LOGISTIIKKA-ALUEEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ENERGIATEHOKKUUS TYÖOSIO 2 - RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOGISTIIKKA-ALUEEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ENERGIATEHOKKUUS TYÖOSIO 2 - RAPORTTI"

Transkriptio

1 LOGISTIIKKA-ALUEEN YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT ENERGIATEHOKKUUS TYÖOSIO 2 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus Jyrki Luukonlahti

2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIALÄHDEMAHDOLLISUUDET Maalämpö Maakylmä Tuulivoima Aurinkoenergia Bioenergia Energiajäte JÄTTEENHUOLTOSTRATEGIA MUUT YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT Meluhaitat Hulevedet ALUERAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Aluerakentamisen strategia EcoHub -terminaalin tavoitteet rakennukselle Rakennusmateriaalit LOPPUYHTEENVETO LÄHTEET ELLOn omat lähteet Raporttia tukevat lähteet KUVALUETTELO TAULUKKOLUETTELO

3 TIIVISTELMÄ Tämä raportti summaa ELLO:ssa tehdyt energiaraportit, joilla haetaan mahdollisuuksia uusiutuvien energioiden käytölle suuressa EcoHub - rakennuksessa. Energian käyttömahdollisuudet ovat käytössä Hubin ympäristöön muodostuvalle yritystoiminnalle. Hake-energiatuotanto jätettiin tarkoituksella pois, sillä sitä on tuettu ja tutkittu aikaisemmin. Sitä paitsi, jos hakkeen käyttö lisääntyy suunnitelmien mukaan, voi seurata tilanne, että hakkeen kuljetusmatkat eivät enää tue vihreää kehitystä logistiikassa. Raportissa on esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta erilaisista mahdollisuuksista uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisestä. Jos EcoHub rakennetaan lyhyellä aikataululla, niin energiavaihtoehdoista vahvimmilla ovat maalämpö sekä tuulivoima (tuulivoimalla voimakkaat valtion tuet). Pidemmällä tähtäimellä on tutkittava leväenergiaa ja sen mahdollisuudet. Aurinkovoimaa ei ole otettu tosissaan energiavaihtoehtona. Toki Suomessakin on kohteita, joissa tätä energiamuotoa käytetään. Ilmaston lämpeneminen kuitenkin tulee vaikuttamaan siihen, että rakennusten jäähdytystarve kesällä tulee kasvamaan, jolloin aurinkoenergia on varteenotettava vaihtoehto. Energiamuodon valinnassa ei ole yhtä varmasti oikeaa ratkaisua, vaan paras ratkaisu saattaa olla erimuotojen kombinaatio. Rakennustekniikassa on rakennusmateriaalien tarjonnassa runsaudenpulaa energiaa säästävien materiaalien valinnassa. Luontoystävällisiä mittareita on runsaasti tarjolla ja olisi tehtävä päätökset mitkä ovat oikeat mittarit: CO -päästöt, hiilijalanjälki, elinkaariajattelu (minkä mukaan?), Problematiikka tulee hyvin selville Simo Kotoaron tutkielmasta vihreästä logistiikasta, joka on tehty Velog -hankkeeseen. (www.hamk.velog.fi) Nykyisen tiedon mukaan, jos mitataan hiilijalanjäljellä, niin puurakentaminen olisi paras ratkaisu, mutta silloin törmäämme rakenneteknisiin kysymyksiin mm. jänneväliin. Olisiko paras ratkaisu kombinaatio teräsrakentamista ja puurakentamisesta? 2

4 1 JOHDANTO ELLO -hankkeen toisessa WP4:n osiossa käsitellään Logistiikka-alueen ympäristönäkökohtia ja mahdollisia parhaita käytänteitä tulevaisuuden vaatimusten ja mahdollisuuksien energia-, jätehuolto- ja rakentamismenetelmien osalta. Kaikilla kolmella osa-alueella on varmaa, että viranomaismääräykset tulevat tiukkenemaan hyvinkin nopeassa aikataulussa. Esimerkkinä vaatimuksista on nyt Helsinki- Vantaan lentokentän ympäristöluvan huomattavasti tiukemmat määräykset mm. lentomelun osalta. Uudessa hallitusohjelmassa viitataan myös vaatimusten kiristymiseen epäsuorasti: Hallitus uudistaa kansallisen kestävän kehityksen strategian, jossa määritellään kestävän kehityksen tavoitteet ja periaatteet. Samalla kehitetään mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista eri hallinnonaloilla seurataan. Hallitusohjelma 2011 Luku 8 Ympäristöpolitiikka Selvitetään, mitä vaikutuksia olisi EU:n tavoitteella vähentää päästöjä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Selvityksessä tarkastellaan tavoitteen muuttamisen aiheuttamia kustannusvaikutuksia, yhteiskunnallisia hyötyjä, vaikutuksia kilpailukykyyn ja yhteensopivuutta kahden asteen tavoitteen kanssa huomioon ottaen muiden EUmaiden sitoumukset. Hallitus päättää vuoden 2012 loppuun mennessä tukea EU:n siirtymistä 30 prosentin tavoitteeseen, jos selvitykset antavat siihen edellytyksen. Hallitusohjelma 2011 Luku 8 Ympäristöpolitiikka Kuten lainauksista näkee, perusmittaristo valmistuu 2012 loppuun mennessä. Mittariston valmistumisen jälkeen on luultavaa, että vaatimustaso kasvaa, sillä nyt voidaan antaa selkeämmät konkreettiset numeeriset tavoitteet ympäristövaatimuksille. Logistiikka-alueen määritelmä on ollut aikaisemmin epätarkkaa, joten tässä raportissa käytetään Pöyry Oy:n logistiikkatermien määritelmä laajennetusti logistiikka-alueesta. Logistiikka-alue määritellään seuraavasti: Logistiikka-alue on järjestäytyneesti muodostunut logistiikkatoiminnoille tarkoitettu alue, jossa on useita logistiikkakeskuksia, varastoja yms. logistiikkatoimintoja lisäpalveluineen. Alueella on useita toimijoita. (Pöyryn logistiikka -termistöstä EslogC -hanke) 3

5 Lisäksi alueella voi olla myös valmistavaa teollisuutta ja muita yrityksiä, jotka käyttävät alueen logistisia palveluita. Raportissa käsitellään energiatuotannossa uusiutuvien energioiden sovellettavuutta logistiikka-alueelle. Samoin jätteidenkäsittelylle haetaan mallia, joka on kustannustehokas ja kuitenkin mahdollistaa jätteiden tarkoituksenmukaisen kierrätyksen. Superterminaali -projektissa luodaan logistiikka-alueella toimiville yrityksille yksinkertainen, vaivaton ja kustannustehokas toimintamalli energian ja jätteenkäsittelyn osalta. Kaikki alueella olevat yritykset riippumatta toimialasta saavat yhteiset pelisäännöt ja palvelut, jotka helpottavat sääntöjen noudattamista. Rakennusten suunnittelussa on uuden energiatason esteenä hyvin usein hinta. Logistiikkayritykset ovat haluttomia investoimaan rakennuksiin epävarman maailmantilanteen ja ohuiden katteiden takia. Lisäksi toiminnan nopeatempoisuus vaatii tiloilta hyvää muunneltavuutta volyymivaihteluun, tuotemixin vaihteluun ja yritysten muuttuviin strategioihin. ELLO:n Superterminaaliraportin businessmallin mukaan, alueen rakennuskannasta vastaa kuitenkin itsenäinen yritys, joka osaa ottaa huomioon sisällä toimivien yritysten nopeat muutostarpeet. Toinen etu businessmallissa on se, että hallinnoiva yritys pitää huolta pelisääntöjen jatkuvasta kehityksestä. 2 LOGISTIIKKA-ALUEEN ENERGIALÄHDEMAHDOLLISUUDET Tässä luvussa käsitellään uusiutuvin energioiden sovellutusmahdollisuuksia logistiikka-alueelle. Ongelmana sovellutuksille on ollut ja on edelleenkin syöttötariffijärjestelmä (takuuhintajärjestelmä sähköntuottajalle). Lausunnolla oleva ehdotus antaisi syöttötariffit tuulivoimalle ja bioenergialle. Samoin puunkäyttö saisi omat tukensa, ns. risupaketin. Hitaus tariffijärjestelmissä on hidastanut myös energiavaihtojen tuotekehitystä. Lisäksi tuet ovat budjettipohjaisia, jolloin uuteen budjettiin liittyy aina epävarmuustekijöitä, jotka tekevät investoijat varovaisiksi. Suomessa on kuitenkin muutamia yrityksiä, jotka ovat lähteneet uusiutuvan energian käytön pioneereiksi. ELLO -projektin yhteydessä on tutustuttu Ikea:n Tampereen energiaratkaisuihin ja SOK:n uusi suurvarasto Sipoossa on antanut hyvin tietoa energiaratkaisuistaan. Kummallakin toiminnalla on yhteistä se, että logistiikkatoiminnot on räätälöity yritykselle itselleen ilman pelkoa, että toiminnot lyhyellä aikavälillä siirtyisivät jonnekin muualle. 4

6 Kesällä 2010 tehtiin kolme uusiutuviin energioihin liittyvää tutkimusta, jotka ovat tämän raportin liitteenä. Tutkimukset sisältävät yksityiskohtaista tietoa eri energialähteistä, joten tässä osiossa annetaan suuntaviivoja mahdolliseksi logistiikka-alueen energia vaihtoehdoiksi. Tutkimuksia laadittaessa tuli hyvin nopeasti selväksi, että uusiutuvien energioiden tutkimus on hyvin kiihkeässä vaiheessa ja uusia energiainnovaatioita tulee kuin liukuhihnalta. Tästä seuraa, että raportteja on syytä päivittää vähintään vuositasolla. 2.1 Maalämpö Maalämmön varhaisimmista hyödyntäjistä ovat olleet islantilaiset, jotka ottavat kaukolämmön geishireistaan. Tekniikka oli lähellä läpimurtoa 70- luvulla energiakriisin aikaan. Kriisin jälkeinen öljyn hinnan lasku hautasi tekniikan taloudellisesti kannattomana energiaratkaisuna. Nyt öljyn hinnan jälleen noustessa tekniikka on otettu vakavasti. luonnollisesti laitteiden ja ohjelmistojen parantuminen on laskenut maalämpösysteemin takaisinmaksuaikaa. Systeemi yleistyy yksityisten kuluttajien energiaratkaisuna. Esim. tarjousten 120m^2 omakotitalon maalämpöpaketti tarjousten perusteella on n (tarjous kesällä 2011). Suomessa on jo suurempia kohteita toteutettu energian osalta maalämmöllä: SOK:n Sipoon logistiikkakeskukselle yli puoli miljoonaa euroa energiatukea :32 Talous Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen päätöksellä euroa energiatukea SOK:n uuden logistiikkakeskuksen rakentamiseen Sipooseen. Rakennuksesta tulee yksi Suomen suurimmista, ja sen energiahankinnassa on asetettu tavoitteeksi mahdollisimman pienet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisimman suuri uusiutuvan energian osuus. Sipoon logistiikkakeskuksen yhteyteen rakennetaan niin sanottu hybridilaitos, jossa koko rakennuksen tarvitsemasta lämpöenergiasta 30 prosenttia tuotetaan geoenergialla ja 55 prosenttia pellettilämpöenergialla. Siten uusiutuvan energian osuudeksi tulee 85 prosenttia. Hankkeen tuki on 25 prosenttia koko geoenergia -kentän 2,25 miljoonan euron kustannuksista. 5

7 Laitokseen tulee Suomen suurin rakennuskohtainen lämpöpumppusovellus, joka tuottaa yli 8 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa vuodessa. Hankkeeseen sisältyy myös teknisiä haasteita. Pääosin rakennuksen alla sijaitsevaan 10 hehtaarin geoenergia - kenttään tulee jopa 300 metriä syviä lämpökaivoja. Suomessa ei ole aiemmin rakennettu yli 200 metrin syvyisiä lämpökaivoja. (Rakennuslehti :32 Talous) Kuva 1 Logistiikkakeskuksen harjakaiset pidettiin keväällä (kuva: Ylen arkisto). Kuva 2 Ikea, Tampere 6

8 Ikean vanhin maalämpöjärjestelmä on vain kymmenen vuotta vanha ja suurin osa järjestelmistä on tehty vuosien 2008 ja 2009 aikana. Lämpö-pumppuvalmistajista Carrier on toimittanut yli puoleen Ikean kaikista maalämpöjärjestelmistä. Tampereen tavaratalossa lämpökaivot (60 kpl) sijoitettiin tavaran vastaanoton alueelle ja niiden vaatima pinta-ala oli yhteensä 1700 neliömetriä. Vinoon poratut reiät ovat lähimmillään 5 metrin päässä toisistaan. Maakentän poraus Tampereella kesti 13 työpäivää kolmella poravaunulla ja lämpökaivoa syntyi metriä (115 mm:n kaivot). Tampereen Ikean lattiapinta-ala on m2 ja sen kokonaistilavuus on m3. Rakennuksen lämpöenergian tarve on MWh/a ja käyttöveden lämmitysenergian tarve 170 MWh/a. Jäähdytysenergian tarve on 1000 MWh/a. Lämpöpumppuja on kolme kaksi lämmitystä ja yksi jäähdytystä varten. Käytettävä kylmäaine on R134a. Jäähdytysmenetelmänä on vapaa jäähdytys. (Maria Virtanen: Lämpöpumppusovellutukset kiinteistöjen lämmityksessä 2010, 16) Kuva 3 Muovitec Oy referenssilistan kuva IKEA:n työmaalta Tampereelta. Logistiikka-alueiden energiavaihtoehdoksi maalämpö on nykyään varteenotettava vaihtoehto. Alueet ovat pinta-alaltaan hyvin laajoja, joten porausreikien sijoittaminen alueelle on vapaampaa ja ne voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisimpaan paikkaan. Maalämpötekniikan käytön taloudellisuudesta on paljon laskelmia. Laskelmien trendi on kuitenkin selvästi maalämmön käyttöä tukevia. Jo vuonna 2005 laskettiin omakotitalolle maalämpöinvestoinnille takaisinmaksuajaksi 6,1 vuotta. (Maalämmön pikaopas, Lehtinen Jari. Lämpövinkki Oy ) Samasta lähteestä saa myös tuottolaskelmia. 7

9 MAALÄMMÖN TUOTTOLASKELMA 15 VUODELLE Öljykattila, 90 % hyötysuhde Öljykattila, 80 % hyötysuhde Varaava sähkö Kaukolämpö Lämmityskulut vanhalla lämmitysmuodolla Maalämmön lämmityskulut (lämpökerroin 3) Säästö lämmityskuluissa Nettoinvestointi maa- lämpöön Tuotto Luonnollisesti laskelmat on aina tehtävä todelliseen omaan kohteeseensa, mutta ainakin esimerkkien valossa maalämpö täytyy ottaa tosissaan suunniteltaessa logistiikka-alueen ratkaisuja. Suuria maalämpöratkaisuja löytyy myös Aasiasta, jossa mm. englantilainen hypermarketketju TESCO hyödyntää maalämpöä jättiläismäisessä logistiikkakeskuksessaan. Tesco Opens 240,000 Sqm Green Logistics Centre Near Shanghai by The RightSite Team on Thu, :54 Kuva 4 Tesco Opens 240,000 Sqm Green Logistics Centre Near Shanghai 8

10 UK hypermarket retailer Tesco announced on July 13th the opening of its new 240,000 environmentally-friendly distribution center in Jiashan, Zhejiang province, near Shanghai. The new warehousing and distribution facility employs an energy-efficient design and an extensive range of green technologies, such as ground-source heat pumps for central heating and solar water heating. Jo käytössä oleva maan lämpöä käyttävä järjestelmä löytyy Arlandan lentokentältä. The aquifer the world s largest energy storage unit The world s largest energy storage unit the aquifer that supplies space cooling and heating for Stockholm-Arlanda Airport has now been placed in service. Kuva 5. Aquifer-based heating and cooling system in operation. Aquifer-based heating and cooling system in operation Stockholm-Arlanda has begun tapping its aquifer from now on, all cooling of airport buildings, including the terminals, will come from the aquifer. Before the Midsummer holiday in June, the heating and cooling system underwent trial operation, and now it has begun to operate on a commercial basis. 9

11 During the summer, the aquifer has delivered cooling to the buildings at Stockholm-Arlanda and has meanwhile been storing heat. In the winter, this stored heat will be used in the ground heating system at the airport s aircraft parking stands and to pre-heat ventilation air in buildings. (Arlandan lentokentän nettisivut, ) 2.2 Maakylmä Lämpöpumput voidaan suunnitella myös siten, että niitä voidaan hyödyntää jäähdytykseen. Kiistelty ilmanmuutos tulee vaikuttamaan ainakin jollakin aikavälillä jäähdytyksen tarpeen lisääntymiseen. Suositeltava normaalin varaston sisälämpötila on n astetta Celciusta. Kustannusmielessä lämpöpumppusovellutuksesta voidaan ajatella, ettei kahta laitteistoa tarvita, toinen lämmitykseen ja toinen jäähdytykseen, joka on jo investointimielessä kiinnostava. Maalämmön ja maakylmän tapauksessa on kuitenkin eräs arveluttava tekijä: Lämpöpumppu on kymmeniä vuosia vanhakeksintö, joten teknisesti ei liene odotettavissa mullistuksia (Kalemann Timo TkT, Tampereen teknillinen yliopisto). 2.3 Tuulivoima Hallituksen esityksen mukaan tuulienergiaa tulee saamaan syöttötariffin lähiaikoina. Esitetty takuuhinta on 83,50 /MWh. Lisäksi sitä tuetaan myös investointiavustuksilla. TEM:n myöntämä investointituki on maksimissaan 40 % investoinnista. Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian osuuden tulee nousta 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Osana tätä hallitus linjasi viime vuonna, että tuulivoimaloilla tuotetun sähkön määrä pyritään nostamaan 6 terawattituntiin (TWh) eli tehona 2500 megawattia (MW), mikä tarkoittaa merkittävää tuulivoiman rakentamista nykyiseen verrattuna. Tuulivoiman rakentamiseen liittyvä viranomaisyhteistyö ja sen toimintatapojen sujuvuus ovat tärkeitä. Vastuullisuus kaavoitus- ja lupa-asioiden sujuvassa hoitamisessa on edellytys strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamiselle. Jotta tavoitteeseen päästään, on tuulivoiman rakentamista suunnattava maatuulivoiman lisäksi myös merelle, kertoo PVO-Innopower Oy:n toimitusjohtaja Lauri Luopajärvi. (Suomen tuulivoimayhdistyksen www sivuilta Uutiset ) 10

12 Odotukset tukien myötä ovat korkeat ja useat kunnat hamuavat tuulivoimalaprojekteja. Alla olevalla linkillä pääsee tarkastelemaan Suomen suunnitelmia kartalta c275fd867e2e1def&source=embed&ll= , &spn= , &z=5 Kuva 6. Wind power projects in Finland. updated in May

13 Taulukko 1 STY Suomen hankkeet Projects on different stages MW ONSHORE No of projects 7 Under construction preparing for construction Applying for permits EIA approved EIA under process decision on applying EIA received feasibility studied Total Tuulipuisto Vaihe Arvioitu Project Project phase Estimated ONSHORE Raahe, satama I 7 under construction 2011 Eckerö, Långnabba 6 preparing for construction 2011 Hammarland, Stenarna 6 preparing for construction 2011 Juva, Loukeenvuori 6 preparing for construction 2011 Merijärvi, Ristivuori 6 preparing for construction 2011 Hamina, Mäkelänkangas 6 preparing for construction Vaasa, Sundom 6 preparing for construction Kristiinankaupunki, Karhusaari 6 preparing for construction 2013 Simo, Onkalo 6 preparing for construction 2011 Simo, Putaankangas 6 preparing for construction 2011 Lappeenranta, Muukonkangas 5 applying for permits 2011 Kemi, Ajos 5 applying for permits 2011 Kauhava, Alahärmä 5 applying for permits 2011 Närpiö, Finnsätret 5 applying for permits 2012 Korppoo 5 applying for permits Kristiinankaupunki, Vanha Närpiöntie 5 applying for permits Muonio, Mielmukkavaara 5 applying for permits 2013 Kangasala, Tiihala 5 applying for permits Hamina, Summa phase II 5 applying for permits Ilomantsi, Sonkaja 5 applying for permits 2011 Huittinen, Pahkionvuori 5 applying for permits Lahti, Kujala 5 applying for permits Tervola, Varevaara 5 applying for permits 2012 Ii, Olhava 5 applying for permits 2012 Maalahti, Sidlandet 4 EIA approved 2011 Närpiö, Norrskogen 4 EIA approved 2011 Vähäkyrö 4 EIA approved 2011 Kittilä, Kuolavaara 4 EIA approved 2013 Kittilä, Keulakkopää 4 EIA approved 2013 Kristiinankaupunki, Metsälä 3 EIA under process 2011 Ilmajoki / Kurikka 3 EIA under process 2011 Föglö, Rödskär 3 EIA under process 2011 Hanko, Hankoniemi (Santala) 3 EIA under process 2011 Teuva 3 EIA under process 2011 Hanko, Koverhar 3 EIA under process 2013 Pori, Peittoonkorpi 3 EIA under process

14 Siikajoki, Varessäikkä + Kuusiniemi 3 EIA under process 2012 Maalahti, Bergö 3 EIA under process 2013 Merikarvia, Trolssi, Korpi-Matti 3 EIA under process 2013 Raahe, Kopsa 3 EIA under process Mustasaari, Raippaluoto 3 EIA under process Kemijärvi, Tunturipalo 3 EIA under process Pyhäjoki, Mäkikangas 3 EIA under process 2013 Kalajoki, Jokela 3 EIA under process 2013 Raahe, Annankangas 3 EIA under process 2014 Raahe, Pöllänperä 3 EIA under process 2013 Raahe, Somerokangas 3 EIA under process Raahe, Hummastinvaara 3 EIA under process Raahe, Yhteinenkangas 3 EIA under process Sodankylä, Joukhaisselkä-Kulvakkoselkä 3 EIA under process 2014 Ii, Myllykangas 3 EIA under process Raahe, Ketunperä 3 EIA under process 2013 Raahe, Piehingin Ylipää 3 EIA under process 2013 Raahe, Haapajoki 3 EIA under process 2014 Kemijärvi, Ailankatunturi ja Petäjävaara 3 EIA under process 2013 Kalajoki, Tohkoja 3 EIA under process 2014 Luvia, Martinpalo - Oosinselkä 3 EIA under process 2013 Tammela, Forssa, Jokioinen - Kiimasuo 3 EIA under process 2013 Salo / Raasepori, Näsekartano 3 EIA under process 2013 Kalajoki, Mustilankangas 3 EIA under process 2014 Kotka, Mussalo 2 decision on applying EIA received 2011 Raahe, Ylipää ja Jokela 2 decision on applying EIA received Ii, Olhava (Nyby) 2 decision on applying EIA received Kotka, Rankki 2 decision on applying EIA received Pöytyä, Pitäjänvuori 2 decision on applying EIA received Kemijärvi, Kuusivaara / Mömmövaara 2 decision on applying EIA received Kemijärvi, Iso Severivaara 2 decision on applying EIA received Kemijärvi, Kangaslamminvaara / Outovaara 2 decision on applying EIA received Kemijärvi, Untamovaara + Kangaslampi 2 decision on applying EIA received Siikajoki, Toppila 2 decision on applying EIA received Savonlinna + Enonkoski, Laukunkangas 2 decision on applying EIA received Pyhäranta, Ylikylä 2 decision on applying EIA received Pyhtää, Långö 2 decision on applying EIA received Honkajoki, Kirkkokallio 2 decision on applying EIA received Sastamala, Suodenniemi 2 decision on applying EIA received Raahe, satama II 2 decision on applying EIA received Lumijoki Selkämatala tai Nälkämatala 2 decision on applying EIA received Närpiö, Nämpnäs 2 decision on applying EIA received Raahe ja Siikajoki, Mastokangas 2 decision on applying EIA received Tornio, Kitkiäisvaara 2 decision on applying EIA received 2013 Ruokolahti, Kerimäki 2 decision on applying EIA received 2013 Loviisa, Björnvik 1 feasibility studied 2013 Luvia, Lemlahti 1 feasibility studied 2014 Nykarleby, Vexala 1 feasibility studied 13

15 Nykarleby, Kantlax 1 feasibility studied Korsholm, Iskmo 1 feasibility studied Korsnäs, Soptippen 1 feasibility studied Korsnäs, Harrström 1 feasibility studied Virolahti Oravakorpi-Vaahterikonkangas 1 feasibility studied 2013 Kristiinankaupunki, Uttermossa 2012 Kannus, Kokkola, Kalajoki I Korsnäs, Bredskäret 2011 Kangasala, Kuhmalahti Pori, Pori II-vaihe 2013 Hamina, Summa phase II 2013 Paltamo, Kivesvaara 2015 Ristijärvi, Saukkovaara 2015 Ilmajoki, Mansikkavuori Kristiinankaupunki + Dragsmark + Lapväärti + Perus 2015 Kouvola Rauma, Maanpää Pori, Hangassuo Kokkola, Ykspihlaja Siikajoki, Papinkangas ja Vartinoja Kaskinen Kemi, Ajos Sund, Gunnarsby Kannus, Kokkola, Kalajoki II Rauma, Äyhö Larsmo, Fränsviken Nykarleby, Klubbskatan Mäntsälä, Jätyri Mustasaari, Fjärdskär Närpiö Parainen, Sorppoo Uusikaupunki, Iso Hailus / Kirsta Maalahti, Yttermalax Korsnäs, Bredskäret Vaasa, Vaskiluoto Laihia, Rajavuori Toholampi Uusikaupunki, Hangontie Lieto ja Tarvasjoki, Paappala Haukipudas, Annanmäki-Isoniemenkangas Ypäjä, Jokioinen, Humppila, Tyrinselkä Kemiönsaari, Gräsböle Kemiönsaari, Nordanå-Leipyö Kristiinankaupunki, Lappvärti Eurajoki, Auvi 2012 Humppila 2014 Ii, Laitakari 2014 Ii, Varjakka 2012 OFFSHORE Kemi, Ajos, test turbine 6 preparing for construction 2011 Ii, Suurhiekka 5 applying for permits 2014 Pori, Pori offshore II 4 EIA approved 2011 Oulunsalo / Hailuoto 4 EIA approved 2015 Haukipudas, Hoikka-Hiue / Luodeletto 4 EIA approved 2016 Haukipudas, Nimettömänmatala 4 EIA approved 2016 Kristiinankaupunki, Siipyy 4 EIA approved 2012 Kristiinankaupunki / Närpiö 4 EIA approved 2013 Raahe, Maanahkiainen 4 EIA approved 2012 Tornio, Röyttä III offshore 4 EIA approved 2012 Inkoo / Raasepori 4 EIA approved 2012 Kemi, Ajos III 3 EIA under process

16 Korsnäs 3 EIA under process 2016 Raahe, Ulkonahkiainen 1 feasibility studied Raahe, Pertunmatala Kumlingen, Östra Skärgården 1 feasibility studied 1 feasibility studied NOTE EIA - YVA prosessissa * Information based only on a newspaper article Tiedot sanomalehdestä Valmistuneet / in the operation in 2010: Hamina, Summa 4 production 2010 Raahe, Raahe II 4 production 2010 Tornio, Röyttä 4 production 2011 Pori, Pori offshore I 4 production 2010 Valmistuneet / in the operation in 2009: Ii Laitakari 3 production 2009 Pori Tahkoluoto 3 production 2009 Lista on hyvin pitkä, eikä kaikilla hankkeilla voi olla ilman valtion voimakasta tukea taloudellista pohjaa. Jos kaikki hankkeet lasketaan yhteen, niin tavoitteena on kunnianhimoinen 6300 MW. (Suomen tuulivoimayhdistys ) Sisämaassa mastojen korkeus on ongelma. Siitä johtuen edellä olevista hankkeista tai hankehakemuksista 90 % sijaitsee rannikolla. Tuuliatlaksen mukaan voimakkuudet sisämaassa vaihtelevat kohtalaisesti eri vuoden aikoina ja tyypillisesti talvi on tuulisinta aikaa. Mastojen korkeus on sisämaassa kuitenkin tärkein tekijä. Esimerkkinä on kesäkuun tilanne 50 metrin ja 200 metrin maston korkeuksilla. Tuulivoimalan tuotantokartat kuvaavat nimellisteholtaan 3 MW:n tuulivoimalan energiantuotannon (MWh), joka on laskettu säämallilla eri korkeuksille tuotetun tuulen nopeuden (m/s) jakaumasta. Kartat esittävät tuulivoimalan kuukausittaista ja vuotuista keskimääräistä jakaumaa eri korkeuksilla. Tuulen nopeuden oletetaan vastaavan tuulta voimalan napakorkeudella, ja tuulen nopeus oletetaan vakioksi koko roottorin pyyhkäisypinta-alalla. Ilman tiheyden vaihtelun vaikutusta voimalan tehoon ja energiantuotantoon ei ole otettu laskennassa huomioon. 15

17 Tuulivoimalan suorituskyky eli tehokäyrä (napakorkeuden tuulen nopeus vs. voimalan tuottama teho) laaditaan yleensä vastaamaan ns. standardi-ilmakehän oloja, eli ilman lämpötila on + 15 ºC, ilmanpaine 1013,25 hpa ja ilman tiheys 1,225 kg/m3. (Ilmatieteenlaitoksen tuuliatlas) Kuva 7 Kesäkuu 50m korkeus (kuva: Ilmatieteenlaitoksen tuuliatlas). 16

18 Kuva 8 Kesäkuu 200m korkeus (kuva: Ilmatieteenlaitoksen tuuliatlas). Tuulivoiman tuotekehityspanokset kasvavat hyvin rivakasti ja Japanin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen on odotettavissa mittavia investointeja uusiutuviin energioihin, varsinkin tuulivoimaan mm. Saksassa. Saksa päätti luopua ydinvoimasta voimaloiden käyttöiän jälkeen, mutta eivät kuitenkaan halua joutua liian riippuvaisiksi Venäjän maakaasusta. Jotain Saksan nopeasta investointivauhdista kertoo se, että vuonna 2005 Saksan tuulivoimateho oli MW ja 2010 se oli noussut MW:n Japanin tapahtumien jälkeen voidaan vain arvata miten installaatiovauhti on kiihtynyt. Jotain osviittaa antaa seuraava artikkeli: 17

19 Tuulivoiman tuotanto kolminkertaistumassa Euroopassa vuosikymmenessä :55 Kuva 9 Kelluva tuuliturbiini (kuva: Siemens). Energiantuottajien arvion mukaan tuulivoiman tuotanto tulee kolminkertaistumaan Euroopassa vuoteen 2020 mennessä. Eri puolilla mannerta on suunnitelmia jopa kymmenien tuhansien uusien tuuliturbiinien asennuksesta. Arviot ovat peräisin Euroopan tuulivoimajärjestö EWEA:n tuoreesta raportista. Vuoden 2010 lopussa tuulivoimalla tuotettiin EWEA:n mukaan 5,3 prosenttia EU:n energiantarpeesta. Raportin mukaan osuus tulee nousemaan 15,7 prosenttiin eli yli 570 terawattituntiin kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Viime vuoden lopussa Euroopassa oli yli tuuliturbiinia käytössä. EWEA:n mukaan vuoden 2020 tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyaikaisen tuuliturbiinin käyttöönottoa. 18

20 Investoinnit tulevat olemaan massiivisia. Vuosittaiset investoinnit tuulivoimaloihin ovat tällä hetkellä noin 12,7 miljardia euroa, ja summan odotetaan nousevan 26,6 miljardiin euroon vuodessa tämän vuosikymmenen aikana. Noin 40 prosenttia rahoista menee merituulipuistojen rakentamiseen. EWEA toivoo, että EU asettaisi sitovat uusiutuvan energiantuotannon tavoitteet nykyistä korkeammalle tasolle osana ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoiman suosio vaihtelee hyvin paljon EU:n jäsenmaissa. Saksa ja Espanja tuottavat yhteensä yli puolet kaikesta EU:n tuulisähköstä. Skotlannin tavoitteet ovat kunnianhimoisia: tavoitteena on tuottaa 100 prosenttia energiantarpeestaan uusiutuvilla. Mielenkiintoinen huomio on kanssahallitusten päätökset tai päättämättä jättämiset energia-asioissa. Yhdysvalloissa 2009 tuulivoimaa oli MW (2009 rakennettiin 4000 MW). Valtion tukipolitiikan jatkuvuuden epävarmuus pudotti kuitenkin määrän vuodeksi MW:iin. Tuulivoimainnovaatioista tällä hetkellä käyttökelpoisimpana logistiikkaalueelle, jolla on myös lentokenttä, on pystyturbiinitekniikkaa. Purjevene ilman purjeita Kuva 10 Purjevene ilman purjeita (kuva: Enercon). 19

21 25 metriä korkeat pyörivät tuulisylinterit antavat käyttövoiman ensimmäiselle saksalaiselle laivalle, joka kulkee tuulienergialla. kieliläisellä Lindenaun -telakalta vesille laskettu rahtialus tulee tuulivoimaloita rakentavan Enercon -yhtiön käyttöön. Vesille lasketulla E-Ship 1:llä alkaa nyt voimanlähteiden asentaminen. Vuoden loppuun mennessä valmistuvan aluksen huippunopeus on tuulivoimalla 17,5 solmua eli runsaat 32 kilometriä tunnissa. Aluksen päävoimanlähteinä on kaksi 3,5 megawatin tehoista perinteistä dieselmoottoria. Enercon -yhtiön mukaan pitkillä laivamatkoilla voidaan tuulisylinterien avulla säästää polttoainekuluissa prosenttia. Tällä tekniikalla tuulimyllyt voidaan asentaa huomattavasti toisiaan lähemmäksi ja samalla haittavaikutukset ympäristöön rajoittuvat vain esteettiseen haittaan. Lisäksi myllyjen häiritsevät vaikutukset lentokentän tutkiin saadaan eliminoitua. Edelleenkin pystyturbiineita ei voida asentaa lentokentän läheisyyteen lentoturvallisuutta vaarantamatta. Niiden tuottama sähkö voidaan toimittaa logistiikka-alueelle joko valtakunnan verkonkautta tai omalla tasavirtaverkolla, jolloin siirtohäviöt ovat pienemmät. (Aurinko- ja tuulienergian sekä hulevesien käyttömahdollisuuksia logistiikka-alueen energiatuotannossa, Reijo Nauska 2010) 2.4 Aurinkoenergia Aurinkoenergiaa ei ole otettu varteenotettavana energialähteenä Suomessa. Se koetaan kesämökkien pienvoimalaksi vain jääkaapinvaloa, pientä telkkaria ja tuvan lamppua varten. Totta on, että silloin kun tarvitsemme varmaa energiaa, niin aurinkoenergian talteenottolaitteet ovat talvilevossa. Ongelmana on myös se, että kesällä kennostojen tuottamaa sähköä ei ole saatu varastoitua akkutekniikan takia. Muualla maailmassa tekniikkaan on panostettu pitkällä aikavälillä. Tällä hetkellä tuntuu, että Kiina on ottamassa johtavan roolin aurinkoenergian hyödyntämisessä ja innovaatioissa. Kiina on rakentamassa maailman suurinta ohutkalvopaneeleihin perustuvaa aurinkovoimalaa teholtaan 12000MW. Euroopan haaveena on saada Sahara hyötykäyttöön ja liittyä kilpailuun suurien aurinkoenergian tuottajien joukkoon. 20

22 Saharasta sähköä Eurooppaan Taloussanomat Kuva 11. Saksalaisyritysten jättihanke aurinkosähkön tuomiseksi Saharasta Eurooppaan alkoi muotoutua maanantaina. Tavoitteena on tuottaa jopa viisitoista prosenttia Euroopan tarvitsemasta sähköstä Pohjois- Afrikassa. (Taloussanomat :05) Vakuutusyhtiö Munich Re, teollisuuskonserni Siemens, Deutsche Bank ja yhdeksän muuta yritystä sopivat perustavansa yrityksen Desertec-hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen suunnittelu vie useita vuosia ennen kuin sen rahoituksellisia ja poliittisia haasteita voidaan ryhtyä ratkomaan, Siemensin tiedottaja Alfons Benzinger sanoi. Hankkeen kustannuksiksi on alustavasti arvioitu noin neljäsataa miljardia euroa. Siemensin Benzinger sanoi, että Afrikan sähkön tuotantokustannukset putoavat tuotannon laajentuessa. Hän vertasi tilannetta tuulisähköön, jossa yhden tuotetun megawatin hinta on pudonnut kahdessakymmenessä vuodessa kolmesta miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Australia aikoo rakentaa maailman suurimman aurinkovoimalan (YLE ) Australia tähtää ykköseksi aurinkoenergian käytössä. Maa aikoo rakentaa lähivuosina maailman tehokkaimman aurinkovoimalan. 21

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus

Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus 20.5.2016 Tuulivoimahankkeet/manneralue Toteutusvaihe Voimaloita MW Toiminnassa 174 485 Rakennusvaihe 63 213 Luvitusvaihe 169 526 Kaavoitusvaihe

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Vähähiilinen puukerrostalo

Vähähiilinen puukerrostalo Vähähiilinen puukerrostalo Puuidea 2016 Vantaa 17.03.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkimuspäällikkö 1.Miksi vähähiilisyys? 2.Miten syntyy vähähiilinen kerrostalo? 3.Mahdollisuuksia puualalle EU: 10,9

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja

ENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot