Lainkäytön onnistumisen keskeisistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lainkäytön onnistumisen keskeisistä"

Transkriptio

1 Pertti Nieminen Kouvolan hovioikeuden presidentti Oikeuslaitospäivä Helsinki Lainkäytön onnistumisen keskeisistä edellytyksistä tuomioistuimen näkökulmasta Arvoisat oikeuslaitospäivän osanottajat! 1. Kiitos Kiitän mahdollisuudesta käyttää puheenvuoron aiheesta "Lainkäytön onnistumisen keskeisistä edellytyksistä tuomioistuimen näkökulmasta". Koska olen tehnyt työurani yleisten tuomioistuinten puolella ja viimeiset runsaat 14 vuotta hovioikeudessa, tarkastelen aihetta enimmäkseen tästä näkökulmasta. Lainkäytön onnistumisen edellytykset ovat asiakokonaisuus, jonka tarkastelussa on tarpeen luoda edes lyhyt katsaus myös seuraaviin asioihin: Mitkä ovat tuomioistuinten tehtävät ja lainkäytön tavoitteet? Miten tuomioistuimet selviytyvät tehtävistään? Millaisia epäkohtia lainkäytössä on? Mitkä ovat keskeiset edellytykset ja tekijät lainkäytön onnistumisessa? Nämä asiat ovat kaiken aikaa työn alla: laajassa mittakaavassa oikeusministeriössä sekä yhteistyönä sen, oikeuslaitoksen eri osapuolten ja lakimiesjärjestöjen kesken, viimeksi oikeusturvaohjelman neuvottelukunnassa ja pienemmissä puitteissa kussakin tuomioistuimessa. Lainkäytön onnistumiselle on välttämätöntä, että oikeusministeriö ja oikeuslaitos kantavat yhdessä vastuuta lainkäytön edellytyksistä. 2. Tuomioistuinten tehtävistä ja lainkäytön tavoitteista Lainkäyttö on tuomioistuinten tärkein tehtävä. Muut tehtävät kuten talous-, henkilöstö- ja oikeushallinto, asiakaspalvelu, viestintä, arkistointi, koulutus, yhteistoiminta, lainkäytön valvonta ja eräät muut toiminnat ovat pääosin lainkäyttöä tukevia tehtäviä.

2 Lainkäytön pitää olla tuloksellista: laadukasta, ennustettavaa sekä toteutua kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Näiden tavoitteiden pitää olla tasapainossa keskenään kunkin asian laadun, laajuuden, intressin ja muiden tekijöiden puitteissa Toimintaympäristön muutoksista Toimintaympäristö oli kohtalaisen vakaa vielä ja 1980 luvuilla. Niiden jälkeen muutos on ollut pysyvää. Kansainvälistyminen sekä ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien aikaisempaa vapaampi liikkuminen ovat merkinneet muutoksia lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa. Asiakannoissa tuomioistuimissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Turvapaikka-asiat, ihmiskauppa, taloudellinen rikollisuus, rahanpesu, järjestäytynyt ja kansainvälinen rikollisuus, julkiset hankinnat, maankäyttö-, rakentamis- ja ympäristö-, kartelli- ja kilpailuasiat ovat nykyisin lainkäytön tavanomaista tehtäväkenttää. Erityisesti eteläisessä Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on jo kohtalaisen suuri. Monikulttuurisuus ja tulkin käyttö ovat usein toistuvia piirteitä oikeudenkäynnissä. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Ouluun sekä osaksi myös tuomioistuinten yhdistämiset ovat johtaneet siihen, että asia- ja työmäärä näiden paikkakuntien tuomioistuimissa on kasvanut. IT-järjestelmien muutokset ovat jatkuvia, varsinkin henkilöstö- ja taloushallinnon puolella. Osin ne helpottavat ja osin hankaloittavat työtä. Valtion taloudellinen tilanne johtaa enenevässä määrin siihen, että on tultava toimeen aikaisempaa vähemmillä varoilla. Säästökohteina ovat henkilöstö ja toimitilat. Toimintaympäristön muutokset asettavat lainkäytölle uusia vaatimuksia. Oikeusministeriö vastaa tuomioistuinten toimintaedellytyksistä, ja tuomioistuimet lainkäytöstä. Työn- ja vastuunjako on selvä. Viime vuodet ovat osoittaneet vielä aikaisempaa selvemmin, että emme selviydy ilman yhteistyötä oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen eri toimijoiden välillä. Sen tulee perustua luottamukseen ja avoimuuteen sekä yhteisymmärrykseen siitä, mitkä ovat selviytymiskeinot lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näiden lisäksi tarvitaan päätöksenteko- ja toteuttamiskykyä sekä taitoa hankkia tarvittavat varat uudistuksiin.

3 3 4. Epäkohdista ja puutteista lainkäytössä Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta poikkeuksellisen paljon langettavia tuomiota oikeudenkäyntien viivästymisestä. Kohtuuttoman pitkiä käsittelyaikoja on erityisesti laajoissa talousrikosasioissa. Esitutkinta ja joissain tapauksissa myös syyteharkinta kestävät niin pitkään, että oikeuden loukkaus on jo tapahtunut ennen asian vireille tuloa käräjäoikeudessa. Käsittely myös tuomioistuimessa kestää joskus kohtuuttomasti. Näin on erityisesti laajoissa, vaikeissa tai muutoin työläissä asioissa lähes kaikissa tuomioistuimissa. Toisena epäkohtana on pidetty sitä, että käsittelyajoissa on merkittäviä eroja joidenkin tuomioistuinten välillä. Yhdenvertaisuus oikeuden saamisessa ei toteudu. Resurssien vajavuus tapaa ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa ja entisestään pidentää käsittelyaikoja. Työhyvinvointi ja jaksaminen ovat koetuksella, kun vaikeudet kasaantuvat. Sanotuista epäkohdista huolimatta lainkäyttö Suomessa toimii mielestäni kohtalaisen hyvin. Henkilökunta on motivoitunutta, ammattitaitoista ja vastuuntuntoista. Noin 70 prosenttia ratkaisuista, joista valitetaan hovioikeuteen, käräjäoikeuden ratkaisu pysytetään. Osa muutoksista on vain vähäisiä. Käräjäoikeuksien käsittelyajat rikosasioissa ovat keskimäärin 3,5 ja laajoissa riita-asioissa 8,6 kuukautta. Hovioikeuksissa keskimääräinen käsittelyaika on kirjallisen menettelyn asioissa noin 4 ja pääkäsittelyasioissa noin 9,5 kuukautta. Vuoden 2004 lopussa hovioikeuksissa oli vuotta vanhempia asioita noin ja nykyisin noin 300 asiaa. 5. Lainkäytön onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Siihen, miten tuomioistuimet selviytyvät tehtävistään, vaikuttavat lukuisat tekijät. Osaan niistä tuomioistuimet voivat vaikuttaa ja osaan ei lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Viimeksi mainitunlaisia ovat seuraavat: - lainsäädäntö; prosessuaalinen ja aineellinen - saapuvien asioiden määrä ja laatu - asianosaisten ja heidän avustajiensa toiminta asioiden hoitamisessa - tuomioistuinten henkilöstörakenne ja -määrä sekä muut resurssit - tuomioistuinten sijoittuminen, toimitilat, laitteet ja varusteet.

4 Lainkäytön onnistuminen riippuu paljolti myös tuomioistuimista itsestään. Tuomioistuinten ja niiden henkilöstön vaikutuspiirissä ovat ainakin seuraavat asiat: - tavoiteasettelu - jokaisen työntekijän tietoisuus tavoitteista, omasta tehtävästään ja oman toiminnan merkityksestä tavoitteiden saavuttamisessa ja tuomioistuimen toiminnassa - yhteisen vastuun ja vastuunoton merkityksen ymmärtäminen - toiminnan hyvä organisointi: työjärjestelyjen, työnjakojen sekä työmenetelmien ja - tapojen jatkuvat seuraaminen ja kehittäminen ovat osa tuomioistuinten normaalia toimintaa - työympäristön muutoksista johtuvien muutosten ennakointi ja ajallaan tekeminen - tuloksellisuuden seuranta- ja puuttumisjärjestelmä tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta loukkaamatta - henkilöstön työuran kestävä ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen - henkilöstön mahdollisimman tasainen ja hallittu vaihtuminen, jonka seurauksena henkilöstössä on eri-ikäisiä ja kumpaakin sukupuolta olevia työntekijöitä - henkilöstökierto: henkilöstön ajoittainen hakeutuminen eri tehtäviin ammattitaidon kehittämiseksi - työhyvinvointi ja -motivaatio. Lainkäytön onnistuminen edellyttää, että kaikki toimintaan vaikuttavat tekijät ovat kunnossa ja tukevat lainkäytön tavoitteita. Jos osa toimii heikosti, kokonaisuus kärsii ja heikentää onnistumista. Esimerkkinä voidaan mainita käräjäoikeuksille säädetyt lyhyet määräajat kiireellisten asioiden käsittelemiseksi. Ne eivät riitä pitämään kokonaiskäsittelyaikoja lyhyinä, jos esitutkinta tai syyteharkinta, jossa sanotunlaisia määräaikoja ei ole, viivästyvät. Käsittelyketjun pitää toimia kaikissa vaiheissaan viipeettömästi Keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi Lyhyesti sanottuna keskeiset keinot lainkäytön onnistumiselle ovat seuraavat: Oikeusturvan taso ja tavoitteet pitää oikeusvaltion velvoitteiden puitteissa mitoittaa sellaisiksi, että ne vastaavat kantokykyämme sekä että tuomioistuimet kykenevät täyttämään tehtävänsä ilman nykyisenlaisia ongelmia.

5 5 Tehtävien ja resurssien pitää olla tasapainossa. Työtilojen sekä työvälineiden pitää olla toimivia ja hyvätasoisia. Kaikilla lainkäytössä toimivilla pitää olla hyvä ammattitaito ja koko työuran kestävä koulutus. Työskentelyn eettisen perustan, työhyvinvoinnin ja työmotivaation pitää olla kunnossa. Toimintaympäristön edellyttämiin muutoksiin varaudutaan ja muutokset tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa. Todellisuudessa näistä tekijöistä osa on kunnossa ja osa ei. Puitteet ovat tavoiteltavaa tilaa ankeammat, ja keinovalikoima arkisessa lainkäytössä on sanottua suppeampi ja arkisempi. Lainkäytön onnistuminen perustuu suuressa määrin siihen, miten me tuomarit, syyttäjät, asianajajat ja julkiset oikeusavustajat hoidamme työmme. Meidän kaikkien toiminnalla on suuri merkitys oikeusturvan toteutumisessa tuloksekkaasti. Tämän ohella tarvitaan luonnollisesti oikeudenhoitojärjestelmän määrätietoista suunnittelua ja suunnitelmien toteutusta sekä näiden tueksi myönteistä asennetta. Hyvä esimerkki suunnitelmasta on toissapäivänä julkistettu oikeudenhoidon uudistusohjelma vuosille Puheenvuorossani on samoja aineksia kuin ohjelmassa, ja olisikin ollut helpompaa selostaa ohjelmassa tehtyjä ehdotuksia kuin laatia alustus saamastani aiheesta. 6.1 Tuomioistuinten koko sekä henkilöstörakenne ja -määrä Hovi- ja hallinto-oikeuksia koskevassa rakenneuudistustoimikunnan mietinnössä on esitetty, että parhaiten voisi toimia sellainen tuomioistuin, jossa on tuomaria sekä muu henkilökunta, jonka rakenne ja määrä riippuu paljolti oikeusasteesta, asiakannasta ja oikeudenkäyntimenettelystä. Väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja tämän myötä asioiden keskittyminen näiden alueiden tuomioistuimiin, asioiden laadulliset ja määrälliset muutokset sekä valtion taloudellinen tila ovat pakottaneet tekemään rakenteellisia muutoksia tuomioistuimissa. On todennäköistä, että tuomioistuimia, kuten muitakin virastoja, joudutaan edelleen yhdistämään ja näin osaltaan turvaamaan toimintaedellytyksiä. Rakennemuutosten kielteisiä puolia ovat ne, että lyhyellä tähtäyksellä ne heikentävät tuomioistuinten toimintaedellytyksiä ja saattavat ruuhkauttaa ja näin pitkittää asioiden käsittelyä. Oikeusturvan saaminen ja saavutettavuus heikkenevät niillä alueilla, joista tuomioistuimet poistuvat. Vähänkin syrjäiseksi koettaville alueille ei enää hakeudu tuomareita ja

6 asianajajia. Tämä on hinta, joka joudutaan maksamaan väistämättömiksi osoittautuneiden rakenneuudistusten seurauksena. Erityisesti oikeusministeriön mutta myös rakenneuudistuksen kohteina olevien tuomioistuinten tehtävä on ratkaista, millä tavoin kielteisiä vaiku tuksia voidaan lieventää. Tämä edellyttää oikeusministeriöltä myönteistä suhtautumista tuomioistuimissa tehtyihin suunnittelemiin organisaationsa ja toimintansa järjestämisestä ja toteuttamisesta. Henkilöstöresurssit ovat tuomioistuinten tärkein voimavara. Yleisten tuomioistuinten työmäärien mittaamista ja resurssien mitoittamista varten laadituilla työmäärämittareilla on kartoitettavissa jokaisen tuomioistuimen työmäärä ja resurssitarve. Siinä on tarpeen ottaa huomioon mahdolliset tuomioistuimen työmäärään vaikuttavat erityispiirteet kuten erityisen laajat asiat ja niiden määrä. Näiden perusteella on määritettävissä yksikkökohtainen resurssitarve. Kaikissa tuomioistuimissa, joissa on esittelijöiden virkoja, on tarpeen tarkastella, käytetäänkö resurssit oikeusturvan kannalta tarpeellisella ja tehokkaalla tavalla. Käsitykseni on, että kaikilta osin asia ei ole näin. Hovioikeuksissa muutokset oikeudenkäyntimenettelyssä ja asiakannassa ovat johtaneet siihen, että esittelijän käyttäminen on tarpeen lähinnä vaikeissa, laajoissa ja muutoin työläissä asioissa. Kuljemme kohti tuomaripainotteista työskentelyä Ammattitaito Kaikessa työssä ja erityisesti asiantuntijatehtävissä ammatilliset tiedot ja taidot, halu kehittyä ja mennä eteenpäin, työmotivaatio ja tavoitteellisuus ovat lainkäytön onnistumisen keskeinen perusta. Juristintutkinto on yleistutkinto. Sitä ei ole tarkoitettu minkään erityisen ammatin tarpeisiin. Ammatillinen kouluttautuminen tapahtuu työelämässä ja tuomarin uralle yleensä esittelijän tehtävissä. Puutteena pidän sitä, että meillä ei ole tuomarin koko työuran kestävää järjestelmää ja velvoitetta ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Meillä on merkittävästi parannettavaa. Jatkuvalla koulutuksella on pidettävissä yllä edes jossain määrin se tiedollinen ja taidollinen taso, jota lainsäädännön lisääntyminen ja pirstaloituminen, oikeuskäytäntö ja oikeustiede sekä niissä luodut oikeusperiaatteet ja -ohjeet edellyttävät meiltä. Tarvitsemme - oikeustieteelliseen tutkintoon liitetyn osan tuomarin koulutusta niille, jotka haluavat hakeutua tälle alalle - tuomarinuraa valmistavan koulutuksen ja

7 -tuomarin koko työuran kestävän velvoitteen kouluttautumiseen. Tuomarin vuosittainen kouluttautumisen vähimmäismäärä voisi olla viisi päivää. Parhaiten tapaa oppia silloin, kun itse kouluttautumisen lisäksi toimii ajoittain kouluttajana. Tällainen voitaisiin myös ottaa osaksi tuomarin kouluttautumista. Koulutuksen on oltava ammattiin liittyvää ja sitä hyödyttävää. Koulutus on aina muutakin kuin vain tiedon hankkimista. Koulutustilaisuudet ovat sosiaalisia mahdollisuuksia avartaa ajatuksia, tavata kollegoita ja luoda suhteita. IT-taidot ovat alue, joka pitäisi ottaa osaksi koulutusjärjestelmää kaikille Erikoistuminen Asioiden laajuus ja laadullinen vaikeus ovat lisääntyneet. Yleistason tiedot ja taidot eivät riitä uudenlaisten, usein hyvinkin vaativien asioiden hyvätasoiseen käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Erityisosaamista edellyttävien ja jossain määrin myös niin sanottujen massaasioiden käsittelyn keskittäminen tapaavat parantaa käsittelyn ja ratkaisun laadullista tasoa, oikeusvarmuutta, tehokkuutta ja joutuisuutta. Tuloksellisuus on keskittämisen ansiosta parempaa verrattuna siihen, että kaikki käsittelevät kaikenlaisia asioita. Henkilöstökierto yksikössä takaa ammattitaidon laaja-alaisuutta. 6.4 Muita lainkäytön laatua ja tehokkuutta parantavia tekijöitä Käräjäoikeudet ovat hyvä esimerkki siitä, miten lainsäädännöllisesti ja käräjäoikeuksien itsensä suunnittelemana niiden toiminta on onnistuttu järjestämään hyvin. Ratkaisukokoonpanot asioiden laadun ja vaativuuden mukaan, delegointi kanslia- ja lainkäyttöhenkilökunnan kesken, tehtäväjaot henkilöstöryhmittäin ja yhteistyö takaavat kohtalaisen hyvin laadullisen tason, hyvän tuottavuuden, kohtuulliset käsittelyajat ja kustannustehokkuuden. Käräjäoikeuden toiminnan järjestäminen antaa hyvän esimerkin, josta on paljon opittavaa muilla tuomioistuimilla. Tämän kaltaista lainsäädäntöä saisi olla muissakin tuomioistuimissa nykyistä enemmän. Työjärjestelyt ja toimintatavat sisältävät nykyisin jonkin verran tuomioistuimesta riippuen itseisarvotyötä ja toiskertaista työtä ilman todellista hyötyä. Tällaisia esimerkkejä on löydettävissä asioiden jaosta, yhteistyöstä tuomarin ja esittelijän kesken, ratkaisujen työstämisestä ja erityisesti esittelijävetoisesta työskentelytavasta. Oikeudenkäyntimenettelyä on muutettu hovioikeuksissa useaan kertaan alkaen. Käräjäoikeuksissa noudatettu aktiivinen valmistelu kuuluu myös hovioikeuksille. Suunta hovioikeuksissa on hyvä, vaikkakaan ei vielä olla kaikilta osin edetty sille tasolle, jota lainkäytön hyvä laatu, ennustettavuus, varmuus ja tehokkuus edellyttävät. Kysymys on sii-

8 tä, että pääkäsittelyasioissa ei valmistelua aina tehdä riittävällä perusteellisuudella yhteis- työssä asianosaisten kanssa. Heidän tehtäviinsä kuuluisi asian riidattoman ja riitaisen ratkaisulle merkityksellisen tosiseikaston yksilöiminen ja oikeudellisen ratkaisuaineiston selvittäminen. Harvoin kuitenkin toimintaa tämän mukaisesti. Vastuu asian valmistelusta tapaa jäädä tuomioistuimelle. Tästä huolehtiminen taas on välttämätöntä sen takaamiseksi, että pääkäsittelyssä keskitytään näytöllisesti ja oikeudellisesti niihin seikkoihin, jotka ovat ratkaisulle merkityksellisiä. Pääkäsittelyn onnistuminen puolestaan takaa hyvän ratkaisun joutuisasti Lainkäytön seuranta Tuomioistuimen johtamiseen kuuluu toimintaedellytyksistä huolehtimisen lisäksi keskeisesti myös seurata lainkäytön laatua, yhdenmukaisuutta, käsittelyaikoja, asioiden läpivirtausta sekä vireillä olevien ja vanhojen asioiden määriä. Laadun seuranta tapahtuu tuomioistuimissa muun muassa ratkaisujen lainvoimaiseksi jäämistä, muutoksenhakumääriä ja ratkaisujen pysyvyyttä seuraamalla ja näistä keskustelemalla. Erityisesti uuden lainsäädännön soveltamisesta tavataan pitää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia tuomioistuinten sekä osin myös oikeudenhoidon muiden toimijoiden kanssa. Nämä kaikki ovat tarpeen ja edistävät laatuyötä. Pitkät käsittelyajat ja vanhat asiat hiertävät lainkäytössämme ja tuovat tuskaa työskentelyyn. Johdon tehtävä on ottaa nämä esille henkilökunnan kanssa ja selvittää, millä keinoilla lyhyen tai pitkän ajan toimintasuunnitelmalla on mahdollista purkaa ruuhkautuminen, päästä kohtuullisiin käsittelyaikoihin ja tilanteeseen, että tuomioistuimella ei ole siitä riippuvista syistä vanhoja asioita. Helppo sanoa ja vaikea, muttei aina mahdoton toteuttaa. Tulokseen pääseminen vaatii täyden panoksen yksikön koko henkilökunnalta. 6.6 Laatu ja tehokkuus Lainkäytön tärkein tavoite on hyvä laatu: lain- ja oikeudenmukainen asian käsittely ja ratkaisu sekä lainkäytön varmuus ja ennustettavuus. Laatuun kuuluu myös kohtuullinen käsittelyaika. Lisäksi lainkäytön tulee olla tehokasta ja kustannustehokasta. Kaikkien näiden tavoitteiden tulee olla tasapainossa keskenään kussakin käsiteltävässä asiassa sen laadun, laajuuden, intressin ja muiden tekijöiden perusteella tarkasteltuna. Tämä asia pitää olla kunnossa niin oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa lainsäädännössä kuin tuomioistuimen toiminnassa. Lainkäytön laatu tavoitteena on aina ymmärretty hyvin tuomioistuimissa. Sen sijaan siinä, mitä ajattelemme laadun ja tehokkuuden tasapainosta ja miten käytännössä toimimme tässä suhteessa, meillä on mielestäni parannettavaa.

9 Oikeudenkäyntimenettely on melko sidottua. Tämä takaa oikeusvarmuuden ja ennustetta- vuuden. Menettelysäännökset sallivat kuitenkin tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan lainkäytön laadusta tinkimättä. Pikemminkin voi olla ja mielestäni on niin, että toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus lisäävät laatua, kun nämä kohdennetaan sellaisiin asiaryhmiin sekä työjärjestelyihin, työnjakoihin ja työmenetelmiin, joihin ne sopivat. Asiaa voidaan tarkastella esimerkiksi hovioikeuksien käsiteltävien keskeisten asiaryhmien perusteella. Asioiden laadullinen, laajuudellinen ja muu työläys on lisääntynyt. Helppoja asioita on aikaisempaa vähemmin. Tästä huolimatta asiakannassa on edelleen merkittävä määrä sellaisia asioita, joissa tosiseikasto on kokonaan tai suurimmalta osalta riidaton ja sovellettavat säännöt tai oikeusohjeet eivät ole tulkinnallisia. Ratkaisukäytäntö on vakiintunut. Näissä asioissa ratkaistavat kysymykset tapaavat toistua vuodesta toiseen lukuisassa määrässä asioita. Kun tällaisissa asioissa yhdistetään hovioikeuksien osaaminen ja tehokkaat työskentelytavat, on parannettavissa tuottavuutta laatua heikentämättä. Näin voidaan kohdentaa resursseja enemmän laajoihin ja vaikeisiin asioihin sekä nopeuttaa käsittelyä Sovinto Meillä on yleisiä tuomioistuimia koskevat säännökset dispositiivisten riita-asioiden sekä rikosasioissa vahingonkorvauksen ja eräiden ei-dispositiivisten riita-asioiden sovittelusta. Sovittelu käräjäoikeuksissa toimii kohtalaisen hyvin. Erityisen hyvä esimerkki on lasten huoltoa ja tapaamista koskevissa asioissa eräissä tuomioistuimissa käytettävä Follosovittelumenettely, jossa tuomioistuimessa on mukana psykologi tai sosiaalityöntekijä. Tulokset ovat olleet niin hyvät, että järjestelmä on tarkoitus ottaa lainsäädäntöön ja laajentaa ensi vuonna koko maahan. Hyviä tuloksia voidaan saada myös tuomioistuimen aktiivisella sovinnon edistämisellä ilman asiantuntija-apua. Laajoissa riita-asioissa asianajajat ja julkiset oikeusavustajat sovittelevat suuren osan asioista saattamatta niitä tuomioistuimen käsiteltäväksi.käräjäoikeuksittain sovintojen määrä vaihtelee 20 ja 40 prosentin välillä. Tästä huolimatta riita-asioiden sovittelu ja sovinnon vahvistaminen yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaan ei ole lähtenyt käyntiin tavoitellulla tavalla. Jostain syystä varsinaisen oikeudenkäyntimenettelyn ulkopuolella tapahtuvaa sovittelua tuomarin johdolla tai tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä on käytetty vain vähäisessä määrin. Poikkeuksena on Oulun käräjäoikeus, jossa laajoista riita-asioista tuomioistuinsovitteluun on ohjautunut yli 10 prosenttia. Kokemukset myöskään sovittelusta hovioikeustasolla eivät ole rohkaisevia, vaikka useissa asiaryhmissä on edellytyksiä saada sovinto vielä myös hovioikeudessa. Tällaisia asiaryhmiä ovat ainakin lasten huolto, tapaaminen ja elatusapu, asuntokauppa- ja urakkariidat sekä vahingonkorvaukset.

10 Kysymys on paljolti siitä, onko meillä ammattitaitoa ja myönteistä asennetta sovintomenettelyn hoitamisessa. Tarvitaan sovittelukoulutusta osana oikeustieteellistä opetusta ja tuomarin tehtävään koulutuksessa. Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja tuomareiden yhteisiä neuvottelu- ja koulutustilaisuudet edistävät sovittelutaitoja. Lisäksi tarvitaan myönteistä asennetta sovintojen aikaansaamiseksi Summaariset velkomusasiat Riidattomat velkomusasiat on alioikeusuudistuksesta lähtien käsitelty kirjallisessa menettelyssä. Se on tehokas ja tuottava valtiolle, mutta erityisesti pikalaina- ja perintötoimistot muodostaville yrityskokonaisuuksille. Mielestäni ei ole eettisesti hyväksyttävää, että yhteiskunta pitää lainsäädännöllisesti yllä ja tuomioistuimet toteuttavat usein vähäosaisimpien kustannuksella järjestelmää, joka lisää perintämenoja ja kasvattaa perintäyritysten tulosta, monesti melko perusteettomasti. Nykyisen järjestelmän ylläpitämistä on perusteltu oikeusturvanäkökohdilla. Käsitykseni on, että oikeusturva voidaan taata hyvin ilman nykyistäkin järjestelmää, koska saatavat ovat lähes poikkeuksetta riidattomia ja maksuvelvollisuus on oikeudellisesti selvä. Tuomioistuinten tarkastelu ja puuttuminen kohdistuvat pääasiassa ylisuuriin kuluihin ja riitautettuihin velkomuksiin. Käsitykseni on, että näissä ja muissa mahdollisissa tilanteissa oikeusturva kyetään takaamaan myös ilman nykyisenlaista asian käsittelyä tuomioistuimessa. Tuomioistuimet ovat riitaisia, ei riidattomia asioita varten. Summaariset velkomusasiat voitaisiin siirtää ja mahdollisesti keskittää muutamaan ulosottovirastoon. Näin vältyttäisiin asioiden kahdenkertaiselta kirjaamiselta ja käsittelyltä. Asioiden vireillepano voitaisiin säätää sähköisesti tehtäväksi. Jo nykyisin täytäntöönpanoperusteen vahvistaminen sekä täytäntöönpano tiedoksiantoineen on erotettu toisistaan ulosottovirastoissa. Tällaisessa järjestelyssä pitää tietenkin olla mahdollisuus riitauttaa perintä ja siirtää asia tuomioistuimessa käsiteltäväksi. Nykyisin summaarisia asioita käsittelee käräjäoikeuksissa noin 200 työntekijää. Mikäli asioiden siirtämisellä ulosottoviranomaisten käsiteltäväksi voidaan vähentää esimerkiksi 100 työntekijää, palkka-, toimitila-, työväline-, koulutus- ja sähköisten tietojärjestelmien kustannusten vähennys vuositasolla on muutaman miljoonan euron luokkaa. 8. Liikennejuopumusasiat Käräjäoikeudet käsittelevät vuosittain yli liikennejuopumusasiaa. Huomattava osa niistä ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä. Syytteessä esitetty teonkuvaus on yleensä riidaton. Säännösten soveltaminen ja seuraamuskäytäntö on vakiintunutta. Lainkäyttö on varmaa ja tehokasta. Epäkohtana on se, että jossain määrin kirjallisessa menettelyssä rat-

11 kaisun perusteena oleva tosiseikasto on puutteellinen tai tiedot eivät ole ajantasaisia. Syynä tähän on yleensä se, että vastaajat olettavat heidän esitutkinnassa ilmoittamien- sa tietojen tulevan otetuiksi viran puolesta huomioon ratkaisun perusteena. Näin asia ei ole kirjallista menettelyä koskevien säännösten eikä monesti myöskään noudatetun ratkaisukäytännön mukaan. Tämän seurauksena hovioikeuteen saapuu jonkin verran valituksia, joissa korjataan ja täydennetään ratkaisuperusteena käytettyjä tietoja. Valitukset johtavat usein muutoksiin. Lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa pitäisi tehdä muutos, joka velvoittaa syyttäjän ja tuomioistuimen toimimaan nykyistä aktiivisemmin oikean ja merkityksellisen ratkaisuaineiston huomioon ottamiseksi. Mielestäni on syytä selvittää, voidaanko ja millä edellytyksillä siirtää liikennejuopumusasioissa ratkaisuvaltaa syyttäjille tai syytevalta poliisille. Näin voitaisiin hyvin tehdä ainakin silloin, kun kysymyksessä on rattijuopumus, tapahtumainkulku ja syyllisyys ovat riidattomat ja vakiintuneen seuraamuskäytännön mukaan teosta tuomittaisiin sakkoa ja on edellytykset asian kirjalliselle käsittelylle käräjäoikeudessa Syyteneuvottelu Muutaman viime vuoden ajan Suomessa on käyty keskustelua syyteneuvottelusta eli syytteestä sopimisesta. Oikeusministeriössä on tehty valmistunut arviomuistio syytteestä sopimisesta ja valmistunut mietintö syyteneuvottelusta ja syyttämättä jättämisestä. Oikeusjärjestelmästä on pyritty tekemään kaiken kattava. Oikeusturvaa ei kuitenkaan kyetä antamaan täysin kattavasti. Syitä on useita. Esitutkintaviranomaisten resurssit ovat rajalliset. Esitutkintaa rajoitetaan esitutkintalain nojalla intressin vähäisyyden ja todellisuudessa henkilöstöresurssien vähäisyyden vuoksi. Meillä on jonkin verran rikollisuutta, jota ei kaikilta osin tutkita, vaikka sen olemassaolo tiedetään: työelämän väärinkäytökset, perheväkivalta, seksuaalinen rikollisuus, taloudellinen rikollisuus. Voidaan kysyä onko oikein, että tuomioistuimien käsiteltäväksi saatettavat, joskus yhteiskunnallisesti ja yksilönkin kannalta vähäiset asiat, käsitellään täysimittaisesti ja monesti kahdessa oikeusasteessa juurta jaksaen ja osa asioista ei ansaitse tulla selvitetyiksi edes esitutkinnassa. Joskus, onneksi melko harvoin, ratkaisun näytöllinen lopputulos voi vaihdella oikeusasteittain ja olla lopulta äänestyksen tulos. Kun syyteneuvottelua tarkastellaan sanottujen näkökohtien sekä oikeusjärjestelmän tarkoituksen ja toimivuuden kannalta, pidän syyteneuvottelua siihen liittyvistä yhdenvertaisuutta kyseenalaistavista tekijöistä huolimatta kannatettavana. Rankaiseminen viimeisen päälle ei kasvata ihmiskuntaa paremmaksi. Syyteneuvotteluun eivät sovi kaikki asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi törkeät väkivaltarikokset ja lapsiin kohdistuvat rikokset.

12 Jatkokäsittelylupa Jatkokäsittelylupajärjestelmä on ollut voimassa alkaen ja täyttää sille asetetut tavoitteet, myös oikeusturvan. Soveltamislinjaukset ovat hiljalleen muotoutuneet, ja käytäntö yhtenäistyy. Järjestelmä mahdollistaa resurssien kohdentamisen asioihin, joissa on todellinen muutoksenhaun tarve. On nähtävissä, että järjestelmä on vähentänyt sellaisia muutoksenhakemuksia, joilla ei ole menestymisen mahdollisuutta. Muutoksenhakujärjestelmään kuuluu jossain määrin myös tällaisia asioita. Siitä huolimatta on perusteltua selvittää edellytykset jatkokäsittelylupajärjestelmän lievälle laajentamiselle. Tässä yhteydessä on tarpeen muuttaa kirjallisen rikosprosessin niitä säännöksiä, jotka koskevat syyttäjän ja tuomarin velvollisuutta ottaa huomioon viran puolesta myös ne seikat, joihin vastaaja on vedonnut puolustuksekseen. Näin voidaan saada painopistettä lainkäytössä yhä enemmän käräjäoikeuksiin. 11. Oikaisumenettely Nykyiset säännökset eivät juurikaan tunne mahdollisuutta käräjäoikeuden ratkaisujen oikaisumenettelyyn niissäkään tapauksissa, joissa ratkaisun virheellisyys on kiistaton ja oikea ratkaisu on kaikkien osapuolten todettavissa. Kysymys on usein siitä, että ratkaisun perusteena olevat tosiseikasto on puutteellinen tai se ei ole ajan tasalla. Oikaisumenettely tällaisissa tapauksissa olisi oikeusturvan takaava, nopeampi ja halvempi menettely kuin saattaa asia hovioikeuteen kolmen tuomarin ja yhden esittelijän kokoonpanon käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Tuntematta hallintolainkäyttöä juurikaan käsitykseni on kuitenkin se, että oikaisumenettely hallintotuomioistuinten käsiteltävissä asioissa olisi tehokas ja oikeusturvan takaava. Näinhän asia on veroasioissa. 12. Sakon muuntorangaistus Sakon muuntorangaistus muuntoksehakumahdollisuuksineen on turhan raskas järjestelmä. Jos se halutaan säilyttää, sakon muuntorangaistus voitaisiin aikanaan käytössä olleen menettelyn mukaisesti todeta jo sakon tuomitsemisen yhteydessä sen varalta, että sakkoa ei makseta. Toinen vaihtoehto olisi se, että täytäntöönpanoviranomainen huolehtisi sakon muuntorangaistuksen laskemisesta ja täytäntöönpanosta. 12. Rakenneuudistus

13 Muutokset pitää pyrkiä toteuttamaan niin, että kielteiset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja lyhytaikaiset. Muutosten kohteena olevien yksiköiden pitää saada suunnitte- luun ja toteuttamiseen tarvittava aika, lisähenkilöstö ja rahoitus. Henkilökunnan uudelleen sijoittumista tulee tukea henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti. Kun niistä tai aikaisemmista muutoksista ei ole saatavissa suoraa tai ohjeistavaa toimintamallia esimerkiksi henkilöstön uudelleen sijoittamisen tukemiseksi, pitää oikeusministeriön ja sen kanssa neuvottelevien tahojen yhdessä kyetä luomaan ja sopimaan tavoitteiden toteuttamista tukevat ratkaisut. Näin muutokset on mahdollista hoitaa mahdollisimman vähin vaurioin ja käynnistää uuden yksikön toiminta tavoitteiden mukaisesti. Hovioikeuksien rakennemuutoksiin liittyy myös kysymys oikeudenkäyntimenettelystä. Lukuisassa määrässä asioita, jotka eivät kuulu jatkokäsittelyluvan soveltamisen piiriin, pidetään pääkäsittely ja otetaan vastaan todistelua, vaikka se ei johdakaan muutoksiin tai johtaa vain epäolennaisiin muutoksiin. Tällainen lainkäyttö johtaa resurssien suurehkoon hukkaan ja valitettavan usein asianosaisten kustannusten merkittävään kasvuun ja kokemukseen siitä, että haetun oikeuden saaminen on kestänyt pitkää tai haettu oikeus ei toteudu. Oikeudenkäynti hovioikeuksissa pitäisi säätää pääosin oikeudellisiin kysymyksiin keskittyväksi. Vain poikkeuksellisesti tulisi sallia todistelun vastaanottaminen. Näin asia on silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen on näytön uudelleen vastaanottamiseen ja harkintaan nojautuva selkeä peruste tai erittäin suuri todennäköisyys. Hallinto-oikeuksissa suullisten käsittelyjen määrä ja kesto ovat hovioikeuksiin verrattuna melko vähäisiä. Prosessi sallinee rakennemuutokset eri tavoin kuin hovioikeuksissa Tuomioistuinten keskusvirasto Hovioikeuksien presidentit ovat vuonna 2008 tehneet oikeusministeriölle ehdotuksen tuomioistuinviraston selvittämiseksi. Alustava selvitys asiasta on tehty. Oikeusministeriön strategia-asiakirjoissa virasto on mainittu myönteisessä sävyssä. Tästä asia ei ole edennyt. Valtakunnansyyttäjän- ja valtakunnanvoudinvirastot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja hyvin toimiviksi. Ne edustavat toimialojaan ja käyttävät valtaa hallinaloillaan. Tuomioistuinten kohdalla asia on järjestämättä ja vallankäytön kannalta ongelmallinen monessa suhteessa. On korkea aika ryhtyä toimeen myös tuomioistuinviraston perustamiseksi. Viivyttäviä tekijöitä tulee vastaan sen verran runsaasti, että olemme pitkällä tulevaisuudessa, kunnes virasto on toiminnassa. 14. Kiitos Kiitän huomioistanne.

14

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen

Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Tulosohjausverkoston tapaaminen

Tulosohjausverkoston tapaaminen Oikeusministeriön pilotti Kohti strategisempaa ja selkeämpää tulosohjausta ministeriössä ja hallinnonalalla Tulosohjausverkoston tapaaminen 25.11.2013 Pilotin tavoitteet Keskeisenä tavoitteena löytää keinoja

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT

OIKEUSTULKIN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO KOHDERYHMÄ EAT TUTKINTO 1 Sisällön yleisesittely Kansainvälinen kääntäjienpäivä 2013 Tuija Kinnunen 2 EAT Alan vaativimpien työtehtävien hallinta Oman alan laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet teoriatiedot ja tietojen

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa

6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa 6. Sovinnon edistäminen tuomioistuimissa Käräjäoikeuksien sovintomenettely Otettiin käyttöön 1993 alioikeusuudistuksen yhteydessä Ei pidä sekoittaa erilliseen tuomioistuinsovitteluun Tuomarin on valmistelussa

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Hovioikeuden kannanotto esitettyyn uudistukseen

Hovioikeuden kannanotto esitettyyn uudistukseen VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 25.4.2014 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen maarit.leppanen@om.fi Viite: Lausuntopyyntö 27.2.2014, oikeusministeriön muistiosta

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 27.9.2016 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Tuomioistuinten

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2008

Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Hovioikeuksien ratkaisut 2008 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä laski vuonna 2008 Hovioikeudet ratkaisivat Tilastokeskuksen mukaan 11 547 asiaa vuonna 2008. Määrä on 4,4 prosenttia

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Takuutoimenpiteet Työn tekeminen uudelleen Laite- ja konehäiriöt Tarpeeton materiaalin käsittely Tarpeettomat

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET

HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET HÄTÄKESKUSLAITOKSEN OIKEUSTAPAUKSET www.112.fi Esitys 1. Yleistä 2. Oikeustapaukset 3. Virkamiehen velvollisuuksista 4. Virkarikokset Suomessa 5. Johtopäätökset www.112.fi 1. Yleistä Hätäkeskuslaitoksen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 1(5) VIESTINTÄVERKKOA KOSKEVA KAUPPAKIRJA OSTAJANA Siilinjärven kunta ja MYYJÄNÄ Savon Kuituverkko Oy 2(5) 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Siilinjärven kunta Y-tunnus: 0172718-0 PL 5, Kasurilantie 1, 71800 SIILINJÄRVI

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 16/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 16/2015 1 (6) 5 Lausunto oikeusministeriölle tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä HEL 2015-001490 T 03 00 00 OM 8/31/2013 Päätösehdotus Etukäteismaksun käyttöönotto päättää

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia.

4-16 jäsentä. Verohallitus määrää veroviraston. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. HE 204/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi verohallintolain 3 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verohallintolakia. Verotuksen oikaisulautakunnan

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Oulu 24.2.2016 Lakimies Riitta Husso, Valvira 23.2.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö 1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 14.3.2016 Oikeusministeriölle Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 Johdanto Muistion alussa on viitattu pääministeri Juha Sipilän

Lisätiedot

Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu)

Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu) Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu) - K y s e l y l o m a k e - A. Preventiivisen oikeuskäytännön organisaatio maassasi Täytä liitteenä oleva taulukko ohjeiden mukaan. B. Harkinnassa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Päiväys Datum Dnro Dnr 27.4.2011 YM 15/ 04 /2011 Oikeusministeriö Viite Hänvisning lausuntopyyntö Asia Ärende Lausunto Oikeusministeriö on pyytänyt ympäristöministeriöltä lausuntoa prosessityöryhmän ehdotuksesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 439/2011 Laki. syyttäjälaitoksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 439/2011 Laki syyttäjälaitoksesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO. Hallituksen ohjesääntö Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO Hallituksen ohjesääntö 15.11.2016 Sivu 1 / 5 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen ohjesääntö I LUKU Yleistä 1 Soveltaminen

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-4. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2200(BUD) Mietintöluonnos Barbara Matera (PE v01-00)

TARKISTUKSET 1-4. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2011/2200(BUD) Mietintöluonnos Barbara Matera (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 21.10.2011 2011/2200(BUD) TARKISTUKSET 1-4 Mietintöluonnos Barbara Matera (PE473.788v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011

NASSTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistuus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 NASTOLAN KUNTA HYVÄ HALLINTO Hyvän hallintotavan ohjeistus Yhteistyöryhmä 24.5.2011 Kunnanhallitus 6.6.2011 Voimaantulo 1.7.20111 Sisällysluettelo Keskeiset periaatteet viranhaltijoille....... 2 Asianomaisasema.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia

HE 33/2010 vp. siirrettäisiin asetuksesta lakiin. Esityksen tarkoituksena on saattaa keskusta koskevat säännökset vastaamaan perustuslain vaatimuksia HE 33/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi mittatekniikan keskuksesta annettua lakia. Ehdotettavat muutokset

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Asumiseen liittyvät oikeusongelmat asianajaja-haastatteluiden valossa. Kaijus Ervasti

Asumiseen liittyvät oikeusongelmat asianajaja-haastatteluiden valossa. Kaijus Ervasti Asumiseen liittyvät oikeusongelmat asianajaja-haastatteluiden valossa Kaijus Ervasti 1. Tutkimushanke Tutkimushanke Tavoitteena selvittää konfliktien syitä, niiden muuntumista oikeudellisiksi riidoiksi

Lisätiedot

9375/1/15 REV 1 ADD 1 team/ess/vl 1 DPG

9375/1/15 REV 1 ADD 1 team/ess/vl 1 DPG Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2011/0901B (COD) 9375/1/15 REV 1 ADD 1 NEUVOSTON PERUSTELUT Asia: JUR 341 COUR 21 INST 181 CODEC 797 PARLNAT 70

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA Sosiaalihuollon ammattihenkilölain toimeenpanon koulutus- ja infotilaisuus Lakimies Riitta Husso, Valvira 11.3.2016 1 Toimivalta ja vastuu (15 ) 1. Työntekijä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA. Oikeusministeriö PL VALTIONEUVOSTO

VAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA. Oikeusministeriö PL VALTIONEUVOSTO VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite: Lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/41/2015, oikeusministeriön arviomuistio Oikeusprosessin keventäminen LAUSUNNON ANTAMINEN

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Kaupunginkanslia 19/2014 Oikeuspalvelut Kaupunginlakimies

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) Kaupunginkanslia 19/2014 Oikeuspalvelut Kaupunginlakimies Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (6) 42 Oikeudenkäynnit maanvuokraa ym. koskevissa asioissa HEL 2013-004568 T 03 01 01 Päätös Tuomioistuin Kantaja Vastaajat Tuomioistuimen diaarinro:t Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Rekrytointipalvelut-Henkilöarvioinnit

Rekrytointipalvelut-Henkilöarvioinnit Rekrytointipalvelut-Henkilöarvioinnit FORUM 2015 Standardisoinnin vuositapahtuma Sanna Leppäluoto, PsM, Managing Partner Search & Selection S&S Consulting Oy Ab 3.11.2015 Search & Selection S&S Consulting

Lisätiedot

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN...

VÄLIMIESMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN... AAVIA OY AAVIA OY:N VÄLIMIESMENETTELYN SÄÄNNÖT 1.1.2016 1 YLEISET... 2 1.1 SÄÄNTÖJEN NOUDATTAMINEN... 2 1.2 TOIMIVALTA... 2 1.3 SOVELLETTAVA LAKI JA MENETTELYN KIELI... 2 1.4 ASIAKIRJOJEN JA VIESTIEN TOIMITTAMINEN...

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot