueen rakennuskannasta vastaa kuitenkin itsenäinen yritys, joka osaa ottaa huomioon sisällä toimivien yritysten nopeat muutostarpeet. Toinen etu businessmallissa on se, että hallinnoiva yritys pitää huolta pelisääntöjen jatkuvasta kehityksestä.

6 2.LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIALÄHDEMAHDOLLISUUDET Tässä luvussa käsitellään uusiutuvin energioiden sovellutusmahdollisuuksia logistiikka-alueelle. Ongelmana sovellutuksille on ollut ja on edelleenkin syöttötariffijärjestelmä (takuuhintajärjestelmä sähköntuottajalle). Lausunnolla oleva ehdotus antaisi syöttötariffit tuulivoimalle ja bioenergialle. Samoin puunkäyttö saisi omat tukensa ns risupaketti. Hitaus tariffijärjestelmissä on hidastanut myös energiavaihtojen tuotekehitystä. Lisäksi tuet ovat budjettipohjaisia, jolloin uuteen budjettiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka tekevät investoijat varovaisiksi. Suomessa on kuitenkin muutamia yrityksiä, jotka ovat lähteneet uusiutuvan energian käytön pioneereiksi. ELLO projektin yhteydessä on tutustuttu IKEA:n Tampereen energiaratkaisuihin ja SOK:n uusi suurvarasto Sipoossa on antanut hyvin tietoa energiaratkaisuistaan. Kummallakin toiminnalla on yhteistä se, että logistiikkatoiminnot on räätälöity yritykselle itselleen ilman pelkoa, että toiminnot lyhyellä aikavälillä siirtyisivät jonnekin muualle. Kesällä 2010 tehtiin kolme uusiutuviin energioihin liittyvää tutkimusta, jotka ovat tämän raportin liitteenä. Tutkimukset sisältävät yksityiskohtaista tietoa eri energialähteistä, joten tässä osiossa annetaan suuntaviivoja mahdolliseksi logistiikka-alueen energia vaihtoehdoiksi. Tutkimuksia laadittaessa tuli hyvin nopeasti selväksi että uusiutuvien energioiden tutkimus on hyvin kiihkeässä vaiheessa ja uusia energiainnovaatioita tulee kuin liukuhihnalta. Tästä seuraa, että raportteja on syytä päivittää vähintään vuositasolla. 2.1 Maalämpö Maalämmön varhaisimmista hyödyntäjistä ovat olleet Islantilaiset, jotka ottavat kaukolämmön geishireistaan. Tekniikka oli lähellä läpimurtoa 70- luvulla energiakriisin aikaan. Kriisin jälkeinen öljyn hinnan lasku hautasi tekniikan taloudellisesti kannattomana energiaratkaisuna. Nyt öljyn hinnan jälleen noustessa tekniikka on otettu vakavasti. luonnollisesti laitteiden ja ohjelmistojen parantuminen on laskenut maalämpösysteemin takaisinmaksuaikaa.

7 Systeemi yleistyy yksityisten kuluttajien energiaratkaisuna. Esim. tarjousten 120m^2 omakotitalon maalämpöpaketti tarjousten perusteella on n (tarjous kesällä 2011). Suomessa on jo suurempia kohteita toteutettu energian osalta maalämmöllä: SOK:n Sipoon logistiikkakeskukselle yli puoli miljoonaa euroa energiatukea :32 Talous Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen päätöksellä euroa energiatukea SOK:n uuden logistiikkakeskuksen rakentamiseen Sipooseen. Rakennuksesta tulee yksi Suomen suurimmista, ja sen energiahankinnassa on asetettu tavoitteeksi mahdollisimman pienet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisimman suuri uusiutuvan energian osuus. Sipoon logistiikkakeskuksen yhteyteen rakennetaan niin sanottu hybridilaitos, jossa koko rakennuksen tarvitsemasta lämpöenergiasta 30 prosenttia tuotetaan geoenergialla ja 55 prosenttia pellettilämpöenergialla. Siten uusiutuvan energian osuudeksi tulee 85 prosenttia. Hankkeen tuki on 25 prosenttia koko geoenergiakentän 2,25 miljoonan euron kustannuksista. Laitokseen tulee Suomen suurin rakennuskohtainen lämpöpumppusovellus, joka tuottaa yli 8 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa vuodessa. Hankkeeseen sisältyy myös teknisiä haasteita. Pääosin rakennuksen alla sijaitsevaan 10 hehtaarin geoenergiakenttään tulee jopa 300 metriä syviä lämpökaivoja. Suomessa ei ole aiemmin rakennettu yli 200 metrin syvyisiä lämpökaivoja. (Rakennuslehti :32 Talous)

8 Kuva 1 Logistiikkakeskuksen harjakaiset pidettiin keväällä , kuva Ylen arkistosta

9 Kuva 2 Tampereen Ikean kalliolämpö, kuva Ikea Tampere Ikean vanhin maalämpöjärjestelmä on vain kymmenen vuotta vanha ja suurin osa järjestelmistä on tehty vuosien 2008 ja 2009 aikana. Lämpö-pumppuvalmistajista Carrier on toimittanut yli puoleen Ikea: n kaikista maalämpöjärjestelmistä. Tampereen tavaratalossa lämpökaivot (60 kpl) sijoitettiin tavaran vastaanoton alueelle ja niiden vaatima pinta-ala oli yhteensä 1700 neliömetriä. Vinoon poratut reiät ovat lähimmillään 5 metrin päässä toisistaan. Maakentän poraus Tampereella kesti 13 työpäivää kolmella poravaunulla ja lämpökaivoa syntyi metriä (115 mm:n kaivot). Tampereen Ikea:n lattiapinta-ala on m2 ja sen kokonaistilavuus on m3. Rakennuksen lämpöenergian tarve on MWh/a ja käyttöveden lämmitysenergian tarve 170 MWh/a. Jäähdytysenergian tarve on 1000 MWh/a. Lämpöpumppuja on kolme kaksi lämmitystä ja yksi jäähdytystä varten. Käytettävä kylmäaine on R134a. Jäähdytysmenetelmänä on vapaa jäähdytys. (Maria Virtanen: Lämpöpumppusovellutukset kiinteistöjen lämmityksessä 2010, 16)

10 Kuva 3 Muovitec Oy referenssilistan kuva IKEA:n työmaalta Tampereelta Logistiikka-alueiden energiavaihtoehdoksi maalämpö on nykyään varteenotettava vaihtoehto. Alueet ovat pinta-alaltaan hyvin laajoja, joten porausreikien sijoittaminen alueelle on vapaampaa ja ne voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisimpaan paikkaan. Maalämpötekniikan käytön taloudellisuudesta on paljon laskelmia. laskelmien trendi on kuitenkin selvästi maalämmön käyttöä tukevia. Jo vuonna 2005 laskettiin omakotitalolle maalämpöinvestoinnille takaisinmaksuajaksi 6,1 vuotta (Maalämmön pikaopas, Jari lehtinen Lämpövinkki OY 31, ) Samasta lähteestä saa myös tuottolaskelmia.

11 Luonnollisesti laskelmat on aina tehtävä todelliseen omaan kohteeseensa, mutta ainakin esimerkkien valossa maalämpö täytyy ottaa tosissaan suunniteltaessa logistiikka-alueen ratkaisuja. Suuria maalämpöratkaisuja löytyy myöskin Aasiasta, jossa mm Englantilainen hypermarketketju TESCO hyödyntää maalämpöä jättiläismäisessä logistiikkakeskuksessaan. Kuva 4 Tesco Opens 240,000 Sqm Green Logistics Centre Near Shanghai by The RightSite Team on Thu, :54 UK hypermarket retailer Tesco announced on July 13th the opening of its new 240,000 environmentally-friendly distribution center in Jiashan, Zhejiang province, near Shanghai. The new warehousing and distribution facility employs an energy-efficient design and an extensive range of green technologies, such as ground-source heat pumps for central heating and solar water heating. Jo käytössä oleva maan lämpöä käyttävä järjestelmä löytyy Arlandan lentokentältä.

12 The aquifer the world s largest energy storage unit The world s largest energy storage unit the aquifer that supplies space cooling and heating for Stockholm-Arlanda Airport has now been placed in service. Kuva 5 Aquifer-based heating and cooling system in operation Stockholm-Arlanda has begun tapping its aquifer from now on, all cooling of airport buildings, including the terminals, will come from the aquifer. Before the Midsummer holiday in June, the heating and cooling system underwent trial operation, and now it has begun to operate on a commercial basis. During the summer, the aquifer has delivered cooling to the buildings at Stockholm-Arlanda and has meanwhile been storing heat. In the winter, this stored heat will be used in the ground heating system at the airport s aircraft parking stands and to pre-heat ventilation air in buildings. (Arlandan lentokentän nettisivut: )

13 2.2 Maakylmä Lämpöpumput voidaan suunnitella myös siten, että niitä voidaan hyödyntää jäähdytykseen. Kiistelty ilmanmuutos tulee vaikuttamaan ainakin jollakin aikavälillä jäähdytyksen tarpeen lisääntymiseen. Suositeltava normaalin varaston sisälämpötila on n astetta Celciusta. Kustannusmielessä lämpöpumppusovellutuksesta voidaan ajatella, ettei kahta laitteistoa tarvita, toinen lämmitykseen ja toinen jäähdytykseen, joka on jo investointimielessä kiinnostava. Maalämmön ja maakylmän tapauksessa on kuitenkin eräs arveluttava tekijä: Lämpöpumppu on kymmeniä vuosia vanhakeksintö, joten teknisesti ei liene odotettavissa mullistuksia (TkT Timo Kalemann). 2.3 Tuulivoima Hallituksen esityksen mukaan tuulienergiaa tulee saamaan syöttötariffin lähiaikoina. Esitetty takuuhinta on 83,50 /MWh. Lisäksi sitä tuetaan myös investointiavustuksilla. TEM:n myöntämä investointituki on maksimissaan 40% investoinnista. Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian osuuden tulee nousta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä hallitus linjasi viime vuonna, että tuulivoimaloilla tuotetun sähkön määrä pyritään nostamaan 6 terawattituntiin (TWh) eli tehona 2500 megawattia (MW), mikä tarkoittaa merkittävää tuulivoiman rakentamista nykyiseen verrattuna. Tuulivoiman rakentamiseen liittyvä viranomaisyhteistyö ja sen toimintatapojen sujuvuus ovat tärkeitä. Vastuullisuus kaavoitus- ja lupa-asioiden sujuvassa hoitamisessa on edellytys strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiselle. Jotta tavoitteeseen päästään, on tuulivoiman rakentamista suunnattava maatuulivoiman lisäksi myös merelle, kertoo PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi. (Suomen tuulivoimayhdistyksen www sivuilta Uutiset )

14 Odotukset tukien myötä ovat korkeat ja useat kunnat hamuavat tuulivoimalaprojekteja. Alla olevalla linkillä pääsee tarkastelemaan Suomen suunnitelmia kartalta c275fd867e2e1def&source=embed&ll= , &spn= , &z=5 Kuva 6 Wind power projects in Finland. fi, updated in

15 May ONSHORE Projects on different stages MW No of projects 7 Under construction preparing for construction Applying for permits EIA approved EIA under process decision on applying EIA received feasibility studied Total Tuulipuisto Vaihe Arvioitu Project Project phase Estimated ONSHORE Raahe, satama I 7 under construction 2011 Eckerö, Långnabba 6 preparing for construction 2011 Hammarland, Stenarna 6 preparing for construction 2011 Juva, Loukeenvuori 6 preparing for construction 2011 Merijärvi, Ristivuori 6 preparing for construction 2011 Hamina, Mäkelänkangas 6 preparing for construction Vaasa, Sundom 6 preparing for construction Kristiinankaupunki, Karhusaari 6 preparing for construction 2013 Simo, Onkalo 6 preparing for construction 2011 Simo, Putaankangas 6 preparing for construction 2011 Lappeenranta, Muukonkangas 5 applying for permits 2011 Kemi, Ajos 5 applying for permits 2011 Kauhava, Alahärmä 5 applying for permits 2011 Närpiö, Finnsätret 5 applying for permits 2012 Korppoo 5 applying for permits Kristiinankaupunki, Vanha Närpiöntie 5 applying for permits Muonio, Mielmukkavaara 5 applying for permits 2013 Kangasala, Tiihala 5 applying for permits Hamina, Summa phase II 5 applying for permits Ilomantsi, Sonkaja 5 applying for permits 2011 Huittinen, Pahkionvuori 5 applying for permits Lahti, Kujala 5 applying for permits Tervola, Varevaara 5 applying for permits 2012 Ii, Olhava 5 applying for permits 2012 Maalahti, Sidlandet 4 EIA approved 2011 Närpiö, Norrskogen 4 EIA approved 2011 Vähäkyrö 4 EIA approved 2011 Kittilä, Kuolavaara 4 EIA approved 2013 Kittilä, Keulakkopää 4 EIA approved 2013 Kristiinankaupunki, Metsälä 3 EIA under process 2011 Ilmajoki / Kurikka 3 EIA under process 2011 Föglö, Rödskär 3 EIA under process 2011 Hanko, Hankoniemi (Santala) 3 EIA under process 2011 Teuva 3 EIA under process 2011 Hanko, Koverhar 3 EIA under process 2013 Pori, Peittoonkorpi 3 EIA under process 2013 Siikajoki, Varessäikkä + Kuusiniemi 3 EIA under process 2012 Maalahti, Bergö 3 EIA under process 2013 Merikarvia, Trolssi, Korpi-Matti 3 EIA under process 2013 Raahe, Kopsa 3 EIA under process Mustasaari, Raippaluoto 3 EIA under process Kemijärvi, Tunturipalo 3 EIA under process Pyhäjoki, Mäkikangas 3 EIA under process 2013 Kalajoki, Jokela 3 EIA under process 2013 Raahe, Annankangas 3 EIA under process 2014 Raahe, Pöllänperä 3 EIA under process 2013 Raahe, Somerokangas 3 EIA under process

16 Raahe, Hummastinvaara 3 EIA under process Raahe, Yhteinenkangas 3 EIA under process Sodankylä, Joukhaisselkä-Kulvakkoselkä 3 EIA under process 2014 Ii, Myllykangas 3 EIA under process Raahe, Ketunperä 3 EIA under process 2013 Raahe, Piehingin Ylipää 3 EIA under process 2013 Raahe, Haapajoki 3 EIA under process 2014 Kemijärvi, Ailankatunturi ja Petäjävaara 3 EIA under process 2013 Kalajoki, Tohkoja 3 EIA under process 2014 Luvia, Martinpalo - Oosinselkä 3 EIA under process 2013 Tammela, Forssa, Jokioinen - Kiimasuo 3 EIA under process 2013 Salo / Raasepori, Näsekartano 3 EIA under process 2013 Kalajoki, Mustilankangas 3 EIA under process 2014 Kotka, Mussalo 2 decision on applying EIA received 2011 Raahe, Ylipää ja Jokela 2 decision on applying EIA received Ii, Olhava (Nyby) 2 decision on applying EIA received Kotka, Rankki 2 decision on applying EIA received Pöytyä, Pitäjänvuori 2 decision on applying EIA received Kemijärvi, Kuusivaara / Mömmövaara 2 decision on applying EIA received Kemijärvi, Iso Severivaara 2 decision on applying EIA received Kemijärvi, Kangaslamminvaara / Outovaara 2 decision on applying EIA received Kemijärvi, Untamovaara + Kangaslampi 2 decision on applying EIA received Siikajoki, Toppila 2 decision on applying EIA received Savonlinna + Enonkoski, Laukunkangas 2 decision on applying EIA received Pyhäranta, Ylikylä 2 decision on applying EIA received Pyhtää, Långö 2 decision on applying EIA received Honkajoki, Kirkkokallio 2 decision on applying EIA received Sastamala, Suodenniemi 2 decision on applying EIA received Raahe, satama II 2 decision on applying EIA received Lumijoki Selkämatala tai Nälkämatala 2 decision on applying EIA received Närpiö, Nämpnäs 2 decision on applying EIA received Raahe ja Siikajoki, Mastokangas 2 decision on applying EIA received Tornio, Kitkiäisvaara 2 decision on applying EIA received 2013 Ruokolahti, Kerimäki 2 decision on applying EIA received 2013 Loviisa, Björnvik 1 feasibility studied 2013 Luvia, Lemlahti 1 feasibility studied 2014 Nykarleby, Vexala 1 feasibility studied Nykarleby, Kantlax 1 feasibility studied Korsholm, Iskmo 1 feasibility studied Korsnäs, Soptippen 1 feasibility studied Korsnäs, Harrström 1 feasibility studied Virolahti Oravakorpi-Vaahterikonkangas 1 feasibility studied 2013 Kristiinankaupunki, Uttermossa 2012 Kannus, Kokkola, Kalajoki I Korsnäs, Bredskäret 2011 Kangasala, Kuhmalahti Pori, Pori II-vaihe 2013 Hamina, Summa phase II 2013 Paltamo, Kivesvaara 2015 Ristijärvi, Saukkovaara 2015 Ilmajoki, Mansikkavuori

17 Kristiinankaupunki + Dragsmark + Lapväärti + Perus 2015 Kouvola Rauma, Maanpää Pori, Hangassuo Kokkola, Ykspihlaja Siikajoki, Papinkangas ja Vartinoja Kaskinen Kemi, Ajos Sund, Gunnarsby Kannus, Kokkola, Kalajoki II Rauma, Äyhö Larsmo, Fränsviken Nykarleby, Klubbskatan Mäntsälä, Jätyri Mustasaari, Fjärdskär Närpiö Parainen, Sorppoo Uusikaupunki, Iso Hailus / Kirsta Maalahti, Yttermalax Korsnäs, Bredskäret Vaasa, Vaskiluoto Laihia, Rajavuori Toholampi Uusikaupunki, Hangontie Lieto ja Tarvasjoki, Paappala Haukipudas, Annanmäki-Isoniemenkangas Ypäjä, Jokioinen, Humppila, Tyrinselkä Kemiönsaari, Gräsböle Kemiönsaari, Nordanå-Leipyö Kristiinankaupunki, Lappvärti Eurajoki, Auvi 2012 Humppila 2014 Ii, Laitakari 2014 Ii, Varjakka 2012 OFFSHORE Kemi, Ajos, test turbine 6 preparing for construction 2011 Ii, Suurhiekka 5 applying for permits 2014 Pori, Pori offshore II 4 EIA approved 2011 Oulunsalo / Hailuoto 4 EIA approved 2015 Haukipudas, Hoikka-Hiue / Luodeletto 4 EIA approved 2016 Haukipudas, Nimettömänmatala 4 EIA approved 2016 Kristiinankaupunki, Siipyy 4 EIA approved 2012 Kristiinankaupunki / Närpiö 4 EIA approved 2013 Raahe, Maanahkiainen 4 EIA approved 2012 Tornio, Röyttä III offshore 4 EIA approved 2012 Inkoo / Raasepori 4 EIA approved 2012 Kemi, Ajos III 3 EIA under process 2011 Korsnäs 3 EIA under process 2016 Raahe, Ulkonahkiainen 1 feasibility studied Raahe, Pertunmatala 1 feasibility studied Kumlingen, Östra Skärgården 1 feasibility studied NOTE EIA - YVA prosessissa * Information based only on a newspaper article Tiedot sanomalehdestä Valmistuneet / in the operation in 2010: Hamina, Summa 4 production 2010 Raahe, Raahe II 4 production 2010 Tornio, Röyttä 4 production 2011 Pori, Pori offshore I 4 production 2010 Valmistuneet / in the operation in 2009: Ii Laitakari 3 production 2009 Pori Tahkoluoto 3 production 2009 Kuva 7 STY Suomen hankkeet

18 Lista on hyvin pitkä, eikä kaikilla hankkeilla voi olla ilman valtion voimakasta tukea taloudellista pohjaa. Jos kaikki hankkeet lasketaan yhteen, niin tavoitteena on kunnianhimoinen 6300 MW. (Suomen tuulivoimayhdistys ) Sisämaassa mastojen korkeus on ongelma. Siitä johtuen edellä olevista hankkeista tai hankehakemuksista 90% sijaitsee rannikolla. Tuuliatlaksen mukaan voimakkuudet sisämaassa vaihtelevat kohtalaisesti eri vuoden aikoina ja tyypillisesti talvi on tuulisinta aikaa. mastojen korkeus on sisämaassa kuitenkin tärkein tekijä. Esimerkkinä on Kesäkuun tilanne 50 metrin ja 200metrin maston korkeuksilla. Tuulivoimalan tuotantokartat kuvaavat nimellisteholtaan 3 MW:n tuulivoimalan energiantuotannon (MWh), joka on laskettu säämallilla eri korkeuksille tuotetun tuulen nopeuden (m/s) jakaumasta. Kartat esittävät tuulivoimalan kuukausittaista ja vuotuista keskimääräistä jakaumaa eri korkeuksilla. Tuulen nopeuden oletetaan vastaavan tuulta voimalan napakorkeudella, ja tuulen nopeus oletetaan vakioksi koko roottorin pyyhkäisypinta-alalla. Ilman tiheyden vaihtelun vaikutusta voimalan tehoon ja energiantuotantoon ei ole otettu laskennassa huomioon. Tuulivoimalan suorituskyky eli tehokäyrä (napakorkeuden tuulen nopeus vs. voimalan tuottama teho) laaditaan yleensä vastaamaan ns. standardi-ilmakehän oloja, eli ilman lämpötila on +15º C, ilmanpaine 1013,25 hpa ja ilman tiheys 1,225 kg/m3. (Ilmatieteenlaitoksen tuuliatlas)

19 Kuva 8 Kesäkuu 50m korkeus

20 Kuva 9 Kesäkuu 200m korkeus Tuulivoiman tuotekehityspanokset kasvavat hyvin rivakasti ja Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen on odotettavissa mittavia investointeja uusiutuviin energioihin, varsinkin tuulivoimaan mm Saksassa. Saksa päätti luopua ydinvoimasta voimaloiden käyttöiän jälkeen, mutta eivät kuitenkaan halua joutua liian riippuvaisiksi Venäjän maakaasusta. Jotain Saksan nopeasta investointivauhdista kertoo se, että vuonna 2005 Saksan tuulivoimateho oli MW ja 2010 se oli noussut MW:n.

21 2011 Japanin tapahtumien jälkeen voidaan vain arvata miten installaatiovauhti on kiihtynyt. Jotain osviittaa antaa seuraava artikkeli: Tuulivoiman tuotanto kolminkertaistumassa Euroopassa vuosikymmenessä :55 Energiantuottajien arvion mukaan tuulivoiman tuotanto tulee kolminkertaistumaan Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Eri puolilla mannerta on suunnitelmia jopa kymmenien tuhansien uusien tuulitubiinien asennuksesta. Arviot ovat peräisin Euroopan tuulivoimajärjestö EWEAn

22 ( ) tuoreesta raportista. Vuoden 2010 lopussa tuulivoimalla tuotettiin EWEAn mukaan 5,3 prosenttia EU:n energiantarpeesta. Raportin mukaan osuus tulee nousemaan 15,7 prosenttiin eli yli 570 terawattituntiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime vuoden lopussa Euroopassa oli yli tuuliturbiinia käytössä. EWEAn mukaan vuoden 2020 tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyaikaisen tuuliturbiinin käyttöönottoa. Investoinnit tulevat olemaan massiivisia. Vuosittaiset investoinnit tuulivoimaloihin ovat tällä hetkellä noin 12,7 miljardia euroa, ja summan odotetaan nousevan 26,6 miljardiin euroon vuodessa tämän vuosikymmenen aikana. Noin 40 prosenttia rahoista menee merituulipuistojen rakentamiseen. EWEA toivoo, että EU asettaisi sitovat uusiutuvan energiantuotannon tavoitteet nykyistä korkeammalle tasolle osana ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoiman suosio vaihtelee hyvin paljon EU:n jäsenmaissa. Saksa ja Espanja tuottavat yhteensä yli puolet kaikesta EU:n tuulisähköstä. Skotlannin tavoitteet ovat kunnianhimoisia: tavoitteena on tuottaa 100 prosenttia energiantarpeestaan uusiutuvilla. Mielenkiintoinen huomio on kanssa hallitusten päätökset tai päättämättä jättämiset energia-asioissa. Yhdysvalloissa 2009 tuulivoimaa oli MW (2009 rakennettiin 4000 MW). Valtion tukipolitiikan jatkuvuuden epävarmuus pudotti kuitenkin määrän vuodeksi MW:iin. Tuulivoimainnovaatioista tällä hetkellä käyttökelpoisimpana logistiikkaalueelle, jolla on myös lentokenttä, on pystyturbiinitekniikkaa.

23 Kuva 10 Purjevene ilman purjeita, kuva: Enercon. 25 metriä korkeat pyörivät tuulisylinterit antavat käyttövoiman ensimmäiselle saksalaiselle laivalle, joka kulkee tuulienergialla. Kieliläisellä Lindenaun telakalta vesille laskettu rahtialus tulee tuulivoimaloita rakentavan Enercon-yhtiön käyttöön. Vesille lasketulla E-Ship 1:llä alkaa nyt voimanlähteiden asentaminen. Vuoden loppuun mennessä valmistuvan aluksen huippunopeus on tuulivoimalla 17,5 solmua eli runsaat 32 kilometriä tunnissa. Aluksen päävoimanlähteinä on kaksi 3,5 megawatin tehoista perinteistä dieselmoottoria. Enercon -yhtiön mukaan pitkillä laivamatkoilla voidaan tuulisylinterien avulla säästää polttoainekuluissa prosenttia. Tällä tekniikalla tuulimyllyt voidaan asentaa huomattavasti toisiaan lähemmäksi ja samalla haittavaikutukset ympäristöön rajoittuvat vain esteettiseen haittaan. Lisäksi myllyjen häiritsevät vaikutukset lentokentän tutkiin saadaan eliminoitua. Edelleenkin pystyturbiineita ei voida asentaa lentokentän läheisyyteen lentoturvallisuutta vaarantamatta. Niiden tuottama sähkö voidaan toimittaa logistiikka-alueelle joko valtakunnan verkonkautta tai omalla tasavirtaverkolla, jolloin siirtohäviöt ovat pienemmät. (Au-

24 rinko- ja tuulienergian sekä hulevesien käyttömahdollisuuksia logistiikkaalueen energiatuotannossa, Reijo Nauska 2010). 2.4 Aurinkoenergia Aurinkoenergiaa ei ole otettu varteenotettavana energialähteenä Suomessa. Se koetaan kesämökkien pienvoimalaksi vain jääkaapinvaloa, pientä telkkaria ja tuvan lamppua varten. Totta on, että silloin kun tarvitsemme varmaa energiaa, niin aurinkoenergian talteenottolaitteet ovat talvilevossa. Ongelmana on myös se, että kesällä kennostojen tuottamaa sähköä ei ole saatu varastoitua akkutekniikan takia. Muualla maailmassa tekniikkaan on panostettu pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä tuntuu, että Kiina on ottamassa johtavan roolin aurinkoenergian hyödyntämisessä ja innovaatioissa. Kiina on rakentamassa maailman suurinta ohutkalvopaneeleihin perustuvaa aurinkovoimalaa teholtaan 12000MW. Euroopan haaveena on saada Sahara hyötykäyttöön ja liittyä kilpailuun suurien aurinkoenergian tuottajien joukkoon. Saharasta sähköä Eurooppaan (Taloussanomat :05) Kuva 11 Saksalaisyritysten jättihanke aurinkosähkön tuomiseksi Saharasta Eurooppaan alkoi muotoutua maanantaina. Tavoitteena on tuottaa jopa viisitoista prosenttia Euroopan tarvitsemasta sähköstä Pohjois-Afrikassa. Vakuutusyhtiö Munich Re, teollisuuskonserni Siemens, Deutsche Bank ja yhdeksän muuta yritystä sopivat perustavansa yrityksen Desertec-hankkeen toteuttamiseksi.

25 Hankkeen suunnittelu vie useita vuosia ennen kuin sen rahoituksellisia ja poliittisia haasteita voidaan ryhtyä ratkomaan, Siemensin tiedottaja Alfons Benzinger sanoi. Hankkeen kustannuksiksi on alustavasti arvioitu noin neljäsataa miljardia euroa. Siemensin Benzinger sanoi, että Afrikan sähkön tuotantokustannukset putoavat tuotannon laajentuessa. Hän vertasi tilannetta tuulisähköön, jossa yhden tuotetun megawatin hinta on pudonnut kahdessakymmenessä vuodessa kolmesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Australia aikoo rakentaa maailman suurimman aurinkovoimalan (YLE ) Australia tähtää ykköseksi aurinkoenergian käytössä. Maa aikoo rakentaa lähivuosina maailman tehokkaimman aurinkovoimalan. Voimala tuottaisi sähköä tuhat megawattia eli kolme kertaa niin paljon kuin nykyinen aurinkovoimaloiden ykkönen Yhdysvaltain Kaliforniassa. Suunnilleen saman verran tuottavat Loviisan ydinvoimalan kaksi reaktoria yhteensä. Pääministeri Kevin Rudd kutsuu aurinkoa Australian suurimmaksi luonnonvaraksi ja sanoi hallituksen investoivat alan teollisuuteen. Tavoitteena on perustaa maahan aurinkovoimaloiden verkosto, joka sopisi mahdollisimman hyvin nykyiseen sähköverkkoon. (Reuters, YLE Uutiset) Suomessa tylyt tosiasiat rajoittavat aurinkoenergian käyttöä. Voidaan sanoa, että aurinkoenergia on hyödynnettävissä Maaliskuun puolivälistä

LOGISTIIKKA-ALUEEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ENERGIATEHOKKUUS TYÖOSIO 2 - RAPORTTI

LOGISTIIKKA-ALUEEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ENERGIATEHOKKUUS TYÖOSIO 2 - RAPORTTI LOGISTIIKKA-ALUEEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ENERGIATEHOKKUUS TYÖOSIO 2 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus 30.8.2011 Jyrki Luukonlahti Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

LIITE 1. TUULIVOIMAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAAN JA KESKI- POHJANMAAN ALUEELLA

LIITE 1. TUULIVOIMAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAAN JA KESKI- POHJANMAAN ALUEELLA LIITE 1. TUULIVOIMAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAAN JA KESKI- POHJANMAAN ALUEELLA ONSHORE -HANKKEET Hailuoto pohjoisosa, n. 69 kpl (alustava) Haukipudas Annanmäki-Isoniemenkangas, 3 4 kpl 2 3 MW Haukipudas,

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 RAUMAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 28 213 ENNAKKOTIETO VUODELTA 214 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Paikalliset energiaratkaisut tulevaisuudessa. Salon viherkaupunkiseminaari 5.10.2010

Paikalliset energiaratkaisut tulevaisuudessa. Salon viherkaupunkiseminaari 5.10.2010 Paikalliset energiaratkaisut tulevaisuudessa Salon viherkaupunkiseminaari 5.10.2010 Suvi Monni / Benviroc Oy www.co2-raportti.fi JOHDANTO Ilmaston lämpeneminen - tieteellinen fakta Ilmasto lämmennyt esiteolliselta

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot