175 Jätehuollon yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen hyväksyminen. 176 Muutostalousarvio 2/2017; talousarvion investointiosa

Transkriptio

1 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Aika , klo 17:22-20:25 Paikka Valtuustosali Käsitellyt asiat 171 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 172 Pöytäkirjan tarkastus 173 Kiinteistöveroprosentit Tuloveroprosentti Jätehuollon yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen hyväksyminen 176 Muutostalousarvio 2/2017; talousarvion investointiosa 177 Vastaukset arviointikertomukseen Valtuustoaloite 4/2017; Kyröskosken torin elävöittäminen 179 Opetuksen lakkauttaminen Pinsiön koulussa 180 Saskyn yhtymäkokousedustajien valinta pidettävään yhtymäkokoukseen 181 Viranhaltijoiden päätösluettelot ja toimielinten pöytäkirjat 182 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus 183 Ilmoitusasiat

2 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Saapuvilla olleet jäsenet Risto Linnainmaa, puheenjohtaja Päivi Leskinen, 1. varapuheenjohtaja Rauno Mäki, 2. varapuheenjohtaja Esa Järvenpää Heidi Tulonen Katariina Pylsy Päivi Hiltunen Timo Mäkelä Vilho Ponkiniemi Muut saapuvilla olleet Tiina Paloranta, talousjohtaja, sihteeri Antero Alenius, kunnanjohtaja Kirsi Parhankangas Raija Westergård Jarmo Järvinen Allekirjoitukset Risto Linnainmaa Puheenjohtaja Tiina Paloranta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Päivi Hiltunen Katariina Pylsy Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä arkistosihteerin työhuoneessa ja julkaistu Hämeenkyrön kunnan yleisessä tietoverkossa ( kuntalain 140 :ssä säädetyllä tavalla Erja-Riitta Myllymäki, hallintopalvelusihteeri

3 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 171 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään asialistalle :t: Todettiin.

4 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 172 Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Katariina Pylsy ja Päivi Hiltunen. Hallituksen pöytäkirja laitetaan tietoverkkoon nähtäville heti kun se on allekirjoitettu ja tarkastettu, viimeistään kuitenkin viikon kuluttua kokouksesta. Valittiin.

5 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 173 Kiinteistöveroprosentit 2018 HMKDno Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi talousjohtaja Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymien yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Kiinteistöverolain 11 :n mukaan valtuusto määrää kiinteistöveroprosentin suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kiinteistön arvo määräytyy varallisuuden arvostamista verotuksessa annetun lain mukaisesti. Kiinteistöverolaki määrää minkälaisista kiinteistöistä vero on maksettva ja mitkä ovat siitä vaputetut kiinteistöt. Kiinteistöverovelvollinen on kiinteistön omistaja. Kiinteistöveroprosentin vaihteluvälit: yleinen 0,93-1,89 vakituiset asuinrakennukset 0,41-0,90 muut asuinrakennukset 0,93-1,80 voimalaitokset enintään 3,10 rakentamaton maapaikka 2,00-6,00 Kiinteistöverolain 13 a :n mukaan valtuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Kiinteistöveroprosentti voi olla myös 0,0. Vertailutietoja vuodelta 2017 Hämeenkyrö Koko maa Pirkanmaa Yleinen kiinteistövero 0,95 1,06 1,09 Vakituinen asunto 0,48 0,49 0,53 Muu asuinrakennus 1,15 1,15 1,09 Voimalaitos 2,85 Rakentamaton rakennuspaikka 3,00

6 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 Rakentamattoman rakennuspaikan korotettua kiinteistöveroa perii 12 kuntaa Pirkanmaalla. Kuudella se on 3 %, kolmella 2 %, kahdella 6 % ja yhdellä 4 %. Kiinteistöveron tuotto tilinpäätöksessä 2016 oli 2,3 milj. euroa. Talousarviossa 2017 arvio on 2,1 milj.euroa. Talousarvioon 2018 nykyisillä prosenteilla arvio on vajaat 2,2 milj,euroa. Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy kiinteistöveroprosentit vuodelle 2018: 1. yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95 2. vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti 0,48 3. muun asuinrakennuskiinteistöveroprosentti 1,15 4. voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85 5. rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti, 3,00 6. yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 Hyväksyttiin. Tiedoksi valtuuston esityslistalle

7 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 174 Tuloveroprosentti 2018 HMKDno Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi talousjohtaja Kuntalain 111 :n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo 2017 oli 19,91 ja Pirkanmaan 20,27. Hämeenkyrön tuloveroprosentti 2017 oli 22. Talousarviovalmistelu vuodelle 2018 on tehty entisellä veroprosentilla. Tilinpäätöksessä 2016 kunnallisveron tuotto oli 32.6 milj.euroa. Talousarviossa 2017 arvio on 33,4 milj.euroa. Talousarviossa 2018 verotuloarvio on noin 34 milj.euroa. Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää, että valtuusto päättää vuoden 2018 tuloveroprosentiksi 22. Hyväksyttiin. Tiedoksi valtuuston esityslistalle

8 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Tekninen lautakunta, 34, Kunnanhallitus, 86, Kunnanvaltuusto, 30, Kunnanhallitus, 157, Kunnanhallitus, 175, Jätehuollon yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen hyväksyminen HMKDno Tekninen lautakunta, , 34 Valmistelijat / lisätiedot: Pirkko-Liisa Vänttinen pirkko-liisa.vanttinen@hameenkyro.fi toimistopäällikkö Tampereen kaupunki, Hämeenkyrön kunta, Ikaalisten kaupunki, Juupajoen kunta, Kangasalan kunta, Lempäälän kunta, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Nokian kaupunki, Oriveden kaupunki, Parkanon kaupunki, Pirkkalan kunta, Pälkäneen kunta, Ruoveden kunta, Sastamalan kaupunki, Vesilahden kunta, Virtain kaupunki ja Ylöjärven kaupunki ovat alkaen sopineet kuntien yhteisestä toimielimestä jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa. Jätelain (646/201) mukaan kunnilla on oltava yhteinen jätehuoltoviranomainen, kun kunnat ovat siirtäneet kunnan jätehuollon järjestämiseen liittyvät palvelutehtävät kuntien omistamalle jäteyhtiölle. Sopijakunnat ovat muodostaneet jätehuollon yhteistoiminta-alueen ja alueen kuntien yhteisenä toimielimenä on toiminut Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto. Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja sen mukainen organisaatio on aloittanut toimintansa , pois lukien uudet poliittiset toimielimet, jotka aloittavat toimintansa Uuden toimintamallin myötä on muun muassa luovuttu sisäisestä tilaaja-tuottaja -mallista, palvelut on jaettu kolmelle palvelualueelle (hyvinvointi, elinvoima ja kilpailukyky sekä kaupunkiympäristö), ja toimielinrakenne muuttuu voimaan tulevan uuden hallintosäännön myötä. Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä sekä yhdenmukaistettu eri aikoina tehtyjen sopimusten rakennetta. Sopimuksen perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain (410/2015) 51 :n mukaisena vastuukuntana. Sopimus on kuntalain 52 :n mukainen sopimus kuntien yhteisestä toimielimestä. Jätehuollon osalta kuntien yhteisenä toimielimenä toimii alkaen Tampereen kaupungin alueellinen jätehuoltolautakunta. Jätehuoltolautakuntaan kuuluu yhteensä 12 jäsentä ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Tampereen kaupunki valitsee 7 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, Tampereen kaupunkiseudun kunnat yhteensä 2 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä muut kunnat yhteensä

9 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 3 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Tampereen kaupunkiseudun kuntien (2 jäsentä) ja muiden kuntien (3 jäsentä) osalta sekä jäsen- että varajäsenpaikat vuorottelevat kuntien kesken kahden vuoden välein siten, että kukin kunta nimeää jäsenen ja varajäsenen vuorollaan aakkosjärjestyksessä. Vuorottelevien jäsenten ja varajäsenten toimikausi on Yhteistoimintasopimuksen uudistamisesta ja vanhan sopimuksen korvaamisesta on neuvoteltu sopijakuntien kesken. Uusi sopimus tulee hyväksyä kaikkien sopijakuntien valtuustoissa ennen Tampereen kaupungin voimaan tulevassa hallintosäännössä on huomioitu yhteistoimintasopimuksen sisältämät muutokset. Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee uuden yhteistoimintasopimuksen ja uuden sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan Oheismateriaalina on voimaan tullut yhteistoimintasopimus ja sopimusesitys Esittelijä: Hannu Niemelä Tekninen lautakunta esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, se hyväksyy oheismateriaalina olevan sopimuksen yhteisestä toimielimestä jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa. Tekninen lautakunta päätti äänestyksen jälkeen esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se ei hyväksy uutta yhteistoimintasopimusta lautakuntapaikkajaon osalta vaan esittää, että lautakuntapaikkoja tulee muuttaa sopimuksessa niin ettei yhdelle osakaskunnalle synny paikkaenemmistöä. Kunnanhallitus, , 86 Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Kuntien väliset voimasuhteet ovat samat sekä nykyisessä jätehuoltojaostossa että uudessa jätehuoltolautakunnassa. Sopimuksen 14. kohdan mukaan sopimus tulee muiden kuntien osalta voimaan, vaikka jokin sopimuskunta ei sitä hyväksyisikään. Hallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy oheismateriaalina olevan sopimuksen yhteisestä toimielimestä jätehuollon viranomaistehtävien hoitamiseen. Asian käsittely Keskustelun kuluessa Rauno Mäki esitti teknisen lautakunnan esityksen hyväksymistä. Maarit Lepistö kannatti.

10 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten asiasta on äänestettävä. Hallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestystapaesityksen: pohjaesitys on kyllä ja Mäen esitys on ei. Hallitus hyväksyi Mäen esityksen äänin 8-1. Kunnanvaltuusto, , 30 on äänestyksen tulos ja sitä kannattivat seuraavat hallituksen jäsenet: Esa Järvenpää, Maria Härkki-Santala, Rauno Mäki, Päivi Hiltunen, Heimo Nordfors, Päivi Leskinen, Vilho Ponkiniemi ja Maarit Lepistö. Risto Linnainmaa oli esittelijän ehdotuksen kannalla. Hallitus esittää valtuustolle, että se ei hyväksy uutta yhteistoimintasopimusta lautakuntapaikkajaon osalta vaan esittää, että lautakuntapaikkoja tulee muuttaa sopimuksessa niin, ettei yhdelle osakaskunnalle synny paikkaenemmistöä. Asian käsittely Keskustelun kuluessa tehtiin muutosesitys. Esa Järvenpää esitti: Hämeenkyrön kunnanvaltuusto päättää ettei hyväksy liittenä olevaa jätehuollon yhteistoiminta-aluetta koskevaa sopimusta ( ). Hämeenkyrö ei hyväksy yhden kunnan ehdotonta enemmistöä alueellisen jätehuoltolautakunnan paikkajaossa. Paikkajaon tulee olla asukaslukuun ja kiinteistöjen määriin nähden oikeudenmukainen, Tampere 5 jäsentä ja muut kunnat 7 jäsentä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä kannatti Järvenpään esitystä. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että on tehty hallituksen esityksestä poikkeva esitys. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestystapaesityksen, pohjaesitys on kyllä ja Järvenpään esitys on ei. Valtuusto hyväksyi Järvenpään esityksen äänin Kunnanhallitus, , 157 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi

11 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) talousjohtaja Tampereen, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Juupajoen, Kangasalan, Lempäälän, Mänttä-Vilppulan, Nokian, Oriveden, Parkanon, Pirkkalan, Pälkäneen, Ruoveden, Sastamalan, Vesilahden, Virtain ja Ylöjärven kunnat ovat muodostaneet jätehuollon yhteistoiminta-alueen. Tampereen kaupunki on toiminut yhteistoiminta-alueen vastuukuntana ja kuntien yhteisenä toimielimenä toimi asti Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto. Jätehuoltojaoston kokoonpano oli Tampere 7 paikkaa ja muilla kunnilla 5 paikkaa. Tampereen kaupungin organisaatio uudistui alkaen, minkä johdosta myös kuntien yhteinen jätehuoltoviranomainen muuttui alueelliseksi jätehuoltolautakunnaksi. Uuden sopimuksen myötä jätehuoltoviranomaisen toiminta jatkuu kuten tähänkin asti, mistä syystä sopimusuudistuksen yhteydessä ei muutettu eikä ollut tarkoituskaan muuttaa jätehuoltoviranomaisen kokoonpanoa. Kaikki yhteistoimintakunnat eivät ole vielä hyväksyneet uutta sopimusta. Sopimuksen on hyväksynyt 10 kuntaa, hylännyt 6 kuntaa (Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Parkano, Sastamala, Virrat ja Ruovesi) ja Pälkäneen kunta ei ole vielä käsitellyt sopimusluonnosta kunnanvaltuustossa. Sopimuksen hylänneet kunnat ovat olleet tyytymättömiä yhteisen jätehuoltoviranomaisen kokoonpanoon. Niissä kunnissa, jotka eivät ole kokonaisuudessaan hyväksyneet yhteistoimintasopimusta, ei tällä hetkellä ole lainkaan jätelain edellyttämää kunnan jätehuoltoviranomaista. Tilanne on jätelain vastainen. Kuntien kesken pidettiin informaatio- ja keskustelutilaisuus Tampereella. Tampereen kaupunki esittää yhteistoimintakunnille, että toimikautensa aloittaneen alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpano säilytetään toistaiseksi sellaisena kuin se on yhteistoimintasopimukseen kaikkien kuntien kesken neuvoteltu ja 10 kunnan osalta hyväksytty. Tampereen kaupunki kuitenkin sitoutuu aloittamaan neuvottelut alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpanon muuttamisesta siten, että neuvotteluiden tavoitteena on 1-2 paikan lisääminen muille sopijakunnille. Alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpanoksi jatkossa asetettaisiin siten 7+6 ja 7+7 paikkaa. Tampereen kaupunki sitoutuu käymään neuvottelut paikkojen lisäämiseksi kuluvan valtuustokauden aikana. Lisäksi ryhdytään toimenpiteisiin piiritasolla neuvoteltujen jätehuoltolautakunnan jäsenpaikkojen jakautumisen oikaisemiseksi siten, että 5 paikkaa jaetaan sopimuksen mukaisesti seuraavalla tavalla: kaupunkiseudun kuntien (2 jäsentä) ja muiden kuntien (3 jäsentä) sekä jäsen- että varajäsenpaikat vuorottelevat kuntien kesken kahden vuoden välein siten, että kukin kunta nimeää jäsenen ja varajäsenen vuorollaan aakkosjärjestyksessä. Tällä hetkellä kaikilla sopijakunnilla on oikeus lähettää nimeämänsä edustaja alueellisen jätehuoltolautakunnan kokouksiin. Mikäli tämän lisäksi halutaan lisätä sopijakuntien näkökulman tehokkaampaa välittämistä jätehuollon yhteistoimintaan, voidaan tätä varten perustaa säännöllisesti

12 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) kokoontuva neuvottelukunta/kuntainfotilaisuus tms. sovittu kokoonpano, jossa sopijakunnat voivat laajemmin keskustella jätehuoltoyhteistyöstä ja siihen kohdistuvista tarpeista. Oheismateriaalina on seuraavat asiakirjat: Sopimus yhteisestä toimielimestä jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa ( lukien) ja Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta ( lukien). Esittelijä: Tiina Paloranta, talousjohtaja Hallitus esittää, että valtuusto 1. hyväksyy oheismateriaalina olevan Sopimuksen yhteisestä toimielimestä Pirkanmaan jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa sekä 2. edellyttää jätehuollon yhteistoiminta-alueen vastuukuntaa Tampereen kaupunkia käynnistämään neuvottelut alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpanon muuttamiseksi ja säännöllisesti kokoontuvan jätehuoltoyhteistyön neuvottelukunnan tai vastaavan perustamiseksi. Hallitus palautti asian yksimielisesti uudelleen valmisteluun seuraavalla valmisteluohjauksella: on selvitettävä Kuntaliitosta voimaan tulleen sopimuksen voimassaolo on selvitettävä sopimusesityksen (voimaantulo ) mukaisen lautakuntapaikkajaon laillisuus sekä kohtien 11 ja 14 mahdollinen ristiriitaisuus Kunnanhallitus, , 175 Valmistelija / lisätiedot: Antero Alenius antero.alenius@hameenkyro.fi kunnanjohtaja Jätehuollon viranomaistehtäviä hoitaa kuntien yhteinen alueellinen jätehuoltoviranomainen, joka aiemmin oli Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto. Tampereen kaupungin toimintamallin uudistuksen vuoksi alkaen viranomaisena tuli toimimaan alueellinen jätehuoltolautakunta. Muutoksen takia myös yhteistoimintasopimus oli uudistettava teknisesti samassa vaiheessa. Ainoastaan Pälkäneen ja Hämeenkyrön kunnat eivät ole toistaiseksi hyväksyneet yhteistoimintasopimusta. Pälkäneen kunnanhallitus päätti palauttaa asian valmisteluun.

13 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Kuntaliitolta on pyydetty lausuntoa oheismateriaalina olevalla lausuntopyynnöllä. Kunnanjohtaja on myös käynyt Kuntaliitossa keskustelemassa asiasta. Johtava lakimies Kirsi Mononen on antanut oheisena olevan vastauksen asiasta Varsinaista lausuntoa Kuntaliitto ei anna seuraavasta syystä: Kuntien välisissä eturistiriitatilanteissa olemme edellyttäneet, että järjestelyissä mukana olevat kunnat esittävät yhteisen lausuntopyynnön Kuntaliitolle. Samanlaisen vastauksen Kuntaliitto on antanut heinäkuussa Pälkäneen kunnalle. Yleisinä huomioina Mononen kuitenkin toteaa mm. seuraavaa: Tampereen kaupunki on uudistanut organisaatiotaan ja siihen liittyen entisen sopimuksen mukainen yhteinen toimielin jätehuoltojaosto on muutettu yhteiseksi jätehuoltolautakunnaksi. Toimielimen kokoonpanoon ja tehtäviin ei ole tehty muutoksia. Tampereen kaupunginvaltuuston päätös ei ole lainvoimainen. Siinä tapauksessa, että Hallinto-oikeus toteaisi yhteistoimintasopimuksen lainvastaiseksi ja kumoaisi tai palauttaisi sen uudelleen käsittelyyn, tilanne ei palaisi vanhan sopimuksen mukaiseksi, koska yhdyskuntalautakunnan jaostoa ei enää ole. Tässäkin tapauksessa käsiteltäisiin nykyistä jätehuoltolautakuntaa koskevan uuden yhteistoimintasopimuksen muuttamista. Mononen: Kunnilla on jätehuoltolain 23 2 momentin mukainen yhteistoimintavelvoite. Sopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien suostumusta tai lakisääteisen jätehuollon tehtävien järjestämistä muulla tavoin. Jos palvelutehtävät on annettu osakeyhtiölle, mutta yhteistoimintasopimusta ei ole, on tilanne jätelain vastainen. Vrt tapaus Sulkava KHO 2016:88: "Jätelain säännökset edellyttävät, että Sulkavan kunnan tulee joko osallistua jätelain 23 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavoin viranomaisyhteistyöhön muiden osakaskuntien kanssa tai järjestää vastuulleen kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät muulla tavoin. Hämeenkyrön kunnan on siten hyväksyttävä uusi yhteistyösopimus saadakseen tilanteen jätelain mukaiseksi ja siten yhtenä sopijaosapuolena päästävä nykyistä vahvemmin vaikuttamaan lautakunnan voimasuhteiden korjaamiseen. Jos Hämeenkyrön kunta olisi hyväksynyt sopimuksen kesäkuun alkuun mennessä, sopimuksen perustelujen mukaan muut kunnat olisivat saaneet lautakuntapaikkoja aakkosjärjestyksessä, joten Hämeenkyrö oli saanut ensimmäistä kertaa yhden lautakuntapaikan. Hämeenkyrön kunnan kannalta tilanne on nyt jätelain vastainen. Hämeenkyrön kunta kuitenkin katsoo, että vanha yhteistoimintasopimus ja uusi sopimus eivät sisällöllisesti poikkea toisistaan muutoin kuin toimielimen ja sen kokoonpanon osalta. Siitä huolimatta, että Hämeenkyrön kunta ei ole hyväksynyt sopimusta lautakunnan epätasapainoisen kokoonpanon vuoksi, se ei tarkoita, että Hämeenkyrön kunta olisi aikonut irtautua sopimuksen perustarkoituksesta eli lakisääteisestä yhteistoiminnasta tai osakassopimuksen mukaisesta palvelutehtävästä. Kunta on tavoitellut yhdessä usean kunnan kanssa ainoastaan muutosta lautakunnan kokoonpanoon. Todettakoon, että myös osa sopimuksen hyväksyneistä kunnista on liittänyt päätökseensä

14 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) ponnen kokoonpanon muuttamiseksi. Vähemmistö kunnista on hyväksynyt sopimuksen varauksetta. Myös Monosen tulkinnan mukaan: Vanhaa sopimusta ei ole irtisanottu ja sen voi periaatteessa tulkita olevan voimassa vielä niiden kuntien osalta, jotka eivät ole uutta sopimusta hyväksyneet." Samalla hän toteaa, että: Olosuhteet ovat kuitenkin muuttuneet, kun suurin osa kunnista on hyväksynyt uuden sopimuksen ja yhteinen toimielin on organisoitu uudelleen. Vastauksessaan Mononen viittaa perustuslakiin ja perustuslakivaliokunnan kannanottoon ja toteaa: Myös jätelain 23 :n 2 momentin mukaisen yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisen toimielimen toimivallan edellytyksenä on kuntien välinen sopimus yhteisestä jätehuoltoviranomaisesta ja yhteisessä viranomaisessa noudatettavasta päätöksentekomenettelystä. Kuntien pakollisen yhteistoiminnan järjestelyjä arvioidessaan perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota esimerkiksi yhteistoimintatehtävien ylikunnalliseen luonteeseen, hallinnon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen yhteistoimintatehtäviä hoidettaessa sekä siihen, ettei noudatettava päätöksentekojärjestelmä anna yksittäiselle kunnalle yksipuolisen määräämisvallan mahdollistavaa asemaa (PeVL 22/2006 vp ja PeVL 32/2001 vp)." Kuntalaissa ei säädetä kuntien yhteisen toimielimen voimasuhteista mutta perustuslain tulkinnan mukaan yksittäisellä kunnalla ei tulisi olla määräävää asemaa kuntien pakollista yhteistoimintaa koskevassa toimielimessä. Kuntien sopimusoikeuttava osoittava kanta on todettu myös Sulkavan kunnan kohdalla: KHO 2016:88: Perustuslain 121 :n vakiintuneiden tulkintaperiaatteiden mukaan kuntien on pakollisen yhteistoiminnan osaltakin voitava keskenään sopia yhteistoiminta-alueen päätöksentekojärjestelyistä (ks. KHO 2014:144). Tästä seuraa, että myös jätelain 23 :n 2 momentin mukaisen yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisen toimielimen toimivallan edellytyksenä on kuntien välinen sopimus yhteisestä jätehuoltoviranomaisesta ja yhteisessä viranomaisessa noudatettavasta päätöksentekomenettelystä. Lisäksi Mononen toteaa seuraavaa: Sopimuksen kohta 11 koskee uuden sopimuksen muuttamista ja kohta 14 uuden sopimuksen voimaantuloa. Kohta 14 on voimaantulon osalta tulkinnanvarainen. Edellä olevien asioiden lisäksi Hämeenkyrön kunta kiinnittää huomiota juuri esiin tulleeseen jätehuoltolautakunnan epäoikeudenmukaiseen linjaukseen, joka liittyy tämänhetkiseen sopimustilanteeseen: Alueellinen jätehuoltolautakunta on lähettänyt useille yksityisille jätehakemuksen jättäneille kiinteistönomistajille kirjeen, jossa todetaan seuraavaa: Kuusi kuntaa ei ole tähän hetkeen mennessä hyväksynyt sopimusta jätehuoltolautakunnasta. Näiden kuntien alueella sijaitsevien kiinteistöjen hakemuksia ei voida käsitellä jätehuoltoviranomaisessa ennen kuin kiinteistönne sijaintikunta on hyväksynyt sopimuksen.

15 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Hakemukset käsitellään viivytyksettä, kun lautakuntasopimus on hyväksytty. Hakemuksenne käsittely ei vaadi teiltä toimenpiteitä. Kuten edellä on jo todettu, Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen on todennut seuraavaa: Vanhaa sopimusta ei ole irtisanottu ja sen voi periaatteessa tulkita olevan voimassa vielä niiden kuntien osalta, jotka eivät ole uutta sopimusta hyväksyneet. Hämeenkyrön kunta ei katso oikeudenmukaiseksi sitä, että kuntien tulkinnanvaraisten sopimuserimielisyyksien vuoksi jätehuoltolautakunta ei tällä hetkellä käsittele tiettyjen kuntien alueella sijaitsevien yksityisten kiinteistönomistajien hakemuksia. Lautakunnan tulkitsema sopimukseton tilanne ei ole yksiselitteinen eikä siksi oikeudellisesti kestävä peruste olla käsittelemättä yksityishenkilöiden jätehuoltohakemuksia. Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää, että valtuusto 1. hyväksyy oheismateriaalina olevan sopimuksen yhteisestä toimielimestä Pirkanmaan jätehuollon viranomaistehtävien hoitamisessa sekä samalla 2. edellyttää jätehuollon yhteistoiminta-alueen vastuukuntaa, Tampereen kaupunkia, käynnistämään neuvottelut alueellisen jätehuoltolautakunnan kokoonpanon muuttamiseksi mahdollisimman pian perustuslakivaliokunnan kannanottojen mukaisiksi. Neuvottelut on käynnistettävä kaikkien kuntien kesken ennen vallinneesta tilanteesta. Lisäksi alueellisen jätehuoltolautakunnan on välittömästi aloitettava myös Hämeenkyrön ja Pälkäneen kuntien alueella olevien yksityisten kiinteistönomistajien jätehakemusten käsittely, koska niiden käsittelemättömyydelle ei ole oikeudellisesti kestävää perustetta säännöllisesti kokoontuvan jätehuoltoyhteistyön neuvottelukunnan tai vastaavan perustamiseksi Muutettu esitys: Kunnanjohtaja lisäsi esityksensä kohtaan 2 tekstin ensimmäisen rivin loppuun sanat vuoden 2017 aikana. Esityksen kohta 2 ensimmäinen kappale kokonaisuudessaan: 2. edellyttää jätehuollon yhteistoiminta-alueen vastuukuntaa, Tampereen kaupunkia, käynnistämään neuvottelut vuoden 2017 aikana Hyväksyttiin. Tiedoksi valtuuston listalle

16 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 176 Muutostalousarvio 2/2017; talousarvion investointiosa HMKDno Valmistelija / lisätiedot: Pirkko-Liisa Vänttinen, Tiina Paloranta pirkko-liisa.vanttinen@hameenkyro.fi toimistopäällikkö Teknisen palvelujen toimistopäällikkö: Talousarvion investointiosassa v on varattu hankkeelle 447 Myllykolun katos, euroa. Hankkeeseen on käytetty euroa (kirjaukset ). Hankkeelle on vielä kirjaamatta murskeita, n euroa. Kustannukset ylittävät arvion, koska Nobeltien loppuosa parkkipaikalta Myllykoluun ei kestänyt betoniauton painoa, vaan tietä piti vahvistaa. Lisäksi perustukset olivat n. 30 % suunnitelman kustannusarviota kalliimmat. Hankkeen 239 Terveyskeskus; vanhan osan vesikate ja ulkopuoliset sekä sisäpuoliset korjaukset, määrärahasta euroa, jää käyttämättä n euroa. Määrärahamuutoksena on tarve siirtää hankkeen 239 määrärahasta euroa hankkeelle 447 Myllykolun katos. Talousjohtaja: Hallintosääntö Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin Tekninen lautakunta ei ehdi käsitellä talousarviomuutosta ennen valtuuston kokousta, siksi esitys tulee suoraan hallituksen kautta valtuustoon. Tällä määrärahamuutoksella ei ole vaikutusta tavoitteisiin eikä tuloihin. Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se siirtää hankkeen terveyskeskus, vanhan osan kunnostus, määrärahasta euroa hankkeelle Myllykolun katos. Hallitus siirsi asian seuraavaan kokoukseen päätettäväksi.

17 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Tiedoksi hallituksen esityslistalle

18 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Kunnanhallitus, 100, Kunnanhallitus, 177, Vastaukset arviointikertomukseen 2016 HMKDno Kunnanhallitus, , 100 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi talousjohtaja Valtuusto merkitsi kokouksessa tiedokseen tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen. Kuntalain 121 mukaisesti kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Hallitus pyytää lautakuntia antamaan vastauksensa arviointikertomukseen ja toimittamaan vastaukset hallitukselle. Hallitus kokoaa vastauksista yhteenvedon valtuustolle. Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus pyytää lautakunnilta vastineet arviointikertomuksessa esitettyihin seikkohin. Määräaika on syyskuun 2017 loppuun mennessä. Hyväksyttiin. Kunnanhallitus, , 177 Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi talousjohtaja Liitteet 1 Lautakuntien vastaukset arviointikertomukseen 2016.pdf 2 Hallituksen vastaukset arviointikertomukseen 2016.docx Perusturvalautakunta, sivityslautakunta ja tekninen lautakunta ovat vastanneet arviointikertomuksessa esille tuotuihin asioihin. Vastaukset ovat liitteenä samoin kuin vastaus hallituksen alaisiin kysymyksiin.

19 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee tiedokseen lautakuntien ja hallituksen vastaukset arviointikertomuksessa 2016 esille nostettuihin asioihin. Hyväksyttiin. Tiedoksi valtuuston listalle

20 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 178 Valtuustoaloite 4/2017; Kyröskosken torin elävöittäminen HMKDno Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi talousjohtaja Valtuuston kokouksesa jätettiin valtuustoaloite Kyrökosken torin elävöittämiseksi. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Tarja Soukko. "Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että yhdeksi Suomen 100-vuotis juhlavuoden kohteeksi hyvinvointikertomukseen valikoituneista teemoista ympäristön kohennus ja kauneus sekä toimet kuntalaisen osallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi aloitetaan Kyröskosken torin elävöittämistoimilla. Kyröskosken torin laidassa olevaa kunnan kiinteistöä on jo kohennettu, mutta tori ympäristöineen vaatisi vielä ulkoisia kohennustoimia esim. puisia iloisen värisiä toripöytiä tms. Nämä toimet vastuutetaan teknisille palveluille, joka voi tehdä yhteistyötä kunnan työllisyyspalveluiden ja nuorisotyön kanssa. Tori tarvitsee myös muita elävöittämistoimia. Kunnan elämänlaatupalvelut voisivat miettiä torilla järjestettäviä ulkoilmatapahtumia, jotka eri tavoin hyvinvointikertomuksen hengessä tukevat kuntalaisen hyvinvointia. Nämä erilaiset tapahtumat olisivat osa Kyröskosken torin kohennustoimia ja keskeisen sijaintinsa ansiosta hyvin kuntalaisen tavoitettavissa ja kuntalaiselle kustannusneutraaleja. Tähän valtuustoaloitteeseen vastaamiseksi riittää vuoden viimeiseen valtuustoon tuodut toteutuneet torin elävöittämistoimet." Vastaukseksi valtuustoaloitteeseen on pyydetty listaus tehdyistä toiminta maanrakennusmestarilta ja yrityspalveluista. Yrityspalveluiden raportti : Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy toteutti ja hallinnoi Kyröskoski-hankkeen Hankkeen yksi päätarkoitus oli Kyröskosken ja torin elävöittäminen. Hankkeeseen palkattiin työntekijä, joka teki 22h/viikko töitä. Hankkeen aikana torilla järjestettiin normaalin lauantaitorin yhdessä neljä suurempaa toritapahtumaa, joissa oli mm. muotinäytöksiä, työnäytöksiä, kilpailuja ja esiintyjiä. Tapahtumien aikana myös markkinoitiin tulevia tapahtumia ja Hämeenkyrön kuntaa. Myös kirjastoauto oli mukana osassa näistä tapahtumista ja he järjestivät mm. vanhojen kirjojen myyntiä. Hankkeen puitteissa kasattiin myös Kyröskoski tuoteperhe, johon kuuluu kakkua, kampausta, kassia, puunkantotelinettä, verhoa ja pizzaa. Nämä kaikki valittiin yleisöäänestyksen perusteella eri toritapahtumien yhteydessä ja tuotteet ovat myynnissä paikallisissa liikkeissä. Aamutorien lisäksi torilla järjestettiin yksi iltapäivätori, jossa oli hienosti esillä paljon paikallisia yhdistyksiä ja yrittäjiä. Kaikki eivät edes torille mahtuneet, vaan osa pystytti kojunsa Valtakadun varrelle. Hankkeen aikana Kyröskoskelle saatiin lisäksi esille puutaideteosnäyttely, joka pystytettiin elokuun alussa ja teoksia löytyy ympäri Kyröskoskea. Yksi teoksista löytyy torilta. Maanrakennusmestarin raportti :

21 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Tekniset palvelut ovat elävöittäneet toria ja Kyröskosken Valtakatua suuremmalla määrällä kesäkukkia. Lisäksi torille on tuotu lisää penkkejä ja pöytiä, penkkejä on tuotu lisää myös Valtakadun varrelle. Torikioskissa olevia yleisö-wc:tä on kunnostettu ja torilta on poistettu vanha repaleinen ilmoitustaulu. Torille on myös maalattu myynti- ja parkkipaikat kestomaalilla. Lisäksi torialueen opastusviitoitusta on lisätty/parannettu. Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se 1. hyväksyy selosteosan raportit vastaukseksi valtuustoaloitteeseen 2. toteaa aloitteen loppuunkäsitellyksi. Hyväksyttiin. Tiedoksi valtuuston listalle

22 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Sivistyslautakunta, 72, Kunnanhallitus, 179, Opetuksen lakkauttaminen Pinsiön koulussa HMKDno Sivistyslautakunta, , 72 Valmistelijat / lisätiedot: Kati Halonen kati.halonen@hameenkyro.fi sivistysjohtaja Mahnalan Ympäristökoulun rakentaminen alkoi marraskuussa Tätä edelsi mittava ja moniportainen suunnittelu- ja päätöksentekomenettely. Ympäristökoulun arvioidaan valmistuvan kesällä 2018 ja siellä tullaan aloittamaan koulutyö Rakentaminen perustuu hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan, jossa uuden koulun tilat on mitoitettu 240 oppilaan ja 15 esi- ja perusopetusryhmän tarpeisiin. Tällä investoinnilla on haluttu turvata terveelliset, ajanmukaiset ja nykyaikaiset oppimisympäristöt koko itäisen alueen oppilasmäärälle. Hankkeen rahoitus sisältyy Hämeenkyrön kunnanvaltuuston hyväksymiin investiointisuunnitelmiin vuosille 2016, 2017 ja Uudisrakennuksen valmistuminen ja käyttöönotto tarkoittaa sitä, että opetuksen järjestäminen Pinsiön koulussa loppuu kevätlukukauteen Pinsiön esioppilaiden opetus on jo muutaman vuoden järjestetty yhdessä Mahnalan esioppilaiden kanssa Sasin päiväkodissa. Nokialaisten oppilaiden oppilaaksiottoa on myös rajattu syksystä 2014 alkaen, jotta oppilaiden koulupolut olisivat mahdollisimmat yhtenäisiä. Lisäksi opetustoimen käytössä olevat kiinteistöt ovat parhaillaan myynnissä. Hallintosäännön 108 mukaan oppilaitosten toiminnan lakkauttamisesta päättää valtuusto. Esittelijä: Kati Halonen, sivistysjohtaja Sivistyslautakunta päättää esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että opetuksen järjestäminen päättyy Pinsiön koulussa Muutettu esitys: Sivistysjohtaja muutti esitystään kokouksessa seuraavasti: Sivistyslautakunta päättää esittää hallitukselle ja edelleen valtuustolle, että opetuksen järjestäminen päättyy Pinsiön koulussa Tilojen vapautumisaikataulusta päätetään myöhemmin erikseen.

23 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta esittää toivomuksenaan kunnahallitukselle, että Pinsiön koulun kiinteistö pysyy Hämeenkyrön kunnan omistuksessa, kunnes on selvitetty kunnan tilojen tarve tulevaisuudessa. Kunnanhallitus, , 179 Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy sivistyslautakunnan esityksen opetuksen lakkaamisesta Pinsiön koulussa Hallitus merkitsee tiedokseen sivistyslautakunnan esittämän toiveen Pinsiön koulukiinteistön omistusjärjestelyjen aikataulusta. Hyväksyttiin. Tiedoksi valtuuston esityslistalle

24 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 180 Saskyn yhtymäkokousedustajien valinta pidettävään yhtymäkokoukseen HMKDno Valmistelija / lisätiedot: Tiina Paloranta tiina.paloranta@hameenkyro.fi talousjohtaja SASKY koulutuskuntayhtymän yhtymäkokous kokoontuu päättämään mm. vuoden 2018 talousarviosta. Jäsenkuntia pyydetään valitsemaan yhtymäkokousedustajansa ko. kokoukseen kuntalain 60 :n mukaisesti ja toimittamaan heidän yhteystietonsa kuntayhtymän kirjaamon sähköpostiin. Esityslistat postitetaan edustajille viimeistään Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus valitsee pidettävään yhtymäkokoukseen edustajan ja varaedustajan. Hallitus valitsi edustajaksi Mauri Lepolan ja varaedustajaksi Katariina Pylsyn. Tiedoksi valitut, kirjaamo@sasky.fi

25 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 181 Viranhaltijoiden päätösluettelot ja toimielinten pöytäkirjat Hallitukselle annetaan tiedoksi viranhaltijapäätökset. Viranhaltijapäätökset on luettavissa kiertokansiosta. Talousjohtajan päätökset aikavälillä : ei päätöksiä. Kunnanjohtajan päätökset aikavälillä : Viranhaltijapäätös 7/2017; hyvinvointikoordinaattorin tehtäväkuva, viranhaltijapäätös 8/2017; Juhlatyöryhmän perustaminen Henkilöstö- ja hallintopäällikön päätökset aikavälillä : ei päätöksiä. Hallitukselle tiedoksi annetut pöytäkirjat ja muistiot (pöytäkirjat ovat luettavissa kunnan nettisivuilla): ei uusia kokouksia. Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitus merkitsee asiat tiedokseen. Hyväksyttiin.

26 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 182 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus Hallintosäännön 17 ja 18 määrää otto-oikeuden käyttämisestä ja rajaamisesta. Päätökset aikavälillä : ei päätöksiä. Esittelijä: Antero Alenius, kunnanjohtaja Hallitukselle ei tiedoksi annettavia päätöksiä aikavälillä Merkittiin tiedoksi.

27 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) 183 Ilmoitusasiat 1. Ennen hallituksen kokousta Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen tulee kertomaan Attendon suunnitelmista. 2. Hallitus keskustelee talousarvioluonnoksesta. Luonnos tallennetaan Virta-työtilaan viimeistään torstaina iltapäivällä. Hallitus merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Hyväksyttiin.

28 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Muutoksenhakukielto 171, 172, 173, 174, 175, 176, 177, 178, 179, 181, 182, 183 Muutoksenhakukielto Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee: - vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 136 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)

29 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Oikaisuvaatimus 180 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: - se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä - kunnan jäsen Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Hämeenkyrön kunnan kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä, kello mennessä. Kunnan jäsenen ja kuntalain 137 :n 2 momentissa tarkoitetun kunnan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Hämeenkyrön kunnan kunnanhallitus. Postiosoite: Härkikuja 7, Hämeenkyrö Sähköpostiosoite: kirjaamo@hameenkyro.fi Puhelinnumero: Pöytäkirja tä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Hämeenkyrön kunnan kirjaamosta kirjaamon aukioloaikana ma-pe klo Hämeenkyrön kunta

30 Hämeenkyrö Pöytäkirja 15/ (30) Härkikuja 7, Hämeenkyrö Puhelin: (03)