TOIMINTASUUNNITELMA KASVUKRAFT. Osaamisen kärjessä alueen vaurauden ja elinvoimaisen yrittäjyyden hyväksi. Toimintasuunnitelma 20.5.
|
|
- Satu Leppänen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2014 KasvuKraft yhteistyökokous Kasvukraft kuntajohtajakokous Osaamisen kärjessä alueen vaurauden ja elinvoimaisen yrittäjyyden hyväksi.
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA KASVUKRAFT OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA VOIMIEN YHDISTÄMINEN SEUDULLISEN ELINVOIMANKEHITTÄMISOHJELMAN SELKO:N ETENEMISASKELEET: SEUDULLINEN OHJAUS VOIMIEN YHDISTÄMISEKSI HANKETYÖN KEHITTÄMINEN UUDISTAMISTYÖN TAKAAMISEKSI UUDISTAMISEN VÄLINEITÄ Seutukaupunkipilotit HINKU ja energiatehokkuus KEKE hanke INNOHUB Länsi-Uusimaa, käynnistäminen ALUEEN TARPEIDEN ESIINTUOMINEN TARVITTAVISSA FOORUMEISSA, EDUNVALVONTA KUNTIEN TUKEMINEN KASVUTAVOITTEIDEN NOSTAMISESSA JA SAAVUTTAMISESSA MATKAILUTOIMIALAN KEHITTÄMINEN TYÖLLISYYDEN TUKEMINEN KUNTIEN INNOVATIIVINEN HANKINTATOIMI PENDELÖINTI JA ETÄTYÖ YRITYS-SUOMI LÄNSI-UUSIMAAN SEUDULLISET YRITYSPALVELUT KEHÄ V ALUEEN VETOVOIMAN LISÄÄMINEN SEUTUVIESTINNÄN PUITESUUNNITELMA SIJOITTUMISPALVELUT VÄLINEET MITTARIT TALOUS... 17
3 1. Taustaa KasvuKraftiksi nimetty yhteistyö perustuu Länsi-Uudenmaan kuntien yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen ja yhteiseen haluun aikaansaada kasvua. Tavoitteena on kehittää seutua yhteistyössä elinkeinoelämän ja valtion kanssa osana koko Uudenmaan kasvua. KasvuKraft kasvusopimuksen allekirjoittivat Länsi Uudenmaan kunnat Hanko, Inkoo, Lohja, Raasepori ja Siuntio. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja toimintaa ohjaavat kuntajohtajat. Poliittinen ohjaus noudattaa vaalikausien rytmiä ja toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan valtuustokausittain. Toiminta-alueen asukasmäärä on vuoden 2014 alussa. Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Länsi-Uudenmaan seudun - hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen, - elinvoimaisuuden kasvattaminen muokkaamalla toimintaympäristöä yrittäjyyttä tukevaksi ja - vahvistamalla tarvittavaa osaamista. Kasvusopimuksen kolme pääteemaa ovat vesi ja ympäristö, jossa seudun toimialoja ja toimijoita yhdistetään uudella tavalla esim. vesihankkeet ja kestävän liiketoiminnan klusteri, taipuisa teollisuus, joka tarkoittaa elinkeinoelämän kykyä uudistua vastaamaan nykyisiin ja tuleviin rakennemuutoksiin sekä lepo ja luppo, joka tarkoittaa asumisen ja vapaa-ajan vahvistamista erityisesti palvelujen tarjontaa ja yhteistyöverkostoja kehittämällä. Olemme osa kansallisia ja kansainvälisiä muutostrendejä ja KasvuKraft toimintaympäristössä vaikuttavat ja toimintaa ohjaavat eritasoiset strategiat kunnittaisista ja seudullisesta, maakunnallisesta, kansallisesta ja EU-tason näkökulmista koottuna. Kuva 1: Länsi-Uudenmaan TOIMINTAYMPÄRISTÖ mukaillen INNOHUBin toiminnallista viitekehystä. (lähde: Pelilauta; Tarja Meristö, futurologi, FuturesLab CoFi/ Laurea ) 1
4 2. KASVUKRAFT ohjelman toteuttaminen ja voimien yhdistäminen Läntisellä Uudellamaalla tulee olla nälkä uudistua, halu kasvaa ja profiloitua. Alueella tulee olla aktiivinen kasvuun tähtäävä draivi pelkkä mukava paikka asua ei riitä. Näin todetaan vuonna 2013 järjestetyn Sparrausfoorumin arvioinneissa elinvoimaohjelman etenemisestä. Alueella on heittäytymishaluisia ja -kykyisiä toimijoita, joille tulee antaa mahdollisuus siihen. Halu on aistittavissa ja osa toimijoista on halukkaita ja valmiita toimimaan nopeasti Seudullisen elinvoimankehittämisohjelman SELKO:n etenemisaskeleet: Etenemisaskelista toteutettiin vuoden 2013 aikana kohdat 1. Kasvusopimus KasvuKraft ja laadittiin Länsi- Uudenmaan Innovaatioekosysteemin linjaukset, kohta 2. kasvun suuntaamiseen mittarit, käynnistettiin kohdan 4. toimenpiteitä ja jatkettiin kohdan 9. Sparrausfoorumin toteuttamista. Kuva 2: Kehittämisen askeleet 2014 avattuna (punaisella) Länsi-Uusimaan alueen tulee olla yksi toimiva kokonaisuus, oma vahva ja profiloitunut alue osana metropolialuetta. Yhtenä kokonaisuutena läntinen Uusimaa noteerataan paremmin. Toimivuus edellyttää, että osaamisrakenteissa ja elinkeinopolitiikassa on myös tunnistettuja yhteisiä tekijöitä ja nimittäjiä. Länsi- Uudenmaan kehittämispanostukset ovat vaatimattomat verrattuna muihin alueisiin. SELKO-paperissa on esitetty toimenpiteiden ohjelmallistamista, jolloin Vesi ja ympäristö teemassa määritellään, miten vesi- ja ympäristöosaaminen voi tuottaa arvonlisäystä ja miten se voi vauhdittaa alueen vientiteollisuutta. 2
5 Tällöin määritellään myös alan liiketoiminnallinen ja teknologinen potentiaali alueella sekä strateginen suhde olennaisiin tuotannontekijöihin (työvoima, aluetalous, osaaminen). Kärjelle rekrytoidaan korkean profiilin kärkihahmo ja hänelle vahva tiimi ja sparraajat tueksi. Valinnat tarkoittavat myös selkeää resurssien ohjausta ja eri organisaatioissa toiminnan organisoitumista valittujen kärkien mukaan. Konkreettisen yhteistyön rakentaminen niin metropolialueen kuin pohjoismaisten innovaatioverkostojen, yritysten sekä muiden kehittämistahojen kanssa vauhdittaa ja tukee Länsi-Uudenmaan yritysten uusiutumista Seudullinen ohjaus voimien yhdistämiseksi Kuva 3: KasvuKraft ohjausjärjestelmä Yhteistyökokous Länsi-Uudenmaan kuntien Yhteistyökokous on keskeinen väline alueen yhteisymmärryksen luontiin sekä yhteisten että uusien asioiden puimiseen. Tähän mennessä toteutetut yhteistyökokoukset rohkaisevat jatkamaan avoimen keskusteluyhteyden ylläpitämistä. Sopimuskunnat nimeävät säännöllisesti kokoontuvaan yhteistyökokoukseen hallituskausittain kuusi johtavaa luottamushenkilöä varaedustajineen ja viranhaltijat käsittelemään seudullisesti merkittäviä asioita. Yhteistyön kohteena ovat erityisesti seudulliset palvelut, työllisyyspolitiikka, elinkeinojen kehittäminen, maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudun yhteinen edunvalvonta. 3
6 Yhteistyökokouksen jäsenet toimikaudella : Jäsen Varajäsen Kunta/Taho Alén Risto kh:n vj. Roos Anja kh:n jäsen Hanko Hyttinen Urpo kv:n jäsen Gran Birgitta kh:n jäsen Hanko Järvinen Katrin kh:n jäsen Kavander Jouko kh:n pj. Hanko Nyberg Lars kv:n jäsen Baarman Peter kv:n jäsen Hanko Wikberg Barbro kh:n jäsen Kilpi Mikael kv:n jäsen Hanko Öhman Sten kh:n jäsen Söderholm Sture kv:n pj. Hanko Bergman-Auvinen Marie kh:n pj. Träskman Ingrid kh:n jäsen Inkoo Gustafsson Soile kh:n 2.vpj. Juvonen Esko luottamush. Inkoo Jernström Kristian kv:n pj. Kaskenpalo Sakari kv:n vj. Inkoo Rautakoura Marko kh:n 1.vpj. Wilhola Sari kh:n jäsen Inkoo Westerholm Kristian kv:n 1.vpj. Lemström Robert kh:n jäsen Inkoo Wikström Harri kv:n 2.vpj. Isoaho Maria kh:n jäsen Inkoo Huhtala Lassi kv:n jäsen Warvas Sirkka luottamush. Lohja Makkonen Hannu kv:n jäsen Maittila Hannele kh:n jäsen Lohja Nordström Paula kv:n jäsen Heir Björn luottamush. Lohja Rintanen Leo kh:n jäsen Räsänen Joona kv:n pj. Lohja Slunga-Poutsalo Riikka kh:n 1.vpj. Sassi Jukka kh:n jäsen Lohja Äyräväinen Irene kh:n pj. Kyttälä Kari kh:n jäsen Lohja Blomqvist Thomas kv:n pj. Lindholm Henrik kh:n jäsen Raasepori Grundström Camilla kh:n 1.vpj. Reinikainen Marko kh:n jäsen Raasepori Heimberg Ulf kv:n 1.vpj. Ylimys-Ahlroth Kaisa kh:n jäsen Raasepori Siggberg Björn kv:n 2.vpj. Borgman Mikael kh:n jäsen Raasepori Walls Anders kh:n pj. Storsjö Ann kv:n jäsen Raasepori Åkerö Fredrika kv:n jäsen Malmén Maj-Britt kh:n jäsen Raasepori Haanpää Harri kv:n jäsen Tanskanen Veikko kh:n jäsen Siuntio Koroma-Hintikka Maria kh:n jäsen Toivonen Hilkka luottamush. Siuntio Laaksonen Merja kh:n pj. Svanfeldt Stefan kh:n jäsen Siuntio Louekoski Vesa-Matti kh:n jäsen Janhunen Taina kv:n jäsen Siuntio Nordström Marcus kv:n 1.vpj. Rehnberg Raija kv:n jäsen Siuntio Penttinen Arto kv:n 2.vpj. Kaisla Heikki kh:n 1.vpj. Siuntio Edustajat Eskelinen Juha johtaja Uudenmaan liitto Lipponen Vesa strategiapäällikkö Uudenmaan ELY Alho Olli erityisasiantuntija TEM Söderlund Torleif toimitusjohtaja L-U Kauppakamari Streng Leila henkilöstön ed. Salminen Jani Lohja / Raasepori Lisäksi Kuntajohtajakokouksen jäsenet 4
7 Kuntajohtajakokous Valmistelua johtaa seudun kuntien johtajista muodostuva kuntajohtajakokous. Kokous huolehtii yhteistyökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelun järjestämisestä ja asioiden esittelystä sekä yhteistyön toteuttamisen seurannasta ja raportoinnista. Kuntajohtajakokouksen jäsenet: Jäsen Kunta/Taho Juva Simo kaupunginjohtaja puheenjohtaja Lohja Isotupa Juha-Pekka kunnanjohtaja varapuheenjohtaja Siuntio Mäkinen Jouko kaupunginjohtaja Hanko Boström Jarl kunnanjohtaja Inkoo Johansson Mårten kaupunginjohtaja Raasepori Lisäksi Sandström Carl-Johan toimitusjohtaja Novago Yrityskehitys Oy Vaarala Erja ohjelmajohtaja Novago Yrityskehitys OY pöytäkirjanpitäjä Novago Yrityskehitys Oy Seudulliset asiantuntijatyöryhmät Seudun elinkeinoelämän, viranhaltijoiden, oppilaitosten ja yhteisöjen edustajista koostuvat moniammatilliset asiantuntijaryhmät valmistelevat oman toimialansa keskeisiä kehitettäviä asioita yhteiseen käsittelyyn. Näitä työryhmiä ovat: - Valmistelusihteeristö; kuntien kehittämis- ja elinkeinopäälliköt, yritysneuvonnan edustaja - HINKU-työryhmä - Teollisuuden asiantuntijaryhmä - Työllisyysasiantuntijat - Seutuviestintätyöryhmä - Matkailuasiantuntijatyöryhmä - Hyvinvointityöryhmä - Tietohallinnon asiantuntijatyöryhmä - MALe liikennejärjestelmäsuunnittelutyö, 4. vaihemaakuntakaavatyö Koordinointi ja hallinto Seudullista yhteistyötä koordinoi Novago Yrityskehitys Oy ja sen aluekehittämistiimi yhteistyössä neuvonta- ja viestintähenkilöiden kanssa. 5
8 3. Hanketyön kehittäminen uudistamistyön takaamiseksi Toimintaympäristön muutokset, jotka kohdistuvat niin elinkeinoelämän kuin kuntapalvelujen tuottamiseen, vaativat uudistuakseen lisäpanostuksia perustyön toteuttamisen rinnalle. Kehittämishankkeet ovat välineitä Länsi- Uudenmaan yhteisen SELKO elinkeino- ja elinvoimaselvityksen perusteella nousseiden haasteiden uudistumiskyky, kestävä yhdyskuntarakenne ja sosiaalinen eheys ratkaisemiseksi. Hankkeilla tuetaan yhteisiä linjauksia ja luodaan alueelle uutta innovatiivista tapaa toimia kuten esimerkiksi kokoamalla toimijoita yhteisen BusinessLohja -yritystalon ja Raaseporissa Novia- kampuksen piiriin. EU -Rakennerahastokauden vaihtuminen tuo muutoksia kehitysohjelmiin ja katkoksen näiden pohjalta haettaviin kehittämisvaroihin siten, että alkuvuosi 2014 on pitkälti uuden valmisteluaikaa. Kuva 4: Innovaatioekosysteemi Taipuisa teollisuus Läntisen Uudenmaan teollisuus käy voimakasta rakennemuutosta, joka alkoi vuoden 2008 jälkipuoliskolla. Alueen teollisuus lepäsi paljolti alihankinnan varassa, jota viisi vuotta sitten alkanut lama heikensi. Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakuntien alueelta katosi yhden vuoden aikana liki tuhat teollisuuden työpaikkaa. Tilastokeskus selvitti alueen teollisuuden liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehittymistä. Molempien osalta vuoden 2009 lasku kääntyi seuraavana kahtena vuonna lievään kasvuun. Vuonna 2013 teollisuuden kasvu oli negatiivista, mikä on ilmennyt henkilöstön irtisanomisina ja työttömyyden voimakkaana kasvuna. 6
9 Tällä hetkellä tarvitaan nopeita ja oikeita kehittämistoimenpiteitä, joiden oikeellisuuden varmentamiseksi tulee pikaisesti tehdä selvitys alueen suurimpien teollisuusyritysten tilanteesta. ÄRM-työkalut ovat osa tätä palettia. Taipuisa teollisuus Toimenpide Aikataulu Rahoitus Selvitys suurempien teollisuusyritysten tilanteesta Kevät 2014 Ely-Uusimaa Yritysten sitouttaminen uudistamistoimenpiteisiin: vesi, kestävä kehitys, cleantek-tuotteet, protopajan avut 2014 Novago 3.1. Uudistamisen välineitä Seutukaupunkipilotit Seutukaupunkimenettely perustuu Valtioneuvoston Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman linjauksiin, jossa mainitaan, että: Muilla kaupunkiseuduilla valtio ja kaupungit voivat tehdä kumppanuuteen ja neuvottelumenettelyyn pohjautuvaa yhteistyötä yksittäisillä pilottikokeiluilla. Pilottimenettelyn tavoitteena on tukea innovatiivisia avauksia, kaupunkien yhteistyötä vahvuuksiensa ja kasvupotentiaalinsa hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Olennaista on kokeilevuus, kumppanuudet ja linkit yrityksiin. Länsi-Uudenmaan kunnat osallistuvat kolmeen valtakunnalliseen pilottiin, joiden koordinointiin TEM on myöntänyt varoja vastuukunnille. Tarkoitus on luoda suurempia kehittämiskokonaisuuksia, jotka vastaavat kuntien elinkeinojen ja palvelujen kehittämisen tarpeisiin. 1. Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit, johon sisältyy Länsi-Uudenmaan kärjen, veden, resurssiviisaan käytön ja uusien liiketoimintojen kehittäminen. Kuva 5: Älykkään ja vihreän kasvun toimintamalli (lähde: SEUTUKaupunki) Vesi- teemaa voidaan lähestyä toiminnallisesti neljältä näkökulmalta: 1. Vesiliiketoiminta teollisena toimialana 2. Vesi eri elinkeinotoimintojen mahdollistajana ja rikastuttajana 3. Vesi ympäristötekijänä asumis-, virkistys- ja muussa hyötykäytössä 4. Vesijalanjälki 7
10 Vesitehokas yhteiskunta vastuullista vedenkulutusta: Länsi-Uudenmaan toteutukseen satsataan perustamalla osaamiskeskittymä ja verkottamalla alan toimijat ja kehitystahot kansallisesti ja kansainvälisesti paikallisten toimijoiden kanssa kestävän kehityksen edistämiseksi. Tarkoituksena on tukea yrityksiä uusien tuotteiden kehittämisessä, luoda uusia työpaikkoja, tuoda uutta teknologista osaamista alueelle ja välittää eteenpäin sekä tukea maailmanlaajuista vesialaa ja suomalaisen vesiliiketoiminnan kasvua. Kuntien palvelu- ja yhdyskuntarakenteen osalta kootaan ja selvitetään, miten vesi rikastuttaa ympäristötekijänä asumis-, virkistys- ja muussa toiminnassa. 2. Urheilumatkailu Kansallisen pilotin tarkoituksena on luoda Suomelle kansainvälisesti kilpailukykyinen malli urheilu- ja liikuntamatkailun yhteistuottamiseen vientituotteeksi. Tätä kautta luodaan maalle kansainvälisesti tunnettu Suomen urheilu- ja liikuntamatkailun brändi. Pilotti tukee Länsi-Uudenmaan terävää kärkeä urheilumatkailun ja näiden yritysten tukemisessa sekä nykyisten kansainvälisten ja kansallisten kilpailujen järjestämisessä osana kuntien elinkeinorakenteen muutosta. 3. Rakennemuutokseen pureutuvan TEMin erillisen kansallisen rahoituksen ja ohjelman tarve: Seutukaupungit ovat suomalaisen rakennemuutoksen kasvot ja ydin. Rakennemuutoksen syyt ja vauhti ovat olleet eri kaupungeissa erilaisia, mutta muutos on joka kaupungissa perusteellisesti haastanut vanhan elinkeinopolitiikan. Osa seutukaupungeista on ollut rakennemuutoksen paikkakuntia jo pitkään, mikä puolestaan haastaa kansallisen rakennemuutospolitiikan: miten tuetaan paikkakuntia, joiden rakennemuutos ei enää ole äkillistä, mutta ei vielä ohikaan. Tärkeää on tarkastella rakennemuutoksen koko elinkaarta muutoksen ennakoinnista uusien elinkeinorakenteiden laaja-alaisen vahvistamiseen saakka. Tarvitaan toimintamalleja, joilla varmistetaan, että muutos johtaa entistä monipuolisempaan ja vähemmän riskialttiiseen elinkeinorakenteeseen. Tavoitteena on tukea seutukaupunkien ratkaisukeskeisiä pyrkimyksiä elinkeinorakenteensa monipuolistamiseksi ja työpaikkojen syntymiseksi. Hanke Toimenpide Aikataulu Rahoitus Älykkään ja vihreän kasvun Vesi ja uudet tuotteet 2014 TEM / Kauhava koordinoi kaupungit Urheilumatkailu Tuoteverkosto, brändi 2014 TEM / Imatra koordinoi Rakennemuutos Elinkeinorakenteen muutoksen tukeminen 2014 TEM, Hanko, Raasepori / Salo koordinoi HINKU ja energiatehokkuus Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeen tavoitteena on, että kunta, sen asukkaat ja elinkeinoelämä sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Novago auttaa projektin koordinoinnissa, etenkin yritysrajapinnassa. Länsi-Uusimaa etenee kohti hiilineutraalisuutta kuntien HINKU-työryhmien avulla. Vuoden 2016 tavoite, päästöjen laskettu vähenemä 15%, on jo Länsi-Uudenmaan alueella saavutettu. Työryhmillä on toimenpideohjelmat vuodelle 2014, työryhmien kokoonkutsujana toimii kunnan HINKU-koordinaattori. HINKU-tilaisuuksia asukkaille ja muille sidosryhmille järjestetään vuonna 2014, kuten järjestettiin vuonna Yritysyhteistyötä tehdään ja yritystilaisuuksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Yritysyhteistyön avainasiana olevaa CO2-laskentaa ei voida ainakaan toistaiseksi suorittaa, koska tarkoitukseen soveltuvaa laskentamallia ei ole toistaiseksi käytössä. Yhteistyössä Syke:n ja yritysten kanssa rakennetaan energiatehokkuuteen liittyvää Tekeshanketta. 8
11 Hinku-työryhmissä on noussut esiin EKOTUKITOIMINNAN käynnistämistarve. Asiaa selvitetään vuoden 2014 aikana. HINKU Toimenpide Aikataulu Rahoitus Kunnat, työryhmätyö kunnittaiset toimenpiteet 2014 Kunnat Yritysten toteutus CO2 muutoksen mittaus 2014 Yritykset EKOtukitoiminta selvitys 2014 Kunnat Hanke Tekes / SYKE uusi hanke 2014 Kunnat KEKE hanke Kestävän liiketoiminnan hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja kehittää Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria ja saada kestävän liiketoiminnan periaatteet läpileikkaavaksi teemaksi alueella. Hanke toteutetaan v yhteistyössä Novago Yrityskehitys Oy:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun FuturesLab CoFin kanssa. Hankkeen rahoittajana toimii Uudenmaan liitto Maakunnan kehittämisrahalla. Hankkeessa yhdistetään pk-sektorin yritysten neuvontatyö kestävän liiketoiminnan tietoisuuden kasvattamiseen ja sitä kautta uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen ja nopeaan hyödyntämiseen. Hankkeessa tavoitetaan alueen kaikki klusterit, yhteensä 200 yritystä n. kahden vuoden aikana. Kenttätyötä tukee kestävän liiketoiminnan klusteriin liittyvät tutkimustyö ja sen myötä myös kansainvälinen tiedonkeruu tulevista kehityssuunnista. Klusterimallin myötä alueen toimintaa on tarkoitus kehittää niin, että pohditaan erikseen mahdollistajia, kestävän liiketoiminnan lähi- ja tukialojen toimintaa sekä varsinaisia ydintoimijoita. Mahdollistajiin kuuluvat esim. kaavoitus, mutta myös etätyön ja verkko-opintojen erilaiset mahdollisuudet. Kuva 6: Kestävän Kehityksen osa-alueet Taloudellinen kestävyys, Talous, tarkoittaa yritystoiminnan kannattavuutta ja jatkuvuutta, mutta myös esimerkiksi sitä, että rahat jäävät alueelle. Ekologinen kestävyys, Ympäristö, liittyy kaikkeen yrityksen ympäristövaikutuksia omaavaan toimintaan. Sosiaalinen kestävyys, Ihminen, ottaa huomioon yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ja mahdollistaa esim. vajaakuntoisten työllistymisen. Myös yrityksen verojalanjälki on osa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. KEKE Toimenpide Aikataulu Rahoitus Tunnettavuuden lisääminen L-U alueella Syksy 2013 UL Makera Tunettavuuden lisääminen L-U alueella Jatkuvaa UL Makera Kestävän liiketoiminnan klusterin hahmottaminen alueella Kevät 2014 UL Makera Yritys-caset Syksy 2013 Kevät 2014 UL Makera Loppuseminaari ja loppuraportti Syksy 2014 UL Makera 9
12 INNOHUB Länsi-Uusimaa, käynnistäminen InnoHub on TEMin Innovaatioverkoston keväällä 2013 käynnistämä yhteisöllisen kehittämisen konsepti, johon hakemuksien perusteella valittiin Novago yhdeksi pilottitoimijaksi Suomessa. InnoHub kokoaa alueen eri toimijoita yhteen ja synnyttää uudenlaista kehittämiskulttuuria. Pilotissa tavoitellaan alueille yhteisöllistä tila- ja toimintakonseptia. Tavoitteena on tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin talon ulkopuolisia yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia yhteistyökumppaneita. Yritystalo BusinessLohjan toimintaa kehitetään, ilmettä uudistetaan ja talosta tehdään asiakaslähtöinen, kaikki toiminnot sisältävä kokonaisuus. Kehittämisessä on mukana useita talossa toimivia tahoja InnoHUBin ajatuksen mukaisesti. Yhtenä uutena mahdollisuutena suunnitellaan Yritystaloon etätyökonttori-konseptia. InnoHUBissa toteutetaan nopeita pilotointeja; yrittäjille järjestettävät pikatreffit ja kaikille ekotekovinkkejä säännöllisesti. Myös eri puolilla Länsi-Uudenmaan aluetta pidettävät teemapohjaiset pop-up kahvilat sekä toimijoiden aamupuurot. Alueella järjestetään tietoiskuja uusista ja ajankohtaisista asioista. Ideointia ja innovointia ei ole tarkoitus toteuttaa erillisenä INNOHUB - toimintana, vaan kytkettynä alueen normaalitoimintaan ja menossa oleviin hankkeisiin. Kuva 7: INNOHUB-pelilauta käytössä Valokuva: Mirkka Pirilä, lähde: Länsi-Uudenmaan INNOHUBin toiminnallinen viitekehys Tarja Meristö, futurologi, FuturesLab CoFi/ Laurea Toimintaympäristöä havainnollistaa eritasoisten strategioiden ja yhteistyömahdollisuuksien pelilauta, jossa sisimpänä kuvataan alueen erilaiset toimija, seuraavaksi Länsi-Uudenmaan valitsemat alueellisen kehittämisen painopisteet, joita kehystävät maakunnallisen Uusimaaohjelman linjaukset, EU-tason linjaukset sekä monialainen avoimen innovaation verkosto. INNOHUB L-U Toimenpide Aikataulu Rahoitus Yrittäjille järjestettävät pikatreffit 2014 TEM/Novago Virtuaalinen yritysneuvonta (Skype), käynnistys Kevät 2014 Novago Erilaiset Pop-Up kahvilta L-U alueella 2014 Novago Säännölliset ekovinkit Kesä 2014 Novago BusinessLohja pk- ja mikroyrittäjien kohtauspaikka Kesä 2014 Novago Yhteisölliset työnteon muodot tutuiksi- tilaisuudet Kevät 2014 Novago Yhteisölliset kohtaamiset mm. aamupuurot 2014 Novago 10
13 4. Alueen tarpeiden esiintuominen tarvittavissa foorumeissa, edunvalvonta Edunvalvonnan rooli valtakunnallisessa vaikuttamisessa ja osana Metropolialuetta korostuu erityisesti kuntarakenne- ja sote-uudistusten aikana sekä EU-rahoituskausien vaihteessa. Alueen yhteistyön merkitys ja yhteisen äänen kuuluminen luo mahdollisuuksia saada tarpeemme huomioiduksi erilaisissa linjauksissa, kehittämishankkeissa ja oppilaitosyhteistyössä. Alueen tulee huolehtia siitä, että tarvittavissa elimissä on riittävä edustuksellisuus, ja että edustukset tulevat hoidetuiksi. Aluettamme koskevia valmisteluja tehdään mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan liiton, Ely:n ja eri oppilaitosten organisaatioissa. TEM kehittää Team Finland toimintaa viennin edistämisorganisaationa, johon alueen osallisuus tulee varmentaa. Länsi-Uudenmaan omiin tilaisuuksiin tulee myös kutsua avaintahoja, kuten mm. Sparrausfoorumit yhtenä kanavana yhteiseen vaikuttamiseen. Keskustelufoorumien lisäksi Novagon tulee kontaktoida ja kiertää ahkerasti keskeisiä yrityksiä. 5. Kuntien tukeminen kasvutavoitteiden nostamisessa ja saavuttamisessa Toimintaympäristö tukee kuntien tekemiä linjauksia kasvutavoitteiden saavuttamiseksi ja asiantuntijatyöryhmät valmistelevat ajankohtaisia asioita. Asiantuntijatyöryhmissä Valmistelusihteeristö, HINKU-työryhmä, Teollisuuden asiantuntijaryhmä, Työllisyysasiantuntijat, Seutuviestintätyöryhmä, Matkailuasiantuntijatyöryhmä, Hyvinvointityöryhmä, Tietohallinnon asiantuntijatyöryhmä, MALe liikennejärjestelmäsuunnittelutyö, 4.vaihemaakuntakaavatyö on seudun kuntien paras kehittämistietämys ja työryhmien tehtävänä on - tukea alueen kuntien uudistumis- ja kilpailukyvyn vahvistamista, - etsiä uudentyyppisiä toimenpiteitä ja menetelmiä elinkeinoelämän kärkien edistämiseen, - parantaa valmiuksia rakennemuutosten hallintaan: Seudun hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen 5.1. Matkailutoimialan kehittäminen Matkailu on Suomen kuudenneksi suurin teollisuusala ja kaikkein nopeimmin kasvava toimiala. Länsi-Uudenmaan vuosien järjestelmällinen yhteistyö, kehittämistoiminta ja verkostoituminen yritysten, kuntien matkailuasiantuntijoiden ja oppilaitosten kesken on mitattavissa matkailutuloselvityksen ennakkotietojen mukaan yli miljoonan euron kasvuna vuoden 2007 matkailutuloon verrattuna. Matkailutulo Länsi-Uudellamaalla on suurin verrattuna Keski- ja Itä-Uuteenmaahan. Länsi-Uudenmaan matkailun kehittämiseksi valmistui kesällä 2013 matkailustrategia. Strategian yksi keskeisimmistä asioista on Länsi-Uudenmaan matkailumyynnin lisääminen. Tämän aikaansaamiseksi käynnistetään työvälineeksi yhteistä matkailun myynti- ja markkinointiosakeyhtiötä Lumoa. Lumo on varmistanut rahoituksen kunnilta ja yrityksiltä ja lisäksi haetaan mahdollista hankerahoitusta. Lumon toimintaan on sitoutunut käynnistymisvaiheessa 26 yritystä ja lisää tavoitellaan. Lumon keskeinen tehtävä on lisätä mukana olevien yritysten asiakasmääriä ja viipymää. Lumo tulee tuotteistamaan matkailutuotteita eri teemojen ympärille. Markkinointi tulee olemaan erittäin kohdennettua ja tavoite on ohjata asiakkaat verkkokauppaan. Välineinä käytetään sähköisiä kanavia sekä ansaittua mediaa, esim. kutsutaan alueelle journalisteja. Tärkeässä asemassa tulee olemaan ulkomaan markkinat, näistä tärkeimpänä Venäjä. Tällä hetkellä ulkomaisten osuus kaikista yöpymisistä on merkittävästi alempi kuin esim. Espoossa tai Helsingissä. 11
14 Matkailu Toimenpide Aikataulu Rahoitus LUMO Sopimus kuntien kanssa ja toiminnan Kevät 2014 Kunnat, yritykset käynnistäminen Sähköiset kanavat, mm. verkkokauppa Kevät 2014 LUMO Hankerahoituksen hakeminen Kevät 2014 UL Makera Tuotteistaminen, brändityö, markk.strategia 2014 LUMO L-U matkailustrategiatoteutus Laatutonni-koulutus, Green Start kestävä matkailu-vastuullisuuskoulutus 2014 kunnat, yritykset Venäläisille markkinointitoimenpiteet 2014 kunnat, yritykset Ympärivuotisuuden hyödyntäminen 2014 kunnat, yritykset 5.2 Työllisyyden tukeminen Vuonna 2013 Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakunnissa työttömyys paheni edellisvuoteen verrattuna. Työttömyysaste kohosi ja joka kymmenes alueen työvoimasta oli työttömänä. Ikäryhmän vuotiaiden kohdalla työttömien määrä kasvoi hälyttävästi. Ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömien määrät kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna Länsi-Uudenmaan kunnissa hanketyöstä huolimatta. Erinomaisesti toteutuneella GO-hankkeella on pystytty löytämään ns. piilotyöpaikkoja yrityksistä, mutta vain loiventamaan työttömyyden kasvun määrää. Järjestöihin eli ns. välityömarkkinoille sijoittui yli 100 erittäin vaikeassa tilanteessa olevaa työtöntä. Yli 50-vuotiaiden työttömien määrän kasvu oli suurta. Vuosi Työttömät työnhakijat Ikäryhmä alle 20 v Ikäryhmä v Pitkäaikaistyöttömät yli 50 v Työttömyysaste % Maksu valtiolle sakkomaksu , , Alueen pitkäaikaistyöttömyys on kaksinkertaistunut vuodesta 2009 riippumatta, mikä on ollut yleinen työllisyyskehitys. Tämä heijastuu myös kustannuksissa, joita kunnat joutuvat korvaamaan valtiolle. Kun kunnat maksoivat vuonna 2009 sakkomaksua 1,7 miljoonaa euroa, maksettavaa oli viime vuonna liki kolme miljoonaa eli noin 25 euroa/asukas. Kasvu vuodesta 2012 vuoteen 2013 oli euroa. Vuonna 2015 astuvat käytäntöön työllisyydenhoidon lakimuutokset, jotka ennakkotiedon mukaan tulevat vyöryttämään yli 300 päivää työttöminä olleiden kulut yli %:sti kunnille. Samoin TYP-toiminnan lakimuutos lisää kuntien velvoitteita alueellamme. Työllisyysasiantuntijaryhmä järjestää kevään aikana alueen toimijoiden koulutuksen sekä syksyllä yleinen tietoisku poliitikoille yhteistyössä Kuntaliiton ja STM:n asiantuntijoiden kanssa. Uusien työpaikkojen aikaansaamisen lisäksi vuonna 2014 tulee tehostaa erityisesti toimenpiteitä, joilla estetään ikäryhmän vuotiaiden työttömyyden pitkittyminen sekä aktivoida so. työkokeilut, koulutus, erilaiset työllistämistoimet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita. Nyt valtiolle vastikkeettomana maksetusta sakkomaksusta voidaan saada resursseja myös työllisyyttä edistäviin toimiin, kuten kuntouttavan työtoiminnan ja tukityöllistämisen tehostamistoimet samoin kuin yritysneuvonnan ja aluetta markkinoivat sijoittumispalvelut. Työllisyysasiantuntijatyö Toimenpide Aikataulu Rahoitus Lakimuutokseen varautuminen Seminaarit Kevät ja syksy Kunnat Erillishankkeet esim. Rekry GO2 hanke 2014 Ely, kunnat Täsmätyö Pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy 2014 Kunnat 12
15 5.3. Kuntien innovatiivinen hankintatoimi Kunnat käyttävät hankintatoimessaan merkittäviä määriä verovaroja, joiden jääminen alueelle hyödyntäisi seudullista elinkeinoelämää. Vuoden 2014 aikana selvitetään uuden EU-hankintadirektiivin tuomat mahdollisuudet lähitalouden vahvistamiseksi kestävän kehityksen mukaisesti kansallisen lain rajoissa. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät uudenlaisia tapoja tuottaa palveluja. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia eli julkisten palvelujen uudistumista. Kysymyksiin miten tuetaan uusien palvelusisältöjen tai toimintamallien syntymistä ja miten hyödynnetään yksityisen ja kolmannen sektorin sekä palvelujen käyttäjien innovaatiopotentiaali tulee vuoden 2014 aikana käynnistää asiantuntijatyö osana kuntien tuottavuuden kehittämistä. Innovatiiviset hankinnat Toimenpide Aikataulu Rahoitus Uusi direktiivi Osaamisen lisääminen 2104 Kunnat Tuottavuuden kehittäminen Hankintaprosessien kehittäminen 2014 Kunnat Yritysyhteistyö Hankintaverkostojen koonti 2014 Novago Hankintastrategia Laatiminen ja soveltaminen syksy 2014 Kunnat Palveluseteli Laatiminen ja soveltaminen syksy 2014 Kunnat 5.4. Pendelöinti ja etätyö Novago Yrityskehitys Oy:n kuntien työpaikkaomavaraisuus on suurta (77 %) eli suurin osa kuntien työpaikoista täyttyy oman kunnan työvoimalla. Vaikka työpaikkaomavaraisuus on hyvä, niin iso osa työvoimasta pendelöi toiseen kuntaan töihin. Tosin kuntien kesken on suurta vaihtelua. Kunta Työvoima Työllistyy kotikuntaan Ulospendelöinti Pendelöintiprosentti Hanko % Inkoo % Lohja % Raasepori % Siuntio % Yhteensä % Lähde: Tilastokeskus; tiedot vuodelta 2011 Alueen kuntien haasteena on toisaalta lisätä uusia työpaikkoja ja toisaalta luoda muualla työssäkäyville mahdollisuuksia tehdä etätyötä ja näin lisätä työssäkäyvien perheiden yhteistä aikaa ja edistää kestävää kehitystä vähentämällä työssäkäyntiliikennettä. Taloustutkimuksen vuonna 2009 tekemän selvityksen mukaan pendelöivät toivoivat etätyömahdollisuutta muualla kuin kotona. Tämä tarkoittaa lyhyehköä matkustamista kotoa erilliseen etätyöpisteeseen. Vuoden 2014 aikana käynnistetään toimenpiteet, joilla mahdollistetaan etätyön tekeminen Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakunnissa. Samalla nämä pisteet toimivat Yritys-Suomi Länsi-Uusimaa seudullisten yrityspalvelujen palvelupisteinä. Toimenpide Aikataulu Rahoittaja Etätyö Etätyöpistekonsepti 2014 kevät Novago + kunnat 13
16 5.5. Yritys-Suomi Länsi-Uusimaan seudulliset yrityspalvelut Länsi-Uudenmaan 10 yrityksille palveluja tarjoavaa organisaatiota sopi Yhteispalvelusopimuksen. Samalla työ- ja elinkeinoministeriö myönsi oikeuden käyttää toiminnassa ja viestinnässä Yritys-Suomi Länsi- Uusimaa -tunnusta. Tavoitteena yhteistyölle kirjattiin sopimuksessa seuraavaa: Seudullinen yrityspalvelu palvelee asiakkaitaan laaja-alaisen yleisneuvonnan, yrityksen perustamisen, yrityksen kehittämisen, rahoituksen ja omistajanvaihdoksen sekä yrityksen sijoittumisen kysymyksissä. Se on osa valtakunnallista Yritys-Suomi -palvelurakennetta. Seudullisen yrityspalvelun tehtävänä on selvittää asiakkaan palvelutarve ja löytää tunnistettuja tarpeita vastaavat ratkaisut sekä ohjata asiakas palveluverkoston muulle asiantuntijalle niiden tarpeiden osalta, joihin ratkaisu ei löydy seudullisesta yrityspalvelusta. Koordinaatio-organisaationa toimii Novago Yrityskehitys Oy. Yhteistyösopimuksesta poiketen Yritys-Suomi Länsi-Uusimaan seudullisissa yrityspalveluissa on mukana 17 julkista organisaatiota tai yhdistystä. Novago Yrityskehitys Oy:n perustamiseen liittyen seudulla käynnistyi alkaen ESR- ja kuntien rahoituksella Länsi-Uudenmaan yrityspalvelujen kehittämishanke, joka päättyi Koska hankkeen painopiste oli seudullisten yrityspalvelujen kehittäminen, yrityksille palveluja tarjoavien organisaatioiden yhteistyötä rahoitettiin hankkeen puitteissa. Kukin organisaatio nimesi yhden tai useamman yhdyshenkilön kehittämistyöhön ja hankkeen aikana pidettiin yhdyshenkilötapaamisia tavoitteena oppia tuntemaan eri organisaatioiden toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli luoda viestinnälle ja yhteistyölle välineet, jotka mahdollistavat uudenlaisen tavan palvella asiakkaita ja tehdä yhteistyötä. Jotta hankkeen aikana tehty työ ei valuisi hukkaan, hankkeen jatko tulee turvata. Kustannuksia syntyy Yritys-Suomi Länsi-Uusimaa sivuston ylläpidosta, sen markkinoinnista ja yhteistyön koordinoinnista. Kaikkiaan kustannukset vuositasolla ovat n euroa ja näiden jakautumisesta tulee neuvotella yhteistyötahojen kesken. Vuoden 2014 osalta toiminnan jatkumisen varmentamiseksi kutsutaan koolle yhteistyösopimuksessa perustettavaksi sovittu ohjausryhmä, jossa ovat mukana sekä sopimuksen allekirjoittaneet että toiminnassa mukana olleet organisaatiot. Seudulliset yrityspalvelut Toimenpide Aikataulu Rahoitus Internet-sivuston ylläpito ja kehittäminen Kevät 2014 Novago Palvelupisteiden perustaminen kuntiin Kevät 2014 kunnat Ohjausryhmän kokoaminen Kevät 2014 Novago 5.6. Kehä V Kehä V hanke kokoaa toiminta-alueen kunnat yhteen liikennekäytävän (MALPE) kehittämiseksi ja alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Hanke vastaa osaltaan Länsi-Uudenmaan kestävän yhdyskuntarakenteen haasteeseen ja syntynyttä materiaalia käytetään kehittämistoimenpiteiden edunvalvonnassa. Kehä V kehitysprojektia edistetään Hanko-Hyvinkää-Porvoo (vt 25 kt 55) varrella olevien kuntien yhteistyönä. Projektia hallinnoi Novago ja sitä koordinoi SITO Oy. Työssä hankkeina ovat priorisoitu Hanko-Hyvinkää rataosuuden sähköistämisen ja vt 25;een kohdistettavat parantamistoimenpiteet (sujuvuus ja liikenneturvallisuus). Kehä V hankkeen kannalta erityisen merkityksellinen on seuraava liikennepoliittinen selonteko, joka pitää sisällään lähitulevaisuuden liikenneinvestoinnit. Liikennepoliittisen selonteon sisältöön vaikuttaa oleellisesti Länsi- Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön yhteydessä laadittava aiesopimus. Aiesopimuksen laatimisessa kunnilla ja erityisesti kuntien yhteisnäkemyksellä on mahdollista vaikuttaa Kehä V;een kohdistuvien hankkeiden 14
17 priorisointiin. Liikennejärjestelmätyö vastaavasti kytkeytyy vireillä olevaan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laatimiseen, jossa mm. logistiikka on nostettu yhdeksi käsiteltävistä teemoista. Logistiikkakeskusten keskittymisen ja ulommille kehille siirtymisen trendiä sekä näiden merkitystä arvioidaan tekeillä olevassa kaavatyön logistiikkaselvityksessä. Vallitseva trendi nostaa Kehä V;n painoarvoa kehitettävänä pääkaupunkiseudun kehätienä sekä E18 Pohjoisena kasvukäytävänä. Kehä V Toimenpide Aikataulutus Rahoitus Uudet nettisivut kevät 2014 kunnat Aineisto liikennepoliittiseen selontekoon syksy 2014 UL+Ely Aiesopimukset ->2015 UL+Ely 6. Alueen vetovoiman lisääminen Tunnettavuuden lisääminen yhteisillä esiintymisillä nostaa ja vahvistaa alueen brändiä Seutuviestinnän puitesuunnitelma Länsi-Uudenmaan viestinnän puitesuunnitelma, joka perustuu Kasvukraftin tavoitteisiin, laaditaan yhteistyössä alueen kuntien seutuviestinnän ja matkailun kanssa. Suunnitelman runko pidetään kevyenä, jotta sitä voidaan muuttaa tarpeiden mukaan. Suunnitelma tulee perustumaan konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka on mahdollista toteuttaa. Vuonna 2014 tavoitteena on luoda yhteinen tietokanava, joka näkyy sekä sisälle päin alueen toimijoille, että alueen asukkaille ja muille kiinnostuneille. Seutuviestinnän puitteissa jatketaan työtä alueen yhteisymmärryksen kasvattamiseksi ja jo 2009 aloitettua alueen näkyväksi tekemistä Sijoittumispalvelut Sekä Länsi-Uudenmaan yrityspalvelujen kehittämishankkeessa kuin Raaseporin seudulle myönnetyssä äkillisen rakennemuutoksen toimenpiteissä on eräänä kehitettävänä kohteena rakentaa Novago Yrityskehitys Oy:n omistajakuntien alueelle malli seudullisista sijoittumispalveluista. Tavoitteena on, että seudulle rakennetaan eri toimijoiden verkosto, joka reagoi, mikäli alueelle mahdollisesti haluava yritys ottaa johonkin toimijaan yhteyttä. Yritykselle annetaan koordinoivan organisaation sijoittumispalveluista vastaavan henkilön yhteystiedot, joka kontaktoi yritykseen ja käynnistää yrityksen tarvitseman tiedon kokoamisen. Yritykselle tehdään tarvitsemistaan tiedoista yhteenveto. Palvelun myötä alueelle luodaan nopean reagoinnin mahdollisuudet, tuetaan alueen kuntien valitsemia yhteisiä linjauksia, nostetaan esille alueen vahvuuksia sekä markkinoidaan aluetta hyvänä ja kiinnostavana sijoittumispaikkana yrityksille. Toimenpiteenä vuoden 2014 aikana toteutetaan sijoittumispalveluissa kuukausittain laaja sähköinen markkinointikampanja ja ensimmäinen kirje lähetettiin lähes 4000 yritykselle Raaseporin seutukunnan ulkopuolella tavoitteena houkutella yrityksiä ja rakentaa alueen imagoa Välineet KASVUKRAFT -sivustoa ( kehitetään interaktiiviseksi vastaamaan alueen käyttäjien tarpeita. Facebook sivustoa työstetään parhaillaan ja tullaan ottamaan käyttöön kevään aikana. Tiedotuslehti KASVUKRAFT ilmestyy jatkossakin kaksi kertaa vuodessa ja kokoaa alueen ajankohtaiset meneillään olevat asiat. Alueen vetovoimaa lisätään myös omalla aktiivisella toiminnalla. Nuorten saaminen mukaan foorumityöhön ja hankkeisiin on tärkeä osa vetovoiman rakentamista ja yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa tukee tulevaisuuden 15
18 rakentumista. Vetovoimaa lisää myös alueen elinkeinoelämän menestys, jolloin työpaikat ovat parhaita vetovoimatekijöitä! Viestintä toimenpide aikataulutus Rahoitus Seutuviestinnän puitesuunnitelman päivitys Kevät 2014 Novago Sijoittumispalvelun materiaalin rakentaminen Kevät 2014 ÄRM Internet-sivuston kehittäminen Jatkuvaa Novago Facebook sivuston rakentaminen Kevät 2014 Novago Tiedotuslehden julkaisut Kesä ja Talvi 2014 Novago 7. Mittarit KASVUKRAFT kehitystyötä ja Länsi-Uusimaan yhteistyötä mitataan yhteisten seurantakriteereiden mukaan ja vaikuttavuuden arviointi tehdään valtuustokausittain. Toiminnalle on määritelty 2013 aikana Länsi-Uudenmaan kasvutavoitteita seuraavat tarkemmat mittarit neljän ulottuvuuden - väkiluvun, työpaikkojen, aluetalouden ja osaamisen kehityksen perusteella. Mitä kasvua? Toimenpide Seurantakriteeri Toteutus 2014 Kevättalvi Uudistumiskyky HINKU VESI LUMO KEKE ÄRM Seutukaupunkipilotit Seudulliset Yrityspalvelut InnoHUB työpaikkojen määrä, liikevaihdon ja/tai henkilöstön kehitys toimialoilla, vientiyritysten / viennin määrä, matkailun yöpymiset, investoinnit, yritysten määrän nettolisäys, startupit MALE, Kestävä yhdyskuntarakenne Sosiaalinen eheys LJS, 4.VMK KehäV Kasvuväylät Työllisyyshanke Asukasmarkkinointi Oppilaitosyhteistyö asukasluvut ja muutokset, kehittämisrahojen määrä, aluetalous, MALPE mittarit työllisyyden kehitys, koulutusindeksi, palkkataso, verokertymä, oppilaitokset, tulojaon hajonta, pitkäaikastyöttömien työllistyminen, vuokra-asuntojen käyttöaste ja uudisrakentaminen. KasvuKraft kehittämistoimintaa mitataan käyttämällä yleisesti saatavia tilastoja ja mittareita, joita päivitetään viranomaisten toimesta ja vuoden 2014 alussa määritellään toiminnan lähtötaso. Käytettäviä lähteitä ovat mm. Tilastokeskuksen aineistot, Uudenmaan liiton tilastot, Tullihallituksen ja EK:n aineistot, kuntien rakennusluvat sekä Kuntaliiton ylläpitämä sähköinen hyvinvointikertomus. Alueen käytössä olevan SeutuNet Länsi-Uusimaa tilastokäytäntöä tulee uudistaa vastaamaan seurantakriteereitä. 16
19 8. Talous KASVUKRAFT -budjettikehys vuodelle 2014 sisältyy Novago Yrityskehitys Oy:lle maksettavaan kuntaosuuteen. EUrahoituskauden kansalliset hankehaut avautuvat kesään mennessä, jolloin näihin mahdollisesti tarvittavat ns. vastike- ja kuntarahat päätetään erikseen. KASVUKRAFT LÄNSI-UUSIMAA Toiminta- ja Rahoitussuunnitelma Länsi-Uusimaa 2014 tark TOIMENPITEET yhteistyötahot ja rahoitus 2014 rahoittajat, euroa euroa TOTEUTUS tp 1 Koordinointi, verkostot KASVUKRAFT elinkeino- ja elinvoimaohjelma L-U asiantuntijatyöryhmät tp 2 Uusiutuminen TEM Seutukaupunkipilotti Älykkään ja vihr Urheilumatkailu Hinku-työ InnoHUB Toimintaympäristön kehittäminen, MALe Seudull yrityspalv Sosiaalinen eheys Hyvinvointi Tekes, aiehakemus 5000 tp 3 Alueen vetovoima Identiteetin vahvistaminen - Edunvalvonta Tiedotus, sähköinen viestintä länsi.fi/kasvukraft tp 4 Kansall. verkostoyhteistyö TEM Innovaatio ja osaaminen Luovat ja kulttuuri YHTEENSÄ
Billnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot.
ESITYSLISTA 1/2014 1 AIKA 30.01.2014 klo 18:00 PAIKKA Billnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot.html) KÄSITELTÄVÄT
LisätiedotKasvuKraft toimintakertomus 2014
KasvuKraft toimintakertomus 2014 KasvuKraft kuntajohtajakokous 11.3.2015, hyv. KasvuKraft valmistelusihteeristö 27.2.2015, hyv. KasvuKraft yhteistyökokous 26.2.2015, hyv. www.lansi.fi/kasvukraft SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2015
20.3.2015 KASVUKRAFT TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Osaamisen kärjessä alueen vaurauden ja elinvoimaisen yrittäjyyden hyväksi. KasvuKraft yhteistyökokous 26.2.2015, hyv. Kasvukraft kuntajohtajakokous 18.11.2014,
LisätiedotLohjan pääkirjasto, Järnefeltinsali, Karstuntie 3, 08100 Lohja, karttalinkki: http://goo.gl/3fzzfj Ennen kokousta klo 17.
ESITYSLISTA 5/2014 1 AIKA 04.12.2014 klo 17.30 PAIKKA Lohjan pääkirjasto, Järnefeltinsali, Karstuntie 3, 08100 Lohja, karttalinkki: http://goo.gl/3fzzfj Ennen kokousta klo 17.00 kahvitarjoilu KÄSITELTÄVÄT
Lisätiedot6.10.2015 klo 18.00 20.00, ennen kokousta klo 17.30 kahvitarjoilu sekä ruokaisa salaatti
ESITYSLISTA 3/2015 1 AIKA PAIKKA 6.10.2015 klo 18.00 20.00, ennen kokousta klo 17.30 kahvitarjoilu sekä ruokaisa salaatti Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, auditorio Toivonkatu 4, 08100 Lohja,
LisätiedotÄlykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo
Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman
LisätiedotSEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU
SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen
LisätiedotYrittäjän tukena kaikissa tilanteissa
YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN
LisätiedotKOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko
KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma
ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.
LisätiedotVÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA
VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit
LisätiedotMetropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta
Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
Lisätiedot21.5.2015 klo 18.00 20.00, ennen kokousta klo 17.30 kahvitarjoilu sekä ruokaisa salaatti
ESITYSLISTA 2/2015 1 KASVUKRAFT yhteistyökokous 21.5.2015 AIKA PAIKKA 21.5.2015 klo 18.00 20.00, ennen kokousta klo 17.30 kahvitarjoilu sekä ruokaisa salaatti Cafè Wilhemsdal, Ola Westmanin puistotie 1,
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotHELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS
1 LUONNOS 6.4.2005 Asia 1 / Liite 1 HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN YHTEISTYÖSOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Sopimuskuntien yhteisenä tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn
LisätiedotERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa
ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa
LisätiedotBillnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot.
PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 AIKA 30.01.2014 klo 18:00 20:20 PAIKKA OSALLISTUJAT Billnäsin Ruukki, kokoustila Piippu, Ruukintie 8, 10330 Billnäs (karttalinkki: http://www.billnas.fi/fi/kokous-billnäs-yhteystiedot.html)
LisätiedotYritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen
Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8
LisätiedotPK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti
PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotKestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet
Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta
LisätiedotToimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen
Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana
LisätiedotElinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)
Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija
LisätiedotSuunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010
Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotJoensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.
Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.2017 Johdanto Valtuustokausittain laadittu Joensuun (kaupunki)seudun
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
Lisätiedotvarajäsenet Gran Birgitta kaupunginhallituksen jäsen Hanko Juvonen Esko luottamushenkilö Inkoo Svanfeldt Stefan kaupunginhallituksen jäsen Siuntio
PÖYTÄKIRJA 1/2013 1 AIKA 03.10.2013 klo 18:12 20.35 PAIKKA Rantasipi Siuntion Kylpylä, Talvipuutarha OSALLISTUJAT LÄSNÄ jäsen Alén Risto kaupunginhallituksen varajäsen Hanko Järvinen Katrin kaupunginhallituksen
LisätiedotLTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS Selite TA 2017 Raami 2018
Budjettiyhteenveto Kehittämiskeskus Selite TA 2017 Raami 2018 LTK:n es. TA 2018 TS 2019 TS 2020 Ulkoiset ja sisäiset yht. Myyntituotot 779 960 223 297 190 796 164 025 149 727 Tuet ja avustukset 573 291
LisätiedotMATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys
MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotInnovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla
Innovaatiosetelin pilotointi Tampereen seudulla 2016-2017 pilotoidaan konkreettisesti innovaatioseteliä pkyritysten kanssa yhteistyössä rakennetaan digitaalinen palvelualusta seteleiden hakemiseksi, myöntämiseksi
LisätiedotMiten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?
Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja
LisätiedotSopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012
Sopimukset tukemaan uudistuvia kaupunkiseutuja Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 7.5.2012 Kaupunkien merkitys kansantalouden kannalta Kaupunkien merkitys kansantalouden
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotNovagon toiminnan tuloksia 2014
YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Novagon toiminnan tuloksia 2014 26.2.2015 Mikael Borgman 1 Hallitus Mikael Borgman Leo Rintanen Vesa Siljamo Juha-Pekka Isotupa Ulla Vilén-Gunnarsson
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotMaankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään?
Maankäyttö haltuun kaupunkiseuduilla missä mennään? Ilmastonmuutos, hyvinvointi ja kuntatalous Kuntaliitto 7.12.2011 Matti Vatilo, YM PARAS kaupunkiseuduilla mitä opittiin? Ydinkysymys on, onko seudun
LisätiedotAjankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:
LisätiedotAlueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto
Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotElinkeino-ohjelma 2015-2020
Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotMatkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä
Matkailukoordinaattori alueellisen yhteistyön edistäjänä Miksi Länsi-Uusimaa, miksei kaikki kunnat erikseen? Länsi- Uusimaa Lahti Region Lahti, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola,
LisätiedotYS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen
YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.
LisätiedotEsitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi
Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön
LisätiedotTuusulan kunnan elinkeino-ohjelma
Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma 2017 2018 Tuusula on noin 40 000 asukkaan ja yli 2 700 yrityksen kasvuhakuinen, luova ja käytännönläheinen kulttuurikunta Keski-Uudellamaalla. Sijaintimme Helsinki- Vantaan
LisätiedotHallituksen yrittäjyyshanke
Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotKasvupalvelu-uudistus
Kasvupalvelu-uudistus 1 Mitä kasvupalveluilla tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotLAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN YHTEISTYÖKOKOUS. SIUNTIO 20.5.2014 Erja Vaarala TS 2014
LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISTYÖKOKOUS SIUNTIO 20.5.2014 Erja Vaarala TS 2014 SEUDUN HYVINVOINNIN JA ELINVOIMAN EDISTÄMINEN TUKEE ALUEEN KUNTIEN UUDISTUMIS- JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAMISTA ETSII UUDENTYYPPISIÄ
LisätiedotVantaalainen työllisyyden edistämisen malli. Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen
Vantaalainen työllisyyden edistämisen malli Työllisyyden kuntakokeilu seminaari 4.11.2014 Projektipäällikkö Anne Matilainen VISIO 2025 Vakavarainen Vantaa on kansainvälinen kestävän kasvun keskus, jossa
LisätiedotPainopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot
Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään
LisätiedotHYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia
HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi
LisätiedotMAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki
MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,
LisätiedotTekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin
Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotKASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa
KASVUALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ. 9.5.2017 Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja https://youtu.be/aa46bvokrqa KASVUALVELU-UUDISTUS TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotAsumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita
Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotVerkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys
Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,
LisätiedotInnovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotOSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?
OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset
LisätiedotKuntaliitto yhteistyön tukena
Kuntaliitto yhteistyön tukena Rakenteellisen työttömyyden haasteet Hämeessä yhteistyöseminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Tehtäväjako Nykyisen lakisääteisen tehtäväjaon puitteissa TE-toimistot vastaavat
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotKeski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT
LisätiedotSuurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotMAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN
MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotKasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen
Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu
LisätiedotLuomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille
Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotTyöllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja
Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.
LisätiedotAluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hanke: Eväitä Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujärjestelmän kehittämiseen
Sivu 1 Aluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hanke: Eväitä Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujärjestelmän kehittämiseen Sivu 2 Sisältö Mitä on aluekehittäminen? (s.
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotSeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu
SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen
LisätiedotMaakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus
Maakuntahallitus 125 11.09.2017 Maakuntahallitus 152 23.10.2017 Maakuntahallitus 186 11.12.2017 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.00/2016 MHS 11.09.2017 125 Tiivistelmä
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotKasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne
Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän
Lisätiedot