Lainkäytön onnistumisen keskeisistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lainkäytön onnistumisen keskeisistä"

Transkriptio

1 Pertti Nieminen Kouvolan hovioikeuden presidentti Oikeuslaitospäivä Helsinki Lainkäytön onnistumisen keskeisistä edellytyksistä tuomioistuimen näkökulmasta Arvoisat oikeuslaitospäivän osanottajat! 1. Kiitos Kiitän mahdollisuudesta käyttää puheenvuoron aiheesta "Lainkäytön onnistumisen keskeisistä edellytyksistä tuomioistuimen näkökulmasta". Koska olen tehnyt työurani yleisten tuomioistuinten puolella ja viimeiset runsaat 14 vuotta hovioikeudessa, tarkastelen aihetta enimmäkseen tästä näkökulmasta. Lainkäytön onnistumisen edellytykset ovat asiakokonaisuus, jonka tarkastelussa on tarpeen luoda edes lyhyt katsaus myös seuraaviin asioihin: Mitkä ovat tuomioistuinten tehtävät ja lainkäytön tavoitteet? Miten tuomioistuimet selviytyvät tehtävistään? Millaisia epäkohtia lainkäytössä on? Mitkä ovat keskeiset edellytykset ja tekijät lainkäytön onnistumisessa? Nämä asiat ovat kaiken aikaa työn alla: laajassa mittakaavassa oikeusministeriössä sekä yhteistyönä sen, oikeuslaitoksen eri osapuolten ja lakimiesjärjestöjen kesken, viimeksi oikeusturvaohjelman neuvottelukunnassa ja pienemmissä puitteissa kussakin tuomioistuimessa. Lainkäytön onnistumiselle on välttämätöntä, että oikeusministeriö ja oikeuslaitos kantavat yhdessä vastuuta lainkäytön edellytyksistä. 2. Tuomioistuinten tehtävistä ja lainkäytön tavoitteista Lainkäyttö on tuomioistuinten tärkein tehtävä. Muut tehtävät kuten talous-, henkilöstö- ja oikeushallinto, asiakaspalvelu, viestintä, arkistointi, koulutus, yhteistoiminta, lainkäytön valvonta ja eräät muut toiminnat ovat pääosin lainkäyttöä tukevia tehtäviä.

2 Lainkäytön pitää olla tuloksellista: laadukasta, ennustettavaa sekä toteutua kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Näiden tavoitteiden pitää olla tasapainossa keskenään kunkin asian laadun, laajuuden, intressin ja muiden tekijöiden puitteissa Toimintaympäristön muutoksista Toimintaympäristö oli kohtalaisen vakaa vielä ja 1980 luvuilla. Niiden jälkeen muutos on ollut pysyvää. Kansainvälistyminen sekä ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien aikaisempaa vapaampi liikkuminen ovat merkinneet muutoksia lainsäädännössä ja kansainvälisissä sopimuksissa. Asiakannoissa tuomioistuimissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Turvapaikka-asiat, ihmiskauppa, taloudellinen rikollisuus, rahanpesu, järjestäytynyt ja kansainvälinen rikollisuus, julkiset hankinnat, maankäyttö-, rakentamis- ja ympäristö-, kartelli- ja kilpailuasiat ovat nykyisin lainkäytön tavanomaista tehtäväkenttää. Erityisesti eteläisessä Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on jo kohtalaisen suuri. Monikulttuurisuus ja tulkin käyttö ovat usein toistuvia piirteitä oikeudenkäynnissä. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle sekä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Kuopioon ja Ouluun sekä osaksi myös tuomioistuinten yhdistämiset ovat johtaneet siihen, että asia- ja työmäärä näiden paikkakuntien tuomioistuimissa on kasvanut. IT-järjestelmien muutokset ovat jatkuvia, varsinkin henkilöstö- ja taloushallinnon puolella. Osin ne helpottavat ja osin hankaloittavat työtä. Valtion taloudellinen tilanne johtaa enenevässä määrin siihen, että on tultava toimeen aikaisempaa vähemmillä varoilla. Säästökohteina ovat henkilöstö ja toimitilat. Toimintaympäristön muutokset asettavat lainkäytölle uusia vaatimuksia. Oikeusministeriö vastaa tuomioistuinten toimintaedellytyksistä, ja tuomioistuimet lainkäytöstä. Työn- ja vastuunjako on selvä. Viime vuodet ovat osoittaneet vielä aikaisempaa selvemmin, että emme selviydy ilman yhteistyötä oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen eri toimijoiden välillä. Sen tulee perustua luottamukseen ja avoimuuteen sekä yhteisymmärrykseen siitä, mitkä ovat selviytymiskeinot lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Näiden lisäksi tarvitaan päätöksenteko- ja toteuttamiskykyä sekä taitoa hankkia tarvittavat varat uudistuksiin.

3 3 4. Epäkohdista ja puutteista lainkäytössä Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta poikkeuksellisen paljon langettavia tuomiota oikeudenkäyntien viivästymisestä. Kohtuuttoman pitkiä käsittelyaikoja on erityisesti laajoissa talousrikosasioissa. Esitutkinta ja joissain tapauksissa myös syyteharkinta kestävät niin pitkään, että oikeuden loukkaus on jo tapahtunut ennen asian vireille tuloa käräjäoikeudessa. Käsittely myös tuomioistuimessa kestää joskus kohtuuttomasti. Näin on erityisesti laajoissa, vaikeissa tai muutoin työläissä asioissa lähes kaikissa tuomioistuimissa. Toisena epäkohtana on pidetty sitä, että käsittelyajoissa on merkittäviä eroja joidenkin tuomioistuinten välillä. Yhdenvertaisuus oikeuden saamisessa ei toteudu. Resurssien vajavuus tapaa ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa ja entisestään pidentää käsittelyaikoja. Työhyvinvointi ja jaksaminen ovat koetuksella, kun vaikeudet kasaantuvat. Sanotuista epäkohdista huolimatta lainkäyttö Suomessa toimii mielestäni kohtalaisen hyvin. Henkilökunta on motivoitunutta, ammattitaitoista ja vastuuntuntoista. Noin 70 prosenttia ratkaisuista, joista valitetaan hovioikeuteen, käräjäoikeuden ratkaisu pysytetään. Osa muutoksista on vain vähäisiä. Käräjäoikeuksien käsittelyajat rikosasioissa ovat keskimäärin 3,5 ja laajoissa riita-asioissa 8,6 kuukautta. Hovioikeuksissa keskimääräinen käsittelyaika on kirjallisen menettelyn asioissa noin 4 ja pääkäsittelyasioissa noin 9,5 kuukautta. Vuoden 2004 lopussa hovioikeuksissa oli vuotta vanhempia asioita noin ja nykyisin noin 300 asiaa. 5. Lainkäytön onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Siihen, miten tuomioistuimet selviytyvät tehtävistään, vaikuttavat lukuisat tekijät. Osaan niistä tuomioistuimet voivat vaikuttaa ja osaan ei lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin. Viimeksi mainitunlaisia ovat seuraavat: - lainsäädäntö; prosessuaalinen ja aineellinen - saapuvien asioiden määrä ja laatu - asianosaisten ja heidän avustajiensa toiminta asioiden hoitamisessa - tuomioistuinten henkilöstörakenne ja -määrä sekä muut resurssit - tuomioistuinten sijoittuminen, toimitilat, laitteet ja varusteet.

4 Lainkäytön onnistuminen riippuu paljolti myös tuomioistuimista itsestään. Tuomioistuinten ja niiden henkilöstön vaikutuspiirissä ovat ainakin seuraavat asiat: - tavoiteasettelu - jokaisen työntekijän tietoisuus tavoitteista, omasta tehtävästään ja oman toiminnan merkityksestä tavoitteiden saavuttamisessa ja tuomioistuimen toiminnassa - yhteisen vastuun ja vastuunoton merkityksen ymmärtäminen - toiminnan hyvä organisointi: työjärjestelyjen, työnjakojen sekä työmenetelmien ja - tapojen jatkuvat seuraaminen ja kehittäminen ovat osa tuomioistuinten normaalia toimintaa - työympäristön muutoksista johtuvien muutosten ennakointi ja ajallaan tekeminen - tuloksellisuuden seuranta- ja puuttumisjärjestelmä tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta loukkaamatta - henkilöstön työuran kestävä ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen - henkilöstön mahdollisimman tasainen ja hallittu vaihtuminen, jonka seurauksena henkilöstössä on eri-ikäisiä ja kumpaakin sukupuolta olevia työntekijöitä - henkilöstökierto: henkilöstön ajoittainen hakeutuminen eri tehtäviin ammattitaidon kehittämiseksi - työhyvinvointi ja -motivaatio. Lainkäytön onnistuminen edellyttää, että kaikki toimintaan vaikuttavat tekijät ovat kunnossa ja tukevat lainkäytön tavoitteita. Jos osa toimii heikosti, kokonaisuus kärsii ja heikentää onnistumista. Esimerkkinä voidaan mainita käräjäoikeuksille säädetyt lyhyet määräajat kiireellisten asioiden käsittelemiseksi. Ne eivät riitä pitämään kokonaiskäsittelyaikoja lyhyinä, jos esitutkinta tai syyteharkinta, jossa sanotunlaisia määräaikoja ei ole, viivästyvät. Käsittelyketjun pitää toimia kaikissa vaiheissaan viipeettömästi Keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi Lyhyesti sanottuna keskeiset keinot lainkäytön onnistumiselle ovat seuraavat: Oikeusturvan taso ja tavoitteet pitää oikeusvaltion velvoitteiden puitteissa mitoittaa sellaisiksi, että ne vastaavat kantokykyämme sekä että tuomioistuimet kykenevät täyttämään tehtävänsä ilman nykyisenlaisia ongelmia.

5 5 Tehtävien ja resurssien pitää olla tasapainossa. Työtilojen sekä työvälineiden pitää olla toimivia ja hyvätasoisia. Kaikilla lainkäytössä toimivilla pitää olla hyvä ammattitaito ja koko työuran kestävä koulutus. Työskentelyn eettisen perustan, työhyvinvoinnin ja työmotivaation pitää olla kunnossa. Toimintaympäristön edellyttämiin muutoksiin varaudutaan ja muutokset tehdään riittävän varhaisessa vaiheessa. Todellisuudessa näistä tekijöistä osa on kunnossa ja osa ei. Puitteet ovat tavoiteltavaa tilaa ankeammat, ja keinovalikoima arkisessa lainkäytössä on sanottua suppeampi ja arkisempi. Lainkäytön onnistuminen perustuu suuressa määrin siihen, miten me tuomarit, syyttäjät, asianajajat ja julkiset oikeusavustajat hoidamme työmme. Meidän kaikkien toiminnalla on suuri merkitys oikeusturvan toteutumisessa tuloksekkaasti. Tämän ohella tarvitaan luonnollisesti oikeudenhoitojärjestelmän määrätietoista suunnittelua ja suunnitelmien toteutusta sekä näiden tueksi myönteistä asennetta. Hyvä esimerkki suunnitelmasta on toissapäivänä julkistettu oikeudenhoidon uudistusohjelma vuosille Puheenvuorossani on samoja aineksia kuin ohjelmassa, ja olisikin ollut helpompaa selostaa ohjelmassa tehtyjä ehdotuksia kuin laatia alustus saamastani aiheesta. 6.1 Tuomioistuinten koko sekä henkilöstörakenne ja -määrä Hovi- ja hallinto-oikeuksia koskevassa rakenneuudistustoimikunnan mietinnössä on esitetty, että parhaiten voisi toimia sellainen tuomioistuin, jossa on tuomaria sekä muu henkilökunta, jonka rakenne ja määrä riippuu paljolti oikeusasteesta, asiakannasta ja oikeudenkäyntimenettelystä. Väestön keskittyminen suurimpiin kaupunkeihin ja tämän myötä asioiden keskittyminen näiden alueiden tuomioistuimiin, asioiden laadulliset ja määrälliset muutokset sekä valtion taloudellinen tila ovat pakottaneet tekemään rakenteellisia muutoksia tuomioistuimissa. On todennäköistä, että tuomioistuimia, kuten muitakin virastoja, joudutaan edelleen yhdistämään ja näin osaltaan turvaamaan toimintaedellytyksiä. Rakennemuutosten kielteisiä puolia ovat ne, että lyhyellä tähtäyksellä ne heikentävät tuomioistuinten toimintaedellytyksiä ja saattavat ruuhkauttaa ja näin pitkittää asioiden käsittelyä. Oikeusturvan saaminen ja saavutettavuus heikkenevät niillä alueilla, joista tuomioistuimet poistuvat. Vähänkin syrjäiseksi koettaville alueille ei enää hakeudu tuomareita ja

6 asianajajia. Tämä on hinta, joka joudutaan maksamaan väistämättömiksi osoittautuneiden rakenneuudistusten seurauksena. Erityisesti oikeusministeriön mutta myös rakenneuudistuksen kohteina olevien tuomioistuinten tehtävä on ratkaista, millä tavoin kielteisiä vaiku tuksia voidaan lieventää. Tämä edellyttää oikeusministeriöltä myönteistä suhtautumista tuomioistuimissa tehtyihin suunnittelemiin organisaationsa ja toimintansa järjestämisestä ja toteuttamisesta. Henkilöstöresurssit ovat tuomioistuinten tärkein voimavara. Yleisten tuomioistuinten työmäärien mittaamista ja resurssien mitoittamista varten laadituilla työmäärämittareilla on kartoitettavissa jokaisen tuomioistuimen työmäärä ja resurssitarve. Siinä on tarpeen ottaa huomioon mahdolliset tuomioistuimen työmäärään vaikuttavat erityispiirteet kuten erityisen laajat asiat ja niiden määrä. Näiden perusteella on määritettävissä yksikkökohtainen resurssitarve. Kaikissa tuomioistuimissa, joissa on esittelijöiden virkoja, on tarpeen tarkastella, käytetäänkö resurssit oikeusturvan kannalta tarpeellisella ja tehokkaalla tavalla. Käsitykseni on, että kaikilta osin asia ei ole näin. Hovioikeuksissa muutokset oikeudenkäyntimenettelyssä ja asiakannassa ovat johtaneet siihen, että esittelijän käyttäminen on tarpeen lähinnä vaikeissa, laajoissa ja muutoin työläissä asioissa. Kuljemme kohti tuomaripainotteista työskentelyä Ammattitaito Kaikessa työssä ja erityisesti asiantuntijatehtävissä ammatilliset tiedot ja taidot, halu kehittyä ja mennä eteenpäin, työmotivaatio ja tavoitteellisuus ovat lainkäytön onnistumisen keskeinen perusta. Juristintutkinto on yleistutkinto. Sitä ei ole tarkoitettu minkään erityisen ammatin tarpeisiin. Ammatillinen kouluttautuminen tapahtuu työelämässä ja tuomarin uralle yleensä esittelijän tehtävissä. Puutteena pidän sitä, että meillä ei ole tuomarin koko työuran kestävää järjestelmää ja velvoitetta ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Meillä on merkittävästi parannettavaa. Jatkuvalla koulutuksella on pidettävissä yllä edes jossain määrin se tiedollinen ja taidollinen taso, jota lainsäädännön lisääntyminen ja pirstaloituminen, oikeuskäytäntö ja oikeustiede sekä niissä luodut oikeusperiaatteet ja -ohjeet edellyttävät meiltä. Tarvitsemme - oikeustieteelliseen tutkintoon liitetyn osan tuomarin koulutusta niille, jotka haluavat hakeutua tälle alalle - tuomarinuraa valmistavan koulutuksen ja

7 -tuomarin koko työuran kestävän velvoitteen kouluttautumiseen. Tuomarin vuosittainen kouluttautumisen vähimmäismäärä voisi olla viisi päivää. Parhaiten tapaa oppia silloin, kun itse kouluttautumisen lisäksi toimii ajoittain kouluttajana. Tällainen voitaisiin myös ottaa osaksi tuomarin kouluttautumista. Koulutuksen on oltava ammattiin liittyvää ja sitä hyödyttävää. Koulutus on aina muutakin kuin vain tiedon hankkimista. Koulutustilaisuudet ovat sosiaalisia mahdollisuuksia avartaa ajatuksia, tavata kollegoita ja luoda suhteita. IT-taidot ovat alue, joka pitäisi ottaa osaksi koulutusjärjestelmää kaikille Erikoistuminen Asioiden laajuus ja laadullinen vaikeus ovat lisääntyneet. Yleistason tiedot ja taidot eivät riitä uudenlaisten, usein hyvinkin vaativien asioiden hyvätasoiseen käsittelyyn ja ratkaisemiseen. Erityisosaamista edellyttävien ja jossain määrin myös niin sanottujen massaasioiden käsittelyn keskittäminen tapaavat parantaa käsittelyn ja ratkaisun laadullista tasoa, oikeusvarmuutta, tehokkuutta ja joutuisuutta. Tuloksellisuus on keskittämisen ansiosta parempaa verrattuna siihen, että kaikki käsittelevät kaikenlaisia asioita. Henkilöstökierto yksikössä takaa ammattitaidon laaja-alaisuutta. 6.4 Muita lainkäytön laatua ja tehokkuutta parantavia tekijöitä Käräjäoikeudet ovat hyvä esimerkki siitä, miten lainsäädännöllisesti ja käräjäoikeuksien itsensä suunnittelemana niiden toiminta on onnistuttu järjestämään hyvin. Ratkaisukokoonpanot asioiden laadun ja vaativuuden mukaan, delegointi kanslia- ja lainkäyttöhenkilökunnan kesken, tehtäväjaot henkilöstöryhmittäin ja yhteistyö takaavat kohtalaisen hyvin laadullisen tason, hyvän tuottavuuden, kohtuulliset käsittelyajat ja kustannustehokkuuden. Käräjäoikeuden toiminnan järjestäminen antaa hyvän esimerkin, josta on paljon opittavaa muilla tuomioistuimilla. Tämän kaltaista lainsäädäntöä saisi olla muissakin tuomioistuimissa nykyistä enemmän. Työjärjestelyt ja toimintatavat sisältävät nykyisin jonkin verran tuomioistuimesta riippuen itseisarvotyötä ja toiskertaista työtä ilman todellista hyötyä. Tällaisia esimerkkejä on löydettävissä asioiden jaosta, yhteistyöstä tuomarin ja esittelijän kesken, ratkaisujen työstämisestä ja erityisesti esittelijävetoisesta työskentelytavasta. Oikeudenkäyntimenettelyä on muutettu hovioikeuksissa useaan kertaan alkaen. Käräjäoikeuksissa noudatettu aktiivinen valmistelu kuuluu myös hovioikeuksille. Suunta hovioikeuksissa on hyvä, vaikkakaan ei vielä olla kaikilta osin edetty sille tasolle, jota lainkäytön hyvä laatu, ennustettavuus, varmuus ja tehokkuus edellyttävät. Kysymys on sii-

8 tä, että pääkäsittelyasioissa ei valmistelua aina tehdä riittävällä perusteellisuudella yhteis- työssä asianosaisten kanssa. Heidän tehtäviinsä kuuluisi asian riidattoman ja riitaisen ratkaisulle merkityksellisen tosiseikaston yksilöiminen ja oikeudellisen ratkaisuaineiston selvittäminen. Harvoin kuitenkin toimintaa tämän mukaisesti. Vastuu asian valmistelusta tapaa jäädä tuomioistuimelle. Tästä huolehtiminen taas on välttämätöntä sen takaamiseksi, että pääkäsittelyssä keskitytään näytöllisesti ja oikeudellisesti niihin seikkoihin, jotka ovat ratkaisulle merkityksellisiä. Pääkäsittelyn onnistuminen puolestaan takaa hyvän ratkaisun joutuisasti Lainkäytön seuranta Tuomioistuimen johtamiseen kuuluu toimintaedellytyksistä huolehtimisen lisäksi keskeisesti myös seurata lainkäytön laatua, yhdenmukaisuutta, käsittelyaikoja, asioiden läpivirtausta sekä vireillä olevien ja vanhojen asioiden määriä. Laadun seuranta tapahtuu tuomioistuimissa muun muassa ratkaisujen lainvoimaiseksi jäämistä, muutoksenhakumääriä ja ratkaisujen pysyvyyttä seuraamalla ja näistä keskustelemalla. Erityisesti uuden lainsäädännön soveltamisesta tavataan pitää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia tuomioistuinten sekä osin myös oikeudenhoidon muiden toimijoiden kanssa. Nämä kaikki ovat tarpeen ja edistävät laatuyötä. Pitkät käsittelyajat ja vanhat asiat hiertävät lainkäytössämme ja tuovat tuskaa työskentelyyn. Johdon tehtävä on ottaa nämä esille henkilökunnan kanssa ja selvittää, millä keinoilla lyhyen tai pitkän ajan toimintasuunnitelmalla on mahdollista purkaa ruuhkautuminen, päästä kohtuullisiin käsittelyaikoihin ja tilanteeseen, että tuomioistuimella ei ole siitä riippuvista syistä vanhoja asioita. Helppo sanoa ja vaikea, muttei aina mahdoton toteuttaa. Tulokseen pääseminen vaatii täyden panoksen yksikön koko henkilökunnalta. 6.6 Laatu ja tehokkuus Lainkäytön tärkein tavoite on hyvä laatu: lain- ja oikeudenmukainen asian käsittely ja ratkaisu sekä lainkäytön varmuus ja ennustettavuus. Laatuun kuuluu myös kohtuullinen käsittelyaika. Lisäksi lainkäytön tulee olla tehokasta ja kustannustehokasta. Kaikkien näiden tavoitteiden tulee olla tasapainossa keskenään kussakin käsiteltävässä asiassa sen laadun, laajuuden, intressin ja muiden tekijöiden perusteella tarkasteltuna. Tämä asia pitää olla kunnossa niin oikeudenkäyntimenettelyä koskevassa lainsäädännössä kuin tuomioistuimen toiminnassa. Lainkäytön laatu tavoitteena on aina ymmärretty hyvin tuomioistuimissa. Sen sijaan siinä, mitä ajattelemme laadun ja tehokkuuden tasapainosta ja miten käytännössä toimimme tässä suhteessa, meillä on mielestäni parannettavaa.

9 Oikeudenkäyntimenettely on melko sidottua. Tämä takaa oikeusvarmuuden ja ennustetta- vuuden. Menettelysäännökset sallivat kuitenkin tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan lainkäytön laadusta tinkimättä. Pikemminkin voi olla ja mielestäni on niin, että toiminnallinen tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus lisäävät laatua, kun nämä kohdennetaan sellaisiin asiaryhmiin sekä työjärjestelyihin, työnjakoihin ja työmenetelmiin, joihin ne sopivat. Asiaa voidaan tarkastella esimerkiksi hovioikeuksien käsiteltävien keskeisten asiaryhmien perusteella. Asioiden laadullinen, laajuudellinen ja muu työläys on lisääntynyt. Helppoja asioita on aikaisempaa vähemmin. Tästä huolimatta asiakannassa on edelleen merkittävä määrä sellaisia asioita, joissa tosiseikasto on kokonaan tai suurimmalta osalta riidaton ja sovellettavat säännöt tai oikeusohjeet eivät ole tulkinnallisia. Ratkaisukäytäntö on vakiintunut. Näissä asioissa ratkaistavat kysymykset tapaavat toistua vuodesta toiseen lukuisassa määrässä asioita. Kun tällaisissa asioissa yhdistetään hovioikeuksien osaaminen ja tehokkaat työskentelytavat, on parannettavissa tuottavuutta laatua heikentämättä. Näin voidaan kohdentaa resursseja enemmän laajoihin ja vaikeisiin asioihin sekä nopeuttaa käsittelyä Sovinto Meillä on yleisiä tuomioistuimia koskevat säännökset dispositiivisten riita-asioiden sekä rikosasioissa vahingonkorvauksen ja eräiden ei-dispositiivisten riita-asioiden sovittelusta. Sovittelu käräjäoikeuksissa toimii kohtalaisen hyvin. Erityisen hyvä esimerkki on lasten huoltoa ja tapaamista koskevissa asioissa eräissä tuomioistuimissa käytettävä Follosovittelumenettely, jossa tuomioistuimessa on mukana psykologi tai sosiaalityöntekijä. Tulokset ovat olleet niin hyvät, että järjestelmä on tarkoitus ottaa lainsäädäntöön ja laajentaa ensi vuonna koko maahan. Hyviä tuloksia voidaan saada myös tuomioistuimen aktiivisella sovinnon edistämisellä ilman asiantuntija-apua. Laajoissa riita-asioissa asianajajat ja julkiset oikeusavustajat sovittelevat suuren osan asioista saattamatta niitä tuomioistuimen käsiteltäväksi.käräjäoikeuksittain sovintojen määrä vaihtelee 20 ja 40 prosentin välillä. Tästä huolimatta riita-asioiden sovittelu ja sovinnon vahvistaminen yleisissä tuomioistuimissa annetun lain mukaan ei ole lähtenyt käyntiin tavoitellulla tavalla. Jostain syystä varsinaisen oikeudenkäyntimenettelyn ulkopuolella tapahtuvaa sovittelua tuomarin johdolla tai tuomioistuimen ulkopuolisessa menettelyssä on käytetty vain vähäisessä määrin. Poikkeuksena on Oulun käräjäoikeus, jossa laajoista riita-asioista tuomioistuinsovitteluun on ohjautunut yli 10 prosenttia. Kokemukset myöskään sovittelusta hovioikeustasolla eivät ole rohkaisevia, vaikka useissa asiaryhmissä on edellytyksiä saada sovinto vielä myös hovioikeudessa. Tällaisia asiaryhmiä ovat ainakin lasten huolto, tapaaminen ja elatusapu, asuntokauppa- ja urakkariidat sekä vahingonkorvaukset.

10 Kysymys on paljolti siitä, onko meillä ammattitaitoa ja myönteistä asennetta sovintomenettelyn hoitamisessa. Tarvitaan sovittelukoulutusta osana oikeustieteellistä opetusta ja tuomarin tehtävään koulutuksessa. Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja tuomareiden yhteisiä neuvottelu- ja koulutustilaisuudet edistävät sovittelutaitoja. Lisäksi tarvitaan myönteistä asennetta sovintojen aikaansaamiseksi Summaariset velkomusasiat Riidattomat velkomusasiat on alioikeusuudistuksesta lähtien käsitelty kirjallisessa menettelyssä. Se on tehokas ja tuottava valtiolle, mutta erityisesti pikalaina- ja perintötoimistot muodostaville yrityskokonaisuuksille. Mielestäni ei ole eettisesti hyväksyttävää, että yhteiskunta pitää lainsäädännöllisesti yllä ja tuomioistuimet toteuttavat usein vähäosaisimpien kustannuksella järjestelmää, joka lisää perintämenoja ja kasvattaa perintäyritysten tulosta, monesti melko perusteettomasti. Nykyisen järjestelmän ylläpitämistä on perusteltu oikeusturvanäkökohdilla. Käsitykseni on, että oikeusturva voidaan taata hyvin ilman nykyistäkin järjestelmää, koska saatavat ovat lähes poikkeuksetta riidattomia ja maksuvelvollisuus on oikeudellisesti selvä. Tuomioistuinten tarkastelu ja puuttuminen kohdistuvat pääasiassa ylisuuriin kuluihin ja riitautettuihin velkomuksiin. Käsitykseni on, että näissä ja muissa mahdollisissa tilanteissa oikeusturva kyetään takaamaan myös ilman nykyisenlaista asian käsittelyä tuomioistuimessa. Tuomioistuimet ovat riitaisia, ei riidattomia asioita varten. Summaariset velkomusasiat voitaisiin siirtää ja mahdollisesti keskittää muutamaan ulosottovirastoon. Näin vältyttäisiin asioiden kahdenkertaiselta kirjaamiselta ja käsittelyltä. Asioiden vireillepano voitaisiin säätää sähköisesti tehtäväksi. Jo nykyisin täytäntöönpanoperusteen vahvistaminen sekä täytäntöönpano tiedoksiantoineen on erotettu toisistaan ulosottovirastoissa. Tällaisessa järjestelyssä pitää tietenkin olla mahdollisuus riitauttaa perintä ja siirtää asia tuomioistuimessa käsiteltäväksi. Nykyisin summaarisia asioita käsittelee käräjäoikeuksissa noin 200 työntekijää. Mikäli asioiden siirtämisellä ulosottoviranomaisten käsiteltäväksi voidaan vähentää esimerkiksi 100 työntekijää, palkka-, toimitila-, työväline-, koulutus- ja sähköisten tietojärjestelmien kustannusten vähennys vuositasolla on muutaman miljoonan euron luokkaa. 8. Liikennejuopumusasiat Käräjäoikeudet käsittelevät vuosittain yli liikennejuopumusasiaa. Huomattava osa niistä ratkaistaan kirjallisessa menettelyssä. Syytteessä esitetty teonkuvaus on yleensä riidaton. Säännösten soveltaminen ja seuraamuskäytäntö on vakiintunutta. Lainkäyttö on varmaa ja tehokasta. Epäkohtana on se, että jossain määrin kirjallisessa menettelyssä rat-

11 kaisun perusteena oleva tosiseikasto on puutteellinen tai tiedot eivät ole ajantasaisia. Syynä tähän on yleensä se, että vastaajat olettavat heidän esitutkinnassa ilmoittamien- sa tietojen tulevan otetuiksi viran puolesta huomioon ratkaisun perusteena. Näin asia ei ole kirjallista menettelyä koskevien säännösten eikä monesti myöskään noudatetun ratkaisukäytännön mukaan. Tämän seurauksena hovioikeuteen saapuu jonkin verran valituksia, joissa korjataan ja täydennetään ratkaisuperusteena käytettyjä tietoja. Valitukset johtavat usein muutoksiin. Lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa pitäisi tehdä muutos, joka velvoittaa syyttäjän ja tuomioistuimen toimimaan nykyistä aktiivisemmin oikean ja merkityksellisen ratkaisuaineiston huomioon ottamiseksi. Mielestäni on syytä selvittää, voidaanko ja millä edellytyksillä siirtää liikennejuopumusasioissa ratkaisuvaltaa syyttäjille tai syytevalta poliisille. Näin voitaisiin hyvin tehdä ainakin silloin, kun kysymyksessä on rattijuopumus, tapahtumainkulku ja syyllisyys ovat riidattomat ja vakiintuneen seuraamuskäytännön mukaan teosta tuomittaisiin sakkoa ja on edellytykset asian kirjalliselle käsittelylle käräjäoikeudessa Syyteneuvottelu Muutaman viime vuoden ajan Suomessa on käyty keskustelua syyteneuvottelusta eli syytteestä sopimisesta. Oikeusministeriössä on tehty valmistunut arviomuistio syytteestä sopimisesta ja valmistunut mietintö syyteneuvottelusta ja syyttämättä jättämisestä. Oikeusjärjestelmästä on pyritty tekemään kaiken kattava. Oikeusturvaa ei kuitenkaan kyetä antamaan täysin kattavasti. Syitä on useita. Esitutkintaviranomaisten resurssit ovat rajalliset. Esitutkintaa rajoitetaan esitutkintalain nojalla intressin vähäisyyden ja todellisuudessa henkilöstöresurssien vähäisyyden vuoksi. Meillä on jonkin verran rikollisuutta, jota ei kaikilta osin tutkita, vaikka sen olemassaolo tiedetään: työelämän väärinkäytökset, perheväkivalta, seksuaalinen rikollisuus, taloudellinen rikollisuus. Voidaan kysyä onko oikein, että tuomioistuimien käsiteltäväksi saatettavat, joskus yhteiskunnallisesti ja yksilönkin kannalta vähäiset asiat, käsitellään täysimittaisesti ja monesti kahdessa oikeusasteessa juurta jaksaen ja osa asioista ei ansaitse tulla selvitetyiksi edes esitutkinnassa. Joskus, onneksi melko harvoin, ratkaisun näytöllinen lopputulos voi vaihdella oikeusasteittain ja olla lopulta äänestyksen tulos. Kun syyteneuvottelua tarkastellaan sanottujen näkökohtien sekä oikeusjärjestelmän tarkoituksen ja toimivuuden kannalta, pidän syyteneuvottelua siihen liittyvistä yhdenvertaisuutta kyseenalaistavista tekijöistä huolimatta kannatettavana. Rankaiseminen viimeisen päälle ei kasvata ihmiskuntaa paremmaksi. Syyteneuvotteluun eivät sovi kaikki asiat. Tällaisia ovat esimerkiksi törkeät väkivaltarikokset ja lapsiin kohdistuvat rikokset.

12 Jatkokäsittelylupa Jatkokäsittelylupajärjestelmä on ollut voimassa alkaen ja täyttää sille asetetut tavoitteet, myös oikeusturvan. Soveltamislinjaukset ovat hiljalleen muotoutuneet, ja käytäntö yhtenäistyy. Järjestelmä mahdollistaa resurssien kohdentamisen asioihin, joissa on todellinen muutoksenhaun tarve. On nähtävissä, että järjestelmä on vähentänyt sellaisia muutoksenhakemuksia, joilla ei ole menestymisen mahdollisuutta. Muutoksenhakujärjestelmään kuuluu jossain määrin myös tällaisia asioita. Siitä huolimatta on perusteltua selvittää edellytykset jatkokäsittelylupajärjestelmän lievälle laajentamiselle. Tässä yhteydessä on tarpeen muuttaa kirjallisen rikosprosessin niitä säännöksiä, jotka koskevat syyttäjän ja tuomarin velvollisuutta ottaa huomioon viran puolesta myös ne seikat, joihin vastaaja on vedonnut puolustuksekseen. Näin voidaan saada painopistettä lainkäytössä yhä enemmän käräjäoikeuksiin. 11. Oikaisumenettely Nykyiset säännökset eivät juurikaan tunne mahdollisuutta käräjäoikeuden ratkaisujen oikaisumenettelyyn niissäkään tapauksissa, joissa ratkaisun virheellisyys on kiistaton ja oikea ratkaisu on kaikkien osapuolten todettavissa. Kysymys on usein siitä, että ratkaisun perusteena olevat tosiseikasto on puutteellinen tai se ei ole ajan tasalla. Oikaisumenettely tällaisissa tapauksissa olisi oikeusturvan takaava, nopeampi ja halvempi menettely kuin saattaa asia hovioikeuteen kolmen tuomarin ja yhden esittelijän kokoonpanon käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Tuntematta hallintolainkäyttöä juurikaan käsitykseni on kuitenkin se, että oikaisumenettely hallintotuomioistuinten käsiteltävissä asioissa olisi tehokas ja oikeusturvan takaava. Näinhän asia on veroasioissa. 12. Sakon muuntorangaistus Sakon muuntorangaistus muuntoksehakumahdollisuuksineen on turhan raskas järjestelmä. Jos se halutaan säilyttää, sakon muuntorangaistus voitaisiin aikanaan käytössä olleen menettelyn mukaisesti todeta jo sakon tuomitsemisen yhteydessä sen varalta, että sakkoa ei makseta. Toinen vaihtoehto olisi se, että täytäntöönpanoviranomainen huolehtisi sakon muuntorangaistuksen laskemisesta ja täytäntöönpanosta. 12. Rakenneuudistus

13 Muutokset pitää pyrkiä toteuttamaan niin, että kielteiset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset ja lyhytaikaiset. Muutosten kohteena olevien yksiköiden pitää saada suunnitte- luun ja toteuttamiseen tarvittava aika, lisähenkilöstö ja rahoitus. Henkilökunnan uudelleen sijoittumista tulee tukea henkilöstöpoliittisten periaatteiden mukaisesti. Kun niistä tai aikaisemmista muutoksista ei ole saatavissa suoraa tai ohjeistavaa toimintamallia esimerkiksi henkilöstön uudelleen sijoittamisen tukemiseksi, pitää oikeusministeriön ja sen kanssa neuvottelevien tahojen yhdessä kyetä luomaan ja sopimaan tavoitteiden toteuttamista tukevat ratkaisut. Näin muutokset on mahdollista hoitaa mahdollisimman vähin vaurioin ja käynnistää uuden yksikön toiminta tavoitteiden mukaisesti. Hovioikeuksien rakennemuutoksiin liittyy myös kysymys oikeudenkäyntimenettelystä. Lukuisassa määrässä asioita, jotka eivät kuulu jatkokäsittelyluvan soveltamisen piiriin, pidetään pääkäsittely ja otetaan vastaan todistelua, vaikka se ei johdakaan muutoksiin tai johtaa vain epäolennaisiin muutoksiin. Tällainen lainkäyttö johtaa resurssien suurehkoon hukkaan ja valitettavan usein asianosaisten kustannusten merkittävään kasvuun ja kokemukseen siitä, että haetun oikeuden saaminen on kestänyt pitkää tai haettu oikeus ei toteudu. Oikeudenkäynti hovioikeuksissa pitäisi säätää pääosin oikeudellisiin kysymyksiin keskittyväksi. Vain poikkeuksellisesti tulisi sallia todistelun vastaanottaminen. Näin asia on silloin, kun käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiseen on näytön uudelleen vastaanottamiseen ja harkintaan nojautuva selkeä peruste tai erittäin suuri todennäköisyys. Hallinto-oikeuksissa suullisten käsittelyjen määrä ja kesto ovat hovioikeuksiin verrattuna melko vähäisiä. Prosessi sallinee rakennemuutokset eri tavoin kuin hovioikeuksissa Tuomioistuinten keskusvirasto Hovioikeuksien presidentit ovat vuonna 2008 tehneet oikeusministeriölle ehdotuksen tuomioistuinviraston selvittämiseksi. Alustava selvitys asiasta on tehty. Oikeusministeriön strategia-asiakirjoissa virasto on mainittu myönteisessä sävyssä. Tästä asia ei ole edennyt. Valtakunnansyyttäjän- ja valtakunnanvoudinvirastot ovat osoittautuneet tarpeellisiksi ja hyvin toimiviksi. Ne edustavat toimialojaan ja käyttävät valtaa hallinaloillaan. Tuomioistuinten kohdalla asia on järjestämättä ja vallankäytön kannalta ongelmallinen monessa suhteessa. On korkea aika ryhtyä toimeen myös tuomioistuinviraston perustamiseksi. Viivyttäviä tekijöitä tulee vastaan sen verran runsaasti, että olemme pitkällä tulevaisuudessa, kunnes virasto on toiminnassa. 14. Kiitos Kiitän huomioistanne.

14

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN

TEOLLIS- JA TEKIJÄNOIKEUSASIOIDEN KESKITTÄMINEN MARKKINAOIKEUTEEN 1 HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 0103640500, Telefax 0103640512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 16.6.2010 Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 1 (5) ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUS Kuopio 16.6.2014 Nro 48 Oikeusministeriölle Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö 22.4.2014, OM 13/31/2011, OM036:00/2011 Asia: Lausunto tuomioistuinlakia valmistelleen työryhmän

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet

Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS. Rakennemuutoksen yleiset perusteet MUISTIO Oikeushallinto-osasto 2.5.2012 OM 7/021/2010 HOVIOIKEUKSIEN JA HALLINTO-OIKEUKSIEN RAKENNEUUDISTUS Rakennemuutoksen yleiset perusteet Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että riittävän

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab

IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA. Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab IPR-ASIAT MARKKINAOIKEUDESSA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks Kolster Oy Ab MARKKINAOIKEUS IPR-TUOMIOISTUIMENA Markkinaoikeus aloitti aikaisempien tehtäviensä ohella IPR

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET

2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa

Lisätiedot

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely

Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Oikeushallinnon Henkilökunta OHK ry:n jäsenkysely Tämä kysely on tarkoitettu OHK ry:n jäsenille. Kyselyllä selvitetään eräiden uuteen palkkausjärjestelmään liittyvien ongelmien määrää ja laatua edunvalvonnan

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa

HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa HALLINTO-OIKEUKSIEN TYÖMENETELMÄSELVITYS 2003 - tähän on tultu kymmenessä vuodessa 25.1.2013 Ylituomari Heikki Jukarainen Hämeenlinnan hallinto-oikeus Asiakasnäkökulma Hallinto-oikeuksien olisi syytä kiinnittää

Lisätiedot

Lausunto: Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013 2025

Lausunto: Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013 2025 Suomen Lakimiesliitto Uudenmaankatu 4 6 B 00120 Helsinki Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausunto: Oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta vuosille 2013 2025 Ohjelmasta yleisesti Oikeusministeriö asetti

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille

Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille FI FI FI Eurooppalaiset menettelysäännöt sovittelijoille Näissä menettelysäännöissä vahvistetaan periaatteita, joita yksittäiset sovittelijat voivat halutessaan noudattaa omalla vastuullaan. Sovittelijat

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011 Oikeus 0 Korkeimman oikeuden ratkaisut 0 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 00 asiaa vuonna 0 Korkein oikeus ratkaisi vuonna 0 kaikkiaan asiaa, mikä on asiaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa, 0,

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen

Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 ESPOON KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO 14.3.2016 Oikeusministeriölle Viite: lausuntopyyntö 11.1.2016, OM 8/441/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1 Johdanto Muistion alussa on viitattu pääministeri Juha Sipilän

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Asia: Hovioikeus- ja hallinto-oikeusverkoston kehittäminen (17/2011)

Asia: Hovioikeus- ja hallinto-oikeusverkoston kehittäminen (17/2011) 1 HELSINGIN HOVIOIKEUS LAUSUNTO PL 132, Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki Puhelin 0103640500, Telefax 0103640512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 7.7.2011 Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntö

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Oikeusministeriölle asetetut muodolliset vaatimukset ja erilaiset kustannuspaineet

Oikeusministeriölle asetetut muodolliset vaatimukset ja erilaiset kustannuspaineet 1 Oikeusministeriö Tiina Astola OIKEUDENHOIDON UUDISTAMISOHJELMA 2013-2025 OIKEUSLAITOSPÄIVÄ 15.3.2013 Hyvät oikeuslaitospäivän osanottajat! Ministeri kuvasi edellä, miten yhteiskunnan eri sektoreilla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015

LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015 ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKE LAATUHANKKEEN TYÖSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013-2015 1. Laatuhankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Rovaniemen hovioikeuspiirin lainkäytön laatuhanke aloitettiin

Lisätiedot

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus

Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus Paikallisten syyttäjäviranomaisten ilmoitusvelvollisuus YLEINEN OHJE Dnro 18/31/14 30.6.2014 Voimassa 1.8.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2011:1, dnro 16/31/11 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta

Oikeuden hakijat. Iisa Vepsä. Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Iisa Vepsä Oikeuden hakijat Tutkimus Vaasan hovioikeuden perustamisesta ja varhaisesta toiminnasta Yliopistollinen väitöskirja, joka Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen

Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen. 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Työmaa-aikataulun tekeminen ja noudattaminen 1 16.5.2016 Skanska Talonrakennus Oy Vesa Hintukainen Takuutoimenpiteet Työn tekeminen uudelleen Laite- ja konehäiriöt Tarpeeton materiaalin käsittely Tarpeettomat

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Selvityksistä ilmenee, että huomattava osa tuomareista ja esittelijöistä on jo pitkään tehnyt viikoittain yli 40 työtuntia.

Selvityksistä ilmenee, että huomattava osa tuomareista ja esittelijöistä on jo pitkään tehnyt viikoittain yli 40 työtuntia. Suomen tuomariliiton - Finlands domareförbund ry:n lausunto eduskunnan sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssitarpeita arvioivalle parlamentaariselle työryhmälle 13.1.2015 Lausuntopyyntö SM037:00/2014

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 000 I JOHDANTO... 000 II TUOMIOISTUIMET MUUTTUVASSA YHTEISKUNNASSA. 000 2. Alueellisesti keskittyvä, vanheneva ja yksinäistyvä väki... 000 3. Maataloudesta teollisuuteen

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittäminen

IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittäminen Oikeusministeriölle Helsinki 15.4.2008 IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittäminen Lausuntonaan IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittämistä selvittäneen työryhmän mietinnöstä (oikeusministeriön

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Markkinaoikeuden työjärjestys

Markkinaoikeuden työjärjestys Markkinaoikeuden työjärjestys 2 (10) SISÄLLYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Soveltamisala... 3 2. TOIMINNAN JOHTAMINEN... 3 2 Johtamistoiminta... 3 3 Johtamisen perusperiaatteet... 3 4 Tavoitteiden asettaminen...

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014

Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan. Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Koulutussuunnitelmalla veroetua yrityksen kehittämistoimintaan Lainopillinen asiamies Atte Rytkönen 5.5.2014 Yleistä - Laki osaamisen kehittämisestä Työmarkkinajärjestöt sopivat maaliskuussa 2013 osaamisen

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

Käräjäoikeusverkoston kehittäminen

Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Oikeusministeriö Lausunto 1 (6) Lausuntopyyntönne 8.4.2015 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Oikeusministeriö asetti 28.10.2014 työryhmän, jonka tehtävänä on ollut laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa

Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa M a t t i K u u l i a l a Edunvalvontaan esitetyn kuuleminen alioikeudessa Yliopistollinen väitöskirja, joka Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan suostumuksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄHKÖPOSTIEN TUNNISTAMISTIETOJEN KÄSITTELYOIKEUS, KUN EPÄILLÄÄN YRITYSSALAISUUKSIEN VUOTAMISTA Nice Tuesday 11.11.2008 asianajaja Klaus Nyblin 1 1. Nykyisin: työnantajilla ei oikeutta tunnistamistietojen

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013

Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä. Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Suomen Tuomariliitto Finlands Domareförbund ry OIKEUSMINISTERIÖLLE Asia: Lausunto tuomioistuinmaksutyöryhmän mietinnöstä Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 8/31/2013 Pyydettynä lausuntona Tuomariliitto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011. 394/2011 Laki. riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 394/2011 Laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa Annettu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti

Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013

17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 1/3 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 MUISTIO 17.4.2013 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite: LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 Kuten oikeusministeriö 26.11.2012

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Lausuntopyyntö 8.4.2015

Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä. Lausuntopyyntö 8.4.2015 Kaupunginhallitus 224 18.05.2015 Lausunnon antaminen oikeusministeriölle käräjäoikeusverkoston kehittämistyöryhmän mietinnöstä 489/00.04.00/2015 KH 224 Valmistelija/lisätiedot konsernihallinnon lakimies

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN

NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN NÄYTTÖTUTKINTOJEN JÄRJESTÄMISSOPIMUKSET JA -SOPIMUSTEN TEKEMINEN Opetushallitus 2001 ISBN 952 13 1064 2 1 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 70/011/2000 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU

Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Liite 2. KEHITYSKESKUSTELU Yleistä Kehityskeskustelut ovat yksi suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen väline. Näitä keskusteluja esimiehen ja alaisen välillä kutsutaan myös tavoite-, tulos-, arviointi-,

Lisätiedot

Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO. Kirjeenne 11.10.2011 (dnro 8/31/2011) Kansallisarkistoon

Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO. Kirjeenne 11.10.2011 (dnro 8/31/2011) Kansallisarkistoon 5.6.2012 AL/18633/07.01.01.03.01/2011 1 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Kirjeenne 11.10.2011 (dnro 8/31/2011) Kansallisarkistoon ASUNTO-OIKEUSASIAKIRJOJEN SÄILYTYSAJAN MUUTTAMINEN Oikeusministeriö

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta

Varmaa ja vaivatonta Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot