Pohjaveden ottaminen Lapinkylän kiinteistöltä RN:o 4:111, Kirkkonummi

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 172/2012/2 Dnro ESAVI/55/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pohjaveden ottaminen Lapinkylän kiinteistöltä RN:o 4:111, Kirkkonummi Kirkkonummen kunta HAKEMUS Kirkkonummen kunta on aluehallintovirastoon toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa pohjaveden ottamiseen Kirkkonummen kunnan Lapinkylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Träskparcell RN:o 4:111 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. SUUNNITELMA Hankkeen yleiskuvaus Hakija on hakenut lupaa ottaa pohjavettä 200 m 3 /d vuosikeskiarvoksi laskettuna. Vedenoton tarkoituksena on turvata Lapinkylä-Kauhala alueelle perustetun vesiosuuskunnan vedensaanti. Vesiosuuskunnan vedentarpeen arvioidaan olevan tulevaisuudessa 160 m 3 /d. Vesiosuuskunnan tarvitsema vesi on tarkoitus ottaa Lapinkylän vedenottamon olemassa olevasta siiviläputkikaivosta, josta koepumppauksen perusteella on saatavilla vettä jatkuvasti m 3 /d ja hetkellisesti m 3 /d. Koepumppausten aikana tuottoa ei voitu kasvattaa 200 m 3 /d, koska kaivon olemassa oleva pumppu on ollut koko ajan käytössä. Kaivon antoisuuden oletetaan olevan lupahakemuksen mukainen 200 m 3 /d. Kirkkonummen kunnan omistama Lapinkylän vedenottamo sijaitsee Lapinkylän I-luokan pohjavesialueella Lapinkylänjärven pohjoispuolella. Vedenottamo käsittää tällä hetkellä vuonna 1980 rakennetun siiviläputkikaivon, josta johdetaan vettä noin 10 kiinteistölle ja vesipostille noin 2 m 3 /d. Siiviläputkikaivon läheisyyteen on tarkoitus rakentaa uusi vedenkäsittelylaitos. Käsittelyprosessiksi on valittu kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi. Lapinkylän vedenottamo on tarkoitus liittää suunniteltuun Lapinkylä Veikkolayhdysvesijohtoon, jonka kautta voidaan varmistaa Lapinkylä Kauhala alueen vedenjakelu häiriötilanteissa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 Pohja- ja pintavesivarat Kirkkonummen kunnan alueella sijaitsee 13 luokiteltua pohjavesialuetta, joista kahdeksan on I-luokan pohjavesialueita, neljä on II-luokan ja yksi on III-luokan pohjavesialuetta. I-luokan pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden määräksi on arvioitu m 3 /d ja II-luokan 392 m 3 /d ja 140 m 3 /d. Kunnan merkittävimmät pohjavesialueet sijaitsevat Myllykylässa ja Veikkolassa. Vedenottamot Kirkkonummen keskustan alueen vesi otetaan Meikon pintavesilaitokselta, Espoon Dämmanin pintavesilaitokselta sekä Suomen Sokeri Oy:n pintavesilaitokselta. Ainoa keskustan verkostoon vettä toimittava pohjavedenottamo on Myllykylässä sijaitseva Kvarnbyn vedenottamo, jonka vedet käsitellään Meikon pintavesilaitoksella. Kirkkonummen pohjoisosa ottaa vetensä Veikkola l ja II pohjavedenottamoilta. Alueelle voidaan lisäksi ostaa vettä Espoosta. Kunnalla on lisäksi pienet pohjavedenottamot Langvikissa ja Lapinkylassa. Kirkkonummen kunnan omistamat pohjavedenottamot Vedenhankintaan liittyvät ongelmat ja riskit Pohjavedenottamo Ottolupa/antoisuus m 3 /d Käyttö m 3 /d Kvamby Veikkola I Veikkola II Lapinkylä Långvik 15 2 Kirkkonummen alueella on lisäksi viisi paikallista pohjavedenottamoa: VoIs, Aavarannan koulutuskeskus, Hvitträsk, TVK-opisto ja Siikaranta-opisto. Ottamoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vesimäärä on noin 130 m 3 /d. Lapinkylän pohjavesialueella ja Lapinkylä Kauhala vesiosuuskunnan toiminta-alueella olevien kiinteistöjen vedenhankinta ja jätevedenkäsittely on tähän mennessä toteutettu pääosin kiinteistökohtaisilla jarjestelmillä. Kiinteistökohtaiset vedenhankintajärjestelmät ovat useimmiten haavoittuvaisia kuivuuden ja poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamille seurauksille. Kuivien kausien aikana veden loppuminen koskee erityisesti kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa olevia kiinteistöjä. Rankkasateiden yhteydessä pintavedet saattavat päästä kaivoihin. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on puolestaan riski pohjavedelle ja edelleen kaivovesille, koska jäteveden purkupaikat ja vedenottokaivot sijaitsevat tiiviisti asutulla alueella lähellä toisiaan.

3 3 Lapinkylä Kauhala alueelle on perustettu vesiosuuskunta, joka toteuttaa alueellaan keskitetyn vedenjakelun ja viemäröinnin rakentamisen. Vesiosuuskunnan vedentarpeeksi on arvioitu 160 m 3 /d. Lapinkylässä sijaitsee Kirkkonummen kunnan omistama siiviläputkikaivo, josta otetaan nykytilanteessa vettä ainoastaan noin 2 m 3 /d. Koepumppausten perusteella kaivosta olisi saatavilla vettä jatkuvasti 160 m 3 /d, millä voitaisiin kattaa koko Lapinkylä Kauhala alueelle perustettavan vesiosuuskunnan vedentarve. Kirkkonummen kunnan ja osuuskunnan välisen sopimuksen mukaan kunta on sitoutunut toimittamaan vettä osuuskunnalle joko Veikkolasta tai paikallisesta vedenottamosta. Veikkolan alueen pohjavesivarat ovat lähes kokonaan käytössä eikä niillä siten pystytä täyttämään vesiosuuskunnan vedentarvetta. Lapinkylä Veikkola yhdysvesijohtoa voidaan kuitenkin hyödyntää häiriötilanteissa. Pohjaveden ottamisen tarkoitus ja tarvittavan veden määrä Vedenottamon sijainti ja kaavoitustilanne Lupahakemuksen kohteena oleva pohjavesimäärä 200 m 3 /d käytetään pääosin Lapinkylä Kauhala alueelle perustetun vesiosuuskunnan vedentarpeen täyttämiseen. Vettä voidaan lisäksi johtaa myös Haapajärven ja Eerikinkartanon alueille. Vedenottamo sijaitsee Lapinkylän pohjavesialueella Lapinkylänjärven pohjoispuolella. Vedenottokaivo sijaitsee yksityisellä maalla tilalla 4:111. Suunniteltu vedenkäsittelylaitos sijaitsee Kirkkonummen kunnan maalla tilalla 5:72. Alueella on voimassa oleva osayleiskaava (Kirkkonummen kunta 1999), jossa vedenottokaivon alue on kaavoitettu maatalousvaltaiseksi alueeksi ja vedenkäsittelylaitoksen alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueen lähiympäristöön on kaavoitettu lisäksi pientalojen aluetta sekä palvelu- ja liikerakennusten aluetta. Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Vedenottoalue Lapinkylän pohjavesialue kuuluu I-luokkaan. Alueen antoisuudeksi on arvioitu 230 m 3 /d. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,86 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,58 km 2. Muodostumisalue muodostaa käytävän Evitskogintien molemmin puolin. Pohjavesialue on melko laaja-alainen, hiekkavaltainen reunamuodostuma. Pohjoisosa on kerrostunut kalliopainanteeseen. Länsipäässä esiintyy karkeaa soraa noin metrin paksuisena välikerroksena. Muodostumassa esiintyy myös savisia välikerroksia, joissa saattaa esiintyä orsivesiä. Pohjavesi purkautuu valtaosaltaan muodostuman eteläpuolella. Vedenottokaivo sijaitsee muodostuman eteläosassa noin 200 metrin päässä Lapinkylänjärvestä ja noin 200 metrin päässä Evitskogintieltä (tie 1130).

4 Vedenottokaivoa ympäröivät alueet ovat maa- ja metsätalousmaata. Pohjaveden valumissuunnan kannalta ylempänä sijaitsee runsaasti asuttua aluetta sekä palvelu- ja liikerakennuksia. Vedenottokaivon eteläpuolella sijaitsee lähteitä. Kaivon alueella pohjavesi on todennäköisesti paineellista. Vedenottoalueella on suoritettu pohjavesitutkimus vuonna 1976, jonka perusteella nykyisen vedenottokaivon kohdalla olevasta koepumppauspisteestä on arvioitu saatavan jatkuvasti m 3 /d. Vuonna 2011 suoritettujen koepumppausten perusteella vedenottokaivosta on saatavilla vettä jatkuvasti m 3 /d ja hetkellisesti m 3 /d. 4 Vedenottamo Hankkeen vaikutukset luonnonoloihin Hankkeesta aihetuvat haitat ja edunmenetykset Vedenotto tapahtuu vuonna 1980 rakennetusta siiviläputkikaivosta. Kaivoon on suunniteltu sijoitettavan kaksi kaivopumppua. Vesi pumpataan siiviläputkikaivosta suunniteltuun vedenkäsittelylaitokseen, jossa pohjavesi alkaloidaan ja desinfioidaan. Alkalointi suoritetaan kahdessa kalkkikivialkalointisäiliössä. Laitokselle on suunniteltu lisäksi tilavuudeltaan 50 m 3 alavesisäiliö. Vesi pumpataan UV-desinfioinnin kautta vesiosuuskunnan verkostoon kahdella verkostopumpulla. Vedenottamo liitetään vesihuoltolaitoksen kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmään. Vedenottokaivon eteläpuolella on lähteitä. Pohjavedenotolla voi olla vaikutusta lähteiden virtaamiin, mutta on epätodennäköistä, että koko lähteikkö ehtyisi. Haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää vedenpinnan tarkkailulla. Lapinkylänjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesistö. Pohjavedenotto ei todennäköisesti vaikuta Lapinkylänjärveen tai sen linnustoon. Tehtyjen selvitysten mukaan lupahakemuksen kohteena olevan Lapinkylän pohjavedenottamon vedenottomäärän ei arvioida aiheuttavan toisille haittaa tai edunmenetystä. Hankkeen vaikutukset pohjavesiesiintymän ja vesistön käyttöön Lapinkylän pohjavesialueen kokonaisuusantoisuudeksi on arvioitu 230 m 3 /d. Lupahakemuksen kohteena olevan vesimäärä 200 m 3 /d on noin 87 % pohjavesialueen arvioidusta kokonaisantoisuudesta. Tehtyjen selvitysten mukaan vedenotolla ei ole merkittävää vaikutusta pohjavesialueen yleiseen pohjaveden pinnantasoon.

5 Hankkeen oikeudelliset edellytykset HAKEMUKSESTA TIEDOTAMINEN Pohjavedenotto rajoittaa maa-aineksen ottoa alle 4 m:n ottosyvyydelle pohjavedenpinnasta. Suunnitellulla pohjavedenotolla ei ole vaikutusta vanhoihin voimassa oleviin lupiin. Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitos on kunnan omistama liikelaitos, jonka tehtävä on toimittaa vettä kuntalaisille ja järjestää jäteveden asianmukainen viemäröinti ja käsittely. Lapinkylä Kauhala alueelle on perustettu vesiosuuskunta, jonka tehtävä on rakentaa alueelle vesijohto- ja viemäriverkosto. Vedenkäsittelylaitoksen ja kaivon välisten johtolinjojen rakentamisesta ja ylläpidosta on tarkoitus sopia maanomistajien kanssa. Suunnitellun vedenottopisteen ja vedenkäsittelylaitoksen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja. Kirkkonummen kunta tulee tarkkailemaan vedenoton vaikutusta ympäristössä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Jos ympäristön yksityistalouksien kaivoissa ilmenee suunnitellun vedenoton vaikutuksesta aiheutuvaa vedensaannin estymistä, hakija ryhtyy vesilain 13 luvun 15 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Lähteiden osalta huolehditaan, että ne säilyvät luonnontilaisina vesilain 2 luvun 11 :n mukaisesti. Vedenottokaivo ja vedenkäsittelylaitos sijaitsevat lähteikön ulkopuolella, jolloin rakentaminen ei aiheuta välitöntä vaaraa lähteikölle. Alue, jolla vedenottokaivo sijaitsee (tila 4:111), on yksityisomistuksessa. Kirkkonummen kunta neuvottelee rasitteen tai muun sopimuksen ottamon maan käytöstä. Alue, jolla vedenkäsittelylaitos sijaitsee (tila 5:72) on Kirkkonummen kunnan omistuksessa. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Kirkkonummen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaista antamaan lausuntonsa hakemuksen johdosta. 5

6 6 LAUSUNNOT Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että tällä hetkellä Lapinkylän ottamosta otetaan vettä 8 taloudelle noin 2 m 3 /d. Koska vedenottoa on nyt tarkoitus lisätä ja toimittaa talousvettä Lapinkylä-Kauhala vesiosuuskunnalle, on hanke vesilain mukaisen luvan tarpeessa vesilain 3 luvun 3 : 1 momentin 2) kohdan perusteella. Vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vielä vahvistettu. Pohjavesi on tarkoitus jatkossakin ottaa vanhasta vuonna 1980 rakennetusta 40 cm:n läpimittaisesta ja 10 m syvästä siiviläputkikaivosta. Pohjavesi on alueella paineellista ja kaivon siiviläputki on avoin ja ylivuotava. Ylivuotava pohjavesi on viemäröity kaivon ylärakenteista lattiakaivon kautta ympäristöön. Tarkastuskäynnin aikana viemärin purkuaukkoa ei onnistuttu paikallistamaan maastossa. Hakemusasiakirjoista ei selviä onko kaivon rakenteita tarkoitus muuttaa ottamon uusimistöiden yhteydessä. Nyt kaivon pintarakenteet on upotettu maahan, mutta riskit olisivat pienempiä, jos rakenteet nostettaisiin maanpinnalle. Myös kaivosta tulisi tehdä vesitiivis. Vanhalle kaivolle tulisi myös tehdä kuntotarkastus ennen sen käytön lisäämistä. Urakoitsijalta saadun tiedon mukaan kaivon kapasiteetti on noin 400 m 3 /d. Kaivo sijaitsee pohjavesialueella, jonka antoisuus on ympäristöhallinnon varsin varovaisen arvion mukaan noin 230 m 3 /d. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen käsityksen mukaan haettu enimmäisvesimäärä voidaan kaivosta ottaa, mutta keskiarvon laskentajakson pituus tulisi lyhentää vuodesta kuukauteen. Vesiosuuskunnan veden tarpeen on arvioitu olevan tulevaisuudessa 160 m 3 /d. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen tiedossa ei ole kuinka ottamon rakentamisesta toisen maalle on sovittu. Vireillä olevan hakemuksen käsittelyssä voidaan ratkaista kysymys tarvittavien alueiden hallinnasta ja edellytykset esim. pysyvän käyttöoikeuden myöntämisestä toisen alueisiin täyttynevät. Alueisiin tarvittavien käyttöoikeuksien perustaminen lienee mahdollista ratkaista vesilain 2 luvun säädösten perusteella ilman asiasta tehtyä hakemusta. Edunmenetys, joka aiheutuu vesilain nojalla myönnetystä käyttöoikeudesta, on korvattava. Hakemusasiakirjojen mukaan kaivon ympärille on tarkoitus aidata m 2 :n laajuinen ottamoalue, jonka käytöstä ei ole ilmeisesti kaikilta osin sovittu. Vedenkäsittelylaitokselle vedettävän vesijohdon sijoittamisesta on tarkoitus sopia maanomistajan kanssa. Myös kysymys kulkuyhteydestä ottamoalueelle tulee ratkaista. Tarkoitus on myös rakentaa uusi vedenkäsittelylaitos (kalkkikivialkalointi ja UV-desinfiointi) nykyisen siiviläputkikaivon läheisyyteen. Tarvittava alue on hakijan omistuksessa, vaikka tästä ei ole liitetty osoitusta hakemukseen.

7 Vanha kaivo on rakennettu pelto-ojaan yhteydessä olevaan pieneen lähteikköön, josta vielä tällä hetkellä tapahtuu paineellisen pohjaveden vähäistä tihkumista ojaan. Veden virtaukset maaperässä kääntyvät päinvastaisiksi, kun pohjaveden pinta laskee lähdealueella vedenottoa lisättäessä. Myös kaivon viemäröinti voi muodostua tällöin ottamon vedenlaatua vaarantavaksi tekijäksi. Kaivon lähellä harjoitetaan kotieläintaloutta. Naapurustossa on hevostila aitauksineen. Eduksi varmasti olisi näissä olosuhteissa jos kaivon ympärille esimerkiksi lähimmille peltolohkoille maasto- ja pintavaluntaolosuhteet huomioiden määrättäisiin sellainen suojavyöhyke, jolla lannoittaminen, käyttö ja eläinten jätteiden peltolevittäminen olisi rajoitettua tai kokonaan kiellettyä. Luvassa on myös mahdollista antaa määräyksiä pohjavesiesiintymän tilan säilyttämistä varten tarpeellisista toimenpiteistä ja laitteista. Koepumppausraportissa ottamon vesi todetaan hyväksi ja STM:n laatuvaatimukset ja suositukset täyttäväksi. Koepumppauksen alussa ottamon vedessä on ollut E.Coleja ja pesäkeluku on ollut kohonnut. Tämän on arveltu johtuvan työskentelystä kaivossa. Lapinkylän pohjavesialueen suojelusuunnitelmassa esitettyjen tietojen mukaan pesäkkeiden esiintyminen kaivovedessä ei rajaudu pelkästään koepumppausaikaan, vaan niitä on kaivon vedessä esiintynyt muulloinkin, joten pintavesien pääsy kaivoon on ilmeistä, vaikka kaivo on ollut nykyisen käytön aikana ainakin suurimman osan ajasta ylivuotava. Jatkossa kun vedenottoa lisätään, raakaveden hygieeniset ongelmat saattavat lisääntyä, jos ottamoa suojaavin toimiin ei ryhdytä. Kaivoon on tarkoitus asentaa kaksi pumppua. Jos tarkoituksena on käyttää vanhaa vedenjakelujärjestelmää, veden toimittamisessa niille kiinteistöille, jotka jo nyt käyttävät ottamon vettä, on tietysti pystyttävä varmistamaan se, että kyseisille tiloille toimitettava vesi täyttää aina talousveden laatuvaatimukset. Hakemuksesta puutuu ajan tasalla oleva vedenhankintaselvitys, josta ilmenevat käytössä olevien kaivojen tiedot, käyttäjät ja käyttäjämäärät. Tärkeätä olisi myös tietää, mitkä kiinteistöistä sijoittautuisivat vesiosuuskunnan toiminta-alueelle. Ilman tarkempia vedenhankintatietoja ratkaisu siitä, tuleeko tarkkailu ja miltä osin maarata elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi. Hakemusasiakirjoihin on liitetty Lapinkylän ottamon käyttötarkkailuohjelma, jonka tarkoituksena on seurata raakaveden ja käsitellyn veden laatua ja ohjata vedenkäsittelyä. Käyttötarkkailussa keskitytään lähinnä veden laadun muutosten ja ottamon ja käsittelylaitoksen toimintakunnon seurantaan. Vedenoton vaikutusten tarkkailuun tämä seuranta ei ole riittävää, vaikka se on tärkeä osa tarvittavaa tarkkailukokonaisuutta. Luvassa tulee määräta tarkkailua koskevista toimenpiteistä toisen maalla ja mahdollisiin haittakorvauksiin liittyvistä menettelytavoista. Luvan mukaiseen vedenottoon siirtymiselle ei ole tarpeen asettaa määräaikaa. Vesiyh- 7

8 tymän verkosto on tarkoitus rakentaa valmiiksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Liitettäessä kiinteistöjä verkostoon tulee liittäminen aloittaa lähimmistä kiinteistöistä kiinteistöjen nykyiseen vedenhankintaan kohdistuvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi. Paineellisissa pohjavesiolosuhteissa vedenoton vaikutukset voivat ulottua suhteellisen kauaksi ottamosta. Luvassa on määrättävä vedenottomäärien seuraamisesta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus on katsonut, että otettavista vesimääristä tulee tiedottaa valvontaviranomaisia vuosittain ja tästä tulee erikseen määrätä luvassa. 8 MUISTUTUKSET HAKIJAN SELITYS AA (Träskparcell RN:o 4:111, Kirkkonummi, Lapinkylä) on lausunut, että Kirkkonummen kunta on sopinut aikoinaan maanomistajien kanssa kaivon perustamisesta kiinteistölle Träskparcell sillä ehdolla, että maanomistajilla on kaivosta ilmainen vedenkäyttöoikeus. Muistuttaja on vaatinut, että vedenkäyttöoikeus säilyy. Mikäli sopimus puretaan, muistuttaja on vaatinut korvausta tai kaivon poistamista kiinteistön Träskparcell mailta. Kaivo rajoittaa kiinteistön käyttömahdollisuuksia ja on haitta kauniille järvimaisemalle. Sopiva korvaus on uuden porakaivon tekeminen ja sen kunnossapito yhdessä katsottuun paikkaan. Vaihtoehtona on vuokraluontoinen kuukausimaksu 500 euroa lisättynä 20 prosentilla, joka kattaa kiinteistön vesihuoltokustannukset. Muistuttaja on liittänyt muistutukseensa mm. kauppakirjan ja kolmen maanomistajan laatiman kirjelmän Lapinkylän kaivon historiasta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta hakija on esittänyt, että suunnitelman mukaan kaivon sisäinen putkisto varusteineen, pumput, venttiilit, instrumentit sekä lämmitin uusitaan. Kaivon kansisto ja luukku vaihdetaan. Painesäiliö poistetaan, muut kaivon varusteet (esim. ilmanvaihtoputket, lattiakaivo) säilytetään. Kaivon ympäryskierrokset uusitaan ja kaivon ympärys muotoillaan tarvittavilta osin. Suunnitteluvaiheessa kaivolle tehtiin kuntotarkastus ja kaivon tiiveys on todettu riittäväksi, joten kaivoa ei ole tarve tiivistää. Kaivon yläosan tiivistystarve (esim. 1,5 mm PE-kalvo) tarkistetaan paineputken kaivamisen yhteydessä. Nykyinen kaivo on ympäristöä korkeammalla. Suunnittelijan mukaan teknisesti kaivon nostaminen ei ole välttämätöntä ja kaivon nostaminen edellyttäisi koko yläosan uusimista ja aiheuttaisi tarpeettomasti ylimääräisiä kustannuksia. Nykyisen kaivon osalta on riskittömämpää olla koskematta rakenteisiin tai siiviläputkeen, koska olemassa oleva kaivo on vedenottamon ainoa kaivo. Kaivon tiiveys on kuntotarkastuksessa todettu riittäväksi eikä kaivoa tarvitse tiivistää. Kaivon yläosan tiiviystarve (esim. 1,5 mm PE-kalvo) tarkistetaan paineputken kaivamisen yhteydessä. Kansiston uusiminen parantaa kaivon vesitiiveyttä.

9 Suunnittelija suoritti kaivon kuntotarkastuksen koepumppauksen yhteydessä. Kaivo on todettu hyväkuntoiseksi, eikä kaivon uusimiseen edellä esitettyjä seikkoja lukuun ottamatta ole nähty tarvetta. Laskentajakso voidaan vesihuoltolaitoksen puolesta asettaa kuukaudeksi. Ottamo on aikoinaan rakennettu toisen maalle suullisella sopimuksella. Vedenottamo edellyttää käyttöoikeuksien perustamista kaivon alueelle ja huoltotietä varten. Vesihuoltolaitos on käynnistänyt neuvottelut rasitteen muodostamisesta maanomistajan kanssa. Lisäksi vesihuoltolaitos on hakenut maanomistajilta sijoituslupia johtolinjalle. ELY-keskuksen huomio siitä, että aidattavan ottamoalueen käytöstä ei ole sovittu, perustunee hakemuksen liitteenä olevan koepumppausraportin liitteenä olleeseen asemapiirustukseen (piirustus A), johon oli piirretty 120 m 2 :n aita. Lopullisissa suunnitelmissa kaivon ympärille ei ole suunniteltu aitaa. Koepumppausraportin ja suunnitelmien välinen ristiriita selittyy sillä, että koepumppausraportissa vedenkäsittelylaitos oli sijoitettu kaivon viereen ja kaivo oli tarkoitus aidata. Laitoksen suunnittelun aloittamisen yhteydessä laitos päätettiin siirtää nykyiselle paikalleen. Vedenkäsittelylaitos, joka sijoittuu kunnan maalle, on suunniteltu aidattavan. Suunnitelmia muutetaan siten, että kaivo ympäröidään aidalla, noin 5 m:n etäisyydeltä kaivosta. Kaivon aitaaminen käsitellään rasitteesta sopimisen yhteydessä. Kaivon vuotovesiputki (150 M) päättyy avo-ojaan. Pohjavesi on paineellista ja vuotovesimäärä on savikerroksen yläpuolella. Viemäristä ei ole aiheutunut haittaa nykyiselle vedenotolle, joten on epätodennäköistä, että siitä aiheutuisi haittaa tulevaisuudessakaan. Ympäröivä pelto oli heinänä kesällä Vesihuoltolaitos tulee hakemaan suojavyöhykkeen määräämistä eri hakemuksella. Kaivon hygieenisten ongelmien osalta hakija on todennut, että E-colit todettiin koepumppausta aloitettaessa, koepumppauksen aikana ei bakteereita todettu. Veden hygieenisyys varmistetaan UV-käsittelyllä. Kaivon rakeenteille tehtävät parannukset on esitetty edellä. Niille kiinteistöille, joille vesihuoltolaitos toimittaa nykyisin ottamon vettä, rakennetaan uudet yhteydet vesiosuuskunnan verkostosta. Nykyinen verkosto poistetaan kokonaisuudessaan käytöstä kun kiinteistöt ovat liitettävissä uusiin putkiin. Jos yleinen vesiposti jätetään käyttöön, tehdään sille uusi liitos niin, että myös vesipostille tulee vesi vedenkäsittelylaitokselta. Ajan tasalla olevan vedenhankintaselvityksen osalta hakija on lausunut, että koepumppauksen aikana mittauksia tehtiin muutamista eri puolilla koepumppauspisteitä sijaitsevista kaivoista ja havaintoputkista, joista saatiin edustava otos vedenpinnan korkeusvaihteluista koepumppauksen aikana. Koepumppauksen jälkeen mitattiin edellä mainitut lähikaivot. Hakemuksessa on todettu, että vedenottopisteen ja vedenkäsittelylaitoksen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja. Läheisyydessä -maininnalla on tarkoitettu 9

10 välittömässä läheisyydessä, joka tarkoittaa rakennustyön oletettua vaikutusaluetta m. Lisäksi koepumppauksen aikana alueen kiinteistöille lähetettiin kirjeet, joissa pyydettiin ilmoittamaan koepumppauksen aikana mahdollisesti ilmenevistä muutoksista vedenottoon sekä ilmoittamaan, mikäli käytössä on muita kaivoja, kuin mitä koepumppaussuunnitelman karttaan oli merkitty. Ilmoituksia ei saatu. Kaivojen varassa olevat kiinteistöt ovat omakotitaloja ja yksi hevostalli. Kaikille pohjavesialueella sijaitseville kiinteistöille rakennetaan liittymiskohdat osuuskunnan verkostoon, ja ne tullaan sisällyttämään osuuskunnan toiminta-alueeseen. Toiminta-alue esitetään vahvistettavaksi syksyllä 2012 ja osuuskunta tarkentaa alueen liitettävien kiinteistöjen rajoja myötäileväksi tähän mennessä. Tarkkailuohjelma on laadittu Lapinkylän vedenkäsittelylaitoksen käyttötarkkailuksi. Lupaviranomainen esittänee mahdollisen vedenoton vaikutusten velvoitetarkkailun lupaehdoissa. Tehtyjen selvitysten mukaan vedenottaja (kunnan vesihuoltolaitos) ei suorita korvausta maanomistajille. Vesihuoltolaitos neuvottelee Lapinkylän vesiosuuskunnan kanssa kiinteistöjen liittämisjärjestyksestä. Liittämisessä on aloitettava niistä kiinteistöistä, joiden kaivoihin vedenoton lisäämisellä voi olla teoreettisesti vaikutuksia, vaikka koepumppauksen aikana vaikutuksia ei havaittukaan. Lisäksi verkostoa ja vedenottamoa rakennettaessa varmistetaan, että työt vaiheistetaan siten, että vesihuoltolaitoksen nykyisten asiakkaiden vesikatkos on mahdollisimman lyhyt kaivon saneerauksen aikana sekä siirrettäessä liitoksia osuuskunnan verkostoon. Vesiosuuskunnan verkosto rakentuu ennen vedenottamon rakentumista, jolloin näille kiinteistöille voidaan alkaa toimittaa vettä osuuskunnan verkoston kautta heti vedenottamon valmistuttua. AAn muistutuksesta hakija on lausunut, että kunta neuvottelee rasitteen tai muun sopimuksen ottamon maan käytöstä. Vesihuoltolaitos on selvittänyt korvausmahdollisuuksia sekä käynnistänyt neuvottelut AAn kanssa. Vesihuoltolaitos tulee ehdottamaan AAlle rasitteen muodostamista ottamoalueelle ja huoltotietä varten. Vesihuoltolaitos pyrkii saavuttamaan neuvotteluissa yhteisen näkemyksen rasitteen korvauksen perusteista rasitteen määrääjälle esitettäväksi. Koska Kirkkonummen kunnan vesihuoltolaitoksen verkosto Lapinkylässä lakkautetaan ja Lapinkylän vesiosuuskunta ryhtyy toimittamaan vettä toiminta-alueellaan, johon AAn kiinteistö tulee kuulumaan, ei kunnan vesihuoltolaitoksen ole mahdollista sopia ilmaista vedenkäyttöoikeutta, vaan korvaus on määrättävä rasitteen muodossa. 10

11 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Aluehallintovirasto myöntää Kirkkonummen kunnalle luvan pohjaveden ottamiseen Kirkkonummen kunnan Lapinkylässä sijaitsevalta kiinteistöltä Träskparcell RN:o 4:111 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti lupamääräyksessä 1 sanotun määrän. Pohjavettä käytetään Kirkkonummen kunnan Lapinkylä Kauhalan alueella ja tarvittaessa Haapajärven ja Eerikinkartanon alueilla. 1) Pohjavettä saa ottaa Lapinkylän vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 200 m 3 /d. 2) Vedenottamoa on käytettävä siten, ettei kenellekään aiheudu enempää haittaa kuin vedenhankinnan järjestämiseksi on välttämätöntä. Vedenottokaivo on kunnostettava suunnitelman mukaisesti. 3) Vedenottamo on varustettava näytteenottohanoilla ja luotettavalla vesimäärän mittauslaitteella. 4) Otetuista vuorokausittaisista vesimääristä (m 3 /d) on pidettävä kirjaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 5) Vedenottamo on aidattava ja varustettava selvästi näkyvillä tauluilla, josta käy ilmi ottamon omistaja ja tarpeelliset yhteystiedot. Vedenottamolla ei saa harjoittaa muuta kuin vedenottoon kiinteästi liittyvää toimintaa. 6) Luvan saajan on tarkkailtava pohjaveden määrää, laatua ja korkeutta sekä veden ottamisen ympäristövaikutuksia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaan on sisällytettävä vedenottokaivon eteläpuolella olevien lähteiden vedenpinnan tarkkailu. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. 7) Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain viimeistään helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8) Jos tarkkailun perusteella pohjavesialueella havaitaan haitallisia pohjavedenkorkeuden alenemista tai pohjaveden laadun muutoksia, on otettavan pohjaveden määrää pienennettävä siten, ettei haittoja enää ilmene. 9) Luvan saaja on velvollinen korvaamaan veden ottamisesta mahdollisesti aiheutuvan vahingon, haitan tai muun edunmenetyksen. Mikäli vedenottamon käyttämisestä on seurauksena veden saannin estyminen tai huomattava vaikeutuminen, on luvan saajan, ellei asiasta ole sovittu, viipymättä korvattava aiheuttamansa vahinko tai korvaukseen oikeutetun alueen omistajan tai muun erityisen oikeuden nojalla vettä ottavan niin vaatiessa hyvitettävä vahinko vesilain 13 luvun 15 :n säädetyin toimenpitein.

12 10) Luvan saajan on pidettävä pohjaveden ottamoon, pohjavesien tarkkailuun ja vedenottamoalueeseen kuuluvat rakenteet ja laitteet kunnossa sekä alue muiltakin osin mahdollisimman puhtaana. Kaikki pohjavedenottamoa varten tarpeelliset aineet ja tarvikkeet on sijoitettava ja varastoitava niin, etteivät ne aiheuta vaaraa pohjavedelle. 12 Perustelut Veden ottaminen on tarpeen Lapinkylä Kauhalan alueelle perustetun vesiosuuskunnan vedentarpeen turvaamiseksi ja hyvälaatuisen juoma- ja talousveden toimitusvalmiuden takaamiseksi. Otettavan veden määrä on rajattu tasolle, joka tehtyjen pohjavesiselvitysten perusteella on alueelta pumpattavissa ilman oleellisia vaikutuksia ympäristön tilaan. Pohjaveden ottamisesta ei lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu asutus- tai elinkeino-oloja huonontavaa veden saannin estymistä tai vaikeutumista. Vedenotosta yleiselle edulle saatava hyöty on huomattava siitä yleisille tai yksityiselle eduille koituviin menetyksiin. Luvan saaja hankkii vedenottamoa varten tarvittavalle alueelle rasiteoikeuden kiinteistöltä Träskparcell RN:o 4:111 tai hankkii ottamoalueen käyttöönsä muulla kiinteistön Träskparcell omistajan kanssa sovittavalla tavalla. Hanke ei vaikuta haitallisesti Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen pohjavettä koskevien tavoitteiden toteutumismahdollisuuksiin. Lainkohta Vesilain 3 luvun 2, 3, 4 :n 1 momentin 2) kohta ja 3 momentti ja 11 KÄSITTELYMAKSU euroa Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan muuta vedenottoa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN VASTAAMINEN Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon ja AAn muistutuksen huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

13 13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Kirkkonummen kunta Jäljennös päätöksestä Kirkkonummen kunta Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kirkkonummen kunnan virallisella ilmoitustaululla.

14 14 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Merja Ahti Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Tapio Kovanen ja esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/sl

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.