PIKAOHJE Konsolin tärkeimmät toiminnot (tarvittaessa saat lisätietoa User Manualista)

Transkriptio

1 1 Console Advance PIKAOHJE Konsolin tärkeimmät toiminnot (tarvittaessa saat lisätietoa User Manualista)

2 Sisältö Sivu 1. Konsolin käynnistäminen 3 2. Konsolin sammuttaminen 3 3. Toimintakunnon tarkkailu ja puhdistaminen Laitteen ja yhteyksien toimintakuntoa indikoivat ikonit Tietyin väliajoin tehtävät tarkistukset ja puhdistaminen Tutkimuksen aloittaminen RIS listalta Käsinkirjaus Kuvausohjelmien valinta 7 5. QA kuvamerkinnät, rajaus, jne Kuvamerkinnät (puolenmerkit, jne.) Kuvan rajaus (ns. shutterointi ) Kuvakentän asetukset (ennen eksponointia) Kuvan trimmaus (eksponoinnin jälkeen) S-arvo ja L-arvo Jälkikäsittelyparametrit 15

3 1. Konsolin käynnistäminen 1. Paina konsolin PC päälle 2. Konsoli on käyttövalmis kun ohjelma on käynnistynyt 3. Tarkista konsoliin liitettyjen laitteiden (detektori, kuvanlukija,generaattori) toimintavalmius ennen toiminnan aloittamista 2. Konsolin sammuttaminen 1. Varmista, että kuvat on lähteneet arkistoon. 2. Paina konsolin oik.yläkulman painiketta ja valitse sammuta/shut down (kuva 2). 3. Sammuta tarvittaessa myös näyttö. Huom! Älä sammuta 2. näyttöä, koska siinä pitää olla virta päällä kun laite käynnistyy aamulla. 3 Jos laite on jatkuvassa käytössä niin se tulee joka tapauksessa ajaa alas päivittäin. Tällöin tietokoneet toimivat varmemmin ja detektoreiden kalibrointi tulee tehtyä (joka on välttämätöntä hyvän kuvanlaadun säilyttämiseksi). Jatkuvassa käytössä suorita alasajo aamuisin, jotta kalibraatio on tehty päivän kuvauksia varten.

4 3. Toimintakunnon tarkkailu ja puhdistaminen 3.1 Laitteen ja yhteyksien toimintakuntoa indikoivat ikonit Oikean alakulman ikonit indikoivat laitteiston toimintakuntoa (detektorit ja itse konsoli) ja siihen yhteydessä olevien laitteiden tilaa (RIS, arkisto, työasema,tulostin) Jos alakulman ikonin päällä näkyy jokin ylimääräinen kuvake (kolmio, kysymysmerkki, nuoli), paina ikonia niin saat lisäinfoa tilanteesta o Esim. oikean puoleisen kuvan keltainen kolmio näkyy mm. kun laite kalibroi detektoria. Oikealla näkyvä nuoli indikoi tarkoittaa sitä että arkistoon/työasemalle/tulostimelle on lähdössä tutkimus. Jos nuoli ei poistu melko nopeasti niin yhteydessä voi olla ongelma. Yleensä se tarkoittaa sitä että arkisto on ns. alhaalla. Pyöreä vihreä kuvake alhaalla kertoo onko detektori valmis eksponointiin o Kun kuvake on harmaa niin eksponointi ei ole mahdollinen (jos konsoli on kytketty generaattoriin) 4 Oikean alakulman ikonit Konsolilta lähtevät (ns.jono) RIS Detektorit Konsoli Detektori on valmis eksponointiin kun vihreä valo palaa

5 3.2 Tietyin väliajoin tehtävät tarkistukset ja puhdistaminen Päivittäin Ennen käyttöä Varmista, että laitteet käynnistyvät normaalisti. Varmista, että konsoli keskustelee kytkettyjen laitteiden kanssa normaalisti. Varmista, että konsolin kello on oikeassa ajassa. Käytön aikana Varmista, että kuvat lähtevät normaalisti. Käytön jälkeen Varmista, että virta sammuu normaalisti laitteen sammuttamisen yhteydessä. Kerran viikossa Tee silmämääräinen tarkastelu SMPTE kuvalla näytön toimintakunnon tarkistamiseksi. 5 4.Tutkimuksen aloittaminen (joko RIS listalta tai käsinkirjauksella) 4.1 RIS listalta RIS lista on yleensä asetettu päivittymään automaattisesti kun RIS sivulle siirrytään. Jos lähete on juuri tehty, niin saat tutkimuksen näkyviin kun päivität listan manuaalisesti (kuva 4). Kuva 4 RIS listan päivitys Järjestä esim. AC-numeron tai nimen mukaan Hakukentät Hae potilaita kirjoittamalla hakukenttään esimerkiksi V jolloin saat hakutuloksena kaikki sukunimet jotka alkavat V:llä Käsinkirjaukseen Hakutulokset

6 4.2 Käsinkirjaus Nimi Henkilötunnus AC-numero 6 Jatka tutkimukseen Paluu RIS listalle

7 4.3 Kuvausohjelmien valinta Potilaan valinnan jälkeen 7 1. Valitse täältä kuvattava alue (thx, vatsa, alaraaja jne.) 2. Valitsemasi ohjelmat näkyvät täällä 3. Valitse täältä sopivat kuvausohjelma t (thx pa, natiivivatsa pa, polvi sivu jne.) Jatka tutkimukseen Tällä painikkeella siirretään tutkimus Tutkimus kesken listalle (suspend), jos tarkoituksena on suorittaa tutkimus myöhemmin

8 Kuvauksen aikana (kuvausohjelmien lisääminen/vaihtaminen/hylkääminen) Täällä voi muokata tutkimuksen tietoja (potilaan nimi, hetu, AC-numero) 8 Hila poistettu Lisää luentaohjelma (yksi tai useita ohjelmia haetaan valikosta) (ks. ed sivu) Vaihda luentaohjelma ( aktiivinen luentaohjelma ja vaihdetaan uuteen) Automaattinen luentaohjelman lisäys kun kuva otettu (ON asennossa) Lisää luentaohjelma (lisätään aktiivisena oleva ohjelma käymättä valikossa) Hylkää kuva ( aktiivinen kuva ei lähde konsolilta eteenpäin, uusi ohjelma tilalle) Poista luentaohjelma (poistaa käyttämättömän ohjelman, kuvattuja ei voi poistaa)

9 5. QA kuvamerkinnät, rajaus, jne. -painikkeella pääset kuvankäsittelyyn liittyviin toimintoihin, kuten merkinnät, rajaus, jne. 9 Vihreänä näkyvä painike on ns.aktiivinen painike, jonka sisältämät toiminnot tulevat näkyvillä painikkeen oikealle puolelle (ks.alla vihreä laatikko) Painikkeiden järjestys voi olla eri kuin kuvassa (vastuuhoitaja pystyy muuttamaan) Kuvamerkinnät Kuvan trimmaus Kuvan rajaus (ns.shutterointi) S-arvo ja L-arvo Jälkikäsittelyparametrit Kuvankäännöt Lista kuvista Image stitching (pitkä kuva) Kuvan lähetysvalinnat Luentaohjelman vaihtaminen sekä kuvausohjelman nimen muuttaminen Painikkeiden nimet tulevat näkyviin vihreälle alueelle kun painat QA painiketta tällä sivulla

10 5.1 Kuvamerkinnät Valmiit puolenmerkit (neljä sivua) Vaihda kuvaa (2/2) Vapaasti kirjoitettava teksti 10 Kirjoita tähän vapaateksti + paina enter R1 = valkoinen teksti mustalla taustalla R2 = valkoinen teksti ilman taustaa R3 = musta teksti valkoisella taustalla R4 = musta teksti ilman taustaa Poista merkinnät 1 (Tällä sivulla poistat valmiit markerit ). Poista merkinnät 2 (Tällä sivulla poistat ns. vapaatekstit ). AAA / BBB / CCC Vastuuhoitaja pystyy lisäämään näihin laatikoihin valmiita merkkejä (tehdään ns.käyttäjän valikossa)

11 5.2 Kuvan rajaus Reunojen tummentaminen (ei muuta kuvan kokoa) Vaihda kuvaa (2/2) 11 Tee monikulmarajaus Tee nelikulmainen rajaus Poista yksi piste Poista kaikki pisteet (aloita alusta) Poista rajaus (reunat jää valkoisiksi) Käänteinen rajaustoiminto (rajauksen sisäosa muuttuu mustaksi, esim. väärän merkin voi peittää) Esikatselu Pienennä kuvaa Kuvausohjelmaan ei ole laitettu automaattista rajaustoimintoa päälle

12 5.3 Kuvakentän asetukset (ennen eksponointia) Kentän koko, sijainti ja suunta Trimmaustapa Pystytelineen keskitys: Yläreunaan Keskelle Alareunaan Pystysuuntainen kenttä Vaakasuuntainen kenttä Kenttäkoko (tuumakoko) 17x17 = n. 43x43cm 14x17 = n. 35x43cm 14x14 = n.35x35cm 10x12 = n.24x30cm 8x10 = n. 18x24cm 18x43cm Trimmaustavan valinta: (ks. trimmaus seuraavalla sivulla) 1. Trimm. koko ja paikka on määritelty kuvausohjelmaan (voit muuttaa valintaa vasemman puolen painikkeilla). 2. Trimm. koko määritelty kuvausohjelmaan, mutta paikka määräytyy eksponoidun alueen mukaan. 3. Trimmauksen koko ja paikka määräytyy eksponoidun alueen mukaan. 4. Ei trimmausta. Detektorin pinta-alan kokoinen kuva arkistoon.

13 5.4 Kuvan trimmaus (eksponoinnin jälkeen) Trimming toiminnolla määritetään minkäkokoinen kuva lähetetään arkistoon. 43x43 kokoiselle detektorille kuvattuna esimerkiksi rannekuva näyttää pieneltä kun se avataan arkistossa, jos kuvaa ei ole trimmattu. Tämä edellyttää kuvan katsojalta zoomausta. Kuvaa trimmaamalla ei vaikuteta mitenkään kuvan laatuun/tarkkuuteen, sillä ainoastaan helpotetaan kuvan katselua arkistossa, koska sopivan kokoiseksi trimmatun kuvan zoomaustarve on vähäisempi. 13 Trimmauksen koko (=arkistoon / filmille lähtevän alueen koko Eksponoidun alueen automaattinen havainnointi ohjelma valitsee pienimmän trimmauskoon johon mahtuu koko eksponoitu alue Koko detektorin alue arkistoon / filmille Trimmausalue pystyssä / poikittain Trimmausalueen liikuttelu nuolilla. Huom! kenttää voi liikuttaa myös niin, että ottaa hiirellä kiinni valkoisesta reunuksesta ja raahaa oikeaan kohtaan! Tummuus ja kontrasti (S ja L) säätö trimmausalueen mukaan

14 5.5 S-arvo ja L-arvo S arvo EDR toiminnon (auto/semi/fix) päättämä kuvaluennan keskitummuus Kun säteilyn määrä kasvaa, S-luku pienenee ja kun säteilyn määrä pienenee, S-luku kasvaa. Näin tummuus säädetään sopivaksi säteilymäärästä riippumatta. Järjestelmä on säädetty niin, että 1mR annoksella standardi kuvalevylle ja herkkyysohjelmalla S-luvun tulisi olla melko tarkkaan 200 Älä säädä tummuutta S-luvun avulla (käytä GS parametria) Säädä ainoastaan silloin, jos esimerkiksi kohteesta johtuen (implantti, proteesi jne.) kuvan tummuus on selvästi pielessä. Säädä tällöin S-luku normaalille alueelle (n luukuvat ja thorax kuvat), kunnes tummuus on normaali Esimerkiksi implanttikuvissa S-luku on auto ja semi ohjelmilla todennäköisesti selkeästi pielessä, koska systeemi pyrkii esittäämään kuvan sellaisella keskitummuudella, että implantin kohdallakin olisi sopivasti harmaasävyjä. Tässä vaiheessa implantin ympärillä olevat kudokset ovat jo aivan liian tummia. (Fix mode) 14 L arvo Miten S-lukua voi hyödyntää?: Periaatteessa annos pitää mitata annosmittarilla Mutta.. Kun 1 S-arvo on tarkistettu ja säädetty oikein 2Ja kuvat on otettu samantyyppisistä potilaista, samalla asettelulla, samantyyppisellä rajauksella, samalla luentaohjelmalla, samalla kilovoltilla, hilalla ja suodatuksilla. S-arvoa voidaan pitää jonkinlaisena mittarina kuvausannoksesta EDR toiminnon (auto/semi/fix) päättämä kuvan dynaaminen leveys (valotusvara) Se kuvaa kuvalevylle / detektorille päätynyttä säteilyä logaritmisella asteikolla (L-luvun skaala on 0,5-4.00). Jolloin 0,5 tarkoittaa, että kuva on erittäin jyrkkä (vähän harmaasävyjä) ja 4.0 erittäin lattea (paljon harmaasävyjä) Sopiva L-luku on yleensä mutta esimerkiksi 1.6 L-luvullakin kuva saattaa näyttää hyvältä. Kun kuva lähtee arkistoon pienellä L-luvulla (kapea harmaaskaala), pelivara arkistossa ikkunoimiseen on heikompi, koska kuvan dynamiikka on huonompi Tarvittaessa L-lukua voi nostaa sopivalle alueelle ( ), mutta mieluummin kannattaa miettiä, että onko esim. kuvausteknisillä seikoilla mahdollista vaikuttaa asiaan (kv, rajaus, jne). Eli onko kaikki perusjutut tehty mahdollisimman hyvin. Normaalisti kontrastia kannattaa säätää GA parametrilla, ei L-lukua muuttelemalla L-arvoon vaikuttaa mm: kv, rajaus, projektio, keskitys, hajasäteilyn eliminointi, luentaohjelma

15 Kuten edellä on mainittu, tulee S- ja L-arvojen säätöjä suorittaa vain harkiten ja tietyissä poikkeustapauksissa. S- ja L-arvoa voi nykyisin säätää (Console Advance ohjelmaversioissa) kolmella tavalla. 1. Perinteisellä tavalla klikkaamalla plus ja miinus painikkeita 2. Raahaamalla hiirtä kuvan päällä (+hiiren vasen painike) 3. Valitsemalla ROI ja klikkaamalla sen jälkeen hiirellä kuvan tumminta ja vaaleinta kohtaa (tulos ei ole aina hyvä tällä metodilla) Jälkikäsittelyparametrit GA Kontrastin säätö Norm. 0,8 1,2 GS Tummuuden säätö Säädä tummuutta tarpeen mukaan Peruskäyttäjän on suositeltua käyttää vain GA ja GS parametreja tummuuden ja kontrastin säätämiseen! GT GC Käyrän muoto/tyyppi (vain käyttökouluttaja) A-W (=12bit kuva pacsiin) a-z (=14bit kuva pacsiin, FRP eli Full Range Processing) GC parametrin muuttamiseen ei ole tarvetta