Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2015 (OR. en) Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. maaliskuuta 2015 (OR. en) 7275/15 ADD 1 AGRI 136 STATIS 25 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 12. maaliskuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D038132/02 LIITE 1 Asia: Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri LIITE asiakirjaan KOMISSION ASETUS (EU) / maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/2008 täytäntöönpanosta kotieläinyksikkökertoimien sekä muuttujien määritelmien osalta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1200/2009 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D038132/02 LIITE 1. Liite: D038132/02 LIITE /15 ADD 1 kkr DG B 1B FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel XXX [ ](2015) XXX draft ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION ASETUS (EU) / maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/2008 täytäntöönpanosta kotieläinyksikkökertoimien sekä muuttujien määritelmien osalta 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1200/2009 muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) FI FI

3 LIITE Maatilojen rakennetta koskevissa yhteisön tutkimuksissa käytettävien muuttujien määritelmät 1 I YLEISET MUUTTUJAT Tilan sijainti Maatilan sijainti määritellään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/ artiklan e alakohdassa. NUTS 3 -alue NUTS 3 -alue (komission asetuksen (EU) N:o 31/2011 mukaan), jolla tila sijaitsee. Onko tila epäsuotuisalla alueella? Epäsuotuisista alueista ilmoitetaan tiedot asetuksen (EU) N:o 1305/ artiklan mukaisesti. L tila sijaitsee epäsuotuisalla alueella, joka on muu kuin vuoristoalue ja jolla on luonnonoloista johtuvia huomattavia rajoitteita; tai muulla alueella, jolla on erityisrajoitteita. M tila sijaitsee epäsuotuisalla vuoristoalueella. N tavanomainen alue (muu kuin epäsuotuisa alue). Tilan omistusmuoto Tilan omistusmuoto riippuu haltijan asemasta. Onko tila yhteismaan yksikkö? Erityinen yhteismaan maatalousyksikkö virtuaalinen yksikkö, joka on luotu tiedonkeruu- ja tallennustarkoituksia varten ja joka käsittää sellaisen maatilojen käytössä olevan maatalousmaan, joka ei kuulu niille suoraan eli johon sovelletaan yhteisoikeutta. Onko tilan oikeudellinen ja taloudellinen vastuu luonnollisella henkilöllä, joka on itsenäisen tilan yksittäinen haltija? Yksittäinen luonnollinen henkilö, joka on haltijana tilalla, jolla ei ole yhteisen johdon tai muun yhteisen järjestelyn kautta yhteyttä muiden haltijoiden tiloihin. Jos vastaus edelliseen kysymykseen on kyllä, onko tämä henkilö (haltija) myös tilan johtaja? Jos tämä henkilö ei ole johtaja, onko johtaja haltijan perheenjäsen? Jos johtaja on haltijan perheenjäsen, onko johtaja haltijan puoliso? yhdellä tai useammalla luonnollisella henkilöllä, joka on tilayhtymän osakas? Tilayhtymän osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä, jotka omistavat, vuokraavat tai muutoin hoitavat yhdessä yhtä maatilaa tai omia tilojaan ikään kuin ne olisivat yksi tila. Tällaisen yhteistyön on oltava joko lakiin perustuvaa tai siitä on oltava kirjallinen sopimus. oikeushenkilöllä? Oikeudellinen yksikkö, joka ei ole luonnollinen henkilö mutta jolla on yksittäisen henkilön tavanomaiset oikeudet ja velvollisuudet, kuten mahdollisuus haastaa ja tulla haastetuksi oikeuteen (yleinen oikeustoimikelpoisuus). Hallintaoikeusmuoto (suhteessa haltijaan) ja viljelytapa Käytössä oleva maatalousmaa: 1 Maatilan ja kotieläinyksikön perusmääritelmät esitetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 1166/ artiklassa. FI 2 FI

4 Käytössä oleva maatalousmaa on tilan käyttämien peltojen, pysyvien laidunten, monivuotisten kasvien ja kotipuutarhojen kokonaispinta-ala, riippumatta hallintaoikeusmuodosta tai siitä, käytetäänkö sitä osana yhteismaata. Omistusviljely Tilalla maatalouskäytössä oleva maa, joka on haltijan omaisuutta tai jota hän viljelee nautintaoikeuden tai pitkäaikaisen vuokraoikeuden tai jonkin muun vastaavan hallintaoikeusmuodon perusteella. Vuokraviljely Käytössä oleva maatalousmaa, jonka tila on vuokrannut kiinteää etukäteen sovittua vuokraa vastaan (maksettuna käteisellä, luontoisetuuksina tai muutoin), mistä on olemassa (kirjallinen tai suullinen) vuokrasopimus. Käytössä oleva maatalousmaa merkitään vain yhdelle tilalle vuokratuksi. Jos käytössä oleva maatalousmaa on vuokrattu viitevuoden aikana usealle eri tilalle, se merkitään yleensä vuokratuksi sille tilalle, joka on vuokraajana tutkimuksen viitepäivänä tai jonka vuokra-aika on viitevuoden aikana pisin. Osuusviljely tai muu a) Osuusviljelyssä oleva maatalousmaa on käytössä oleva maatalousmaa (joka voi olla kokonainen maatila), jota vuokranantaja ja osuusviljelijä viljelevät osakkaina kirjallisen tai suullisen osuusviljelysopimuksen mukaisesti. Osuusviljelyalueen tuotto (joko rahallinen tai aineellinen) jaetaan osakkaiden kesken sovitun mukaisesti. b) Muun hallintaoikeusmuodon mukaisesti käytössä oleva maatalousmaa on sellainen käytössä oleva maatalousmaa, joka ei sisälly edellä oleviin kohtiin. Yhteismaa Käytössä oleva maatalousmaa, jota maatila käyttää mutta joka ei kuulu sille suoraan eli johon sovelletaan yhteisoikeutta. Luonnonmukainen viljely Viljelykäytännöt, jotka ovat tiettyjen i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/ tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisesta tuotannosta annetun vastaavan kansallisen täytäntöönpanosäännöstön vaatimusten ja sääntöjen mukaisia. Tilan yhteenlaskettu sellainen käytössä oleva maatalousmaa, jolla sovelletaan kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisia varmennettuja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä Se osa tilan käytössä olevaa maatalousmaata, jolla tuotanto on täysin i) neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisen tuotannon varmentamista koskevien vastaavien kansallisten täytäntöönpanosääntöjen mukaisten luonnonmukaista viljelyä maatiloilla koskevien periaatteiden mukaista. Tilan yhteenlaskettu sellainen käytössä oleva maatalousmaa, jolla ollaan siirtymässä kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisiin varmennettaviin luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin Se osa tilan käytössä olevaa maatalousmaata, jolla sovelletaan luonnonmukaisia viljelymenetelmiä mutta joka ei vielä ole käynyt läpi vaadittua siirtymävaihetta täyttääkseen täysin i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) luonnonmukaisen tuotannon varmentamista koskevien vastaavien kansallisten täytäntöönpanosääntöjen mukaiset luonnonmukaista viljelyä maatilalla koskevat periaatteet. Tilan sellainen maatalousmaa, jolla joko sovelletaan kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisia varmennettuja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä tai jolla ollaan siirtymävaiheessa varmennusta varten Sellainen tilan käytössä oleva maatalousmaa, jolla joko sovelletaan varmennettuja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä tai jolla ollaan siirtymävaiheessa varmennusta varten tiettyjen vaatimusten ja 2 Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, , s. 1). FI 3 FI

5 sääntöjen mukaan, joista säädetään i) neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 tai tapauksen mukaan viimeisimmässä lainsäädännössä ja ii) luonnonmukaisesta tuotannosta annetuissa vastaavissa kansallisissa täytäntöönpanosäännöissä, jaoteltuna viljelykasviluokittain. Seuraavassa luetellaan eri viljelykasviluokat luonnonmukaista tuotantoa varten. Viljelykasvit määritellään II osassa (Maa). Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely): Kuivatut palkokasvit ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset) Perunat (mukaan lukien varhaisperuna ja siemenperuna) Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa) Öljysiemenkasvit Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat Nurmi ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta Hedelmä- ja marjaviljelmät Sitrushedelmäviljelmät Oliiviviljelmät Viinitarhat Muut kasvit (kuitukasvit jne.), luonnonlaidun mukaan luettuna Eläintuotantoon sovelletut luonnonmukaiset tuotantomenetelmät, jotka on varmennettu kansallisten tai Euroopan unionin sääntöjen mukaisesti Niiden eläinten lukumäärät eläinluokittain jaoteltuina, joita pidetään tilalla, jolla koko eläintuotanto tai osa siitä on täysin i) neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007 tai tapauksen mukaan viimeisimmässä lainsäädännössä ja ii) luonnonmukaisen tuotannon varmentamista koskevissa vastaavissa kansallisissa säännöissä säädettyjen luonnonmukaista tuotantoa tiloilla koskevien periaatteiden mukaista. Kotieläimet määritellään III osassa (Kotieläimet). Nautaeläimet Siat Lampaat ja vuohet Siipikarja Muut eläimet Maatilan tuotannon käyttötarkoitus Maatila käyttää tuotannostaan itse määrän, joka ylittää 50 prosenttia tuotannon arvosta Kotitalous on perheyksikkö, johon haltija kuuluu ja jonka jäsenet asuvat samoissa tiloissa, jakavat keskenään tulonsa ja omaisuutensa osittain tai kokonaan ja kuluttavat kollektiivisesti tietyn tyyppisiä tavaroita ja palveluja, pääasiassa asunnon ja ruoan. Tämän muuttujan yhteydessä lopputuotanto tarkoittaa samaa kuin käytettävissä oleva tuotos maatalouden taloustileissä. 3 Suoramyynti kuluttajille on yli 50 prosenttia tilan kokonaismyynnistä Suoramyynti kuluttajille tarkoittaa tilalla tuotettujen maataloustuotteiden, jalostettujen tai ei, myyntiä tilalta suoraan kuluttajille heidän omaa käyttöään varten. Prosenttiosuus lasketaan rahassa mitatusta arvosta riippumatta siitä, onko myynti tapahtunut rahana, luontoisetuuksina tai muussa muodossa olevaa maksua vastaan. 3 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 138/2004, annettu 5 päivänä joulukuuta 2003, maatalouden taloustileistä yhteisössä (EUVL L 33, , s. 1). FI 4 FI

6 II MAA Tilan kokonaispinta-ala koostuu käytössä olevasta maatalousmaasta (pelto, pysyvä laidun, monivuotiset kasvit ja kotipuutarhat) ja muusta maasta (käyttämätön maatalousmaa, metsämaa ja muu maa). Pelto Maa, jota hoidetaan säännöllisesti (kyntämällä tai muokkaamalla) ja johon yleensä sovelletaan viljelykiertoa. Viljelykierto on käytäntö, jossa tietyn pellon viljelykasveja vaihdellaan satovuosittain suunnitellun järjestyksen ja jaksotuksen mukaan siten, että samalla pellolla ei kasvateta samaa lajia keskeytyksettä. Viljelykasvia vaihdetaan yleensä vuosittain, mutta kasvit voivat olla myös monivuotisia. Peltomaan erottamiseksi monivuotisista viljelmistä tai pysyvästä laitumesta käytetään viiden vuoden aikarajaa. Jos siis tiettyä palstaa käytetään saman kasvin viljelyyn vähintään viisi vuotta ilman, että tänä aikana viljeltävä kasvusto poistetaan ja perustetaan uusi, sitä ei pidetä peltona. Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely) Tähän kohtaan merkitään kaikki alat, joilla viljellään kuivana korjattavaa viljaa riippumatta siitä, mihin sitä käytetään (uusiutuvan energian tuotantoon käytettävä vilja mukaan lukien). Tavallinen vehnä ja spelttivehnä Triticum aestivum L. emend. Fiori et Paol., Triticum spelta L. ja Triticum monococcum L. Durumvehnä Triticum durum Desf. Ruis Secale cereale L., mukaan lukien syksyllä kylvetty seos, jossa on ruista ja muuta viljaa (seosvilja). Ohra Hordeum vulgare L. Kaura Avena sativa L., mukaan lukien keväällä kylvetty seos, jossa on kauraa ja muuta viljaa. Viljamaissi Jyvinä korjattu maissi (Zea mays L.). Riisi Oryza sativa L. Muut viljakasvit Puhtaissa kasvustoissa kylvettävät, kuivina korjattavat viljat, joita ei merkitä muihin edellä oleviin kohtiin. Kuivatut palkokasvit ja valkuaiskasvit (mukaan lukien siementuotanto sekä viljan ja palkokasvien seokset) Kasvit, jotka kylvetään ja korjataan pääasiassa niiden valkuaispitoisuuden vuoksi. Tähän kohtaan merkitään kaikki alat, joilla viljellään kuivattavia palkokasveja ja kuivana korjattavia valkuaiskasveja, riippumatta siitä, mihin niitä käytetään (uusiutuvan energian tuotantoon käytettävät kasvit mukaan luettuina). joista herneet, härkäpavut ja makeat lupiinit Pisum sativum L., Vicia faba L., Lupinus spp., puhtaissa kasvustoissa kylvetyt, kuivana korjattavat. Perunat (mukaan lukien varhaisperuna ja siemenperuna) Solanum tuberosum L. Sokerijuurikas (lukuun ottamatta siementuotantoa) FI 5 FI

7 Beta vulgaris L., tarkoitettu sokeriteollisuuden tarpeisiin ja alkoholintuotantoon (energiantuotanto mukaan luettuna). Rehujuurikasvit ja rehukaalit (lukuun ottamatta siementuotantoa) Rehujuurikas (Beta vulgaris L.) ja Brassicae-heimon kasvit, joista korjataan joko juuri tai varsi pääasiassa rehuksi, sekä muut muualla mainitsemattomat pääasiassa rehujuurtensa vuoksi viljellyt kasvit. Teollisuuskasvit Kasvit, joita ei yleensä myydä suoraan kuluttajalle, koska ne on jalostettava teollisesti ennen lopullista käyttöä. Tähän kohtaan merkitään kaikki alat, joilta sato korjataan teollisuuskasveiksi, riippumatta siitä, mihin niitä käytetään (uusiutuvan energian tuotantoon käytettävät kasvit mukaan luettuina). Tupakka Nicotiana tabacum L. Humala Humulus lupulus L. Puuvilla Gossypium spp., kuiduksi sekä öljysiemeniksi korjattava. Rypsi ja rapsi Brassica napus L. (partim) ja Brassica rapa L. var. sylvestris (Lam.) Briggs, öljyn tuotantoon kasvatettava, kuivana korjattava. Auringonkukka Helianthus annuus L., kuivana korjattava. Soija Glycine max L. Merril, kuivana korjattava. Öljypellava Linum usitatissimum L., pääasiassa öljyn tuotantoon kasvatettavat lajikkeet, kuivana korjattava. Muut öljykasvit Muut muualla mainitsemattomat pääasiassa öljysisältönsä vuoksi kasvatettavat kasvit, kuivana korjattavat. Pellava Linum usitatissimum L., pääasiassa kuiduntuotantoon kasvatettavat lajikkeet. Hamppu Cannabis sativa L. Muut kuitukasvit Muut muualla mainitsemattomat pääasiassa kuitusisältönsä vuoksi kasvatettavat kasvit. Mauste- ja lääkekasvit Farmaseuttisiin tarkoituksiin, parfyymien valmistukseen tai ihmisravinnoksi käytettävät kasvit ja kasvinosat. Maustekasvit erotetaan vihanneksista sillä perusteella, että niitä käytetään pieninä määrinä, ja niistä saadaan elintarvikkeisiin pikemminkin makua kuin ainesosia. Muut muualla mainitsemattomat teollisuuskasvit Muut teollisuuskasvit, joita ei ole mainittu muualla. FI 6 FI

8 Näihin sisältyvät sellaisten kasvien viljelyalat, joita käytetään yksinomaan uusiutuvan energian tuotantoon. Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, joista: Avomaalla tai matalan, ei sisälle mentävän, suojakatteen alla Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, avomaalla tai matalan (ei sisälle mentävän) suojakatteen alla Peltoviljely Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu pellolla viljelykierrossa muiden maatalouskasvien kanssa. Kaupallinen puutarhaviljely Tuoreet vihannekset, melonit ja mansikat, jotka on kasvatettu pellolla viljelykierrossa ainoastaan puutarhakasvien kanssa. Kasvihuoneessa tai muun, sisälle mentävän, suojakatoksen alla Kasvit, jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katettuina joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katoksen alla (lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia). Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja) Avomaalla tai matalan, ei sisälle mentävän, suojakatteen alla Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja) avomaalla tai matalan, ei sisälle mentävän, suojakatteen alla. Kasvihuoneessa tai muun, sisälle mentävän, suojakatoksen alla Kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja), jotka koko kasvukautensa ajan tai suurimman osan siitä ovat katettuina joko kasvihuoneissa tai kiinteän tai liikuteltavan korkean katoksen alla (lasia tai kovaa tai taipuisaa muovia). Tuoreena korjattavat kasvit Kaikki tuoreena korjattavat peltokasvit, jotka on tarkoitettu pääasiassa rehuksi, uusiutuvan energian tuotanto (esimerkiksi biomassan tuotanto rehumaissista) tai viherlannoituskasvit mukaan luettuina, eli viljat, nurmikasvit, palkokasvit tai teollisuuskasvit ja muut peltokasvit, joiden sato korjataan ja/tai käytetään tuoreena. Kasveja olisi kasvatettava viljelykierrossa muiden kasvien kanssa samalla palstalla vähemmän kuin viisi vuotta (yksi- tai monivuotiset rehukasvit). Mukaan luetaan kasvit, joita ei käytetä tilalla vaan myydään joko käytettäviksi suoraan muilla tiloilla tai teollisuudelle. Lyhytaikaiset nurmikasvit Normaaliin viljelykiertoon kuuluvat, laiduntamiseen, heinäksi tai säilörehuksi tarkoitetut, vähintään yhden satovuoden ja alle viiden vuoden ikäiset nurmet, joihin on kylvetty nurmikasveja tai nurmiseoksia. Maa-ala kynnetään tai muokataan muulla tavoin tai kasvit tuhotaan muilla keinoin, kuten rikkakasvien torjunta-aineilla, ennen kuin se kylvetään uudelleen. Tähän sisältyvät pääasiassa ruohokasvien ja muiden rehukasvien (tavallisesti palkokasvien) seokset, jotka laidunnetaan taikka korjataan tuoreena tai kuivaheinänä. Muut tuoreena korjattavat kasvit Muut yksi- tai monivuotiset (vähemmän kuin viisi vuotta viljeltävät) Tuoreena korjattavat kasvit - kohdassa kuvatulla tavalla tuoreena korjattavat kasvit. Rehumaissi Pääasiassa säilörehuksi tarkoitetun maissin (Zea mays L.) eri muodot, joista ei korjata jyväsatoa vaan kokonainen maissintähkä, osia kasvista tai kokonainen kasvi. FI 7 FI

9 Tähän luetaan eläinten suoraan käyttämä rehumaissi (ilman säilörehuksi tekoa) sekä kokonaiset maissintähkät (jyvä, ruoti ja kuori), jotka korjataan rehuaineeksi tai säilörehuksi taikka uusiutuvan energian tuotantoon. Palkokasvit Pääasiassa rehuksi, energiaksi tai viherlannoitteeksi kasvatettavat ja tuoreena, kokonaisena korjattavat palkokasvit. Tähän sisältyvät pääasiassa palkokasveja (tavallisesti > 80 %) ja nurmikasveja sisältävät seokset, jotka korjataan tuoreena tai kuivaheinänä. Muut tuoreena korjattavat kasvit, joita ei ole mainittu muualla Muut muualla mainitsemattomat pääasiassa rehuksi tarkoitetut tuoreena korjattavat peltokasvit. Peltokasvien siementuotanto ja taimiviljely Maa-alat, jotka tuottavat siemeniä ja taimia myyntiä varten, lukuun ottamatta viljojen, riisin, palkokasvien, perunoiden ja öljysiemenkasvien siemeniä ja taimia. Tähän sisältyvät viherrehun siementen, juurikasvien siementen, vihannesten ja myytävien kukkien siementen ja taimien jne. viljelyalat. Muut peltokasvit Peltokasvit, jotka eivät sisälly muihin kohtiin. Kesanto Kaikki joko viljelykiertoon kuuluvat tai maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa säilytetyt 4 hoidetut tai hoitamattomat peltomaat, joilla ei ole tarkoitus tuottaa satoa satovuoden aikana. Kesantomaalle on ominaista, että se jätetään maan parantamiseksi lepäämään yleensä koko satovuoden ajaksi. Kesanto voi olla 1. avokesantoa, jolla ei ole mitään kasvillisuutta, 2. maata, jolla on luonnonvaraista kasvillisuutta, joka voidaan käyttää rehuna tai kyntää maahan, 3. maata, jota käytetään yksinomaan viherlannoitteen tuottamista varten (viherkesanto). Kotipuutarhat Haltijan ja hänen taloutensa omaan kulutukseen tarkoitettujen maataloustuotteiden viljelyyn käytetty ala, joka on yleensä erotettu muusta maatalousmaasta ja joka on tunnistettavissa kotipuutarhaksi. Tällaiselta alalta myydään tilan ulkopuolelle ainoastaan satunnaisia ylimääräiseksi jääneitä tuotteita. Kaikki sellaiset alat, joilta saatavia tuotteita myydään markkinoille jatkuvasti, kuuluvat muihin kohtiin, vaikka haltija ja hänen talouteensa kuuluvat henkilöt käyttäisivätkin osan tuotteista. Pysyvä laidun Maa, jota käytetään pysyvästi (vähintään viisi vuotta) nurmirehukasvien kasvattamiseen joko viljelemällä (kylvö) tai luonnollisesti (itseuudistuva) ja joka ei kuulu tilan viljelykiertoon. Maa voidaan käyttää laiduntamiseen, kasvit voidaan niittää säilörehuksi ja heinäksi taikka käyttää uusiutuvan energian tuotantoon. Nurmi ja niitty lukuun ottamatta luonnonlaidunta Monivuotinen nurmi hyvällä tai keskilaatuisella maaperällä. Näitä aloja voidaan yleensä käyttää teholaiduntamiseen. Luonnonlaidun 4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, , s. 549). FI 8 FI

10 Yleensä huonolaatuisella maaperällä esimerkiksi mäkisessä maastossa tai korkealla sijaitseva vähätuottoinen pysyvä laidun, jonka parantamiseen ei ole yleensä käytetty lannoitteita, viljelyä, kylvöä tai salaojitusta. Näitä aloja voidaan yleensä käyttää ainoastaan laajaperäiseen laiduntamiseen eikä niitä tavallisesti niitetä tai ne niitetään laajaperäisin menetelmin; ne eivät kestä suurta eläintiheyttä. Pysyvä laidun, jota ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joka on tukikelpoista Pysyvät laidun- ja niittyalueet, joita ei enää käytetä tuotantotarkoituksiin ja joita neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön mukaisesti säilytetään maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa ja joille voidaan myöntää rahallista tukea. Monivuotiset viljelmät Viljelykiertoon kuulumattomat kasvit, lukuun ottamatta pysyvää laidunta, jotka kattavat maaperän pitkäksi ajaksi ja tuottavat satoa usean vuoden ajan. Hedelmä- ja marjaviljelmät Maa-alat, joilla on puita, pensaita ja monivuotisia marjakasveja (muita kuin mansikoita) hedelmien tuotantoa varten. Hedelmätarhat voivat olla tiheään istutettuja, jolloin puut ovat hyvin lähellä toisiaan, tai harvaan istutettuja, jolloin ne ovat kaukana toisistaan. Hedelmälajit, joista: Lauhkean ilmastovyöhykkeen hedelmät Hedelmäpuuviljelmät, joita perinteisesti kasvatetaan lauhkeassa ilmastossa hedelmien tuotantoa varten. Subtrooppisen ilmastovyöhykkeen hedelmät Hedelmäpuuviljelmät, joita perinteisesti kasvatetaan subtrooppisessa ilmastossa hedelmien tuotantoa varten. Marjalajit Marjaviljelmät, joita perinteisesti kasvatetaan sekä lauhkeassa että subtrooppisessa ilmastossa marjojen tuotantoa varten. Pähkinät Pähkinäpuuviljelmät, joita perinteisesti kasvatetaan sekä lauhkeassa että subtrooppisessa ilmastossa. Sitrushedelmäviljelmät Citrus spp. -viljelmät Oliiviviljelmät Olea europea L. -viljelmät Tavallisesti ruokaoliiveja tuottavat Sellaisten lajikkeiden viljelmät, joita tavallisesti kasvatetaan ruokaoliivien tuotantoa varten. Tavallisesti oliiveja öljyntuotantoon tuottavat Sellaisten lajikkeiden viljelmät, joita tavallisesti kasvatetaan oliiviöljyn tuotantoa varten. Viinitarhat, joista tavallisesti: Vitis vinifera L. -viljelmät Laatuviiniä tuottavat FI 9 FI

11 Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan sellaisten viinien tuottamista varten, joilla on suojattu alkuperänimitys ja jotka ovat i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/ vaatimusten tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) vastaavien kansallisten sääntöjen mukaisia. Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan sellaisten viinien tuottamista varten, joilla on suojattu maantieteellinen merkintä ja jotka ovat i) neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 vaatimusten tai tapauksen mukaan viimeisimmän lainsäädännön ja ii) vastaavien kansallisten sääntöjen mukaisia. Muita viinejä tuottavat Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan muiden viinien kuin suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän saaneiden viinien tuottamista varten. Syötäväksi tarkoitettuja viinirypäleitä tuottavat Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan tuoreiden viinirypäleiden tuottamista varten. Rusinoita tuottavat Viinirypälelajikkeet, joita tavallisesti kasvatetaan rusinoiden tuottamista varten. Taimitarhat Alat, joilla kasvatetaan nuoria puumaisia (puuvartisia) kasveja avomaalla myöhempää uudelleen istutusta varten: a) viini- ja juurakkotaimitarhat, b) hedelmäpuiden ja marjojen taimitarhat, c) koristekasvien taimitarhat, d) kaupalliset metsäpuiden taimitarhat (lukuun ottamatta metsässä sijaitsevia tilan omaa tarvetta varten perustettuja metsäpuiden taimitarhoja), e) puut ja pensaat puutarhoihin, puistoihin, tien varsille ja penkereille istuttamista varten (esim. pensasaitakasvit, ruusupensaat ja muut koristepensaat, koristehavupuut) sekä niiden perusrungot ja nuoret taimet. Muut monivuotiset kasvit Avomaalla kasvatetut monivuotiset kasvit, jotka eivät sisälly edeltävään kohtaan, ja erityisesti punontaan ja kudontaan käytetyt, yleensä joka vuosi korjattavat kasvit sekä käytössä olevalle maatalousmaalle kaupallisiin tarkoituksiin joulupuiksi istutetut puut. Muu maa Monivuotiset kasvihuonekasvit Muu maa sisältää käyttämättömän maatalousmaan (maatalousmaa, jota ei taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä enää viljellä ja jota ei käytetä viljelykierrossa), metsämaan ja muun maan, jolla on rakennuksia, piha-alueet, tiet, lammikot, louhokset, tuottamattoman maan, kalliot jne. Käyttämätön maatalousmaa Ala, jota on aikaisemmin käytetty maataloustarkoituksiin mutta jota ei tutkimuksen viitevuoden aikana enää viljellä taloudellisista, sosiaalisista tai muista syistä ja jota ei käytetä viljelykiertoon eli ala, jota ei ole tarkoitus käyttää maatalouteen. Tämä maa voidaan ottaa uudestaan viljelyyn maatilalla tavallisesti käytettävissä olevin voimavaroin. Metsämaat Alat, joita peittävät puut tai pensaat, mukaan lukien poppeliviljelmät ja muiden vastaavanlaisten puiden 5 Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2008, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2008, viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä, asetusten (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1782/2003, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2392/86 ja (EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta (EUVL L 148, , s.1). FI 10 FI

12 viljelmät joko metsässä tai muualla, sekä tilan omiin tarpeisiin tarkoitetut metsäpuiden taimitarhat, jotka sijaitsevat metsässä, samoin kuin metsään tehdyt rakennelmat (metsätiet, puutavaran varastointipaikat jne.). joista lyhytkiertoviljelmiä Metsämaat, joilla kasvatetaan metsäpuukasveja enintään 20 vuoden kasvukiertoa noudattaen. Kasvukierrolla tarkoitetaan puiden ensimmäisen kylvämisen/istutuksen ja lopputuotteen korjuun väliin jäävää aikaa, jolloin korjuuna ei pidetä tavanomaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä, kuten harvennusta. Muu maa (maa, jolla on rakennuksia, piha-alueet, tiet, lammikot, louhokset, tuottamaton maa, kalliot jne.) Maatilan koko pinta-alasta kaikki ne osat, jotka eivät ole käytössä olevaa maatalousmaata, käyttämätöntä maatalousmaata tai metsämaata. Sienet Viljellyt sienet, jotka on kasvatettu erityisesti tätä tarkoitusta varten pystytetyissä tai mukautetuissa rakennuksissa sekä maanalaisissa tiloissa, luolissa ja kellareissa. Energiakasvit (biopolttoaineiden tai muun uusiutuvan energian tuotantoon) Sellaisten tiettyjen energiakasvien tuotantoala, joita ei käytetä muihin tarkoituksiin kuin energian tuotantoon ja joita viljellään maataloustuotteiden peltoalalla. Keinokasteluala Kasteltavissa oleva ala yhteensä Käytössä olevan maatalousmaan suurin mahdollinen yhteenlaskettu ala, joka voitaisiin kastella viitevuoden aikana tilalla tavallisesti käytettävissä olevia laitteita ja vesimääriä käyttäen. Viljelty keinokasteluala, jota on kasteltu vähintään kerran viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana Alat, joilla viljeltyjä kasveja on tosiasiallisesti kasteltu vähintään kerran tutkimuksen viitepäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Käytetyt kastelujärjestelmät: Valutuskastelu (veden päästäminen pellolle, uomat) Veden johtaminen maanpintaa pitkin painovoimaa hyväksi käyttäen joko niin, että koko alue peittyy vedellä tai että vesi valuu pitkin kasvirivien välisiä uomia. Sadetuskastelu Kasvien kastelu johtamalla vesi kovalla paineella pisaroiksi peltolohkojen päälle. Tippukastelu Kasvien kasteleminen matalalle kasvien juureen tipoittain tulevalla vedellä tai mikrosadettimilla tai luomalla sumua muistuttavat olosuhteet. Tilalla käytettävän kasteluveden alkuperä: Kaiken tilalla käytetyn kasteluveden tai siitä suurimman osan alkuperä. Maatilalta peräisin oleva pohjavesi Tilalla tai sen läheisyydessä sijaitsevat vesilähteet, jotka käyttävät porakaivosta tai kaivetusta kaivosta taikka vapaana virtaavasta luonnon pohjavesilähteestä tai vastaavasta pumpattua vettä. Maatilalta peräisin oleva pintavesi Pienet luonnonlammet tai padotut tekoaltaat, jotka sijaitsevat kokonaan tilalla tai ovat ainoastaan yhden tilan käytössä. Maatilan ulkopuolelta peräisin oleva pintavesi (järvi, joki tai muut vedet) FI 11 FI

13 Makea pintavesi järvistä, joista ja muista vesialueista, joita ei ole keinotekoisesti rakennettu kastelutarkoituksiin. Maatilan ulkopuolisesta julkisesta vesihuoltojärjestelmästä peräisin oleva vesi Tilan ulkopuoliset vesilähteet, muut kuin kohdassa Maatilan ulkopuolelta peräisin oleva pintavesi (järvi, joki tai muut vedet) mainitut, joihin vähintään kahdella tilalla on käyttöoikeus. Muut lähteet Muut kasteluveden lähteet, joita ei ole mainittu muualla. Tällaisia voivat olla erittäin suolaiset lähteet kuten Atlantti tai Välimeri, joista tulevaa vettä on käsiteltävä suolapitoisuuden alentamiseksi (suolan poisto) ennen käyttöä, tai murtovesilähteet (matala suolapitoisuus) kuten Itämeri ja eräät joet, joista tulevaa vettä voidaan käyttää suoraan käsittelemättömänä. Vesi voi olla myös jätevedestä puhdistettua vettä, joka toimitetaan käyttäjälle kierrätysvetenä. III KOTIELÄIMET Suoraan maatilalle kuuluvien tai maatilan hoidossa olevien tuotantoeläinten määrä tutkimuksen viitepäivänä. Eläinten ei välttämättä tarvitse olla haltijan omistamia. Eläimet voivat olla tilalla (tilan käytössä olevalla maatalousmaalla tai eläinsuojissa) tai poissa tilalta (yhteislaitumella tai siirtolaiduntamassa jne.). Hevoseläimet Hevoseläinten heimon Equus-sukuun kuuluvat kotieläimet (hevoset, aasit jne.). Nautaeläimet Lajeihin Bos taurus ja Bubalus bubalus kuuluvat kotieläimet, mukaan lukien risteytykset, kuten Beefalo. Nautaeläimet, alle vuoden ikäiset sonni- ja lehmävasikat Nautaeläimet, vähintään vuoden, mutta alle kahden vuoden ikäiset, urospuoliset Nautaeläimet, vähintään vuoden, mutta alle kahden vuoden ikäiset, naaraat Urospuoliset nautaeläimet, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat Hiehot, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat Kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat naaraspuoliset nautaeläimet, jotka eivät ole vielä poikineet. Lypsylehmät Naaraspuoliset nautaeläimet, jotka ovat jo poikineet (alle kahden vuoden ikäiset mukaan luettuina) ja joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti maidon tuottamiseen ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten. Muut lehmät Naaraspuoliset nautaeläimet, jotka ovat jo poikineet (alle kahden vuoden ikäiset mukaan luettuina) ja joita rotunsa tai muiden erityisominaisuuksiensa vuoksi pidetään yksinomaan tai pääasiallisesti vasikoiden tuottamista varten ja joiden maito ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi tai meijerituotteiksi jalostamista varten. Lampaat ja vuohet Lampaat (kaiken ikäiset) Lajiin Ovis aries kuuluvat kotieläimet. Siitosnaaraat Uuhet ja astutetut uuhikaritsat. Muut lampaat Kaikki muut lampaat kuin siitosnaaraat. Vuohet (kaiken ikäiset) FI 12 FI

14 Siat Alalajiin Capra aegagrus hircus kuuluvat kotieläimet. Siitosnaaraat Naaraspuoliset vuohet, jotka ovat jo poikineet, ja pariutuneet vuohet. Muut vuohet Muut vuohet kuin siitosnaaraat. Lajiin Sus scrofa domesticus kuuluvat kotieläimet. Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kiloa Porsaat, joiden elopaino on tavallisesti alle 20 kiloa. Siitosemakot, jotka painavat 50 kg tai enemmän Naaraspuoliset siat, jotka painavat 50 kiloa tai enemmän ja joita aiotaan käyttää jalostustarkoituksiin, riippumatta siitä, ovatko ne porsineet. Muut siat Siat, joita ei ole määritelty muualla Siipikarja Broilerit Lajiin Gallus gallus kuuluvat kotieläimet, joita pidetään lihantuotantoa varten. Munivat kanat Lajiin Gallus gallus kuuluvat kotieläimet, jotka ovat saavuttaneet munintakypsyyden ja joita pidetään munien tuotantoa varten. Muu siipikarja Siipikarja, jota ei mainita broilerien eikä munivien kanojen kohdissa. Kalkkunat Lajiin Meleagris kuuluvat kotieläimet. Ankat Lajeihin Anas ja Cairina moschata kuuluvat kotieläimet. Hanhet Lajiin Anser anser dom. kuuluvat kotieläimet. Strutsit Strutsit (Struthio camelus). Muu siipikarja, jota ei ole mainittu muualla Kaniinit, siitosnaaraat Lihantuotantoon käytettävien kaniinien tuotantoon tarkoitetut naaraskaniinit (lajiin Oryctolagus kuuluvat), jotka ovat penikoineet. Mehiläiset Hunajan tuotantoa varten pidettyjen mehiläisten (Apis mellifera) pesien lukumäärä. Kotieläimet, joita ei ole mainittu muualla Kaikki muut tuotantoeläimet, joita ei mainita muualla tässä jaksossa. IV TYÖVOIMA FI 13 FI

15 IV i) MAATALOUSTYÖ TILALLA Maatilan työvoima Maatilan työvoimaan kuuluvat kaikki ne henkilöt, jotka ovat suorittaneet pakollisen oppivelvollisuutensa (ylittäneet oppivelvollisuuden päättymisiän) ja jotka ovat tehneet maataloustyötä tilalla tutkimuksen viitepäivään päättyvän 12 kuukauden jakson aikana. Jos kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä kokopäiväisen tai osapäiväisen pakollisen oppivelvollisuuden vähimmäisiästä, tavanomaiseksi oppivelvollisuuden päättymisiäksi katsotaan 15 vuotta. Tilan yksittäinen haltija, joka ei tee maataloustyötä tilalla, ilmoitetaan tutkimuksessa, mutta häntä ei lueta mukaan maatilan kokonaistyövoimaan. Kaikki eläkeikäiset henkilöt, jotka jatkavat työntekoa tilalla, luetaan tilan työvoimaan. Mukaan ei lueta tilalla työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat kolmannen osapuolen palkkaamia tai jotka työskentelevät keskinäiseen apuun liittyvien järjestelyjen perusteella (esim. maatalousurakoitsijoiden tai - osuuskuntien työntekijät). Maataloustyö Maataloustyöksi katsotaan kaiken tyyppinen tilalla tehtävä työ, jolla edistetään joko i) asetuksen (EY) N:o 1166/2008 liitteessä I määriteltyä toimintaa, ii) tuotantovälineiden ylläpitoa tai iii) tällaisesta tuotannollisesta työstä suoraan johtuvaa toimintaa. Maataloustyöhön tilalla käytetty aika Maataloustyöhön tilalla käytetty aika on tilan maataloustyöhön tosiasiallisesti käytetty aika, johon ei lueta mukaan haltijan tai johtajan kotitaloudessa suoritettua työtä. Vuosityöyksikkö Kokoaikavastaava työllisyys eli tehtyjen työtuntien kokonaismäärä jaettuna maassa sijaitsevissa kokoaikaisissa työpaikoissa tehtyjen työtuntien vuotuisella keskiarvolla. Kokoaikaisella työllä tarkoitetaan kansallisissa työsopimusehdoissa määrättyä vähimmäistyöaikaa. Jos työsopimusehdoissa ei määrätä vuosittaisesta työtuntien määrästä, vähimmäistyöaikana pidetään 1 800:aa tuntia (225 kahdeksan tunnin työpäivää). Haltija Tilan haltija on se luonnollinen henkilö, luonnollisista henkilöistä koostuva ryhmä tai oikeushenkilö, jonka lukuun ja nimissä tilaa hoidetaan ja joka on oikeudellisesti ja taloudellisesti tilasta vastuussa eli ottaa tilasta taloudellisen riskin. Haltija voi olla tilan omistaja tai vuokralainen, hänellä voi olla tilaan pitkäaikainen vuokraoikeus tai nautintaoikeus tai hän voi hoitaa tilaa uskottuna miehenä. Sukupuoli Ikä Johtaja Maataloustyö tilalla (ei kotityö) Tilan johtaja on se luonnollinen henkilö, joka vastaa tilan tavanomaiseen päivittäiseen toimintaan liittyvien taloudellisten ja tuotannollisten tehtävien hoidosta. Sukupuoli Ikä Maataloustyö tilalla (ei kotityö) Johtajan koulutus Johtajan maatalousalan koulutus Vain käytännön kokemusta maatalousalalta FI 14 FI

16 Kokemus, joka on hankittu osallistumalla käytännön työhön maatilalla. Maatalousalan peruskoulutus Kaikki yleisessä maatalousalan oppilaitoksessa ja/tai tietyille aloille erikoistuneessa oppilaitoksessa (mukaan lukien puutarhanviljely, viininviljely, metsänhoito, kalankasvatus, eläinlääketiede, maatalousteknologia ja vastaavat alat) loppuun suoritettu koulutus. Peruskoulutuksena pidetään myös loppuun suoritettua maatalousalan oppisopimusta. Maatalousalan korkeampi koulutus Kaikki oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen vähintään kaksivuotista kokopäivätoimista opiskelua vastaava koulutus, joka on suoritettu maatalousoppilaitoksessa, yliopistossa tai korkeakoulussa maatalouden, puutarhanviljelyn, viininviljelyn, metsänhoidon, kalankasvatuksen, eläinlääketieteen, maatalousteknologian tai vastaavan oppiaineen alalla. Johtaja ollut ammatillisessa koulutuksessa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana Ammatillinen koulutus on kouluttajan tai koulutuslaitoksen järjestämä koulutustoimenpide, jonka ensisijaisena tavoitteena on maatilan toimintaa tai siihen suoraan liittyviä toimintoja koskevien uusien taitojen hankkiminen tai olemassa olevien taitojen kehittäminen. Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet tekevät maataloustyötä tilalle Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet, puoliso mukaan luettuna, jotka tekevät maataloustyötä tilalla mutta eivät välttämättä asu tilalla. Haltijan perheenjäseniä ovat yleensä puoliso, sukulaiset ylenevässä ja alenevassa polvessa (myös avioliiton tai adoption kautta) sekä haltijan ja hänen puolisonsa veljet ja sisaret. Myös avoliitossa asuvat henkilöt katsotaan puolisoiksi. Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet tekevät maataloustyötä tilalle: miehet - Maataloustyö tilalla (ei kotityö) Tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet tekevät maataloustyötä tilalle: naiset - Maataloustyö tilalla (ei kotityö) Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät Kaikki maatilalla maataloustyötä tekevät henkilöt, joille tila suorittaa jonkinlaisen korvauksen (palkan, etuuden tai muun maksun, luontoissuoritus mukaan luettuna), haltijaa ja hänen perheenjäseniään lukuun ottamatta. Vakinaisesti palkatulla työvoimalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat tehneet maataloustyötä tilalla jokaisella viikolla tutkimuksen viitepäivään päättyvän 12 kuukauden jakson aikana, riippumatta työviikon pituudesta. Mukaan luetaan myös henkilöt, jotka ovat työskennelleet osan kyseisestä 12 kuukauden jaksosta mutta eivät ole voineet työskennellä koko aikaa jostakin seuraavista syistä: 1. tilan erityiset tuotanto-olot (esimerkiksi tilat, jotka ovat erikoistuneet oliivien tai viinirypäleiden tai hedelmien ja vihannesten kasvattamiseen avomaalla tai karjan lihottamiseen laiduntamalla ja tarvitsevat työvoimaa ainoastaan rajoitetun kuukausimäärän), 2. poissaolo lomien, asepalvelun, sairauden tai onnettomuuden vuoksi tai kuolemantapaus, 3. työsuhteen alkaminen tai päättyminen tilalla (kattaa myös sellaiset työntekijät, jotka ovat siirtyneet maatilalta toiselle tutkimuksen viitepäivää edeltäneiden 12 kuukauden aikana), 4. tilan töiden täydellinen pysähtyminen onnettomuuden vuoksi (tulva, tulipalo jne.). Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: miehet - Maataloustyö tilalla (ei kotityö) Vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: naiset FI 15 FI

17 - Maataloustyö tilalla (ei kotityö) Muut kuin vakinaisesti palkatut perheen ulkopuoliset työntekijät: miehet ja naiset Muita kuin vakinaisesti palkattuja ovat ne työntekijät, jotka eivät ole työskennelleet maatilalla jokaisella viikolla tutkimuksen viitepäivään päättyvän 12 kuukauden jakson aikana johtuen muista syistä kuin niistä, jotka mainitaan vakinaisesti palkattuja perheen ulkopuolisia työntekijöitä koskevassa kohdassa. Muun kuin vakinaisesti palkatun, perheen ulkopuolisen työvoiman työpäiviä ovat kaikki pituudeltaan sellaiset työpäivät, joista työntekijä saa täyttä työpäivää vastaavan palkan tai muun korvauksen (palkkion, etuuden tai muun maksun, luontoissuoritus mukaan luettuna) ja joiden aikana on tehty sellaista työtä, jota kokoaikainen maataloustyöntekijä tavallisesti tekee. Loma- ja sairauspäiviä ei lueta työpäiviksi. Täydellä työpäivällä tarkoitetaan kokoaikaisesti palkattujen säännöllisesti tilalla työtä tekevien työntekijöiden tavanomaista työpäivää. IV ii) MUU ANSIOTOIMINTA: Muu kuin maataloustyö tilalla (tilaan suoraan liittymätön) ja työ tilan ulkopuolella Muulla ansiotoiminnalla tarkoitetaan IV i kohdassa määriteltyä maataloustyötä ja V i kohdassa määriteltyä muuta tilaan suoraan liittyvää ansiotoimintaa lukuun ottamatta kaikkea muuta toiminta, jota tehdään korvausta vastaan (palkka, palkkio, etuus tai muu maksu, mukaan lukien maksu luontoissuorituksina, suoritetun palvelun mukaan). Mukaan luetaan tietyn maatilan työvoiman jonkin toisen maatilan hyväksi tekemä maataloustyö. Tiedot kerätään ainoastaan yksittäisten haltijoiden tiloilta, joiden haltija on luonnollinen henkilö (eli haltija toimii myös johtajana), ja kaikilta tilayhtymiltä. Tietoja ei kerätä yksittäisen haltijan tiloilta, jos haltija ei ole tilan johtaja, eikä oikeushenkilöiden osalta. Muuta ansiotoimintaa koskevat tiedot kirjataan haltijan ja yksittäisen haltijan muiden perheenjäsenten osalta. Ne kirjataan vain, jos he harjoittavat maataloustyötä tai heidän työnsä on suoraan tilaan liittyvää. Mukaan ei lueta tilan toimintaan erottamattomana osana kuuluvaa muuhun kuin maatalouteen liittyvää toissijaista ansiotoimintaa, koska se sisältyy maataloustyöhön. Tähän kuuluva toiminta luokitellaan seuraavasti: - päätoiminta, joka vie yhtä paljon tai enemmän aikaa kuin tilalle tehty maataloustyö, - sivutoiminta, joka vie vähemmän aikaa kuin tilalle tehty maataloustyö. Johtajana toimivan haltijan muu ansiotoiminta: Kaikki ansiotoiminta, joka ei liity suoraan tilaan ja jota harjoittaa haltija, joka on myös johtaja, pääasiallisena tai sivutoimintanaan. Tilan yksittäisen haltijan muiden perheenjäsenten muu ansiotoiminta: Päätoiminta Niiden henkilöiden lukumäärä (joko tilan yksittäisen haltijan puoliso tai muut tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet), jotka harjoittavat tilalla päätoimintanaan ansiotoimintaa, joka ei liity tilaan. Sivutoiminta Niiden henkilöiden lukumäärä (joko tilan yksittäisen haltijan puoliso tai muut tilan yksittäisen haltijan perheenjäsenet), jotka harjoittavat tilalla sivutoimintanaan ansiotoimintaa, joka ei liity tilaan. V MUU ANSIOTOIMINTA TILALLA (suoraan tilaan liittyvä) V i) Luettelo muusta ansiotoiminnasta Muuhun ansiotoimintaan tilalla kuuluu maataloustyötä lukuun ottamatta kaikki muu tilaan suoraan liittyvä toiminta, jolla on taloudellinen vaikutus tilan toimintaan. Tilaan suoraan liittyvä toiminta tarkoittaa toimintaa, johon käytetään tilan resursseja (alaa, rakennuksia, koneita jne.) tai sen tuotteita. Jos toimintaan käytetään ainoastaan tilan työvoimaa (perheeseen kuuluvaa ja FI 16 FI

18 perheen ulkopuolista) eikä muita tilan resursseja, työntekijöiden katsotaan työskentelevän kahden eri järjestelyn perusteella, eikä toimintaa siten pidetä tilaan suoraan liittyvänä. Mukaan luetaan muille tiloille tehtävä sekä muu kuin maataloustyö että maataloustyö. Ansiotoiminta tarkoittaa tässä yhteydessä aktiivityötä; puhtaasti rahoitusinvestointeja ei siksi lueta mukaan. Mukaan ei lueta myöskään maan vuokraamista erilaisia toimintoja varten, ellei siihen liity muunlaista toimintaan osallistumista. Sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen tarjonta Kaikki toiminta, johon liittyy terveys-, sosiaali- ja koulutuspalveluita ja/tai sosiaalialaan liittyvää liiketoimintaa, jossa käytetään joko tilan resursseja tai sen alkutuotteita. Matkailu, majoitus ja muu vapaa-ajan toiminta Kaikki matkailuun liittyvä toiminta, majoituspalvelut, tilan esittely matkailijoille tai muille ryhmille, urheiluun ja muuhun vapaa-ajan toimintaan liittyvä toiminta jne., johon käytetään tilan maata, rakennuksia tai muita resursseja. Käsityö Joko haltijan tai hänen perheenjäsentensä taikka perheen ulkopuolisen työvoiman tilalla tuottamat käsityötuotteet edellyttäen, että ko. henkilöt tekevät tilalla myös maataloustyötä, riippumatta siitä, miten tuotteet myydään. Maataloustuotteiden jalostus Kaikki tilalla suoritettava maatalouden alkutuotteiden jalostus, riippumatta siitä, tuotetaanko raaka-aine tilalla vai tuodaanko se ulkopuolelta. Tähän luetaan muun muassa lihan jalostus, juuston valmistus jne. Kaikki maataloustuotteiden jalostus kuuluu tähän kohtaan, ellei jalostusta katsota osaksi maataloustoimintaa. Viinin ja oliiviöljyn tuotantoa ei siksi lueta mukaan, ellei muualta ostetun viinin ja oliiviöljyn osuus ole merkittävä. Uusiutuvan energian tuotanto Uusiutuvan energian kuten biokaasun, biopolttoaineiden ja sähkön tuottaminen myyntiä varten tuuliturbiineilla, muilla laitteilla tai maataloudesta peräisin olevista raaka-aineista. Tähän ei kuulu pelkästään tilan omaan käyttöön tuotettava uusiutuva energia. Puutavaran jalostus (esim. sahaus) Raakapuun jalostus tilalla myyntiä varten (puutavaran sahaus jne.). Vesiviljely Kalojen, rapujen jne. viljely tilalla. Mukaan ei lueta toimintaa, johon kuuluu pelkästään kalastus. Urakointi (käyttäen tilan tuotantovälineitä) Urakointi, johon käytetään tilan laitteita; tässä erotetaan toisistaan maatalouteen kuuluva ja siihen kuulumaton urakointi, esimerkiksi lumen auraus, kuljetustyöt, maisemanhoito, maatalouteen liittyvät palvelut, ympäristöpalvelut jne. Maataloustyö (muille tiloille) Muu kuin maataloustyö Metsätalous Metsätaloustyöt, joihin käytetään sekä maatilan työvoimaa että tavallisesti maataloustöihin käytettäviä tilan koneita ja laitteita. Muu Muu tilaan suoraan liittyvä ansiotoiminta, jota ei mainita muualla. Kuka osallistuu muuhun ansiotoimintaan tilalla? Tähän kuuluva toiminta luokitellaan seuraavasti: FI 17 FI

19 - päätoiminta, joka vie yhtä paljon tai enemmän aikaa kuin tilalle tehty maataloustyö, - sivutoiminta, joka vie vähemmän aikaa kuin tilalle tehty maataloustyö. Haltija, joka on myös tilan johtaja Yksittäisen haltijan muut perheenjäsenet, päätoimintana Yksittäisen haltijan muut perheenjäsenet, sivutoimintana Tilalla vakinaisesti työskentelevät perheen ulkopuoliset, päätoimintana Tilalla vakinaisesti työskentelevät perheen ulkopuoliset, sivutoimintana V ii) Muun suoraan tilaan liittyvän ansiotoiminnan osuus Prosenttiosuus tilan lopputuotoksesta Suoraan tilan toimintaan liittyvän muun ansiotoiminnan osuus tilan tuotoksesta arvioidaan muun ansiotoiminnan osuutena tilan kokonaisliikevaihdon ja suorien tukien yhteenlasketussa summassa asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaan seuraavasti: Muun tilaan suoraan liittyvän ansiotoiminnan liikevaihto SUHDELUKU = Tilan kokonaisliikevaihto (maataloustoiminta ja muu tilaan suoraan liittyvä ansiotoiminta) + suorat tuet VI MAASEUDUN KEHITTÄMISTUKI Tilalla on hyödynnetty vähintään yhtä seuraavista maaseudun kehittämistoimenpiteistä viimeksi kuluneiden 3 vuoden aikana Asetuksen (EY) N:o 1305/2013 III osaston 1 luvussa säädetyt toimenpiteet, joiden mukaista tukea viljelijä saa. Kerätään tietoja siitä, onko tilalla hyödynnetty jotakin seuraavista maaseudun kehittämistoimenpiteistä viimeksi kuluneiden 3 vuoden aikana viimeisimmässä lainsäädännössä vahvistettujen tiettyjen vaatimusten ja sääntöjen mukaisesti. Viljelijöiden osallistuminen elintarvikkeiden laatujärjestelmiin Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät Natura tuet ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät tuet 6 Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Natura tuet ja vesipuitedirektiivin mukaiset tuet Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuet Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet Luonnonmukainen viljely Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Luonnonmukainen maatalous Eläinten hyvinvointia edistävät tuet Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Eläinten hyvinvointi Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja ennalta ehkäisevät toimet 6 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, , s. 1). FI 18 FI

20 Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja aiheellisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen Metsitys ja metsämaan muodostaminen Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Metsitys ja metsämaan muodostaminen Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Peltometsätalousjärjestelmien käyttöönotto Metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Metsäpaloista, luonnonkatastrofeista ja muista katastrofeista metsille aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäiseminen ja korjaaminen Investoinnit, joilla parannetaan metsäekosysteemien häiriönsietokykyä ja ympäristöarvoa Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Investoinnit, joilla parannetaan metsäekosysteemien kestävyyttä ja ympäristöarvoa Investoinnit metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Investoinnit uusiin metsätalouden tekniikoihin sekä metsätuotteiden jalostukseen, käyttöönottoon ja kaupan pitämiseen Tuet alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Tuet alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia tai muita erityisrajoitteita Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelu Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Metsätalouden ympäristö- ja ilmastopalvelut ja metsien suojelu Riskienhallinta Asetuksen (EU) N:o 1305/ artikla: Riskienhallinta VII MAATILOJEN MAANHOITO- JA LANNANKÄSITTELYKÄYTÄNNÖT Peltojen (avomaa) maanmuokkausmenetelmät Tavanomainen maanmuokkaus Pellon käsittely tavanomaisella maanmuokkauksella, johon kuuluu ensimmäisenä maanmuokkaustoimenpiteenä maan kääntäminen yleensä siipiauralla tai lautasauralla ja sen jälkeen lautasäkeellä. Säilyttävä (kevennetty) maanmuokkaus Pellon käsittely säilyttävällä (kevennetyllä) maanmuokkauksella, joka on menetelmä tai järjestelmä, jossa maata ei yleensä käännetä, niin että maan pinnalle jää kasvinjätteitä (vähintään 30 prosenttia) eroosion torjumiseksi ja kosteuden säilyttämiseksi. Auraton viljely (lukuun ottamatta monivuotisten kasvien peittämiä peltoaloja (avomaa)) Peltoa ei muokata sadonkorjuun ja kylvön välillä. Peltojen (avomaa) kasvipeite FI 19 FI