LUPAPÄÄTÖS Nro 10/06/1 Dnro Psy-2004-y-104 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 10/06/1 Dnro Psy-2004-y-104 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Kotijärven kunnostamisen yhteydessä rakennetun padon korjaaminen, Salla Salmivaaran jakokunta Jakokunnan esimies Erkki Pohtila Ylävaara SALLA

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 HANKKEEN KUVAUS... 3 Yleiskuvaus hankkeesta... 3 Suunnitellut työt... 4 Arvio työajasta... 4 HANKETTA KOSKEVAT SUOSTUMUKSET... 4 YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA... 4 Yleiskuvaus vesistöstä... 4 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat... 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN... 5 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Muistutukset ja vaatimukset... 5 Hakijan kuuleminen ja selitys... 7 Tarkastus... 8 Hakemuksen täydennys ja täydentävä selitys... 8 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Pääasiaratkaisu... 9 Lupamääräykset Rakenteita koskevat määräykset Rakentamisaika Työnaikaisten haittojen minimointi Viimeistelytyöt Kunnossapito Tarkkailumääräykset Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 14

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Salmivaaran jakokunta on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Kotijärven kunnostamisen yhteydessä rakennetun padon korjaamiseen Sallan kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilain 2 luvun 31 :n mukaan vesistöön tehdyn rakennelman omistaja on velvollinen pitämään rakennelman kunnossa. HANKKEEN KUVAUS Yleiskuvaus hankkeesta Kotijärven luusuakoskeen, Myllykoskeen, on rakennettu 1800-luvulla ns. härkinmylly luvulla paikalliset isännät ovat perustaneet osuuskunnan ja rakentaneet entisen myllyn tilalle vesivoimalla käyvän myllyn ja sahan. Vuona 1921 on rakennettu pato ja sähkövoimala. Rakennukset ja rakenteet ovat tuhoutuneet sota-aikana. Mylly ja saha on rakennettu uudelleen ja ne ovat olleet toiminnassa 1960-luvulle. Rakennukset ja maa-alue on myyty. Rakennukset on purettu. Pato on lahoamisen ja tulvien myötä hävinnyt ja koskenniska syöpynyt. Järvi on rehevöitynyt ja mataloitunut. Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 50/88/I myöntänyt Salmivaaran jakokunnalle luvan Kotijärven kunnostamiseen. Lupaehdoissa on annettu oikeus järven tilapäinen tyhjentämiseen, Ala- Salmijoen ja Kotijärven luusuan ruoppaamiseen sekä Ala-Salmijoen patoamiseen. Hakijan on tullut ennen Kotijärven tyhjentämistä laatia Ala- Salmijoen patoamisesta tarpeelliset piirustukset ja tehtävä sitä varten tarpeelliset virtaamanmittaukset. Patoamista koskevat piirustukset on tullut toimittaa Lapin vesi- ja ympäristöpiirin hyväksyttäviksi ja hyväksytyt piirustukset vesioikeudelle. Patoaminen on tullut toteuttaa siten, Kotijärven vedenkorkeus saatetaan entiseen keskivedenkorkeuteen N ,90 m ja etteivät tulvan aikaiset vedenkorkeudet järvessä nouse. Hakemussuunnitelmaan liitetyn pituusleikkauksen mukaan ennen ruoppaustoimenpiteitä Ala-Salmijoen kynnys on ollut noin paalulla 4+50 eli noin 250 m maantiesillasta ylävirtaan. Uoman kynnyskorkeus on ollut noin N ,90 m. Suunnitelman mukaan vanhan puretun tammen patovalli on ollut paalulla 4+40, jossa uoman pohjan korkeus on ollut N ,85 m ja vedenkorkeus N ,07 m. Uoman vedenpinnan leveys on ollut noin 5 m. Järven vedenkorkeus on ollut tällöin ( ) N ,55 m. Uoma on suunniteltu perattavaksi noin tasoon N ,50 m. Suunnitelman korkeudet on verrattu vesijohtolinjan paalulta m oikealle olevaan kiintopisteeseen (rengas kivessä), jonka korkeus on ollut N ,21 m. Pohjois-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 84/92/1 muuttanut lupapäätöksen lupaehdon 1 sisällöltään seuraavaksi:

4 "1. Kotijärvi saadaan laskea tyhjilleen järven pohjan painumisen edistämiseksi ja haitallisen kasvillisuuden poistamiseksi. Järvi saadaan pitää tyhjillään korkeintaan neljä (4) vuotta sen tyhjentämisestä lukien. Kotijärven veden pinnan korkeus on tyhjentämisen jälkeen saatettava entiseen keskivedenaikaiseen korkeuteensa, jona on pidettävä korkeutta N ,90 m." Hakijan mukaan järveä on pidetty kuivattuna neljä vuotta. Vedenkorkeus on saatettu entiseen vedenkorkeuteen N ,90 m. Padosta on tehty päivätty suunnitelma, jonka mukaan padossa on pohjaltaan kahden metrin levyinen ja kynnyskorkeudeltaan N ,55 m oleva alivirtaama-aukko. Muualla kynnyskorkeus on N ,90 m. Padon kokonaisleveys päältä on noin 12 m. Pato on suunniteltu tehtäväksi savimoreenista, jonka päälle tehdään kiveys. Lapin ympäristökeskuksen mukaan patopiirustusta ei ole löytynyt ympäristökeskuksesta. Suunnitelmaa ei ole löytynyt myöskään Pohjois-Suomen vesioikeuden asiakirjoista. Hakijan mukaan koskeen on palautettu perkausmaita, joiden tueksi on asetettu kiviä. 4 Suunnitellut työt Hakemussuunnitelman mukaan koskeen on tarkoitus lisätä maita ja kiviä vesioikeuden päätöksen toteuttamiseksi ja kosken ennallistamiseksi. Lasku-uomaan ei tarvita varsinaista patoa. Tarve padon korjaamisesta aiheutuu siitä, että aiemmin tehty pato on madaltunut kevättulvien aikana. Hakija on täydentänyt suunnitelmaa Tarkoituksena on rakentaa täydennyksessä esitetylle paikalle, noin viisi metriä nykyisestä purettavasta pohjapadosta alavirran suuntaan uusi pohjapato. Sen harjan korkeus on + 195,90 m ja leveys 12 m. Padossa on noin kahden metrin levyinen alivirtaama-aukko, jonka kynnyskorkeus on + 195,55 m. Pato on suunniteltu rakennettavaksi silttimoreenista ja verhoiltavaksi kivillä. Patoon on suunniteltu ponttilankusta tai raakalankusta ja vesivanerista rakennettava tiivistesydän. Arvio työajasta Hakija on pyytänyt asian pikaista käsittelyä, koska korjaustyö on suunniteltu toteutettavaksi syksyllä HANKETTA KOSKEVAT SUOSTUMUKSET Hakija omistaa vesialueen hankealueella. Hakija on saanut kirjalliset suostumukset pohjapatoon rajoittuvilta maanomistajilta padon rakentamiseen ja padolle johtavaa polun käyttämiseen kulkutienä. YMPÄRISTÖN TILA HANKKEEN VAIKUTUSALUEELLA Yleiskuvaus vesistöstä Kotijärven pinta-ala on ympäristöhallinnon järvirekisterin mukaan 19,1 ha. Järven luusuassa valuma-alueen pinta-ala on 129 km 2 ja järvisyys 0,6 %.

5 5 Vallitsevat vedenkorkeudet ja virtaamat Kotijärven vedenkorkeus on ollut N ,55 m. Sittemmin vedenkorkeushavaintoja on tehty vasta vuonna Tällöin talven vedenkorkeus on ollut N ,71 m ja kesän noin N ,55 195,60 m. Kuivan kesän 2003 aikana vesi on ollut huomattavasti normaalia alempana. Syksyn sateetkaan eivät olleet korjanneet tilannetta. Lapin ympäristökeskus on rakentanut järveen vedenkorkeusasteikon syyskesällä Keskiylivirtaama (MHQ) on noin 23,4 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) noin 1,4 m 3 /s, alivirtaama (NQ) kesällä noin 0,65 m 3 /s ja talvella noin 0,39 m 3 /s. HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN SEKÄ YLEISIIN JA YKSITYISIIN ETUIHIN Hakijan arvion mukaan vedenkorkeuden nostaminen vesioikeuden päätöksen mukaiseen korkeuteen ei aiheuta vahinkoa ojitetuille suoalueille. HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt ohjelmaa hankkeen vaikutusten tarkkailemisesta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Sallan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomauttamista hakemuksen suhteen. 2. AA (Kujala Rn:o 8:11) Tilalla on metsämaata Rytiojan suussa. Mahdollinen vedenpinnan nostaminen tulee haittaamaan metsänkasvua ja pahimmillaan tuhoamaan puuston. Kesän 2004 mittausten mukaan vedenkorkeus Rytiojalla rautatiesillan kohdalla on ollut 28 cm ja noin 300 alempana vain 16 cm ylempänä kuin järvessä. Vesi on ollut lähes ojan törmän tasalla. Vedenkorkeuden nostamisesta aiheutuvat haitat ovat hyötyjä suuremmat. Hanke ei paranna oleellisesti järven tilaa. Järvessä oleva kasvillisuus palautuu lyhyessä ajassa. Ainoa järkevä toimenpide on järven ruoppaus. Muistuttaja on vaatinut tarkastusta ja vastustanut luvan myöntämistä. 3. BB (CC:n oikeudenomistaja) ja DD (EE:n oikeudenomistaja)

6 Muistuttajat ovat vastustaneet vedenkorkeuden nostamista. Yläpuolisten alueiden metsänkasvu häiriintyy ja puita kuolee. CC:n perikunnan metsämaita on ojitettu. Vedenpinnan noustessa metsäojitus menettää merkityksensä. DD:n perikunnalla on Rytiojan suussa metsämaata ja kohtalaisen hyvä sekapuusto. Vedenkorkeuden noustessa hakemuksen mukaisesti on vaara puuston kasvun pysähtymisestä ja tuhoutumisesta. Muistuttajat ovat vastustaneet vedenkorkeuden nostamista. 4. FF (Maatalousyhtymä GG ym ja GG:n oikeudenomistajat, Erola RN:o 31:5) Salmivaaran jakokunnan hakemus Kotijärven kunnostamista vuodelta 1988 on sisältänyt järven kuivattamisen ja uudelleen vesittämisen korkeuteen N ,90 m. Myöhemmin on osoittautunut, että mainittu keskivedenkorkeutta osoittava lukema on perustunut liian vähäisiin mittauksiin. Kotijärveen laskevan Salmijoen ja siihen laskevan Rytiojan valuma-alueella on tehty suometsien ojituksia vuosina eli muutamia vuosia ennen Kotijärven kunnostamista. Mikäli järven vedenkorkeus olisi ollut korkeudessa N ,90 m, ojituksia ei olisi tehty tai niitä olisi huomattavasti supistettu korkealla olevan veden vuoksi. Salmivaaran jakokunnan yleinen kokous on tehnyt päätöksen Kotijärven kunnostamisesta. Päätöksen mukaan järvi lasketaan tyhjilleen muutamaksi vuodeksi ja järven vedenkorkeus nostetaan entiselle tasolle. Vedenkorkeus on ollut eli vajaata viikkoa myöhemmin N ,55 m, missä on jo sulamisvesien vaikutusta. Jakokunta on esittänyt Pohjois-Suomen vesioikeudelle toimitetussa hakemuksessa järven tyhjentämistä ja sen jälkeen vedenpinnan palauttamista entiseen keskivedenkorkeuteen N ,90 m. Tämä on ylittänyt käytännössä jakokunnan yleisen kokouksen jälkeen mitatun vedenkorkeuden 35 cm:llä. Hakemukseen ei ole jätetty muistutuksia, koska maaomistajat ovat tienneet jakokunnan päätöksen luottaen siihen, että vesipinta nostetaan entiseen korkeuteen eikä haittoja syntyisi. Maanomistajat eivät ole tienneet, että lupahakemuksen korkeuslukema on ollut huomattavasti yleisen kokouksen päättämää lukemaa korkeammalla. Kun järvi on sitten padottu ja vedenkorkeus on nostettu ilmeisesti lupaehtojen mukaiselle korkeudelle, vesi on noussut huomattavasti korkeammalle kuin ennen järven tyhjentämistä. Korkealla oleva vesi on uhannut tyrehdyttää järven yläpuolella olevien ojitettujen suometsien kasvua. Tämän johdosta eräät maanomistajat ovat lähettäneet elosyyskuussa 1994 jakokunnalle kirjeen, jossa on tuotu esille veden olleen aikaisempaa korkeammalla ja haitta puustonkasvulle sekä esitetty otettavaksi järven vedenkorkeus uudelleen käsiteltäväksi. Myöhemmin vedenkorkeus on alentunut. Kevään jäämassat ja kasvaneet virtaamat ovat kuluttaneet patorakennelmaa. Vedenkorkeutta ovat laskeneet myös normaalia kuivemmat kesät Muistutukseen on liitetty sademäärätilastot vuosilta Tilanteen kannalta ongelmallista on se, että vedenkorkeushavaintoja on tehty hyvin vähän. Keskivedenkorkeuden määrittämiseksi ei ole riittävästi tietoja. Nyt käsiteltävänä olevassa hakemuksessa Kotijärven vedenkorkeudeksi on ilmoitettu N ,65 m. Tähänkin sisältyy vedenkorkeuden nosto, koska järvestä laskevaa jokea on padottu elokuussa Tarkoituksena on nostaa Kotijärven vedenkorkeus tavoitetasolle N ,90 m. Tämä johtaa järven ja sen yläpuolella olevien Salmijoen ja Rytiojan alajuoksun pysyvään tulvimiseen. Jokien rantamaat vettyvät, minkä seurauksena sekä luonnontilaisten että ojitettujen soiden puusto kärsii. Pahiten 6

7 vettyvillä mailla puusto tuhoutuu ajan myötä. Vedenkorkeus seurausilmiöineen tulee aiheuttamaan haittaa rannanomistajille ja loukkaa yleistä etua. Muistutuksessa Kotijärven vedenkorkeutta on vaadittu tasolle N ,40 m, jolla ei aiheuteta haittaa järven yläpuolella oleville maille ja metsille. Tällöin Salmijoen ja Rytiojan alajuoksun vedenkorkeus on luonnonmukainen ja selvästi joen törmän alapuolella eikä aiheuta maiden vettymistä. Näin turvataan luonnontilaisten ja ojitettujen suometsien kasvun jatkossakin. Ojissa kuivavara on hiukan alle puoli metriä. Suometsien kasvun turvaavalta kuivatukselta edellytetään yleisesti vähintään puolen metrin kuivavaraa. Muistutukseen on liitetyn asiantuntijalausunnon loppupäätelmänä esitetään padotuskorkeutta laskettavaksi 40 cm:llä nykyisestä tasosta. Kotijärven vedenkorkeus on ollut N ,72 m. Rytiojan alajuoksulla jääpeitteisen uoman vesi on ollut joen törmän tasolla. Lausunnon liitekarttaan on luonnosteltu silloiset 20 ja 50 cm:n kuivavarat. Kotijärven ja yläpuolen vedenkorkeuksia on mitattu Kotijärven vedenkorkeus on ollut N ,88 m. Järvellä on ollut selvästi tulva. Järvestä laskevaa jokea on padottu viikolla 33. Vedenkorkeus Rytiojassa rautatien kohdalla on ollut N ,16 m ja sen alapuolella N ,05 m. Lähimpänä Rytiojaa olevan alueen ojastot ovat olleet veden vallassa. Mikäli Kotijärven vedenkorkeus nostetaan tavoitetasolle N ,90 m = N ,04 m, veden pinta on selvästi törmän yläpuolella osalla Salmijokea järven ja Rytiojan suun välillä. Järven vedenkorkeutta määritettäessä tulee ottaa huomioon myös sen yläpuolisten Salmijoen ja Rytiojan luonnontilaiset vedenkorkeudet. Havaintoja on tarpeen tehdä myös jokien läheisyydessä olevissa metsäojissa. Muistutuksessa on ehdotettu, että ulkopuolinen vesiasiantuntija mittaa järven ja joistakin kohdin uomien vedenkorkeuksia. Luonnonmukainen vedenkorkeus on selvästi törmän alapuolella. Osa ristiriitaisista näkemyksistä voi johtua eri korkeusjärjestelmistä (N 43 ja N 60 ). Mikäli järven vedenkorkeus saadaan luonnonmukaiselle tasolle, se antaa mahdollisuudet tulevaisuudessa myös muulle maankäytölle. 7 Hakijan kuuleminen ja selitys Hakija on antanut selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta Lapin Metsäkeskuksen lausunnon mukaan puuston pituuskasvussa on tapahtunut muutosta 5:stä 20 cm:iin vuodessa ja puusto on muuttunut taimikoista nuoriksi harvennusmetsiksi. Järven vedenkorkeus on ollut vuodesta 1993 alkaen 10 vuotta Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksen määrittelemässä korkeudessa 195,90 m. Vuonna 2003 on havaittu vedenkorkeuden alentuneen. Suot on ojitettu vuosina Jos vedenkorkeus olisi haitannut puuston kasvua, niin sen olisi pitänyt jo näkyä. Metsäkeskuksen lausunnon mukaan puuston kehityksessä on tapahtunut päinvastaista kehitystä. Oikeusperiaatteiden mukaista on, että pienempi etu väistyy suuremman tieltä. Kyse ei ole merkittävästä eturistiriidasta. Ojitukset on tehty juuri ennen järven kuivatusta, joka on kestänyt neljä vuotta. On selvää, että rantametsät kasvaisivat vielä enemmän, jos Kotijärvi kuivatettaisiin pysyvästi. Hakija on viitannut selitykseen liitettyihin lausuntoihin. Hakijan täydennyk-

8 sessä mainittu vedenkorkeushavainto 195,65 on tehty (aiemmin virheellisesti ). Muut havainnot ovat olleet ,67, ,72, sadekaudella +195,90 sekä jään päältä ,76 ja ,69. Selitykseen on liitetty alkuperäisen kunnostussuunnitelman suunnittelijan lausunto. Sen mukaan järven ja Ylä-Salmijoen vedenkorkeuden laskemisen seurauksena pohjavedenpinta on alentunut. Tämän seurauksena varsinkin ojitetuilla alueilla maanpinta on painunut, mutta ei liene palautunut vedennoston seurauksena. Sallan korkeudella ei ole vielä huhti-toukokuun vaihteessa sulamisvesien vaikutuksia. BB ja DD Vedenkorkeuden nostamisella tai alentamisella ei ole vaikutusta CC:n perikunnan eikä EE:n perikunnan omistamille metsäpalstoille. AA AA:n muistutus on aiheeton, koska vedenkorkeus ei aiheuta vahinkoa EE:n metsäpalstalle. FF Metsäkeskuksen lausunto on ristiriitainen. Vaatimuksille ei ole perusteita. Käsitystä tukevat selitykseen liitetyt kaksi metsätalousasiantuntijan lausuntoa. Toteutetut metsäojitukset ovat aiheuttaneet keskellä kylää olevan Kotijärven liettymisen ja ympäristöarvojen häviämisen. Alueella on vielä huomattavia kulttuuriarvoja. Salmijoen alueelle on jo aiemmin perustettu luontokohteita. Vain harvat rannanomistajat ovat reagoineet jakokunnan oikeutettuihin toimiin. 8 Tarkastus Ympäristölupavirasto on toimittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksen täydennys ja täydentävä selitys Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa pohjapatosuunnitelmalla sekä antanut selityksen antamansa selityksen jälkeen ympäristölupavirastolle jätettyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on antanut selityksen FF:n ja HH:n kirjelmissä esittämiin muistutuksiin ja vaatimuksiin. Järven vedenkorkeus on ollut ,55 m. Kyseessä on talven ei tulvan aikainen havainto. Vettä on purkautunut luusuan lähistöllä olevan vanhan kalankasvatusaltaan kautta. Väite siitä, että vesi olisi aina ollut mainitussa korkeudessa ja mahdollistanut vuoden 1976, oikeastaan 1986, rämeiden ojitukset, ei pidä paikkaansa. Varsinkin kesän sadekausien virtaamat ovat olleet suuremmat. Kalalaitoksen uoman vedenjohtokyky ei ole riittänyt, vaan järven vedenkorkeus on noussut huomattavasti yli korkeuden 196. Koskea ei oltu vielä tuolloin ruopattu. Kalalaitoksen uoma on mahdollistanut suuret vedenkorkeusvaihtelut järvessä.

9 Järven vedenkorkeus on ollut aiemmin ylempi kuin vesioikeuden päätöksessä mainittu korkeus 195,90 m. Selityksen liitteenä olevan peruskarttaotteen ( , 1983, 1:50 000) mukaan Kotijärven vedenkorkeus on N ,9 m. Kartan selityksen mukaan järvien syvyystiedot perustuvat vesihallituksen vuosien mittauksiin, joiden aikaan Kotijärven vedenkorkeus on ollut N ,20 m. Väite Salmijoen rantojen olemisesta veden peitossa korkeudella 195,90 ei pidä paikkaansa. Asia on todettu toukokuun loppupuolella veden ollessa korkeudella 196,00, jolloin törmät eivät ole olleet veden alla. Matalarantaisena Salmijoki on aina ollut täynnä vettä. HH:n laatiman kartan mukaan GG:n perikunnan maiden vahinkoalue on vain noin viisi hehtaaria. Alue on suurimmaksi osaksi kokoojaojan, Rytiojan puolella. Alueeseen rajoittuu vain viisi metsäojaa. Ojien keskipituus on noin 80 m. Alue on lähes kokonaan luonnontilassa eikä ole varsinaista metsämaata. Väitteet ojitukseen sijoitettujen varojen menemisestä hukkaan ovat perusteettomia. Lisäksi hakija on todennut pidetystä tarkastuksesta, että tarkastuspöytäkirjassa mainittu vedenkorkeus on havaittu Salmijoen varressa oleva II:n perikunnan omistama tila on ojitettu ja ylempänä jokivarressa. JJ:n perikunnan tila on sen alavirran puolella ja luonnontilassa. 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Pääasiaratkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Salmivaaran jakokunnalle luvan Kotijärven kunnostamisen yhteydessä rakennetun pohjapadon kunnostamiseen Sallan kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1. Rakenteita koskevat määräykset Kotijärven pohjapato on rakennettava ympäristölupavirastoon toimitettujen, päivättyjen piirustusten "Asemapiirros" MK 1:500, "Pituusleikkaus" MK 1:500/1:50, "Detalji" MK 1:20 ja "Poikkileikkaus" MK 1:100 osoittamaan paikkaan sekä osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla, kuitenkin siten muutettuna, että pohjapadon harjakorkeus on N ,80 m ja alivirtaama-aukon kynnyskorkeus N ,45 m. 2. Rakentamisaika Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on saatettava loppuun neljän (4) vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

10 10 3. Työnaikaisten haittojen minimointi Tässä päätöksessä tarkoitetut työt on toteutettava niin, ettei niistä aiheudu sellaista vahingollista seurausta, joka kohtuullisin kustannuksin on vältettävissä. Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei töiden aikana vesistön käyttöä vaikeuteta enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä. Luvan saajan on töitä suorittaessaan huolehdittava siitä, ettei työalueella olevia toisten omistamia rakenteita tai laitteita vahingoiteta. Työt on ajoitettava siten ja toteutettava sellaisilla menetelmillä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. Töistä aiheutuvat välittömästi ilmenevät vahingot on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. 4. Viimeistelytyöt Luvan saajan on huolehdittava työn jälkien poistamisesta vesistöstä. Työkohde on maisemoitava ympäristöön sopeutuvaksi. 5. Kunnossapito Luvan saajan on pidettävä pohjapato lupapäätöksen edellyttämässä ja vedenkorkeusasteikko asianmukaisessa kunnossa. 6. Tarkkailumääräykset Luvan saajan on tarkkailtava Kotijärven vedenkorkeuksia ja tehtävä virtaamanmittauksia Kotijärven purkautumiskäyrän määrittämiseksi Lapin ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on säilytettävä ja esitettävä tarvittaessa valvontaviranomaisille ja niille, joiden etuun tai oikeuteen ne saattavat vaikuttaa. Luvan saajan on seurattava myös veden virtausta entisen kalalaitoksen uoman kautta pohjapadon alapuolelle. Mikäli vettä virtaa poikkeuksellisia tulvavirtaamia lukuunottamatta tätä kautta, on luvan saajan ryhdyttävä asiassa tarvittaviin toimiin. 7. Aloittamis- ja valmistumisilmoitus Luvan saajan on ennakolta ilmoitettava työn aloittamisesta Lapin ympäristökeskukselle ja Sallan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työn valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle ja Lapin ympäristökeskukselle kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa työn päättymisestä lukien. Ohjaus ennakoimattomien vahinkojen varalle Vahingonkärsijä voi hakea luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vahingosta tai toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle 10 vuodessa valmistumisilmoituksen saapumisesta tai sitä jäljemmästä rakennustöiden valmistumisesta.

11 Myös viranomainen voi edellyttämättömien, yleiseen etuun kohdistuvien vahingollisten vaikutusten vuoksi hakea luvan haltijan velvoittamista vahinkojen vähentämistoimenpiteisiin samassa ajassa. 11 RATKAISUN PERUSTELUT Pääasiaratkaisun perustelut Hankkeessa on kysymys vedenpinnan palauttamisesta Pohjois-Suomen vesioikeuden lupapäätöksessä nro 84/92/1 määrättyyn korkeuteen. Hakijalta saadun tiedon mukaan sen ilmoittamat korkeudet ovat N 43 - korkeusjärjestelmässä. Esimerkkinä korkeusjärjestelmästä toiseen siirtymisestä on, että pohjapadon harjan korkeus N ,90 m = N ,04 m. Hakemussuunnitelmassa esitettyjä arvioita virtaamista voidaan pitää riittävän luotettavina arvioitaessa järven vedenkorkeuksia eri virtaamatilanteissa. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle täydennyksenä suunnitelman pohjapadosta. Pohjapato on suunniteltu sijoitettavaksi Salmijokeen joen sivuhaaran alapuolelle, noin viisi metriä nykyisen, suurilla kivillä verhoillun pohjapadon alavirran puolelle. Suunnitellun pohjapadon harja on korkeudella N ,90 m ja alivirtaama-aukko korkeudella N ,55 m. Alivirtaama-aukon leveys on sen kynnyksellä noin kaksi metriä ja pohjapadon harjan tasalla noin neljä metriä. Pohjapadon vaikutuksista Kotijärven vedenkorkeuksiin ei ole tehty laskelmia. Ympäristölupavirasto on tarkastellut suunnitellun pohjapadon vaikutuksia Kotijärven vedenkorkeuksiin. Laskelmat on tehty käyttäen hakemussuunnitelman virtaama-arvioita, Polenin kaavaa ja purkautumiskertoimena arvoa 0,5. Alaveden arvioidaan vaikuttavan purkautumiseen vain vähän. Laskelmien mukaan virtaamalla 0,7 0,8 m 3 /s eli vähän kesän keskialivirtaamaa (0,65 m 3 /s) suuremmalla virtaamalla järven vedenkorkeus on noin N ,90 m eli pohjapadon leveän harjan tasossa. Keskivirtaamalla järven vedenkorkeus olisi noin N ,0 m eli ylittäisi vesioikeuden päätöksessä nro 50/88/1 mainitun entisen keskivedenkorkeuden noin 0,1 metrillä. Laskemalla pohjapatorakennetta kauttaaltaan 0,1 metrillä, niin keskivirtaamaa 1,4 m 3 /s vastaava vedenkorkeus järvessä on noin N ,90 m eli mainitun vesioikeuden päätöksen tasossa. Koska jokiuomaa ei ole kavennettu tai kavenneta, voidaan arvioida, ettei pohjapato vaikuta sanottavasti tulvavedenkorkeuksiin. Lapin ympäristökeskuksesta ja asiassa saadun selvityksen perusteella ennen hankkeen toteuttamista, kesällä 1978 tehdyn Kotijärven syvyyskartoituksen aikainen vedenkorkeus on ollut noin N ,06 m. Järven luusuaan on rakennettu 1970-luvulla kalalaitos, joka on toiminut muutaman vuoden. Kalalaitoksen rakentamisen yhteydessä joen toinen haara on suljettu ja kalalaitokselle on kaivettu järvestä tuleva syvähkö tulo-uoma. Laitoksen toiminnan lakattua vedet ovat edelleen virranneet kalalaitoksen uoman kautta. Uoma on suljettu järven tyhjennyksen yhteydessä vuonna On mahdollista, että kaivettu uoma on varsinkin alivirtaama-aikoina lisännyt järven luusuan vedenjohtokykyä ja vaikuttanut Kotijärven vedenkorkeuksiin. Näin on todennäköistä, että uoma on vaikuttanut alentavasti Kotijärven vedenkorkeuksiin myös , jolloin lukema on ollut N ,55 m. Asiassa saadun selvityksen perusteella, ja johtuen varsin vähäi-

12 sistä vedenkorkeushavainnoista, ei ole syytä muuttaa Pohjois-Suomen vesioikeuden päätöksessä mainittua tavoitetta Kotijärven keskivedenkorkeudesta N ,90 m. Asiassa saadun selvityksen perusteella Kotijärven tyhjennyksen jälkeen sen vedenkorkeus on vuonna 1993 pyritty palauttamaan entiselleen siirtämällä uomaan sieltä perattua maa-ainesta ja verhoilemalla maa-aines kivillä. Varsinaista pohjapatoa ja asianmukaista tiivistesydäntä ei ole rakennettu. Rakenteensa ja veden suuren virtausnopeuden vuoksi maa- ja kivirakenteinen pohjapato on myöhemmin syöpynyt ja Kotijärven vedenkorkeudet ovat vähitellen alentuneet. Pohjapatoa on korjattu ainakin vuonna 2004 ajamalla kiviä patoon. Vedenkorkeushavaintojen puuttuessa ei ole tarkkaa tietoa järven vedenkorkeuksista noin 15 vuoden ajalta. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakijalla on velvollisuus kunnossapitää pohjapatoa vesilain 2 luvun 31 :n 1 momentin nojalla. Nyt esitetyn hakemuksen johdosta on syytä antaa tarkemmat määräykset padon rakentamisesta ja kunnossapidosta. Hankkeesta ei aiheudu vesilain perusteella korvattavaa vahinkoa tai haittaa, koska padon korjaamisella palautetaan Kotijärven vedenkorkeus ennen sen kunnostamista vallinneeseen luonnonmukaiseen keskivedenkorkeuteen, joka on määrätty lainvoimaisella, Pohjois- Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 84/92/1. Näin ollen vahinkoja ei voida pitää vesilain 2 luvun 27 :ssä tarkoitettuina edellyttämättöminä vahinkoina. Lainvoimaiseen vesioikeuden päätökseen voitaisiin puuttua tässä tapauksessa vesilain 2 luvun 28 :n perusteella. Saman lainkohdan soveltamisen edellytykset eivät täyty muun muassa, koska luvan muuttaminen vedenkorkeuden osalta poistaisi hankkeen hyödyn. 12 Lupamääräysten perustelut Hakijan esittämää suunnitelmaa on muutettu pääasiaratkaisun perusteluin vesilain 16 luvun 21 :n 2 momentin nojalla lupamääräyksessä 1 esitetyllä tavalla. Tarkastuksen perusteella on arvioitavissa, että entisen kalalaitoksen kautta vettä saattaa purkautua Kotijärvessä nyt korjattavan pohjapadon ohi. Luvan saaja on velvoitettu lupamääräyksellä 6 ryhtymään tarvittaviin toimiin uoman sulkemiseksi. Mikäli asiasta ei päästä kalalaitoksen maa-alueen omistajan kanssa sopimukseen, on lupaa sulkemiseen haettava ympäristölupavirastolta. Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset työn huolellisesta suorittamisesta sekä yleisen ja yksityisen edun turvaamisesta. LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 2. AA 3. BB (CC:n oikeuden omistaja) ja DD (EE:n oikeudenomistaja) 4. FF (Maatalousyhtymä GG ym ja GG:n oikeudenomistajat) Muistutusten ja vaatimusten osalta viitataan pääasiaratkaisun perusteluihin.

13 13 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös saadaan panna täytäntöön sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 3, 12, 14 a, 15, 27, 28 ja 31 sekä 16 luku 21 2 momentti Vesiasetus 85 1 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on 335 euroa. Perustelut Kotijärven kunnostaminen luokitellaan ympäristöministeriön asetuksen maksutaulukon mukaan pohjapatohankkeeksi, jolla padotaan vesialuetta enintään 0,5 km 2 ja josta perittävä käsittelymaksu on 770 euroa. Luvan tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, joka on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, jolloin käsittelymaksu on 335 euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Matti Hepola Simo Perkkiö Jorma Rantakangas Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Matti Hepola sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö ja Jorma Rantakangas (esittelijä). Tiedustelut; asian esittelijä, puh JR/lk Liite Valitusosoitus

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.