Helsingin kaupunki Esityslista 6/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2016 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA ESITYSLISTA KOKOUSKUTSU Kokousaika klo 16:30 Kokouspaikka Lautakunnan sali, Kansakoulukatu 3 Käsitellään Tällä esityslistalla mainitut asiat

2 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2016 Asia Sivu VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 2 Ilmoitusasiat 2 ASEMAKAAVAOSASTO 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Jätkäsaaren talletusvarasto Bunkkerin ja naapurikorttelien asemakaavan muutokseksi (nro 12173) (a-asia) 3 LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 1 Bunkkerinkujan ja Hampurinkujan alueen alustava liikennesuunnitelma (a-asia) 20 YLEISSUUNNITTELUOSASTO 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnista (b-asia) 23 ASEMAKAAVAOSASTO 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon asettamiseksi Pasilan, Pohjois-Pasilaan (nro 12388) (b-asia) 3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntalaisaloitteesta, jossa esitetään Humalistonkadun länsiosan muuttamista Toivo Kärjen kaduksi (14. kaup.osa) (b-asia) LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 2 Kauppatorin ja Lyypekinlaiturin pysäköintisuunnitelma (b-asia) 34 3 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle toivomusponnesta, joka koskee HSL:n lipunhintojen korotuksia ja Raide-Jokerin kiirehtimistä (b-asia) 39 VIRASTOPÄÄLLIKKÖ/KSV

3 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 41

4 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Vp/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus päättää todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla lautakunta päättää valita pöytäkirjantarkastajaksi jäsen Loukoilan ja varatarkastajaksi jäsen Anderssonin. Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Vp/2 2 Ilmoitusasiat Päätösehdotus Kaupunginvaltuusto (Kvsto) Kvsto Kaupunginhallitus (Khs) Khs päättää merkitä tiedoksi. Punavuoren tontin 114/16 asemakaavan muuttaminen (nro 12110; Punavuorenkatu 16, Ajurien tallit) HEL T Linkki pöytäkirjaan Katajanokan tonttien 147/7 ja 11 rakennuskiellon pidentäminen, nro HEL T Linkki pöytäkirjaan Esittelijä virastopäällikkö Mikko Aho Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tarkistettu esitys Jätkäsaaren talletusvarasto Bunkkerin ja naapurikorttelien asemakaavan muutokseksi (nro 12173) (a-asia) HEL T Ksv 0846_4, karttaruutu Esitysehdotus esittää kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin tontin 5, korttelin tontin 3, korttelin tonttien 2 ja 3, korttelin 20812, osa korttelia ja katu- ja satama-aluetta sekä uusien muodostuvien kortteleiden ja asemakaavan muutosehdotuksen nro hyväksymistä. Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti kaavaselostuksesta. Samalla lautakunta päättää että tehdyt muutokset ovat olennaisia, joten ehdotus tulee asettaa uudelleen nähtäville. että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää ehdotuksesta uudelleen tarvittavat lausunnot valtuuttaa kaupunkisuunnitteluviraston tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä. Tiivistelmä Asemakaavassa muutetaan kolmea vuonna 2009 lainvoiman saaneen asemakaavan korttelia sekä joitain katu- ja satama-alueita. Kaavassa Jätkäsaareen muodostuu yksi uusi liikerakennusten kortteli. Sataman vanha talletusvarasto Bunkkeri on nykyisessä asemakaavassa osoitettu liikunta- ja kulttuurikäyttöön. Kaupunki järjesti Bunkkerista hankintakilpailun, jonka voittaneen työn pohjalta bunkkerin tontin osalta asemakaava on laadittu. Kaava mahdollistaa Bunkkeriin uimahallin ja liikuntatiloja yhteensä noin k-m2. Bunkkerista puretaan kaksi kerrosta koko alalta ja keskeltä kaikki kerrokset ensimmäistä lukuun ottamatta. Kolme ensimmäistä kerrosta on varattu liikuntatiloille, neljäs osittain liikuntatiloille ja pääosin apu- ja teknisiksi tiloiksi. Vanhan bunk-

7 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Esittelijän perustelut kerin viidennestä kerroksesta ylöspäin on varattu asumiselle, jota on maksimissaan kymmenen kerrosta. Asuminen muodostaa tiiviin umpikorttelin, jonka keskelle jää suojainen piha. Uutta asuntokerrosalaa on k-m2, joka vastaa noin 500 asukasta. Korttelin halkaisee uusi katu Bunkkerinkuja, jonka kautta hoidetaan Bunkkerin asuntojen ja liikuntatilojen ajoyhteys. Koulukortteli rajautuu uuden kadun vuoksi omaksi korttelikseen, jonka vuoksi se on jouduttu lisäämään kaava-alueeseen. Koulukorttelin aluerajaukset ja määräykset noudattavat yleisen arkkitehtikilpailun voittaneen työn ratkaisuja. Lisäksi on tehty teknisiä muutoksia jo rakennettuun kortteliin Rionkatua on korttelin eteläpuolisella osuudella levennetty 0,5 metrillä mm. pelastusajoneuvojen toimintaedellytysten parantamiseksi. Helsingin kaupunki omistaa asemakaava-alueen. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Kaavaratkaisu on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukainen ja edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista. Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin uuden yleiskaavaehdotuksen mukainen (kaupunkisuunnittelulautakunta ). päätti lähettää päivätyn 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin tontin 2 ja korttelin sekä katualueiden (muodostuu uusi kortteli 20821) asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Lisäksi lautakunta päätti antaa seuraavan jatkosuunnitteluohjeen: Nähtävillä olon yhteydessä tutkitaan puurivin tai muun istutuksen osoittamista Rionkadulle ja mikäli tarpeen katualueen ulottamista kaava-alueeseen. Jatkoselvittelyssä puuriville ei löytynyt tilaa. Rionkatu on vain 14,5 metriä leveä. Kaavassa Bunkkerin rakennusoikeudesta valtaosa oli julkista rakentamista varten (y = k-m2). Julkisten tilojen määrä supistui kuitenkin jatkossa niin paljon, ettei hanketta saataisi silloisen asemakaavaehdotuksen mukaisella rakennusoikeudella toteutettua. Asuntokerrosalaa Bunkkeriin oli ehdotuksessa varattu k-m2.

8 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Alueen lähtökohdat ja nykytilanne Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana Kaupunki järjesti vuonna 2015 toteutuskilpailun, jonka avulla etsittiin Bunkkeri-rakennukselle ostajaa, joka toteuttaisi rakennukseen alueen koululaisia, asukkaita sekä liikuntaseuroja palvelevat liikuntatilat ja uimahallin. Lisäksi Bunkkeriin oli mahdollista ehdottaa asuntoja tai muita tiloja. Kilpailuun tuli yksi ehdotus, jonka pohjalta kaupunki on pyytänyt hankkeesta tarjouksen. Bunkkerin osalta asemakaava noudattaa ehdotuksen ratkaisuja. Alue sijaitsee Jätkäsaaressa, Helsingin Sataman Länsiterminaalin välittömässä läheisyydessä. Terminaalirakennus ja laivalaiturit sijaitsevat alueen kaakkoispuolella. Kuusikerroksinen, sataman vanha talletusvarasto Bunkkeri on valmistunut Bunkkerin nykyinen kerrosala on k-m². Rakennus on jo Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavassa osoitettu liikuntatoimintojen käyttöön ja sen eteläpuolelle on laadittu asemakaava koko eteläistä Helsinkiä palvelevasta Jätkäsaaren liikuntapuistosta. Alue on tällä hetkellä väliaikaiskäytössä pysäköintialueena ja Staran varikkona. Verkkokauppa.com Bunkkerin itäpuolella on aloittanut toimintansa alueella korttelissa vuonna Bunkkerin länsipuolella on koulutontti ja pohjoispuolella lastentalotontti. Kaava-alue liittyy rakenteilla olevaan Hietasaaren asuntovaltaiseen kerrostaloalueeseen. Osalla aluetta on voimassa asemakaava nro 8043 (vahvistettu ). Kaavan mukaan alue on satama-aluetta. Osalla aluetta on voimassa asemakaava nro (hyväksytty ). Kaavan mukaan alue on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, asuinkerrostalojen korttelialuetta sekä toimitilarakennusten korttelialuetta. Korttelissa on voimassa asemakaava nro (hyväksytty ). Kaavan mukaan alue on toimitilarakennusten korttelialuetta. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista kannanotoista ja lausunnoista sekä vastineet niihin. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 ) esitti kaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen jälkeen asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä

9 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Lausunnot Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Helen Sähköverkko Oy, Helsingin Satama, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), kiinteistölautakunta, liikuntalautakunta, opetusvirasto, pelastuslautakunta, yleisten töiden lautakunta ja ympäristölautakunta. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitettiin, että koulun ja sen pihan sijoittaminen sataman läheisyyteen ei ole perusteltua. Helsingin Satama Oy:n lausunto kohdistui mahdolliseen ristiriitaan kaavaratkaisun ja satamatoimintojen välillä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lausunto kohdistui kaavaratkaisun korkeusasemiin. Kiinteistölautakunnan lausunto kohdistui Bunkkeri-hankkeeseen monipuolisesti ja toteaa, että tontinluovutus edellyttää tavanomaisesta tontinluovutuksesta sekä asuntohankkeiden toteuttamisesta merkittävästi poikkeavaa menettelyä. Liikuntalautakunta toteaa, että Bunkkeri palvelee Jätkäsaaren kaupunginosan lisäksi koko eteläistä ja läntistä kantakaupunkia, joten sillä on huomattava merkitys koko kaupungin liikuntapalveluille. Opetusvirasto toteaa lausunnossaan, ettei peruskoulun sijoittaminen bunkkeriin ole hyvä ratkaisu. Sen sijaan Jätkäsaaren koulujen sisäliikuntatilojen sijoittamista virasto pitää kannatettavana. Pelastuslautakunnan lausunnossa vastustettiin townhouse-tyyppisten asuntojen rakentamista Bunkkerin katolle. Yleisten töiden lautakunnan lausunto korosti liikenneturvallisuuden huomioonottamista kaavahankkeessa. Ympäristölautakunta toteaa, että Tyynenmerenkatuun rajoittuva alue, jota kaavailtiin koulun pihaksi, ei sovellu melulle ja epäpuhtauspäästöille herkkien ryhmien, kuten lasten käyttöön. Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa. Kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset:

10 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Kaava-aluetta on laajennettu ottamalla mukaan Bunkkerin länsipuolisen koulukorttelin ja Rionkadun länsiosan ja kapea kaistale Bunkkerin pohjoispuolista koulutonttia. Lisäksi Tyynenmerenkadun länsireunan linjausta on muutettu vähäisessä määrin ja Bunkkerin eteläpuoliseen aluetta on laajennettu sen eteläkärjessä. Hyväntoivonkadulta itään on johdettu uusi katu Bunkkerinkuja. Bunkkerin käyttötarkoitusta on muutettu. opetus-, urheilu- ja asuinrakennusten korttelialue on muutettu urheilutoimintaa palvelevien rakennusten sekä asuinrakennusten korttelialueeksi. Aiemmin julkista rakentamista oli k-m2, nyt k-m2. Vastaavasti asuinala on kasvanut kerrosneliöstä kerrosneliöön. Rakennuksen maksimikorkeus on kasvanut tasosta +43 tasoon +58. Korttelin koko on pienentynyt ja käyttötarkoitus muuttunut. Aiemmin koulun pihaksi ja pysäköintirakennukseksi merkitty kortteli (YOU-1) on muutettu liikekortteliksi ja aukiotilaksi. Aukiolle sallitaan raitiovaunujen kääntöympyrä. Hietasaarenkujalla huoltoliikennemerkintä on poistettu. Tarkemmat perustelut Kaavaratkaisun kustannukset Jatkotoimenpiteet Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta. Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset on pääosin esitetty Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavassa nro ja suunnittelu sekä rakennustyöt on jo osin toteutettu. Kaava-alueen toteuttamiskustannuksia muodostuu edellä mainitun lisäksi Bunkkerinkujan katualueen ja Bunkkerin eteläpuolisen aukion rakentamisesta yhteensä noin 1 1,5 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää tehtyjen muutosten johdosta lausunnot seuraavilta tahoilta: Helen Sähköverkko Oy, Helsingin Satama Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), kiinteistölautakunta/-virasto, liikuntalautakunta/-virasto, opetuslautakunta/-virasto, pelastuslautakunta, yleisten töiden lautakunta/rakennusvirasto ja ympäristölautakunta/-keskus sekä muut mahdollisesti tarvittavat lausunnot.

11 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Kaavamuutoksen johdosta ei maanomistajille koidu merkittävää hyötyä, joten kaupunginhallituksen ( 685) tekemän päätöksen mukaiselle maankäyttösopimusmenettelylle ei ole tarvetta. Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, puhelin: matti.kaijansinkko(a)hel.fi Liitteet 1 Sijaintikartta Ilmakuva Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu Havainnekuva Tilastotiedot 7 Vuorovaikutusraportti liitteineen , täydennetty Osa päätöshistoriaa Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Tiedoksi Kaupunginkanslia/Erroll, Hakola Päätöshistoria Kiinteistölautakunta HEL T Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Länsisataman Jätkäsaaren Bunkkeria ja sen lähikortteleita koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta nro seuraavan lausunnon: Maanomistus ja -hallinta Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,3 hehtaaria. Kaava-alue on pääosin kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Kaava-alueen toimitilatontti (KTY) 20812/3 on yksityisessä omistuksessa ja toimitilatontti 20812/5

12 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 on vuokrattu pitkäaikaisesti yksityiselle toimijalle. Mainitut tontit on rakennettu. Kaava-alueen kortteliin nro sijoittuu vanha massiivinen betonirakenteinen talletusvarasto Bunkkeri, joka on valmistunut Rakennus on kiinteistöviraston tilakeskuksen hallinnassa. Rakennuksesta on vuokrattu tiloja kaupungin hallintokunnille ja yksityisille toimijoille. Vuokrasopimukset irtisanotaan ennen nyt puheena olevan kaavamuutoksen mukaisen saneeraushankkeen aloittamista. Bunkkerissa tällä hetkellä toimiva Staran työtukikohta siirtyy Jätkäsaarenkallion alueelle rakenteilla oleviin kalliotiloihin. Kalliotilat valmistunevat vuoden 2016 alussa. Yleistä kaavaehdotuksesta Käsiteltävä asemakaavan muutosehdotus tekee mahdolliseksi sen, että Bunkkeriksi nimettyyn rakennukseen voidaan sijoittaa monipuolinen palvelukokonaisuus: liikunta- ja kulttuuripalveluja, opetustointa, liiketiloja ja asuntoja. Kiinteistötoimen näkemyksen mukaan julkisten palveluiden monitoimirakennuksena Bunkkeri palvelisi erinomaisesti sekä Jätkäsaarta paikallisesti että kaupunkitasolla koko eteläistä Helsinkiä. Lisäksi olemassa olevan rakennuksen katolle osoitettu asuinrakennusoikeus (4 800 k-m²) mahdollistaa tavanomaiseen asuntotarjontaan nähden poikkeuksellisten asuntoratkaisujen toteuttamisen, joka osaltaan herättänee mielenkiintoa Jätkäsaaren uutta asuin- ja toimitila-aluetta kohtaan. Bunkkeri on erittäin suuri julkinen rakennus jopa Helsingin mittakaavassa. Julkisten monikäyttötilojen osuudeksi on asemakaavassa osoitettu k-m². Tästä syystä on asemakaavassa ja hankesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota siihen, että Bunkkeria lähestyttäessä sen pääsisäänkäynti nousee selkeästi esiin muusta kaupunkirakenteesta. Bunkkerin eteläpuolella oleva Länsisatamankuja on muotoiltava Bunkkerin pääsisäänkäynnin kohdalla selvästi aukiomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa on yhtenäinen korkealuokkainen pinnoite. Aukion ja kevyen liikenteen väylien pinnoitteen on jatkuttava myös tontille Bunkkerin ulkoseinään saakka. Tämän onnistumiseksi on suunniteltava huolellisesti Bunkkerin julkisivukorkojen liittyminen luontevasti ympäristön vaihtelevaan korkomaailmaan, kuten eteläpuolen aukioon, sitä kautta Tyynenmerenkatuun ja ympäröiviin kevyen liikenteen väyliin. Varsinkin eteläpuolella on vältettävä korkoratkaisuja, jotka johtavat portaiden rakentamiseen. Liikennesuunnittelussa on ratkaistava samaten Bunkkerin lähestyminen. Huoltoajolle on osoitettava jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta turvalliset ja tunnistettavat reitit ja lastin purkupaikat.

13 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Palo- ja pelastustoimelle on oltava selkeät lähestymissuunnat. Sekä pääsisäänkäynnin että asuntojen sisäänkäynnin luokse on osoitettava taksien ja muun henkilöautoliikenteen saatto- ja jättöpaikat. Bunkkerille ja sen eri sisäänkäynneille annettavien osoitteiden on oltava lähestymisen kannalta loogisia. Bunkkerin ja siihen liittyvien asuntojen toteuttamisesta Lopuksi Bunkkerin saneeraamista koskeva hankesuunnitelma on parhaillaan valmisteilla kiinteistöviraston tilakeskuksessa. Tilakeskuksen tavoitteena on saattaa hankesuunnitelma kiinteistölautakunnan käsiteltäväksi syksyn 2013 aikana. Hankesuunnitelman hyväksymisestä päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Bunkkerin saneeraaminen monitoimitaloksi edellyttää merkittäviä investointeja. Hankkeen alustava kustannusarvio on noin milj. euroa (alv 0 %). Muun ohella korkeista investointikustannuksista johtuen hankkeen rahoitus lieneekin tarkoituksenmukaista järjestää kaupungin budjetin ulkopuolisin varoin. Tällöin kaupunki perustaisi olemassa olevan rakennuksen omistamista ja hallinnointia varten erillisen kiinteistöyhtiön, jolle rakennus (apportina) siirretään. Yhtiö rahoittaisi investoinnit alkuvaiheessa rahoituslaitoksilta otettavilla lainoilla ja saa lainakulujen sekä ylläpitokulujen kattamiseksi tuloja tiloihin vuokralaisiksi tulevilta kaupungin hallintokunnilta sekä mahdollisilta ulkoisilta vuokralaisilta. Lainarahoituksen järjestäminen edellyttänee tällöin kaupungin omavelkaisen takauksen antamista perustettavalle yhtiölle. Bunkkerin katolle suunniteltujen asuntojen toteuttaminen ja niitä koskeva tontinluovutus edellyttää tavanomaisesta tontinluovutuksesta sekä asuntohankkeiden toteuttamisesta merkittävästi poikkeavaa menettelyä. Asunnoista saatavilla tuloilla voidaan kuitenkin kattaa osa Bunkkerin saneeraamisesta aiheutuvista kustannuksista. Bunkkerin katolle sijoittuvan asuinrakennusoikeuden luovuttaminen edellyttänee hyvin laajoja sopimusjärjestelyjä (mm. hallinnanjako- ja yhteisjärjestelysopimukset), urakkarajojen tarkkaa määrittelyä sekä erillisen asuntoyhtiön perustamista kaupungin toimesta. Bunkkerin tontti (20811/1) tulee todennäköisesti luovuttaa edellä mainitulle kiinteistöyhtiölle ja asuntoyhtiölle omistusoikeuksin. Edellä mainittuja yhtiö- ja omistusjärjestelyjä koskeva asia saatetaan kiinteistölautakunnan ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi viimeistään kevään 2014 aikana, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy Bunkkerin saneeraamista koskevan hankesuunnitelman.

14 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Korttelin nro (KTY) rakennusoikeutta ja tonttijakoa muutetaan vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Tonteille ei siten osoiteta lisärakennusoikeutta. Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Esittelijä Lisätiedot vs. osastopäällikkö Esko Patrikainen Sami Haapanen, toimistopäällikkö, puhelin: sami.haapanen(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Asemakaava-alueen katujen mitoitus on suunniteltava niin, että ajoturvallisuuden vaatimat näkymät, kävely-yhteydet, ajoluiskat sekä pintakuivatuksen vaativat korot on mahdollista toteuttaa kaavan mukaisilla katualueilla. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. Esittelijä Lisätiedot kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anu Kiiskinen, aluesuunnittelija, eteläinen suurpiiri, puhelin: anu.kiiskinen(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi Helsingin Satama -liikelaitos HEL T

15 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Kaupunkisuunnitteluviraston valmistelussa olevasta otsikossa mainitusta asemakaavamuutosehdotuksesta Helsingin Satama lausuu seuraavaa: Käsittelyssä oleva asemakaavamuutos on osa kaupunginvaltuuston hyväksymää Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavaa( nro 11770), josta satamalautakunta on antanut lausuntonsa Lausunnossa on painotettu mm. että Jätkäsaaren suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon sataman edellyttämät erityistarpeet, toimintaedellytykset ja sen vaikutus lähiympäristöön sekä varauduttava sen kehittämiseen tulevaisuudessa. Nyt esillä olevassa kaavamuutosehdotuksessa on esitetty kortteliin opetus-, urheilu- ja asuintoimintaa, kortteliin opetus- ja urheilutoimintaa ja kortteliin toimitiloja. Kaavaa laadittaessa ja sen toteuttamisen yhteydessä on varmistettava, että kaavaehdotuksen mukainen toiminta ei ole ristiriidassa satamatoiminnan kanssa. Maankäytössä tulee erityisesti asuin- ja opetuskäytön kortteleissa estää alusliikenteen ja Tyynenmerenkadun ajoneuvoliikenteen melun ja päästöjen levittäytyminen kortteleihin. Ratkaisua voi osaltaan helpottaa Tyynenmerenkadun ajoneuvoliikenteen ohjaaminen myös muille kokoojakaduille kuten Atlantinkadulle ja Länsisatamankadulle. Tyynenmerenkadun ja sataman läheisyyteen tulee kaava-alueella sijoittaa toimintoja, jotka ovat mahdollisimman vähän herkkiä liikenteen ja alusten aiheuttamalle melulle. Suunnittelualueen tulee vähintäänkin olla omavarainen pysäköintiratkaisujen suhteen. Etenkin Tyynenmerenkadulla laivojen tuloaikoina ajoneuvomäärä on suurimmillaan, mikä edellyttää riittäviä, sujuvia ja joustavia liikennejärjestelyjä niin Jätkäsaaressa kuin siihen liittyvillä liikennealueilla. Sataman liikenneyhteyksien turvaamiseksi on pääkatujen katualueen tilavaraukset suunniteltava kaikki liikennemuodot huomioiden, ja mikäli alueelta suunnitellaan liittymiä Tyynenmerenkadulle, ne on suunniteltava alisteisiksi Tyynenmerenkadulle. Länsisatamassa toimivan sataman laivaliikenne suuntautuu tällä hetkellä pääasiassa Tallinnaan ja liikenne Länsiterminaalista on lisääntynyt vuosittain. Vuonna 2012 Länsiterminaalin kautta kulki noin 5,8 miljoonaa matkustajaa, vilkkaimpina päivinä jopa matkustajaa päivässä ja reilut miljoona ajoneuvoa vuodessa. Terminaalista on päivittäin keskimäärin 10 laivalähtöä. Satamatoimintaa ohjaa mm. voimassa oleva ympäristölupa. Matkustajasatamien sijainti Helsingin keskustassa tai aivan keskustan tuntumassa on merkittävä vetovoimatekijä kaupungille. Helsingissä vie-

16 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 railevat laivamatkustajat saapuvat suoraan ydinkeskustan palvelujen ja nähtävyyksien sydämeen ja matkalle lähdettäessä keskustan matkustajaterminaalit ovat helposti saavutettavissa. Helsingin Satama tarjoaa, ja pyrkii tulevaisuudessakin tarjoamaan, edellytykset Helsingin keskustassa ja keskustan tuntumassa olevien satamien ylläpidolle ja varustamoiden liiketoiminnan kehittämiselle. Helsingin Satama onkin laatinut vuoden 2012 aikana satamanosien kehittämisohjelman, jonka mukaisesti Länsisatama on paras satamanosa lisätä kapasiteettia tyydyttämään kasvavan matkustajalauttaliikenteen tarpeita. Länsisatamaan on suunnitteilla merkittäviä investointeja vuosien välisenä aikana. Jotta Länsisataman mahdollisuudet saadaan hyödynnetyksi, on myös katu- ja liikenneverkon läpäisykykyä sekä Jätkäsaaressa että siihen liittyvillä alueilla kehitettävä. Lisätiedot Satu Lehtonen, suunnittelupäällikkö, puhelin: satu.lehtonen(a)hel.fi Opetusvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää opetusvirastolta lausuntoa päivätystä Jätkäsaaren talletusvarasto Bunkkerin ja naapurikorttelien asemakaavan muutosehdotuksesta. Alue sijaitsee Jätkäsaaressa, Länsiterminaalin välittömässä läheisyydessä, Tyynenmerenkadulla. Sataman vanha talletusvarasto Bunkkeri on nykyisessä asemakaavassa osoitettu liikunta- ja kulttuurikäyttöön. Asemakaavan muutos mahdollistaa Bunkkeriin sijoitettavan myös opetustoiminnan tiloja. Asemakaavan muutos mahdollistaa lisäksi townhouse-korttelin rakentamisen Bunkkerin katolle. Kaava mahdollistaa koulun tai oppilaitoksen pihan rakentamisen Bunkkerin eteläpuolelle niin, että korotetun pihan kautta päästään bunkkerin toiseen kerrokseen esteettömästi. Sisäänkäynti asuntoihin voidaan järjestää Bunkkerin pohjoispuolelta omilla porrashuoneilla. Opetusvirasto toteaa, että sataman välitön läheisyys ei puolla peruskoulun sijoittamista Bunkkeriin. Myös Helsingin Satama on ottanut saman kannan. Ympäristökeskus on todennut koulujen ja niiden pihojen olevan ns. herkkiä kohteita, joiden ympäristöolosuhteisiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska lapset ovat tavallista herkempiä liikenteen ilmanlaatu- ja meluhaitoille. Koulupihalle tulee löytää herkälle kohteelle soveltuvampi ja liikenteen päästöiltä suojaisempi sijainti kauempaa sa-

17 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 tama- ja katualueesta. Pihan sijoituksessa tulee huomioida myös vanhan kaatopaikka-alueen sijainti ja kunnostussuunnitelmat. Opetuslautakunta on lausunnossaan todennut Bunkkerin soveltuvan toisen asteen koulutuksen käyttöön opetuslautakunta on tarkentanut lausuntoaan todeten Bunkkerin soveltuvan hyvinvointialojen käyttöön. Tarve on 600 opiskelijapaikkaa. Bunkkerin sijainti on maantieteellisesti ja liikenteellisesti hyvä. Sijoittamalla 2. asteen koulutustoimintaa Bunkkeriin saadaan myös kustannussäästöjä välituntipihan ja pysäköintilaitoksen rakentamatta jättämisellä. Bunkkeriin suunniteltuun toisen asteen hyvinvointialojen koulutukseen liittyy oleellisesti asiakastoiminta. On luontevaa ohjata kaikki oppilaitoksen henkilöliikenne pääsisäänkäynnin kautta. Suora kulku ulkoa toiseen kerrokseen ei tässä ratkaisussa ole edes toivottava. Bunkkeriin sijoittuvat myös alueen tulevien peruskoulujen liikuntatilat. Lisäksi rakennus tulee toimimaan myös Jätkäsaaren ulkopuolelta tulevien lasten uinti- ja liikunnan opetuksen käytössä. Tähän liittyvän tilausbussiliikenteen kulku tulee järjestää turvallisesti. Lapset eivät saa joutua ylittämään liikenneväyliä bussista poistuessaan tai siihen noustessaan. Bunkkerin liikuntatilojen sisäänkäynti tulee suunnitella siten, että edessä voi samanaikaisesti olla vähintään 3 tilausbussia. Lisätiedot Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, puhelin: kaisa.nuikkinen(a)hel.fi Liikuntalautakunta HEL T Päätös Liikuntalautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Jätkäsaaren Bunkkeria ja naapurikortteleita koskeva asemakaavan muutosehdotuksesta nro seuraavan lausunnon: Asemakaava muutosehdotus mahdollistaa Bunkkeriin sijoitettavien nykyisen asemakaavan mukaisten liikuntapalveluiden lisäksi opetustoimen tilojen sijoittamisen sekä asumisen sijoittamisen rakennuksen katolle. Bunkkerin eteläpuolelle saa sijoittaa Bunkkerin toimintoja palvelevan pihan sekä maanalaista pysäköintiä. Lisäksi asemakaavan muutosehdotuksessa Verkkokaupan kortteliin on tehty teknisluonteinen asemakaavamuutos.

18 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Muutosalueen pinta-ala on 2,3 hehtaaria ja kokonaiskerrosala on k-m², joka jakautuu liikunta-, kulttuuri- ja opetustoimentiloihin ( k-m²), asuntoihin (4 800 k-m²) sekä toimitilakortteliin ( k-m²). Voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna rakennusoikeus kasvaa asuntojen rakennusoikeuden k-m² verran. Bunkkeri on Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen omistuksessa. Bunkkerin tarve- ja hankesuunnitelmien laatiminen tapahtuu Tilakeskus-vetoisesti. Liikuntalautakunta käsitteli Bunkkerin hanketta kokouksessaan Lausunnossaan kiinteistövirastolle lautakunta totesi: Nopeasti kehittyvä uusi kaupunginosa ympäristöineen, uusine asukkaineen ja kouluineen edellyttää riittävien liikuntatilojen tarjoamista. Alueen asukasmäärä vastaa pientä suomalaista kaupunkia. Monitoimitalo Bunkkeri palvelee Jätkäsaaren kaupunginosan lisäksi koko eteläistä ja läntistä kantakaupunkia, joten sillä on huomattava merkitys koko kaupungin liikuntapalveluille. Rakennus sijaitsee tulevan Jätkäsaaren liikuntapuiston vieressä ja muodostaa sen kanssa toimivan kokonaisuuden. Helsingin alueella on nykyiselläänkin tarvetta Bunkkerin kaltaiselle monitoimihallille vapaaharjoittelun, ohjatun liikunnan ja liikuntaseurojen käyttöön. Uusien tilojen aikaansaama liikunnan harrastamisen kasvu lisää omalta osaltaan kuntalaisten psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia ja on siten myös tärkeä osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Bunkkerin uimahallin käyntimäärätavoite on käyntikertaa vuodessa. Bunkkeriin tuleva uimahalli helpottaa oleellisesti Helsingissä olevaa vesipinta-alan puutetta sekä uimaopetuksen, uintiseurojen, vesijuoksijoiden, vesivoimistelijoiden että kuntouimareiden harjoitustilatarvetta. Uimahalli on liikuntainvestointi, joka johtaa selvästi liikunta-aktiivisuuden kasvuun kaikissa ikäryhmissä. Uimahallien käyntikerrat uusissa halleissa ylittävät yleensä asetetut tavoitteet. Tarveselvityksessä on uimahallin osalta saavutettu toivottu vesipintaala. Suunnitelmissa on esitetty pääallas, jossa on seitsemän 25 metrin rataa sekä vapaata tilaa myös vesijuoksulle ja vesivoimistelulle. Suunnitelmassa on myös opetusallas, monitoimiallas ja kahluuallas. Allastilat antavat myös hyvät mahdollisuudet vapaamuotoiseen virkistäytymiseen ja viihtymiseen uimahalliympäristössä. Hallin jatkosuunnittelussa hankeselvityksen yhteydessä tulee varmistaa, että uimahallin vaatimalle vedenkäsittelylle ja ilmanvaihdolle sekä aputiloille varataan riittävät tilavaraukset. Bunkkerin liikuntatilat tulevat palvelemaan ainakin kahdenkymmenen eri lajin harrastajia. Suurimpina lajeina tulevat olemaan telinevoimistelu,

19 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 eri sisäpalloilulajit, kamppailulajit, tanssiliikunta ja kuntosaliharjoittelu. Liikuntaseuratoiminnan ja muun ohjatun toiminnan lisäksi se tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia omatoimiseen liikunnanharrastamiseen lasten perusliikuntataitojen opettelusta itsenäiseen juoksuharjoitteluun. Viereiseen kouluun ei toteuteta erikseen liikuntatiloja, vaan se käyttää päivisin Bunkkerin liikuntasaleja. Tilojen arvioitu käyntimäärä on yli käyntikertaa / vuosi. Bunkkeria voidaan verrata liikuntatilojen osalta lähinnä Liikuntamyllyyn ja Töölön kisahalliin, jotka liikuttavat vuodessa ihmisiä yhteensä yli miljoonan liikuntasuorituksen edestä. Uimahallitilojen ja liikuntatilojen arvioitu vuosivuokra on euroa. Tämän lisäksi tulevat henkilöstökulut, arviolta euroa vuodessa. Toiminnan aloittamisen yhteydessä on myös varauduttava vähintään euron irtokalustus ja varustehankintoihin. Liikuntavirastolla ei ole nykyisentasoisessa raamissa mahdollista järjestellä toimintojaan niin, että Bunkkerille voitaisiin osoittaa sen tarvitsema rahoitus. Hankkeen koko arvioituun kustannukseen on saatava erillismääräraha toteuttamisajankohdan käyttötalouteen sekä tarvittaviin investointeihin. Liikuntalautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Esittelijä Lisätiedot liikuntajohtaja Anssi Rauramo Hanna Lehtiniemi, arkkitehti, puhelin: Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon. Bunkkeriin tulee sijoittumaan liikunta-, kulttuuri - ja opetustoimentiloja ja kattotasolle myös asuntoja. Aiemmissa suunnitelmissa tarkoitus oli sijoittaa bunkkeriin myös peruskoulun tilat, mutta sittemmin hankkeesta on luovuttu ja peruskoululle kerrotaan kaavoitettavan tonttia bunkkerin länsipuolelle. Kaavaselostuksen mukaan bunkkeriin voi jatkossa sijoittua toisen asteen oppilaitos tai yksityinen koulu. Bunkkerin eteläpuolelle on esitetty koulutiloihin liittyvän pihan rakentamista varten tontti. Pihatontin kohdalla alkaa meritäyttöalue, joka on tutkimusten mukaan pääosin jätetäyttöä. Kaatopaikan kunnostussuunnit-

20 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 telu on kaavaselostuksen mukaan kesken eikä piha-alueen maaperän kunnostusratkaisu ole vielä tiedossa. Pihatonttia koskevat melusuojausmääräykset ja 20 metrin etäisyysvaatimus Tyynenmerenkatuun nähden. Tyynenmerenkadun liikennemäärän ennustetaan vuonna 2030 olevan ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on matkustajalaivojen kautta kulkevan rekkaliikenteen vuoksi 20 % eli huomattavan korkea. Liikenteen melu ja pakokaasupäästöt heikentävät huomattavasti kadun varren ympäristöolosuhteita. Liikenteen lisäksi aluetta kuormittavat laivojen melu ja päästöt. Ympäristölautakunnan mielestä bunkkerin eteläpuolinen Tyynenmerenkatuun rajoittuva alue ei sovellu melulle ja epäpuhtauspäästöille herkkien ryhmien kuten lasten käyttöön, mikä tulee huomioida opetuskäytön suunnittelussa. Esittelijä Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Pelastuslautakunta HEL T Päätös Pelastuslautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon koskien Jätkäsaaren Bunkkeria ja naapurikortteleita koskeva asemakaavan muutosehdotusta (nro 12173). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta ja laajennusta suunniteltaessa on huomioitava, että rakennuksen on täytettävä kokonaisuutena sille asetetut paloturvallisuusmääräykset. Olemassa olevan rakennuksen korkeus on lähes 40 metriä, minkä päälle on suunniteltu jopa kolmikerroksisia asuinrakennuksia. Rakennuksen ominaisuuksien johdosta oleellisten paloturvallisuusmääräyksien, koskien esimerkiksi kantavia rakenteita, uloskäytäviä ja pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksia, vaatimusten toteuttaminen voi ajaa kohtuuttomiin kustannusvaikutuksiin. Ehdotetaan poistettavaksi kaavasta mahdollisuus sijoittaa viitesuunnitelmassa mainittuja townhouse-asuntojen kaltaisia asuntoja Bunkkerin päälle. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91

21 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Esittelijä Lisätiedot pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: katja.seppala(a)hel.fi HEL T Ksv 0846_4, Tyynenmerenkatu 11-13, karttaruutu G2 Päätös päätti lähettää päivätyn 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin tontin 2 ja korttelin sekä katualueiden (muodostuu uusi kortteli 20821) asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti. Lisäksi lautakunta päätti antaa seuraavan jatkosuunnitteluohjeen: Nähtävillä olon yhteydessä tutkitaan puurivin tai muun istutuksen osoittamista Rionkadulle ja mikäli tarpeen katualueen ulottamista kaava-alueeseen Päätösjakelu: - kaupunginhallitus - hallintokeskus/kaj:n rooteli, Suvi Rämö Käsittely Esittelijän ehdotuksesta poiketen Mari Holopaisen vastaehdotus: Nähtävillä olon yhteydessä tutkitaan puurivin tai muun istutuksen osoittamista Rionkadulle ja mikäli tarpeen katualueen ulottamista kaava-alueeseen. Lautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä vastaehdotuksen ilman äänestystä.

22 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/1 Esittelijä Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Matti Kaijansinkko, projektipäällikkö, puhelin: matti.kaijansinkko(a)hel.fi Kati Immonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu / talous, puhelin: kati.immonen(a)hel.fi Helena Korjus, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu / geo, puhelin: helena.korjus(a)hel.fi Anna Nervola, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: anna.nervola(a)hel.fi Matti Neuvonen, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu / melu, puhelin: matti.neuvonen(a)hel.fi Pia Sjöroos, arkkitehti, puhelin: pia.sjoroos(a)hel.fi Mikko Stenius, diplomi-insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu / infra, puhelin: mikko.stenius(a)hel.fi

23 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Lsp/1 1 Bunkkerinkujan ja Hampurinkujan alueen alustava liikennesuunnitelma (a-asia) HEL T Hankenumero 0846_11 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Lähtökohdat Suunnitelma päättää hyväksyä liikennesuunnitteluosaston piirustuksen mukaisen Bunkkerinkujan ja Hampurinkujan alueen alustavan liikennesuunnitelman. Jätkäsaaren talletusvarasto Bunkkerin ja naapurikortteleiden asemakaavaehdotus (nro 12173) on lautakunnan listalla asemakaavapäällikön asiana ja sen yhteydessä on laadittu alustava liikennesuunnitelma (piirustus ). Suunnitelmassa on esitetty asemakaavan mahdollistamat järjestelyt jalankululle, pyöräilylle, raitiovaunulle sekä autoille. Alustavan liikennesuunnitelman perusteella laaditaan asemakaavan muistutusten ja lausuntojen jälkeen tarkennettu liikennesuunnitelma, joka käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren katusuunnitelma on hyväksytty 2009 ja kadut ovat osittain rakennettu. Tyynenmerenkadusta laaditaan parhaillaan yleissuunnitelmaa, jossa huomioidaan Bunkkerin eteläpuolelle sijoittuva raitiovaunun kääntöpaikka. Rionkatu on rakennettu tämän suunnitelman mukaisesti. Jalankulku ja pyöräliikenne Hampurinkuja, Hietasaarenkuja sekä Länsisatamankuja on osoitettu jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Katuverkossa pyöräilijät ajavat ajoradalla. Joukkoliikenne Bunkkerin alueen joukkoliikenne tukeutuu raitiolinjoihin, joiden lähin pysäkki on Tyynenmerenkadulla liikuntapuiston kohdalla. Atlantinkadun

24 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Lsp/1 Kustannukset suunnasta tulevan raitiotien kääntöpaikka sijoittuu Bunkkerin eteläpuoleiselle aukiolle. Ajoneuvoliikenne Ajoyhteys Bunkkerin sekä Jätkäsaaren peruskoululle kulkee Bunkkerinkujan kautta. Liikennemäärä on hyvin vähäinen. Rionkatua on levennetty 0,5 m pelastuspaikkojen mahdollistamiseksi kadulle. Hampurinkujalla on sallittu huoltoajoyhteys Bunkkerille. Pysäköinti Bunkkerin pysäköinti on osittain kellarikerroksessa ja osittain kannen alla rakennuksen pohjoispuolella. Kannen päälle on sijoitettu osa asukkaiden pysäköintipaikoista, joita voidaan varata myös liikuntatilojen käyttöön niiden aukioloaikoina. YUA-korttelialueella autopaikkoja tulee rakentaa asuntojen osalta vähintään 1/135 k-m2. Jos tontti liittyy pysyvästi yhteiskäyttöautojärjestelmään tai osoittaa mulla tavoin varaavansa asukkaille yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuuden, voidaan autopaikkojen kokonaismäärästä vähentää viisi autopaikkaa yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 10 %. Jos vähintään 50 autopaikkaa toteutetaan keskitetysti nimeämättöminä, voidaan kokonaisautopaikkamäärästä vähentää 10 %. Katujen ja kunnallistekniikan rakentamisen kustannukset on pääosin esitetty Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavassa nro ja suunnittelu sekä rakennustyöt on jo osin toteutettu. Kaava-alueen toteuttamiskustannuksia muodostuu edellä mainitun lisäksi Bunkkerinkujan katualueen ja Bunkkerin eteläpuolisen aukion rakentamisesta yhteensä noin 1-1,5 miljoonaa euroa (alv 0 %). Kustannusarvio ei sisällä raitiotien kääntöympyrän rakentamiskustannuksia. Jatkotoimenpiteet ja toteutus Katujen suunnittelu sekä toteutus yhteensovitetaan rakennushankkeiden aikataulujen kanssa. Raitiovaunun kääntöpaikan tulee olla käytössä, kun Atlantinkatu sekä Atlantinsilta valmistuvat. Esittelijä Lisätiedot liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Sanna Ranki, liikenneinsinööri, puhelin:

25 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Lsp/1 Liitteet Muutoksenhaku Otteet 1 Sijaintikartta 2 Piirustus sanna.ranki(a)hel.fi Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Ote Helsingin seudun liikenne Otteen liitteet Esitysteksti Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Liite 2 Tiedoksi Yleisten töiden lautakunta/raimo K. Saarinen HKL-liikelaitoksen johtokunta/ville Lehmuskoski

26 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Ykp/1 Käsiteltävä tässä kokouksessa 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnista (basia) HEL T Lausuntoehdotus antaa lausunnon kaupunginhallitukselle: Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa laatimastaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista. Näkemyksiä toivotaan myös hankkeen yhteydessä laaditusta ympäristövaikutusten arvioinnista. Inventoinnin tuloksista laaditaan selvitys, jonka tarkoitus on korvata valtioneuvoston vuonna 1995 hyväksymä valtakunnallisten arvokkaiden maisema-alueiden inventointi maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisten valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamana viranomaisinventointina. Maisema-alueilla pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maisemien, etupäässä maaseutumaisemien säilyminen. Inventointiin on sisällytetty myös arvokkaita maisemanähtävyyksiä, jotka ovat valtakunnallisesti hyvin tunnettuja, maisemaltaan ainutkertaisia ja kulttuurihistoriallisesti huomattavia kohteita. Maisemien vaalimisen keinot perustuvat vapaaehtoisuuteen, eri tukijärjestelmiin, lupamenettelyihin ja maankäytön suunnitteluun. Tausta-aineiston mukaan alueen sisältyminen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listaukseen ei pääsääntöisesti aiheuta suoria maanomistajaan kohdistuvia oikeusvaikutuksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan inventointi otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtana. Inventoinnissa määritellyt valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet vaikuttavat kaavoitukseen eri kaavamuodoille asetettujen sisältövaatimusten ja ympäristövaikutusten selvitysvelvollisuuden kautta. Helsingin alueelle sijoittuu kaksi valtakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Helsingin osalta muutokset vuonna 1995 vahvistettuihin, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden aluerajauksiin ovat seuraavat: 1 Suomenlinnan sisältävä kohde on laajennettu koskemaan laajempaa merialuetta ja nimetty uudessa inventoinnissa Helsingin edustan merimaisemaksi. Alue laajentuu 800 ha:sta ha:iin, josta 300 ha on maa-aluetta.

27 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Ykp/1 2 Vantaanjokilaakson viljelymaiseman rajausta on muutettu Helsingin alueen osalta poistamalla siitä Kuusmiehentien pohjoispuolinen alue, joka on pääosin Paloheinän golfkenttää rakennuksineen ja paikoitusalueineen. Esitetyt rajaukset tukevat sekä Helsingin edustan merimaiseman että Vantaanjokilaakson viljelymaiseman merkittävyyden tunnustamista. Esitettyjen maisema-alueiden rajaukset ja arvoluokitukset ovat perusteltavissa, vaikka joitakin maankäytön muutostarpeita molemmilla maisema-alueilla tai niiden läheisyydessä onkin. Arvokkaat maisema-alueet todetaan vaikutusten arvioinnissa vaikutuksiltaan lähinnä positiivisiksi; ne edistävät rakennetun kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen säilymistä, ympäristön viihtyisyyttä ja identiteettiä sekä asukkaiden hyvinvointia. Helsingin edustan merimaisema Helsingin edustan merimaisema on tärkeä pääkaupungin identiteetille ja puoleensavetävyydelle. Saaret, rannat ja vesialueet ovat osa paikallista, seudullisesti ja valtakunnallisestikin merkittävää merellistä virkistys- ja matkailuvyöhykettä, jonka maisemallisia, kulttuuri- ja luonnonarvoja tulee vaalia, ja samalla kehittää niiden saavutettavuutta ja toiminnallista monipuolisuutta. Suomenlinnan alue on UNESCOn maailmanperintöluettelon suojelukohde, joten siltä osin alueella on myös kansainvälistä arvoa maisemanähtävyytenä. Tämän voisi tuoda esiin päivitysinventoinnin aluekuvauksen alkutiivistelmässä. Lisäksi merellinen Helsinki on Ympäristöministeriön määrittelemä kansallismaisema. Helsingin edustan merimaiseman valtakunnallisesti arvokas maisemaaluerajaus on yhteneväinen maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman rajauksen kanssa(uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotus). Esitetty aluerajaus sisältää Yleiskaava 2002:ssa sekä uudessa yleiskaavaehdotuksessa määritellyn Helsinkipuiston ulkosaaristo-osan. Helsingin uudessa yleiskaavaehdotuksessa sekä sitä tukevassa viherja virkistysalueiden strategisessa kehityskuvassa (VISTRA) on nostettu esiin merellisyyden kehittäminen. Merellisyydessä nähdään mahdollisuuksia niin virkistyksen kuin asumisen ja elinkeinojen kehittämisen kannalta. Keskeisimpiä kysymyksiä ovat merellisen virkistyksen ja matkailun kehittäminen Helsingin edustan saarilla, Helsingin rantoja seuraileva ja seudulle jatkuva rantaraitti sekä paikallisen ja seudullisen vesiliikenteen ja siten saariston ja meren saavutettavuuden kehittäminen. Helsingin edustan virkistyssaaret ovat myös matkailun kannalta tärkeitä kohteita. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaehdotus osoittaa maakunnallisesti merkittävät (yli 10 tuulivoimalayksikköä) tuulivoimatuotantoon soveltu-

28 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Ykp/1 Lausuntopyyntö vat sijaintipaikat, jotka eivät sijoitu Helsinkiin. Helsingin kaupunki on laatinut parhaillaan käsittelyssä olevat tuulivoiman sijoittamisperiaatteet. Näiden sijoittamisperiaatteiden mukaan Helsinkiin voitaisiin rakentaa usean kymmenen tuulivoimalan kokonaisuus pidemmällä aikavälillä. Teollisen kokoluokan tuulivoiman vyöhyke (napakorkeus enimmillään 125 m) ei sijoittuisi esitetylle valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle vaan sen kaakkoispuolelle. Sen sijaan paikallisen sähköntuotannon vyöhyke (napakorkeus enintään 50 m) sekä pienen kokoluokan tuulivoiman vyöhyke (napakorkeus m) sijoittuvat osittain esitetyn valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen sisäpuolelle. Sijoittamisperiaatteiden yhteydessä vyöhykesuositusten taustaksi on tarkasteltu myös tuulivoiman maisemavaikutuksia ja todettu, että ainoastaan teollisen kokoluokan voimaloiden maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä suurmaisemassa. Kansainväliset esimerkit tuulivoimaa merkittävässä määrin rakentaneista maista, kuten Saksasta ja Tanskasta, osoittavat tuulivoiman olevan luonteva osa suurten kaupunkien ja niitä ympäröivän maaseudun dynaamista vuorovaikutusta. Tämän tyyppisen kehityksen edellytykset tulisi huomioida nimenomaan maamme merkittävimmällä metropolialueella. Mahdollisten tuulivoimahankkeiden jatkosuunnittelussa maisemavaikutukset arvioidaan ja otetaan huomioon alueen maisema-arvojen säilyttäminen. Vantaanjokilaakson viljelymaisema Vantaanjokilaakson viljelymaisema on Yleiskaava 2002:ssa sekä uudessa yleiskaavaehdotuksessa määriteltyä Helsinkipuiston ydinaluetta, johon Tuomarinkylän ja Haltialan kartanomiljööt sijoittuvat. Esitetty valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on merkittävä osa seudullista viher- ja virkistysverkostoa sekä Keskuspuiston ja Helsinkipuiston pohjoisosaa. Alueen maisemallisia, kulttuuri- ja luonnonarvoja tulee vaalia. Uudessa yleiskaavaehdotuksessa Tuomarinkylänkartanon ja Tuusulantien väliselle alueelle esitetään rakentamista RKY alueelle, valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle sekä maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön alueelle. Lisäksi Torpparinmäen ympärille on esitetty uutta maankäyttöä, joka sijoittuu myös valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Vaikka suunniteltuja rakentamisalueita ulottuu pieneltä osin Vantaanjokilaakson arvokkaalle maisema-alueelle, esitetty maisema-alueen rajaus on kuitenkin nykytilanteeseen ja alueen historiaan nojaten perusteltu. Sen ei kuitenkaan tule estää uuden yleiskaavan aluevarausten kaavoittamista asuinkäyttöön. Jatkosuunnittelussa maiseman arvot sekä uudisrakentaminen pyritään sovittamaan yhteen.

29 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Ykp/1 Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa antamaan asiasta lausunnon kaupunginhallitukselle mennessä. Esittelijä Lisätiedot yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Anna Böhling, maisema-arkkitehti, puhelin: anna.bohling(a)hel.fi Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: maria.jaakkola(a)hel.fi Liisa Kuokkanen-Suomi, suunnittelija, puhelin: liisa.kuokkanen-suomi(a)hel.fi Liitteet 1 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi (kuulutusasiakirjat) Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

30 Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (41) Akp/2 2 Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys rakennuskiellon asettamiseksi Pasilan, Pohjois-Pasilaan (nro 12388) (b-asia) HEL T Ksv 5386_1 Esitysehdotus Esittelijän perustelut esittää kaupunginhallitukselle, että 17. kaupunginosan (Pasila) kortteleita 17097, 17098, 17099, 17100, ja koskeva rakennuskielto asetetaan kahdeksi vuodeksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 :n 1 momentin perusteella (piirustus nro 12388, päivätty ). Rakennuskiellon asettaminen koskee 17. kaupunginosan (Pasila) Pohjois-Pasilan kortteleita 17097, 17098, 17099, 17100, ja Rakennuskieltoalue rajautuu Hakamäentiehen, rantarataan, Keskuspuistoon, Postin lajittelukeskuksen tonttiin ja ratapihaan. Suunnittelualueella toimii Postin pääkonttori, joka on sijoittunut useampaan 1 6 -kerroksiseen rakennukseen. Uusin kaarevajulkisivuinen osa valmistui vuonna 2003 ja aikaisemmat rakennusvaiheet 1990-luvulla. Alueen eteläosassa sijaitsee Pohjolan liikenteen pääkonttorina toimiva kolmikerroksinen rakennus sitä ympäröivine linja-autovarikkoineen. Pohjolan liikenteen alueen ja Postin pääkonttorin välissä on matalia varastohalleja. Alueella on useita maanomistajia: Posti Oyj, VR-yhtymä, Senaatti ja Helsingin kaupunki. Tontilla on voimassa asemakaava nro (saanut lainvoiman ). Asemakaavan mukainen toimitilarakentaminen ei ole toteutunut, minkä vuoksi maanomistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta, jossa alue merkittäisiin pääosin asuntorakentamista varten. Asemakaavan muutoksen edellytyksiä ja lähtökohtia tutkitaan kaupunkisuunnitteluvirastossa kevään 2016 aikana. Alueen suunnitteluperiaatteet on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi toukokuussa Uudessa yleiskaavassa (Kaupunkikaava - Helsingin uusi yleiskaava, kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös ) alueella on merkinnät kantakaupunki C1 ja kantakaupunki C2. Molempia kehitetään